1955-10-13-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m* Sivu-2 > ^rstalnä, lökak. 13 p^—Thursday* Oct. 13,1955 '\ Oigea ct Vimö^ C&xiaOlaM. Es» tabJtohed »07. e, mi- Autboitoed «s «econd cJas» maJJ by tbe Post Office Depsxtment, Ottava, Pub* Sisbed tbrlce veelsly: Tuesdays, TbursdayBi and B&Ptiäay» by Vapaus PubllsbJzisr Coojpany Ltd., at iOO'102 Elm St. W., Eudbury, Ont., Canada. Telepbooa: 808. Office 06.4-4264: Edltorial Office OS. 4-«2e5. Sfonaser address: Box €9, Sudbuiy. Ontario. Advertlsing rates, upon appUcatlon. Translation free of cbarge. TILAUSHINNAT: Canadaasa: l vk. 7.00 ^ Iät 3.7$ 3 kk. 225 nidyaraUoltfa: 1 Vk; 8.00 6 kk. 420 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Algeria : :: Kun YKin yleiskokous päältj -— Ranskan> Jiritanniany, i vaUain, Beigian ja Canadan väsiarinnaka huolimatta; ottaa Algerian kysymyksen typjarjestykseen^^^^ edustajisto poistui mie-; leiiosoituksellisestj Yleiskokouksen istunnosta jä uhkasi, ei vain yleiskokouksien boikotilla vaan miyös yKrslä eroamisella! ; '•jr Mutta nyt Ranskasta tulleet uutistredot kertovat että iMarokoh kysymys, mistä; Algieria on erottaniaton psa- ön ollut äärimmäisen 'kark^evänä myös Ranskan parlamentin työjärjestyksessä, ja että :R^ tärriän asian johdosta vielä nytkin ;(keskiyiikkona) veitsenterän yaraisa. Ja vaikka Fauren hallitus vielä selviäisikin joten kuten luoltamusläusekysymyksestäänv Ranskan latnentissa käyty keskustelu osoittaa^ että Ranskan kansa ei ole lain-niiteh sen nimiisa'siirtomaakangoja riiste-tään, sorretaan ja terrorisoidaan. • . ' r Mutta jos Ranskan kansa on tyytymätön jsiihen, miten sen nimissä Algeriaa ja M a rokkoa hai Ii taan, niin silloiq on YK: n Yleis- Ocpköuksdla kaksi kertaa päteyämmät syyt tarttua tähän kysymyk- I TcniiMAAX ASIOITA: J •;. 4Georgej .Meany, APL.:ri presidentti, i j saiioj: täällä,- että ;'yljjnetsi'iuluneit- j 1 ten kuukausien aikana ei ole t&pab' l [ tuhut j n i t ä i n 6^^^ jtaiai muutosta NeuvosKiJiiton maail-'' manvallcitusphjelirian suhteen . . . ! American Federation of Labor on o".: KUuhniUeen 220 pros; vuoteen 1940; sodanedeJlisJ}lä hinnbina ja useiden yen-aten. Vielä .enexmnän Neuycstoliiton jokaiJie^^ \^ johtavien alojen jdanedelllsellä tasolla, vaikka eräiden Kirj. MihaU Maksimov -^.••ir».y-;-.-^^,» Ameru^an reoerauon.^o^ i-aoor o» j yjj-jjaiiija bii varma tolmeentu:os- ij-Öntekijäin;.i.Vltaiyöstyöl^isteni:.me- f-tavaroiden-.hinnat ovatkin vielä 60^- K hyljännyt ehdoitta kaikki ehdotukset; Heillä ei;ole pelkoa huomisesta, lallialan' työntekijäin, »aftatyöläis-.^ danedellisiä hintoja suuremmat; ; i valtuuskuntien ^^ihtamlseksi Kom- i j^^^^: järaä onkin helposti ymmär- ten. . konerakexmusalan tvöntekiläin.'. Ruokatavaroiden hihnat ovat v l i -l munLstimaiden 'kanssa . . . — Uutis- i . tic'to Miamista, ibkak,-10 pnä. ten, . konerakeiihusalän työntekijäin, ; Buokatävaröiden hinnat ovat y l i - i r e t t ä v ä ä , kun ottaa huomioon joka- ker^^ päänsä noin 14 prosenttia suureriunat ! päiväisen " e l ä m ä n ; reaaliset puolet. ^ kulkulaitoksen työntekijäin ym. kes- \ vuoden 1950 i i i TOLSTA PAIKAN PÄXIXA Brittiläiset lehdet ovat kiittäneet Canadan ulkoministeri Lester. B. Pearsonin Venäjän matkaa. Daily E.vpress sanoo tätä vierailumatkäa "mainioksi kehitysvaiheeksi",; mikä vei lisätä hyvää tahtoa I d ä n ja Lännen välillä .... — Uutistieto, Lontoosta, lokak, 8 pnä. i.pä j iEnsihnäkään kenenkään työihmisen kimäärälnen rahapalkka. hintoja ja teollisuustä- Monilla varoideh hinnat keskimäärin 27 pros. ei tarvitse N;euvo.stoIiJtb5Ea pelätä si-; heillä kasvoi keskimääräinen i^aha- - suiureihmät. Mutta kun otaninie huo-. tä. , e t t ä hän ^aaUaa jäädä ;työttö;r palkka kaksi j ä p u o l i ^ e r t a a suurem- • mioori,et^^ tänä aikana bn' keski-mäksi; sillä maassa ei ele työttömyyt^ . .-naksi kuin - ennen sotaa J a yieläjpä! niääräinen rahapalkka kasvanut tä, työntekijöitä tarvitaan kaikkialla: .s-jUTe.mmäksikln. ; enemmän kuin 2-kertaisesti, niin t ö - >eöilisuudess;a, lijkenieessa; r a k e r i n u s - R f t h a t u l o j e h tällainen jatkuva kas-1 dellisuudessa on reaalipal^ työmaina,-maStaloudess.1 •sekä:tieteen vu jo sellaisenaan merkitsee. Neuvos- uut paljon sodanedeKiseen. aikaan JA verraten. ••. •..' . Mutta nämäkään numerotiedot e i - Gust Sundqvist, joka ön juuri palannut laajalla ialkomaamatkalta, xdikä ll.tMSIE.VTVf . Psykiatri: "Kertokaa n: minkälainen oli xmenne," Bouva-potias: " N i i n , tu j. unta. e t t ä kävelin kadulla a ' , alasti,-paitsi h a ^ t u ö i i pää •-?;--;:/: ; Psykiatri: ''N-o, hämäänny t ä ? ' Bouva-potilas: "Niinpä Se i:attu oli viL-ne vuoden' ' • • • . . * • • SitTENvEi: VALL - .— l \ k ö istahdeta italian 1 :. rr- E i käy te' tietenkin i te suudella minua! : -rr E i tule kysymykseenkä. a ä vakuutan . . . . • . r - Hm, no niin — sitte 'vOimme ihan yhtä hyvin se vei hänet Helsingissä pidettyyn .maa-at anna täydellistä kuvaa nykyisestä ! iiman ra .( ihankokooliseen ja aina santilanteesta, ö n Otettava hiiotnioon: 1 Kiinan pääkaupunkiin Pekingiin 4een. V MM:': ^Ränskain hallituksen väitös, että YK;11e "ei ole^öikeutta sekaän- . ; tua to asioihin'' on tietenkin päi^ siHoin^ jos on todella 'kysymy.s jonkun maan "sisäisistä asiois;ta". Mutta on naurettavaa väittää, että Algeria muka on "osa Ranskasta'". Tosiasia juoTinöili on ollut Ranskan siirtomaana noin sata vuotta, eli ivuodesta 1830 alkaen. Ja vaikka algerialaisilla öhkih oikeus ''valita" edustajansa Ranskan parlamenttiin, niin tosiasia kuitenkin oh, etteivät algerialaiset pidä Ran.skän parlanrienttia omanaan. Algerialaiset pitävät itseään algerialaisina, eivätkä ranska- Iäisinä ja kaikista '*'muodollisista" oikeuksista huolimatta .rariskalai-! : silla hallitsijoilla ph Algeriassa paljqn suuremmat oikeudet kuin alge- : rialaisilla. Algeriaa hallitsee, ei älgerialaisteh valitsema oma hallitus, (Vaan;Ranskan hallituksen^^ . i^^^Selvää' siis on,; ettei Algerian kysymyksestä keskusteltaessa puhuta Ranskan ''sisäisistä asioista" vaan siitä, imitä Ranska öh tiehnyt tai J^^^ Algerian sisäisiin asioihin .sekaan tuessaan; vintie^ikuluneen sadan yu mamm.M '••Km •n Lupaava alku - (keskiyiikkoria) saapuneet, uutistiedot tödisr tavat- 'kerran tiiidelleen, f että ''puhijhiälla asiat parajieyait'',}-kuten . Suiwn6n kansan ;yanh^^ asian esittää.' • ' i • 'i • ^^t£oi\^ :<my tX\Ä ulkörriiriisteri Pearsonin Neuvostoliiton matkaa[J; •' setaaitiinCanadassä suurella mielenkiinnolla jd suurin toivein. Monet julk^^uusmiehet ja; sanomalehdet korostivat tämä edelJI, että m^ Peabonin jMoikovan m voi oUa '''hyyin tulok- y. seriijten Canadärt-Neuvostpliitpn . suhteiden parantamiseltsi, jä että separahtaa^ Vancouver Sunäehti kirjoitti. , . •* -Nyt Moskovasta saapuneet, tätä kirjoittaessa tosin vielä epätäy--' deÖiset tiedot viittaavat siihen, ettt canadalaiset eivät pettyneet ulko-mi. tiisteri Pearsonin Neuvostoliitto-matkan .suhteen. Totta tietenkin; onj'Cttei Moskovassa ällekirjortettu vielä mitään kauppasppkmuksia/ mutta kukaan ei sellai.sta odottanutkaan. Päinvastoin mr^ Pearson Icorösti jo matkalle Iiihtiessään.^että tarkoitus ei ole tehdä mitään v4i§inaisia •kauppasopimuksia, vaan tasoittaa maaperää myöhemmin . tolitäviä varsinaisia sopimuksia, varten. : ^^.^-^fältä pohjalta katsoen Moskovasta nyt saapuneet uutistiedot ovaterittäirt lupaavia- Keskiyiikkona Moskovassa julkaistujen uutis-tietpjen mukaan mi"; Pearioninvieraiiu^^^ pääsaavutuk-sena! on se, että Canada jä Neuvostoliitto pitävät tästä lähtien toi-siaa| t suosituimpana kauppatuttavana. Käytännön kannalta tämä sopimus edellyttää sitä, että kumpikin maa antaa toisesta maasta •tuetettavalle tavaralle samanlaiset tiilli- ja nnmt:edut. mitä ne anta-, vafc kaikkein suosituimpien maittcnsa tuotteille. ' : " 'cTämä luonnollisesti on ensimmäinen ja tärkeä perusehto naiden naapurimaiden kaupankäynnin kehittämi Samalla kertaa saa- . tiin^uulla, että Moskovassa käydyt neuvottelut ovat edistyneet siinä määrin, että .Neuvostoliiton kauppavaltuuskunta lähetetään aivan lähipäivien aikana jatkaniaan kauppaneuvotteluja Ottawaan. Tarkoituksena on jyrkästi lisätä kaupankäyntiä: Canadan ja Neuvostoliiton välillä mikä sellaisenaan auttaisi kumpaakin maata taloudellisesti ja samalla kertaa parantaisi edelleen näiden 'naapurimaiden (Välisiä suhteita. •.'Kaupankäynti Canadan ja Neuvostoliiton välillä voidaan luon- -nollisesti laajentaa myös kansandenl^^ kanssa käy^ tavaksi kaupaksi; Suomen hyvä ja tuloksellinen esimerkki olisi tässä hyvänä ohjeena Canädallei, Selvää nimittäin on, että voidaksemme myydä mahdollisimman paljon tuotteitamme, sanokaamme estmer- .ki£si Neuvostoliittoon, meidän tulee ostaa siellä osapuilleen vastaava määrä imuuta tavaraa. Mutta tämä vaihtokauppa — mitä ulkorhaa-ikäUppa asiallisesti piv —r tulee entistä helpommaksi esimerkiksi sellaisten "kolmikantasopimusten" perusteella, mitä on tehty Suomen, Neirvostoliiton ja kansandemokraätlisten maiden kesken- iMyös tiedetään, että cisimerkiksi Romania on antanut yihjeitä siitä, että se 'haluaisi ostaa Canadasta joukkomitassa sellaista tavaraa —- autoja, kuorma-autoja, traktoreita, maatalouskoneita ja -välineitä — mitä ci ple saatu Cahadassa kaupaksi. Tämä yksi ainoa esimerkki osoittaa;' kouraantuntUvalla tavalla, että Canadalla on kaikki voitettavana . eikä mitään hävittävänä jos kaupankäyntiä järjestetään joukkomi-tasisa Sosialistisen maailmanosan maiden kanssa. . ;,'^Ioskovan uutistiedoissa kerrotaan sovitun myös siitä, että Canadan ja Neuvostoliiton kesken järjestetään kummankin maan parlamenttien yaltuuskuhtien vierailu vastavuproisuUderi perusteella. Tämä myös on tervehdittävä toimenpide. Tosiasiassa olisi hyödyksi, että näiden naapurimaiden välillä järjestettäisiin mahdollishnman laaja- !känloinen"turistiliikenne", mihin sisiiltyy virallisten valtuuskuntien vaihdon lisäksi myös tayallisten kansalaisten, työläisten, farmarien, •läiijjQrieh ja taiteilijain vierailut ja esiintymiset. "*•• -Kaikki merkit viittaavat siihen, että ''Genca-en henki'" vaikutti Mpskpvan neuvotteluissa ja antoi sen tuloksille leimansa. Tiissä yhteydessä kiintyy huomio ulkoministeri Pearsonin Stalingradissa antamaan lausuntoon: "Olen ilonen saapumisesta Stalingradiin vieteltyäni useita phnellisia päiviä Moskovassa ja Leningradissa, missä oloni ei oltut vain miellyttävä, vaan kuten toivon, myös tuloksia tuottava", sanoi mr.'Pearson ja jatkoi: J ***Tästä kaupungista (Stalingradista) ön tullut meille canadalai-sille, ei vain voiton tunnusmerkki sodassa, vaan myös jälleenrakentamisen tunnusmerkki sodan jälkeen,- jä kaupan alalla.. Vuoden .1954 lo- toliiton työtätekevien aineellisen • hy-pus= a oli Neuvostoliiton kanääntalou-; vinvoinnin herkeämätöntä kasvua, dessä työläisiä ja virkailijoita 47,000,- kun otetaan huoniicoh, ettei maa.ssa vä 000 henkeä — .15!50D.000" O.nemmän olg inflaatiota, tavaroiden - hiiuiat i t i l . _.. , _ kuin ennen solaa. Joka vuosi työläis- pysyvät.- vakaina eikä maassa ole; e t t ä väestön reaalitulot kasvavat vuo- i asti. on nyt toiminut 25 vuotta CSJ:n U-n ja virkailijain luku kansantalou- työttömyyttä.- : .' i s: Vuodelta myöskin niiden Varojen »kansallisena sihteertaä. , , - i ^ _ :de.ssa ka.svaa suunnilleen kahdella Tämä kuva ei oli.si kuitenkaan täy- ' • — • - • •• • Sundovist juhlU tata merkkinaivaa. ! miljoonalla. Jokaisessa neuvostoper- dellineri, ellei otettaisi huömiooh i heessä öh tavallisesti monta työnteki-;-. reaalipalkin paljon huomattavämpaia -jää.:- ''v ;•• • •• kasvua.,. / Slovakiassa suoritetaan, suuria töit ä asuintalojen raikentamiisen alalla. Kahsanvallah 10 ; vuoden aikana ön Slovakian ikaupunkeihin j a k y l i in r a kennettu 40,000 asuintaloa. 'Bratislavaan, kosiceen, Presoyiin, Zlilli-l i i i n ja Slovakian ^ u i l i l n suuriin kaupunkeiliin on kasvanut kokonaisia utisla asuinikörtteieita. Tiihänsia työläispei-heitä on muuttanut uusiin asuntoihin. , Tänä vuonna laajennetaan asuin-taibjen raiceiitamista huöinatta.yasti. Tasavallan budjetista ön myönnetty asuintalojen rakentamiseen kuluvaksi vuodeksi 950 miljoonaa krutmua. mikä seikka sallii rakentaa ivuoden loppuun mennessä 11,000 asiintoa ja aloittaa vielä 10,000 asunnon rakentamisen. Binnah valtion asuiru-akenniistöi-den toteuttamisen kanssa Slovakian työtiit£Ccevä.t': rakennuttaviät paljon yksityistaloja; Yksityistalojen rakentajille valtio antaa lainaa, rakennusaineita j a atittää työvoiman hankinnassa. Tänä vuonna Slovakiassa työtätekevät rakentavat 15.000 yksi-tyisasuntoa. ^ Työllisyyden jatkuvan, kasviin kans-. ^ Sosialistisen talouden . kehityksien sa .kasvaa lubnnonisestt jriyöskin ko-^, • vielä eräänä .erikoisuutena ja järkkykö työväenluokan ja jokaisen perheen /Jiiättömänä lairimukäisuutenä onkin tulo erikseen. NeuvostoUiton työläis- juuri se. etteirät kasva •:. ainoastaan ten. ja virkailijain työpalkkarähastp.tiötätekevien rahatulot. Vaan kasvaa .dn .nykyään paljon suurempi kuin en-: uiyösicin; reaalipalkka. : • nen sota.ä. Esimerkiksi vuonna 1953 Minkä yaikutuicsesta sitten kasvaa .kasvoi. työpalkkära.hasto 5 piosentil--reaailipalkka Neuvostoliitossa lakkaa- 3a, viime vuonna se' kasvoi miltei,sa- i - matta? Tämän ilmiön peruslähteenä manläisella prosentilla ja tänä vuori- / e r i se, etta Neuvostoliitossa alenne-na kasyaä työpälkkarähastd taaskin.; taan järjestelmällisesti kulutustava-Rinnan t äämmää nn kkaannssssaa kkaassvvaaaa ll aa kk -- 'riaaiinnvviäi ll ii ii cc tt ää ii ss li ii ii nn tt oo jj äa .. SSooddaann jjäällkk een kaaniatta työläisten ja virkailijain.j Neuvostoliitossa, on jo alennettu yäes-keskimääräinen rahapalkka,. Sosialis- itön' kuluttariiien ruoka- ja' teollisuus-miri oloissa tämä on yhtä lainmukai- tavaroiden välii^ttäishintoja seitsemän hen ilmiö kuin myöskin työilLsyydenj kertaa. Nykyään ovat vähittäLshin-- jatkuva kasvu. Sosialismin yhteis- | nat valtion ja osuu.skauppojen ve:r- -kunhaillis-täloudellineri järjestelmä | kostossa. 57 pros. halvemmat kuin y. turvaa, jokaiselle työtätekevälle työn ' 1947 lopulla. Näinollen ori ruplan os-tuottavuuden kasvun mukaan myös-; tgkyky kasvanut vastaavasti 2,3-ker-. kin harien. rahatulpjensa ja aineelli- töisesti.: Siis -vähittäishintci-jen aleri-seri i.hyvinvointinsa ' herkeämättömän; nukseHa on ollut ratkaiseva merkitys kasvun. Esirnerkiksi viime vuonna oli väestön' reaalitulojen, nopeassa kas- Neuvostoliiton kaikkien työläisten j a . vussa sodanjälkeisinä vuosina, virkailijain; ke-skirnääräinen ; raha;-i Sodanjälkeiset liinriat ovat jo/hy-palkka 1^00 pros. suurenipi kuin v. vin lähellä sodairedellisen ajan; h i n - 1940. Sariiäna aikana •teollisuuden' toja. Useita r u o k a j a teollisuusta-työläisten ja .virkailijain rahapalkka'• varoita myydään Neuvostoliitossa-Jo kustannuksella, joita valGö ja yhteis- S v ^^ kunnalliset järjestöt käyttävät joka "^•^^'V.f *"^"*^!? VUOSI väest-ö. n •e rilai.s ten 1 ai.n- eel„l is.t en; ne^n mi.el.ee.n.s ä.,. . puhumalla tanaan , . l i ... -j ^ ^ • I montrealialaisiUe maanmiehillenune ja-kulttuuritaraeiden tyydyttämiseen. , , i-i^ - i ^ ,i •Esimerkiksi t ä nr ä vuonnjja, oj n. ,N .e u.v oskokemuksistaan ja havainnoistaan toliiton valtionbud jetistä myönhetty.j uhinl<aiit nieistä. on, että Teidän taitavuutenne' jä tahdikkuutenne, sekä 'hyvä arvos-, telukykynne on suuressa määrin vaikuttanut sota-ajan- loputtua tapaii-tuneeseeri Suomelle onnelliseen ke-j hitj-kseen. Sopimus Porkkalan alueen Suomeile niin erinomaisen ilahdut- Jt^jjaisiniuoyuttamises tavan viestin johdosta, joka aivan.! niin; ininusta näyttääi eräs paras to-äsken ori • julkisuuteen saatettu; en j äistus tämäri • väitteen oikeutuksesta.: voi .olla Teille, Suomen. »Tasavallan ..Kuriingatar yhtyy kanssani riiitä sy- Helsinki. — ( S ^ ) / HSnen niajes-, teettinsä Ruotsin kuningas ön' lähet-t ä n y t : tasavallan presldentiile 20.9. seuraavan- sisältöisen kirjeen: Herra Presidentti. presidentti, ilrriituomatta mitä lämpimintä onnitteluani — Porkkalan älJeen lopullista jälleenyhdistämistä Suomeen on; pidettävä koko Teidän maallenne mitä ilähduttavimpana tapauksena. Ja presidentti voi olla va-kuuttUuut, että kalkki täällä Ruotsissa jakavat Suomen ilon täysin ja kokonaan. Sallittakoon hiinun lisätä arvonannon, vieläpä ihailun sana Presidentille ' henkilökohtaisesti. Sillä i l - ' dämellislmpään tervehdykseen sekä Presidentille että rouya Paasikivelle. Olen, aina Teille, Herra.Presidentti j. lämpimästi harras' .; ' '• ; '/Gustaf':Adolf••R.-- Ruotsiri kuninkaan Kustaa ' Adol-, fin kirjeeseen ori tasavallan presidentti syyskuun 20 päivätyllä kirjeellä vastannut; seuraavasti: ; Teidän Majesteettinne — ' Teidän Majesteettinne erittäin, ys-i i Lontoci. - (DLP) Viikko sitten maanantaina lVIarg:ätessa alkaneessa työväenpuolueen 6,400 edustaijan suljetussa kokouksessa vaadittiin perusteellisia muutok- , . sia, tietävät erikoistiedonannot kertoa, keskustelussa, viiitettiin, että puolue iiävisi viime toukokuun vaalit "puutteellisen suunnittelun vuoksi"; "Edes pienikin parannus järjestön ofganlsatlossa olisi antanut Työväenpuolueelle vaalivoiton,; vaikka: se olisikin tapahtunut pienellä enemmistöllä", sanottiin Johdon arvostelussa, jota on pidettävä kaikkein ankarimpana työvueripuolueen orffanisation arvosteluna koko sen historian ai-k\ na. . • Lukuunottariiatta muutamia harvoja alueitai- oli .puolueella vähemmän Ja innottomampia pi-öpagändis-tejä kuiri koskaan aikaisemmin, sa-^ notaari tiedonannossa, joissa väitetään, että puolueessa vallitsee välin-lä on väärin esitelty teollisuuden valtiollistäminerin Yleisön; kerrotaan pelliäävän, että työväenliailitus olisi jälleen pannut töifneeri elintärvik-keidien säännöstelyn. • puolueen .vasemmistosiipeen kuuluva Harold Wilson on ollut puheeii-johtajana neljän ' työväenjohtajän muodostamassa Valiokunnassa, joka on tehnyt ensimmäisen perusteellisen tutkiriiuksen Labor-puolueen or- .ganisatlosta sitten vuoden 1918. . .' "Sen perusteeila;. mitä hayaitsihi^ me emme ole lainkaan häminästyneet; e t t ä vaalit hävittiin. Meitä! . h ä r i i - mästyttää' eniten se, että, saim.me ; niinkin,:paljon paikkoja';, sanoi häh: "Verrattuna konservatiivien, virtävii-yaiseen järjestelmään on työväenpuolueen • järjestelmä kuin vanhanaikainen polkupyörä suihkukoneitten aikakaudella. Meidän köneemirie a l kaa; ruostua ja kärsii vanhuudenvai-vojä", säriottiiii raportissa kainostelematta. • • : • ValiokunnarisuosituksL'^ esitetään perinpohjolsta publiiejärjestön tut-: pttämättöhiyys, riitaisuus ja e t t ä siel- kimista Jauudelleerirukkausta. ;• . "Me olemme iloisia~muistellessanime ystävyyttä m jne ja yht^isr toimintaamme sodan aikana ja minä toivon,' että tätä yhteistoimintaa . laajennetaannyt, ja että se ahtaa rakentavan panoksen rauhan asian; • hyväksi."V,.- •• • , • •,'•''•,•••;••;.•'.'•'..•'••'•;'• - Juuri näin ön esim, nieidän lehtemme Vapaus selittänyt koko •'kylmän sodan":ajan nimenomaan siinä mielessä; että tällainen ysiä-vyysohjelma naapurimaiden välillä auttaa ennenkaikkea 'meidän omaa maatamme Canadaa. ja samalla myös kansainvälisen rauhan asiaa. Me uskommekin, että viemällä Moskovassa käydyt neuvottelut joh-; donmukaiseen lopputulokseen, virallisten kauppasopimusten allekirjoittamiseen Canadan ja sosialistisen maailmanosnn maiden kesken- Canada auttaa itse itseään ja samalla koko ihmiskunnan rauhan asiaa. tävällineri; kirje 20 p : l t ä tätä kiiutä ja: siinä, esitetyt ajatukset Ovat tuottaneet minulle todellista iloa/ Pyy-' ; dän Teidän Majesteettianrie näillä r i veillä ; vastaanottamaan - kaikkein lämpimimmän kiitokseni.. PbrKialän takäisinluovutus ;-r- nel-jäkynimenta vuotta ennen vuokraajan loppumista — ön meille luon-ncllisesti eririornaiseh :täi-ke.ä Ja ilO( on yleinen täällä; Suomessa. Sen, että Teidän Majesteettinne ajatu'Kset. t ä l lä myötäkäymisen retkellä ovat meidän luonamme, katson uudeksi todistukseksi harrastuksesta ja suuresta myötätunnosta, m i t ä Teidän Majes-t- eettinrie on aina osoittanut meidän maallenmie ja. kansallemme. . Luulen voi-vani yaikuuttaa,- että en yäin;;minä vaan jokainen kansalainen Suomessa panee tälle hyvin suuren arvon; Hänen Majesteettinsa -Kunirigatta-re. n ystävällirien tervehdys pn liikut-taut vaimoani ja •minua, ja. pyydämme kunriioittayästi saada esittää, vastatervehdyksemme.; •; Teidän Majesteettinne suuresti k l l - tcllinen ja lämpimästi haiTäs J . K . Paasikivi.- väestön yhteiskunnallisten ja kult-tuuritaiTjeiden. tyydyttämiseen miltei 147: miljardia ruplaa — 5 miljardia ruplaa: efnemmän kuin viime voipnna. Mihin näriiä varat käytetään?; Ne käytetään kansanvalistulcseen, terveydenhoidon kehitykseen, siinä l u vussa myöskin maksuttomaan lääkintäapuun, ruuriiillisen kasvatuksen kehitykseen; sosiaali vakuutukseen ja -huoltoon, mikä. tapahtuu kokonaan Valtion kustaririuksella, työtätekevien tuotannoUiseein opetukseeni ppiskeli- Jain koulua-vustukseen jne. Neuvostoliiton suunnitteluelimet ovat laske-heet, että näiden menojen ansiosta | •kasvavat Neuvostoliiton työläisten Ja yirkailljairi reaalitulot suunnilleen kolmanneksella sen lisäksi, mitä he' kukin saavat henkilökohtaista rahapalkkaa vuodessa. .. ' ICun siis otamme; huomioon Neu-vostcliitön väestön reaalitulojen kasvun kaikki lähteet, l i i i n osoittautuu, e t t ä Neuvostoliiton: työläisten Ja: virkailijain tulot olivat Jö: viime vuonna suUririilleen kaksi kertaa suureriimat kuin ennen sotaa. Neuvostoliiton väestön aineellisen hyvinyoinnin kasvun saattaa nähdä havaihnolilsesti: minkä tahansa neu-; vostoperheen elämän esimerkistä. Vuosi vuodelta, paranee työtätekievien: ravinto, yhä enemmän ostaa yäestö teollisuustavaroita sekä kotitalous- ja kulttuuritarpeita,, tavaroiden; kysyntä kasyaä vuosi vuodelta. Neuvostokansan, elintason ;; kasvun; mielessä .ovat;sangen kuvaavia eri-, simmäiseri ; viisivubtiskauden vuodet i951^19o5. Kun Neuvostoliiton kan-saritalfluderi kehityksen viides viisivuotissuunnitelma edellytti vähittäis'- hiritojen alentamisen viiden vuoden kuluessa 23,5 proseritilla, reaalipalkan kasvun 35 pi ööentilla Ja vähit- ' täiskaupari kas viiri 70 prosentilla, niin j c viisivuotiskauden / n e l j ä n ä vuanria :(1951-^1954;) kulutustavaroiden vähittäishintoja alennettiin enenimällä kuin 25 prosentilla, reaalipalkka kas- . voi 37 prosentilla .ja vähittäiskauppa kasvoi 80 proseritilla. Näinollsn viisi-' vuotissuunnitelmari tärkeimmät tehtävät väestön eliiitason kohottamisen alalla, ovat tulleet täytetyksi ennen määräaikaa Ja yielapä huomattavasti ylitetyksikin. Neuvostoliiton laajojen työtätekevien jbukkojeii aineellisen . aseman parantuihista kuvastaa kirkkaasti ku-lutukseri kasvu. Joka on jo 'ylittänyt sodanedellisen • täsöri huomattavasti. Esimerkiksi viime yuönnä . kasvoi maassa lihan kulutus -vuoteen 1940 mitä hän ulkomaanmatkaltaan^ säL Uskonuiie'Vapauden lokijaih liittyvän; lebteensä. esittäessämine Sundqvistille Julkisen, kiitoksen hyvin suoritetusta työstä .täfnän vaiherikkaan 23-^vuotiskauden aikana ja toivomuksen, etta häh; voisi vielä pitkän aikaa jatkaa, iedesvastualllsta toimintaansa. Ulkoministerien kokous alkaa 27 pn : VVashiitgton. _ Neijän s kohiinlsterikonferenssi pide neyessä lokakuun 27 päi vär matta isen krilsiri' tuloks^s Ranskan hallitus dn jpiitun tttaari Yhdysvaltain ulkom tä. :Könf erenssia ei l y kättä i Ranskan pääministeri Fäur s i k i n / ':•• Myös; • Washihgtonin bv piireissä ollaan sitä mieltä, ministerikokouksien välmist nyt edistyneet niin pitkj Ranskan pyyntöä lykkäyks* hyväksyä. ALLE LAKON VUOKSI veiTaten 2,8-kertaisesti, voin kulutus New Castle, lnd.Xt-E) — Viime yiUcon; loppupuolella puristi ; 600 kansalliskaartilaista, sotalain pihdit New Castlen, Ind., asukkaiden elämän ympärille kuuman lakkokaliakah. jälkeen parisen kuukautta iakönalaisena olleella Perfect/ Ckcle : Corp. valimoiia. , Kansalliskaarti lähetettiin paikkakunnalle sen jälkeen kun tämän yli 18,000: asukkaan Itä- ; Indianan kaupungin pormestari : Paul McCormick oli : julistahiit- "rajoitetun hätätilanteen"..; voi- ^ ' • -m^än.^-s-^i-ii,/. y .:;•::':;• r ;:.'"• •••>:•..{,;:': • •••• ,:,\;,;- :i::.:<oK / •; ^i-iy" •-• ,V • Kansalliskaartilalset ovat hampal-. s i i n , a s t i , 'aseistettuja ^ j a , niillä;.: on tarikkeja ^l^äytettäyänääh kaksi .kappaletta. ; Ne jqyat .49 tohniix. painoisia M47 tankkeja .ja rie'tuotiin täniie Greenfiefdisla. Kummatkin / bvät varustettu 9p mm/ tykeillä, kahdella .3Ö.:kaliiberiseiiä j a yhdellä .50 k a l i i berisella" konekivääriilä: j'a kumpaak i n ' hoitaa'5-ifniehinSh iriiehisl^ö. k i v i l i k o n a : 5,000 henkeä kä unioile myötätuntoista ihm joka Oli saapunut joka pu( dianan valtiota j a naapui-antamaan tukea cio Uni Workersille tämäri pikakuva kossa, joka koskee: 260 työli mä laajakantoinen imielenos( t u l : yiitiön räikeastä,; poliis lemasta ; rikkurien haalim: suojelemisesta ja, lakkolälsti vahtioikeuden. polkeriilsesta. Ilmeisesti ampumisen al( 100 .laitoksen sisäpuolella aseistettua rikkuria. , La'^ako älköl heihäk. 25 p. ^ja uniori turihustamisiesta; Ja on lisääntynyt jatacUvästi, -l puhkesi fyysilliseksi; yhteeh Ifakikovähdlh työstä erottari : rikikurien • tulen avaamisesti vana päivänä. Perfect Girole valmistaa tien renkaita jamerkitseväi sen entinen fjohtokunnari' ; Poliisi ampui va,Hmösta viime kes- /l^auppa^hteerin ap^^ ' j Teetor,; -jolle ' häiden tapai keeii tuli ikiire erota EisE 2,G-kertaisestl;/ja . munien miltei 1,5-.- kertaisssti.; :rj-Sama;na, • .aikana • yäestö-östi viila.iankäita kolme kertaa enemmän,; silkklkarikäita,- trikoovalmistei-ta ja .jalkineita , myöolun.. paljon enemraäri.fv-..-,. ;,.•; Sangeri 'huomattavasti ori: kasvanut ;kptit;a.cJU3-: jakulttuuritavarain kyr syritä.;:,:.'' •.„,>^ , h a l l i t u k s e s t a . C IO bn Tee vöstellut usein tämän antaj laisille vihamielisten la ;vlioisi.• ••,':,: •;••,;• • ;•-;/•; Union virkailijat Ne\v - tiedoittävat/ että kautta y •unionistien kesken suuttui suuri, että jos Perfect Circl uude^lleen rikkureilla yritetä -Esimerkiksi viime vUqnna myytiin {käyntiin, saattaa hyökkäys väestölle/- huonekaluja 2,7 ' kertaa, uusiutua • polkupyöriä, a.4 kertaa, radioita Ja televisioita:-;-miltei 3- kertaa, jääkaappeja, p ö l y n i m u r e i t a j a pesukoneita yli -20/keEtaa. enemmän kuin y. 1950. Viisivuotiskauden ensimmäisen nelj ä n ; vuoden tuloksista ja kuluvan vuoden, tiedoista päätellen voidaan olla varmoja siitä, että t ä n ä vuonna kasvaa kulutus Neuvostoliitossa vielä enemmän ja vähittäiskäuijpa kasyaa viisivuotiskauden kuluessa miltei kaksirikertaisesti. Tällaisia ovat r a ha- ja reaahpalkari kasyuii tulokset Neuyostollitossa. uusiutua. 35 E H O O T U S T A K. J . STOHLBERGIN PATSAS-KILPAILUUN • Helsinki. - / 2 / i O klo 1 K. J . Stohlbergin.patsaskilpa patsastoimikUnrian työvaliö: listi viime huhtikuun 23 Määrääjän kuluessa jätett kiaari 35 ehdotusta, joista s on koko yartalokuvia. Palk kunta, kokoontuu ehsimmä ran 3/10. (US) Kai:<lsta näkemättömistä sokeiin-miksi sanotaan n i i t ä jotka eivät halua nähdä — ja tällaisia orriätekoisia sokeita, on Jumala pai-ätkoon vielä nykyaikanakin paljon. Ottakaamme esimeiMksi vaikka A F L : n korkeiri amerikkalainen Johto, joka uutistietojen mukaan kieltäytyy jyrkästi "edustajistojen väiiitamises-ta" sosialistisen anaaihnänosan mai-den «yälUlä.; •:'• •. • Tosiasiassa Yhdysvalloissa pn käynyt neuvostoliittolaisia maatalousasi-ain tuntijoita Ja rakennusteollisuuden edusta j i a — mutta George Meany Ja A P L :n muut huippujohtajat julistavat tämän~~tuosta sanomalehtien palstoilla, että he eivät halua nähdä sen paremmin Neuvostoliiton kuin kansandeirio-kraattlstenkaan maiden elämää ja olosuhteita. Vapaassa maailmassa on tietenkin asia niinkin, .että, ihmisillä on "vapaus" päättää siitä minne he ha-luivat vierailumatkoja tehdä tai tekemättä olla. Mutta asiassa on toinenkin puoli. A F L : n hutppisjohto on esittänyt Atlantin tällä puolen j a erikoisesU ns. "Vapaan unioketfcufcsen" kokouksissa Länsi-Euroopassa s y y t ^ i ä , että Neuyostömtossa on joukkomitassa "orjatyökämppiä", ja että; neuvostokansalaisten elintaso huononee jatkuvasti.^ ••':;- Näitä; syj-töksiä muistellessa tuntuu lievemmin sanoen vähän kum-malllseltav miksi A F L : n johto el käytä tilaisuutta hyväkseen — lähetä edustajistoa Neuvostoliittoon, että se isaisi silminnäkijäjtodistajla syytös-tensä tueksi? Tässä yhteydessä pn muistettava, e t t ä Neuvostoliiton äriimattiyhdistys-välki öh esittäriyt, e t t ä A P L lähettäisi, milloin se sille; sopii, rvaltuuskuntia Neuvostoliittbon tutustumismatkalle. Tässä kutsussa ei sanota mitään siitä, mitä poliittista -Väriä Yhdysvaltain unionistisen liikkeen valtuus^ kuntien j ä s e n t e n täytyy olla. Tosiasiassa neuvostoihmisiä pidetään suurina realisteina Ja sellaisina he luonnollisesti käsittävät, että Jos esim; A P L : n nykyinen Johto vaJstaa myönteisesti heidän kutsuunsa, AFL: n edustajiksi nimitetään poliittisessa mielessä pesun kestäviä oikeistolaisia. Mutta oIetta!kaamme, että Yhdysvalloista lähetettäisin tällainen oi-keistolaismlellnen työväen valtuuskunta Neuvostoliittoon. Olettakaamme edelleen, e t t ä se saisi mr.. Mea-nylta. Ja kmnppaneUta luottamukselliset tiedot siitä, missä Neuvostoliiton "orjatyökäJtnpät" sijaitsevat. ; Nä,in' "evästetyUä" ja /henkisesti ":varustetulla" valtuuskunnalla Olisi Neuvostoliittoon saavuttuaan tilaisuus sanoa,' e t t ä he haluavat ihennä siihen t a i : tähäri kaupunkiin tutkimustyötä suorittamaan. Jos heiltä kiellettäisiin pääsyoikeus haluarniin-sa paikkoihin, niiri silloin A P L : n johto saisi tilaisuuden todistaa, e t t ä siellä, on; "crjakäirippiä". Jos he taas -aisivat luyäri meniiä haluamilleen paikkakunnille, heillä olisi henkilö-ikohtainen tilaisuus tutustua niihin "orjatyökämppin", mistä mr. Meany j a kumppanit ovat puiiurieet. : Mutta A P L : n johto kieltäytyy tällaisten mahdollisuuficsien hyväksikäytöstä! Miksi?,' Pelkääkö- se, että Neuvostoliitosta ei löydykään "orjatyökämppiä"? Piel-kääikö se,, ettei ole paikkansapitäviä puheet. Jotta neuvostokansan elintaso hliononee jatkuvasti?^. Me usutönune, että mr. Meany Ja kumppanit pelkäävät juiiri sitä, että lieidän syytökserisä eivät kestäkään päivänvaloa. - : ^ Puheet Neuvostoliiton "orjatyökäm- : pistä" on aikoja sitten Ipunnlttu Ja köj.ikäisiksi havaittu. suuden; tuotanto lisääntyi kertaisesti. * Jos mielitään puhua Y h . tepllisuuden etumatkasta, n ön : todettava myös se, e etumatka lyhenee jatkuva.s' visseillä/ aloilla, (kuten e; atomh^olman rauhanomaisi töisä, Neuvostoliitolla on etuote. • ' Sitäpaitsi, kaikki merkit siihen; että .neuyostcikansal vät paremmin kuin ennen, saapuneet;tilastotiedot kert Neuvostöhitbssa lisääntyi tuotanto puolen vuoden a prosentisesti, .autojen tuoi prosenttisesti, moottorien 19-prpsenttlsssti,: • neulbrii tuotanto /25-prbsenttisesti. tuotanto 22-:proserittisesti, d i o i d l e n tuotanto 1C4 pro5 valokuvauskoneiden tuotant senttisesti, pesukoneiden tut prosenttisesti, jne. samalla kun juuston jä v tus; V ä h e n t y y miltei kaikkial la, neuvostoihmiset kulutt 23-prosenttia enemmän jt 15-prcsenttla enemmän v( Mitä taas Neuvostoliiton talouselävuosi sitten - margariinin mään tulee rilln kukaan ei ple v ä if ,sen pysyessä' ennallaan! tänytkään esimerkisi sitä, etteikö Y h r Tosiasiat ovat hyvin its dysvallat ole vielä taloudellisesti ja n i i t ä on mahdoton salata Neuvostoliittoa edellä; ; tuntuu, e t t ä mr. Meany ja Mutta — ja tämä on t ä r k e ä mut-j nit e i v ä t ; voi tosiasioita j£ ta, Neuvostoliiton teollisuustuotanto salata sittenkään, .vaikka h on vuoden 1929 jälkeen lisääntynyt Hitlerin sotajoukkojen maahan t i m - '•/-.eutumisesta huolimatta 18-kertaises-ti samalla kun Yhdysvaltain teolll-tuvat itsepetokseen ja kii pelkojensa vudksl katsoma asicira suoraan silmiin. - koura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 13, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-10-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551013 |
Description
Title | 1955-10-13-04 |
OCR text |
m*
Sivu-2 > ^rstalnä, lökak. 13 p^—Thursday* Oct. 13,1955 '\
Oigea ct Vimö^ C&xiaOlaM. Es»
tabJtohed »07. e, mi- Autboitoed
«s «econd cJas» maJJ by tbe Post
Office Depsxtment, Ottava, Pub*
Sisbed tbrlce veelsly: Tuesdays,
TbursdayBi and B&Ptiäay» by Vapaus
PubllsbJzisr Coojpany Ltd., at iOO'102
Elm St. W., Eudbury, Ont., Canada.
Telepbooa: 808. Office 06.4-4264:
Edltorial Office OS. 4-«2e5. Sfonaser
address: Box €9, Sudbuiy. Ontario.
Advertlsing rates, upon appUcatlon.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: l vk. 7.00 ^ Iät 3.7$
3 kk. 225
nidyaraUoltfa: 1 Vk; 8.00 6 kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Algeria
: :: Kun YKin yleiskokous päältj -— Ranskan> Jiritanniany,
i vaUain, Beigian ja Canadan väsiarinnaka huolimatta; ottaa Algerian
kysymyksen typjarjestykseen^^^^ edustajisto poistui mie-;
leiiosoituksellisestj Yleiskokouksen istunnosta jä uhkasi, ei vain yleiskokouksien
boikotilla vaan miyös yKrslä eroamisella! ;
'•jr Mutta nyt Ranskasta tulleet uutistredot kertovat että iMarokoh
kysymys, mistä; Algieria on erottaniaton psa- ön ollut äärimmäisen
'kark^evänä myös Ranskan parlamentin työjärjestyksessä, ja että
:R^ tärriän asian johdosta vielä nytkin
;(keskiyiikkona) veitsenterän yaraisa. Ja vaikka Fauren hallitus vielä
selviäisikin joten kuten luoltamusläusekysymyksestäänv Ranskan
latnentissa käyty keskustelu osoittaa^ että Ranskan kansa ei ole lain-niiteh
sen nimiisa'siirtomaakangoja riiste-tään,
sorretaan ja terrorisoidaan. • .
' r Mutta jos Ranskan kansa on tyytymätön jsiihen, miten sen
nimissä Algeriaa ja M a rokkoa hai Ii taan, niin silloiq on YK: n Yleis-
Ocpköuksdla kaksi kertaa päteyämmät syyt tarttua tähän kysymyk-
I TcniiMAAX ASIOITA:
J •;. 4Georgej .Meany, APL.:ri presidentti, i
j saiioj: täällä,- että ;'yljjnetsi'iuluneit- j
1 ten kuukausien aikana ei ole t&pab' l
[ tuhut j n i t ä i n 6^^^
jtaiai muutosta NeuvosKiJiiton maail-''
manvallcitusphjelirian suhteen . . . !
American Federation of Labor on
o".: KUuhniUeen 220 pros; vuoteen 1940; sodanedeJlisJ}lä hinnbina ja useiden
yen-aten. Vielä .enexmnän
Neuycstoliiton jokaiJie^^ \^ johtavien alojen jdanedelllsellä tasolla, vaikka eräiden
Kirj. MihaU Maksimov
-^.••ir».y-;-.-^^,»
Ameru^an reoerauon.^o^ i-aoor o» j yjj-jjaiiija bii varma tolmeentu:os- ij-Öntekijäin;.i.Vltaiyöstyöl^isteni:.me- f-tavaroiden-.hinnat ovatkin vielä 60^- K
hyljännyt ehdoitta kaikki ehdotukset; Heillä ei;ole pelkoa huomisesta, lallialan' työntekijäin, »aftatyöläis-.^ danedellisiä hintoja suuremmat; ; i
valtuuskuntien ^^ihtamlseksi Kom- i j^^^^: järaä onkin helposti ymmär- ten. . konerakexmusalan tvöntekiläin.'. Ruokatavaroiden hihnat ovat v l i -l
munLstimaiden 'kanssa . . . — Uutis- i .
tic'to Miamista, ibkak,-10 pnä.
ten, . konerakeiihusalän työntekijäin, ; Buokatävaröiden hinnat ovat y l i -
i r e t t ä v ä ä , kun ottaa huomioon joka- ker^^ päänsä noin 14 prosenttia suureriunat
! päiväisen " e l ä m ä n ; reaaliset puolet. ^ kulkulaitoksen työntekijäin ym. kes- \ vuoden 1950 i i i
TOLSTA PAIKAN PÄXIXA
Brittiläiset lehdet ovat kiittäneet
Canadan ulkoministeri Lester. B.
Pearsonin Venäjän matkaa. Daily
E.vpress sanoo tätä vierailumatkäa
"mainioksi kehitysvaiheeksi",; mikä
vei lisätä hyvää tahtoa I d ä n ja Lännen
välillä .... — Uutistieto, Lontoosta,
lokak, 8 pnä.
i.pä
j iEnsihnäkään kenenkään työihmisen kimäärälnen rahapalkka.
hintoja ja teollisuustä-
Monilla varoideh hinnat keskimäärin 27 pros.
ei tarvitse N;euvo.stoIiJtb5Ea pelätä si-; heillä kasvoi keskimääräinen i^aha- - suiureihmät. Mutta kun otaninie huo-.
tä. , e t t ä hän ^aaUaa jäädä ;työttö;r palkka kaksi j ä p u o l i ^ e r t a a suurem- • mioori,et^^ tänä aikana bn' keski-mäksi;
sillä maassa ei ele työttömyyt^ . .-naksi kuin - ennen sotaa J a yieläjpä! niääräinen rahapalkka kasvanut
tä, työntekijöitä tarvitaan kaikkialla: .s-jUTe.mmäksikln. ; enemmän kuin 2-kertaisesti, niin t ö -
>eöilisuudess;a, lijkenieessa; r a k e r i n u s - R f t h a t u l o j e h tällainen jatkuva kas-1 dellisuudessa on reaalipal^
työmaina,-maStaloudess.1 •sekä:tieteen vu jo sellaisenaan merkitsee. Neuvos- uut paljon sodanedeKiseen. aikaan
JA
verraten. ••. •..' .
Mutta nämäkään numerotiedot e i -
Gust Sundqvist, joka ön juuri palannut
laajalla ialkomaamatkalta, xdikä
ll.tMSIE.VTVf
. Psykiatri: "Kertokaa n:
minkälainen oli xmenne,"
Bouva-potias: " N i i n , tu
j. unta. e t t ä kävelin kadulla a
' , alasti,-paitsi h a ^ t u ö i i pää
•-?;--;:/: ; Psykiatri: ''N-o, hämäänny
t ä ? '
Bouva-potilas: "Niinpä
Se i:attu oli viL-ne vuoden'
' • • • . . * • •
SitTENvEi: VALL
- .— l \ k ö istahdeta italian 1
:. rr- E i käy te' tietenkin i
te suudella minua!
: -rr E i tule kysymykseenkä.
a ä vakuutan . . . . •
. r - Hm, no niin — sitte
'vOimme ihan yhtä hyvin se
vei hänet Helsingissä pidettyyn .maa-at
anna täydellistä kuvaa nykyisestä ! iiman ra .( ihankokooliseen ja aina santilanteesta,
ö n Otettava hiiotnioon: 1 Kiinan pääkaupunkiin Pekingiin
4een.
V
MM:':
^Ränskain hallituksen väitös, että YK;11e "ei ole^öikeutta sekaän-
. ; tua to asioihin'' on tietenkin päi^
siHoin^ jos on todella 'kysymy.s jonkun maan "sisäisistä asiois;ta".
Mutta on naurettavaa väittää, että Algeria muka on "osa Ranskasta'".
Tosiasia juoTinöili on ollut Ranskan siirtomaana
noin sata vuotta, eli ivuodesta 1830 alkaen. Ja vaikka algerialaisilla
öhkih oikeus ''valita" edustajansa Ranskan parlamenttiin, niin tosiasia
kuitenkin oh, etteivät algerialaiset pidä Ran.skän parlanrienttia
omanaan. Algerialaiset pitävät itseään algerialaisina, eivätkä ranska-
Iäisinä ja kaikista '*'muodollisista" oikeuksista huolimatta .rariskalai-!
: silla hallitsijoilla ph Algeriassa paljqn suuremmat oikeudet kuin alge-
: rialaisilla. Algeriaa hallitsee, ei älgerialaisteh valitsema oma hallitus,
(Vaan;Ranskan hallituksen^^
. i^^^Selvää' siis on,; ettei Algerian kysymyksestä keskusteltaessa puhuta
Ranskan ''sisäisistä asioista" vaan siitä, imitä Ranska öh tiehnyt
tai J^^^ Algerian sisäisiin asioihin .sekaan tuessaan;
vintie^ikuluneen sadan yu
mamm.M
'••Km
•n
Lupaava alku
- (keskiyiikkoria) saapuneet, uutistiedot tödisr
tavat- 'kerran tiiidelleen, f että ''puhijhiälla asiat parajieyait'',}-kuten .
Suiwn6n kansan ;yanh^^ asian esittää.' • ' i • 'i • ^^t£oi\^ : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-10-13-04