Vapaus, October 31, 1925

              mm I19B1 r'^-> '.vi
4 >jt 1 : f T f 1 - ; . fev
•d,
•im
«SS
M'
I
lanaateliia lokak 31 p. — Sat, Oet Sist, 1925
SoÄtäryma, O a t , j o ka tmtai, torstai j a la-osateit
T o i m i t t a j a t :
iS. G. N E I L . ABVO V A A R A.
V A P A U S (liberty)
T&9 only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pol>-
Mäed i n Sudbnry. O n t . every Tnesday, Thursday and
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
63 eeeond elaas matter.
General advertising rates 75c_per coL inch. i i i -
fdmnm charge for single insertion 75c The VspaoB
la tiie best advertising medium among the Fmnuih
Psople in .Canada.
Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pltaa olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen. torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et Puhelin 1038. Postiosote; Box, 69. Sudbury, Ont.
Jos ette mil'^in tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen^ liikkeenhoitajani
©ersöonafiisella nin;ellä. <
X V. gANrg\STO. Liikkeenhoitaja.
Suurbritaiuiiaii työttömyyspulmasta
kirjottua seuraavaa Scott Nearing, joka Britanniassa
ollessaan on tutustunut tähän kysymykseen.
Suurbritannian työväen e'dessä on vakava työttö­myyskriisi.
Vähintään 1,340,000 miestä ja jjaista saa
työttömyysavustusta. Tämän lisäksi on tuhansittain
sellaisia työttömiä, joita ei ole rekisteröity. Sadattu­hannet
työskentelevät vain osan päivästä tai viikosta.
Näiden, joko kokonaan tai osittain työttöminä olevain
työläisten huollettavana on enemmän kuin neljämiljoo-naa
naista jalasta. .
Täsiä on viides loinen toistaan seurannut talvi, joi­den
aikana on vallinnut tällainen onneton tilanne. Mor
nessa suhteessa on nykyinen kriisi vaikeampi, kuin
mita on koskaan, sitten suursodan päättyminen yal
linnut.
Työväen lähetystöt ovat olleet'ministerien puheilla.
Kysymyksestä on keskusteltu parlamentissa. Tieduste
luja ja tudcimuksia on suoritettu. Ja lakeja hyväksytty.
Mutta kaikesta huolimatta on työttömyyspulma uhkaa
vampi, kuin koskaan ennen.
Yhden viikon neljästä työssä J
Anmiattijärjestön' Scarborossa pidetyn kongressin
aikana esitti eräs edustaja kutomateolllisuuden alalta
kuvaavan kertomuksen. Hän^li sukahkutojsi* Neljän
vuoden ajan oli hän ollut työttömänä tai työ^ennel-lyt
vain osan työajasta. Viime aikoina oli hän työs­kennellyt
vain yhtenä viikkona neljästä» Nuo kolme,
viikkoa oli hän elänyt avustuksen varassa. Hän oli
noin 35-vuotias ja olf hänellä perhe, hubllettayanaan.
Hän kysyi kokoukselta, mitä mahdollisuuksia elam^
on niiden miesten vaimoilla ja lajföilla, jotka^ ovat
moisen teollisen tilanteen kourissa? '
^f"; ^ ' Imfierialisminvcukutiu^^^
. Suurbritannian hallitsevalla luokalla e\, ole min­käänlaista
lievennyskeinoa työttömyystilanteeseen. Päin'
vastoin tekeväi| maan kapitalistit sen vielä vaikeam­maksi,
sijottämolla Suurbritannian työläisten riistämi­sestä
saadut yoitot Intiassa ja Kiinassa tehdaslaitoksiin,
jotka ovat varustetut riittävällä kulityöVoimalla ja U i
ten vaikuttavat Suurbritannian työläisten elintason huo
nontumiseen. ! Palkkain alennusvaatimus Suurbritan
niassa perustuu siihen tosiasiaan, että Saksan, Intian
ja Kiinan työläiset saavat paljon pienempää palkkaa,
kuin työläiset Brittein saarillai^ jonke^ähden Suurbri-
\ tannian tehtailijat eivät ^ykene kilpailemaan niiden
kanssa maailman markkinoilla. Mut^a tosiasiassa se
on juuri englantilainen tehtailija, joka harjottaa teolli
suutta noissa kaikissa kolmessa maassa ja siten kykenee
• asettamaan yhden taloudellisen tilanteen toista vastaan.
Palkkain polkeminen
, Brittein saarten työläisten menetykset ovat, kolme
na tai neljänä >iimeisenä vuotena^ olleet hirmuiset.
Vuonna 1921 tapahtuneet, palkkain alennukset, jotka
koskivat noin seitsemäämilJoonaa palkkatyöläistä, te
kivat 30,000,000 dollaria täyden työviikon pal^pisla.
Seuraavana vuotena tapahtui 20,000,000 Vdi^DarinAfiik
. kopalldcain alentaminen, joka käsitti seitsemäämiljoo
naa työläistä. Vuonna 1923 tapahtui noin 2,500,000
dollarin alennukset viikkoa kohden, koskien noin koi-meamiljoonaa
työläistä. Palkkain polkemisen suunta
oli vielä havaittavissa vv^ 1924 ja 1925. Koko maassa
maksettujen palkkain kokonaissumman on arvioitu las­keneen
puoleen siitä, mitä se oli v. 1920. Näiden palk­kain
alentamisien aikana on teollisuuksiin kiinnitetyn
p€äoman voitot osottaneet — ypitto-osinkojenr prosent
timäärien, tuloveroilmotusten ja voitto--ja tappiotilien
mukaan —joissakin tapauksissa nousua ja toisissa ai­noastaan
lievää laskua. 1,4U yhtiötä koskevassa ta-pauksessa
jaettiin, sen jälkeen, kun korot olivat suo
ritetut,* vuonna 1923 voitto-osinkoina 650 miljoonaa
dollaria ja v. 1924 700 miljoonaa dollaria.
Tämän vuoden heinäkuussa pidettiin Ammattijärjes­tön
ylimääräinen kongressi työttömyyskysymyksen kä­sittelemistä
varten. Syyskuussa pidetyssä vuotuisessa
kokouksessa tuli sama asia jälleen kerta toisensa jäi
, keen e§ille.
• Neuvostoliiton saboteeraaminen
^ Ammattijärjestön vuotuiselle kongressille pitamäs
saan avajaispuheessa kiinnitti puheenjdbtajä äVales
huonuota niihin raskaisiin menetyksiin,, joita oli koitu
nut työläisille työttömyyden kautta s^n johdosta, etta
hallitus on kieltäytynyt edistämästä kauppaa Venäjän
kansjsa. Hän ilmotti, että Venäjä oli valmistautunut
käyttämään, heti myjonnettävää luottoa alna\.45dvihil-
* Joonaan dollariin saaldca, että voimassa olevain lakien
Jankaan hallituksella oliäi ollut oikeus asiain järjestä-jQolseen,
etta ennen Venäjän valtakuntaan kuuluneiden
maidcD, kuten Suomen, Latvian, Liettuan ja Viron hai-
JUtidcset ovat saaneet luottoa, etta Venäjällä on täydel»
linea kaupankayntikonetsto jä etta tästä kaikesta huo«
limatta Suurbritannian hallitus itsepintaisesti kieltäy­tyy
myöntämästä luottoa Neuvosto-Venäjälle.
Brittein valtakunta hajoamassa
Suurbritannian työväestö ei voi suoriutua .työttö­myystilanteesta.
Sillä se ei ole vallassa. 3l9an kon­servatiivinen
hallitus ei voi, eikä halua suoriutua siitä.
Se on joidenkin vissien liike-etujen parhaitten etujen
mukaista, etta tehdasteollisuuden tuotteet valmistetun
kaukaisessa -Idässä ja etta kauppatavaroita kulete^aan
laivoissa, jotka ovat miehitetyt halpapalkkaisilla intia­laisilla
typläisillä. Suurbritannia on sivuuttanut lois-toaikansa
imperialistisena suurvaltana. Brittein val­takunnan
taloudellinen, rakenne on rappeutumassa ja
Britannian työläiset saavat riiaksJaa siitä kärsimyksil­lään.
Työttömyyden poistamiseksi ei näytä olevan mi­tään
keinoa, paitsi uusi yhteiskuntajärjestys.
Purcell tunsi tilaisuuden
Sosialistipuolueen toimesta oli järjestetty Purcellille
puhumalilaisuus New Yorkissa. Mutta^tälle englanti­laiselle
työväenmiehelle, joka on tunnettu tarmostaan,
millä hän kansainvälisen yhtenäisyyden asiaa ajaa, an
nettiin suunvuoro vasta sen jälkeen, kun joukko kai
kenlaisia suunsoittajia oli ensin väsyttänyt yleisöä, jo
ka oli tullut pääasiassa Purcellia kuulemaan. Niinpä
osa kyllästyneenä jo oli poistunut silloin, kuQ Purcel
lopulta oli saanut suunvuoron. Puheenjohtajana_tp^
minut sosialidemokraatti koetti häiritä kokousta, piiut
tuen asiaan, kun työläisyleisö osotti myötätuntoaan
Purcellille. Kun Purcell astui puhujan paikalle, nousi
työläisyleisö seisoalleen ja tervehti häntä laulamalla
Internationalea. Se seikka se sosialidemokraatteja rai
vostutti — he. ovat näet tuon. kansainvälisen köyhälistö
laulun Jo unohtaneet, hommaillessäan imperialistien ja
kapitalistien lakeijoina.
Näytti Purcell hyvin tajuavan minkälaisten aines
ten toimeenpanemassa tilaisuudessa hän oli puhumassa,
sanoo Daily Workerin kirjeenvaihtaja. Hän lausui pu
heessaan, jonka ytimenä oli työläisten kansainvälisen
yhdistymisen välttämättömyyden julistaminen, sangen
merkittävät sanat' Hän nimittäin sanoi olevansa hyviii
tietoinen siitä, että bn käynnissä monenlaisia vehkeilyjä
työläisten maailmanyhteyden luomista vastaan — myös­kin
täällä Amerikassa. - <
Naulankantaan isketty. \
Hänen tarvitsi vain silmätä ympärilleen, lähimpiin
sosialidemokraattisiin , politikoitsijaherroihin, joitten
järjestämässä tilaisuudessa hän parhaillaan oli, nähdäk
seeri joitakin niistä vehkeilijöistä. A. F. of L : n ' taan^
tumuksellisissa johtajissa hän näki niitä jo ennemmin
Kyllä hän näkyf ne tuntevankin.
K i r j . J . S. .Wallace
Amerikain imperialismi Panamalla
Amerikan sotajoukkojen äskeinen hyökkäys Paha
man kaupunkiin, lisää yhden kappaleen siihen pitkään
hyökkäysten historiälän, jota imperialistiset sptajouko
ovat harjottoäeet heikompia kansoja kohtaan^ lausuu
Daily Worker; ~
Hyökkäys Panaman alueille on tarkotuksiltaan la-konsärkemistä.
Panaman kaupungin työväenluokka-laiset
järjestivät rauhallisen mielenosotuksen-joukko
protestiksi talojen; ^omistaj ien suhteettoman korkeita
vuokria vastaan. Panaman aluehallinnon poliisi ha­jotti
mielenosottajat ja yksi mies surmattiin, joka ta
pahttima kiihotti kaupungin köyhälistöläisiä siihen
xitiäärin, että he tulivat tuhatlukuisina surniatun mielen
osottajan hautajaisiin parin päivän kuluttua. Kun vä<
kijpukko palasi takasin hautaussaattueelta, niin poliisi
koetti hajottaa siihen ösaaottajia. Mutta vuokralakon
osanottajat pysyivät kiinni*^aatimuksissaan ja lakon
johtajat kielsivät lakkolaisia maksamasta vuokraa, en-nenkun
talojen omistajat suostuvat niitä alentamaan.
Seuraavana päivänä muutkin työläiset, kuten leipo
jat, räätälit^ katuvaunutyöläiset ja muutkin kuletustyö
Iäiset liittyivät lakkolaisiin, protestiksi Panaman po­liisin
mielivaltaa vastaan- Mutta'sitten tulee Panaman
viranomaisilta pyyntö liittoValtain sotaväen saapumi
seksi kanava-alueelle. Kanava-alueen joukkojen ko­mentaja
koiraali Lassiter> iäfaettää> pataljoonan sotilaita
kaupunkiin- • Ja sitten alkaa turvattomien työläisten
jahtaaminen. ^ Työväenjärjestöjen pääkortteeri käänne­tään
nurin ja ainakin yksi henkilö tiedekään surmatun.
Keskittyminen edistyy Britanniassa
! Se kiinteän yhdistymisen pyrkimys, mikä ilmenee
esitetyssä teollisuusliitossa Britannian työväestön kes­kuudessa,
ei ole kuollut, vaikka sen kapitalistilehdet
ovat monesti jo haudanneet, kirjottaa Federated Pressin
kirjeenvaihtaja Lontoosta \ amerrkalai^lle työväen-lehdille-
;;...;:•.(••;. ; .
Juuri kun Manchester Cuardian, liberaalilehti, on
päässyt kierlomasla, että ammattiunioitten kongressi
Scarbprossa «kaivoi haudan teollisuusliiton suunni­telmalle
», kun se siirti tuonnemmaksi esityksen yleis-neuvostolle
vallan lisäämisestä, tuleekin tietoja, etta
yhä useammat unipjärjestöt ovat tämän yhdistämis- ja
keskiltämissuunnitelman hyväbyneet. Viimeisin tieto
kertoo, että lokomotiivien käyttäjäin unio on-valtuul
tanut toimeenpanevan komiteansa liittymään tähän liit­toon.
Sähkötyöläisten unio niinikään on jäsetdcohtai-sessa
äänestyksessään suurella enemmistöllä osottanut
kannattavansa tätä yhdistymistä.
Kaivostyöläisten\liitto on jo hyyäksynyt liiton pe­russäännöt.
Ja valimotyöläisten uniossa annettiin täs­sä
kysyniyksessä ääniä enemmän kuin järjestön hiäöri^
assa vielä on koskaan missään äänestyksessä annettu,
ja niistä äänistä oli viisi yhtä vastaan liiton puolella.
Kuletus- ja yleisten työläisten unio, jonka konvevntsioni
lyväksyi liiton perussäännöt, suorittaa parhaillaan sii>
tä kysymyksestä yleisäänestystä. Kansallinen rauta­tieläisten
unio on ainoa järjestö, joka on liittoa vas­tustanut
ja sen toimeenpaneva johto valmistelee nyt
sellaisia inuutosesityksiä perussääntöihin, jotka tekisi­vät
sen sille järjestölle hyväksyttäväksi.
Skotlantilaisen kommuniitin, Gal-lagherin
äskeinen lausunto, koskeva
Ramsay MacDonald, Arthur Hen­dersonia
j a muita beidänkaltaisiaan,
näkyy pitävän paikkansa. "BucMng-h
a m - p ^ t s i " , sanoi Gallagher, "on
avoinna~heille, samalla kun köyhäin­talo
j a vankila ovat avoinna työ­väenluokalle."
Gallagher menee
vankilaan j a Henderson on matkalla,
saaden juhlapäivällisiä j a ylistäviä
lausuntoja Canadan jobtavain teol­lisuuksien
johtajilta.
* • •
"Tuottava päiväntyö on parhain
kultakaivos", sanoi Henry Ford. Ja
hänen lausuntoaan on vaikea epäillä,
kun luo silmäyksen hänen liikeyri-tyksensä
vaurastumiseen tääjiä Ca-nadassa.
-
* * •
The Ford Motor Company of Ca­nada
alkoi V. 1904 $125,000 pää­omalla.
Vain puolet tästä summas­ta
voitiin sijottaa liikkeeseen, sillä
toinen puoli meni Fordeille oikeuk­sista.
Silloin sijotetusta $^62,500
osakkeiden omistajat ovat sen jäl­keen
.saaneet puhtaassa rahassa ta­kasin
ei yhtään-pienempää summaa
kuin ?20,176,238. Melkoinen tulos
kahdenkymmenenyhden vuoden ajal-*
ta. : , , ^
Ja^tämä on vasta alku. Tuon.
$20,176,238 lisäksi ovat he saa­neet
vapaasti osakkeita niin paljo,
ett4 niiden nykyinen markkinahinta
on $35,000,000 enemmän.
, Toisin sanoin, jokaiselle sijotetul-le
$100 on annettu käteisinä voitto-osinkoina
$24,000 ja "bonuksena"
$24,000.
* •' *. ' \ '
Henry Ford on saanut hyyän n i ­men
jalomielisyydestään työläisiään
kohtaan. Mutta mitäs sanotte hei­dän
jalomielisyydestään häntä koh-y'
taan? Verratkaa sen miehen osaa,
joka on kaksikymmentäyksi vuotta
hikoillut ja paÄnut henkensäkin vaa­ralle
alttiiksi iFordin työläisenä, sen
laiskurin osaan, joka samaan aikaan
pani,' $100 tuohon ^liikkeeseen, eikä
ole ..koskaan uhrannut „ ajatusta' tai
liikauttanut lihasta auton valmista­miseksi.
.
J a sittenkin Forcj^ on vain oppi­poika
ja "gentlemanni", keskinker­taiseen
'kapitalistiin verrattuna
sen kaikM valheeksi — etteivät edes
unekäsi toonl^isen teon tekemises­tä.
Mutta mitähän hävitystä tuo
huhu mahtoikaan saada aikaan muu-tamain
tunteissa, ennenkun se pe­rättömäksi
todettiin. Yisiripa hy­vä
kuningatar Victoriakin, jonka
kuva vielä koristaa monta sellaista
kotia, johon hän itse ei olisi halvek­simatta
astunut; innostui asiaan sii­nä
määrin, että pani Suurbritanni­an
pääministerin tiedustelemaan,
josko hänen.edustajansa olivat käyt­täytyneet
niin sopimattomasti, että
olisivat tuoUalaiUa "sotkeneet" itsen­sä
Canadan alaluokkalaisiin.
Marraskuun 12 pu Nolaln.
Marraskuun 13 p. Port Arthur.
Marraskuun • 14 p. Tarmola.
Marraskuun 15 p. Fort William.
Marraskuun 16 p. LappL
Marraskuun 18 p. Fort Frances.
Marraskuun 19 p. Finland.
Asianomaisten osastojen, tulee
huolehtia puhetilaisuuksien ilmot-tamisesta
mahdollisimman hyvin,
sekä toimia tarmokkaasti niiden on­nistumiseksi
.
P. A- PJ puolesta:
K. Laiho, v.t. kirjuri.
riinjarjestoii asioita
Kommunistipuolaeen
E«-0. piirin osastoille
huomioon otettavaa
jos riistoon syyllisyydestä voidaan
antaa arvolauseita. '
• ••
\ Lämpimät kiitokset lordi j a lady
Aberdeenille sen "epämienjr^
kummittelijan^', nitistämisestä; joka
on pelotellut Rideau -Hallin (Cana­dan
kenraalikuvernöörin palatsi Ot-tawassa)
asukkaita siitä saakka,
kun he asuivat siinä. Joistakin^ hei­dän
alempain luokkain hyväksi te­kemästä
hyväntekeväisyydestä al­kunsa
saaneena pääsi Britanniaan
asti leviämään skandaalimainen jut­tu,
jonka mukaan heidän piti usein
ruokailleen siinä osassa, huoneustoa^
jossa vain palvelijat tapaavat syödä.
He kykenivät helposti todistamaan
Matkaohjelma
Puolueen edustaj^okoukse^sa oi
lut edustajamme Hannes Sula pu­huu
puolueen edustajakokouksissa
käsitellyistä asioista-^ja päätöksistä
seuraavissa paikoissa:
"VVanup" Marrask. 2 p:nä
Mond Marrask- 4 P-'"^
White Fish Marrosk. 5 pmä
Vermilion River Marrask. 6 p;nä
Beaver Lake Marrask. 7 p:nä
Espanola Sta. Marrask. 8 p:nä
Bruce Mines ja Sault Ste. Marien
osastoille tullaan myöhemmin ilmot-tamaan
milloin toinen tämän piirin
edustaja tov. Johnson tulee siellä
selostamaan puolueen edustajakoko
uksen päätöksiä. Myös. Burrittin
osastoille tullaan tästä lähemmin an­tamaan
tieto.
Piiritoimikunta toivoo, että jokai­nen
osasto toimii mahdollisimman
tarmokkaasti ilmottaessaan näistä t i -
laiäuuksista, että jokainen puolu­eemme
jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
päätöksistä.; Sama­ten
kehotetaan saapumaan niitä hen­kilöitä,
joilla on joitakin erikoisia
kysymyksiä - tehtävänä puolueen
edustajakokouksessa tehtyjen pää-tJDsten
suhteen.
K.-Ö. piiritoimikunnan puolesta,
H. Elimen, siht.
Port Arthurin piirin
osastojent^huomioon
Tov^A. T. H i l l puhuu seuraavis­sa
palikoissa: '
Marraskuun 3 P» piirikokoukses-
Sa Port Arthurissa. v
Marraskuun 4 p. North Branch.
Marraskuun 5 p. Conmee.
Marraskuun 6 p. Kaministikwia
(Pohjola).
' Marraskuun 7 p.
Marraskuun 3 J»
ja Port? Arthur. -
Marraiskuun 9 p, Nolalu.
Marraskuun 10 p. Wolf Siding.
Marraskuun 11 p. H i l l $iding.
Miller.
Fort William
.127
hexdan kaltaisiltaaa f työväeniie-hätä"
kieUettiin työväen
Heidät leimattiin rehellisen työvä^
liikkeen yihoBidksi ja valtuutettiin'
Toronton vxSam
kirjottaa nimim. "Pouttu" \^"Pohjan
Voiman** viime syyskuun 19 paii^n
numerossa seuraavini valituin sa­noin:
Nyt kukkanuirmen alla sankar'
lepäjää, '
ja sammunut on sydän'rinnaissansa.
Hänt' kunnipittaen muistaa ne, jotk'
jälkeen jää,
kun tuskass' antanut on
kalleimpansa.
•Kaksi vuotta sitten kulki Eurohan
köyhälistö polttavan tiiliyuoreh rin­teillä.
Maä poltti sen jalkojen a l ­la
j a tuhon harmaat pilvet leijaili­vat
sen yllä.^ Maailmansodan talou-dellineir
kaaos oli joutunut uuteen
polttopisteeseen, sillä Versaillesin
ryövärisopimusta koetettiin vielä to­teuttaa
siitä huolimatta, että muu­tamat
allekirjoittajista jo olivat
huomanneet vaaran, mikä heille i t ­selleen
sen toteuttamisesta koituisi.
Taloudellinen, tilanne Italiassa oli
nostanut köyhälistön liikkeelle ja
pakoittanut hallitsevan luokan vas­taotteeseen.
Oikean johdon puut­teessa
Italian köyhälistö perääntyi
ja f ascismin musta lippu kohotettiin
siellä valtaan. Bulgariassa yritti­vät
talonpojat '"pitää valtaa käsis­sään
useamman vuoden, mutta oi­vat
onnistuneeit siitä syystä, ettei--
väf osanneet liittoutua palkkatyö-äisten
joukkojen kanssa jä perustaa
sellaista valtakoneistoa, joka yksi­nään
takaa talonpojille j a työläiol-e
tulevaisuuden^. Porvarit ja sosia­lidemokraatit
kukistivat aseellisella
vastavallankumouksella - ialonpoUdeh
vallan. Unkmrissa oli verinen fas-cismi'
sitä ennen lujittanut valtaan­sa^
jä Espanjassia valmistivat taan-umukselliset
samaan aikaan työläis­ten
ja talonpoikien' kuristamista. .
Juuri tähän aikaan romahti Sak­san
talous syösten saksalaisen lyö-taloudellisen
•kurjuuden, rotkoon.
Tässä tilanteessa näki porvaristo
olevan vain ajan kysynayksenä heit­tää
sivuun. demokratian valheverhon
ja paljastaa pistinvaltansa kaikki­alla.
Jos Saksan köyhälistö ^ olojen
pakoituksesta. nousisi taisteluun,
merkitsisi se ratkaisevaa t a i ^ l ua
kaikkialla. Näin ajatteli porvaristo;
sen mukaisesti & myöskin toimi.
Välittömästi maailmansotaa seu­rannut;
vallankumbusaalto oli opet­tanut
kansainvälistä porvaristoa ote-maan
varuillaan. Eikä suinkaan
vähimmin olleet heidän apurihsa so­sialidemokraatit
ottaneet siitä Tsp-pia.
Saksan työläisten ensimäisen
nousun löivät; maahan sosialidemo­kraatit
saksalaisten fascistiupseeri-en
johdolla. Saksalaisten-työläisten
toiseen uhkaan valmistautuivat so­sialidemokraatit
kuumeisella kiireel­lä.
t-Näin ei tapahtunut ainoastaan
Saksassa, vaan kaikkialla muualla­kin.
"Alas työväen taistelu j a fas-cismi
voittoon", oli porvariston s i l ­loinen
taist^lutunnus meillä nim-kuin
muuallakin. >
Synkän harmaa pilvi leijaili tä­mänkin
maan Icöyhälistön yllä. A l ­koi
pimeä yö, jossa vain hiauhkai-men
huudo,t kuuluivat. Sataluvuin
raahattiin työväenluokan miehiä ja
naisia vankilain synkkiin/tyrmiin'ja
väkivalloin sidottiin lyötätekevä
luokka sekä käsistä että jaloista.
Sen sanomalehdet lakkautettim ja
sen ääni tyrehtyi voittajan kurista-'
vaan otteeseen.
Tällöin sm vankijoukon mukana
kulkea murheen raskasta polkua
myöskin eräs Suomen työtätekevän
luokan parhaimpia poikia j a jaloim­pia
, «sitaistelijoita, Yrjö MSkeUb.
Köyhälistötaistelijan raskas t i ^ e i
suinkaan ollut hänelle outo. Mo­nasti
ennen o l i hän jo saanut kulkea
Suomalaisen paolueosaston /tyo-kokoakseua
18 pnä lokakuuta' hy­väksyttiin
jäseneksi täysillä oikeuk­silla
Alina Vesterinen. Keskuste
tiin Työväen puolustusliitoa toimin
nan tukemisesta. Kaikki puheen­vuorojen
käyttäjät olivat sitä mie
tä, että mainittu liitto on siksi tär.
keä, että kieltä taitamattomien suo­malaistenkin
liittyminen siihen oli­si
saatava niin helpoksi kuin mah­dollista.
Asian edelleen kehittämi
nen jätettiin johtokunnalle.
Keskusteltiin sen johdosta, kun on
ilmennyt valkeutta luotettavien
henkilötietojen saamisesta Suomes­ta
jäseneksi pyrkivistä. Päätettiin
ehdottaa toimeenpanevalle komito-alle,
että henkilötietoja tästä edes
hankittaisiin vaan sellaisista jäse
neksi pyrkijöistä, joiden on sy37tä
epäillä .ottaneen osaa aseelliseen
taisteluun työväkeä vastaian.
Ohjelma^okouksesta 25 pnä loka
kuuta oli harvinaisen < hyvä ohjel­ma
ja ikäänkuin sen jo ennakolta
tietäen, oli väkeäkin saapunut
nemmän kuih-ennen. Tärkeimpän
asiana tässäkin kokouksessa oli kes
"Mitä merkitsee
Ky-syniyksen
alusti tällä kertaa toveri
Hautamäki. Sellaisille hätäänty­neille
jäsenille, jotka ovat huolis
saan siitä, että kielijärjestöt ja
nykyiset osastot /pitäisi lakkauttaa
eikä ole tietoa, mihin sitten liit­tyisi,
antoi alustaja rauhottavia tie
to ja. Hän mainitsi, että ei ole tar-kotus
hävittää mitään sellaista van
haa, jonka tilalle ei voitaisi luoda
parempaa uutta. Tarkotus on vaan
saada kaikki mukaan toimintan. Jos
siis esim. suomalaiset palvelustytöt
tai liikkuva työväestö, joiden am
mattialoilla ei ole työmaaryhmia,
eivät löydä sellaista . katuryhmää-kään,
missä heidän' puhettansa ym­märrettäisiin,
ei mikään estä h^i-tä
.toimimasta suomalaisella haalii
ia. Suomalaisten ^hteisiä iltamia
ja ohjelmakokouksia tulee pidettä­väksi
samalla tavoin kuin tähänkin
saakka. Keskustelua päätettiin
jatkaa seuraavassa ohjelmakokouk-sessa.
f
Toronton ammattineuyoston ko
kouksessa viime torstaina hyväksyt­tiin
päätöslauselma, jossa kahdek­salta
nimeltä mainitulta ja toisilta
kustelukysymys: •
puolueen bolshevisoiminen?"
polttavaa tuskaa, mikä lankeaa niit
ten osaksi, jotka uskaltavat uhmata
voittavaa vastustajaansa. Kitkaan
ei kuitenkaan silloin voinut aavistaa,
että tämä tie täUä kertaa päättyis
sinne, mistä ei enään koskaan pala
ta. Tuntui "mahdottomalta sellai­nen
ajatus, että,, vaikka vainaja oli
,kin-verisen vihan vainoama, hänen
vangitsijansa silti\ joutuisivat häntä
kuljettamaan k^^lman teille. Luul­tiin,
että ne palvelukset mitkä- vai­naja
aikoinaan n.s. itsenäisyystais­telun
aikana oli ollut pakoitettu
suorittamaan Suomen porvaristolle,
jossain määrin suojelisi häntä.
N i i n ei kuitenkaan tapahtunut.
Kuolema kohtasi hänet via doloro-salla.
ja kyyneleitten sillan takaa, ei
enään palannut sankari syvästi r a ­kastamansa
sorretun - luokan luokse.
Porvariston renkien syliin-^ hän
/kuoli ja porvaristo väittää hänen
itse päättäneen päivänsä. Paljon
mahdollista. Kukaan köyhälistön jä­sen
ei ole saanut'olla mukana to­distamassa
tapausten kulkuapa me
emme siis tiedä siltä mitään.
Yksi asia on kuitenkin varma.
Jos vainaja olisi saanut sellaisen
kohtelun, jonka porvaristo oli hä­nelle
velkaa, eläisi vielä^ tänään työ­väenluokan
eataistelijsu Sen tosi­asian
tahdommekin tuoda julki, sil­lä
se on tulevaisuudessa, kun his­toria
kerran langettaa tuomionsa,
ratkaisevasta merkityksestä.
- - J a kuitenkin. Eikö juuri näin sit-tenkin^
ole paras? Sillä: "
Ei .'V- kurj^i
tätekevän luokan mitä syvimpään ohi kalman portin j a tuntea sita
väisty rintamasta laill'
pelkurin
se toveri, mi pyrkii voittomaalihin.
On määränänsä voittaa, tahi kul)lla.
Me, jotka vainajan viimeisinä
elinvuosina jouduimme elämään hän­tä
hyvin lähellä, tiedämme kuinka
vaikeat nämä vuodet olivat Van­kilan
kurjuus, jossa hän oli saanut
virua niin kauan, o l i murtanut voi­makkaan
miehen terveyden j a a i ­heuttanut
jatkuvan sairauden, joka
olisi murtanut m^nen heikomman^ih-nusen
tahdonvoiman. Porvaristoni
sanomalehdet amottamaaa luldioa
leen, että niillä miehillä ei ole oi
keutta esimtyä tämän maan jäjjes! '
tyneen työväen nimessä.
Mitä sanoo tästä meidän pieni
suomalainen noskelaiskoplamae'
Toronton ammattineuvosto, johon
kuuluu satoja ammattiosastoja, jojs.
sa on kymmeniä tuhansia jäseniä. •
tuomitsee häpeäpaaluun mieC '
jolta^elähyttää samat aatteet, kuin
heidän suomalaisia keltaisia' veljj.
äänkin. Olisi sieUä ammattineu-vostossa
hyvä oUa edes yksi suo­malainen
noske puolustamassa eng-lanninkielisiä
aateveljiään, matta
ei näy suomalaisia noskeja siellä,\
missä miestä tarvittaisiin. Paljon^
terveellisempää heidän mi^estään
on huutaa vaan .nurkissa, miten
tässä maassa muka ei ole paolue-toiminta^
muilla kuin suomalaisilla
kommunisteilla j a että noskelaisuu-della
Canadassa on mahtava kan­nattajajoukko.
, 8 p:na mArraskuata, joka on sun­nuntaipäivä,
on Venäjän vallanku­mouksen
8-vuotismuistojuhla "Stan-dard"-
teatterissa, Dundas ja Spa-dinakatujen
kulmassa, alkaen kello
7.30 ip. Jokaisen suomalaisenkin
työläisen pitäisi silloin rientää sin­ne,
sillä siellä on sellainen ohjel­ma,
että varmasti kieltä taitama^
tonkin palaa tyytyväisenä takaisin.
Ohjelmasta mainittakoon pari ly­hyttä
puhetta, suomalainen ja uk­rainalainen
orkesteri, ukrainalai­nen
laulukuoro y.m., y,m. Sisään­pääsy
on vapaa, ainoastaan koleh­tiin,
joka kootaan huoneen vuok-.
ran l^yväksi, saa kukin laittaa mitä
haluaa, tai olla laittamatta Siis
jokainen suomalainen työläinen To-rontossa,
maailman suurimman val­lankumouksen;
vuosipäivää viettä­mään.
— Joku.
Ft. W4Hiamin uutisia
Lauantaina, 7 päivä marraskuuta,
esittää Fort Williamin s. o. näytel-mäseura
"I^rtin" näyttämöltä hui­man
hauskan' ' amerikalaisen huvi­näytelmän
"Kirkas totuus."
Ken haluaa viettää silloin rat­toisan
ja hauskan illan, hän saa­puu
varmaan katsomaan tätä näy­telmää.
Näytelmä, vaikka onkin huvinäy­telmä,
ei olCj mikään tuulesta tem­mattu
joutavan aikainen hullutus,
kuten huvinäytelmät useinkin tah-toyat
olla^ vaan on se sisällöltään
todellinen j a nykyaikainen, nimi­kin
sen j o selvästi osottaa, ällä on­han
nykyaikana varsin harvinais­ta
kuulla "kirkasta ja selvää to­tuutta",
etenkin kun on kysymyk­sessä
suurkeinottelijat ja muut hei­dän
kaltaisensa oliot.
Näytelmiän juoni liikuskeleekin
juuri tuonlaisten . suurten pörssikei-nottelijäin
piireissä seuraavaan ta­paan:
Eräs suurporhon konttoris-ti
lyö isäntänsä ja. toisten keinot-.
\
vainotoimenpiteet olivat hajoitta-neet
hänen perheensä. Vaimonsa,
sai kulkea linnanporteista sisään sa­malla
hetkellä kun samaiset portit
monivuotisen odotuksen jälkeen vih­doinkin
ulospääsyä varten aukeutui-vat
hänelle itselleen. Kaiken- lisäk­si
olivat- monet entiset työtoverit
tällä välin muuttuneet katkeriksi vi­hamiehiksi,
kaikella tavalla osoit­taen,
vihamielisyyttään mennen niin­k
i n pitkälle, että vielä vainajan kuo­leman
jälkeen -ei kynänsä voinut ol­la
lokaa sysäämättä hänen muistol­leen.
Tätä taustaa vastaan olim-mO
pakoitetut ihailemaan vainajan
murtumatonta henkistä voimaa ja
toimintatarmoa. Ei hetkeksikään
unohtanut hän täisteluvelvoUisuut-täan,
vaan aina- oli paikoillaan sieUa
missä neuvoa j a avunantoa tarvit­tiin
ja ehti ^myöskin lingota tera-väh
nuolensa joka paikkaan, missä
vain köyhälistön, etuja oli puolustet­tavana.
Suurin saavutuksensa kuitenkin
oli se;, kun-vankilan porttien avat­tua
osasi .'suunnata askeleensa sin­ne,
.mihin^ luokkavelvollisuuteBsa
kutsui. Ei väistynyt hän rintmnalta
" l a i i r kurjan pelkurin" niinkuin mo­net
muut Vaikkakin suljettuna
vankilan muurien sisään ja siten
ristettynä niistä;,valtavista tapah­tumista,
mitkä sinä aikana ohvat
mullistavasti vaikuttaneet köyhalis-
:ön luokkataistelun kehitykseen, ky-reni
hän arvioimaan tilanteen, oi­kein
ja tässä arvioinnissa hyväksy
mään sen kapnan, joka todelB^elle
uokkataistelijäUe on ainoa ja oijea.
Juuri tämä ennen multa osoittaa
hänen olleen toisia päätä pitem-mänr
- :. , :
Tämä hänfen valitsemansa t i e ^^
kuitenkin se, jossa voi vmn "voitt^
tahi kuoUa". Mutta tietä kumjö
öydy. Ja vainaja ^ B d sitä p y s ^
säpäin kuin mies-ja, v i h a e^
saakka - sotisopaan puettuna, •
en.kuhi sankpri. Vain ^ ^ ^ ^
laiseen kykenevät, mutta n®
ovat juuri iriita, jotka ioyhähstote^ ,
kan tienrpivapjina murtavat est<^
N