Vapaus, December 30, 1961

              S i v u 2 Lauantaina, joulikraqlx'^ S a t & ^ D e c Ä 1961^
VAPAUS
LiBLKTTi ^ independeui L^b^'
Oarbgluaoh edo f NPolnvn l6s,h 19C1a7n; aAdulathnoÄrrls^^i;dV.
if: »econd daas mall by': ihd>Pm
/ffIce Departmenti' OttaiJft:-VPim-iShed
thrJce 'weekly: Tue»a^
rhursdays and Satu^d^byVstMi!^
(»HblLshmR CorrtDany Ltd..- at -lÖO-JOl
Elm et, W. Sud\mT7,OM^Ommi)-
sm
Uudenvuoden
Vapaus
ien pYhien Ja %bUtam»lWä|itt
SuurtaTjausten vuodeii
Nyt;päättyvä vuosi ei öllut-^^^
niisille ihanteellinen ,vuosi; se d olluf :*rinot»j^n6n. vi^oirf ' ' v a ­paan
maailman" miljoonille, iy6ttohiijaö,\eife(l äe-oUtlt sitä
Kongon, Algerian ja.muÖle kahsalliseri' Vft^utöisa jpublesta
kovaa taistelua käyville kansoille. \' < ' ^ -
— Mutta ensi sunnuntaina päättyvä yiiqsioUälttcfi^kin todel­l
a suurtapausten vuosi, jota; - ^ i l S t e t a a i i . kdiihlklrjötssÄldn
vuosikymmeniä senkin jälkeen;'kun-»ykyiiiettSlukupalvi on
mennyt sinne, mistä ei paluuta "ole. ^ , ^
Yrittämättäkään tehdä yksjtyiskohtaisQinpaaJirhteenvetoa
kuluneen vuoden suurtapahtumista ~^i|iBll.'efe meillä ole
nykyoloissa mahdollisuuttakaan'^--T me haluaftiftiÄ lehtemme
• uutisotsikkojen perusteella palauttaä'mlelöen;el^rtfi'kohokoh-tia
viimeksikuluneen 12 kuukauden ajalta: , . / ,
Tammikuun 3 pnä katkaisi Yhdysvsiltaih Ijalfitus diplo­maattiset
suhteensa Kuubaan ja se j o h t i HuHtilcUjUil. puolivä­l
i i n mennessä Washingtonin politiikot yl^iefeh ^8Uurimpaan
munaukseensa, kurjaan häviöön päättytieeseeri.-Kutiban in­terventioon.
Koko sivistynyt maalima seurasi rsuurella myö­tätunnolla
kuubalaisten isänmaaiiystävieii taistelua, joista
Kuuban tulevat sukupolvet .tulevat ihaillen lukemaan k o u l u ­kirjoistaan.
* ~
Vertailun vuoksi mainittakoon, että j i u i s k a l a i s t en ''ken­raalien
kapina •^ Algeriassa' luhistui ^iiidah.m^dottomuuteen-sa
pian Kuuban intervention;^ epSoimisjtUjidäsen'jljlkeeh, e l i
huhtikuun 28 päivänä^ mutta I h o s i n kansan t)eräänantamaton
vapaustaistelu johti nelisen päivää aikaisemiftih' t u l en lopet­tamiseen
j a neuvottelujen aloittamiseen,; mintsä-perusteella
nyt näyttää siltä, että Laosin kättsa säilytti itsienäisyytcmsä ja
haluamansa puolueettomuusohjelmati. ' ^ , ' -
Kongossa sen sijaan mentiin fciiliisferi takaisten imperia­lististen
voimien vehkeilyn johdosta yhdeöiäepäonJlistumi-
V sesta toiseen. Tämän vehkeilyn uhriksi jötttlii ensiksi Kongon
tulisieluinen vapaustaistelija/pääministeri |*at)*ice Lumumba
j a pian sen jälkeen Lumumban Verivihollisia i a k t i l l i s e s t i tu­kenut
Y K n pääsihteeri Dag" tiaimmarskjpldi Totuus tunkeu­tuu
kuitenkin läpi harmaan I d i e n k i n ja» rtijliijotudutliin Y K n
toimesta vihdoin vuoden lopulla tarttumÄäii'im
palkkarenginj Katahgan "presidentti'? Mfl^e Tshohiben t a k i n ­kaulukseen
j a hänen"suurUUtelisa'' qröittftutul 'ol,eyan hie­kalle
rakennettu, sillä kataiigaiaisteti.tueh'asemesta hänellä
o l i vain ulkomaalaisten kaivoskapitalistier> |4 Jifeidän osta­miensa
palkkasoturien tuki jai'kannatus.- N y t Vuoden Vaih­tuessa
näyttää siltä, että satu T^shomben^^phtamaste ''Katan^
gan itsenäisyydestä" on l o p p u u h ' k i r j o i t e t tu ^ vaikka K o n - .
^ g o n kansallisia ongelmia ei olekaan .vielä kokonaan myöntei­sesti
ratkaistu.
* • . *
Tieteellisten saavutusten' alalla k u l i i n u t v u o s L o l i i k i -
muistoinen siksi, että ihmisen» avaruuslennot alkoivat tästä
vuodesta aivan, yhtä v a r m a s t i ^ k j t l n n y l ^ i n e n ajanlaskumme
alkoi 1961 vuotta sitten jpulaiÄivanä:>Neu'vostöliitort kosmo­nautti,
J u r i Gagarin suoritti.'tVostok 1" ävärutislaiyalla huh­t
i k u u n puolivälissä ensiinmäis«d ayaruuslennön:^>A^
lainen A l a n Shepätd teki töuioköun älufeä i^lö mailih\lcor-kuisen
avaruushjrpyn ja putosi .sitten ^Atlahkjn ja saatiin
sieltä turvallisesti ylös, mutta;'el<3ikiiuS8a"siioritti .toinen i^eu-vcstoliittolainen
avaruusmie8,',H6rinaii ^ i t a v *'VdstdkII" stVa-ruusaluksella
17 lentoa- maapallon yinpari / noin 25 t u n n i n Ini^.
luessa ja tuli sieltä tmvallijestitäkaisinierinakölta määrä­t
y l l e paikalle. Sanomattakin on seiväa, ^ettfi ftämä tapaukset
jäävät lähtemättömästi tulevien sukupolvien- öt>pikirjolhin.
Poliittisella alalla on kuliifteen vubcien icfe|iumapisteenä
ollut kysymys Länsi-Berliinin ongelman raikato^miseötaj rau­hansopimuksen
teosta kummankin Sajcsati UäHiHi äek^ y l e i ­sen-
ja täydellisen aseistariisunnan aik^an^ätiäftB^tä; sisältyen
viimeksimainittuun erottamattomana oäahäkysjjrthy
aseiden kokeilujen lopettamisesta.' , ' - ' : ' .
Pitkän tähtäimen näkök?uinalta Katsocfn \fUöden
j a kauaskantoisin tapahtuma öli kuiieriki]d'Älc^lfc^^
lokarmarraskuun vaihteessa pidötty.Itt44oifa|äjiui{s«
lueen X X I I edustajakokous,'mJssävhyvak&yt^/Uuäeii^^
ohjelman perusteella lähimmSn.'2a;V*Wdeft:.ai&^^^
taan vankka perusta ensirnmäiselk;:päratliliij^^ kama­ralla.
' '' --^ >' ,^"''|rr-N ' ; ,
Tulevan 20 vuoden aikana kieuVOT^^^
kommunistisen yhteiskunnän-älneejtln^.
Tämän tavoitteen metkitys on ehkä'hjiifeo^ttiiiii"yirtJnäifret
vissä jos sanoisimme, että inaailfpättHoä&}ft;iJ6dfi^ Neii-v
o s t o l i i t o n - r t i r a l l e tulisi ehkä ainakin Ä f^^Wt(^t^oa(
Kommunismin rakentatoisen näköalat 1 ^
huimaavia. Kahdenkymmen0nviml)d^
tossa valmistetaan tedlisuustuotteita Jah«jfe rki&löi kfeVtaä h i in
paljon kuin n y k y i s i n — ei vain YlKiJTSva^öjfite v"afeh,kofco ei-so^
ialistisess^ maailmassa! J^euv<J^foliitölt''3fei^1l}s5
nousee tänä aikana ainakin dkertaisMtij^a^
totuotanto noin 3.5 kertaisesti. Tämä tarkoittaa,'kUtwi sanottu
sam?a, jos nykyiseen Neuvostoliittoon lisättäisiin tai yhdis­tettäisiin
vielä 5 samansuuruista - teollisuusmaata j a k a k s i
yhtä, tuottoisaa maatalousmaata väkiluVuri nollatessa vain
normaalisti.
J a k a i k k i tämä tapahtuu ihmisen hyväksi. Uuden^Tiuolue-ohjelman
perusteella neuvostokansa saavuttä Vuotfeert 1980
mennessä tai j o sitäkin ennen n^n korkean dlntasoh ettei
sitä ole minkään kapitalistisen rna an kanaalia. Jo vuoteen
1970 mennessä asuntopula poisUtaan koko maasta j a sen jäl­keen
asunnot r - jotka esim. täällä Canadasäa vievät hyvän
neljänneksen palkkatuloista — tulevat kaikille makisuttomik-si.
Kymmenen vuoden aikana Siirry:tääni 6-tunti8een työpäi^
vään jä 35-tuntiseen työviikkoon. Tämä siirtyminen tapahtuu
vähitellen j a on jo alkanut ^ 7-tunnin työpäivän tultua voi­maan;
Työpalkat nousevat hiellä jatkuvasti aiem|>ien ja kes­kipalkkojen
osalta n i i n , että jo lähimmän, 10 Vuoden aikana
alipalkatut työläis- j a toimenhaltijaryhmät katoavat. Sosiaa­linen
huoltojärjestelmä laajenee jojka Suhteej»8a-niin, että lap­sille,,
vanhoille j a muuten työkyvyttömille, yleensä k a i k i l le
' "Uarvai tapahtumat ovat vii-
:me; Vuosina aseltaneet Britan­nian
itnaineettomampaan valoon
IniU Kaiiangäa' koskeva raaka-'
HiaiÄen historia.. Sttezin aikoi­hin.
(bnglannJn—KU) hallitus
saatiol ainakin väittää, että sen
'.toimintalähtökohta, niin , tuomit­tu
-kuin se. olikin, oli.silti po­liittinen:
Katangasäa ovat i i e ' S61-
l4et sauHääninsesti ja a^haisesti
kattpaljisia. . Useillji 'föhombfen
kannattajilla Iässä maassa. (Bri-
' tanniassa) on suoranaista rahal­lista-
' nueIe|kiintoa - ynion ^i-ttiere>
yhtyman: 145 u i l j . pttntasn.
Seä stt6jelemis<etei he ovat iäSiir^
mättä ja menestyksekkäästi hon-kntelleet
hallituksen antamaan
ihUtkah kalitta tukea TshöUibeh
hallitukselle. Sen suraufcsena ar­vostettu
YK:n pääsihteeri taiasi
ku<rfemansa,; lukuisia YK:n up­seereita
ja miehiä on tapettu ja
epSlukuisia afrikkalaisia teuras­tettu.
Kätangan voitot on kir-
Jäiiliel?isesti bstettU! viattomien
Uuttisteö ^lerellS."
"Ne* S.ätesman", 8. 12. 1961.
Että Kongoh koko kriisin ta­kana
on kansainvälinen .kaivos-yhtymä
Union Miniere. du Haut
Ka.anga — - s e on sanottu leh­dessämme
selvästi useaan ottee­seen.
Samoin kuin . sekin, että
Kaiagan "presidentti" Moise
.naispainoa ^.koko .valtioa talousala- ;jä .,|Jh^lanti ojn - suhtaututnut YKn
mässä.' ' . " toliqintaäri entistä selvemmällä vii-
; Tshombe on .^vain mainitun kai-^^
vosyhtymän keulakuva ja käyttö­esine.
Multa mikä on itse Union
MinieKe, joka on tehnyt Kongoi^
kriisin' koko. maailmaa käsittä­väksi?
UNION MINIERIN
OMISTUSSUHTEET
Union Mmiere du Haut Katan-ga
on ylimalkaan suurin osake-yiitiö
koko .entisen Belgian ^ i r -
tomaan alueella; Se on tuottanut
60 prosenttia Katangan maakun
nan tuloista — eräiden toisten,
niin ikään läntisten tietojen mu­kaan
peräti 80 pros. ja nom puo^
iet koko Kongon tasava lan kan-sallistulostai
mikä puolestaan to­distaa
Katangan ratkaisevaa omi-
Unitm Minieren (»akepääöniä;' on
noin 20 miljamiar B^lgiäq'fifalfigiä
eli l46 miljaraja: Suonigöi^arkkiia.
Suurin osa siitä — ^ '^Voisfenttia'
:,-kuu'un tun:emattoniiHe.-v«9äk»
keenomistajille. Loppuosa/ on: faet-"
tu jokseenkin tasan. Köngoii val­tion
(17 pros.) - .Brifishl-Tankan<
yika Concessions,. .(l4,5 .prps;)ja
belgialaisen pankin-^ '^'Söclete',': öe
Belgiqu (14,5 pros.)' keske^. • , -
Kongoa , itsenäistymisen . jiä-'
keen ei kohgoh Vttttl»; te^
IkoldviUen keskushallitiis ole: kui-
"tenkaan saanut penniäkään Vpit-to-
osuuk^istaan Uiilon AJtiuiere-yhtymässä.
Näitä. o^akkei;a, on
sen sijaan käyttänyt hyväkseen'
Katangan hallitus;, joka oh sekä
Jtäyttänyt niihin liittyvää ääni­oikeutta
yhtiössä että ottanut
haltuunsa samalla - kertaa yhtiös--
tä tulevat tulot.
UNION MINIEREN TUOTANTO
Union Minieren hallussa on suu-i-
in osa. Katangan - mineraalirik-kauksista
ja sen tuotanto on huo^
iiiattava niyös maallmankaav&ssa.
Wunpä yhtymä tuottaä 7,5 ;pros;
iOaailman > kuparituotannosta, - 54
pioo; koboltista, 4 pros. sinkistä
ja 2 pros; hopeasta. Kuparia- Union
iVliniere tuottaa .Vuosittain 300 OOÖ
tonnia ja kobQ'ttia 0,000 tonnia.
Vuosi.tam on yhtymä. sijoltt*
nut 6.3 miljardia markkaa suuriin
tuotantolaitoksiinsa JadotVilles^ä,
ikOiwezissa ja JBlisabethvillessa;
.Väin on tapahtunut fnyös tänä
vuonna. Yhtiön tuotantolaitoksissa
011 yhteensä nolrt 20;000. työhieki-jää;
joista 17,000- on naimisissa,
mikä merkitsee, että 100,000 hen»-
Kea eli' yii 6 prosehttiia Katangan
Koko väestöstä saa eatuksensa
Union ;Minierelta.
Union Minierella on ollut tär­keä
oäuus myös sotatarviketeolli-suudessa.
Toisen maailmansodan
kaudelta siihen liittyy.synkkä-ntuis-
.o: Hiroshimaan t>udotetuni atomi­pommin
ufaani oli peräisin- Union
iVlinieren kaivoksista. Kykyisin
ovat ShinkQäbwen uraanieSiinty^
mät kuitenkih tyhjentyneet. So.a-tarviketeolIisuUtta
palvelee tällä
hetkellä lähinnä Union Minieteö
kobolttituotanto, tämän , metal in
yhdife.yksiä • tarvitaan: • lentokoneis­sa;
ja raketeissa. .
ihmisille voidaan turvata hy­vinvointi
jai toteuttaa kommu-^
nismin laki: kaikki kykyjensä
mukaan, kaikille tarpeittensa
mukaa|i!
BRIT;riEN OSUUS
Kuluneen vuoden e k a n a oli UNION MINIERESSA
meillä Canadan suc:-nalaisillai Kalangan vilmeaifcaistfen tapaus-tilaisuus
tervehtiä—tosin noin .tdn^iiifcydsssä on yleinen huomio
.iiuicjiiyc' linglal-iHin . kannanottoi-nin/
un. ; J En-aiahnih siihde YKn
tdiminiauii pöi:;; .mut .jyrkääti mi^^
YMysyaltöjeh KannaiiotoisU.; YKn
toiminnasta ja' katangan tapahtu-iriista
,on ksskiisteltu Loritöos^a
siekä häilituksen että parlamentin
piirissä/ i r aritiläisen Conpor; 0'-
Brjienin. paljasti^sen jalkeön -il­tama
iriahtiläinen:Y
myytti Englantia tshombeikisten tu­kemisesta
päätti Eng^
Äöngossa Hoimiville YKn joukoille
25 "synibb ista'' pommia käytettä­väksi,
inlialaisten F Cä^^^
neissa, joihin, muut pommit eivät
ioyellti. Muutaman päivän kuluttua
tJtoäkin: pfiätiji^^^^^^y^^^^
käsivarren ulottuma:: päästä ^
ensimmäistä kertaa tiliä man­tereella
vieraillutta Su 3 meri
prc«'identtiä.
Sen jälkeen yritettiin meitä
kiihoittaa ns. "nootin" perus­teella
Suomen asiain johdosta
vihamielisyyteen Neuvostoliito
toa vastaan, mutta kun Suomen
presidentti, hallitus ja muut.
vastuunalaiset piirit heittivät
ratihallisuudeilaan ja asialli-sujidellaan
hiekkaa näiden vi-hanlietsojain
rattaisiin, niin
"suuren vihan" unelmissa elä­neet
piirit joutuivat jälleen pe­rääntymään
hyvässä epäjärjes-tyksessä
— kuten perääntyi'
maan ulkopoliittisen linjan
muuttamisen merkeissä perus­tetun
Honka-rintamankin voi­mat
Suomessa.
Canadan suurimpana sisäpo­liittisena
vitsauksena on kulu­neen
vuoden aikana vallinnut
joukkomittainen työttömyys ja
siitä johtunut epävarmuus huo­misesta,
sekä varsinkin köy­himmän
maatalousväestön elä­mää
synkentävä — jo toista­kymmentä
vuotta kestänyt
mäatalouskriisi. .
Kaikesta huolimatta voidaan
kuitenkin tervehtiä luottamuk­sella,
uutta vuotta. Monet pul-makysymykset
siirtyvät -tpsi
vanhalta vuodelta uudelle —
; Suhdepa- selvittää ' .sfe, että
: idotettavlifn . tlMojeh ; fhukaan
Englaimin konseryatiivien, siis
: hallitdspuolii^en, : parlamenttia
ryhmän. X riveissä on' ainakin H
jäsentä,;, jotka kaikin .tavoin
pyrkivät ppokittämään; Tshombea
ja^sflfi kautta Union Mittiereä.
Nimiäkjh on mkinlltul ja jouk^
kooii kiililuu mAi. kohs^rviiitiivi-sen
j^uölueen' ehtinen. puheen-j
o f a t i ^ a .M Clitheroe. .
On jj)äivänselvää, että tällä -ryh-
, mällä.-^ ja sen-kautta. mahtavilla
englantilaisilla pääomäpiireillä —.
on yhteyksiä nimenomaan Tangän-yika
ConcessiOns Ltd:hen, joka siis
omistaa 14,5 - pros AJnion Minieren
osakkeita :;ja sitä kautta hallitsee.
20 pros. äänistä yhtiökokouksessa.
Täältä yhteydet, kulkevat edelleen
Englannin siirtomaassa Pohjois-
Rhodesiassa toimivaan ' British
South African Companyyn, jolla on
suuria kaivoksia tässä Katang^an
naiapurimaassa. Tämän ^ suuryhty-män
presidentti, s lordi Robins^ kuu­luu
myös Tanganyika Concessions'-
in johtoon ja on sen vuoksi välit­tömästi
kiinnostunut Unidn Mi­nieren
kohtalosta. - ;
Viibnna 1959, viimeisenä nor-maalivuonna.
enneh Kongon le­vottomuuksia,
Union Minlere
maksoi kaiken kaikkiaan 37 mii-:
i&buai Vtthtaa (33,3 miljardia
mairkkaa) veridna, kaivosmahsui-na
jä> ösitikqinai -21 ihiljooiiaa
•puntaa ^ t ä meni ValUoIlei
aikaiäehunlil Kongolle, myöhein-min
Katah^äA eHliisvaltioll^ ja
peräti l 6 miljodilaaiknniaa Tan­ganyika
Conctissitfns Ltd:Ue. Kai­ken
kaikkiaan Uhioit Minieren
omaisuiia nousee virallisien tie-tojeii
Mukaan 108 miljoonaan
puhtaan eli ,95;4 iniljardilh mark­kaan,
mutta englaatilaluen lehti
Financial fiihes* on SitS miel­tä,
että todellisuudMa yhtymäh
omaisQttd oii Jo$äakl4. 14ä hiil-
. Joonan punnan vaikeilla;
Kdten tiäkyy, el thion Mi-nieireh
asiassa öle kysymys mis-tääh
pikkttrakoista!.
UNION MI^1ER$ =
KATAN6Ä.
Ei ole ihme, että täs ä jätti äis-yhtymästä
öh muodosttimit koko
Katangaan taistelun keskUs. Val­tiossa,
jonka tuloista yksi yhtiö
hallitsee 80 pros*enttia, ei juuri
hallituksen • iisenäisyydestä voida
puhua ja niin -on laoise TshombV
kii} Selvästi Unign Minieren mario­netti.
Yhtymä anna "presiden­tilleen"
-vain rahoja, vaan suora­naista
sotilasapuakin. Niinpä YKn
pääsihteeri U ITiant. on i mo^tta-nuti
että Unioni Miniere" on \al-mistanut
Tshombfen joilkqille pans-sariaufoja
ja-pommeja, joita on
käytefty VKn j?päämajaa vasfaah
Elisäbethvillessä.- '
• -Tämän selostuksen U Thänt an­toi
vastatessaan Belgian ulkominiSr
tei-i Spaakin^ v hyökkäyksiin YKfcä
vastaan. U Thant mainitsi, - ettei
Union Miniere • o l e ^ mitoinkaan
kieltänyt - ottaneensa Tshomberi"
äantarmiarmeijan ulkomaalaisia jä­seniä
"palvelukseensa" siten an­taakseen
heille . mahdollisuuden
"mennä maan alle" toteutettaessa
YKn päätöstä ulkomaalaisten so­tilaiden
karkoittamisesta.
Tällainen tausta on Y K n aseelli­sella
toiminnallav Katangassa, joka
on -ajoittain suiintautunut mm.
Union Minieren toimistoja vastaan
E isabethvillessä. Se selvUtää myös
ne ristiriidat, joitat länsivalloilla
on suhteessa Ka angaan — jbiden
maiden pääoriiaoh tiukemmin, joi­denkin
löyhemmin sidottu Union
Miniereen. Ja loppuj&n lopuksi
tämä osoittaa, ettei Kongon taiste­lussa
ole ensi kädesää. kysymys
tasavaran hajanaisuudesta tai yh­tenäisyydestä,
vaan siirtomaa-kamppailus.
a, koko' Katangan va­pauttamisesta
ulkomaalaisen pää-ohian
herruudesta. Moise Tshom­be
ei edusta Katangan neekeri-väestöä,
ei maaktihnan vapauslii­kettä
vaan' kansainvä' istä kaivos-yhtymää.
Varoitiiksll tiiisi-$afc9an
aikeista Itämeren alueella
'f-
Gi^iiev«ii neuvottelut
oh keskeytetty
tammiik. 16 piä&n asti
Geneve. — Neuvostoliitto suos­tui
vastenmielis4ti • lähsivaltojen
ehdotukseen) että koltden Vallan
n^uvotteltit ydihasekokeiden kiel-tflfsopknuksesta
keskeytetään tam­mikuun
16 päivään saakka.
' Neuvostoliiton päävaltuutettu
Setoyon Tsarapkin suostui juh'a-ajan
lomakeskeytykseen, mutta
hän sanoi länsivaltojen käyttävän
sila hyväkseen jarruttaakseen ja
pi kittääkseen neuvotteluja. Hän
sanoi, että Neuvostoliitto olisi ha-lunhut
jatkaa yhtä mittaa neuvot­teluja;
mutta suostui kuitenkin
länsivaltojeen esitykseen.
Neuvostoliittolaisessa lehdis­tössä
esitetään jatkuvasti todis-^
. tdksia jändityksea lisääntymises­tä
' I t ^ e r e h ahieellaf; Neuvosto- •
liittolaisen uutistoimiston APN:n;
Huon^öitslja käsitteli äskettäin
Länsi-Saksan ja Tanskan yhtei-
. sMi Ifämeren-esikunan - muodosta­mista,
kommentaarissaan kitjoit-;
'rtaja toteaa, eta esiktinnän muo-^;
' adftiaiÄfser.a on i;aiislcän hallitus '
Hi(l aulassa esittaiiyt h^astfeen kad^
iilibr , ^qhjois-Euroopan maille,
^iska sotilaspoliittinen^ yhteistoi-:
: ihilaia l^nsisaksaiaisten kanssa
pahentaa tilannetta^ Itämerellä ja
vaikeuttaa Tanskan . pt^lueetto-mien
naapurimaiden asemaa. Kir-
: joittaja- erittelee eräitä ' niistä'
piiolustusargumenteista, joita
Tanskan r taholta on esitetty esi-kuntahankkeen
yhteydessä.
Kirjoittaja toteaa, että Pohjois-
Euroopan maiden eräiden piirien
keskuudessa elätetään kuvitelmia,
että osallistuminen NATOofi; estää
länsisaksalaisia hyökkäämästä.
Tällainen on silmien sulkeimsta
todellisuudelta, sillä juuri NATOn
puitteissa on Bundeswehristä kehi­tetty
pelottava iskuvoima Euroo­passa.
.-• •
Nevi' Ycrk Timesin huomioitsijan
James Restonin mukaan USA ra­kentaa
nykyisin Euroopan-politiik-kansa
' ei mihinkään erikoissuhtei-siin
Englannin kanssa, vaan erikois-suhteisiin
Länsi-Saksan kanssa, ei
erikoissuhteisiin venäläisten kans­sa,
vaan Länsi-Euroopan poliitti­sten
ja taloudelliseen yhdistymi­seen,
jota tukee USAn ja Länsi-
Saksan sotilasmahti".
Kuten Restonin arviosta näkyy,
korostetaan Länsi-Saksaa nimen­omaan
sotilasmahtina. Niinpä
Länsi-Saksa saa nykyisin peräti
viidennen osan kaikista niistä va­roista,
joita USA käyttää sotilaal­lisiin
tarkoituksiin ulkomailla!
Edelleen APN:n huomioitsija ko­rostaa
Länsi-Saksan vaikutusvallan
kasvua NATOri piirissä, niin ettei
enää voida puhua NATOn suoritta­masta
valvonnasta Länsi-Saksassa,
vaan Länsi-Saksan valvonnasta NA­TOssa.
Kirjoittaja toteaa, että Län­si-
Saksa on nykyisin jo voimakkain
kansallinen alue NATOn puitteissa
Euroopassa ja vuonna 1962 sen
aseelliset voimat vastaavat luku­määräisesti
kaikkien muiden NA­TOn
eurooppalaisten jäsenmaiden
Belgia kantaa
suiiret) vasjuun
- Neuvostoliitto
t^änsi-Berlinin kysymys on'to­dennäköisesti
ratkaistava ensi
vuonna; yleisestä ja täydelli­sestä
aseistariisunnasta on v i h ­doinkin
päästävä sopimukseen;
työttömyystilannetta ja farma-jjien
asemaa on korjattava koti­maassamme
j n e .
K a i k k i tämä vaatii ponniste-luj.
a jä yhä uusia ponnisteluja
sekä ennenkaikkea työtäteke­vien
yhtenäisyyttä ja yksimie­lisyyttä.
Mutta ihmiskunta on
kehityksessä siirtymässä uu­teen
aikakauteen, jolloin tie­teen
ja tekniikan kehitys avaa
rajattomia mahdollisuuksia i h ­misten
hyvinvoinnin j a k u l t ­tuurin
kehittämiselle.
Muistettakoon vain, että kan­sat
luovat omat historiansa ja
tulevat myös ratkaisemaan v a i ­keimmatkin
pulmakysymyk-sensä.
Moskova. ^ Salliessaan länsisak-salaisten
sotilastukikohtien perus­tamisen
alueelleen ottaa Belgian
hallitus samalla kantaakseen ras­kaan
.vastuun niistä vaarallisista
seurauksista, joita tämä toimenpi­de
aiheuttaa, huomauttaa Neuvos-lOliitto
Belgialle ilmoituksessa, jon­ka
sisältö perjantaina viikko sitten
julkaistiin? Moskovassa. Belgian
joutiiminen vaikkapa tahtomattaan
sotilaalliseen selkkaukseen länSi-saksalaisten
revanshistien anastus-suunniielinien
toteifttamisen yh­teydessä
voi, merkitä Belgian kal­taiselle
fiienelle .maalle tuhoisia
jälkiseurauksia, -ilmoituksessa huo­mautetaan,
'
- Ilmoituksessa - luotellaan eräitä
konkreettisia esimerkkejä sotilaal­lisista
valmisteleista, joita länsiSak-saläiset
suorittavat Belgian alueel­la
ja mainitaan tällöin mm. maan­alaisten
pitkän matkan ohjusten
lähtöalustan rakentaminen
Vanha vuosi lähtee ja uusi vuosi astuu .tilalle, mutta taakka on yhta suuri ja painava.
voimavaroja yhteisesti.
Vakiinnuttaakseen asemansa NA­TOssa
ia sitoakseen liittolaistensa
kädet Länsi-Saksan kenraalit vaa-tiivat
liiton länsieurooppalaisten jä-
,senvaltioiden sotavoimien täydellis­tä
yhdistämistä. Tietenkin tällaisen
vaatimuksen täytyy herättää lähes
voittamattomalta näyttävää vasta-rintaa''
ennen kaikkea Ranskassa ja
Engianniss2(, mutta mikäli, se on-'
nistuu|Vniin Länsi-^akSan osalle tu--
lee yhteisarmeijassa 43-pros. maa­joukoista,
33 pros.' ilmavoimista, 80
pros. merivoimista sekä 100 pros.
,meri-ilmavoimista. Ei ole vaikea'
käsittää, että' tällainen Bund^sweh-rin-
^ominaispaino alistaisi kaikki
muut joukot täydellisesti sen alai-'
suuteen. ,
Tällaista kehitystä Länsi-Saksan!
kenraalit valmistelevat pyrkimällä
mm. linnoittautumaan yhä lujem­min
NATOn johtopaikoille. Nykyi­sin
toimii NATOn johtavilla pai-"'
koilla.215 länsisaksalaista upseeria
ja 18. kenraalia, heidän jokuossaan'.
oahamaineiset Heusinger ja Spei-deL
Tunnettu on myös Länsi-Saksan
poliitikkojen ja sotilaspiirien vaa­timus
ydinaseiden luovuttamisesta '.
NATOn '^kansallisille armeijoille",,,
t.s. välittömästi Bundewehrin hal­tuun.
-Kun tällainen vaatimus on,'
herättänyt levottomuutta mm. poh­joismaissa,
suunnitellaan nykyisin
Bundeswehrin atomiaseistamista
NATOn puitteissa/ Tätä edellyttää';
ns. Norstadin suunnitelma.
• . . • • • '. i'.'.
Tanskan ja Norjan eräät piirit
yrittävät vakuuttaa NATOn jäse-, :
nyyden merkitsevän sitä, ettei Län-sirSaksa
voi aloittaa sotaa ilmoitta- .
matta siitä . liittolaisilleen. Länsi-,
Saksassa on asiasta kuitenkin toi->
senlainen käsitys, kuten osoittaa,,
mm. sotaministeri Straussin ohje;.
Bundesvvehrin upseereille. Helmi-,'
kuussa 196 Osuoritettujen sotahar­joitusten
yhteydessä Strauss sanoi:.
'Operaatio on suoritettava saman- ^
tapaisesti kuin Hitler aikoinaan;
suoritti Itävallan Anschlussin ja
sudeettialueen valtauksen. On sala­mannopeasti
tunkeuduttava Itä-
Saksan alueelle ja asetuttava ase-'
miin Oderille ennenkuin kansan-^
armeija ja muut sotajoukot tointu­vat
hämmennyksestään. Pääesikun­nassa
ja hallituspiireissä ollaan va-ku\]
ttuneita siitä, että yllätyshyök­käys
pakottaa koko maailman tun- -
nustamaan tällaisen ratkaisun oi­keaksi.".
Kuten näkyy, ei Straussin "ai- ;
katauluun" mahdu hetkeä, jolloin
kysyttäisiin liittolaisten mielipi­dettä!
APn huomioitsija lopettaa kirjoi­duksensa
•, muistuttamalla Hitlerin
Saksan kohtalosta ja • varoittamalla .
niitä, jotka nyt ryhtyvät tällä tiellä
Länsi-Saksan revanshipiiiien liitto^
'äidiksi.
SITÄl
JA
TÄTÄ
TODELLA TERVEYTTÄ
TUOTTAVA
Eräs^^vanha mies oli juuri saapu­nut
toipilaskotiin ja kiusasi kassa-tyttöä
kaikenlaisilla kysymyksillä.
— Onko tämä todellakin sellai­nen
paikka, että täällä voi saada
terveytensä takaisin?
--^Varmasti on. Joitakin aikoja
sitten tänne tuotiin e_räs vanhempi
herrasmies rullatuolissa.^ Kuukaut­ta
myöhemmin hän juoksi karkuun,
maksamatta laskuaan.
TILATKAA VAPAUS!
Uudele vuodelle lähdettäessä
Vaikka äärioikeistoon lukeutuvat
filosöoht väittävät vielä aivan"va­kavalla
'naama la, e.tä edistystä ei
niin me tavalliset
saksalaisille Namurin läänissä. Lätl-sisaksalaisten
revanshistien tuki­kohtien
salliminen Belgian alueel­la
ei merkitse muuta kuin suora­naista
tukea länsisaksalaisten vie­raiden
alueiden anastussuunnitel-mille,
Neuvostoliitto huomauttaa.
.Neuvostoliiton vakava varoitus
Öelgialle liittyy osana siihen joh­donmukaiseen
toimintaan; jota
neuvostohallitus on Jcäynyi jatku­vasti
länsisaksalaisen militarismin
muodostamaa uuden sodan vaaraa
vastaan. Neuvostoliitto kiinnitti tä­hän
huomiota nootissaan Suomelle
lokakuun 30. pnä ja sen jälkeen eri
yhteyksissä kostosotaa hautovien
toimintaan „ Itämeren alueella Vii­meksi
. nootissaan Tanskalle sen ja
Länsi-Suksan' yhteisen sotilasjoh-dan
perustamisen johdosta.
vÖK tapahtua,, me
kuoievais'et Olemme kuitelikiii vai:
taosalta • en nuelfä heidän. kans-saan.
v.
Tosiasiassa edistys on nykyään
miltei henkeä sall)äava, vaikka toi-länsi-'
sinaan tuntuu; että paljon nopeam­minkin
se saisi ja voisi tal>ahtua.
Ei tarvitse o la minkään kor­keasti
oppineen henkilön tehdessä
esimerkiksi sellaisia havaintoja,
että* orjayhteiskuntaa seurannut
feodaalinen yhteiskuntamuoto oli
edeltäjäänsä lyhempi samalla kun
kapitalistinen yhteiskunta rupesi
liitoksistaan hajoamaan paljon pi­kemmin,
kuin sita edeltänyt feo­daalinen
yhteiskuntamuoto.
Kapitalismia seuraavan sosialisti­sen
yhteiskunnan elinikä, näyttää
edeltäjäänsä - paljon lyhemmältä,
sillä esimerkiksi Neuvostoliitossa
puhutaan jo sosialismista kommu­nismiin
siirtymisestä.vaikka sosia­listinen
järjtistelmä on Vasta eilis­päivän
tuote — vasta noin 40 vuot­ta
vanha.
Jos taus kntsotuun edistyksen
voittokulkua tUotantorintamalla —
jokov leoilisuudessa tai maatalou­dessa
r - niin silloin nähdään, että
työn tuottavaisuus on kohonnut jat-kuvastir-
yhteiskUntamuotojen puit­teissa;
mutta kaikkein nopeimmin
tämä työn tuottavaisuus tapahtuu-juuri
nyt. Teknillinen edistys ja
kehitys, sekä Ifiaja, eri teoUisuus-alojen
automatisointi vaikuttaa ny­kyään
ihmiskunnan elämään ja ke­hitykseen
miltei yhtä mullistavasti
kuin tulen 'keksiminen kaukana
muinaisuudessa.
Kalkista kielteisis*ä ilmiöistä
ja yhä pahenevasta sodanvaarasta
huolimatta nykyaika avaa ihmis-kutmanlle
paljon myönteisiä näkö­aloja.
Paluuta 30-luvun fasistikau-teen
ei liioin enää ole. Mutta
eteenpäin kulkemisen ehtona on
kuitenkin kova työ ja päättävä toi­minta
sekä ennenkaikkea kaikkien
hyvää tarkoittavien ihmisten yhte­näisyys
ja ysimielisyys rauhan
l)uolesta, ,
Kaikki työtätekeviin kansaker-roksiln
lukeutuvat eivät vielä näe
nykyisen aikakauden ratkaisevia
piirteitä. He luonnollisesti näke­vät,
että vuosisatoja orjuutetut
miljoonaiset siirtomaakansät va^sa, jotta voimme yhteisvoimm toi-pautuvat
yksi toisensa perään
Mutta Vaikeampaa on heidän kasit
tää siiäi -että koko imperialistinen
siirtomaajärjestelmä hajoaa nyt
aivan silmiemme edessä.
Kukaan ajatteleva ihminen ei voi
enää sanoa, että kapitalismi on
"koko maailmaa käsittävä järjes­telmä".
-Mutta vaikeampi on mo
nesti todeta tai tunnustaa että
aikamme perussuunnan vnttoittaa
spsialismi eikä tätä kehityssuun­taa
voida enää millään voimaUa
muuksi • muuttaa.
Lyhyesti sanoen, me voimme
katsoa luottamuksella tulevaisuu­teen
ja tulevaiuuden mahdollisuuk­siin.
-
Tässä mielessä on velvolMsuu-temme
tehostaa moninkertaisesti
toimmtaamme yhteisymmärryksen
ja yhtenäisyyden, saavuttamiseksi'
nimenomaan kansalaistemme kes­kuudessa
päivän, kysymysten poh­jalla.
Meillä ei ole mitään syytä —
eikä mitään oikeutta — suhtautua
vihamielisesti niihin työläisiin,
farmareihin ja . muihin, pikkuelä-jiin,
jotka Ovat yhteiskunnaUisissa
peruskysymyksissä eri mieltä
kanssamme. Päinvastoin meidän
tulee suhtautua ns. "toisih ajatte­leviin"
työtätekeviin entistä suu­remmalla
ystävyydellä ja osoittaa,
että annetaan historian kehityksen
todistaa,' mikä aatesuunta siinä tai
tussä peruskysymyksessä on uikeas'
mia meitä kaikkia yhteisesti kun­nostavien
tavoitteiden hyväksi.
Olkoon siis tärkein uudenvuoden-päätöksemme
seuraavan sisältöi- ^
nen: . •
Tehkäämme kaikkemme eri
kansalaisryhmlenmme ja yksi-tyiskansalaistemme
välisten suh--"-
teiden parantamiseksi ja yhteis-^,,,,
toiminnan kehittämiseksi, yhtei­seksi
hyväksi.
Lopuksi pyydämme,- esitiäk toi*;;'
mituksen. ja-liikkeen vjphtokunnan
puolest?r sydämelliset kiitokset kir­jeenvaihtajille;
: abiamiehille ja
-naisille ja k'ailcille_niille, jotka ovat
tavalla tai toisella tukeneet kulu­neen
vuoden aikana Vapautta. I l ­man
kirjeenvaihtajain jatkuvaa jft.
peräänantamatonta toimintaa Va-. .
paiis <tlisi sisä löltään paljon köy­hempi
lehti; Ilman asiamieesten ja
-naisten sekä muiden avusta jäin
jatkuvaa ponnistelua lehtemme ta-•
lousaseman tukemiseksi, Vapauden
kustantaminen itsenäisenä, Suurta
Rahaa palvelemattomana työväen-lehtenä,
olisi nykyoloissa sulaa
mahdottomuutta.
. Siis vielä kerran, kiitos asia­miehet
ja -naiset, sekä kirjeen­vaihtajat
ja. muut avustajat.
Ja onnellista uutta vuotta kai­kille
täkäläisille kansalaisillem-.
me — erikoisesti kaikille Vapau-.
dei)| tilaajille lukijoille.
— Känsäkoura