Vapaus, April 27, 1965

              Sivii 2f Tiistaina, huhtik.,27 p.--^ Tuesday, April 27,1965
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
O F FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6. 1917
EDITOR:W. EKLUND MANAGER; E. SUKSI
TELEPHONE. OFFICE AND EQITPBIAV 6 7 4 : 4 ?H
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. -mMrsdays an<» 9^|iHr4Ry5,by Vfipf\MS
PubllsJilng Co; LlinUed, 100-loa Eira St, West. SHdJ^um On^rio, Cfine^^a.
Mailing Addi:ess: 9QX 6^
. Advertising rates upon application, trftiJIsl^Uon fne« otf clis^rge. ,
Authorlzed as second class maU by the Pq«t^.QfJfi«! Oepartmpflt. Qttji«fÄ.
r and flör payoie^t Qt ppsta^eiilf o^^^t.
• CA N AD 1A NIl^Ä N G U AC E-PR E SS
mAUSBINN4Ti
Canailassa; 1 vk. 19.00, 6 kk. SfVJj, -USA;fie<» 1 vk. «10.00, a kk-15.25
' 3 kk. 2.75 SuQiTiessa: 1 vk, 10.5Q, O kk. 5.7S
_ Sota köyhyyttä vs^stui^^
, — Pääministeri Pearson on juUstajjul mpJkPlsella- rumqjutuk-sella,
_eltä hänen haiutuksensa7aloitta«\ sodap kijyhyyttg v^sifian. Mqi-dcn
canadalaisten rinmrUa me sanomi)fie: "Hyvä — jo on aiktiKin."
Maassamme on siksi paljon köyhyyttä^ että sUi^S on todel)^ sqdan-käynnin
aihetta, sanoo torontolainen Capadi^Q; Tribupprlehti.
. Ratkaiseva kysymys on: onko se todellista s^>ta« köyhyyden pQJS:
tamiseksi, vai, kuten jotkut epäilevät^^vafjonyrkk^UyH» jop^A t^rk^ir
tuksena oh puolinaisten toimenpHoidfiD a^ulJR vam rafipai^ta ongel*
man pintaa, ja päätarkoituksep^ bpk|(i^ lil)eraaUpuqli)^e}le vaalien
tultua lisäS ääniä?
Jos hallitus on tosissaan, kuten useimmat canadalaisetodo|tavat,
taistelussa köyhyyden poistamiseksi^ siin^ yhteydessä voidaan ryhtyä
moneen käytännölliseen toimenpiteeseen:
Noistaa alinpalkkataksoja kautta m^an, soveltaa sitä kaikkien
alojen työläisiin ja huolehtia siitä, että säädöksiä noudatetai^n tii^kasti.
— Julistaa sota alipalkattuja teollisuuksia ja uniQvastai^ia työn­antajia
vastaan, jotka taistelevat unioita ja upioiden palkkMaksoja
• vastaan.- : •
— Pidättää teollisuuslaitosten "pois juoksemista" sillä perus­teella
kun j o i l l a k in alueilla on saatavana halvempaa työvoiip^a, mikä
pitkän päälle ikuistuttaaköyhyysalueet.
— Lopettaa palkkataksojen eroavaisuus Quebecissa ja rannikko­maakunnissa
Ontarioon ja firitisb Columbiaan verrat^i).
— Lopettaa työnantajain diskriminointi eli syrjintä intiaaneja
ja eskimoja vastaan.
— Toteuttaa "sama palkka samasta työstä" n^sijle ja nuorille,
miesten rinnalla.
Hallituksen käytettävissä on lukuisia menettelymuotoja tällaisten
toimenpiteiden toteuttamiseksi; se voi laatia uusia lakeja tarvittaessa,
huolehtia nyt voimassa olevien lakien tiukasta noudattamisesta, roh­kaista
niitä työnantajia, jotka toteuttavat tällaista ohjelmaa jne.
' S u u r i n osa näistä edesottamisistä aiheuttaisivat luonnollisesti l i ­sämenoja
työnantajille. Mutta siitähän onkin kysymys — kansallis-tulojen
oikeudenmukaisemmasta jaosta. Samalla kun lehtien finanssia
osastoilla puhutaan suuryhtiöiden yhä lisä^ntovistä.^uoraj^taan pilviä,
hipovista voitoista, on hi)olehdittava siitä, että-työtätekevät saisivat,
suuremman osan tuotteistaan — paremmat tulot. Vain täten' nriene-'
telien voidaan todellisuudessa sotia.köyhyyden lopettamiseksi.
Miten pääministeri Pearson aikoo tämän sot»nsa rahoittaa? Va-
'rabko työtätekeville paremmat: ansiomahdollisuudet? Vai lisätä'edelr-le^
nkin suuryhtiöiden voittoja kansanjoukkojen köyhtymisen kustan^-
niiksella? Tästä on kysymys silloin kun puhutaan kauan kaivatusta
s(^asta köyhyyden poistamiseksi.
Tervehdittävä aloite
• Kuten on lehtemme uutisosastolla aikaisemmin kerrottu, Onta-rion
maakunnan opetusministeri William Davisin arvellaan esittävän
vielä tämän viikon aikana lainlaatijakunnalle ehdotuksen, että muo­dostetaan
erikoinen komitea tutkimaan uskonnonopetuksen lopetta­mista
koskevia kysymyksiä maakunnan kansakouluissa.
Tämä sellaisenaan on erittäin tervetullut uudistushanke. Toivot­tavaa
vain on, että se tulee toteutumaan.
: Tosiasia nimittäin on, että kukaan ei voi o l l a tyytyväinen nykyi­seen
uskonnonopetukseen sittenkään, vaikka lapsilla on "teoreetti­nen"
oikeus jäädä pois uskontotunnilta, sillä käytännössä ei tällaista
Oikeutta juuri ole, koska he joutuisivat silloin toisten lasten "silmä­tikuiksi".
Kun huomioidaan se tosiasia, että Ontariossa on asukkaita,
jotka kuuluvat muhamettilaisiin, juutalaisiin ja muihin uskontoihin,
niin silloin nähdään kuinka epäoikeutettua uskonnonopetus kouluissa
on, vaikka ei huomioitaisi lainkaan niitä, jotka eivät kuulu mihinkään
kirkkoon tai ovat kiihkeästi oman uskonlahkonsa kannalla, vaikka
kuuluvatkin johonkin kristilliseen kirkkoon. Ainoa keino tämän ti­lanteen
korjaamiseksi on todellakin se, että lopetetaan uskonnon
opettaminen kansakouluissa, kuten koti- ja kouluyhdistykscn vuonna
1964 hyväksymässä päätöslauselmassa suositellaan. Ilolla on myös
tervehdittävä sitä, että useat vapaamieliset papitkin ovat antaneet
kiännatuksensa Iälle ajatukselle.
.. Asian ytimenä on uskonvapaus. On turhaa puhua silloin "uskon-vapaudesta"
jos lapset pakoitetaan vastoin vanhempiensa tahtoa lu­kemaan
aamurukouksia, mihin eivät lisko, veisaamaan virsiä, joita
h^ eivät hyväksy ja kuuntelemaan raamatunselityksiä, minkä kanssa
eivät halua olla missään tekemisissä.
Uskonnonopetusta on Ontarion kouluissa annettu noin parikym-nientä
vuotta. Sitä ön puolusteltu sillä perusteella, että "kristityn
maakunnan" lapsille on annettava kouluissa uskonnonopetusta. Mut­ta
todellisuudessa tämä väitös puhuu uskonnonopetusta vastaan, sillä
kukaan tosiuskovainen ei meidän käsitlaäksemme voi hyväksyä sel­laista
"vesitettyä" uskonopetusta, jonka pitäisi muka tyydyttämän
kalkkiin kirkkoihin^ kaikkiin uskontoihin ja kaikkiin lahkoihin kuu­luvia
sekä mihinkään kirkkoihin kuulumattomia.
Toisaalta uskovaisilla vanhemmilla on kaikki mahdollisuudet lä­hettää
lapsensa kirkkoihin pyhäkouluihin., Sitäbän varten kirkot ovat,..
että niissä annetaan uskonnonopetusta. Silloin heidän lapsensa saisi­vat
juuri sitä "oikeata" uskonnon opetusta niin, ettei ketään pakoi-tettaisi
vastoin vanhempiensa tahtoa esimerkiksi veisaamaan Jeesuk­sesta,
jonka olemassaolon he kieltävät, kuten menettelevät esim. juu­talaiset
ja monet muut.
Sen lisäksi on muistettava, että lasten aika voidaan koulussa
käyttää paljon hyödyllisemmin tieteellisten kysymysten aakkosten
käsittelyssä kuin uskonnon opettamisessa, varsinkin kun viimeksi-rrtainittu
on aiheuttanut niin paljon katkeroituneisuutta monissa kan­salaispiireissä.
; Mitä tarvitaan^ on se, että Ontariossa palataan sekä teoissa että
sanoissa "uskonvapauden" periaatteen noudattamiseen siten, että kai­k
i l l a on oikeus palvella Jumalaansa kuten itse parhaaksi-näkevät, tai
oUa palvelematta niin, ette| siihen pakoiteta sen paremmin lapsia
kifin aikuisiakaeSn. •
Lyhyesti sanoen, tämä on lämpimästi kannatettava ajatus.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
' U i i i^lljtsi Eunsain ä t p ,
ginvaltuiiston piihöenjohtaja; pää­johtaja
TeuvQ Aura lausui Lepinip
muistolaatan paljastustilaisuudessa
viime viikon keskiviikkona sieuraa-
Me suomalaiset tiedämme hyvin;
että sosialistisen Vallahkuniouksen
isä Vladimir iijits Lenin, neuvÖstO;
valtion perustaja; tunsi hyvin £(U0-
men ja oli maamme ystävä. Vähem­män
tunnettua on ehkä; seii sijaan
se, että Helsingillä oli oma, voisini-mepa
sanoa merkittäväkin sijapsa
Leninin elämässä ja että Suonien
pääkaupunki..^ voidaan suorastaan
mainita Leninin elämän
kaupungeista.
"^Lenjn kävi Suome§sr yhdeksään
e r i ot^seen, ja useimmat, häistä
matkoista toivat hänet niyös Hel­sinkiin.
Leninin pitempiaikaiset
oleskelut kaupungissamme jakaan­tuvat
kahteen luonteeltaan erilai­seen
ajanjaksoon. Vuosina 1905,
1906 ja 1907 hän piileskeli täällä
tsaarin ohranan takaa-ajamana,
mutta vielä suhteellisieh tuntemat­tomana
vallankumOuksellisetia osal­listuen
mm. Helsingissa vuonna
1906 pidettyyn vallankuniouksellis-ten
salaiseen kokoukseen. Kuri hän
vuonna 1917 Kerenskin väliaikaisen
hallituksen vainoa paeten jälleen
saapui Heisinkiin, hän p i i jo Venä­jän
bolshcvikkipuöluceri johtajana
voston välittömän johdon alaisena, maailmanpoliittinen hahmo. Monet
multa aina kun U S A : n ulkopolitiik- «"r?'""!''' .es^vatkm jo s.Ilom,
Pi^eU TeUHfti L Kakabeka
Falls, Ont., täyttyä'lauantaina; tou-kol^
uup 1 p,qä7f» vuotta.
Yhdyrpnae sukulaisten ja tutla-vain
onnei^tQivotuksiin.
CIAii jolil#ditHlos
tunnustus Vietnamin
polftiiltan häviöstä
A|Q$)(flva.\ -r- Vhdysvaltain sa-la|£
«p Ue^oituspalvelun likai-s
e ^ d l to|;^p|9) osoittaa» että se
e«iiii«(yy almosatefeUäuä kansain-vp
«tep' IjrUaleQ aikaapsaamises-sa.
ellei kimii nlldpi» ilirjestämi.
seaM^ Heräti päjivastuu^, kirjoit-ta^
Jzve«^U«l HRipmentoldessaan
USA;n salaisen tiedoHuspalvelun
päällljl^öp . yU^ttävää vaihdosta.
Lehti toteaa, että amiraali Wil-l
i am Rabornlp nimittäminen
päällikön tehtävään tuli yllätyk­senä
US A : n lehdistöllekin.
—- On tunnettua, että Yhdysval­tain
salainen palvelu työskentelee
USArn kansallisen turvallisuusncu-kärsii;
romahduksen, syy auto­maattisesti
lankeaa salaisen ticdoi-tuspalvelun
kannettavaksi. .Syntyy­kin
vaikutelma, että tämä tapahtuu
täysin tietoisesti, jotta korkeat po­liittiset
jol^tohenkilöt pelastetaan
arvostelulta.
Palauttaen mieliin, että Allen
Dullcs sai pQtkut tehtävästä surul­lisenkuuluisan
U-2:n Neuvostoliiton
ylilennon epäonnistumisen jälkeen,
IcTiti kysyy, mahtaisikohan salaisen
palvelun päällikkönä toimineen
John McConen äkillinen lähtö olla
yhteydessä siihen, että Yhdysval­tain
politiikka on kärsinyt täydelli­sen
i"omahduksen Vietnamissa.
Suomalais voin hiiliä
alentui Englannissa
Helsinki, — Suomen on ollut pakko
seurata Tanskan viime viikolla mark­kinoilla
suorittamaa voin'ohjehinnan
laskua .kerrottiin Meijereiden Keskus­osuusliike
Valiosta. Alennuksen jäl­keen
suomalainen voi maksaa Eng­lannissa
väiiän alle kolme markkaa
kilo. Tanskan esimerkkiä seuraten
ovat hintojaan laskeneet myös Ruotsi
ja Norja ja ilmeisesti Hollanti (ar­kistaa
hintojaan vielä tämänviikon ai­kana.
Valiosta kerrottiin vielä, että
huhujen mukaan Australia ja Uusi
Seelantikin alentaisivat voin hintaa lä­hiviikkojen
aikana.
Englantiin viedään Tanska.sta voita
tällä hetkellä viikottain noin 1.9 mil­joonaa
kiloa. Suomessa laivaukset
ovat viime aikoina olleet noin 250,000
kiloa viikossa .mutta lähiaikoina niiden
odotetaan nousevan.
että Lenin oli suiircn aatteellisen
taistelun johtaja ja todennäköisesti
maansa hallituksen tuleva päämies.
Niinpä hc ihmettelivätkin hänen
h il jaista, vaatimatonta ja ystävällis­tä
olemustaan, samalla kun he ihai­livat
hänen uskomatonta työtar-moaan
ja määrätietoisuuttaan.
Leninin Suomessa ja sen pääkau­pungissa
viettämät aj^t eivät suin­kaan
olleet onnellisimpia hänen
vuihcrikkaussa, raskaitten koettele­musten
j a suurien voittojen täyttä-mä.
ssä 'elämässään. Ne olivat maan­pakolaisuuden,
kodittomuuden ja
turvattomuuden vuosia. Mutta juu­ri
noina elämänsä vaarallisina ja
vaikeina aikoina Lenin ^löysi täältä
ystäviä, joiden antamaa myötätun­toa
ja apua hän ci milloinkaan
unohtanut.
• Tältä pohjalti., Suomen ja Suo­men
kansan tuntemisen pohjall?,
.kasvoi se ystävyys/ jota.Lenin tun-
.si maatamme kohtaan. Me suoma­laiset'
puolestamme emme unohda
että l)än myös {',unsain mitoin pal­kitsi
osakseen saamansa ystävyy­den.
Hän o l i ' ensimmäinen' valtion-päämies,
joka tunnusti Suomen it­senäisyyden.
Tämä tapahtui uuden­vuoden
aattoiltana 1917.
Sen jälkeen on tapahtunut pal­jon
maailmassa ja maailmanpolitii­kassa;
Sota ja hävitys ovat jälleen
kerran kulkeneet maailman yli.
Mutta jotakin hyvin arvokasta me
olemme kaikesta myös voittaneet.
Lenin oli Suomen j a suomalaisten
mSän, että juuri tutustuminen ;)a
tunteminen ovat ensimmäinen- ja ai­noa
tie ystävyyteen niin ihmisten
kuin kansojenkin välillä.
Me suomalaiset olemme iloisia
siitä, että kahden naapurikansan
välille on syntynyt ja kehittynyt
ystävyys,; Joka perustuu läheiseen
kanssakäymiseen, toinen toisensa'
tuntemisen ja ymmärtämisen
pohjalle rakentuvaan molemmii^r
puoliseen kunnioitukseen j » at:.
vonantoon.
w Konkreettisimman ilmauksensa
tämä ystävyys on saanut Suomen
j a Neuvostoliiton välillä solmitussa^
ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäistä
avunantoa koskevassa sopimukses-\
sa, jonka 17. vuosipäivää vietimme
äskettäin. Helsingin Ja Moskovan
kaupunkien välillä silloin vaihde­tuissa
sähkeissä todettiin tämän so­pimuksen
johtaneen yhä laajentu­neeseen,
molempia osapuolia hyö­dyttäneeseen
taloudelliseen ja si­vistykselliseen
yhteistyöhön, joka
on ollut omiaan lujittamaan Suo­men
j a Neuvostoliiton naapurisuh­teita.
Molempien maiden pääkaupupgit
ovat saaneet tästä kan^sal^äyniises-tä
runsaan osansa. Niinpä se on
usein tuonut Helsingille tervctuK
leita vieraita itäisestä naapurimaas­ta.
Tällä kertaa haluaisin palauttaa
mieliin Neuvostoliiton korkeimman
neuvoston puhemiehistön: puheen-jgi^
tajan Anastas Mikojanin käyn­nin
Helsingissä viime joulukuun lo­pulla.
Helsingin kaupungilla o)i i lo
jUrjcstää kiertoajelu, jonka aikapa
presidentti Mikojan tutustui niihin
vielä jäljellä- oleviin^ Helsingin ta­loihin,
joissa Lenin oli asunut. Yksi
niistä oli Sörnäisten Rantatie 1,
jossa Lenin asui puolitoista viikkoa^
sen B-portaan ylimmässä kerrokses-'
sä kesällä 1917.
Presidentti Mikojanin vierailun
j a hänen tutustumismatkansa in-r
noittamana Helsingin kaupungin­hallitus
vuoden 1964 viimeisessä,
uudenvuoden aattopäivänä pitämäs­sään
kokouksessa päätti kunnioit­taa
naapurimaamme suurmiehen.
Suomen ystävän Vladimir Hjits Le­ninin
muistoa teettämällä muistOr
laatan hänen Helsingissä viettämi-en.
sä aikojen muitoksi. Kun laatta
on kiinnitetty j u u r i tähän taloon,
se o n ' S i j o i t e t tu siihen helsinkiläis-:
ympäristöön, jonka uskomme ol­leen
lähimpänä Leninin sydäntä, n i ­mittäin
Helsingin perinteelliseen
työläiskaupunginosaan.
Samalla kun tämä laatta jää
meille Ja Jälkipolville näkyväksi
muistoksi Neuvostoliiton suuren
Johtajan, perustajan Ja Suomen
ystävän Leniniin jsiteistä Suomeen
Ja sen pääkaupunkiin, se symbo-lisoi
Suomen Ja Neuvostoliiton
hyviä, läheisiä ja. luottamukselli­sia
ystävyys- ja naapurisuhteita.
Paljastustilaisuudessa oli läsnä
Ililä'"tnipt;®piova^
SUOMEN LEIffi^.,LAUSUI»qMr#A%VlET19^MISTA
'Tosiasia oav.et«viimeisW'kuufcausi«i- aikana (m B(elS>^Vietnamin
Yt^flysvaltain avustukselta k{iym^60t9 ks^pipalUsjaan vast^^p muuttua
Yhdysvaltain Mymäksi sodaksi, jota ei enä^ käydä Etelä-Vietnamissa,
vaan sekä Pohjois- että EtelärVietnamissa. Idibin Yhdysvallat pyrjsU
todellisuudessa?; UgA:n jofttqmiesten taholla op jatkuvasti tpistettpi
että Ybdygvallat- taistelee vapaan maailman puolesta kommunismia vas:
taan. Maan äärioikeistolaiset ainekset ovat sitä mieltä, että Kiinan ete­neminen
on pysäytettävä, ennenkuin on liian 'myöhäistä'. Eivät k a i nä­mä
ajatukset ole presidentti Kennedyn kuoleman jälkeen saaneet jalaq-
8|ja|, .Yl^ijyiivajtain Johtayistgf^ pijlF^is^ Mihin ovat unohtuneet presideoii-
Jpbnsqni^ vit^lil^i^anjän aikaili- lausUnpotraubanomaisen rinnalckain-oloii
säilyttäipiien välttämättömyydestä?" — Maakansa (ml).
" Pääministeri . Kosygin oli epäilemättä oikeassa huomauttaessaan,
että Vietnamin s p t a o n j o ajautunut sangen vaarallisille rajoUle. MolepLr
minpitoUset myönnytykset o l i s i v ^ välttämättömiä, jotta saataisiin alujlp:
rauhanneuvottelut: Muuten voi tilanne parhaimmassa tapauksessa johtaa
.syy^öp Jt9rW4inv31|8gfn kriisiin, y^inokeidpn..uudelleen aloittamiseen,
Moskovan sopimuksen' mitätöimiseen ja molemminpuoliseen ydinase-mm"-
— VaP9? (kflHoopius). •
\o
''Presidentti Johnsonin perinnöksi saama onneton Vietnamin sota,
jota hän käy amerikkalMsten strategien kehittämän 'eskalaatiqteorian*
mukaisesti lisäämällä asteettain sotilaallista painostusta, on kaihesta pää­tellen
siirtymässä raUtaisevaan vaiheeseen. Kommunistisep leirin rin­tama
on saamassa selvän muodon, ja sen keskinäiset avunannon lupauk­set
ovat sisällöltään niin sitovia, että perääntyminen tuntuu mahdotto­malta."
— Helsingin Sanomat. .
" R a n s k a n ratkaisu sattuu ajankohtaan, jolloin Vietnamin kriisi
.osoittaa kärjistymisen oireita. Päinvastaisista lausunnoista huolimatta
amcri|i|t^a|sten sotilasjohtajien kokous Havaijissa ei lupaa hyvää Viet-naipillc:
häyiöUinen maasodankäynti j a ilman tarkoitettua tulosta, jää­neet
PohjojsrViietnamin pommitukset ovat aiheuttaneet .uudpn tilanteen,
jota käi lähinnä kenraalit, ovat kokoontuneet pohtimaaa Toisaalta on
NeuvqsioliitQp pääministeri Kosygin pitänyt Vietnamin tilanteesta pu­heen,
jQHa sisältää ankaran varoituksen hyökkääjille. Nykyisessä tilan­teessa
taivitaan siis enemmän sellaista vastuuntunnetta, jota Ranskan
ulkopoiitiikan johto on osoittanut sanoutumalla irti Seaton virheellisestä
pplitiikastai" — Päivän Sanomat (sos.dem- oppositio).
ystävä, koska hän tunsi Suomen - ja arvovaltainen kutsuvierasjoukkp,
.suomalaiset. Me tämän päivän ib- eduskunnan puhemies K. A. Fager-miset
olemme oppineet ymmärtä- j holm, hallituksen, edustajia, maa-
P a r i i s i . R a n s k a lähettää vain
tarkkailijan eikä virallista val­tuuskuntaa
Kaakkois-Aasian puo­lustusliiton
SEATO:n ministeri­kokoukseen
Lontoossa 3—5. tou­kokuuta,
vahvisti muuan Rans-.
kan ulkoministeriön edustaja
tämän viikon tiistaina Pariisissa.
Tarkkailijaksi lähetetään Rans­kan
Bangkokin-suurlähettiläs Ac-h
i l l c Clarac, Joka myös on Rans­kan
edustaja liiton pysyvässä
neuvostossa.
Ranska pysyy edelleen viralli­sesti
SE ATO:n Jäsenenä, vaikka
päätös larkkailijaedustuksesta
osoittaa Ranskan ja SEATOm vä­lien
viilentyneen.
Ranskan ulkoministeriö antoi ta­vallisuudesta
poiketen tiistaina " v i ­rallisen
julkilausuman" tulevasta
SEATO:n kokouksesta, Julkilausu­massa
todettiiii,, että SEATO;n neu­vosto
ilmeisesti keskustelee kuten
aina_ennenkiil~ entisen Indokiinan
alueen valtioista ja lähinnä Viet­namista.
— Tärkeimpien kysymys­ten
suhteen ci jäsenmaiden kesken
ole olemassa mitään yhteisiä iBdel-^
lytyksiä ja^ vielä vähemmän min­käänlaista
yhteistoimintaa — j a ko­kemus
on osoittanut, ettei sitä va­litettavasti
tulekaan olemaan, sa­nottiin
julkilausumj^ssa. Viime
vuonna pidetyssä Manilan kokouk­sessa
' korostuivat perusluonteiset
erot niin voimakkaasti, ettei Rans­kan
valtuuskunta katsonut voivansa
yhtyä kokouksen päätteeksi annet­tuun
julkilausumaan joka ei mis­sään
muodossa heijastanut Ranskan
hallituksen näkökantaa.
Koska on pelättävissä -T- ja jopa
odotettavissa — että sama tilanne
toistuu Lontoon kokouksessa, kat­soo
Ranskan hallitus viisaimmaksi
olla osallistumatta tähän kokouk­seen
ja haluaa samalla korostaa, et­tei
Ranskalla ole mitään tekemistä
näiden kokousten päätö.sten kans.sa.
Ranska toivoo edelleen rauhan-omista
ratkaisua, mikä merkitsee,
että Vietnamin ja koko entisen In­dokiinan
ongelmista tulisi neuvo­tella
vuodelta 1954 peräisin olevan
Geneven sopimuksen pohjalla. Tä­mä
on ennen muuta näiden maiden
väestön edun mukaista.
Kun tällainen ratkaisu aikanaan
toivottavasti käy mahdolliseksi on
Ranska jälleen valmis myötävaikut­tamaan
siihen. Sitä odotellessa
Hanska voi vain toistaa jo vuosia
sitten esittämänsä näkökannat, sa­nottiin
julkilausumassa lopuksi.
Ulkoministeri Maurice Couve de
Murvillcn johdolla Manilan koko­ukseen
vuonna 1964 osallistunut
Ranskan valtuuskunta antoi koko­uksen
päätyttyä oman julkilausu­mansa,
jossa se totesi, ettei vallit-
.sevassa tilanteessa pitäisi lainkaan
antaa julkilausumaa Vietnamin ti­lanteesta.
Ranska on jo jonkin aikaa ollut
erimieltä muiden SEATO:n jäsen­maiden
ja varsinkin Yhdysvaltain
kanssa : Vietnamin-politiikasta.
Ranska haluaisi neutraloida koko
entisen Indokiinan, Vietnam mu­kaanluettuna.
.
(leneve. Yhdistyneiden Kan-sakunMen
Piirqopan taloustolipi-kunufui
ECE:n 20. istunto alkoi
keskiviikkona Genevessä. Istun*
topn osallistuu puolitoistasata^
valtuutettna Euroo^ian kolmesta
k a u p a l l i s e t lUttoutumasta, E E -
S:Bt^ EFTA:8ta sekä CQMECO-N:
i8la. ,
Yaltpntctut käsittelevät kahden
Ja ppolen viikon aikan?. Euroopan
taloudellista kehitystä Ja toimi,
kunn&n toimintaa kuluneena
vuonna..-^'^
Taloustoimikunnan erikoisvalio
kuupat Jättävät kokoukselle yksi
tyiskohtaisen selostuksen oraan toi
mjnta-slansa kehityksestä. Näitä
ovat maatalous, h i i l i sähkö, k^asu,
asunto-olot. rakennustoiminta, sisä
maan Kuljetukset, teräs, puutavara
sekä kauppa.
Toimikunnalle jätetään myös asi
antuntijalaulailMPU^ selostus idän
ja lännen velisistä kauppasuhteis
ta. Eräät toimikunnan jSsenmaat
aikovat esittää kokoukselle kom-mentttr>
sa idän ja lännen välisestä
kaupasta.
Kokouksep pääaiheita on Euroo
pan taloudellisen tilanteen punta­rointi,
joka todennäköisesti vie suu­rimman
osan istunnon loppuajasta.
Istunto päättyy 7. toukpkuuta.
Itä-Saksaa lukuun ottamatta ot-t.
avat. kokoukseen osaa kaikkien Eu­roopan
maiden hallitukset sekä.Yh
dysvallat.
Toimikunnan jäsenet ovat: Alba
nia, (tavalta. Belgia, Englanti, B u l
garia,Valko.Venäjä, Kypros, Tshek:
kpslovpkia, Tanska, Suomi, Ranska
Kreikka Alankomaat, Unkari, Is
lanti, Irlanti, Italia, Luxemburg
Malta, Norja, Puola, Portugali, Ro-mania,
Neuvostoliitto, Espanja
Ruotsi, Turkki, Ukraina, Yhdysval
herra B. Lehto, Suomi—-Neuvosto­liitto-
Seuran ja Heisinkin kaupun­gin
edustajia sekä neuvostoliittolai­nen
valtuuskunta, johon kuuluivat
Moskovan kaupunginvaltuuston va­rapuheenjohtaja
Sirov, ,'(S!loskovan
Lenin-museon johtaja Dolgish ja
Kievin kaupunginvaltuuston vara­puheenjohtaja
Arkadicv.
lat, Länsi-Saksa j a Jugoslavia.
K I I N A T J A S A K S A T K I I S T AN
A i l l E t N A ECEssa
Ranska asettui Neuvostoliiton
puolelle Yhdysvaltoja vastaan kes
kiviikkona, kun Neuvostoliitto vaa­ti,
että vain Peking saa edustaa;
Kiinaa Y K : n elimissä.
Neuvostol.iton apulaisulkominis
teri Nikolai Firjubin esitti vasta­lauseensa
siitä, että Formosan lä­hettämä
tarkkailija oli läsnä Y K : n
Euroopan taloudellisen, 'tqimikup-.
nan (ECE) avajaisistunnossa.
, 4 J S A : n valtuutettu Walter Kolsch-,
nig puolestaan j u l i s t i : Y K : n yleis­kokouksen
näkökannan olevan, että
Formosa yksin edustaa Kiinaa.
Ranskan valtuutettu Bernard dq,
Chalvron totesi Ranskan tunnusta­van
Pekingin hallituksen ainoana
kiinalaisena hallituksena ja katso­van;
että Kiinalle varattu paikk^'
kuuluu Pekingin hallituksen edusi-,
tajalie.
Äänestystä ei toimitettu ja För-,
mosan lähettämä tarkkailija jäi pai­kalleen.
Toinen idän ja lännen välinen
kiista syntyi Itä-Saksasta, joka ei:
ole ole edustettuna ECE:ssä, vaikka
Länsi-Saksa on toimikunnan jäsen.
"Saksan demokraattinen tasavalta:
on olemassa — se on tosiseikka, jota
ei voida kieltää", F i r j u b in sanoi.
Ranskan ja Englannin valtuutetut
asettuivat Saksan asiassa Neuvos­toliittoa
vastaan. Äänestystä ei toi­mitettu.
Avatessaan istunnon toimikunnan
sihteeri, jugoslavialainen Vladimir.
Velebic sanoi, että idän ja lännen
välisessä kaupassa pystytyään vielä
aikaansaamaan huomattavia laajen­nuksia.
Vuoden 1964 viimeisen neljännek­sen
osalta on kuitenkin havaittavis.
sa huolta herättävää vähennystä
Länsi-Euroopan maitten tuonnissa
idästä. Velebit jatkoi.
Vuoden 1964 aikana Itä-Euroopan
ja Länsi-Euroopan maiden välinen
kauppa oli noin kuusi miljardia dol­laria
samalla, kun efta-raaiden
yhteismarkkinamaiden välinen
kauppa nousi kuuteentoista npUar-d
i in dollariin.
P Ä I V Ä N PAKINA
"SOTASALAISUUS" SEKIN
M_ei)lä tavallisilla kuolevaisilla on
ollut pitHän aikaa sellainen käsitys,
^ftä jnonen niin sanotun "valtiosa­laisuuden"
ja "patcnttisalaisuuden"
takana on todella vilpillinen halu jy-
- mäyttää meitä pitkätukkaisiksi sa­nottuja
kadun miehiä ja naisia.
Kun hallitus haaskaa mlljardittain
veronmaksajain varoja varusteluun^
mistä ei hyödy muut kuin sotatarve-tchtailijat
ja heidän suosimansa polii­tikot,
sekä korkeapalkkaiset kenraa­lit
ja muut viskaalit, silloin voidaan
eräitä arkoja kohtia peitellä "sota­salaisuuksien"
varjossa.
Ja kun ei haluta kertoa kansalle
joitakin epämieluisia totuuksia jois­takin
muista asioista — esimerkiksi
salaisen poliisin ja sen nuuskijain
työstä — silloin voidaan verhota nä­mäkin
asiat valtiosalaisuuden vai­palla.
Kaikki tämä on tuttui ja vanhaa..
Mutta kun meille kerrotaan tut­kimusten
paljastaneen,. että uudet,
j a kalliit autotkin ovat todellisuudes­sa
Kuolemanldukkuja kehnojen ku-miensa
cli rcnkajtLensa vuqksi, ja
tällaisen " tutkimuksen'.l^.tulq|cset pi­detään
kuitenkin salassa, niin sil-
Iqin on" mielestämme kysymys JOST
takin erikoisesta. —
Yleisenä käsityksenä_pn, "ettei se
ole uutinen eikä mikään, jos koira
pul-ec miestä", mutta "kun mies pu­ree
koiraa", niinsiitä voi jo värkätä
suuren jutun.
Niinpä rohkenemme tässä yhtey­dessä
lainata AP: n Washingtonin
uutisen maalis-, huhtikuun vaihtees­ta,
missä kerrotaan sanatarkasti
näin:
Yhdysvaltain "kauppaministeriö
harkitsee ehdotusta, että autorenkai-dcn
valmistajat määrättäisiin ilmoit.
tamaan asiakkailleen autorengas-vaaroista
.
. "Näiden 'vaarojen paljastamis-mahdollisuus'
tuli esille sen jälkeen
kun liittovaltion kauppaministeriö oli
tammikuussa saanut eräitä räjäh­dysmäisiä
todistajalausuntoja asias­ta.
"Sellainen niääräys aiheuttaisi yhtä
kiivaan väistelyn mikä on syntynyt
siitä esityksestä ,että pitäisikö tu-pakkatehtailijain
ilmoittaa tuotteit-tcns
» -yhteydessil niiden syöpävaa­rasta.
.
"Senaattori Gaylor Nelson (Dem.
Wisc.) sanoi senaatissa tänään pitä­mässään
puheessa, että autdrenkai-dcn
turvallisuutta käsitelleen kuu­lustelun
800-sivuinen keskustelupöy­täkirja
edustaa 'kansallista skandaa­lia
autorengasalalla', ja että tämä
asiakirja olisi julkaistaiva (suuren
yleisön nähtäväksi).
Senaattori Nelson sanoi,ettei kaup-paministeriön
tarkoitus ole kuiten­kaan
julkaista tätä asiakirjaa, missä
on asiantuntijain todistuslausuntoja
siitä, että:
— Monissa uusissa autoissa on ren­kaat,
jotka eivät vastaa edes nor­maalisen
käytön vaatimuksia;
— Autorenkaisiin lyödyt kokomer-kit
eivät, anna todellista kuvaa nii­den
koosta ,eikä niitä merkintöjä ole
sellaisiksi tarkoitettukaan;
— Kerorsmääriteimillä (Ply-rating)
'ei ole ymmärrettävää merkitystä':
— E i ole mitään keinoa, minkä
perusteella autoilija voi valita au­toonsa
oikeat renkaat."
;Tässä sitä nyt sitten ollaan.
'Lapsia opetetaan koulussa ja ko­tona
noudattamaan turvallisuusohje!-
"'^ta. •
Autoilijoille muistutetaan jatkuvas­ti
kuinka tärkeätä on olla selvin
pain, jä siitä ettei liikennesäädöksiä
saa rikkoa.
- Ja kun köyhä perhana — olkoon
hän sitten kaupungista tai maascu-duha
— joutuu liikennepoliisin kans­sa
tekemisiin vanhasta ajokista, jos-~
sa sattuu olemaan joitakin mekaani­sia
vikoja, niin hänelle rapsautetaan
sakko ja annetaan uhkaus ajokortin
menettämisestä.
Mutta kun vissin suuryhtiöiden s^-;
notaan_.valmistavan hengenvaaralli­sia
renkaita autoihin jopa siinä mää­rin
,että uudetkin autot ovat asialli­sesti
puhuen kuolemanloukkuja, niin
silloin vedetään "salaisuuden" vaip­pa
koko skandaalin peitoksi!
On siinä"salaisuutta" kerraksi.
— Känsäkoura.