Vapaus, August 8, 1925

              ••il
Bwm 2 Lauantaina ehMim. S p. —- Hat, Am. Bik, 1925
IPBS«'!«'n Enomalaisea tySvSestSa älnenkaimsttsia, ilmes­t
y Buäburymi, O a t , joka tiiftai, tcrEtei'ja lauantai-
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAUS {Iii>erty)
Tbs only organ of Fionish Worl:er8 in Canada. Pab-mh$
d in Sodbury, Oat., every Tacsday, Tborsday and
gaturday.
Eegistered at tha Post Oföce Department, pttawa,
m tseond clgga rnatter. -
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-
Eiimnm cbarge for single insertion 76c. The Vapana
{3 the best advo^ing medium among the Finnish
S^sople in Canada. • - '
Vapauden konttori ja toimitus; Liberty BIdg Lome
.m," Pahelin .1038. Postiosotei Bo» 69. Sugbary. Ont.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukfiet $1.00 kerta,. $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotokset. 60e palstatuoma.
Nimenrauutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa,
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset |2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $50e Bs&maksn
Vlitoslauseelta tai mnistovaresyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolniekeriaa. • -
Tilapäisilmottajien j a nmotnsakenttaurien on, vaa>
dittaeeaa, lähetettävä ilmotaahinta etukäteen. _
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykai vk. $4l00, pn.oU vk. $2.25, kolmo kk.
^1.60 ja yksi kk. 75c
ThdyAvaltoihin ja ISnomeen, yksi ^ $5.60, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei feuthx n h a , ei t&.na lähettgmMn.
p i t r i asiamieäten joilla on takankaet.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont»
torissa lauantaina, torstain^ lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.. .-
Jos ette roilNin tahansa saa vastenjsto ensimaiseen
£di;Ieeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.t
'ömoonalUsella nin>ell3.
J . V. KÄNÄ 4.ST0. Liikkeenhoitaja.
No. 92
ammaltiunionisLin kanssa Laacasliiressa (Englannissa),
Lopuksi hllliteollisuus. Intiassa ei n>'kyisin kysytä
Walessin hiiltä, vaan Etelä-Afrikan hiiltä, jonka kaivok­sissa
miehiä kohdellaan kuin helootteja'ja paarioita. In­tiassa
briuiläiset ja intialaiset kapitalistit maksavat hii-lenkaivajille
kuusi, penssiä päivältä- Kuinka moni kai-vosauldo
olisikaan Walesis5a jäänyt auki, jos Northum-berlandissa
äkkiä laskettaisiin palkka kuuteen penasiin.
. Clydelaaksossa on äsken suljeöif^feräsfjöj^aj at. Pai­kat
ovat nyt tyfajäf ja laitokset siirtj^t ta^^mf missä
tuhannet naiset työskentelevät terasäagnaafeiHe' 5' pen-sin
päiväpalkasta. ..',7
, Minkälaisen johtopäätöksen tulei''-'ti^ifäenliikkeen
vetää ylläolevasta? Nyt kun kapitalismi el ole enää kan-sallbta,
täytyy niyös lyön kehittyä kansainvälisyyteen
ja kasvattaa yhteenkuuluvaisuutta, tai muuten seisotaan
tuhon •edessä.» *
Mainittakoon lopuksi, että Daily Herald äsken käsi­tellessään
Intian työläisten asemaa lausui:
'cintian työläiset, taistellessaan, kapitalismia vastaan,
joka on brittiläisen hallituksen tukema, tarvitsevat apua
brittiläisiltä työläisiltä, jos he aikovat onnistua. Jos he
epäonnistuvat taistelussaan, tulemme me varm^i kärsi­mään
tappion»!
Intian riisto ja Englannin
Olemme käsitelleet eri kirjotuksissa riistoa, jota eng­lantilaiset
Ja muut kapitalistit harjottavat kiinalaisten
työläisten suhteen omistamissaan hiosttislaitoksissa Kii­nassa.
Samalla olemme painostaneet juuri tämän riiston
osuutta Kiinan tapahtumiin. Seuraavassa intialaisen
ammattiyhdistysmidien Chaman Lallin kirjotuksessa
; jonka esitämme englantilaisten työväenlehtien mukaan,
esiintuomme vasj;davan tilanteen Intiassa,, jossa ' myös
lulee kerran tapahtiimaan riistettyjen nousu. Kirjotut
; eessa sanotaan:, , .
«Kapitalisti ei ple filantrooppi,s ihmisystävä. Miksi
disivat esim. Dundeen heri^at Jiitänecft juuttimyllyjänsä
Synnissä ja mafean^ 40 shillinkiä brittiläisille työ-
; Iäisille, kun samanlais^^ työstä Kalkutassa cijjeidan
•.tarvitse maireaa enempää ium 4 shillinl^ä viikossa? Si-,
pm ^n t < ^ i Ä iapahtunut^ * ' ^ v _
Kyseessäa!^ij^a.»piirikunnissa, Kalkutan ^
. iyissä, ei Iceskimäar^inen yiikkopalkka ole enempää
^uin 4 shillinkiä. Vuoteen 1916 saakka ansaittiin se
ityöskentelemällä ll-tuntisia päiviäJ;.Palkat vaihtelevat
eri ennnateissa 9 shillingistä 6 sbillinkiihja vielä siitä
allekm, han on kyseessä ammattitaidottomat työläiset.'
Sellaiset ovat keskimääräiset viil^otulot työläisille ja
ne ovat Intitin haillituksen virallisilta tilastoista poimi-
:;tut. • - • • . . . -
On huomattavaa että keskimääräbluvut eivät osota
eitä hiostusmenetelmää, jota käytetään Kalkutan juutti-myllyissä
lapsiin ja naisin nähdpn, joiden palkat ovat
Vvähtämättä paljon alhaisemmat. Kuusitoista prös. juut-
^ tityöläisistä on naisija ja l^es 11 pros. lapsia.
' Vuosi vuodelta, on naisten ja lasten työhönkäyttö
tehtaissa lisääntynyt, vuosi vuodelta suurten juuttimyl-lyjen
omistajat, jotka ovat melkein. kaikki brittiläisiä,
kasaavat suunnattomia osinkoja, jotka usein nousevat
200—300 prosenttiin. \
; On sanottu, että työttömyyttä ei ole juuttiteollisuu
dessa Kalkutassa, missä inhiniillinen elämä on halpaa.
' Mutta Dundeen työläisillä on nälkä ja heidän vaimonsa
ja lapsensa joutuvat myös näkemään nälkää, kun Dun­deen
h^rat sulkevat tehtaansa ja nykivät lievobia voit
toja huomisti-palkattujen Intian työläisten vereäta ja
.. .hiestä. ' (
' Raakäjuutin vienti Intiasta oli v. 1890-^91 lähes 12
milj. cvvt, mutta 1920—21. raakaiuutin vienti Intiasta
; oli pudonnut lähes 9 ja puoleen miL samaan painoyksik­köön.
Samalla aikaa juutitavarain vienti^Intiasta kasvoi.
1890-^1 vietiin Intiasta lähes 99 mii. säkkiä, 1920^21
534 miljoonaa. 30 mrljoonah kangasjaardin sijaan, joka
Intiasta vietiin 1890—91, vietiin 1920-21 1,353 mii
Joonaa jaardia.~£i ole ihme,j6s Dundeen juuttityöläiset
ovat työUöminä sillä aikaa, kun heidän isäntänsä riis
tävät Intian naisten ja lasten työtä.
Sama kurjuuskertomus voidaan toistaa kapitalistien
oimstamista Intian •' puuvillatehtaista. 'Keskimääräinen
palkka' puuvillateollisuudessa Intiassa bii 12 shillingin
ja 15 fiilingin välillä viikolta. Nabille maksetaan 8
shillinkiä viikolta, lapsille vielä vähemmän.
Viime vuoteen saakka sekä britiläiset että intialaiset
tehtaiden omistajat ovat riistäneet suunnattomia vuosi­voittoja;
jotka joissain tapauksissa' nousevat sataan
prosenttiin ja vieläkin suuremmaksi. ,
Hiostamalla työläisiänsä 60 tuntia viikossa ott'sei-
.* lainen oiliit mahdollista. Seka Läricashire että Amerika
- ovat poistyonnetyt Intian maiijdnoiltajapapin toimes­ta,
jonka tuotteet ovat-luodut kiinalaisten jä japanilais­ten
työläisten hiellä.
IBräassä suuressa puuvillatdi'^aassa-on naisille, nnakset-lu
40 seniä (10^ penssiä) 12-tuntisesta päivästä, jolloin
työnantaja vaati yhdestä yksinkertaisesta ateriasta, jon­ka
hän valmistaa työläisilleen, 8eniä« Kim &ahdai
aterian hinnalla fcapitajLIsU iy<?i ,.<^d^ 12-
tmmin. aja^i BönJ>aj^'. tai S&angh^i^a, hiin "hän ei
<jle halukas suhteisiin ibrkeasti päikatxin ja levottoman
Kapitalismin ktsölemantuomio
Näinä päivinä, jolloin tulee kulunedbi yksitoista
vuotta siitä, kun maailmansota alkoi, lienee paikallaan
esittää tilastoa Canadan armeijan muodostaheitten soti­laitten
kohtaloista. Niistä kertoo Ahdrew Macphail äs­kettäin
ilmestyneessä «Canadan psuus maailmansodas­sa
», nimisen teoksensa ensimäisessä osassa seuraavaa:
Canadan sotilaista yksi menetti molemmat kätensä
ja jalkansa. Kuusi menetti kummankin kätensä ja yksi­toista
molemmat alaraajansa. Toisen alaraajansa oli
menettänyt 1,675 sotilasta, ja toisen kätensä 6^7, ollen
alaraajojen tuhoutuminen paljoa -lukuisampi kuin ylä­raajojen.
. - -
Kaasumyrkytyksen uhreiksi joutui kaikkiaan 11,365
sotilasta, joista upseereita 369. Itsensähaavottaneita) oli
kaikkiaan 729.
Kuusikymmentä kuusi miestä menetti näkönsä kqm-mastakiri^
silmästään. -Toisen silmänsä oli menettänyt
kaikkiaan 476 miestä. Yleisen ruhjoutumisen yhteydessä
oli. kynHnenen- miestä menettänyt toisen sjlmänsä. Ifksi
n^ies oli tahallisesti'sokaissut itsensä. Miehistön keskuu­dessa
oli Jcai.kkiaan 6,547 srlmätautitapausta. JEllokuuhun
mennessä. 1917 oli lismskan armeijassa tullut sokeaksi
yhteensä ,2,400. miestä ja. Britannian armeijassa 700.
• KöJvatautien tähden joutui sairaalaan 271 upseeria
ja' 5^689^dtilästa. Samasta syystä kuoli 19 miestä.
,|IC!bko,soäan ajalla oli Europaan kliletetUi) Canadan
armeijan keskuudesa ilmennyt, veneerisiä sairai^stapa-uksia.
ikaikkiaan 66,003, Joistiä '18,pl2 oli kuppaa laa-ddjftiiäti.^.
Sfeh'mukaan sii^ jokaista iuhatt.a.sotilasta koh­den
oli veneeristen tautien saasttittamia 15,8- Sodan vii­meisenä
vuotena,oji vastaava fuku Saksan armeijas­sa
äÖ,?^--.
^uoiitimieröt puhuvat järkyttävää kieltä niiden mies­ten
palkkiosta, jotka läksivät turvaamaan «maailman
kansanvaltaa.» Mutta väkiluvutaan pienen Canadamme
osrnis jää initättömäksi verrattuna koko maailman eri
maitten uhrien paljouteen, joiden verestä kokonaiset
virrat i tulvivat^.. Tässä numeroita tuosta neljä vuotta
kolme kuukautta kestäneestä ihmisteurastdksesta:
Surniautuneita 9,998,771.
Surmautuneiksi arveltuja 2,991,800-
Pahasti haavottuneita 6,297,510.
Lievemmin haavottuneita 14,002,039.
Tuon jättiläisteurastuksen kustannukset, jotka on hä­lytetty..
työväenluokan kannettavaksi, nousivat suoranai­sesti
186,333,637,097 dollariin. Nuo ihmiselämän ja o-maisuuden
hävityksestä kertovat numerot ovat niin hui-keaty
liiiii. jättiläismäiset, ettei ihmiskunnan historiassa
ole vielä koskaan ennen sellaisista kuultu. Ne puhuvat
kansainvälistä '^pitalismia pystyssä pitäväin voimain
kauheasta joukkoitsemurhasta. Niissä piilee kapitalismin
kuolemanlUomio, jonka se on-itse voitonhimossaan e-siin
loihtinut- . ^
Mutta liikevoittoja ahmiva^ raihnas kapitalismi ei
voi syventyä tutkimaan kaiolemanUtoroionsa aiheita. En­tistään
.pontevammin varustautuvat kaikki kapitalistiset
.vallat uuteen, vielä,-hirvittäyämpään ihmisteurastukseen.
Kaikenlaiset murhausvälineet, myrkkykaasut ja jättiläis
maiset tykit käyvät entistään tehoisemmiksi. Vallan ja
liikevoiton huumaama kapitalismi on valmis tuhoamaan
koko ihmiskunnan luokkapyyteittensä tähden. Ihmiskun
nan olemassaolon mahdollisuus riippuu kapitalismin
perinpohjaisesta kukistamisesta, jonka voi suorittaa ai­noastaan
pi;oletariaatti, teräksisten taistelujoukkojensa,
kömmunistipuolueittensa avulla. ^
Workerin levitys vain pelkillä jolistuksilla ei saada
lehteä leviämään. Mikään ei voi
mslaieen osastoa altutt» '.'
Esitetään että "Worker"-Iehaea
levityksessä • on. ryhdyttävä heti
edustajakokouksen jälkeen pikaisiin
ja mahdollisemman tarmokkaisiin,
toimenpiteisiin.- Täyttääkseen ptio-luelehden
tärkeät^ tehtävät täytyy
Workerin päästä tunkeutumaan laa­jojen
pohjajoukkojen keskuuteen,
tultava näiden joukkojen henkiseksi
ohjaajaksi . ja muodostuttava voi-makkaak^
-luokkateiäteluks^nan
t u l k i t s i j ^ . jota syuret joukotj
seuraava?! Tänä päivänä- on leh-dellä
pieni kannattajajoukko, joka
edustaa vain mitätSintä murto-osaa
Canadan työtätekevistä väestöstä.
Niin kauan'kuin tilanne on tällai­senaan,
on kerrassaan kyseenalais­ta,
josko kommunistipuolue kyke­nee
lähestymään ja vielä vähemmin
johtamaan ,edes huomattavaa vä­hemmistöä
tämän maan työläisistä.
Toronton suomalainen osasto an­taa
täyden tunnustuksen sille ar­vokkaalle
ja epäitsekkäälle . työlle,
mitä Canadan Kommunistipuolueen
toimeenpaneva .. komitea on kulu­neen
toimintakauden aikana tehnyt
kommunistisen .liikkeen byVäksL
Tuntematta mitään sivu^aikutel-mia,
tsLytyy ; Toronton suonmlaisen
osaston kuitenkin, tunnustaa, että
se pitää toimeenpanevan komitean
suhtautumista Workerin levitykseeii
ja lehden .tunnetuksi tekem.iseen
nähden mitättömänä ja viimeisen^
puoluekokoul^en. asettamien suiin-nitelmien
suorana hylkimisenä. V i i ­meisessä
edustajakokouksessa oli
jäsenistömme suuri enemmistö, sillä
kannalla, että. lehden levityksessä
ja tunnetuksi .tekemisessä, täytjfy
ryhtyä suunnitelman, mukaisiin ' ja
horjuttaa meitä siitä uskosta, että
tällä tavalla järjestetty työ' ei olisi
parhainta mitä nykyisissä oloissa
voiäaan ottaa käytäntöön, jos vain
taloudenhoidon taholta ja toimeen-
^nevan komitean valvonnan alaise­na'
asetetaan liikkeelle henkilö, jo­ka
Häyttää tehtävänsä samojen l i i ­kelakien
alaisena kuin kuka tahan­sa,
joka toimii asiamiehenä jolle­kin
yksityiselle liikkeelle. Me em­me
halua asettaa tälle toiminnalle
mitään varmaa ja viitotettna suun­taa,
esitämme vain yleispiirteissään
Mistä Kiinassa taistellaan
Eräs englantilainen lehti julkasee eräitä .numeroita,
jotka, ovat- omiaan osottamaan, :jniksi imperialistiset
ryövärit sekaantuvat Kiinan asioihin,..-:ii;.- .
1921 tuotettiin Kiinassa seuraavat määrät kivihiiltä:
9,485,000 tonnia ulkomaalaisteii-'omistamissa ja
10,391,0CK) tonnia kiinalaisten/^istämtsiä' kaiv<&
sissa,-• • . .,
1924 omisti Kiinan puuvillakutomoista S9 ulkomaa
lajsel ja 45'kiinalaiset.
19201 kontroUeerasivat brittiläiset kapitalistit:
37 prosenttia Kiinan ulkomaankaupasta;
38. prosenttia Kiinan meriliikenteestä;
40 prosenttia. Kiinan rautamalmista;
35.prosenttia.Kiinan puuvillankdmiiista; ja
25 prosenttia Kiinan rautatieliikenteestä. .
Kaiken lisäksi kontroUeeraavat englantilaisi virka>
miejiet Kiinan verojen keruuta. ^
rakentaviin t<^me^lpiteisiin, hank­kimalla
lehdelle paikallisia ja kier­täviä
asiamiehiä. Näiden asiamies­ten
tehtävänä'olisi ollut talo ta­lolta
Ja kylä kylältä kulkea lehden
asioilla, hankkimalla uusia tilaajia
ja keräämällä uudistuksia vanhojen
tilaajien keskuudessa. ..
Oltiin U s f e sitä mieltä, että
vain tällä ^tavalla .saadaan suuret
joukot tutu^lumaäi} lehteemme ja
lopulta Ben, v^kitiiiaiksi, kannattajik­si.
Silla ^ y ^ l l a oltaisiin. myös ol^
tu mahdollisuudessa järjestää jo^
kaiselle paikkakunnalle paikalliset
asiamies joukkueet, joiden yksin­omaisena
puoluetehtävänä' olisi tai­mia
lehden ja kirjallisuuden levit-^
täjina.. Nyt' umpeenkuluriut toi­mintakausi
lahjomattomasti osoit­taa'
että Workerin johdossa olleet
henkilöt käsittivät, viimeisen, puo­luekokouksen
päätöksen tässä asi­assa
vain jonkunlaisena diplomaat­tisena
myonnytyksieiiiä,- jolle ei a i ­ottukaan
ahtaai mitään sen vaka­vampaa
huomiota. Kun kuitenlcin
lehden ahdas taloudellinen aseiäa
ja tilaajamäarän surkuteltava al­haisuus
puhuvat siksi vakavaa kiel­tä,
että tätä kysymystä ei enää te­nä,
vuonna saisi samalla tavalla si­vuuttaa,
ehdottaa Toronton suoma­lainen
osasto, että tulevan toiminta­kauden
aikana oh Workerin levitä
täminen otettava ohjelmamme tär­keimmäksi"
kysymykseksi, jota ei
saa sivuuttaa, vain muptamilla sai-raloisilla
pikku yrityksillä, jotkA
päättyvät alkuunsa.
Me emme hyväksy, että tätä ky­symystä
käsiteltäessä vetäydyttäi­siin,
huonon ajan varjoon, sillä val­litsevan
kapitalistisen järjestelmän
pysyvänä ilmiönä tulee aina ja ali-tuisesti
jatkumaan taloudellinen pu­lakausi,
ja eUemme me kommunis­teina
kykene suhtautumaan siihen
sillä tavalla, että siitä olisi luok-kapyrkimyksilleÄnie
etuä, niin
meissä itsessämmie on silloin arve­luttava
määrä heikkoutta ja kyvyt­tömyyttä.
, ^ -
Me ehdotamme että^-taloudenhoi­tajan
yhdeksi tärkeimmistä velvol­lisuuksista
tulisi kuulua, katsoa pe­rään
ja bupfehtia että - jokaisessa
osastossa. ja ryhmässä valitaan, toi­meliaat
asiamiehet lel^delle, jotka
aina ja jatkuvasti olisivat suorassa
yhteydessä taloudenhoitajan kans­sa.
Samalla kertaa ehdotetaan et­tä
puolueen toimeenpaneva komitea
kaikilla, käsillä olevilla keinoillaan
tehostaa" tätä työtä ja pitää sihnäl-lä,
että jokainen ryhmä ja jokai­nen
osasto" ^yttävät tehtävänsä
lehden_ levityksessä.
Oleimme tinMinättömäsU silla
kannalla, etta toimeenpanevaa • ko^-
Että miehelle tahi naiselle, joka
tähän toimeen ryhtyy on maksetr
tava 25 dollaria Ariikossa ja matka­kustannukset
ilman hotellimaksuja.
Samalla kertaa on hänen saatava
kunnollinen' njyyntiprosentti niin
lehden tilauksista knin kaikesta kir-jallisuudesiakin,.
jota hän levittää,
liman liioittelematta uskomme me,
että rivakka henkilö kykenee hank­kimaan
ainaldn kolme tai neljäkym­mentä
uutta tilausta lehdelle kuu­kausittain,
ja myös myymään hyvän
määrän työväenliikettä käsittelevää
kirjallisuutta. Silloin on hän tilai­suudessa
hanldcimaan iteelleen koh­tuullisen
toimeentulon ja hyödyt­tämään
liikettämme »nittaamatto-mäisa
määrässä. On myös otettava
lukuun, että henkilö joka näin jou­tuu
vakituiselle alueella, kykenee
päivä päivältä laajentamaan ja var­mistuttamaan
työalaansa ja siten
tekemään iteelleen helpommaksi
lehden levityksen ja vanhojen tilaa­jien
pysyttämisen jatkuvina kannat­tajina
ia niiden ajatuksien' saosijoi-lia,"
joita lehtemme ajaa. . Kustan­nukset
tästä nousisivat mahdollises­ti
tuenne 2,000 dollariin lukuun ot­tamatta
prosenttia, mutta ellemme
me ryhdy johonkin. perinpohjaiseen
toimenpiteeseen, ^olemme aba sa­massa
aseniassa kuin" nykyisin.
Toiöieenpänevan komitean olisi
myöskin kateottava • että jokainen
puolueen toimitsija matkoillaan ja
toimintapiirissään järjestäis! "kaik­kialle
toiitnivii asiaiäiehiä ja kirjal­lisuuden
kauppaajia ja jos mahdol­lisuutta
ilmeneisi,. asettaisi toimin­takautensa
aikana toisiakin palkalla
olevia kiert&viä . asiamiehiä, i missä
sellaiseen toimintaan näkyisi .mah­dollisuuksia.
Ehdotamme että edustajakokous
laatisi tästä kysymyksestä tarkan.J|a
asiantuntemukselle 'nojautuvan toi-;
mintaohjelmah, jota toiitoeenpane-van
komitean sekä Workenn talou­denhoidon
tulisi seurata j a tarmok­kaasti
viedä eteenpäin. '
Toronton suoqialaisen .osaston
j Paelivmitikahou» pidettiin 31 p.
jkeinäk,, jolloin luettiin osaston ja
ikunkin alaosaston * tilikertomukset,
! jotka hyväksyttiiD,
Luettiin P.A- piirin supistetun
kokouksen pöytäkirja.
Aluetoimikuntaan valittiin ehdok­kaat.
Valituksi tulivat: C. Holmi,
H- Niemi, K. Merikallio ja i l
Eanta- '
Hyväksyttiin uutena jäsenenä
Ernest JoM täydellä, toveriluotolla-
Luettiin kirje järjestömme sihtee­riltä,
koskien metsä- ja puutavara-työläisten
järjestämistä. Päätettiin
pitää iltamat varojen hankkimisek-si
- järjestämistyön edistämiseksi
Valittiin viisihenkinen toiminnan
komitea. Valituksi tulivat Aii^o
Hägermon, Aino Ollikkala, C. Hel­mi,
A. Heikkinen ja Harju.
Päätettiin luovuttaa Pirtti tans­seja
varten 10 p. elokuuta Worke-rin
avustamiseksi
Luettiin agitatsionitoimikunnan
piirikpkoukselle laatimat alustukset,
jotka hyväksyttiin ja laadittiin lisä-alustuksia.
Annettiin paheksumis-lause
niille toveteOle, jotka ovat
laimtolyöneet tehtävän^ Nytkin
syksyn tullessa kysytään meiltä
paljo työtä, sillä useita jäsenistä
siirtyy metelin saadakseen leipänsä.
Sitävastoin porvaristo kotoutuu
kesähuviloista jatkamaan sitä por-sastelua
ja huviftelua, josta se on
nauttinut tänäkin kesänä,. niiden
työn tulosten nojalta, joita se kär­sivältä
työväenluokalta on kukka-roihifisa
koonnut. Lyhyt ja iloton
tulee tämäkin kesä olemaan työläi­sille,
laikka odotimme sitä niin
hartaastL Harvoilla meillä on
mahdollisuus päästä tomuisia keuh-kpjamme
tujiletattamaan, tai kyl­vettämään
kangistuneita raajojam­me.
' Kesämme kuluu niinkuin edel­lisetkin,
raskaassa raadannassa ja
leivän huolissa. Ja syksy tuo tul­lessaan
monia lisähuolia. Mutta
se ei saa meitä kuitenkaan peloit-taa.
Varmana köyhälistön voitosta
meidän riennettävä PprtiHe.
Säilyttäkää kesäiset muistot elähyt-tävänä,
jos niitä on, ja käykää uu­sin
voimin.Msiksi aatteellisiin teh­täviin,
jotka kesän aikana on tul­lut
laiminlyötyä. . Laimuxlyönnit ja
virheet toiminnassa ovat ^ korjatta­vat
ja samalla on meidän jokaisen
vakavasti koetettava puhdistautua
siitä porvarillisesta kuonosta, mikä
ran
mellaaa
noen:
rakenamise tuon taloa*
03 kulkenut taaksepäis. *-
näyttävät oiaat k p ^ ^ ^ . ,^
'Tuossa on tElo,
vanhempamme r^ensh^^Z^^
te he toveruuden puutteessTtjJ:
kyenneet saDyttämSän," Mikd
tämme vähäarvoiset penoo^
murskaarpaan kaiken toinänSS*
Jos kohta ensi vastoinkäyS
sorrumme, niin kpinka s i l l o i n^
me kestää kun tulee U^ä ^o)£,
koetus. Näyttäkäämme.. ettäT^
selhsxa, jotka vam hetken .hmtom
ja sitte kun eivät näe kohta-tvst
t ^ n näkyvää tulosta. niinvetS"
vät syrjään. Ei. meidäa täSi
ponnistella eteenpäin yhteisen
an puolesta. — H. L.M. aa.
puolesta,
.Alf. Hautamäki.
mitean on hankittava ainakitf Etelä-
Ontarioon, joissa' maan stiurimmat
teollisuuslaitokset sijaitsevat, vä- Marien osaston keräyslistat
hintäin .yksi vakituisella palkalla
Kilpailukutsu _____
Täten kuteumme kaikkia C.S.T.
IT. liittoon kuuluvia v. ja u.-seuroja
jäsentensä kautta osaaottamaan lOr
ottelukilpailuihin, V jotka asianomai­sella
luvalla järjestämme 16 p:nä
elök. 1925 Creighton os. urheilu
kentällä. Samoin naisten 3-ottelu-kilpailuihin
samassa yhteydessä.
Toivoen runsasta osanottoa, valmii­na
vastapalvelukseen pinrämme
urheilutervehdyksellS^
Creighton v.- ja ii.-seura "Yritys".
Paavo Ruohonen, Väinö Oikkonen,
Puheenjohtaja. Sihteeri.
Kilpailuohjelma: Sunnuntaina elo­kuun
16 • p:nä alkaen klo 10 a.p.
lO-ottelu. Lajeina kuula, keihäs,
kiekko,—pituus-, korkeus- ja sei­väshyppy,
kolmiloikkana, 100 . ja
1500 m. juoksu ja 110 m. aitajuok­su.
-
Klo 12—1 naisten kolmiottelu,
Iaj"eina pieni kuula, pituushyppy ja
100 im juoksu. Määräyksiä: 10-ot-telussa
jaetaan 4 palkintoa. Nais­ten
3-ottelussa 3 palkintoa. Nais­ten
osanottöehtona osastojen jäse­nyys.
Kukin seura on oikeutettu
lähettämään etujen valvojan.
Fort Williamin uutisia
Ooastooinie tjrSkokoaa pidettiin 20
p. heinäk., jossa valittiin ehdokkaat
piirikokotikseen. Valituksi tulivat
J . kosMtalo ja A . Heikkinen.
Asetettiin järjestön idhteeriehdok-kaakä
A . T. HiU.
Päätettim ^palauttaa Sault Ste.
oleva talosta taloon ja kaupungfe-ta
kaupunkiin kulkeva asiamies. Tä­mä
kylläkin kysjry^^vsffÖja, nratta
miUoinkaan me emme voi kuluttaa
liikaa varoja ja voimia kommunis­tisen
lehden levityksiä •'Samani
kertaa on' kokemts dsöitt^nt ettS
Osaston, pnolivnosikokons siirret­tiin,
koska kaikla virkailijat eivät
olleet saapuvilla. Osastomme kir­jeenvaihtaja
^yysi lomaai, joka hä­nelle
annettiin.
Agitatäöhikomitean kokous pidetä
tiiii -28 pi heinak., jiDSsa teadittiin
alustukset ' pihäcokooksellk -
meissä piilee ja mikä niin helposti
synnyttää keskuudessamme riitaa ja
väärin ymmärrystä. ^
Kasvattakaamme itsestämme luok-katietoisia'
taistelijoita, jotka-elvät
horju minkään iskun edessä.
Kyhtykäämme kaikki omakohtai­sesti
kasvatus- ja valistustyöhön
siinä lujassa uskossa, että kerran
saapuu köyhälistön ; kesä, josta
saamme nauttia, ja joka tulollaan
herättää ihmissieluun uutta toivoa,
eikä murskaa kauniita unelmia;
CREIGHTON MINE, ONT.
PcoIoeosMtoa työkokou. on im^
nunteina t k . 9 päivänä. SaapniS"
pa joukoUa kokoukseen, piirikojo!
usedustajat selostavat kokoaisea
menoa, y.m.
NaJBjaosto toimeenpane hi^j.
tanssit lauantaina tk, 8 pnä Saa-na
Kannasten puolustusrahastoa
hyväksi. Naisten tuotava kokka
mukana. Miehet yapass^ •sj^
soitto. .
UrheilnjnUat on Creightossa t t
16 päivänä. Valmisteutukaapa
heilijat tulemaan, siksi päiväksi täi.
ne.* Urheilukutsusta tässä lehdesd
näette urheilulajit, että ei tarvitse
tässä mainita. Juhlat aletaan jo
lauantaina 15 päivänä tonEsellla.
Nämä ovatkin ensimäiset jnMat
Ontariossa, jotka ovat urheilusenni
järjestämät. Ainakaan allekjrjof.
tenut ei ole ennen huomannut mii-kään
urheiluseuran juhlia, 'joteali
ne ovat vähän erikoisemmat Siä
juhlissa tavataan. Aku/
SALMON ARM, B. C.
Osaston paoHvuosikokous pidet­tiin
5 päivä heinäkuuta, jossa luet­tiin
puolivuosuraportti osaston toi­minnasta.
Ja valittiin joitain uu­sia
virkailijoita. Melkein kaikki
vanhat virkailijat ottivat entfeen
hyvän toimensa takaisin.
Oli saapunut toimeenpanevalta
komitealta kirje, jossa kehotettiin
osastoja avustamaan ^ Workeria.
Päätettiin ottaa osaa avustukseen
ja panna toimeen ^kenttäjuhlat 9
päivä elokuuta ja niistä karttuneil­la
varoilla tilataan ^ yllämainittua
lehteä osaston jäsenille, etupäässä
sellaisille, jotka osaavat luk^ea eng­lanninkieltä.
Kyllä se työläisriepu
on aina kovassa taloudellisessa' ase­massa,
nykyisen järjestyksen valli­teta.
'
Järjestön sihteeriehdokkaaksi o-sasto
valitei A. T. Hillin.
Yhteisistä kesSjnUtsta, jotka pi­dettiin
27 ja 28 päivä kesäkuuta,
oli yleinen tulo $236.70. Menot
eivät ole tulleet miniin tietooni.
ilmat ovat niin polttavan kuu­mat
ja kuivat, kun ei ole satanut
viikkoon. Metsävalkeat vain rie­huvat,
että on kuin helvetissä.
J . P. M.
Naistovereille
Naisten toiminta täällä Cmdas-sa
on vielä hyvin vähäistä. Qn to.
sin naisia kaikissa osaston ^eo.
doissa, mutta osaston kokoubiia le
aniharvoin ottavat osaa. Jos "^io.
koukseen tulevatkin, niin.ei k8Jt^
tä puheenvuoroja, eikä saa jolto-kuntaan
naisia kuin aniharvok
Kaikkeen . siihen on syynä, tietoi­suuden
j a rohkeuden pui|^e. Kai-aemme,
eläyat vielä kuin honasti-lassa,
vielä he eivät suureit^ ;osaIto
voi sulattaa mitään vakäv^npat
Mutta juyri naiset meidän, «lis
saatava mukaan kaikkiin ja kehit­tämään
itseään. Nainen on uuden
sukupolven luoja ja kasvattaja, jos
ei nainen tiedä edes aakkosi^, niii
mitä. voimme nousevalta polvelti
toivoa..
Toveritar» tuo naisten, lehti, n
ollut suuresta merkityksestä. Mnt-ta
jos todella haluamme naisten toi­mintaa
viedä eteenpäin, niin To­veritar
ei voi vastata tarkoitostaai.
Toverittaren kotipaikka on sibi
kaukana, että yksin paikkakuntt-kirjeet
viipyvät 3, joskus - 4 ViikioJ
ennenkuin ne saapuvat luettavako jt
ovat jo silloin hyvin vanhoja. V«-
paus taas ei voi vähemmän tietci^
ta naista tj^yttää, vaikka Vapau­teen
saataisiin erityinen naistea
osastokin. Naisemme voi vain nh-paloina
vielä nyt sulattaa vakavaa-paa
ja kehittävämpää. Heillä täj-tyy
olla vielä sitä helposti sulam
enempi. Nyt kuii meillä on ed&
tajakokous ovella, niin tekisin näs-tovereille
esityksen, eikö meili,
täällä Canadassa ole siksi pljä
naistyöläisiä, että voitaisiin ^
pystyssä oma naisten lehti. Kyb-neviä
kirjailijoita meiUä on nJf
täällä Canadassa, joteii -toivi^
naisten käsittelevän asiaa. Os»
lehti Tiaisille Canadassa.
Jos nyt kuitenkin onnistoiaffl^ |
niin huonosti että ei keinoDa cö- f
lään saataisi lehteä pystyyn,
painostaisimme sitä seikkaa, «»
Toveritar on muutettava
tioihit\, joten se
voisi tarkotustaan vastata.
Naiset siis vilkkaaseen
luun oman lehtemme saamsds-f
i
kesiini-vähä
partBE'
BURRITT, ONT.
Koska osaston valitsema kirjeen­vaihtaja
nukkuu, niin ryöstän it­selleni
sen oikeuden,' että kerron
kuulumisia.
Seuratessani toimintaamme olen
saanut sen käsityksen, että noin 4
vuotta sitte kun paikkaknnr..iUem-me
perustettiin K. P. suomalainen
osasto, olimme työväen aatteesta
enempi tietoisia kum n y t Silloin
toimimme käsikädessä, silloin veim­me
tovereina yhteistä asiaanune
eteenpäin. Vielä, kiesti toveruutta,
että i&imme talon, jossa meillä on
vapaus toimia ja keluttää itseäm­me:';
•'• •
No, olemimekö kehittäneet' itse-äoäie?
' Emine ole. Miksi - sitt^
NAISTEN KIHAROIHIN
TÄÄN JALKOJA
Hiukset, jotka amerikalaisj^
söörit leikkaavat nykyisin . » f^
myydään liikkeille. Jotka i m j
mistavat mattoja. E " ' ' ^ ' ^
tiin runoja kaunotteriea k ^
nyt pyyhitään niihin J^J«-
lainen on p o l k k a t u k a n j ^^
l l a l k s a Vapaus, ^
veri, Toveritaf
päin. Työmies ja?^^
Id! Tilatkaa
taan ^Iviä
tehm
i^i^Qinalehtia.
Vap
seuraaviJ
Nyrisketl
.Työväea
Vapftalitl
SaoTaUi£
RaU- ja
Urheilo
Kemeato
Palnlsbel
Lapsivoh
. Teh)
ten lisät
f Pöytä
nistip
Järjej
riil €
ka pi
kuun
Kokoukser
ritoimikunna
Välimkais€
valittiin Kuv
Kokouksen
Sula ja Luo
. .Valtakirjai
Lehti ja SetI
Valtakirjai
. non perustee
jiksi seuraa^
'' Vermilion
Penttinen.
Long Lak
White Fisl
Espanolan
Bruce Mii
soh.'
. Mondin os
Sault Ste.
ja Eriänd K
Sudburyn
Hannes Sula
Creighton
, tor Luoto ja
; [_Levadkih
"Juho 'iäiolopa
Yhteensä
• tosta.
Lisäksi my
ver Laken <
• malle, D. He
heoikeus heit
läsnäolo-oike
Fiiritoiniik
saapuvilla I
Olga Äsiala
Lisäksi oli
joukko puok
Hyväksytti
dotus kokot
Kokouksen
johtajiksi va
nasto.
Ponsivalio]
nen. Lehti j
Agitatsionj
Koskela ja ]
Baha-asiai]
to, Tuori ja
Nuoriso-kuntaan
Aho
Sääntövalit
to ja Tamm:
Vermilion
menneitä r
asetettuun vi
iilä ja Kuus
Kokous p
man 12—1
5—7.
Piirisihteci
tiliselostuksei
moin tilnterl
den johdosta
Iäisinään.
1
K.-0. piiri
tammik. i
pään 1924.
Sudbmy .,
JSeaver Lak«
Vermilion B
Kalusto . ..
Liberty Hall
Bruce Minet
VVanup , ..
OsaketiU
Long Lake.
White Fish
Barritt . ..
Kassa
Sellwood
Paol ed..köi
Vapaus ' . . „ .,
Vap. ta koi
Ulkona olevi
sia