Vapaus, June 16, 1953

              Sivu2 Tiistaina, fcesäk. 16 p. — Tucfsday, June 16/1953
Im:
''A
M
l i i i i i A i i ^ /
«tfbikbea limr; I917, Autborized
«• smaä diat» mail Uie Post
fiäial ttfffoe vetHy: luisa&ys
ttmaitiy» aaa Satordayf Vapaus ]mi«lii08 CMspaxv UdL. at U»<102
lEtiff ,i8t ' W ; SiuUmty. OnU Canada.
Telephones; Buatoees Office 4-4284
Editorial C»»ce «'4285, BSanager
asuksi. £dUorW.C3claod.lAtlUi)«
addresB: Box Sndinoy; Ontario. Advertlslng rate» upon a^pUcatlRilik
Translation free oX ctaajge.
TII4WJSHINNA*;n ^
Canadaoa: 1 vk. tjQO « kk. 3.75
• /'•3'kk.-v2as.-
ThdjvrallolBSs: X vk. SJOO 6 kk.
Buomessa 1 vk. 6 kk. 479
Italian vaalii
Viime "viaton huomattavin tapaus —- Korean välirauhancuvot-
,t^ujen jälkeen ~r oli e{>äjlemättä Italian kansalliset vaalit, missä
i^k^ de-Gasperin amerikkalatsmielinen hallitus, kuten suuret päivä«
I^idetaivan oikein ja suuressa surussa selittivät, tuli tosin nipin na-
:pm'vti(^eira valituksi (vähemmistraänilE) mutta asiallisesti puhuen
1(afsVVu|tenkin suuren poJiittisen tappion.
i^JKutea sodassakin; poliittisessa (rlämässä pitää paikkansa se, että
JQSi^nssiti määrätyt tavoitteet jäävät saavuttamatta, se, muodostaa
rni^fiäteti'5^ vakavan^^^t^^ kuin suoranainen häviökin. Se valitus-
Vin^' mitä on de €asperin hallituksen vaikeuksista päivälehtien pals-
:td|^ veisattu, on kumoamaton todistus siitä, että hänen häviönsä
eilpllut pieni.
> xiu.Tassä' yhteydessä tulee muistaa, että amerikkalaismielinen de
Ositin hallitus oli vaaleihin lähdettäessä kaikin puolin edullisessa
«u^fäassä; Hänen halH^ erikoi^n lain, jonka nimen-
^^sen^i tarkoituksena oli se, että^hallltuskokoomuksen käsiin saa-dain.
64^5 prosenttia edustajapaikoista sillä vaalitempulla jos se pys-tyyi'saamaan
50 prosenttia valitsijain äänistä.
V irv l^umaii etukät^ laskelmoidun äänimäärän saavuttamisen hy-mobilisoitiin
icaikki mahdolliset ja mahdottomat voimat. Yh-ä:^
altäin lähettiläs osallistui julkisesti Italian vaalitaisteluun uhaten
ItUllan kansaa, että dollariapua el tule, jos ei äänestetä de,Gasperin
hallUukgen valitsemisen puolesta. Näin 'dollarijumalan taholta. Vati-kaani
taas peloitti katolisia valitsijoita sillä, että helvetin tulessa
kärventyvät kaikki ne, jotka eivät äänestä de Gasperin hallituksen
p||Dlbta> Jcuten \Vasbingtonin lähettiläs oli määrännyt;
• 'iNunaii lisäksi hallituksen toimesta järjestettiin mahdollisim­man:
suurta poliittista pz^inostusta vastustusryhmiä kohtaan. Kom^
mpnisteja vangittiin vaalipäivänä ja sen yhteydessä, lyötiin lujasti
vaalipropagandaa; Oppositioryhmien' taholta syytettiin ja todistet-tiioklli,
/että hallituksen toimesta mobilisoitiin vaaliuurnalle sellai-kin,"
valitsijoita'V jotka olivat olleet -kuolleena useita vuosia tai
tyiteet /vakituisesti, asumaan joihinkin toisiin maihin.
^'-'1^^^ oli, kuten sanottu sc, että de Gas-i|)^^^
ökoomus saisi^^^S^^^^ ja sitä tietä 64.5 pro-
I sc(it^:.edustajapaikoi3ta.
; ?'|",'iNäih^^^^ sillä osoittautui, että Italian
^ Itälää .on saanut: tarpeekseen "amerikkalaismielisestä hallituksesta",
ita^ laillisista ja laittomista ponnisteluista huolimatta de Gas-jöhtoma
kokoomus jifi äänimäärän perusteella vähemmistöksi
kJiUn vasemmiston .äänimäärä lisääntyi voimakkaasti.
^Tol^-^po; että de Gasperin kokoomus tuli edelleen voimakkaim-
''tivpjaliittiseksl ryhmäksi. Mutta^silla on vain kuudentoista pai-etuihatka
edustajahuoneessa ja kolmentoista paikan etumatka
»tlssa.-Näin pieni: enemmistö saattaa "amerikkalaismielisen hal-lläiksen"
nuoralla tan^ijan asemaaii, mistä saattaa pienen lisähäi-i^
iriöltcsSsä'jiö^ tummaan ttinteraattomaan.
c^r.T;Qn>;mmlttäm muistettava, että ''amerikkalaismielinen hallitus''
OI.jobianUc maan ojasta^^^a^ osoittavat, että ita-
Ai lfiisetöVat^työskehbelleet''kovemmin kuin koskaan ennen. 'Esimer-
^ vuoksi .mainittakoon, että Italian teollisuustuotanto oli v. 1950
läliW<fSlE) iprdsebttia ^rempi kuin sodan edellä — ja kymmeijig. tu-
SaJita1ialabia'otf-asiallisesti puhuen lähetetty siirtolaisiksi, että
j^ienemmän elintilaa kansalle., Tästä huolimatta Italiassa on nyt
Ik^byy;s kansanj(|ij|kkojen keskuudessa kuin ennen sotaa
etenkin tietojen mukaan siellä on "Marshallin avun'^ siunauk-
Kyspyfcsrä ja
vasfauföia
MARKAT BOL&ABEIE8I
Kyigmyt Voiko Suomen rahaa
vaihtaa Canadan - rahakas Ja IfuiOka
monta doUaite eaa $10/)00 markaata?
—. H e t o a lialuava.:
Vaataos: Canadan paniat eivät osta
Suomen markkoja, Joten' - ne - p i t ää
myydä aellaigille ihmisUle/ Jotta- me«
nevat Suomeen. Dollarin virallinen
kurssi vaihtelee noin 130 maikan val­heina.
Koska doUätit ovat varain ha>
l u t i u a ' r a h a a Suomessa eivät sinne
matkustavat halua ostaa t ä ä l l ä Suo­men
markkoja muuta kuin.poikkeus-tapaukässa
Ja kun saavat n i i t ä poik­keuksellisen
halvalla. -Kun otetaan
huomioon, e t t ä Suomessa voi saada
nobi 2,000,000 typtöntä,
vr' !t> Ei siis ole ihme, vaikka de Gasperin johtama "amerikkalaismieli-
T; ballUus"- menettikin romahdusmaisesti ääniä. (Vuonna 1948
''suomitetuissa vaaleissa de Gasperin johtama kokoomus sai 62 pto-
"'smttia^'äänistä, mutta nyt vain vajaan viisikymmentä prosenttia.
I y8päep.l948^vaaleissa de Gasperin hallitus voitti 369 edustajapaHckaa
Jäjnyt vain 303.
4 .^1^ Merkillepantavaa muuten> on, ettäde Gasperin hallituksen uusi,
e{]|idemokraattinen vaalilaki kohdistui sosialidemokraattista ja köm-inflnbtista
puoluetta vastaan, joiden vaikutusvaltaa aiottiin vähen-täa^
avulla. 'Mutta kaikista ponnisteluis-
/-tät huolimatta kommunistien' edusajamäärä lisääntyi I3i:paikasta
14b:een paikkaan ja vasemmistososialistien paikat S2:sta 75 edustaja-pakkaan.
Kaiken kaikkiaan rauhaa, edistystä ja italian kansallis-ct^
ja puolustavat työväenpuolueet voittivat näissä vaaleissa 218 edus-ktj^
tapaikkaa;
^^^^x J^^ todeta, että nämä työväenpuo-luiet^^
saivat vuoden 1948 Vaaleissa 31 prosenttia valitsijain äänistä,
lAittta nyt ne saivat 34.7 prosenttia kaikista äänistä.
, '^1' Olisi väärin ja itsepetosta, ellei samalla todettaisi Italian vaalien
osoittaneen, jotta fasismin vaara on vieläkin todellinen ja kaiken li-
Isäljsiitämä yhteiskunnallinen tauti näyttää pahenemisen merkkejä.
iijÄärinunäiset oikeistopuolueet, joiden äänimäärä oli tuskin neljä
Jpr^httia koko äänimäärästä vuonna 1948 pidetyissä vaaleissa, sai-
Vai'taantumukselliselle ohjelmalleen nyt'10 prosenttia kaikista äänis-
Avonaisesti fasisteina esiintyvät voimat, joilla aikaisemmin oli
:'vä|n kuusi edustajapaikkaa, voi
-Muita huolimatta lainkaan siitä, että de Gasperin amerikkalais-tQi|
lin6n hallitus vielä voitti näissä vaaleissa — kiitos "ulkomaalai-
'painostukselle", josta Yhdysvaltain lähettilään Clare Boothe
L^yteiirskändaalimäinen esiintyminen oli kouraantuntuvin esimerkki
' ^^utälian vaalit osoittavat, että kansakuntia ei voida ostaa ulkomaa-laildlä:
rahalla.. Yhdysvaltain toimesta on annettu Italian nykyisille
hanitsijoille noin- kdme-ja puoli miljaardia dollaria nimenomaan
siifa midessä, että he voisivat estää työväenpuolueiden voimistumi-sclja
jos mahdpUista luhöta' ne. Tulokseksi on kuitenkin saatu val-
Jatvpäinyaistaista— työväenliikkeen lujittuminen—joka sivumennen
sa4äen ön nykytilanteessa ainoana valon pilkkuna Italian kansalle
^kulkeutuessa uhkaavan nopeata vauhtia kriisitilaa kohti.
Spilaalitaudin parannus-
I meietdmä keksitty
Nctr
ifohtjlat: tiedoitta vat.
Yotk. — liähetyssaamaaja-e
t t ä -nyt - on
keLullty, k^lno spitaalltaudin maail-tnast*
h&vlU&mlseen j a lisäksi tieto
Ja t a ^ . - p a l a u t t a ä takaisin aktUviseen
" f i a m i ä n henkilöt. Joiden raajat Ja
se Jo o n halvaannuttanut,
ittavat vain. e t t ä ei ole r i i t t ä -
näiden parannusTäli-rtäUä
hetkellä tarpeeksi suu-määrässä'^
käyntiin 'saattaml-toimeenpaneva
sUiteerL
V:iin?isimm!in vaiheen tässä pitkä-aiktUsessa
poimistelussa on kehittä­nyt
englantilainen 39-vuotlas kirur­gi
tri Paul Vf. Brand. Joka « n saat­tanut
täydellisei'jl tekniikan spitaa­lin
halvaannuttamien käsien uudel­leen
toimintakyicyisiksi saattamisessa.
Brand on tällä alalla kehittänyt a i -
\'an uusia ratkaisutapoja neljän vuo­den
työskentelvllä kirurgisien metoo-dien
kehlUämiseksi-Uhan tarkotuk-seen
tapauksissa. Joita ennen pidet­tiin
toivottomina.
fjftr; 1
— Grand Rapids koskessa, Saidcat-
^a^^UA,fta^on^ Cvat- chevan-Joessa putoaa vesi.7l Jalkaa
Ain£t£an''Lepnsy isisä^ viiden mailin matkalia
mustassa pdr&sissä dollarista aihakin
noin 35Ö markkaa, on mahdollista e t tä
voitte saada markoistanne ainoastaan
dollarin kultakin 375 maikalta.
K E 8 X K S I FABMiTTtHabN
Kjaymyn: VolttelM) ^moittaa - miten
voi päästä, kesäksi työhön titpäkka- tai
hedelmäfarmiUe? Mihin ^ on kirjoi­tettava?
Onko olemassa mitään ikä­rajaa
Ja paljonko maksetaian paUc-kaa7;>-^;^-'
Tietoa; hahiavai.,:-;'
Vastauaj ~ Blaäkähhäh.niaatiato
ministeriön' yhtejrdessä; toimii erikoi­nen
työnväUtyäo»asto^r Jolle voitte kir­joittaa
asiasta osoitteella: pntarlo
Farm Labor Service, 9' Richmond: St
East, Toronto. Ont. Meillä ei ole tie­dossa
minkälaisia palkkoja tänä ke­sänä
tarjotaui. Joissakin paikoin bn
työ urakkatyötä.
SUOMEN SABkitVÖIiMA
Kysymys: Voisitteko ilmoittaa öiiko
Sucmessa käytännössä aamanlaUien
jähiövoima <110 voit TO cycte
'iuin tässäkin maassa? ;
Tiedättp;itö paljonyso Suomessa pe­r
i t ä ä n tullia sellaisista tavaroista kuin
ova^ pesukoneet ja pölyiiJnurit?
.V • ,
Vastaus: !F*ank Aalfconeri Cö/ i l ­moittaa,
e t t ä Suomen sähkövirta on
220 volttia 50 cycie.
Tulliaaloista voi maholilsesti s.iada
tiedon Suomrai- lähetystöstä osoit­teella:
l i ^ a t i o n of Fihiand. • 140 Wel
Oingtön St./^Öttawa,,Ont. •
Kiij. Jarno Pennanen^'
Marxilainen työväenliike <»'4iiyt
voimakkaampi :kuin > milloUkaäfl^^^n-nen
Ja ohJaa • Jujagtl, kokrf > thmiitiiun-nan
kohtaJoita.: , ,>/
hietorialilsesti' Ja^ paikallisesti'' täs­mällisesti
. määjltellylssä olosuhteis­sa.
-Miten se ; o a mahdollista?
muiif sanovat
HYVÄ AJATUS — JOS E i
OTETA SISA}WPAXSYMAKSUA
Syngman Rhee sanoo, että h ä n Ju-l'jstaa
fiOdan Intiaa.vaataan.: Senaat­tori
McCarthy oh asiallisesti puhuen
jo julistanut sodan Britanniaa vas­taan.
' •••• ; ;, •
Jos ,he haluavat niin kovasti ta-psUa.
miksei heitä molempia papna
kehään ja anneta tapella? —^ The
U ^ a i n i a h Canadian. '
neef 11 proSi
Helsinki. — Osuustukkukaupan
(OTK) toimintakertomuksesta vuo­delta
1052 ilmenee^ että liikkeen Ja
8 tytäryhtiön yhteinen myynti kas­voi
94 prosentilla edellisestä vuodesta
Ja ncusi n ä i n ollen 35,531- miljoonaan
markkaan. Kertomusvuoden aikana
valmistui uusia tuotantoIaitot?5iav ty-tärlhtlön
Keru Oyn nimissä toimi­va
vanutehdas HyvinJuällä Ja l i ­säksi
ön rakenteilla kuudes llhän-jalcstuslehdas
Turkuun.
Liikkeen kaupailislen osastojen
ja tuotantolaitosten tuotto sekä liik­keen
muut tulot -kohosivat yhteen­s
ä . 2.277 miljoonaan ja kulut noin
2,0ti0 miljoonaan. Bruttoylijäämä oli
1,703 miljoonaa cli hiukan pienempi
Intxi edellissn vuoden 1.830 miljoo­naa,
ja. samoin oli nettovoitto 276
miljoonaa. Ofi pros. myynnistä, vas­taten
325 miljoonaa edellisenä vuote­na,
mikä: oli lj03 pros. myynistä.
Ylijäämästä; on liikkeen sääntöjen
mukaan siirrettävä • vararahastooii
n e l j ä n n ^ , 69.1 miljoonaa, minkä l i ­säksi,
hallintoneuvosto, ehdottaa vara­rahastoon
s i i r r e t ^ v ä k k TOil miljoo­naa
eli yhteensä 150 milj(Donaa. Jos
tämä: yUjäämän käyttöehdotus tulee
hyväksytyksi 8 kesäkuuta Helsingissä
pidettävässä osuUskuhtakotouicsessa,
O T K i n rahastot tuleyätolemaanseu-raavat:
osuuspääoma 182 miljoonaa,
käyttörahasto 50 miljoonaa Ja vara-raSiasto
1,200 mUJoonaa eli yhteensä
1.432 mlijoonaa markkaa.
Marxilainen'filosofia oh J3I
kygymytaen? tnhioilUte«^ tiefen |^
mVJJän ai|^i5empS|j[aos)fiari^^
kään pöjväi^llinen^ ei" ofe-w^
ratkaisemaan^ Marxilainen fllo&ofla
on osoittanut, että tiedon pätevjrjrti^
tai seri va£taS£chtaa:^ei V(>ida'^di^
taa k y h m y s t ä vain osittain valaise­villa,
loogisilla eika psykologisilla mle.
ti^elyillä^ ei yleensä speklatioHa,
vaan sen voi todistaa ainoastaan
käytäntö. Kcska Jokaisen ihmisen,
vieiäj)ä; Jokaisen tutkljaiiolvenkin
käytäntö on ajallisesti ja p a i k a l l i s t i
rajoitettu, ratkaisee kysymyksen tie­don
yleisestä mahdollisuudesta'-vain
historiallinen käytäntö. Vaiiska Jo­kaisen
ajahkohdan tietämiseen sisäl­tyy
ajankohdan .historiallisten rajoi­tusten
määräämä virhe, osoittaa his­toria,
e t t ä ihmiskunnan tietäminen
ohimenevistä pysähdyksistä tai taan­tumisista
huolimatta jatkuvasti laa­jenee;,
Ja että tuotantovoimien kas­vun
mukana myöskin tietäminen kas­vaa
yhä nopeammin. Porvariston
palvi polvelta* yrittämättä mietiske­lyt
inhimillisen tiedon "rajoista'! o-soittautunut
siten arvotomaksi taika-us:
«;kfii.
Asettaessaan tiedon koettimpksl
käytännön marxilainen IllosoXia el
tyydy vain maalimaa selittämään,
vaan P3rrlti sitä muuttamaan, oli sit­ten
kysymyksessä kemiallisen tai his,:
tcriallisen prosessin ohjaaminen, la­man
vuoksi marxilaisuus ei voi tyy­t
y ä tutkimaan asioita, ilmiöltä Ja
käsitteitä vain sellaisina kuin-ne ovat
havannoitsemishetkella, vaan. ^ se
tutkii niitten muutosta, niitten ke-hityslakeja;
Se on osoittanut, että
Ihmistä ^objektiivisesti ympäröivän
todellisuuden niinkuin Ihmiskunnan
itsensäkin kehityslait ovat päällek­käiset,
limittäiset, perättäiset, dialek­tiset.
Siten elotonta luentoa koske­va
lainalaisuus ulottuu myös elolli-seep,,
jolla kuitenkm on oma l a i n ­alaisuutensa!
Esim. elottomassa a i ­neessa
^tapahtuu niinkuin:elollisessa­kin.;
molekyylien ja atoomien liike
sekä i i ^ s i kappalten l l i b : ulkoises;
ta yaiicutukscsta,. mutta naiden ll-jl.
saksi, rioillselia aineella on omat eri­koiset
sisäiset ja ulkonaiset' liike­muotonsa
jne. Ihminen on elollise­na
olentona tiiologlsesti, lainalalnen,
mutta ihmiskunnan kehitystä mää­r
ä ä sosiaalinen lainalaisuus;-' Sosiaa­linen
lainalaisuus ulottuu yhtenaise-'
nä läpi; koko historian, nfuttä s!itä(
huolimatta historian kulossa synty-i
neillä eri yhteiskuntamuodoilla -orijg
onia erikoinen lainalaisuutensa. Feo<^
dälisen. yhteiskunnan bahityslait, Jot­ka
johtavat kapitalismin syntymi­seen,
vaihtuvat kapitalistisen yhteis­kunnan
kehityslaeiksi Ja nama taas
sosialistisen yhteiskunnan kehstys-iaeiksi
Jne. Dialektinen materialis­mi
osoittaa, että todellisuudessa kaik­ki
vaikuttaa kaikkeen, mutta etta jo­kainen
asia ja ilmiö kehittyy oman
sisäisen kehityslakinsa mukaisesti.
Siten ulkopuolinen vaikutus voi kylla
t ä t ä kehitystä muuttaa, mutta ei mii.
lä tavalla tahansa, vaan ainoastaan
asian tai ilmiön oman sisäisen ke-hltyslain
mukaan. Siten esim. ka­pitalismin
tunkeutuminen feodaali­seen
Kiinaan. Japanim Ja Suomen
on aiheuttanut' nätssa maissa mo­nessa
suhteessa erilaisia l?3hityspro-;
sesseja. Samoin on kapitalismin a l ­ku-
ja loppukausi tai sosialismin al­kukausi
aiheuttanut;. syvällisiä muu­toksia
taiteessa, muuttamalta kui­tenkaan
itse talteellLsen ilmaisun ole­musta
jne. Dialektinen materialismi
on menettelytapa, metoodi, jolla eri­tellään
kunkin asian ilmiön oma si­säinen
kehityslaki ja ilmiön riippu-vaisuussuhteet
muitten muuttuvien
ilniiöien kehityslaeista.
3£a|3cila{se^aM y^teiäsuntatleteestä
väqiIuoka'ii'is^ äteä.ititoiaisten* ta-bisica^
s^ ^/hi^hej^' ^ ^ ^ t e ä / ^ ä k - ^
se^.l^ia&jpm ij[)£ei9knmialf k f h i ^
l a e ^ f i ^ t e i $ t » n h ä h , ' t imittttäopdieeni
nSisä^iiai^io iuäii\tsi!i^Xäses!» m-telykuimafsa.
o n käyttänyt - tietoaan,
luqnnoi^etetA: ;liifmnon^^^
seen» ' . */itl->ii, • ; . v
Mattar^kosk£( tämä'Uede on-synty-:
nyt J a : kehittyy käytännöllisessä
kamppailussa; yihteisxunnan muutta­miseksi;
se ei voi kaavoittua Ja py-
5ähty^'u)c|jn tilapäisesti Ja ohimene­västi.;^.
Yhteiskunnallisen., taistelun
vaiheet paljastavat armotta sen Jö-kaijsfen
virheen ija pakottavat niiden
korJa^Qjileen. . ^ ^
J a ^^£sa tuloksen saavuttamiseksi
on välttämätöntä, että marxilaista
tiedettä sovitetaan historiallisesti Ja
palkaCiseisti • oikein, ei 'marxilaisuus
voi.tyytyä — niinkuin sen vastusta­jat
koettavat itselleen-Ja muille us­kotella
—^kannattajiensa Ja omak­sujien!
» yleisiin "uskomuksiin", atar-'
xilalfiuiis vaatii päinvastoin Jokaiselta
marxUais^lta. työnteklJäitä konkreet­tista
perehtymistä kunkin tehtävän
erikoiseen lainmukaLsuuteen Ja pyr-i.'.
i.siten-Jatkuvasti kohottamaan Jo­kaisen
marxUa^isen tietoisuutta.
EnsUnmäisen kerran yhteiskunnal­listen
liikkeiden historiassa tarjoaa
marxilaisuus keinon erottaa Joukko­liikkeestä
seikkailijat, silmänkään­t
ä j ä t : Ja muut humbuugimaakarit,
pettureista puhumattakaan. Ja
ilcäänkuin mitata .jcfaaiselle työnteki­jälle,
h ä n e n kykyjään vastaavat teh­tävät.
^ S i t ^ marxilaisuus ratkaisee
pitkälti pohittisen kansanvaUah pe­rusongelmaa-
Ja luo maailmanhisto­riassa
ainutlaatuisen Järjestäytynei­den;
Joukkojen yhteistyön,: joukkojen
Ja johtajien vuorovaikutuksen keski­näisen
kohtrollln,; kasvattaa JouLuisa.
Johajia ja uusien johajien avulla
joukkoja.
Taantumuksellinen suurporvaristo
j a sen asianajajat ovat Marxin ja
F,ngelsin ajoista alkaen' hyökänneet
kiihkeästi sitä vastaan, että mai-xi-laisuus
nopeasti kykenee karsimaan
epäpa/tevät Ja petolliset työntekijät
riveistään.- Taantumus on näissä
p u h i s t i ^ i s s a nähnyt aina marxilai­suuden
hajoamista Ja lahkolaisuutta,
mutta< todellisuudessa marxilainen
työväenliike on näitten prosessien
kautta tullut entistä laaJemmaL^ii ja
lujemmaksi
Sadassa vuodessa se on organisoi­nut
ihmisiä kokonaisuuksiksi, jom-moisia
maailma ei ole ennen nähnyt,
j a . suorittanut historiallisia tehtäviä
Ja muuto3csia. joille ei maailmanhis
toriassa ole vertaa.
EHDOKKAANA ALBEBTASSA
Hrs. Bose Sannan oh nimitetty L P P :n
ehdokkaaksi tulevia liittovaltion vaa­leja
v » t e n Bed Deerin TalitäJapUris-sä
Albertossa. Bed Deerin alueella
astm , bnomattavastl suomalaisia
maanvilJeUJoitä j a mrs. Sarman on
osaUIstonat aifcoihaan hyvin hnomat-taValla
tavalla alueen suomalaistep
toimintaan.
SITÄ
;UlHiaiAISTA
Torontossa a s u i ' e r ä s laihialaira*
vanhapoika talossa yksinään. Kaa
h ä n oU aamuiein sikeä nukkumain
Ja k u n hSncn p i t i lähteä seuraava
aamuna matkalle varhain, rupesi hän
ajattelemaan miten h ä n voisi herätä ^^^^^^
taipeeksi ajoissa. Mutta kaikki kei- ctSoo^iest^- E
not hänen herättämisekseen oLVat ^
sellasia, e t t ä . n i i s t ä olisi aiheutunut P^a- ^S"
rahallisia kustannuksia. V i i m e i häh sJ^nistot eivät
tautenkta keksi keinon. H ä h k i r j S - c ^ b ^ ' ^ - ^
itseUfeenkirjMnjapanileapostl4. ^^'"^l
tikkcbh Umah postimerkkiä." - "
Seuraavana aamuna kuului taion
ovelta kova Jyskytys, Jokon l a i i i i a i ä i . ' - K | - « p
nen hcräsL Hän katsoi ulos t o i s ö i ' i ^ ^ ' ^ ' ^
kerroksen ikkunasta Ja näki ovdk
postuniehen; J < ^ -huusi:
T e i l i ? ' o n täällä kirje, jossa ei ele
postimesrkkiä.' Siltä on maksettava
kuusi senttiä. .
Laihialainen huusi •vastai&seksi::
Viekää sellainen kirje takaisin. En
mina lunasta kaikkien huolimatto-
1 mien ihmisten kirjeitä.*
•psiaioUut suhi
^olleet paaa!
jvaisSui^'^ nyrl
fjlolcsist;
lirjoitfttaessa ole
gjaavassa Suon
uksen.
New York. — Puhuen n y y h b / t t ä en
Union Squarella viime torstaina .pi­detyssä
suuressa :joukkotilalauudpssa,
missä .^itu^nnet .amerikkalaiset- vaa­tivat
.Rosenbergien .armahtamista,
Julius Rosenbergin, äiti - mrs. Sophie
Rosenberg sanoi tietävänsä, e t t ä - J u ­lius
j a hancn vaknonsa Bthel ovat
syyttömiä. . • ,- ' . ,.. .
• ; ^ n sanoi: -
..."Mma olen tullut tänne vedotak-fienne;
teihin, presidentti Eisenhower
j%,kc|^o maailmaan. Pelastakaa m i ­nun
iapseni. Alkaa antako heidän
kuolla. He ovat syyttömiä.*
Puheensa. aikana mrs. Rosenl>erg
nyyhkytti ruse.'ta kertoja ja monet
iLuuuJat itkivät hänen kanssaan. K un
Naiän vitsaus
hävittää maailmasta
Brasilialainen tiedemies Jose >de Castro
kumoaa kirjassaan malthuslaisten väitteet
Brasilialainen tiedemies : Jose de vyöhykettä, joka olisi täydellisesti va-
Castro on kirjoittanut "Nalan maan-tiede"-
nimisen kirjan. Joka julkais­tiin
viime vuonna Bostonissa. Tasta
teoksesta julkaistiin äskettäin Mosko­van
Pravdassa A . Vishnjakovin arvos­telu
otsakkeella: "Edistysmielisen tie­demiehen
ääni malthusianismia vas­taan".
Arvostelussa sanotaan mm:
Monilukuiset ja erilaiset tahan
teokseen kootut tosiasiat kansanjouk­kojen
elintasosta kapitalistisissa mais­sa
osoittavat ihmisvihan kyllastämien
malthuslaisten "teorian" taantumuk­sellisen
luonteen.
Brasihalaisen oppmeen teoksessa on
uutta ainehistoa, joka valaisee työ­väen
asemaa Yhdysvalloissa ja mmssa
porvarillisissa maissa. Amerikan man­nermaalla
el ole ainoatakaan, maata
eikä ainoatakaan maantieteellistä
Joka päivä puolenpäivän aikana pifceteeraavat Bosenbergien armahta­mista
.vaativat kansalaiset USA ;n fconsulaathi edustalla Montrealissa.
Rosenbergleixpnoluisttiskoiiiiiteaiih toimesta on myöisidn Jaettu lehtoleh-
- t i ^ - ' j » armahdnkseif'anomiska«iralck^ ioknisiUe montreäUlaisille.
imrs. Rosenberg kertoi vierailustaan
Ethelin ja JuUuksen luona ja sanoi
heidän pyyt-aneen, että .lan huolehtisi
heidän' lapsistaan, JoS Kfeidän täytyy
ikuollä, niin ylefsön joukcsta nousi
voim'äkas "ei, et" huuto. .
Mrs. Roienberg sanoi, etta tulevan
paa uhkaavasta nalasta Ja ravinnon :
puutteesta. "Hirvittävänä mustonä
pilkkuna maailman nälän kartalla"'
Jose de Castro mainitsee amerikka-laisen
siirtomaan Puerto Ricon saaren
Intiaa käsittelevillä sivuilla kirjoitta­ja
kuvaa kansan hädänalaista ase­maa.
Intiääsa kuolee joka vuosi yli
10 miljoonaa ihmistä. Erittäin suiirl
on lasten kuolevaisuus.- Varsin vai-:
keassa asemassa ovat Afrikan kansat.
Teoksen kirjoittaja lausuu, että "Ko­ko
Af n k k a poikkeuksetta on^^—nälän
mannermaa".
Teoksessa paljastetaan selvästi taan­tumuksellisten
porvarillisten oppinei­den
valheellinen väite, että "nälkä on
seurauksena jostakin luonnon laista".
Siinä esitetään tosiasioita, Jotka tor
distavat ihmiskimnan pystjrvah tuot­tamaan
elintarvikkeita sellaisen mää­rän,
että se turvaa minkä tahansa
vaestölisaantymiÄen. Tekijä huomaut­taa,
että Malthuksen "teorialla" ci olento,
mitään tieteellistä pohjaa. Jose de J
sanoo olevansa täydellisesti ;
etta icaiisanjoukkojen ;
Castro
torstato pitäisi olla Ilon päivän tallaa ^Qyhyy^.^_ nälkä voidaan täydellisesti
poistaa.
Brasilialainen tiedemies, samalla
kuin hän-bsoittäa siej^mättömän ras­kaan
aseman kapitalistissa maissa,
huomauttaa, että kansandemokratian
maissa ja Neuvostoliitossa pidetään
to^dellista huölta ilmilsestä: ^ ' U ^
thuslanjsi^ih barbaarinen;teoria, joka
suosittelee heikoille Ja sairaille kuole­maa,
kirjoittaa Jose de Castro, kuvas­taa
yksiiikertaisesti niiden -ihmisten
kunniattomia j ä itsekkäitä tunteita,
jotka pelkäävät iiiiden Olemassaoloa,
jotka elävät kurjuudeffla."
nuorella pariEkunnalla, silla silloin'
tulee-kuluneeksi 14 vuotta heidan4^'
Vihkimisestään —, mutta sen-sijaan
heidän pita:si sina paivana kuolla.
Han sanoi:
"Mitä voin minä' — aiti j a isoäiti
sanoa? -Minun Juliukseni ja m i ­nun
E;helini ovat minulle kaikki kal-v'.£
ia. Vielä viime viikolla he sanoi­vat
minulle: 'Jcs me kucrfemme, se
on syyttömien Ihmisten murha'.
"He puhuvat toita. Mina tiedän
sen. Minä tunnen Juliuksen. Mina
tunnen F.thelin. He e:vät ole kos­kaan
varastaneet atomisftlaisuuxsia.
He eivät tiedä mitään atomlsalai-suuksista;"
City Collegen englanmnk:elen pro­fessori
tri Ephraim Cross sanoi tassa
•iokoukPFSsa, etta "syyttäjillä ei ole
pulitaat kädet", ja han varoitti etta
"tämän pariskunnan teloittaminen
aiheuttaa sellaista l.uuhistumista
kautta maailman, ettei snta ole m i ­t
ä ä n hyvaa Yhdysvalloille. Ameri­kan
oikeus j a henkinen tasapamctila
saisi siltä nun kovan iskun, että sita
voidaan verrata moneen häviöön
taistelutantereellaJ'.' .
Kultaa myjrty USA:sta
myt ulkomaille
Washington, D. C. — Rahastonde-partnientti
tiedottaa, että ulkovallat
ostivat Yhdysvalloista ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana kultaa
$599,000,000 arvosta. TSstä meni suu­rin
osa. nimittäta $320,000,000. Yhdis­tyneelle
Kuningaskunnalle. Argenti-naUe
$54,900,000, BelgiaUe $36,500.000,
Länsi-Saksalle $30,000.000, Mexicolle
$28,000,000 Ja toisille maille pienempiä
kultamääriä. '
Ranska menettänyt
15,000 miestä tänä
vuonna Indo>Kiinassa
Moskova. — Tammilniusta touko­kuun
pvoUväUin menettivät raiiska-laiset
Vietnamissa 15/100 miestä kaa­tuneina,
liaavoittuneina Ja vankeina,
sanotaan 'Vietminhin armeijan tie­donannossa.
Samalla ilmoitetaan,
e t t ä kaiisanarmeija qn yaliannut
.«iuuret määrät sotatarpeita. mm.
3.000 kivääriä. 48 tykkiä. 26 ranska­laista
lentokonetta oh ammuttu alas
j a 24 raurioitu. •
. — Maaliman-suurin öljykenttä on
Kuwait. Persian lahden rannalla.
Öljyntuotanto siellä on noin 1,000,000,-
{'OOO tynnyriä päivässä.'
Marxilainen käsitys inhimillisen
Uedon' historiallisesta luonteesta ke­hittyi
kiinteässä 'yhteydessä iiimis-yhteisV'annan
hjstoriailisen laininu-kalsuuden
keksimiseen. Marxilai­suus'-
ei - osoittanut vain historian
yleistä lainmukaisuutta, tuotahtövol-'
Olien ja tuotantosuhteiden kehityk-y
s^n jatkuvaa ristiriitaa, vaan se erit­teli
tuctahtovoimleh ja tuotantosuh-'
teiden kunkin määrätyn kehitysvai­heen
erikoista lainmukaisuutta osoit­taen
siten alkuperäisen yhteisön, or-jayhtelskunnan,
feodaalisen yhteis­kunnan
ja kapitalistisen yhteiskun­nan
erikoiset kehityslait.
.'Talsjglussa kapitalistista yhteis­kuntaa
vastaan työväenluokka oh
saavuttanut yhä täydellisemmän ka­pitalistisen
yhteiskunan kehityslakien
tuntemuksen j a oppinut paremmin
käyttämään nUtä yhteiskunnan
muuttamiseksi. Mutta se ei ole voi­nut
tyytyä vain kapitalistisen yhteis<
kunnan yleisiin kehityslakeihin. vaan
sen on täytynyt perehtyä niiden.eri­koisen
llmenemifieen eri maissa, his­toriallisen
taistelun eri vaiheissa;
vieläpä erilaisissa paikallisesti tai
muten ahtaammin rajoitetuissa olo-'
suhteissa- tai yhteldnmtarylimissa;
MarxiLaisuus osoittaa yhteiskuhnalli--
sen kehityksen lainmukaisuudet aina
j i n . k t i k ä a n - v i e l ä , s i tä
p l e h t ö . v s ä t u r^
k ä a i x : ^ l l e n e e v i ^n^aa—-S u c ä n en
k ä i i i Ä u i i U e ^
kenot^Uinimltep * s t u ^ >kävi.
k u i i c s e ; ä ä h ( | e s s l ^ )>|r5n' p ä ä t t i ' . t u i -
la;ishtä!^ureksi.'v^^^ 'S-''-,':'^'^ •'.
-T^häii-j-tA^
^ v < ; ^ ? K ä & n i y l : ; t ^ .suu.
pullistuu Ja.puiiistuu . . . .
•'ESÄutta sitten tapahtui se,mitä odot­taa
sopikin, sammakko paukahti hal­k
i Ja>sehelämänsatu p ä ä t t y i ailheni
S i ^ i h s ^ n y l ^ ä ä h V seurailee sanoma-
:lehdissä Ja radiossa axmettuja' uuti­s
i a Btela-Korean^iiukkebaUitsijan: j a
pjrövelin Syngman Rheen pöyhiste-lystä
Korean : soan lopettamisaiko-inuksla
^vastaan, n i i n pulpahtaa iiafe-leen
tuo edellämainittu satu-samma-
'kosta.
: KJoko' maailma tietää.Ja c n t i e t ä -
njrt viimeiset kolme vuotta, että
SyngmanBhee e l olisi; pystynyt voit­tamaan
'ede6;::eteläb3realaisia Ja pa-kolttamääh.
h e i t ä diktatuurinsa .alai­suuteen—
puhumattakaan Pohjois-
Koreasta Ja-muista .-^ efiel; Yhdjra-v
a l t ä l n sotakoneisto olisi ollut h ä n tä
tokeniassa. s
yieiä''fiiiteiikin, valldm YhdysT
jia^.-JötikkoJaL pU.Yhdysvaltain a-seistamlen-
Ja* yhctysvaltalaisteA''up-itd<
ärleih''kotauuttänUen'ettiäkareaI^
.ten-; j o u i ^ ö j e n ; kanssa', aloittamassa
hyÄuäyfcs^n ; P ö h j o i s - ^ ^ :;vas-
,';taani oli;IÖtieen porutolle:toy
• pelOstL.- •^;; . ~
' J ä r j ^ y k s e s s ä -heitti ::k^^
: t p r i ;Äotaniahtih5ä.leikitin .k^ieh
t l y lisäksi Uittolaiaaah. ^^^Engiahtla,
T^läsia. cahadaa.ynCtUbmaa
kojaah avtäLTsi. saatiin sotaönnitkään-tymään.-
'v,'"; ^ • •-•;•:
Yhdysvaltain voimakkaiden ilma-
Ja merivoimieh.; sekä kaikkien Ko­rean
sotaan Etelä-Bk)rean puolella-osallistuneiden
maiden ^ yhteisillä
volniilla/ sUten lyötiin: Korean kan­sanarmeija
Etelä-Koreassa- J a pääs­tiin
aivan K i i n a n rajoille.
J a antoipa silloin n . s . Y K : n jouk­kojen
yUi^llikkö MacArthur ym­märtää,
että; nyt voidaan mansia
myöskin Kiinaan.. ' ;i
Mutta sitten kääntyi taaskin-Ko-re.
nn sotalilstörian lehtL Korealaisia
naapureitaan -auttamaan ;ja'^(mian
maansa rajoja - turva^sunaan rientä­neet
LrJnälaiset vapaaehtoiset astui­vat
esiin ja U S A :n. Syngman Rheen
Ja heidän apunaan olleille nk. Y K : n
Joukoille tuli äkkilähtö KUnan r a ­j
o i l t a . ^ ; - ^ ; ; : ; • :':
VUmeksI onkin sitten sotaa käydä
Jurnutetiu; ' pääasiassa Pohjois- Ja
Etelä-Korean virallisella raja-alueel'
lä. • ' - I
Ja miÄäll Syngman Rhee on ky-sjrmyksCiSä,
n i in siitä herrasta ei ble
puhuttu paljoakaan viimeisen kah­den
vuoden aikana, siftä; sotaa .kos­kevista
asioista ovat päättärieet toi­set
miehet.- sellaiset joilla -on va/lra-tusta
ja 'myöskin jossakin määrin
voimaa. -HV'-.'.
Sen tähden.Miyt tuntuukin hyvin
EatrimäkköihäJseltä "Rfieen; mahtailu;
i : u i x i k ä E ä n t i t f e e ; hallituksineen ^^^J
joukkoineen'kiiymään.s^
Koreaa Ja K i i n a a vastaan .yksinään.
Jos ainerikkaiatÄS tekevät rauhan
PohJöJs-Köreahi^tuhssa,. " .
^ PV4ä\ kiiikktvsUnä, kun Rhee^ ker­ran
käänsi suiinsa tuulta vasten, niin
tunsi hän. p ^ ^ilalEe^i
jättiUlsekfei,Väettä hän pystyy otta­maan
vielä' ifeitiankin pieksettäväkJ
seen. ;.
Yhden hyvto teon diktaattori Rhee'
on' pöyhkeilyiiään. J a pehmolfiten:.pHi^
CiUmisellaan - kUiteittrji • t^Wse
on se, e t t ä h ä n on nyt, poistanut lo­punkin
pohjan väitteiltä, että jokin
muu kuin h ä n itse hallittiksineen ja
amcrikkaiaisine ueuvohantajineen.
olisi ollut syyllinen Korean sodan
alkamiseen; ' - •
Se. kun Rhee nyt^ävoimesti vaatii,
e t t ä pfehjols-koria cm vallattava a-seilla
Ja l i i t e t ^ v ä h ä n e n komentonsa
3laisuutesn,V todistaa vääjäämättö­mästi
. kuka. Koreassa on hyökkääjä
j a kULJi puolustautuu hyÖfckääjlS ja
maahan tunkeutujia vastaan.;
T<rfMltarpu3len" on jcöivänseM se-:
k i n . . e t t ä Rhee. ei rehentele j a ' puliis-iMikäli
Syngniah Rhee on kysymyk­sessä,
luih; narut. Jotka hänen Ja
bäncn uukkekapmettinsa panee • uh-
'kaavasti; sätkyttelemään, Ukitttiyat
Tyynermerfcii yli 'vapaaseen Amierib-feaan",
missä eräät vaikutiisvaltaisec
sotatarvetehtailljat ja kuoleman-kauppiaat;
piteleyäti^^^
N i i n kauan " ^ jn ei' näyttänyt ole­van
niitään-'^lauhan-^p^ >iv8t
yhdysJvaltala^iset- spdabvpudl va­llitset
T v ^ t ^ ^
neii p o i S ä a i ^ a h i - ^ i^
oU : kysy^jrksfessä^V:^ Hänen .telitätä-n
ä ä n bil a i n c a s t ä ä n Etielä-^iKoreah' sl-
MONTl
(sukunimi
Sfinulla cl cl
IjButU saada os
Itaaliscni ikäviä
I Henry Pedersei
[»ukseen ollessa
IrealUn. Vielä yk
I Hänen viimeiset
lltjdän luonann»
A U h
Hän ajattc-li usei
jolloin hän ja t
Vaikka olittekin
muistonne oli ai
Hiljainen ajatus
pitivät muisroai
Hän mainitsi ni
teitä usein.
Olitte niin kaUi
sydämessäai
Iiän ei koskaan i
Ystäi
GAIL CHRI
(Ystävä Köc
tele aivan v a i n noin omasta päähän-
•pistosja,.sillä s ä t k y ä l j i * sätkyttelevät
vain silloin k u n niiden omistaja nyh-
J ä ä - n a Ä s t a , " ? " "
viiliasiö.»iäi"den'. • phskäafnlheit. - • . ' .
Sitten kun. maailrnährauhanliace
Mdät-ihpjodirät kaikkiaUa
maailmassa —'sääVuttf sÄUalsen val­tavuuden,
igtjtä se. muittch mukana
pani Bfttaiu3Öan']^
chJUhn Ja koko brittiläisen Common?
^ ^ ^ t ^ j i ^ t u k s e t vaatimaan .Netif
obnoltamista Ja r e h d i s t ä pyrkimystä
rauhaan Koreassa, alettiin tarvita
mjröskin Rheetä. • ; ,;•,•..;
Liittolaistensa'melko Jyrkän esihi-tymisch
takia Joutuivat tTSA:n Joh­tajat
antainaan Jossaiiiji määrin pe-r.
ksl sodan Jatkämis- Ja laäjentamis-pyriimyksissään
Ja nito aitoi rauha
häämöittää Koreassa. ;
Mutta vielä oU yfcsl oljenkorsi ja
siihen pahimmat BotajnilkäXlt tart­tuivat.
Pahtihx Rhee sätkimään ja
pullistelemaan.
Rauhaa räkästä vat. hyvän lähtöi­set'maailmian
ihmiset tulevat kuiten­kin
.huolehtimaan siitän e t t ä ) RfceeOe
tulee käynäiän'samoin kuin alDe en­tiselle
sammakolle j a r a ö h a «aavu-tetaan.
— K u l k u r i . ",
syntyn
p. 1897
p. 195;
sukula:
Lähi
ja mrs.
nassa.:
KiitS
osaa su
konstin
Kiito.
N J
N y t or
I
ALBUMU
HINTA
$6 0(1
TILATKAA <
• VA