Vapaus, November 8, 1956

              tuu vielä y
sekö se
Mainea-i
iöltaä
4iet2vän^
o^ka sei
skehtelee^
o edustatta
}) on ytiodk» JBSi^^j^
eosimii^isen p i i i ^^
[ pariaenfaliatta ulkoipa^^^
'eri Olaasta, nun.f
Kiinasta; Iniiifete^i^SAirta^
jsta ja Baiukai^^ B D ^ ^
käyneet Maaiimänjtoul^^
QD varaiMTc^dentö^^
oterbuiTn tuinniCN^
Rauhanneövoä^^
Jobnspni ^BvJe/^m^^
inaataloiudn^ifi^uiinC^
fteisori läiiiii?Br?t^^
rimoilija JK»»^
runoilija Pablo Neruda ja
tnmutraulianlii
henkilöt
|l^QfessoriiariU<Bra
laiiÄ MKTSiM Vu
t^erailuäan :käsittel(^
saan "Rauhan:!^
oli JEi%3V^^
Ontazlb M;'^
dessä'Vpi^fcssm #1^^
,..aa: "Kaikkialla näin valtavia
'pksia, joita.Mongolian kansa on
eläinän#(35^ynoden )|^^
iittanut kulttuurin ja lieteen
. . . Mitä^nÄnu^
minuun töiuDt^nä^.^^^^
saavutukset
Bidottomuiiäeir:-'^^^ ^ liävittämistä'
.fiiijl
oalvelus
tpn muu-iusiäi4um!
i.,v
daä mieltä
isia.- • >. ;.v
S iLtd.
; JuÖEai^taän
Columbiair
• '
'•julkaistaan
:6en;kanfea"
jrkslä, jo^%
f
i
r 1 M •<
1' J
tr-
I J O S AIOtTJB MÄ-icKUiSTAA'
estäniime matkanne lalValia tai \
taen. -My6s lippuja Suomesta!
ne tuleville.-.
likmen Travel Agency
telin 6-5246 ^ 324 J öW St.f
Saidt Ste. Mii|rie; Ohi.:
missi maalaiskyligsS mittaasti inaas*
S3 julkaistavia päivä- ja änai|atusläi<'
tL sekä tieteellistä jtT kaunbkitjalli.
stiotta
Erittäin suuren vaikutuksen pro-golian
iraltiönsiiopisto. Hän iär-
JOittai isiitä seuraäi^ti: 'Mongolian
^ttuiirintbdeUa suurena saavutuk­senaan;
pidettävä
; nimettyä' ylibpiistoa^ jonka nibnu-imeiitaaiin
rakennus on pystytettyä
Ulän-Baterin keskukseen. Bäken-teensä,
varustuksensa jä tySmene^
teliKiiensä pUolestav tätä yUöpistoa
voidaan,verrata moniin korkeakou-
; luihin» joilla on takanaan, mjeaanpia
vuöisisatoiia. : Onpa se eräissä siib-:
teissä niiden yläpiioielläkita: Unoh­tumattoman
vaikutukran minuun te­kivät
^5hön^ innostuneet nuoret
tieteellisen työntekijät, jotka ^ t -
täin ahkerasi uurastavat tieteellis­ten
ongelmien karissa.
Mongolian kansatasavällan nais>
ten~ oikeuksista puhuessaan profes:
spriJBi-atanöv kirjoittaa: ''Sensijaan
kun nainen oU f eotteUsmin ja laaina-laisuuden
vallitessa vanhassa Mon­goliassa
täydellinen orja nähdään
naisia nyt teatterinpalkeilla, filmeis­sä
tiäteellisissäH
sa, tuotäntoIiaitoksiUa ja kaiösanto^
Taleissa (kokouksissa), sillä hän toi­mii
kaikkialla tasaveroisena miehen
r i n n a l l a " . • ^ • • ^ • • J - - ; - ^ - • ^
Mongolian miaataloud^ta' profes^
sori kiribittaa:'«M0ngoB8,n valtavan
laajoilla alueilla ön tapahtumassa
RYTMi-JA DEqCA-LEVYUUTUUD
SAAPUNEET. SUOMESTA ,r,
Lähettäkää tijauk^
varastonsa vain i^äjoltettu l y ä a r ä ; ^ I
•50(W^v Tans*'Ä>leio;"SuW
5325 Bonita Nina, tango, Toivo Kaijto tangoyhtye , 'i-filim-
' I Miss Tanguett, ;tango, TOIYO! •KärJenltan8oyntye?;.'*f\j4ij^.
Mä laulan »•^Utiast^tlliiln.VÖ^ Tyrvätopn.: i ' V
5331 La Paloma. tango, Erkki Junkkarmen- .
' Kun yö ön; valoton.; tango; E r t ^ Junikkarlnen - .
5335 Muistatko sebj: :Bequinep;MetirpiTytöt
r Vielä. keiTaniV-tengo; .Mejbo--!^^^^^ : ix"- 4
Tiilin; nSihiVbätM^
5341, HUTOIÖ,;tangoi Juha l a r ^
: Kellot, soi, tango,,Juha.Järto ja M .
5345 Neljä vuodenaikaa/ foxfc»t;.;Metio-'I^t
Mulstbjeh kiataiheti poikii, BJ^fiitoe.- Metroa-Tytöt ~
5286 Paimenhuilu sbl iilin katkeraan,: foxtrot, Metro-Tytöt
Xldin syntymäpäivänä, valssi, •MetiSO-Tytöt
• 5348. Ritenuto, tango.: Ju3ia Eirtip • H'^' ^ik-: '--i^- • -'Ä ^»H>• Ei tällä Irertaäiitan^
5351 Kaksi ataj^a,^/^^ Decca-orkesteiJ
: Aa
l Y T M I - L E V Y JÄ
feÖlO Amorin aallot, valssi, Giosäbergin Mandoliiniyhtye
Odotiisi vGros^bie^^ [6189 Uutta ia vanhaa, jenkka. Esa ja Matti
In^i ihanhetyttö^:lalde3mä, IBs^
[6203 Uutta ja väii!haä 2, jei^:aslkärn}ä;^^ ja Justeeri
; HuUii hanuii, poHdca;^
[6215 Uutta jävai^huui 3/valsäsik ja Justeeri
Uutta jäAninh^aa; 4; taiota
6224 Uutta ja vatäiaa^^ ja Bepe ^
Uutta • ja; vähhaa 6, po^
6238 Uutta;ja"vaj3b{iaf7;:v ja Justeeri
Uuttaa ja vaathaa 8. jenkkasHceiroä^: Justeeri ja Repe
6249 " Vantouksen ystäväi val^^ Henry Ttieel
Onni ka&flla,'vaIs3iiAHe
6252, Uutta jÄ vanhaa 9; j e n k k a s ^ ^ Repe
Uutta ja vähhiia 10/ Mas Tamara ja Matti
6264 Kide äldiUe; valssi, E r l d d J i ^ ^ '
Nuori äiti, valssi; B r ^ Junkkarinen
6269 Unkarilainen : t ^^
Vapaa Venäjä, Sollstisieitsikkb Otava
6281 Hyvästi meri. valssi. Matti Lotdiivuori
Ykänäinenpttrji^ laulama
6283 Hardanger>vidral, Tbitöi^^^^V^ taänuri
Espiadijalalsittabi; Taito^^y IlaiBun
6285 MnallmnTi jyiattl, jetdcka,-Justeeri -
Helini iär'källe^rjeiib^ Ju^xeri /
6286 Uutta jamiihaa; 13;: jenkkaa Justeerir^ Jtepe
Uutta: jävaiduuEi 14,^^ Repe
6287 Vateii meimeilUt a!j4Ä5Ma^^ Septetti "
Met^kuiila;^-val^^ M a ^
6292 Uutta ja v ä i&iaEiS^ i ^^
Uuttaa jaii^cnhäaie,^^^^ Justeeri
6295 VähkalaJ»a(m fJeiäto.r^
^ Porkfcala-ValaBl;?;iri5ö^^^^i^^
6297 UuttaSja ;vanhaia Justeeri
Uutta ja^smhaalfti*^
6298 Uutta ja vanhaa iO. Justeöf ;Ja.Äq>e':
^ Uutta ja vanaii^ 20, J u s t ^ : ja^^^
6300 VaiahMriS^iiha^iicell^
6301 X7utta.ja^yvaid)äa S i ^ ^ ä i^
Uutta ja vanhaa a,:-jenkkä.:M^
6303 PobjolaaTango, Tamatä,.,
Pieni '::6ihlviu}kfco.'^taäk Taniara
6306 MajiäsäxttxUmB^ iianurl. kitara
Pataässä;vp<Ökka, soittolevy. hanuri, Ifltara Jä basso
6307 Tonaväirraallot/Ivalss^ _
iiiaiati^^iaa^llKU^ hanuri
830% Hy,^aij^?vaiS5ti3^^ ^ '
Ei kukaan kaipaa.^ tango,.Metn>>TVttt, p63i2
|R 7105 K
Pikku 1 ^
Bahont' mmm
, ,^ iamviiäätäi;i^^
3riBlintu.-yaläBf,^^^.V^
Posti- ja plkatavaraäläurtditiileckäslttM vähintäin kplme^ levyä.
L ? • Tllatkaa.osoltiSe^:. KiiijHii^^Miili
mmx»m mm
talmikrifii» näin liedelmällffiiksi vii-javaittioilsi
muutetttUa aroja sat-min
kttiin mySs sain nähdä, initoi
sielll kehitetään^nuäa kaijaiotiija.
Sain tn£ustua nuoriin agronomeihin.
elälnteknikbihin jaeläinläfikSnHhih
jotka suui^rakk^udellai ja initte'
ruudella työskentelevät uusien kar-jarotojen
kehittämiseksi, ottavat
viljelykseen .audlsnlalta.<alkä
jellä nusia Viljelyskasveja ja ihiuit-tavat
Mongolian laajat arot hedel-mälll^
i viljelnjiksi".
] Kirjoituksen lopussa sanotaan:
"Se; rauhanomainen rakentava työ,
jonka iMongolian kansantasavallassa
salh nähdä,~ja ne suuret taloudelli­set
ja kulttuurelliset tulokset, joita
rakentavalla työllä on 35 vuoden ai­kana
saavutettu/ samoin kuin inyös
se, Mongolian kansan rauhan asiaa
jkohtaan kohdistama rakkaus ja us­kollisuus,
mix&ä sain monta «^1 ker­taa
todeta \keskustellessani tieteel-
Ilsen työntekijäin^ yUoppUaiden.
piaimenieh, työryhmien vanhempien,
kulttuunhenkilöiden ja valtiollisen
elämän edustajien^ ts. Mobgolian
kansan edustajien kianssa, osoittaa,
että Aasian sydämessä elää todella
kih sankarillinen ja rauhantahtoi­nen
Mongolian kansa, joka suorittaa
suurta uudistavaa työtään".
i Englantilaisessa maantieteellises­sä
aikakauslehdessä julkaistu A.
Montegyn kirjoitus "Matka Mongo­liaan"
kertoo ] Mongoliasta saaduista
vaikutelmista.
Tekijä kirjoittaa kirjoituksessaan
siitä, että hän on joutunut ihmet-1
telemaan Mongolian jokien kalarik-kautta
ja sen mäaniiumenien mit­taamattomia
rikkauksia. - *
Huomattava sija tässä kirjoituk­sessa
annetaan karjanhoidolle ja
kai-janhoitajien elämälle. "Niissä
käi>janhoitdtalouksissa^ joissa kä­vimme,
sanoo tekijä, oli 200^250
päätä karjaa nämä karjanhoitajat
olivat keskivarak^ta' väkeä".
Erääf^ä Mohgöii^
Iduksien öJ^uiiskunnallistämlismuö
/halo^Jtta^
^ siiustu^ä^l','
äj,/ 'mÄ^^iämi?' \ ja * mU^t / yälfestön
ftaipeira:palWiev^
liius: huolehtii työtätekevien taldö^
tanusesta.^ yaltion kones- ja Tieman-k^
pjuu-a^emat ap^
loinUa myö^^
•Jia;:rehunhMkinn
^: Tekijä oh tarJJcsuD^ huqniiökylcynsä
,; ansiostapannut;, merkille nionia'
Mongplii^li, kansjan elämään liittyviä
Merilcoisuti^iisia. • "Väestö/- pukeutuu
päääsiallisiesti / kauniisiin kansallis­pukuihin",
kirjoittaa häh. ' "iirki-vaatteet
«n valmistettu ykslnkier'
t ä i E ^ - k a n k i E d s t i ^ ^
teet silkisti Ja muista hyvistä kän-
HongbBt ovat monia .vuoäsatoja
.käiyttäneet asumuksina&n huopatelt
toja. Ne osottaiituivat tilavlmmik^
si kuin: olimme ajatelleet, olivat
puhtaita ja aina hyvin tuuletettuja;
J^lmihlvUodra aikoina teltan J
rUppiiu sitil^peittaidstä^^buö
kenokästä: vEnttset matkailijat <H
vat kuvanneet telttoja likaisiksi ja
asunnoiksi huonosti isbpivikä.:' ;
Nykyaikaiset huopateltatelySt ole
sellaisia. Ne ovat puhtaite ja niu-kiavia.
.Siihen on bUut otoaah vai
kuttamaan kolme uudistusta
huopapeitettä ulkopuolelte suojele­vat
kahga^
sumukset myös sisältä entistä puh­taammaksi
ja ködikkaaiiimaksi;
lamput, jotka eivät savua eivätkl
katkua, ja savupiipulla.; ^vanistetuC
rautauunit, jotka nytrkbrväavat.ayp
takian. Yksikerroksisten' talojen: ja
temppeleiden rakentaminen oli van­hassa
Mongoliassa sangeh työlästä.-
Maan pääkaupungissa Ulan-Batoris-,
sa on monia kauniita räkehnuksik/
joita on.pystytetty virastoille, ker­hotaloille,
. muiseoille, kirjastoille,
yUöpistolle, teattereille, tehtaillefy.;
m. l^toksillie; .^Ulan-Bätpria yhdis-tää
Möskovaan^j» Pekihgiin rauta-
Ue.'* > .
Tekijä kertoo käyneensä lääkin
tälaitoksissa ja eläinsairaaloissa, y
liopistossa ja lomakodeissa^ havain-heensaifettä
alkeisopetuksen piiriin
on ^aatu miltei Iioko väestö., Edel
leen hän kei:;toO museosta.fjpssa; on
paljon mielenkiintpiste ; nähtäVää,
hyviä elokuvia valniistavasta filmi-valmistamosta,
klrjallisuujden / ku-koistuksPstä
ja. siltä, että /soittajat
esittävä kansallisilla soittimillaan
paitsi aronlauluja myös Shopenin ja
Tshaikovskin sävellyksiä, ja että
näyttämöillä esitptään SImkespeä:
iren. Pushkinin, Lope die Vegan/Mp-lierin,
Goldanin ja Beaumorchäisih
:nä^iÄ^:=;<>/*/-.^;r^/f;5M:!/?^
. Ylioi^istössa ehguntilaiset matkai'
iijat-tutustuivat m b n^
siaUstien kpului^kseen hähdeh siel-'
lä, että mongolit opeitävat öbiäisa
:yUopistossaan äidinkielellään, j^^v^-*
knuttten lisäiisi myös/siitä/ että hie
islsadaUralum matkailu
nämä käsitykset ovat aivan sfelväs-
;ti;v£hfe«Ät:-;^r^:' Ä/-';^^^:':'^'^^^!
"ön hubmättäyaa,;kuinia JJ^^
lian kansa' luo • hyi ikivanhaHe' kär.
: jatalouderi pPhjallP u^tfa yhteiskun-taia",
kirjoittaa A. MÖntegy " '
libkakuun 15
fiS aikBkamlehli I<IFE'6S8 on Her­bert
Brean'in kirjoitus, missä
«fStockbolm-Andrea Doria" —. ta-jpauksesta
ensi kerran annetaan ta-vUIiseUe
maallikoUe selvästt asiaa
-Valaiseva kuva niistä tekijöistäiinit-
Jdl: aikanaan tulevat käsiteltäviksi
n^oikeudessa.' ^.Johdannoksi kir-
Jpittaja mainitsee; että merilald oh
Biiiettöhiän monimutkainen, ja että
jsei>eräUtS^kohdiitaah menee pitkäl-
Miaaksepäin ihmiskunnan histörias-
• siiii joiia muut^missa^ tapauksissa an-
'tiScin aikoihin asU. Tästä johtuen
äiS on väikeV ymmärtää, eikä vain
jmerilakiai vaan myös kaikkea i sitä.
hiutä parhaillaan tapahtuu New Yor­kin
kuulusteluissa, . Päivittäisten
.tiedonantojen lukeminen siitä, ku-
Im' on antanut ja miiikälaisia' todis:
fuksia, ^jättää asiasta epäselväksi ei
Istuipa kuninkaan linnan katoile
kerran pöllö. Se huomasi puiston
korkeassa palmussa satakielen. Ko­ko
hoviväki kumarsi syvään pienelle
satakielelle . kulkiessaan palmun
ohitse. •»
, Pian ilmautui puiston polulle itse
kuningaskin. Hän kantoi kultaista
tarjotinta, jolla oli valiojyviä. Pöllö
näki kuinka kuningas asetti taiiot-timen
maahan ja kuinka sataldeli
laskeutui puusta alkaen npkkia täy-.
teläisiä jyviä.
Kiin kuningas , seurueineen. oli
poistunut puistosta, kysyi pöllö sa­takieleltä:
- 4 : Sanehan minulle miksi sinua
palvellaan näin kunnioittavasti?
— Kuningas rakastaa minua lau­luni
takia. Häh on antanut mää­räyksen
täyttää kaikki minun toivo­mukseni:
ja saapuu itse joka päi­vä
tarjoilemaan minulle^ ruokaa.
Kun tuli yö, niin pöllö ajatteli:
"Minun ääneni ei ole vähääkään
hensä ja käskee täyttää kaikki ml
huonompi kuin satakielenkään. Jos
kuningas vain kuulee, kuinka minä
laulan, ajaa hän oitis satokielen tie-
I OTAMME VASTAAN
TILAUKSIA
seuraaville SUOMESSA
ilmestyville
SANOMALEHDILLE:
VAPJA S A N A (6 päUvMnen)
1 vuosikerta^ • M w
ff knukoutta 17JOO
«rtflUiirSAN SANOMAT:(6-päI-l
vainra) '
1 vuodkerta i '..$ 3tS0
8 kuukautta l&Mi
VtJSI NAINEN JA MXKEMMStO '
(Jolkaisa.a8USsa)
t-vttosfterfir-.........."••» «•»
vUoai »toinen
'1' yoosucetsta: • ^ < • •««.•••••«••«« >o«7Pi
-fKSXXH-hESea (Juftälsun astls*
sa>.XOnametoa' 1 Vuosikerta $ 5JOO^ «lUanktenne voitte antaa paBdcä-kmitanne
adamiiaielle tai lähettää
suoxaan ' lefatemme < tuaOtotiht,
ofcMteella:
VAFAl^ i ^ L I S H I N a !
BoxM V flndftny. ont
nun toivomukseni eikä mihpn enää
tarvitse ahertaa uuvuttavassa yö-metsästyksessä
hiirien perässä. Ja
itse kuningas.tulee kantamaan mi
nuUe ruokaa kultaisella tarjottimel­la."
Näin' haaveillessaan. pöllö alkoi
huutaa kaikin voimin. Se parkui
niin kovaa, että, kaikkir jotka nuk­kuivat
kuninkaan linnansa, heräsi;
vät hetu; r - ' -
— Kuka uskf^taä kiljua noin.il-
'keästilira^nuri
kuningas.suuttuneena. Etsikää.se
hävyton ja tuokaa luokseni
Koko hoviväki syöicsyi täyttämään
kuninkaan käskyä.. Ss^Ilinen oli­kin
helppo löytää, sillä pöllö iiiiusi
keskeytymättä.
Hoviväki otti pöUönkiinni, toisen
kuninkaan eteen ja sanoi:
— Valtias, tässä on se, joka us­kalsi
häiritä rauhaanne. ,
— Kynikää se elävältä. — mää­räsi
kuningas.
PalveUjat kynivät pöllön paljaak­si
ja heittivätsen ulos linnasto.
Vaivoin pääsi kateellinen poUö
metsään.
' Usein se kertti murheellista' tari­naansa
papukaijoille ja syytteli sa
takielta.'. >
•— Se kelvoton ön kaikkeen tähän
syyllinen.
-•^Kuinka se voisi olla hänen syy­tään?
— kysyivät papukaijat
- Kuinka muutoin! Ellen minä
olisi linnan puistossa tavahnt^ sata­kieltä,
enminäolislfoidäniit^Ja el­len^
mäiä olisi laulanut, ^ä:niittua
om kynitty. iällaisPkst Näin ollen
minun onnettomuuteeni on syylli­nen
vain se satakieli/ ' '
Koskaan ei ] ^ olla pöUSn kaltai­nen
ja syytellä toista siitli, niihin ph
itse syyllinen;
Britaniilästa m '
urheilijaa
-Ixmtoou — Britannian mljeilulUton
UHmltentA Ilmoittiyat^ viime viikon
lopulla, että fauolimattar jännltystl-laoieest^
i, tulee Britannia lähettää
mään Midbottmen" kisoUUa 188
heUfjäa' jä 91 tobnKalJaa,^
"lU'*'
OlyiapiaionMtueait dli mgärt 'Bht
teä"^viiaie maainantalna shuirflia Ien*
tckoheilla koitti AuStialläal'
pä" tavallisen juristinkin.
, Herbert Brean mainitseb myös,
että merilain tuntevia Ipkiemiehic
on vähäh: Yhdysvaltain 24i.(KH):st£i
lakimiehestä vain hoin iil04 bn nie-rilakimiehiä.
Brean sanoo, että lÄfr
rllain monimutkaisista käähteistä
johtuen maallikkoyleisö bn suuresisa
määrin tulkinnut väärin tämän ta­pauksen
tähänastisia todistiiksia-r
maallikoillahan on taipumusta antaa
pääpaino väärille asioiUe. Tästä
syystä bn tarpeellista selvitellä tätä
asiaa, varsinkin niille, jotka tulevat
jatkuvastiseuraamaian tätä varmasti
historialliseksi muodostuvaa oikeu
denkäyntiä. . <
kysymykseen, bttä Stockholm, ku-tbn
eräät lehtiotsaklieet' ovat Mii-tailleet,/
olisi laittomasti ollut sen
Route Charlie"— reitin ulkopuo-lella,
jota on suositeltu, itäänpäin
mehevälle liikenteelle. Brean vastaa
jyrkästi, että niin ei ollut asianlaita.
Oh olemassa: kolme .matkustajalai-
IcoUle tarkoitettua reittiä 'New Yor-kin
ia Euroopan satamien välillä.
Eri maat, jotka ovat ilmoittaneet ha­lua
Vahsäf sbiffatäfÄ
yät; kuitenkaan ole millään lailla
siäpttuja niihin. Stockholmia varten
eLVUutmitään'ennakolta määrättyä
reittiä ja^ sen kapt^enUla oli täysi-pik^
uslaivftlnffih pii^ sHnä^
h^noliiiosiläif. kerran katsor sen
par^a^i paikaksi Stb(*hblfnille;,)
"£ifÄe»'ili«^iöittäjä kirjclituk-
^Mmmmmmmm
kelläfpalyelusvMprossa pllut ruori
mie? .ollut,, pyylliheh siiheji, että
laiya^li .^iljä ,reifiUä, missä kuljet
tiin,,jBireafi sanoo.,että automaatti­seni
ipeltirvrnerkitsijän mukaan reitti
vaihteli Jopa i,5 astetta kummalle­kin
f-puolpn. pääsuuntaa. Kokeneet
merepkulkijat ja.todelliset meren-,
kulexpertit katsovat, että kysymyk­sessä,
olevia reitin vaihtelu on täy­sin
hyväksyttävissä, koska Nantuc-ketin<
i seuduilla bleyat merivirrat
ovat yoimakkaito ja pystyvät saa­maan^
minkä laivan hyvänsä ipÖiS
suunnasta.
Kolmas perämies Ernst Garstens-
Johähnseh bn todistanut, että häiir
häkivastäantulevan laiyan Stockhol-min,
radarissa, ja että hän odotti
niin icauäh, että näkisi laiyan oöiin
sUmih,,ja että hän:antoi määräyksen
suunnapmuutoksesto oikealle^ anta­matta
kuitenkaan signaalia kääntä­misestä
ja että häh vastasi puheli­messa
-mastossa olevan tähystäjän
tiedusteluun sllmäräpäystä ehnen
yhteentörmäystä. Muutema sekunt-.
ti tämän jälkeen hän määräsi voi
maUkaan käännöksen oikealle. Her-,
tormiiystea' ^Estämiseksi Herelli
määräävät erilaisia toimenpiteiUi.
jos sumu; lumi' tai sade huononta­vat
nSkyväisyytta. Tähänastisten
UNlistusten perusteella toteaa Brean
että kaiken todennäköisyyden mu­kaan
Doria kulisi eteenpäin sumu-vyöhykkeets^.
Stockholmin läh«^-
sssä sitä tai kulldessa sen laitaa.
LAIVOJEN NOPEUKSILLA
SUURI MERKITYS
Kämaihväiisten' määräystieh' m^
kaan laivojen on kuUett^va sumqs-
33 * hiljennetyUä vauhdilla. :Stb^
holra olisi voinut pysähtyä taryUto-van
nopeasti eli yhden merimailin
perästä.' Asiantuntijoiden mielipide
vUkee perämies Carstens^ohannse-nin
lausuntoa tössä suhteessa, koska
Stockholm on dieselkoheilla varus­tettu
-nu^tto^
ainoastaan maaUikon vaan myös jo pyörivät nopeasti ja jarruttavat voi-nakkaasti.
kun määrätään koneet
käymään taaksepäin. Doriaa, Joka
culki 21,9^: sPlmun nöpeUdella, /bli
; /aikeampi pysättää, koska seoli va­listettuna
turbiinikbrieilla.Sekulki
nelkein suurimmalla hopPudellaanf
luolimatta siitä, että näkyvälsyys
)li vain puoli merimailia.
.MERILAISSA pN MONTA MIE­LENKIINTOISTA
PYKALAJ^
Brean , lopettaa kirjoituksensa
viittaamalla muutamiin huomatta­viin
pykäliin merilaissa, mitkä .tu-levat
olemaan ratkaisevia syyllisyys-:
,;kysymyksen määrittelyssä. Tuoma-rl
saa silibin päättää, nbudatetoanic^^
amerikkalaista merilakia w^ missU
määrin vuoden ^'^910, Brysselin so­pimusta,
jonka sekä Ruotsi että Ito-liä
ovat ratifioineet; tbllahh sovel­luttamaan.
; Iferbert, Brean;sahob lopuksi, et
tä nyt käynnissä olevissa New;.Yor-kih
kuulusteluissa on ^ehneiikaiiikea
saatava selville;«mihin^yarbvalsuus-foimenpiteisiin
oli ryhdytty Ja mi­kä
osa siitä, mitU Itapahtui Nantuc-ketihulkopuplellahcthäkuuh2Späi-yänä,
ei oll\it kummahkaan Ibiyan'^.
omistajan syy täi )vaan. seurauksehb
inhimillisistä vajavaisuukjsista' jokp
toisella tai molemmilla komentosil­loilla,
syytä, foita ,el yo^tUietukä-nito
syksyn teiveiset tiflltl kmtape-hikalta.
Auirihfohl^ipyjitam Ih­miset
ottivat Ja •toiset poimivat tois­ta
tnnntilfckasatoa tälle .^vubdeUel
Polttoalndcaupplaat valittavat'"hJs*
nekson- hiUentymlsiä Ja. huhttaus^.
midiet :sltil fcuhfimets^
on vaficear säilyttää. Mutta' enem-mlstöbsan'
ihmisiUe ja bekian. vaat­teilleen
tämä passaa eriiDolsen h y i ^
yihae sunnuntaina plidetyssä b ^
tomme kokouksessa käytiin läpi usei­ta
tärkeitä asioita. SnslksIUn. ilolla,
voium todeta, että vUme kokouksessa'
alulle pantu laulidcuorotolminta,' oli
saatu, ripeään käyntiin. Kokous toir
voikin kubfbUepuhaitttav^
ja kovaa seisomista sen .harjoltusrl-velssä.
i Osastomme tulee,katsomaan
että kylmien talvi-UmoJeti' vallitessa
tulae olemaan lämpöistä suojaa här-
Jol^UIolksiJa aika tavasta tarjoaa
bertL.Breah'in mukaan näillä tosi-asioillJa-
ei ole lailUseisti suurta mer­kitystä.
» Merituomioistuimet ovat
tulleet''siihen päätökseen, että ra­dar^
jon merenkulun apukeino, mut
tei suinkaan korvaa luohnollista nä­kemistä
Mistä tuomioistuimen sen­sijaan,
on päätettävä, on se, kumpi
laivoj^ upseereista. Carstens-Jo-bannsen
vai^pteeni Piero Calamai
teki" väärän päätöksen antamalla
määräyksen, kääntää laiva, ensin-mainittu
oikealle ja viimemainittu
vasemmalle. Kysymys: "Mikä oli
kummankin laivan suunta toiseen
laivan verrattuna?" on tärkeä on-,
nettomussyyn ratkaisemisessa,. L i ­säksi'
on tuomioistuimen löydettävä
vastaus,kysymykseen: VHuonontui-ko
näkyväisyys vai ei?"
SUUJBBT LAIVAT EIVÄT
KXi^NY'«HELPOSTI '
Jatiubssaan keslnistelemista niis­tä
tosiasioiste»^ Joiden perusteella
jonal^ päivänä — aikaisintaan
muutaman, vUoden perästä — tuo­mioistuin
tulee määrittelemään syyl-lisyyiBkysymyksen,
kirjoittaja sanoo,
että vastaus edelläesitetty^n ensim­mäiseen
kysymykseen ehkä saadaan
expeirtti^ lausunnoista sekä'auto­maattisista
reitinmerkitsijöistä. Jos
analyy^ii tulee osoittamaan, että toi­nen
talya' teki 90 asteen käännökr-sen
Jiyyäh'aikaa ennenkuin toinen
aloiiM'45'asti»sn pienimmän kään-nök^^
n, Hibt täj^ä voi johtaa ratkai­suun
sUt^ mikä laiva ^ i n ryhtyi
toimintaaiv aakU viimein Johti yb-teenfiärmäytseen.
Suuriiaivaelole
obji^yissa yhtä helposti kuin pol-kupj^
ä^ auto. tai tcudrmä-auto, kysy­mys
Tn^kyväl^destä onnettomuus-paikatta
mi «osiarvoisea tärkeä,*kos-ka
KansalhvaUsetSäänniit Yhteen-
^teei|laske^J^^
Mutta vaikka kuoromme tällä ker­taa
käiittää.kolmlsenkjnnhientä lau-:
lajaa. niin tilaa on vielä uusUIeklhr
laulBjlMe; Joteh5 v Ä ^
arvon . kansalalslaimme yhtymään
rlvelhtt,
0m^ii . . . . . . . . - . - . . r - . . - - - . .^
juhla. lAnatitahu^ -
• r j j ^ t i f t l p t l t ^ ^ '
ilo: pUuttumfth^.^!^^ .
kalkme-iutökslfariutjbuU
haurtiu)a"si8e;
iihi'-vÄ<ÄöUlÄMian^
räähtyy s u u r i " j o u k k b . " ''
l'öyksy:tääliä" "oh ollut* iKÄe^^^^
hiita. mutta' ehkä kylrtiäh vtlbröklh
tiUee Jk luuitÄU='kaiWd'.'b^^^
Jo' kulkeneet kesäkiUnppänsä ja o^i'
tunget talviteloilleen, niW on jokai­sella
alkaa kävästä pyörähtämässä
hyvän musiikin • tahdissa Ja välillä
ryypätään kahvia Ja' keskustellaan
ystävien kanssa mitenkä on viime
kesin kalarelsuliia itsekukin onnistu­nut.
. *
Viime kesän aikana on täällä ta­pahtunut
" useita kuoleman tapaidcsia
ja sairautta. Tällä kertaa on Henry
Kauppinen sah-aalassa. Leikattiin
vatsahaavat,: Josta hän on'^hyvln toi­punut
siihen verrattuna k'in ]elkkau0!
oli iso Javasta on vähän aikaa ki^u-put
leikkaU^^sta Toivotamme Hen­rylle
pikaista. täydfUlstä parantu­mista,
' '
Työtilanne on ollut hyvä koko ke-sänajan,
ainein.suomalaiset ovat ol­leet
<tyÖssä,Jolk)inkln on näyttänyt
olevan työvoimaista puutettakin jol­lain
työnjohtaJUIa. —' ?
T I L A T K A A V A P A U S!
on sitten hyvä, joten furvoisa lukija>
kuka lienetkin, .(ojeinnappa auttava
kätesi Ja hanki joku ehta uusl\tUau8.^
Haasteryntäys jditemme tukemiseksi
on mennyt aivan kiitettävästi, aina­kin
tääUä Eteläpäässä. Ihmiset bvat
tehneet lahjoituksensa hyvällä .fflie'r
Iillä Ja käsittäneet sen, ettei tuollai­nen
pieni ill^e voi tulla toimeen ellei
sitä Joukolla auteta rahallisesti. Mi­ltäs
kunruna tuo auttemiskysymys o n ­kaan
nykyaflcana.'. Ajatelkaa nyt tä-
'mkhv;tki4i|kaiy^^
tobnll. jatkuvasti hallHukjBen . ay^-
tuksella Ja suuirenuhat sahomalefhdet
elävät suurlllkemiesten .avustutieila..
Loppujen lopuksi kaUdd on tätoä
tibmma kaPsaii:4(ustanhUtavä, ^fcbska
llikemlishetkin, saavat tulonsa meUtä
työukbiltä Ja -akoilta, vaikka he e i ­vät'sitä^
Morastr tiUuiusta; keliuske-':
ievat vala bmIÄ' lUkeinieältl^jä Ja
övät hyvin vihaisia Jos työmies taii.
ita itolihinnan
äos^.- emmi mmm^^
Jul^la-ajakif^pMlsV^^sto torttslU^
Äehlalsta" viritlstävää'
eteKkin siksl^kun
saaUu ulkopuollsf
_j|«pffiipipsi
en jbulUkItt hh^^ii-
.10 Wllll«bii;^:;^Tokontp.ia0imoi?
mm
keja ial
KXTiSIS
m
^ e l f n Wii 2.8287 ' , , ^
86 Bloor Stieel Weit ] , v, TPronto, Oniaitäl i
•«1
m
Jk »vmct
»rOMACIf:
- <- • i /rt „t 71?^; J
Kärsittekö kaasulseat» vatsasta, moansuIatuShSiriölsiäy Jöyb'-
täilemlsestft, kaasuisesta vatsanpurusta,^ päänsärystä, >uu-^
meesta, huononyoh^tlsuudes^ Vatsassa, hermpstuneiiniudies-'
ta la onko suussanne huono maku Ja klelenhe tahmea taL
onko teillä peräpukamia umpitaudUi Johdosta. rTat vafvaoka
teitä ruokahalun puute, maksan ja topem e^änormaalhten
toiminta, umpitautC' epäsäännöllinen ulb^us^tal selkävaK
vat,^ Jotka Jqhtuvät-^m^u^lsten e|)änora^uaIse8ta tokninr:;
nasta. Älkää haaskatko aikaanne Ja rafaä^P^sellalsito lääkf
kefoun. Joista eT^e apua. ^lauttikaa lusikalUnen mJBpm
i lääkettä ennen ateriPinilBtar Hhita 'alhpäitaan $8JHhi*9im
' pullo kaikissa rohdosaaiupol<u>a^tai tilatii^,osoitteella:" ,
zTirscoE PKODircTs L I M I T E O :
»5 9 BATHUBST 8KBEET» T^tONl^ 4» CANASA <
V i
Ui
m
1
mi m