Vapaus, September 24, 1959

              Sivu 2 ' Torstaina, syysk. 24 p. — Thursday, Sept. 24, 1959
VAPAUS : (lÄERTY) ; ; Indspendent L
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as^-second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished'
thnce , weekly: 1*uesdays,
Th'urs<äa5's and Saturdays by Vapaus
.PubIishmg;Gompanylitd., at 100-102-
Blm/St; W.; Sudbury, Ont., Canadä;^
Telephones: Bus. Office OS. 4-:4264;t;
Editoriar Of f ice; OS; 4-4265i Manager;
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:::Box 69,: Sudburyi-Ontario.T : Adveftising' rates upon ; applicatlon;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 425
3 kk. 250
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 480
Suomessa: 1 vk. 050 6 kk. 525
Hrushtshevin aseistariisumisehdotus
•' Viime pei'jantama'YK:n Yleiskokouksessa pitämänsä pu­heen
yhteyde"ssä Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev'eh­dotti
kaikille maille täydellistä aseistariisumista neljän vuo-deii
kuluessa! Se oH vetypommiin verrattava poliittinen r ä ­jähdys!-
Valtalehdet ovat rinnastaneet tämän Hrushtshevin eh­dotuksen
Litvinovin toisen maailmansodan edellä Kansain­liitossa
tekemään esitykseen, joka aiheutti silloin suurta
hämmästystä ja hämminkiä. Kuten muistetaan, Litvinov eh.-
dotti silloin, että ruvettaisiin asiasta puhumisen asemesta
toimenpiteisiin aseistariisumiseksi!
Toisaalta tilanne on hyvin paljon samanlainen kuin sil­loin
Litvinovin päivinä: Nyt kuten silloinkin on käynnissä
kuumeinen varustelukilpailu ja kuten tiedetään, varustelu-kilpailut
ovat aina päättyneet sotaan.
Mutta niin paljon kuin nykyinen tilanne muistuttaakin
toisen maailmansodan edellä vallinnutta tilannetta, niin sit-
* tenkin on myös suurta eroa. Kuten muistetaan, Litvinovin
aseistariisumisehdotus joutui suorastaan pilkan esineeksi:
Meille vakuutettiin, että Litvinov ei muka tietänyt mistä ^
hän puhui, sillä sodanvaaraa ei muka ollut vähääkään. Ih­miskunta
muistaa tämän — ja Hrushtshevin ehdotusten joh­dosta
ei olekaan kukaan enää rohjennut väittää,.etteikö so­dan
vaara ole nyt. Toisaalta selitettiin meille, että Litvinov
vaatii aseistariisumista Neuvostoliiton "heikkouden" vuoksi,
eli siksi kun Neuvostoliitto pelkäsi'"sotilaallista häviötä. T ä ­mäkin
harhakuva on poistettu ja kenellekään ei tule enää
mieleenkään väittää, että Hrushtshev ehdottaa täydellistä
aseistariisumista muka Neuvostoliiton "heikkouden" takia.
Toisaalta on kuitenkin ilmeistä, että sotatarvetehtailijat
ja heidän hyväkseen toimivat poliitikot, sanomalehdet ja
muut "3''leisen mielipiteen muokkaajat" tekevät nytkin yötä
jä päivää työtä voidakseen estää aseistariisumisehdotuksen
toteutumisen.
Meille kerrotaan jo. että Wall Streetillä vallitsee taas
"rauhan pelko" — sotatarpeita tuottavien, yhtiöiden osakkei­den
hinnat ovat laskeneet ja niide^n omistajapiireissä on kuu­lemma
syvällekäypää hermostuneisuutta.
Meille kerrotaan, eitä Canadassa ja Yhdysvalloissa koh­dataan
joukkotyöttömyyttä, jos sotatarpeiden tuottamisesta
liiovuaan edes osittain, puhumattakaan nyt täydelhsestä
aseistariisumisesta.
• Toisaalta "ajatustenlukijoina" esiintyvät taantumuspiirit
yrittävät epätoivon vimm.alla selittää, että Hrushtshevin
täydellinen aseistariisumisehdotus onkin vain "propaganda­temppu",
jonka perimmäisenä tavoitteena on saattaa länsi-yallat
huonoon valoon maailman yleisen mielipiteen silmissä.
^ Kaikki tämä on tietenkin jonninjoutavaa näpertelyä. E n ­sinnäkin,
jos kapitalistinen järjestemlä on miirto-osaltakaän
niin hyvä ja tehokas, miksi sitä on sanottu, hiin.silloin luu­lisi,
että se voi tuottaa sotatarvikkeiden asemesta jotakin
hyödyllistäkin tavaraa'niin, ettei ihmisten tarvitse joutua
ji)ukkomittaisen työttömyyden kiroukseen. Toisaalta, mistä
prbpägandannestarit tietävät Hrushtshevin ajatusten "rehelli­syyden"
tai "epärehellisyyden"? Missä he ovat oppineet, tois­ten
ajatuksia lukemaan? Sitäpaitsi, länsivalloilla on. aivan
yhtä hyvä mahdollisuus saattaa Neuvostoliitto huonoon v a ­loon
— ehdottamalla parempaa aseistariisumisohjelmaa —
sanokaamme vaikkapa sitä, että täydellinen aseistariisumi­nen
siioritetaan kahden vuoden, aikana! Niin kauan kuin
länsimaat eivät ole suostuneet yleiseen aseistariisumisehdo-
Cukseen — naeillä. ei ole pienintäkään oikeutta asettaa k y -
seenalaiseksi Hrushtshevin ehdotusten rehellisyyttä. Tödelli-lien
koe saataisiin siten, että U S A ja:muut länsivallat sanoi-
V ^ivat Neuvpstoliitolle — "sovittu .on, neljän vixodeh kuluessa
hävitetään kaikki sodankäyntivälineet kaikista maista". Jos
Neuvostoliitto tällöin perääntyisi ehdotuksestaan, silloin,
-mutta vasta silloin olisi, oikeus ^tehdä syytöksiä "epärehelli-'
V sydestä"!. ^Mu länsivallat • kieltäytyvät
yleisestä aseistariisumjsehdotuksesta, meillä oh syytä katsoa'
omaan pov^^
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko' minun pakko
maksaa lääkärin lasku kun .minulla
ei ole mitään muuta •{u'oa ku n
vanhuudeneläke? Olin Sauli Stc.
Marian sairaalassa. v; 1958 ja m i ­nulle
tehtiin pieni silmälekkaus.
Nyt olen saanut lääkäriltä $100
laskun; Tietoa haluava. '
Vastaus: Kirjeestänne ei valitet­tavasti
ilmene, olitteko sairaalassa
Ontarion . sairaalavakuuituksen voi
maanastum'sen jälkeen vai sitä en­nen?
Oletamme kuitenkin, että
olette oUuit-sitä ennen. . Siinä tapa-
'uks"ssa lääkäri yrittää tiiatenkin
periä maksun työrtään Teiltä. S i l
loisen sairaala- j a lääkärimaksun
joutuivat maksamaan n i r i e'äkeläi-set
kuin niuutkin — jos oli varaa
maksaa. Poikkeuksen tekivät tie­tenkin
ne eläkeläiset. j o i l 'a ei ole
aikaisempia säästöjä tai muuta va­rallisuutta.
Varattomen eläkeläl:-
ten lääkäri- ja sairaalamaksut on
aikaisemmin maksettu maakunta-hallitu/
ksen huoltokassasta. Jos on
niin kuten kirjeestänne oletamme,
että teillä el ole uiuuta omaisuutta
kuin ehkä asuinmökki ja kun ette
saa muita tuloja k u n vanhuuden
eläkkeen, niin siinä tapauksessa ei
lääkärimaksua voida teiltä periä —
lääkärin on hankittava maksunsa
Ontarion huoltokassasta. Mutta jos
on muita omaisuuksia vaikkei ole­kaan
muita tuloja kuin eläke, niin
silloin joudutte makramaan k.o.
lääkärinlaskun.
"... Sadut muuttuvat todellisuudeksi"
Moskova. (SIB) — Matkani
johdosta; Amerikan Yhdysvaltoi­hin.
minulle-on saapunut runsaas­ti
kirjeitä j a sähkeitä sekä .neu-vostokansala'
6iIta että ...muista
maista 'A. myös amerikkalaisilta.
Näissä kirjeissä/ja sähkeissä esi­tetään
toivomusi että: vierailuni
;(>Iisi omiaan parantamaan NL:h
ja USA:n ke3kinä:siä suhteita, et­tä
ajatusten vaihto USA:n presi­dentin
herra Eisenhovverin kans­sa
antaisi hyvän alun kansainväli­sen
tilanteen tervehdyttämiselle,
lausuu pääministeri N. S. Hrush­tshev
vastaulcsessaan niih'n kir­j
e i s i in j a sähkeisiin, jotka hän on
saanut vastaahottaa^ USAn mat­kansa
johdosta.. Vastaus jatkuu
mm. seuraavasti:
Ihmiskunta elää' parhaillaan
suurta aikaa. Tämä on tieteen ja
tekniikan, talouselämän ja kult­tuurin
kukoistuksen a'kaa, jollain
sadut muuttuvat todellisuudeksi.
Matkamme USAhan sattuu yksiin
kahden suurenmoisen tapahtu­man
kanssa: ensi kertaa histo­riassa
on onnistuneesti laukaistu
avaruusraketti Kuuhun, ja sen
suorittivat neuvostoihmiset, sekä
maailman ensimmäinen atomi­voimalla
t,oimiva jäänsärkijä "Le­nin"
on lähtenyt nci:sylmaikal-leen.
Raketin laukaiseminen Kuuhun
-^ekä atomijäänsärkjä "Leninin"
valmistuminen todistavat, että kan­samme
rakentaa menestyksellisesti
kommunistisen yhteiskunnan ai-nccl'is-
teknillistä perustaa pitäen
johtolankana (päätöksiä;; Ainoastaan $ee.&
MITÄ MUUT SANOVAT
^ ^ ^ ^ ^ ^
' . Haastekairipanjän öllessa^ t ja -se ,ei
•saisi: m iDysähtyä;:''aiinapaah'rajaan
•;.tarl^itus y järjestÖljisist; yalmisteliitv'lokä-:
;-kuu : alkävää ' -i^Siuinöjiäass äääänh"" Ilpevvfitt yVssrryvnritfääyvssttää •v va^^^ r­ten.
Tavoitteena on 150 uuden tilauksen hankkiminen Va--
paudelle tämän levityskuukauden aikana.
Viime^ viikolla julkaistusta kustannusliikkeemme johto-
.kunnan - vetoomuksesta ilrrieni se .miellyttävä^^^t että
-.Vapauden tilaajamäärä on hieman lisääntynyt viime^ksiku-h
luneen vuoden yaikana. Se on merkkinä siitäj että V
levittämisellä on nyt entistä paremmat mahdollisuudet,, jos
vain asiaan tartutaan kiinni joukkovoimalla.- -
;:r. . Canadalaisten nähtävänä on nyt entistä selvempänä se
tosiasia, että "kylmäfTsodan" ohjelmasta ja siihen saumat-»
tomasti liittyvästä sisäpolitiikasta on ollut vain pelkkää v a ­hinkoa.
Kaijcki ajattelevat ihmiset haluavat nyt kansainvä-
.lisen rauhan vakiinnuttamista ja rauhanomaistä-rinnak
eloa erilaisten yhteiskuntamuotojen väHlle. Toisin sanoen,
.kaikki se mitä Vapaus ja muut "rauhanpuolustajain hyväksi
toimineet lehdot ovat kirjoittaneet ja suositelleet, on vih­doinkin
tullut suuren yleisön tietoisuuteen, suuren yleisön
yleiseksi mielipiteeksi.
Ja nyt kun on merkkejä, että tämä turmiollinen kylmän
sodan ohjelma on joutumassa historian romukoppaan — jol-
:;loin vallitsee ensimmäinen "suojasää", haluavat kai
yjtarkoittavat ihmiset jouduttaa o^^
,,teistä kehitystä. Tästä johtuu, että poliittisista ja muista
;;mahdollisistä 'mielipide-eroavaisuuksista huolimatta Cana­dan
suomalaisetkin haluavat varmistua siitä, että heidänkin
'•mielipiteensä ja käsityskantansa tulisi kuulluksi. Niinpä yhä
iiseanimat kansalaisemme liittyvät Vapauden lukijakuntaan;
"he haluavat ensinnäkin tietää totuuden nykymaailman
lasioista ja^oLsaälta myötävaikuttaa yhteiseksi'hyväksi tä-
^ ä n hetken pulrhakysymyksiä ratkaistaessa. ' ' - - ' "
l ^ Toisaalta ,on lehtemme vakiintuneen lukijakunnan ja
;lehden hallinnon toimesta pyritty siih^en, että ryntäyskuu-iiiiBÄttÄiliii^
Sliiiil^^
SÄÄDYLLISYYTTÄ
Lontoo. — Britannian sanomaleh­det
ja radiokommentaattorit ilmai­sevat
lisääntyvää huolestuneisuutta
siitä miten Hrushtshevin Yhdysval­tain
matka kehittyy; Daily Mali VCT
tosi toimituskirjoituksessaan: "Anta-ka
hänelle mahdollisuus".
Konservatiivinen The Daily Mail j
kirjoitti: "Meidän mielestämme hän !
on sanat huonoa kyytiä Yhdysvalloin- j
sa. ja jotkut ihmiset ovat kohdelleet
häntä loukka.avasti . . . Eräät ame­rikkalaiset
näyttävät unohtaneen,
että se mies ci ole toisen luokan po­liitikko,
vaan voimakkan Neuvosto­liiton
päämies ja voimakas kansain- ,
välinen johtaja. He näyttävät myös
jättävän huomioonottamatta sen to­siasian,
että hän on Yhdysvalloissa
virallisella vierailulla presidentin
kutsumana, ja että hänelle kuuluu
vieraalle annettavat kohteilaisuuden-o.
soitukset . . ."
Toinen Washingtonissa oleva kir­jeenvaihtaja,
BBC:n (Britannian
Yleisradion — V> edustaja Chris­topher
Serpell menee vieläkin pitem­mälle
selittämällä ,että Yhdysvaltain
sanomalehdistön johtajille Washing-,
toni.ssa ".'•anottiih etukäteen halli­tuksen
virkailijain toimesta: 'Tämä
vierailu ön jö präpagandavöitto ve­näläisille;
Älkää antako heille enem­pää
voittoja korostamalla lainkaan
va.stanoton sydämellisyyttä'." ^ Ge­rald
Clark, Montreal Starin kirjeen­vaihtaja,
syysk. 21: pnä.
McCARTlIYISMI KUMMITTELEE
San Francisco. — Eräs erittäin hy-hyvin
tietoinen jä intellektuaalinen
suuriiikemles, joka on tavannut Neu­vostoliiton
pääministeri Hrushtshevin
useamman kilin kerran nykyisen vie-kauden
aikana muodostuisi
erikoisen otollinen tilaisuus
Vapauden-tilaamiseksi. Yhtääl­lä
:oh inyöhnetty melko..ar­vokkaita.-
palkinto
suuk.sia levitystyöhön osallis­tujille
ja toisaalla on luvattu
erikoishyyityksenä V eiis^
dch laskukälent^^^^
kö vuoden tilausta kohti. . :
Me puolestamme r toivomme,
että osastot, suerat ja kerhot
sekä Vapauden tilaajat yleen­sä
tekisivät mahdollisimman
aikaiset valmistelut lokakuun
10 p. alkavaa levitysryntäystä
varten. Tarpeellisten alkuval­mistelujen
avulla s a a d e n leyi-tystyöjoukkotoiminnan
poh­jalle,
ja se on ainoa todella hy­viä
tuloksia tuottava muotb
työväen sanomalehdenL-levittä-miscssä.
'
Voidaan ehkä sanoa, että tä­mä
levitystyö tulee "haaste­kampanjan:
päälle", mutta kun
muistamme, että joulun kah­den
puolen on ihmisillä mui­takin
menoja ja rientoja, niin
tällöin näemme, että tätä levi­tysryntäystä
ei voitu tuopnem-maksi
siirtää — jos nimittäin
mielimme käyttää lehtemme
levittämisen hyväksi vallitse^
van edullisen tilanteen. Tol­salta
levitystyön ei tarvitse
pienimmässäkään määrässä
haitata eikäv vaikeuttaa k
nissäolevaa^s h
sillä asiallisesti > puhuen ne
täydentävät toinen toisiaan.
railun aikana, on sitä mieltä, että
edesmenneen senaattori McCarthyn
varjo seura Nikita S. Hrushtshevia
Yhdysvalloissa. •
"Ihmiset pelkäävät vieläkin, että
he joutuvat väärinymmärretyiksi jos
he ovat liian ystävällisiä kommunis­tia
kohtaan", sanoi hän. — Philip
Deane, Globe and Mailin kirjeen-
Viiihtaja .';yysk. 22 pnä.
KIITOSTA SANAVALMIUDESTA
New York, — Sanomalehti New
York Postin tarkkailija Child kir­joitti
perjantaina että kansallisella
it'hdistö^ luhilla Wahingtonissa pi-tämällään
puiieclla Hrushtshev teki
valtin van vaikutuksen. Hänestä sai
vaikutelman, että hän on sellaisen
yhteiskunnan edustaja Ja johtaja, jo­ka
on tavattoman dynaaminen ja Is-kuvoimainen.
Hearstin lehtiyhtymän tarkkailija
Frank Gpniff kirjoittaa, että Nikita
Hrusht.shev oli terävimmillään leh­distöklubin
lounaalla, kun kokoontu­neet
lehtimiehet olivat valmistautu­neet
ampumaan nuoliaan häneen —
mutta Hrushtshev heitti takai.sin hei­dän
nuolensa loistavasti.
Väliartikkelissaan sanomalehti Nc\v
York World Telegramm and Sun
kirjoittaa: ;
Monet kyvykkäät julkisuuden
edustajat ovat viivhätänect lehdistö­klubin
areenalla. Haryat ovat pääs­seet
Hriishtshevin tasolle taituruu-de.
s.sa, harvat ovat päässeet näyttä­mään
tuollaista äärimmäistä kyvyk­kyyttä,
itseluottamusta ja määrätie-toLsuuttä
kuin hän,
Hrusht-shev öli olluit tässä maassa
vasta 24 tuntia . . . Hän joutui kas­voista
ka.svoihin erään maailman
laajimman ja parhaiten asioista sel­villä
olevan lehtimieskunnan kan.ssa.
Ja sittenkin hän: toimi kuin hän olisi
näytellyt tiionlaatuistä osaa koko
elämänsä ajan; Hän näytti olevan
enemmän Itotonan ja itsevärinempi
kuin kukäari . amerikkalainen julki-
.siiuden henkilö ph ollut samalla pai­kalla.
Sellaisessa pääkaupungissa:
kuin Wä ul-^
koiaisteh vieraidc ; ojentäyaih - kä-.
isiääh: saadak.seen afjiiä jä myötätun­toa,
dli VmUteiliätk
lehtimiehet: kuulivat nyt HriishtsheT
vin: sanovan rauhalli.sesti, ettei hän
olc^ taalla kerjaämä^.sä, ja ettei hän
halua mitään Setä Samilta, että hän
pyrkii plkemminkinf tulemaan vas­taanotetuksi
vertaisena: vertaistensa
joukossa. — DLP. ;
sella ^et. i h m i s e t ' j o t k a . inäärätietoi-sestr
sulkevat silmänsä haluamatta
nähdä: reaalista todellisuutta .voivat
epäillä niitä ii^miskunnan cdistyk';
sen •: rajattomia /mahdolMsuuksia;-
jotka kommunismi s j l e avaa.
Neuvostoihmiset, ovat liikuttu-noita,
mielihyvästä kuul'es?aanu^-;
tisen raketin matkasta Kuuhun. I le
ovat ylpeitä tiedemiehistäänj insi-nööre
sthän, teknikoiltaan, työläi­sistään,
joiden on onnistunut ensim­mäisinä
maailmarsa laukaista Kuu­hun
tieteeUiciä kojeita--sisä'tävän
raketin -kärkikammion sekä NeU"-
vostoli ton vaakunalla varustetun
v i i r in sekä siten hankkimaan maal-;
-lemme etumatkan. NeuvostoMitto
on siis saanut py.syvän ja varman
kunnian ensimmäicestä onnistu­neesta
raketin laukaisemisesta
Kuuhun.
M e l u o n n o l l s i s t i katsomme, että
avaruuden valioittajlemme voitlö
ori koko neuvostokansan ja koko so­sialistisen
l e i r in voitto. Se on mer­kittävä
panos koko maailman tie­teiden
kehitykeen. tällä saavutuk­sella
on yleismaailmallinen merk-tys.
AtomivoimaMa toimivan jäänmur­taja
Leninin valmistumisella on
myös symbolinen merkitys. E' oe
sattuma, että juuri neuvostoihmiset,
jotka ensimmäisinä maailmassa ot­tivat
käyttöön atomivoimalla toimi­van
sähköaseman, myös ensimmäi­sinä
maaJmassa \ialmslivat atomi-jäänsärkijän.
Täten olemme jäl­leen
havainnollisesti osoittaneet et­tä
neuvostoihmiset pyrkivät päättä­väisinä
käyttämään atomivoimaa
rauhanomaisiin tarkoituks i n .
Meidän "Lenin "-atomi jäänsärki­jämme
tuilee murtamaan paitsi vai
tamerten, myös kylmän sodan jäi
tä. Se tulee raivaamaan väylää kan­sojen
ajatuksiin ja sydämiin kehot
taen niitä muuttuinaan valtioiden
välisen kilpavaru-slelun kilpailuksi
atomivoiman käytöstä ihmiskunnan
hyväksi, s-^n mielen ja elämän läm­mittämiseksi,
kaiken sellaisen val-m'itamireksi.
mitä iliminon ta v i •
:taan:kaikkien. kansojen kanssa:-ato­mivoiman
käytössä rauhanomaisiin
tarkoituksiin, 5Ji:msistä olisi - miel­lyttävää,.;
j o s : tämän vetoomukseni
hyväksyicivät kaikki valtiot. ::
.Neuvostoliiton tiedemiehet jotka
rakensivat rakctm sekä laukais vat
sen_Ku)iliun, ov^iäntanett:minul-e
sinne '"lentäneen v i i r i n kaksoiskap-paieen.
r.KOlen onnellinen 'saadessani
tilaisuud??n lahjoittaa:' v i i r in kak
SO iskappalecn Amerikan Yhdycval
tojen..presidentille herra Eisenho-werille.-'
Olkoon' tuo v i . r i symboM-na,
-joka kutsuu Neuvostoliiton;'ja
•Amerikan^tiedcmieliiä, ins-nöörejä
työläisiä; koko kahsöjomme. raken­tavan
työn ponnistusten yhditärni-seen
suhteiden parantamiseksi
niaittemme väli'lä. koko maailman
ja kaikk',cn kah-ojen vä Lscn rau­han
puolesta.
Vakuutan inaanmichil'eni ja kai-,
kille, jotka y.stäv;iilisesti ovat kir­joittaneet
tai s.ähkötläneet minulle
US An matkimi johdosta, että tulen
osaltani käyttämään kaikki'voiman',
jotta toiveenne toteutui ivat. En
epäile US.\:n presidentin hyviä ai­komuksia.
Kiitsues.saan minut vie-rialulle
YhdysvaIL>ih n hän ilriiei
soKti myös pyrkii löytämään yhtei
s^n kie'en kansainvälisten kiistaky-
.symysten ratkai emiscksi sekä suh
teiden parantamiseksi mattomme
Välilä.
Tärkein päämäärämme on rau­hallisten
olojen turvaaminen kai­kille
ihmisille maanpäällä.
Kiitän teitä, rakkaat toverit ja ul­komaalaiset
ystävät hyvistä toivo
toksistanne!
Maidon radioaktiivisuus
Gcnc\e. — Maailman terveysjär
jestön ja Y K n ruoka- j a maatalous­järjestön
komiteassa täällä keskus­teltiin
hiljattain maidossa löyde­tystä
radioaktiivisuudesta.
Asiantuntijain mielestä kaikkein
vaarallisin maidosta löydetyistä ai­neista
oli ydinasekokeiluista johtu­nut
slrontium ÖO.
Mäiitofcsia Kiinaii
hallit^kisessa
Peking. — Marsalkka Peng Teh-;
huai/;on:-hallitusta uudelleenvmuo-dostfetta-^
ssa vapautettu •puolustus­ministerin
paikalta,-ilmoitti uutis-to,
niisto "Uusi Kiina. Hänen pai
kaPeenön nimitetty varapääminis
teri marsalkka L i n Piao. : Peng j ää
edelleen varapääministeriksi; Hän
toimi'kiinalaisten joukkojen komen­tajana
Korean sorassa.
Ki,nän kan-ankongressin pysyvä
yaliokimta. hyväksyi hallituksen
vaihdoksen istunnossa,: johon se. o l i
kokoontunut viettämään kansanta
sa^allan lO^vuotisjuiilaa.
Py'>yvä'^diiliitea teki myiJs Kiinan
konimuhistseh puolueen keskusko­mitean
äskfesteii ehdotusten mu­kaisen
päätöksen armahduksin an­tamisesta
Kiinan; kansantasavallan
lO-vuotispäivänä niille eri va^taval-lankumpuikseUisi'le
ym. r i k o l l i s il
le, jotka ovat muuttaneet kantaan­sa,
ja käyttäytyneet hyv j i sekä pää
töksen ' oikeistolainen nimityksen
poistamisesta henkilöiltä, jotka
ovat käyttäytyneet hyvin.
m
im
'M
J A
jiiiiliiiiiiiiiiiiiiiii^
' . HUONO K E I NO
— Kuulehan, veli hyvä, liikaliha­vuuden
poistamiseksi on-ryain, yksi-keino
— liikunta. Enemmän lii--^
kuntaa! '
— \Ei sekään keino ole tepsivä.
Tunnehan minun muijani. Hän
puhuu yhtenään.V siis liikuttaa? leu-kojaan,
mutta: katsohan mahtavaa
kaksoisleukaa mikä hänellä, on. ivV!
i
R A A M A T T U T U N N I L LA
Opettaja: " J a tuhlaajapoika^lan-kesi
maahan ja i t k i . Miksi hän i t k i , p!-^
Heikki?"- • •
Heikki: "Hän \iarmaankin loukkä-'
SI nenaa:a.- - s : -^Ks
ADENAUER JOUTUU
Profre ssorien
amma
i:».?s
Leipävarras
yhä kohoaa
:.Ottawai:---- Liittovaltion
mislo ilmoitti viikon "alussav että
heinäkuun ja: elokuun aikana kulu­tustavarain
hintaindeksi kohosi jäl­leen
kaikilla alueilla Canadassa.,
: Hintojen .kohoamiset vaihtelivat
.2 prpsentista AVinnipegissa ja Ed­montonissa
1 prosenttiin St. John's-issa
ja-Saint Johnissa. Ruokatava-j
o i d e n hintojen nousu oli aiheuttaa
jana::hintaindcksi nousuun -kaikilla
alueilla. •
Elokuun hintaindeksi 10 kaupun­gissa
Canadassa osoittaa kulutus­tavaroiden
•: hintojen kohonneen
seuraavasti (heinäkuun indeksiluku
sulkumerkeissä): , ,
St. John's, Nfld.. 116 (115); Hali-fiix
126.4(123.5); Saint John. N.B.,
128.1 (127); Montreal 126.9 (126.2);
Ottawa J127.2'(126.6); Toronto 128.8
028.1); Winnipeg 123.4 ,(123.1);
Sa.skatoon—Regina 123.5 (122.7);
-Edmonton—Calgary -122.8 . (122.6);
Vaucouvcr 127.2 (126.7),
Stuttgart, — Täällä syyskuun
alkupäivinä avatulle Länsi-Saksan .
yhtyneitten ammattiliittojen V
kongressille on 57 professoria lä­hettänyt
vetoomuksen, jossa ke- ;
hoitetaan kongressia koko voimal-
' laan esiintymään atomiyariistclua
' vastaan sekä vaatimaan neuvotte­luja
dcmilitari.soidun vyöhykkeen
luomisesta Kcski-Euroopaan. A l ­lekirjoittajien
joukossa ovat mm.
stuttgartilainen Golwitzcr, muu-cheniläincn
\Vcnzel. göttingcniläi-nch
Ernst Wolff ym.
Professorien allekiijoitlamassa
vetoömuk-scssa todetaan, että Gene­ven
kokous ci kyennyt aikaansaa­maan
sopiinusta Saksan kysymyk­sestä,
mutta sen aikana ijineni ha­lua
jatkaa neuvotteluja. On tärkeä­tä,
että niitä jatketaan Saksan etu­jen
mukaisella tiivalla. Sekä idäs.sä
että länessä: pyritään sopimukseen.
Se joka edelleenkin pyrkii ylläpitä-määh
jännitystä idän ja lännen vä­lillä,
tulee väistämättä eri.stetyksi.
Edelleen vetoomuksessa todetaan,
että Länsi-Saksan aseistaminen aio-miascilia
on nykyisissa ol6i.ssa va­kava
e.ste Saksan kysymyksen rat­kaisemisen
tiellä. Vaikka hiörict tä­män
ymmärtävät, ei vielä :.kukaan
ole sanphutv sitä: k y l l in painavasti.
Saksalaisteni , oh : aika ottsja älöilc
omiin • käsiinsä ja vaikuttaa /kan­sainvälisissä
neuvotteluissa oina^
.kansalleen edulliseen suiintaan. ' :
Tämän vuoicsi 57 professoria kc^
llioittitia vetöonriukscssaan ammatti-istysväelle
liittojen kongrcs.sia esiintymään
atomiaseistusta vastaan.
Länsi-Saksan yhdistyneitten am-inattiliittojen
V kongressissa, joka
päättyy parin päivän kuluttua, on
yli 40Ö edustajaa. Kongressille ovat
Länsi-Sak-san anunattijärjestöt esit­täneet
huolestuniisen.sa Länsi-Sak­san
atoniiasoistamisen johdosta,
Edcllcciv vaaditaan kongressia an­tamaan
päätöslau.*;clnia. jossa tuo­mitaan
atoinipomniikokeet.
Stuttgartissa, on kiinnittänyt
huomiota se seikka, että kongres­siin
osallistuu neljä Bonnin halli­tuksen
ministeriä, mm. taiöusmi-
'nisteri Erhard j a soiahiinistcri
Strauss^ Lisäksi on sinne saapu­nut
koko joukko kristiliisdcmo-kraattiscn
piioluecn edustajia.
Tällaista "oikcistoinvaasioila"
ammattiliittojen kongressiin pide­tään
pyrkimyksenä painostaa am­mattiliittojen
cduslä]ia.Mainitta-kdaa
c((ä kongressin johto kiel­täytyi
päiistiimästä saliin Stutt­gartiin
saapunutta Saksan Vapai-:
dcn änimattiliittojcn keskuksen
lähetystila.
Kongressi Ile on lähettänyt ter­vehdyksen
myös Saksan Kommu­nistinen
Puolue, joka myös kchoit-taa
ainihattiliiltojcn edustajia esiin-tymään
V:i>ioih)varusteliia::' vas^
Tervehdyksessä todetann, että yksi
Bonnin • hallitukselle osoitettu ve-töo
m us ci riitä, IJon n in militaristis­ta
siumtaiista' vastaan on asetettava
Bonn. — Sosialidemokraatti­nen
oppbsilio on esittänyt Länsi-
Saksan hallitukselle kolme kysy­mystä,
jotka koskevat Länsi- Sak­san
ulkopoliittista asennetta. Hal­lituksen
on nyt vastattava kysy­myksiin
parlamentissa j a >eIos-teltava
harjoittamaansa ulkopoli­tiikkaa
niiden 18 kuukauden ajal­ta,
jotka ovat kuluneet sen jäl­keen
kun Länsi-Saksan liittopäi­villä
viimeksi käyfin ulkopoliitti­nen
keskustelu. Opposition ky­symykset
kuuluvat seuraavasti:
1) Mitä mieltä liittohallitus on
kansainvä'ise.tä tilanteesta Gsne
ven konferenssin jälkeen, välittö-m
stä amerikkalais neuvostoliitto­laisista
keskusteluista ja niiden vai-kuituksesta
ky:ymyksiin jotka kos­kevat
Länsi Saksaa, erikoisesti Ber­l
i i n in kriis.in?
2) Mmkä asehteen hallitus aikoo
tulevissa kansainvälisis ä keskuste-luis.
sa omaksua ja mitä aloitteita
sc aikoo tehdä turvallsuutta ja
aseistariisuntaa koskevien kan~ain
väliSteil • piobleemien ratkaisemi­seksi?
3) Minkä asenteen hallitus on
omaksunut tähän asti käydyissä
neuvolte'ui:sa kysymyksin «.näh­den,
jotka koskevat Euroopan va­paakauppavyöhykkeen
perustamis--.
ta? -
Liittokans'eri Adenauer ja hänen
kristillis dernokraattinen h?.'lituk
sensa ovat tähän asti torjuneet mo­neen
otteeseen liittopäivillä käytä­vää
ulkopoli ttista keskustelua. Hal­litus
on viitannut tällai ten aloit
t"iden yhteydessä maailmanpoliitti­seen
tilanteeseen, joka on tehnyt
täi aisGt keskustelut epäajankohtai-
V A R O V A I S U U T TA
"Saavuin sopimaan hammaslääkä-' s,):
rin kanssa kohtauksesta"^ sanoi pik- .,'^|
kupoika lääkärin odotushuoneessa. " \ -i
"Ikävä, hän on-^pöis konttoris- - i;^;
taan", vastasi rairaanhoitaja. ;}
" M i l l o i n hän on jälleen pois kont- -^4
toristaan?'
. . ^ . - • - • • —
^••:•'&S
siksi j a arkaluontoisesi. Parla­mentaaristen
säännö:ten avulla op- * i |
positio voi nyt kuitenkin pakottaa -/j
hallituksen ulkopoliittiseen keskus-teluun
liittopäivillä.
V imeinen tällainen keskustelu ^
suoritettiin liittopäivillä maa'is:
kuussa- 1958 joUoin kolmessa dra­maattisen
leiman saaneessa istun-nossä
pohdittiin Länsi-Saksan puo-lustusvoimen
vaructamista atomia-seilla.
^-ii
Amsterdam — Amsterdamissa ei 't
ilmestynyt viime maanantaina lain- '-."i
kaah lehtiä sen johdota, että kau- ;f|
pungin kirjaltajat a'oittivät lauah- \\
taina lakon. Koska suurin osa
Hollann n suurista lehdistä paine­taan
Amsterdamissa merkitsee tä­mä
sitä, että maa jäi miltei ilman
suuria sanomalehtiä. Amsterdamis­sa
ilmestyy söitsemän ja Rotterda- \
missä kaksi suurta sanomal'ihteä. .'i^
Lakon syynä e' öle palkkariita,
Kirjaltajain taho"ta annetun lau-sunnon
muJcaan ön lakko osoitukre- -Il
na siitä "syvästä pettymyksestä"; 5^
jonka valtion välityskomission suh- l-s
tautuminen uuteen joukkotyösopi- - V
mukseen on aiheuttanut. Sopimus ^ '
ölis; merkinnyt huomattavia pai-kankorotuksia.
Aikaisemmin viiko'la kerrottiin
että välityskomission näkökanta
poikkesi sitä kannasta, jonka osa- ;
puolet olivat yhtiisesti pmakcuneet
uuden sopimuksen' yksityiskohtiin
nähden. Maanantaina pidettiin u i i -
s". kokous eri osapuolten j a välitys­komission
välillä.
:--'e,?
m
TYÖLÄISPAPPITOIMINTA
LOPEtETTU RANSKASSA m.
i- aininatliliittöjeivpäättäyätöiininta.
Pariisi. — Työläisevankelistoina
toimineet Ranskan katoliset papitv
jotka ovat olleet tehdastyössä ja
näin jakaneet "käännytettäviensä"
elinehdot, joutuvat lopettamaan tä-mänluonteisen
verrattain yleiseks:
muodostuneen työmuotonsa. Mää­räyksen:
he ovat saaneet Vatikaanisr
ta: .itse paavi Johannes XXIII on
Ranskan piispoille lähettämässään
kirjelmässä kieltänyt pappeja otta­masta
kokopäivätyötä kirkon ulko­puolella.
Työläispappitoiminta oli jatkunut
jo viisitoista vuotta, ja yhdessä vai­heessa
siihen osallistui y l i 100 pap­pia.
Ensimmäisiä tavoitteita työ-läispäpeilla
oli "ehkäistä kommu­nismin
leviäminen työväestön kes­kuudessa."
; Ajatus herätti määrä-,
tyissä katolisissa piireissä kuitenkin-vastustu.
sta, j a on esitetty väitteitä,
että työläispapit olisivat toimineet
ammattiyhdisyksissä sekä osallistu-:
neet luonteeltaan niin taloudellisiin
kuin poliittisiinkin selkkauksiin.
Keväällä jätti Pariisin arkkipiispa,
kai dnaali Maurice Peitin Vatikaa­nille
selontekonsa siihenastisesta
toiminnasta ja pyysi asiaa koskevia
ohjeita: V Paavi lienee; samalla kun ••
määräsi työläispappi-ilmiön siirret-^ >
tavaksi historiaan, suositellut joita- s j:
kin uusia työläisten keskuudessa;
s u o r ttetlavan; evankelisoimistyön f
muotoja.
- im
', m
'g
m
l i
i i
'3!
Mitättömyys^ei vetele
• Pääministeri: Diefenbaker:r— jon­ka
hallitus!:eikuulema::Voiiuit:lähct-;
tää vierailukutsua rNquvp^^^
pääministeri HrushtsheviHe tiedus­telematta
:ensin asiaa rajan etelä­puolelta
—- on,nyt Mont Tiomblan-tissa,
Quebecissa p.i(yimäncä puheen
yhteydessä sanonut,:että hän on val­miina
"näyttämään" Neuvostoliitol­le,
onko Canadan alueita käytetty
Yhdysvaltain -hyökkäystukikohticn
rakentamiseen;. jos.. Neuvostoliitto
suostuu "näyttämään omat,alueen­sa".
•;:Hän:kertoi'Hrushtshovin joitakin
vuosia sitten syyttäneen,: että Cana-;
da antaa Yhdysvaltain käyttää hyök-käystarkoituksiin.
Canlidan pohjolaa.
Ja hän sanoi:
"Minä esitän pääministefi Ilrush-t.
shcvillc tämän chdotuk.scn. Hän
saa tutkiai Canadan pohjolassa mitä:
tahansa aluetta jota hän otaksuu
:YhdysvaIlain; käyttävän - hyökkäys-:
tarkoituksiin edellyttäen;.! että hän-antaa
tutkia milä tahansa Neuvos­toliiton
alueita-' SJmiallrt ' levoysas-
Icella." ,
liliiiÄiiiiÄ
Mutta mitjihän . Pentagonini.rk^rr
keat ja korskeat sotaherrat sanoi­sivat;
jpS:pääininisteri.Diefenbah^er
tekisi ;sopiimikscn;H minkä -perus­teella:
voitaisiin ::todella tutkia hei­dän
.solatukiasemiaan?; Eihän :ole
vielä kulunut: pitkää aikaa siitäkään
kuri meille kerrottiin, .'että Canadan
hajUtusviiianoniaisetkaan; eivät. tahf
do saada VVashingtonisla lupaa men-näk.
sccnvisseille:canadalaisille alu­eille;
mitkä on 'annetlu' jenkkien
käyttöön?
Sitäpaitsi mr. Diefenbakerin esi­tykseen
:liitt.vi eräs toinenkin niksi:
Ncuvostoliitonalueitaeiole tietääk­semme
annetlu minkään kolmannen
vallan käyttöön, mutta Canadan alu­eita
on - ^ j a C a n a d a l l a on kovin vä­hän
sananvaltaa siitä miten näitä
kojrnannen vallan käyttöön annet­tuja
alueita aiblaan hyväksikäyttää.
Mainittakoon tässä yhteydessä,
että-sainana päivänä jolloinikerrot-.:
tiin pääministeri^^; :D
"larkaslustarjoukscsla", mikä sivu­inen
uen C sajvocn..'oli>; Wash ingtonin.
vanhaa hapatusta, että "aseistarii-sumistarkkailu"
keskitettäisiin pää-:
piirteissään hylkeiden j a jääkarhu­jen
tarkkailuun arktiikassa. julkais­tiin
myös Orilliasta, Ontariosta saa-p
u n u t ' u u t i s t i e t o , jonka mukaan
eräät sanomalehtimiehet olivat sielr
,lä' selittäneet "nuorin^ konservatii-;
veille':', että Canadan nykyinen puo­lustusministeri
on "eversti B l i m p i n^
tapainen mies, joka on liian: vanha
tehtäväänsä: i: sekä :: yleisesikunnan
vanki ja l a i k e n lisäksi huonojkaup­pamies.
Ottawassa toimiva sanomalehti-kirjeenvaihtaja
Charles Lynch sa­noi
72-vuotiaasta puolustusministe-ri::
Pearkestä: :'*Minä o l e n : t u l l u t . s i i ­hen
ilppputulokseen,: että tämä mies
on,'aasi. että hänellä on eversti
B l i m p i n : ominaisuuksia, ett,ä: hän
ajattelee ja toimii kuin ev.ersti
Bliinp. j a että hän on l i i an vanha
toimeensa . . . Hän'ei puhu amerk-kalaisia^
vastaan, hän ei ole tarmo­kas,
eikä tämä ole pahinta mitä voi­sin
hänestä sanoa".
Eräs toinen sanomalehtimies,
Clark Davey-nimeltään, esitti sa--
mansuuntaisia lausuntoja puolus­tusministeristämme
j a lausui puor
testaan:: toivomuksen, että : Canada
esittäisi Y K : n istunnossa jonkin
dramaattisen ehdotuksen'lupaamal­la
vähentää ' puolustusmenoj^i 25-
.prpscRttisc^tii ^, jJ\ ay HehoitlamqUa
'häntä (mr, Hrushtshevia) suostu-
55i
i l
i i
. ii?
m
m
maan siihen." . . ",
Tällä lausunnollaan mr. Davey
viittasi luohnollisesti Neuvostolii-: i
ton pääministeri Hrushtshevin per- 2, .
jantaiseen esitykseen, että kaikista , ^
maista hävitettäisiin sotavoimat — ,1
että kaikista miekoista taottaisiin.:
auran teriä, kuten: siinä; isossa- kir-r:
jassa neuvotaan.
:'Mutta pääministeri: Diefenbaker
ei ole ainakaan; tähän : mennessä
esittänyt mitään asevoimien yleistä
pienentämistä.-rHän-tyytyi vain sa-"
nomaan; että "länsimaiden ei pitävä
jättää mitään epäselvyyttä siitä;;että
länsi uskoo yhtä voimakkaasti sii­hen;
millä voidaan lieventää kylmän I
sodau' jänintystä j a vähentää tur- - i '
vallisuuden hintaa."
Mutta miksei mr. Diefenbaker sa- ~
nonut: "O. K. mr. Hrushtshev, me V '
puolestamme kannatamme kaikkien •:> ~
sotavoimien- hävittämistä.:::Ruvetaan;iJ
yhtcispuuhin: hommaamaan :tällais-;:fe,^
ta yleistä asevoimien hävittämistä, .f ||
että saadaan nähdä, mikä maa on ' \K
valmiina tulemaan mukaan j a kuin- ^
ka pitkälle tulevat." ' ''
'vi Me. saanmie•;ölla: myös^^iV
siitä, että valtava enemmistö cana- '.
dalaisista olisi tervehtinyt suurella ^ ;
innostuksella sellaista laiisuntoa — ti -\
mutta pääministeri Diefenbakerin y
Mont Tremblantin puhe hautaantui ^ ' ;
.(jmaan mitättömyyteensä. y|
— Känsäkoura.- '4