1955-08-23-04 |
Previous | 4 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m V A P A U S Organ ct jPiafliBh CanmMang. Ss-teblitbed Nov. 6. 1911 AutboTlzea as cecond <daB8 tbe Post Office OQKBitoxeDt, Ottava. Pot>- liflbed tlirjee «redcly: Tuesdays, TAundays and Satvrdays by Vapaus PubUflbiner CcnnpaD7 ltdi at 100-102 Elm St. W^ eUdbuxy/Ont, Caiiada. T€l?ptJÖne8: BU». OffiW OS. 4-«2W; EdltorlaJ Office OS. 4-4265. »Janager jB.Sufcsi. SkJltor W;SUimd. Mailing address: Box €9. Sudbury, Ontario. Advertlfilng rates upon appUcatioo. Tranalatlon free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3,76 3 Mk. 225 YhdysvaJtoiasa; 1 vk. «,00 e kk. 4.30 Suomessa; 1 vk. 850 6 kk- 4,75 MM V ii i i i W M: Mefsämie^^ Kiiitexi on lehtemme uutisosastolla kerrottu^^ Ontarion metSatyöläJsten union (Lumber and Sav/mill Workcrs Union) jä 21;n yhtiön väUlIä neuvotteluja metsätyöläi^s^ uudesta työehtosopiihuk-i ^ . . ... Ottaen huoniioon^^^^s^^ ole enää : vuosikausiin'saaneet'mitään, uudistuksia työolosuhteisiinsa,.'union vaa^'^ ?^^M^M-i;||^^v:-:>titmimukuskeste-.toovyaa;tt' ssuuoorraassttaaaann yaatimattomat, sillä palkkoja vaaditaan ko-rotettaväJwr Vaih Ml||kt*''>'' p^spalkkana on nyt vain $1.1? tunnilta. Muista vaatimuksista: ilMÄ&iiilll-^'-^ se, että: uralckamiehille pitäisi saada taatusti 512; päir^ väpaJkka; ettö^^ myönnettäisiih entisten lisäksi kolme • mfoullista juhlapäH-ää/ että ylityljstä^^^^^ P'taisi mak-jajettä sunnuntaipäivien työstä pitäisi maksaa | M i | | kaksinkertainen palkka. •,' W^im ''^^^äi^en:/:vaatimusten • ;pienuudesta-;huolimatta:vilmoitettiin 'tprs-/ " " ^ ^ ^ ^ 1 iv ;taina jo ennen neuvotter\ ' Tft'^| ^"i^^ alkamista, kun osapuolet eivät päässeet yhteisymmarrykse^^^ fPNi*T^^f työjärjestyksestä, eli siitä, missä järjestyksessä asioista keskustellaan? ;^^P*l^^: • 'T luulievat,>;että he ovat nyt siinä ihän-l f ^ ! | i f '§ teellisessä asemassa,'mfesä ei tarvitse enää kuunnella lainkaan metsä- . ipKSi V ja ruoista. Selvää on, ettö luurr töhän on pyri Kun Yhdysvaltain oikeistolaiset uriiopor tänne Ganadaan ja kaappasiyät phtarion metsämiesteii, i f e l i i ; - union haltuunsa rriiebitiänläilä:ur)i ja karköittamälla pois m I m ' f . - metsämiesten itse V^^^ he eiyäl tulleet: l^^i V tänne torjumam^ ''kpmmunistrvaäraaV, kuten silloin valheelli- ' ' ^ | | A : ; : sestifsditetti jpääasiäliisena\ta,rkoituksena:oli auttaa Onta- "on metsänhakkuuttajia työläisiä; yastaan. ICoko viimeaikainen his-toria/ tpdistaa tämän, sillä: vaikk muilla työaloilla on vovtettii pa- •Mhf.^- ( rannuksia ja palkankorotuksia joka vuosi, Ontarion metsä miehet ovat iMsi^A; saanet nuolla näppejään siitä asti kun heidän aikaisemmin täisteluyal-mis unibhsä.joutui yhdysValtaäi^ jen" haltuun. Mutta olisi kuitenkin väärin vetää sellainen johtopäätös, että mi-tääri ei voida tehdä. V Ontarion metsätyöläiset. voivat, jos he kehittä-rivijäsenten toimintaa ja, yhtenäisyyttä, pakoittaa tunnustamaan, että Ontarion metsätyöläisiile kuuluu air I palkankorotus jä kaikki ne muiit parannukset, mi^ ' %mMm Iff<^lf4f(|l Torontosta saapuneista: uutistiedoista ilmenee, että Lumbeir and - — YVorlcersin johto valmistuu mahdollisen lakkoa varal-ä yhteydessä riippuu paljon siitä, kuinka tehokkaisiin välmis-inetsien hakkauttajät iaskislvat, että nyt on otollinen; hetki antaa lopullinen kuolinisku : metsätyöiäisten uniolle siten, että kieltäydytään ' J^ilP^P^ neirvottelustä, provosoidaan lakkp ja murskataan se. Ainoa ; j p^K^lllril pelastus tästä vaarasta; on se, et tä un ion rivi jäsenet:— kämpillä; työs: ...Y- Jkentelevät;metsämiehet tarttuvat itse lujilla kourillaan; asiaiii. rupeavat tosimiejdssä ja joukkomitassa - b jos taistelun tielle on lähdettävä, hiin voitto tulee kuitenkin I^H^^ ! Pois yälinpitämäUömyys ja; mistään piittaamattomuus; Sulkem ' ^ 1 Miif#- : la rivinsä aktiivisena. tpimihhassa yhteisten päämääriensä hyväksi, kuten he^ ovat niin monesti aikaiseminkin menetelleet, voivat Onta- Tion metsämiehet' saavuttaa uusia yoittpja ja; parantaa palkka, sekä muita olosuhteita, mitä nyt niin kipeästi tarvlta<m. :siKAMAiSpi;i>KSTA::,:/•;/;• r Oli .kerran . p i x x u j « « a . Joka , o l i ] käyttäytynyt porsaemalisesti. Äiti to- j .Tjj häntä kovasti. Poika kuunteli | vaieten;. 4Jtiä pisteli - tämä väite-:! liaisuuR Jäsaaidakseeri pojan jotakin' puhu-Tiaan, h ä n tiuTtkajsi:v ;; — Tiedätkö sinä Jtiisl, mikä on pörsäS;,, '•- v ' ' ' :; ' •.— Porsas on sian lapsi. Vähän samanlaista tuli mieleemme : lukiessamme kansälli.s.mielisestä Suo-: j messa yllopisto-sivlstykfien saaneiden i miesten toimittamasta lehdestä van-1 hoja sikamaisuuksia, joiden kaikkien i •kukkasena nimiteltiin tätä meidän | lehteämme nimellä, "yömies-eteen- ' päin". Vaikka kän.sallisraielisten niin suuresti ihailema sotarunollija Bu-neberg sanookin; että "ei haavoita haukun >inl", niin :• siitä huolimatta meidän tekee mieli kysyä ^ikamal^ sesti naapureistaan ja lähimmäisistään puhuvilta, sivistyneiltä toimltta-jilta::, ,,,'.,. Kenenkä lapsia ovat ne, joiden asiaa ei voida ajaa muuten kuin sik^r maisuuksilla? ' -r- • Työmies-Etenpäin. Suomessa Säavutktujen tnyönteyeii tulosten pitapu» iintaa uutta vauhtia rauhantyölle, prol. Joliot Gitrie suuret / Wien, — <pW), tilstaioa^clp-; kuiin ie pnä ahtoi »Iaa.Uinanraa-: hanneuyostpn pobedDJobtaJa prof. Frederic Jollot-Corie lehdistössä Jtilkaistavaksi iaosunnon, ; ;j<»(sa"S3nptaah: Geneven neuvottelttkokodksen menestys^ kokouksen, jolca merkitsee auttaja onnellisempaa vaihetta kansainvälisissä suhteissa,: on herättänyt; suurta tyydytysitä kaikkien, maiden kansojen keskuudessa, liOlla ovat sen ottaneet;, vastaan kaikki;ne, Jotka uskoen • yleisen mielipiteen voimaan ovat herkeämättä Itamppailleet ah- Uafcseensille tietoja ja auttaakseen sitä vakaasti ihnaiseniaan' rauliaiitahtonsa. Poznanissa ovat päättyneet 24 kansainväliset messut; joille osallistui 74 Neuvostoliiton ja kansandemokraattisten maiden kaupallista järjestöä ja 278 kapitalististen maiden yhtiötä, Messuiliin osallistui 24 maata jä n i i l lä kävi kolmen viikon aikana n. 1,- 300,ÖGO henkilöä, mrh. paljon ulkbr •maalaisia. Erilaiset kauppajärjestöt ja yhtiöt solmivat messujen aikana lukuisia :<äuppasopimuksia. Niinpä esim. Puolan kansantasavallan solmiamieri kauppasopimusten yhteinen, summa nousee 460 miljctonaan ruplaan. . Puolan hallitus oh päättänyt järjestää seuraavat messut kesäkuussa li)56: ••;.'••;": ••'/•.T-'-,'• V--' - ••;.'.• - - Canadan; rautateiden . palveluksessa oli vuoden 1953 lopulla 1,080 poliisia, joista 197 oli kersantteja ja tarkastajia ja; loput,883 kpnstaäpe-leita,' .;• •Rauhänpuplustajain liikkeen dsari-ottajat kokevat ; sitäkin syvemmin tiiön ilon; koska he ovat vuosikausia kailäcialla maailmassa suuhnaniieet : pcniiistelunsa;- siten, että tuo neuyot-ielukökous tapahtuisi. Se on. lois- :tayastl osoittanut;-- siitä voi olla vakuuttunut että- todellinen .tie rauhaan kulkee neuvottelujen eikä voimapolitiikan kautta. ; : Geneven neuvottelu vastasi kanso-; jen pyrkimyksiä. Se sujui menestyksellisesti .senyuoksi, että kansan edes-, sä sahoistaan vastuurialäiset halll-tuisten päämiehet ottivat huomioon yleisen mielipiteen kaikkien suuhtäus-ten ja kaikkien maiden keskuudessa, yleiseii niielipitceih, . joka kieltäytyy cnää.sietämäSitä kylmää sotaa j ä yaa-. tii vilpittömiä. neuvotteluja, ' Viime kuukausien tapahtumat :-— rauhanliikkeen maailmanlaajuinen kamppailu atomisodan valmistelua vastaan sekä rauhaarakastavien voi-, mien yhteistyö, joka tuli esiin Helsingin, kokouksessa ovat valtavassa mitassa helpottaneet yleisen mielipiteen tiedonjanon tyydyttämistä j ä auttä- 1 iieet sitä antamaan iimaisuilleeri te-hokkaan. muodon. Geneven heuvotelukolious mer- Icitsee suurta askelta kylmän; sodan lopetamisen tiellä, maailman vihsmieJIsfJo liUpiitoniffii Jakaini-nen |opettaml«Mwii. Kcsklnäisch luottamuk)^ beokf on; aUcaniit päästä; epäinottanitdtseh Ja epäluulojen idjaan;, dsöituluena on esipuhe neljän saomllanhal-litulcsen inämlesten ohjeisä ni-koministerelUe, Joiden neuvottelu pidetään lolcaknussa. . ; On luotu BttotuJsat ehdot kan-sainy^ isteh. erlmielisyyksieii Jär- ;. jestelyile Ja Geneven hehgren on innoitettava tuleviakin nenvotte-luja. ^Kuitenkin meidän on oikeus ajatella, ettei edessä ole helppojen tehtävien suoritus: Hallitusten piäämle-het pääsivät .Qeheyessä sopimukseen yleisistä ohjeista ulkoministereille ja ministerien neuvottelun on nyt; päästävä käsiksi konkreettisllh ratkaisuihin. Samoin on asianlaita aseista-: riisunnan ongelman suhteen, jpnita tutkiminen on annettu Y h d i s t e i d en Kansakuntien Järjestön aseistai iisun-ta valiokunnan tehtäväksi. ;;: . Ja vihdoin, Genevessä ei käsitelty selläiiia kysymyksiä, joilla on erinomaisen tärkeä merkitys rauhalle koiso maailmassa, kuten Aasian kysymys^ sj-mys Kiinan asemasta ja oikeuksista sekä vetyaseen kJellosta. Nuo epäselvyydet; sekä neuvbttelur kokouksen työjärjestyksen liika rajoittuneisuus o n : s a n o t a a n Joiiot- Curlen lausurmossä edelleen;;--- merkkinä erittäin jännittyneestä kansainvälisestä tilariteesta. Ei voisikaan odottaa, e t t ä turmiollisen inenneisyy-deh seuraukset voisivat yhtäklclä hävitä. Geneven neuvottelukokouksen suuri ansio phkln juuri siinä, että kyseisessä vaarallisessa tiilähteessa sen onnigtut tietyin ehdoin panna alulle suotuisa käänne rauhan; säilyttämi-sen suuntaan. '-.''•; On kiistatonta, että; kaikkien maiden kansojen pyrkimys rauhaan teid mahdolliseksi neuvottelun: pitämisen. Jö saavutettujen myönteisten tulosten on annettava uutta vauhtia kainsojen ; iohnlonalle. Olisi vaaraUJsen ke-vyiinitelintä a j a t ^ että ntabta- ^«t yobgriat, Jptk» ovat Idiiuipstn- ; n|Htia fcylmän>odan;jatk3mis^ ja. kaikld ne. jojUU eivät ole lluo- v ppneet ristiretkibengestä. eivät . tulisi asetta0aa;n esteitä^ ranhan; tielle^ Ti^isuus näistä . vai;^ keuksista vaatii, että ranhahiiiiie . kellittäisi : toimintaansa herkeä- ;inättä Ja kasvavalla .Urmolla. ; Edelleen Joilpt-Curie käsitteU kansallisten rauhanliikkeiden toimintaa sekä eri kansainvälisten kiistakysymysten ratkaisuinahdollisuuuksia. Lopuksi lausimhossa sanotaan:; Helsinki.-^ Keskiviikkona, elokuun i7 pnä iaapui maahamme JtQJq^ Js|l-naJaista taiteilijaa, profeöprit ang Seng Wu Tso-jen ja Wtt lao, jotka ovat paluumatkalla kotUnaa-hansa 9 kansalnväiisejstä tallieUijain kongressista Englannijte, He ovat läfiDä TaidebaUlssa, järjestettävän kiinalaisen gii^iiitan näyt- ^telyn avajaisissa kuluvan viikon; lopulla. .-• m9 9 •• 'Neljän suurvallan: hallitusten pää mlesteii neuvottelukokous pn pidetty. Se on johtanut suotuisiin tuloksiin. Vakuuttuneena yhä enemmän tol-menpiteitehsä tehoJdcuudesta kansat tulevat tekemään kaikkensa, jot;ta alkanut valhe taistelussa rauhsm puolesta huipehtuisi uusiin, suuriin voittoihin.; ;•;, '* ' •' BBITTIL>UN£N:NABJ^^ "Yleisön vaatimuksesta pn petetty, että te kohne piette ne iniuriiiieliet. Jotka saatat Itpnnian emimmäi^eb^; matkustaa ävaruuteexL".: : —T Gabriel, IjOridon Daily ;('Worker. ~ Terve. tene. ei: nyt lähteä ;parii£iin — Juuinutta vaim< roatkavarusteita, etti eziää markkaakaan i ten.' .•:'••••'. — Ellen osaa nukk ~ Auttaako se? — No. ellei auta, kolmanheh. — Ja ellei sekään ten? :\:y:.y:'- Sitten pn samai valveilla vai ihukuhio. — Katso. Elli, me uskqinut, että vtettä olemassakaan. • - - N l i n , ; e i k ä siitä ] pinnalla oleva osä;- hl PAULI AAARTINMÄKI: taistelu -il. tmi m l mm mm iPariaTOehttaari Ensi torstaina koköpntuu isiemme maan, Suomen pääkaupungissa jälleen kansainyälineri konferenssi, niitä seurataan suurella mielenkiinnolla kauttai maailman. • /Tuskin ovat maailman rauhankokouksen edustajat kotiutuneet matkaltaan, kun sinne suuntaa taas matkansa kymmenien parlamenttien <;dustajat, sillä Helsingissä kokoontuu elokuim päivän välisenä aikana rarlamenttienväliseh liiton 44. konfe-e^ a^T-i j;£,jv! j,. ^Parlamenttienfvälinen Liitto on toiminut jo vuodesta 1888 alkaen. ^ | | | : ^ ^ ; ^ ^ i ^ ; Se on psoittautiihut siksi elinvoimaiseksi järjestöksi; että sen toimin- P ^ ; ^ r % | i l | ^ ^ ; ^ ^ i^^^ Tällä kei-taä tähän järjestöön kuuluu '"^Ä I® llfel ^'^^"^ iä^Pnta;46 maasta. Erikoisuutena nyt Helsingissä kokoontuvasya ParlamenttiertVäli-sen Liiton konferenssissa ph se, että Xeuvpstpliiton, Kiinan ja Euröp-: pan kansandemokraattisten maiden: kansanedustuslaitosten jäsenet osallistuvat nyt ensimmäisen kerran tämän liiton työhön, .'Kuten muistettaneen, 'Xclivostoliiton Korkein Neuvosto teki : mutitäma viikko silten,päätöksen liittyä 1'arlamcnttienvälisen Liiton jäsenyyteen ja viimeksimainittu laitos otti ayösylin vastaan tämän . tiedoituksen. Tämän päätöksen perusteella on Neuvostoliiton Kor-keinunan^ Xeuyoston.jäseniä kehoitettu liittymään {'arlanienttienväli- ;sen Liiton jäsenyyteen, missä pminaisuudessa he tulevat nyt osallistu- . maan Parlamenttienvällsen Liiton konferenssiin Helsingissä, ; , Kuten Helsingissä pidetyssä Maa ilman rauhankokouksessakin, Parlämehttienvälisen Liiton; konferienssiih osallistuu erilaisieh yhteis-aatteiden edustajia, jotka tulevat po\\{\- rinnäkkäisolon ongelmia. Selvää on, että tämän kseksi tulee erilaisten yhteiskuntamuotojen rauhanomainen rinnakkaisplo — ja sen aiheuttamat taloudelliset ja moraaliset seikat, aseistariisuminen ja ihmiskuntaa uh-kaayien atomiaseiden kieltäminen. Tällaisessa tilanteessa, missä kokoontuvat •'Siiman pöydän ääressä" erilaisten valtiojärjestelmien ja aaiesuuntien edustajat, oh mahdollisuus vaihtaa vapaasti mielipiteitä päivän ongelmista ja tehdä suunnitelmia siitä, miten voidaan yhteisVoiniin toteuttaa niitä pyrkimyksiä, jotka m'at lähdlä kaikkien sydäntä. : Kuten sanottu, maailman kansat tulevat seuraamaan entistä läheisemmin Parlamenttien välisen Liiton konferenssin työtä Helsingissä ja yleisenä toivomuksena on, että se voisi osaltaäh lieventää kansain-; välistä jännitystä. JugoäOavialaiset' kaapanneet italia laisia laivoja San Benedetto de Tronto, Italia. — evesille. . Jugoslavia on ilmoittanut. rraälia Umoitettuh keskiviikkona, että jugoslavialaiset ovat kaapanneet kaksi italialaista kalastusalusta ja syyttävät niiden saapuneen Jugoslavian alu- Jatkoa ..;' ; J u u r i ; v ä h ä n ennen oikeiston Karjalan retkeä presidentti Stphlbergilla ja Vennolan porvariilisella. keskushallituksella pii. ollut; kiivas jä monessa suhteessa drämattinen yhteenottp- o i - keistöpiirien kanssa" hs, suojeluskun-otäristiriidan merkeissä. ; • VTämä ristiriita oli alkanut näennäisesti varsin vähäpätöisestä syystä eräästä sanomaiehtikirr joituksesta, mutta siitä paisui ^vähitellen periaatteellinen 'arvovaltakiista, jossa lopuksi toisella puolella' oli presidentti Ja maan; hallitus ja toisella suojeluskunnat ja näiden mukana myös motem-mat maan ensimmäiset valtionpäämiehet, P: E. Svinhufvud; ja kenraali Mannerheim. että ; ennenkuin alukset yäpautetaaii täytyy niiden maksaa 1,600,000 l i i r aa sakkoa. Helsingin suojeliKkuhnan. päällik-liö, kenraalimajuri Paul von Gerich julkaisi kesäkuussa' 1921 'Hufvuds-iudsbladetissa" kirjoituksen silloin suunnitteilla ; olevasta ; n s . ^ B a l t i an ruolustusliitosta!'. Siinä käytettiin yarsiri karkeaa kieltä Baltian maista, Ranskasta ja Italiasta, j a sen keskeisenä ajatuksena oli, e t t ä Suomen olisi pysyteltävä erillään liitoista "kuole-niaantuomittujen" reunavaltioiden kanssa ja liittouduttava sen sijaan uudestisyntyvän taantumuksellisen Saksan kanssa. -Muutamien asianomaisten maiden lähettiläät esittivät vastalauseensa tämän kirjoituksen johdosta,; ja presidentti ja hallitus katsoivat välttämättömäksi puuttua :asiaan., '• Maan silloinensotaministeri, evers-tiluutiiantti Onni Hämäläinen antoi suojeluskuntien ylipäällikölle, eversti yon Essenille määräyksen erottaa kenraalimajuri von Gerich'Helsingin supjeluskuhhan päällikön tehtävistä, Eversti von Essen kieltäytyi t ä y t t ä - ir.ästä tätä käskyä. Suojeluskuntalaiset ja yleensä maan oikeistopiirit asettuivat tukemaan; vortEsseniä ja von Gerichiä ja selittivät, että suojeluskuntalaiset tule^'at "horjumatta puolustamaan laitoksensa itsemääräämisoikeutta ja sisäistä vapautta kaikilta niitä uhkaavilta vaaroilta".; Ne "vaarat", joita vastaari tämä puolustustaistelu lähinnä kohdistui.-olivat maan sotaministeri ja tasavallan presidentti. V.joka hallitusmuodon määräysten mukaan oli kaikkien sotavoimien ylipäällikkö. Sotaministeri Ilämäliiineh kääntyi presidentin; puoleen ja tämä erotti eversti von Essenin suojeluskuntien ylipäällikön tehtävistä. Väliaikaiseksi: yiipäälli- , köksl presidentti nimitti sotaväen esikunnan esikuntapäällikön, kenraalimajuri K. E.;Bergin; Joka antamallaan pähäkäskyllä erotti kenraalimajuri von Gerichin Ja kutsui samalla koolle suojeluskuntien edustajakokouksen Jonka, tilli asettaa .ehdokas uudeksi y l i päälliköksi. ' .' Asia ei kuitenkaan ollut tällä poissa päiväjärjestyksestä. Seuraavan dramaattiseh vaiheen niuodosti kenraalimajuri Bergin tapaus. Hän joii-tui oikeistopiirien taholta kiihkeäii byokkäyksen kohteeksi. . Hänet lei-niattiin. ,;valkoi.sten aislän. pettäjäksi suurimmalta osaltaan äärimmäiseen öikeistoori kuuluva upseerikunta turvautui kaikkiin .mahdollisiin Jhäväis-tys- ja eristämistoimenpiteisiin, ja lopulta mies, joka oli noudattanut tasavallan presidentin määräystä yastpin oikeiston tahtoa, ei nähnyt muuta ulopääsyä kuin ampua itsen- ..sä.' '•... -v'- ' ;.;• . , '\.- Kenraalimajuri Berg ei ollut ainoa henkilö, jota vastaan.; oikeisto tässä vaiheessa hyökkäsi. Tasavallan presidentin ohella, jonka häpäisemineh tapahtui enemmän epävirallisen hii-hukampaihjan kuin julkisen arvostelun muodossa -^vaikka myös viimeksi mainittua, esiintyi -—joutui oikeiston; silmä tiicuksi; erityisesti. sotaministeri Hämäläinen, ja tämä; tapahtuma paljasti .jälleen räikeästi tuon ajan yleisen; hengen ja; porvarillisen ajattelutavan. Sotaministeri Hämäläistä vastaan aloitetun julkisen liäväis-tyskampanjan yhteydessä tuli nimlit^ t ä i n esille hänen ; suhtautumisensa luokkasotaan, ja sen jälkeen hänen asemansa muodostui sietämättömäksi Hän näyttää: khuluneen niihin porvarillisiin yapaamielisim, jotka, eivät ilman; muuta nielaisseet tarinaa tj-ö-väestön maanpetoksellisuudesta. Pa-iatessäan juuri vähän ennen luokkasodan puhkeamista Venäjältä, jossa hän oli ollut: upseerina Saksan rinta-nialla taistelleissa venäläisissä' joukko- osastoissa' vielä jonkin aikaa vallankumouksen t apahduttuakih,' hän. kieltäytyi liittymästä valkoiseen armeijaan. Lupkkasodan^ajan hän oH punaisten hallussa plevalla Koivistolla jossa punaiset sallivat hänen elää •vapaasti harien luvattuaan kunniasanalla että hän ei,puutu käynnissä olevaan taisteluun kummankaan puo-; ien hyväksi. Kun tämä tuli yleisesti tiedoksi, oli sotaministeri Hämäläisen pakko erota, ja hallitus ja tasa- ; y-ailan presidentti, Joiden toimeksiannosta hän; pii antanut määräyksensä suojeluskuntaristirii-dan alkuvaiheessa, eivät tiettävästi yrittäneet puolustaa häntä oikeiston hyökkäystä vastaan. , l i a n oli merkitty mies. jonka puolustamisen; vastapuoli olisi leimannut "maanpetokseksi", ja hänen *oli lopullbiesti väistyttävä . julkisesta elämästä.; Suojeluskuntarlstiriitaan ja samalla porvariston vapaamielislmmän lyosan ja äärimmäisen oikeiston väliseen yleiseen talsteiuunllittyi niyös sisäministeri Heikki; Ritayupren juttu, jpka saavutti dramaattisen pää-tekohtahsa seuraavan vuoden aiku-puolelia. Ritavuortä ei vöitU leimata "punaisten suosijaksi";^samälla perusteella: kuin sotamihisteri Hämäläi-hen: oli leimattu. Hän pii taätuisti valkoinen, ja monissa, lausunnoissaan h ä h oli hyökännyt kiivaasti: vasem-mistotyöväenliikettä yastaan. Mutta toisaalta h ä n ilmeisesti Otti keskusta-pprvarillisen yapaamielisyydeh j a uudistuspolitiikan :yakavamniih kuin 1920-iuvun Suomessa pii sallittua. Erää.t hänen lausuntonsa oikeiston väkivaltaisista j a epädemokraattisista pyrkimyksistä olivat nostattaneet r ä i - vonpurkkäuksia oikeistotahplla jo ke-vääUä 1921. Suojcluskuntaristiriidan aikana Bitavuori Jälleen esiintyi myös ; julkisuudessa oikeiston pyrtti-mykslä vastaan.' Kun tähän tuli .vielä lisäksi: hänen toimintansa - — presidentin kannan kanssa yhdenmukainen ;;— luokkasodan ; 'Johdosta tuomittujen armahdus^ kysymyksessä . Jä hallitukseh; yleistä kantaa jonkin verran jyr- ' kempl asenne oikeiston Karja-lah- sotaseikkailuun, olikin hänen ' kohtalonsa;'sinetöity. Helmikuun 14 päivänä 1922 oikeistoon kuuluvia aatelinen liikemies — työläiseksi haamipituneena --- Ernst ; Tandefelt; hiurhasi hänet. Seli- ;; tyksenä: häh mainitsi, että lukiessaan oikeistolehtiä häh oli tuntenut Ritavupreh tieltä raivaami-se. n; isä:^maalliseksi velvpUisuu- ' dekseen. • Mutta palatkaamme vielä suojelus-kuntaristiriidan loppuvaiheeseen. Suojeluskuntien .edustajakokous joutui kokoontumaan useampia kertoja. E n sin se esitti — mielehosoituksena pre-sidenttiä vastaan — ylipäälliköksi juur i tästä tehtävästä, erotettua eversti von; Esseniä. Tätä . ei luormoliisesti hyväksytty. Seuraavana ehdokkaana oli kem-aali Maiuierheim, joka — j ä l leen ulkomailta — pii ilmoittanut supstumuksensa. Mutta presidentti Stahlberg oli jo oppinut tunteriiaän kylliksiMahnerheimin asennetta. Hän ilmoitti, ettei h ä s voi h y v ä k ^ ä tätäkään ehdPtusta, mikä aiheutti uuden räivpnpurkauksen ; Pikeiston taholta. Suojeluskuntien edustajakokous pyysi nyt ylipäälliköksi oikeistolaista Suomen .wäshihgtonin-lähettilästä, ministeri A; H . Saastamoista, joka juuri pitämässään puheessa oli hyökännyt kiivaasti maamme työväenliikettä vastaan,: mutta tämä kieltäytyi. ' : Sillä välin olivat näyttämölle astu:- r.eet suojeluskuntien itenäiyyttä puolustamaan myös valtionhoitaja Man-herheimiii ' h:enkilököhtaihen pääministeri" K . Castren, kenraalimajuri R. Walden jä entinen valtionhoitaja Svinhufvud. Viimeksi mainitun johdolla tPimiva suojeluskuhtien yaltuus-kunta neuvotteli hallituksen ka:hssa sekä ylipääUikkökysymyksestä että suöjeluskunta-asetukseh uusimisesta siten, e t t ä suojeluskuntien itsenäisyys turvattaisiin. Molempien näiden kysymyksten rätkaiusta muodostui sitten lopulta Pikeiston osittamen yöittp. Asetuksessa otettiin huomioon, kapinallisten spojeluskuntien toivomukset ja uudeksi ylipäälliköksi nimitettyä evCTs-tiluutnantti Malmbergiä oikeisto tervehti omana miehenään. Ainoa, mistä h ä n t ä tässä vaiheessa arvosteltiin oh se, että hän ensimmäisessä päi-; väkäEkyssään korosti suojeluskuntien tehtäviä peikastääri maanpuolustuksen tehtävissä. Xärimmäihen oikeisto oli sitä mieltä, että suojeluskunnilla oli edelleen oma tehtävänsä myös sisäpolitiikassa, täitelussa "punaisia'^ vastaan, ja tätä ei kaihdettu julki-sesti ilmaisemasta. • (Jatkuu) Kansandempkraattii loyakia huolehtii jat elintason kphpttaniis» tissuunnltelman ; • r täyttämiseh johdosta Idassa on jatkuvasti elintarvikkeiden ja t ; den vahittäisiiintoja.; e|ttä viimeksi kuluneer. kana hintpja pn jo alei minkä ansiosta väestö 12 miljardin kruunun tain. Työläisten j a vii palkat kohosivat viir prosentilla. Se on v lutukseen. jpka on v. 1 lisääntynyt 16 prosen nelinkertaisen alentan mpnien teollisuustuoti taivikkeiden hinnat o puolitoista-, kaksi- ja kinkertaisesti vuoden hun verrattuna, jolloin kiassa. pantiin toimeer Väestö ostaa nyt.enem tarvikkeita kuin i myös teitä. Avioniiehiä "Ma in Germany" Berliinin suurimmai miston omistaja, rouva bach aikoo lisätäc "saksi järjestämällä Yhdysval toon sopivia vapaita a hiä. ; Hän on kertonut Nacr.| depeschelle saäi kuisen määrän kirjeiti silta naisilta — vanhoi — jotka haluavat saa puolison kuultuaan sak ten olevan uskollisia Hän on nyt tilamiut jo Waldorf-Astorian ioistc Yorkista j a aikoo aseti kandidaatit" . sinne va •Kreivitär Mirbach Pr haluaa ainpastaan 150 kaa kultakin asiakkaai jen peittämisi3ksi Hä toiminnassa johtavien ten iVisjärjestöjen kä joukossa,; jotka läpätt odottavat saavansa itse hen "made in Germt ohlolainen eläinlääkär avioeron heittiöstä "Joi kaan onnistunut kulutti nen rahojaan", sekä m kuvaaja New Yorkista, nittu on ilmoittanut, e levän elämäntoverinsa omistaa edes paitaa kur cn pmanturinontarkka Hänen isplsänsä on kei saksalaisten olevan ihai miehiä, sanoo hän. "Väärän äidin" vuoksi kaakinpuuhun Vaikka Isossa kirjassa sanotaan, e t t ä syiitejä raiigaistaän aina kolmanteen ja neljäiiteen polveen asti, h i in tavallisten kuolevaisten keskuudessa . o n ' näistä maallisista asioista puhuen ollut sellainen käsitys, että lapset eivät ole vastuussa siitä mitä heidän Isänsä ja äitinsä ovat joskus aikaisemmin tehneet — tai tekevät nyt, • Jos isä on joskus Istunut vaikka tiilenpäitä; lukemassa joko hevosvar-kaudesta tai tavallisesta katutappelusta, n i i n se ei mitenkään ole estänyt poikaa lukemasta ja pääseinästä vaikka papiksi tai pyhäkoulun opettajaksi — jos on Siihen kutsumusta ollut. •' Jos on äiti vaikka katunalscna ollut, se el ole estänyt tyttöä pääsemästä pelastusarmeijan rumpaliksi. Jos hänellä itsellään on vain siihen halua ollut. '•;'•:•;•:.,.•, . , ; ; • ; • • : • , ,. Näin on asia ollut. Niin sen pitäisikin olla. sillä selvääh ä n on, että kovin vähän on meiUä Itse kullakin ollut sananvaltaa siitä, kuka meidän isäksemme tai äidiksemme tulee. Ja kun sen lisäksi lapset eivät voi kontrolloida vanhempiensa edesottamia, niin viattomia ovat he täydellisesti, vaikka; heidän vanhempiensa' maalliset synnit veriruskeita olisivat. , ' Mutta McCarthylalsuuden saastuttamassa Yhdysvalloissa on tästäkin periaatteesta luovuttu — ja sen sijaan on ryhdytty rankaisemaan ihmisiä siitä, että he eivät ole osanneet valita; itselleen oikeata äitiä! Niin ihmeelliseltä kulh yllämainittu tuntuukin, se on kuitenkin totta viimeistä kirjainta myöten j a vieläpä kahdessa peräkkäisessä tapauksessa. Washlngtonista muutama päivä sitten tulleessa eräässä uutlstledossa fcerrottllri. että Yhdysvaltain laivaston kadettikoulun hyvin arvPlausein läpäisseeltä 21-vuotiaalta Eugene Landylta kiellettiin reserviupseeriksi nimittäminen sen vuoksi, kun hän oli ajattelemattomuudessaan vaUnnut äidikseen sellaisen yhdysvaltalaisen ruilsen, jonka sanotaan joskus vihreässä nuoruudessaan kuuluneen Y h dysvaltain kommunistiseen .puoluee- , seen — mikä sivumennen sanoen on \-lela t ä n ä päivänäkin lailHneh poUit-linen puolue rajan eteläpuolella. Jos nuori Landy olisi ennen syntymäänsä oivaltanut "valita" äidik-seen jonkun senaattori McCarthya ihailevan naikkosen — huolimatta s i i tä mitä rikoksia hänen kontollaan on ;— hänellä ei olisi ollut mitään vaikeutta saada reserviupseerin arvoa. . .;• • •'•••;''.;•• Mutta kun hän "valitsi" tietämättömyydessään äidikseen kunniallisen naisen, jonka sanotaan joskus olleen kommunistin, mitä kerettiläisyydeksi nyt Setä Samulin maassa sanotaan, niin hän saa kärsiä tästä'•'•tyhmj-y-destään". •, Pian yllämainitun jutun jälkieen, joka on varmaan nostattanut sllmä-karvoja kaukana työväenliikkeen r i vien ulkopuolellakin, tuli Washingto-nista toinen uutlstleto, missä kerrottiin, että kadettikoulusta viime huhtikuussa hyvällä todistuksella päässeeltä 23-vuotiaalta N. Pierre Gasto-nilta on kielletty reserviupseerin nimitys Yhdysvaltain rannlkkolaivas-tossa myös sen kauhean "rikoksen" vuoksi, ettei hänkään ollut osannut "valita" itselleen olkehi ajattelevaa äitiä. Gastönin asian yhteydessä on selitetty, e t t ä hänen äitinsä on jäsenenä jos.sakin niistä kymmenistä järjest-tölstä. jotka ovat Yhdysvaltain oi-keusmiiiiyiteö^ h lausunnon (el nUn-käänlalsen oikeuden pä kaan subversilvisla jär; Ajatella asiaa. Amerit nen on Uittynyt jäsen järjestöön, voidakseen i sydäntään lähellä olevia perustuslain mukaan h hen täysi oikeus. Mutt oikeusministeriksi joku 1 taattori ja julistaa ilms keUskuulusteluja ja -p hänen järjestönsä, yhd nlen muiden järjestöje suijversllvlnen laltps. . Tällaisen yksipuolisen lakivastalsen mänaukser tetaan yleinen noitaj "Ä'äärinajatteievia" Ihin ikäänkuin Yhdysvalta IE el olisi koskaan taann koontumis ja järjesty Sitten, yleisen pelon va taan rankaisemaan upse via nuoria miehiä siitä, tyhmyydessään "valLnm sellaisen äidin, jolla on tuksia". Tässä on noita jahti ! nätystasoon — niin alh£ arvoiseen tasoon, että t taan kaiken arvostelun Täytyy mennä pimeään — Ja Hitlerin Saksaar vastaavanlaista noitajah muualta. — Enune mulst laisten menneen Suomes — K IS
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 23, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550823 |
Description
Title | 1955-08-23-04 |
OCR text |
m
V A P A U S
Organ ct jPiafliBh CanmMang. Ss-teblitbed
Nov. 6. 1911 AutboTlzea
as cecond |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-23-04