Vapaus, October 13, 1955

              m*
Sivu-2 > ^rstalnä, lökak. 13 p^—Thursday* Oct. 13,1955 '\
Oigea ct Vimö^ C&xiaOlaM. Es»
tabJtohed »07. e, mi- Autboitoed
«s «econd cJas» maJJ by tbe Post
Office Depsxtment, Ottava, Pub*
Sisbed tbrlce veelsly: Tuesdays,
TbursdayBi and B&Ptiäay» by Vapaus
PubllsbJzisr Coojpany Ltd., at iOO'102
Elm St. W., Eudbury, Ont., Canada.
Telepbooa: 808. Office 06.4-4264:
Edltorial Office OS. 4-«2e5. Sfonaser
address: Box €9, Sudbuiy. Ontario.
Advertlsing rates, upon appUcatlon.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: l vk. 7.00 ^ Iät 3.7$
3 kk. 225
nidyaraUoltfa: 1 Vk; 8.00 6 kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Algeria
: :: Kun YKin yleiskokous päältj -— Ranskan> Jiritanniany,
i vaUain, Beigian ja Canadan väsiarinnaka huolimatta; ottaa Algerian
kysymyksen typjarjestykseen^^^^ edustajisto poistui mie-;
leiiosoituksellisestj Yleiskokouksen istunnosta jä uhkasi, ei vain yleis­kokouksien
boikotilla vaan miyös yKrslä eroamisella! ;
'•jr Mutta nyt Ranskasta tulleet uutistredot kertovat että iMarokoh
kysymys, mistä; Algieria on erottaniaton psa- ön ollut äärimmäisen
'kark^evänä myös Ranskan parlamentin työjärjestyksessä, ja että
:R^ tärriän asian johdosta vielä nytkin
;(keskiyiikkona) veitsenterän yaraisa. Ja vaikka Fauren hallitus vielä
selviäisikin joten kuten luoltamusläusekysymyksestäänv Ranskan
latnentissa käyty keskustelu osoittaa^ että Ranskan kansa ei ole lain-niiteh
sen nimiisa'siirtomaakangoja riiste-tään,
sorretaan ja terrorisoidaan. • .
' r Mutta jos Ranskan kansa on tyytymätön jsiihen, miten sen
nimissä Algeriaa ja M a rokkoa hai Ii taan, niin silloiq on YK: n Yleis-
Ocpköuksdla kaksi kertaa päteyämmät syyt tarttua tähän kysymyk-
I TcniiMAAX ASIOITA:
J •;. 4Georgej .Meany, APL.:ri presidentti, i
j saiioj: täällä,- että ;'yljjnetsi'iuluneit- j
1 ten kuukausien aikana ei ole t&pab' l
[ tuhut j n i t ä i n 6^^^
jtaiai muutosta NeuvosKiJiiton maail-''
manvallcitusphjelirian suhteen . . . !
American Federation of Labor on
o".: KUuhniUeen 220 pros; vuoteen 1940; sodanedeJlisJ}lä hinnbina ja useiden
yen-aten. Vielä .enexmnän
Neuycstoliiton jokaiJie^^ \^ johtavien alojen jdanedelllsellä tasolla, vaikka eräiden
Kirj. MihaU Maksimov
-^.••ir».y-;-.-^^,»
Ameru^an reoerauon.^o^ i-aoor o» j yjj-jjaiiija bii varma tolmeentu:os- ij-Öntekijäin;.i.Vltaiyöstyöl^isteni:.me- f-tavaroiden-.hinnat ovatkin vielä 60^- K
hyljännyt ehdoitta kaikki ehdotukset; Heillä ei;ole pelkoa huomisesta, lallialan' työntekijäin, »aftatyöläis-.^ danedellisiä hintoja suuremmat; ; i
valtuuskuntien ^^ihtamlseksi Kom- i j^^^^: järaä onkin helposti ymmär- ten. . konerakexmusalan tvöntekiläin.'. Ruokatavaroiden hihnat ovat v l i -l
munLstimaiden 'kanssa . . . — Uutis- i .
tic'to Miamista, ibkak,-10 pnä.
ten, . konerakeiihusalän työntekijäin, ; Buokatävaröiden hinnat ovat y l i -
i r e t t ä v ä ä , kun ottaa huomioon joka- ker^^ päänsä noin 14 prosenttia suureriunat
! päiväisen " e l ä m ä n ; reaaliset puolet. ^ kulkulaitoksen työntekijäin ym. kes- \ vuoden 1950 i i i
TOLSTA PAIKAN PÄXIXA
Brittiläiset lehdet ovat kiittäneet
Canadan ulkoministeri Lester. B.
Pearsonin Venäjän matkaa. Daily
E.vpress sanoo tätä vierailumatkäa
"mainioksi kehitysvaiheeksi",; mikä
vei lisätä hyvää tahtoa I d ä n ja Län­nen
välillä .... — Uutistieto, Lon­toosta,
lokak, 8 pnä.
i.pä
j iEnsihnäkään kenenkään työihmisen kimäärälnen rahapalkka.
hintoja ja teollisuustä-
Monilla varoideh hinnat keskimäärin 27 pros.
ei tarvitse N;euvo.stoIiJtb5Ea pelätä si-; heillä kasvoi keskimääräinen i^aha- - suiureihmät. Mutta kun otaninie huo-.
tä. , e t t ä hän ^aaUaa jäädä ;työttö;r palkka kaksi j ä p u o l i ^ e r t a a suurem- • mioori,et^^ tänä aikana bn' keski-mäksi;
sillä maassa ei ele työttömyyt^ . .-naksi kuin - ennen sotaa J a yieläjpä! niääräinen rahapalkka kasvanut
tä, työntekijöitä tarvitaan kaikkialla: .s-jUTe.mmäksikln. ; enemmän kuin 2-kertaisesti, niin t ö -
>eöilisuudess;a, lijkenieessa; r a k e r i n u s - R f t h a t u l o j e h tällainen jatkuva kas-1 dellisuudessa on reaalipal^
työmaina,-maStaloudess.1 •sekä:tieteen vu jo sellaisenaan merkitsee. Neuvos- uut paljon sodanedeKiseen. aikaan
JA
verraten. ••. •..' .
Mutta nämäkään numerotiedot e i -
Gust Sundqvist, joka ön juuri palan­nut
laajalla ialkomaamatkalta, xdikä
ll.tMSIE.VTVf
. Psykiatri: "Kertokaa n:
minkälainen oli xmenne,"
Bouva-potias: " N i i n , tu
j. unta. e t t ä kävelin kadulla a
' , alasti,-paitsi h a ^ t u ö i i pää
•-?;--;:/: ; Psykiatri: ''N-o, hämäänny
t ä ? '
Bouva-potilas: "Niinpä
Se i:attu oli viL-ne vuoden'
' • • • . . * • •
SitTENvEi: VALL
- .— l \ k ö istahdeta italian 1
:. rr- E i käy te' tietenkin i
te suudella minua!
: -rr E i tule kysymykseenkä.
a ä vakuutan . . . . •
. r - Hm, no niin — sitte
'vOimme ihan yhtä hyvin se
vei hänet Helsingissä pidettyyn .maa-at
anna täydellistä kuvaa nykyisestä ! iiman ra .( ihankokooliseen ja aina san­tilanteesta,
ö n Otettava hiiotnioon: 1 Kiinan pääkaupunkiin Pekingiin
4een.
V
MM:':
^Ränskain hallituksen väitös, että YK;11e "ei ole^öikeutta sekaän-
. ; tua to asioihin'' on tietenkin päi^
siHoin^ jos on todella 'kysymy.s jonkun maan "sisäisistä asiois;ta".
Mutta on naurettavaa väittää, että Algeria muka on "osa Ranskasta'".
Tosiasia juoTinöili on ollut Ranskan siirtomaana
noin sata vuotta, eli ivuodesta 1830 alkaen. Ja vaikka algerialaisilla
öhkih oikeus ''valita" edustajansa Ranskan parlamenttiin, niin tosi­asia
kuitenkin oh, etteivät algerialaiset pidä Ran.skän parlanrienttia
omanaan. Algerialaiset pitävät itseään algerialaisina, eivätkä ranska-
Iäisinä ja kaikista '*'muodollisista" oikeuksista huolimatta .rariskalai-!
: silla hallitsijoilla ph Algeriassa paljqn suuremmat oikeudet kuin alge-
: rialaisilla. Algeriaa hallitsee, ei älgerialaisteh valitsema oma hallitus,
(Vaan;Ranskan hallituksen^^
. i^^^Selvää' siis on,; ettei Algerian kysymyksestä keskusteltaessa pu­huta
Ranskan ''sisäisistä asioista" vaan siitä, imitä Ranska öh tiehnyt
tai J^^^ Algerian sisäisiin asioihin .sekaan tuessaan;
vintie^ikuluneen sadan yu
mamm.M
'••Km
•n
Lupaava alku
- (keskiyiikkoria) saapuneet, uutistiedot tödisr
tavat- 'kerran tiiidelleen, f että ''puhijhiälla asiat parajieyait'',}-kuten .
Suiwn6n kansan ;yanh^^ asian esittää.' • ' i • 'i • ^^t£oi\^ :<my tX\Ä ulkörriiriisteri Pearsonin Neuvostoliiton matkaa[J;
•' setaaitiinCanadassä suurella mielenkiinnolla jd suurin toivein. Monet
julk^^uusmiehet ja; sanomalehdet korostivat tämä
edelJI, että m^ Peabonin jMoikovan m voi oUa '''hyyin tulok- y.
seriijten Canadärt-Neuvostpliitpn . suhteiden parantamiseltsi, jä että
separahtaa^ Vancouver
Sunäehti kirjoitti. ,
. •* -Nyt Moskovasta saapuneet, tätä kirjoittaessa tosin vielä epätäy--'
deÖiset tiedot viittaavat siihen, ettt canadalaiset eivät pettyneet ulko-mi.
tiisteri Pearsonin Neuvostoliitto-matkan .suhteen. Totta tietenkin;
onj'Cttei Moskovassa ällekirjortettu vielä mitään kauppasppkmuksia/
mutta kukaan ei sellai.sta odottanutkaan. Päinvastoin mr^ Pearson
Icorösti jo matkalle Iiihtiessään.^että tarkoitus ei ole tehdä mitään
v4i§inaisia •kauppasopimuksia, vaan tasoittaa maaperää myöhemmin
. tolitäviä varsinaisia sopimuksia, varten.
: ^^.^-^fältä pohjalta katsoen Moskovasta nyt saapuneet uutistiedot
ovaterittäirt lupaavia- Keskiyiikkona Moskovassa julkaistujen uutis-tietpjen
mukaan mi"; Pearioninvieraiiu^^^ pääsaavutuk-sena!
on se, että Canada jä Neuvostoliitto pitävät tästä lähtien toi-siaa|
t suosituimpana kauppatuttavana. Käytännön kannalta tämä
sopimus edellyttää sitä, että kumpikin maa antaa toisesta maasta
•tuetettavalle tavaralle samanlaiset tiilli- ja nnmt:edut. mitä ne anta-,
vafc kaikkein suosituimpien maittcnsa tuotteille.
' : " 'cTämä luonnollisesti on ensimmäinen ja tärkeä perusehto naiden
naapurimaiden kaupankäynnin kehittämi Samalla kertaa saa-
. tiin^uulla, että Moskovassa käydyt neuvottelut ovat edistyneet siinä
määrin, että .Neuvostoliiton kauppavaltuuskunta lähetetään aivan
lähipäivien aikana jatkaniaan kauppaneuvotteluja Ottawaan. Tar­koituksena
on jyrkästi lisätä kaupankäyntiä: Canadan ja Neuvosto­liiton
välillä mikä sellaisenaan auttaisi kumpaakin maata taloudelli­sesti
ja samalla kertaa parantaisi edelleen näiden 'naapurimaiden
(Välisiä suhteita.
•.'Kaupankäynti Canadan ja Neuvostoliiton välillä voidaan luon-
-nollisesti laajentaa myös kansandenl^^ kanssa käy^
tavaksi kaupaksi; Suomen hyvä ja tuloksellinen esimerkki olisi tässä
hyvänä ohjeena Canädallei, Selvää nimittäin on, että voidaksemme
myydä mahdollisimman paljon tuotteitamme, sanokaamme estmer-
.ki£si Neuvostoliittoon, meidän tulee ostaa siellä osapuilleen vastaava
määrä imuuta tavaraa. Mutta tämä vaihtokauppa — mitä ulkorhaa-ikäUppa
asiallisesti piv —r tulee entistä helpommaksi esimerkiksi sel­laisten
"kolmikantasopimusten" perusteella, mitä on tehty Suomen,
Neirvostoliiton ja kansandemokraätlisten maiden kesken- iMyös tie­detään,
että cisimerkiksi Romania on antanut yihjeitä siitä, että se
'haluaisi ostaa Canadasta joukkomitassa sellaista tavaraa —- autoja,
kuorma-autoja, traktoreita, maatalouskoneita ja -välineitä — mitä
ci ple saatu Cahadassa kaupaksi. Tämä yksi ainoa esimerkki osoit­taa;'
kouraantuntUvalla tavalla, että Canadalla on kaikki voitettavana
. eikä mitään hävittävänä jos kaupankäyntiä järjestetään joukkomi-tasisa
Sosialistisen maailmanosan maiden kanssa.
. ;,'^Ioskovan uutistiedoissa kerrotaan sovitun myös siitä, että Ca­nadan
ja Neuvostoliiton kesken järjestetään kummankin maan parla­menttien
yaltuuskuhtien vierailu vastavuproisuUderi perusteella. Tämä
myös on tervehdittävä toimenpide. Tosiasiassa olisi hyödyksi, että
näiden naapurimaiden välillä järjestettäisiin mahdollishnman laaja-
!känloinen"turistiliikenne", mihin sisiiltyy virallisten valtuuskuntien
vaihdon lisäksi myös tayallisten kansalaisten, työläisten, farmarien,
•läiijjQrieh ja taiteilijain vierailut ja esiintymiset.
"*•• -Kaikki merkit viittaavat siihen, että ''Genca-en henki'" vaikutti
Mpskpvan neuvotteluissa ja antoi sen tuloksille leimansa. Tiissä yh­teydessä
kiintyy huomio ulkoministeri Pearsonin Stalingradissa anta­maan
lausuntoon: "Olen ilonen saapumisesta Stalingradiin vieteltyä­ni
useita phnellisia päiviä Moskovassa ja Leningradissa, missä oloni
ei oltut vain miellyttävä, vaan kuten toivon, myös tuloksia tuottava",
sanoi mr.'Pearson ja jatkoi:
J ***Tästä kaupungista (Stalingradista) ön tullut meille canadalai-sille,
ei vain voiton tunnusmerkki sodassa, vaan myös jälleenrakenta­misen
tunnusmerkki sodan jälkeen,-
jä kaupan alalla.. Vuoden .1954 lo- toliiton työtätekevien aineellisen • hy-pus=
a oli Neuvostoliiton kanääntalou-; vinvoinnin herkeämätöntä kasvua,
dessä työläisiä ja virkailijoita 47,000,- kun otetaan huoniicoh, ettei maa.ssa vä
000 henkeä — .15!50D.000" O.nemmän olg inflaatiota, tavaroiden - hiiuiat i t i l . _.. , _
kuin ennen solaa. Joka vuosi työläis- pysyvät.- vakaina eikä maassa ole; e t t ä väestön reaalitulot kasvavat vuo- i asti. on nyt toiminut 25 vuotta CSJ:n
U-n ja virkailijain luku kansantalou- työttömyyttä.- : .' i s: Vuodelta myöskin niiden Varojen »kansallisena sihteertaä. , , - i ^ _
:de.ssa ka.svaa suunnilleen kahdella Tämä kuva ei oli.si kuitenkaan täy- ' • — • - • •• • Sundovist juhlU tata merkkinaivaa.
! miljoonalla. Jokaisessa neuvostoper- dellineri, ellei otettaisi huömiooh
i heessä öh tavallisesti monta työnteki-;-. reaalipalkin paljon huomattavämpaia
-jää.:- ''v ;•• • •• kasvua.,. /
Slovakiassa suoritetaan, suuria töi­t
ä asuintalojen raikentamiisen alalla.
Kahsanvallah 10 ; vuoden aikana ön
Slovakian ikaupunkeihin j a k y l i in r a ­kennettu
40,000 asuintaloa. 'Bratis­lavaan,
kosiceen, Presoyiin, Zlilli-l
i i i n ja Slovakian ^ u i l i l n suuriin
kaupunkeiliin on kasvanut kokonaisia
utisla asuinikörtteieita. Tiihänsia
työläispei-heitä on muuttanut uusiin
asuntoihin. ,
Tänä vuonna laajennetaan asuin-taibjen
raiceiitamista huöinatta.yasti.
Tasavallan budjetista ön myönnetty
asuintalojen rakentamiseen kuluvaksi
vuodeksi 950 miljoonaa krutmua. mikä
seikka sallii rakentaa ivuoden loppuun
mennessä 11,000 asiintoa ja aloittaa
vielä 10,000 asunnon rakentamisen.
Binnah valtion asuiru-akenniistöi-den
toteuttamisen kanssa Slovakian
työtiit£Ccevä.t': rakennuttaviät paljon
yksityistaloja; Yksityistalojen ra­kentajille
valtio antaa lainaa, raken­nusaineita
j a atittää työvoiman han­kinnassa.
Tänä vuonna Slovakiassa
työtätekevät rakentavat 15.000 yksi-tyisasuntoa.
^ Työllisyyden jatkuvan, kasviin kans-. ^ Sosialistisen talouden . kehityksien
sa .kasvaa lubnnonisestt jriyöskin ko-^, • vielä eräänä .erikoisuutena ja järkky­kö
työväenluokan ja jokaisen perheen /Jiiättömänä lairimukäisuutenä onkin
tulo erikseen. NeuvostoUiton työläis- juuri se. etteirät kasva •:. ainoastaan
ten. ja virkailijain työpalkkarähastp.tiötätekevien rahatulot. Vaan kasvaa
.dn .nykyään paljon suurempi kuin en-: uiyösicin; reaalipalkka. : •
nen sota.ä. Esimerkiksi vuonna 1953 Minkä yaikutuicsesta sitten kasvaa
.kasvoi. työpalkkära.hasto 5 piosentil--reaailipalkka Neuvostoliitossa lakkaa-
3a, viime vuonna se' kasvoi miltei,sa- i - matta? Tämän ilmiön peruslähteenä
manläisella prosentilla ja tänä vuori- / e r i se, etta Neuvostoliitossa alenne-na
kasyaä työpälkkarähastd taaskin.; taan järjestelmällisesti kulutustava-Rinnan
t äämmää nn kkaannssssaa kkaassvvaaaa ll aa kk -- 'riaaiinnvviäi ll ii ii cc tt ää ii ss li ii ii nn tt oo jj äa .. SSooddaann jjäällkk een
kaaniatta työläisten ja virkailijain.j Neuvostoliitossa, on jo alennettu yäes-keskimääräinen
rahapalkka,. Sosialis- itön' kuluttariiien ruoka- ja' teollisuus-miri
oloissa tämä on yhtä lainmukai- tavaroiden välii^ttäishintoja seitsemän
hen ilmiö kuin myöskin työilLsyydenj kertaa. Nykyään ovat vähittäLshin--
jatkuva kasvu. Sosialismin yhteis- | nat valtion ja osuu.skauppojen ve:r-
-kunhaillis-täloudellineri järjestelmä | kostossa. 57 pros. halvemmat kuin y.
turvaa, jokaiselle työtätekevälle työn ' 1947 lopulla. Näinollen ori ruplan os-tuottavuuden
kasvun mukaan myös-; tgkyky kasvanut vastaavasti 2,3-ker-.
kin harien. rahatulpjensa ja aineelli- töisesti.: Siis -vähittäishintci-jen aleri-seri
i.hyvinvointinsa ' herkeämättömän; nukseHa on ollut ratkaiseva merkitys
kasvun. Esirnerkiksi viime vuonna oli väestön' reaalitulojen, nopeassa kas-
Neuvostoliiton kaikkien työläisten j a . vussa sodanjälkeisinä vuosina,
virkailijain; ke-skirnääräinen ; raha;-i Sodanjälkeiset liinriat ovat jo/hy-palkka
1^00 pros. suurenipi kuin v. vin lähellä sodairedellisen ajan; h i n -
1940. Sariiäna aikana •teollisuuden' toja. Useita r u o k a j a teollisuusta-työläisten
ja .virkailijain rahapalkka'• varoita myydään Neuvostoliitossa-Jo
kustannuksella, joita valGö ja yhteis- S v ^^
kunnalliset järjestöt käyttävät joka "^•^^'V.f *"^"*^!?
VUOSI väest-ö. n •e rilai.s ten 1 ai.n- eel„l is.t en; ne^n mi.el.ee.n.s ä.,. . puhumalla tanaan
, . l i ... -j ^ ^ • I montrealialaisiUe maanmiehillenune ja-kulttuuritaraeiden tyydyttämiseen. , , i-i^ - i ^ ,i
•Esimerkiksi t ä nr ä vuonnjja, oj n. ,N .e u.v os­kokemuksistaan
ja havainnoistaan
toliiton valtionbud jetistä myönhetty.j
uhinl<aiit
nieistä. on, että Teidän taitavuutenne'
jä tahdikkuutenne, sekä 'hyvä arvos-,
telukykynne on suuressa määrin vai­kuttanut
sota-ajan- loputtua tapaii-tuneeseeri
Suomelle onnelliseen ke-j
hitj-kseen. Sopimus Porkkalan alueen
Suomeile niin erinomaisen ilahdut- Jt^jjaisiniuoyuttamises
tavan viestin johdosta, joka aivan.! niin; ininusta näyttääi eräs paras to-äsken
ori • julkisuuteen saatettu; en j äistus tämäri • väitteen oikeutuksesta.:
voi .olla Teille, Suomen. »Tasavallan ..Kuriingatar yhtyy kanssani riiitä sy-
Helsinki. — ( S ^ ) / HSnen niajes-,
teettinsä Ruotsin kuningas ön' lähet-t
ä n y t : tasavallan presldentiile 20.9.
seuraavan- sisältöisen kirjeen:
Herra Presidentti.
presidentti, ilrriituomatta mitä läm­pimintä
onnitteluani — Porkkalan
älJeen lopullista jälleenyhdistämistä
Suomeen on; pidettävä koko Teidän
maallenne mitä ilähduttavimpana ta­pauksena.
Ja presidentti voi olla va-kuuttUuut,
että kalkki täällä Ruot­sissa
jakavat Suomen ilon täysin ja
kokonaan.
Sallittakoon hiinun lisätä arvon­annon,
vieläpä ihailun sana Presi­dentille
' henkilökohtaisesti. Sillä i l - '
dämellislmpään tervehdykseen sekä
Presidentille että rouya Paasikivelle.
Olen, aina Teille, Herra.Presidentti
j. lämpimästi harras' .;
' '• ; '/Gustaf':Adolf••R.--
Ruotsiri kuninkaan Kustaa ' Adol-,
fin kirjeeseen ori tasavallan presi­dentti
syyskuun 20 päivätyllä kirjeellä
vastannut; seuraavasti: ;
Teidän Majesteettinne — '
Teidän Majesteettinne erittäin, ys-i
i
Lontoci. - (DLP) Viikko sitten
maanantaina lVIarg:ätessa alka­neessa
työväenpuolueen 6,400
edustaijan suljetussa kokouksessa
vaadittiin perusteellisia muutok- ,
. sia, tietävät erikoistiedonannot
kertoa, keskustelussa, viiitettiin,
että puolue iiävisi viime touko­kuun
vaalit "puutteellisen suun­nittelun
vuoksi";
"Edes pienikin parannus järjes­tön
ofganlsatlossa olisi antanut
Työväenpuolueelle vaalivoiton,;
vaikka: se olisikin tapahtunut
pienellä enemmistöllä", sanottiin
Johdon arvostelussa, jota on pi­dettävä
kaikkein ankarimpana
työvueripuolueen orffanisation ar­vosteluna
koko sen historian ai-k\
na. .
• Lukuunottariiatta muutamia har­voja
alueitai- oli .puolueella vähem­män
Ja innottomampia pi-öpagändis-tejä
kuiri koskaan aikaisemmin, sa-^
notaari tiedonannossa, joissa väite­tään,
että puolueessa vallitsee välin-lä
on väärin esitelty teollisuuden
valtiollistäminerin Yleisön; kerrotaan
pelliäävän, että työväenliailitus olisi
jälleen pannut töifneeri elintärvik-keidien
säännöstelyn.
• puolueen .vasemmistosiipeen kuu­luva
Harold Wilson on ollut puheeii-johtajana
neljän ' työväenjohtajän
muodostamassa Valiokunnassa, joka
on tehnyt ensimmäisen perusteelli­sen
tutkiriiuksen Labor-puolueen or-
.ganisatlosta sitten vuoden 1918. .
.' "Sen perusteeila;. mitä hayaitsihi^
me emme ole lainkaan häminästyneet;
e t t ä vaalit hävittiin. Meitä! . h ä r i i -
mästyttää' eniten se, että, saim.me
; niinkin,:paljon paikkoja';, sanoi häh:
"Verrattuna konservatiivien, virtävii-yaiseen
järjestelmään on työväen­puolueen
• järjestelmä kuin vanhan­aikainen
polkupyörä suihkukoneitten
aikakaudella. Meidän köneemirie a l ­kaa;
ruostua ja kärsii vanhuudenvai-vojä",
säriottiiii raportissa kainoste­lematta.
• • : •
ValiokunnarisuosituksL'^ esitetään
perinpohjolsta publiiejärjestön tut-:
pttämättöhiyys, riitaisuus ja e t t ä siel- kimista Jauudelleerirukkausta. ;•
. "Me olemme iloisia~muistellessanime ystävyyttä m jne ja yht^isr
toimintaamme sodan aikana ja minä toivon,' että tätä yhteistoimintaa .
laajennetaannyt, ja että se ahtaa rakentavan panoksen rauhan asian;
• hyväksi."V,.- •• • , • •,'•''•,•••;••;.•'.'•'..•'••'•;'• -
Juuri näin ön esim, nieidän lehtemme Vapaus selittänyt koko
•'kylmän sodan":ajan nimenomaan siinä mielessä; että tällainen ysiä-vyysohjelma
naapurimaiden välillä auttaa ennenkaikkea 'meidän omaa
maatamme Canadaa. ja samalla myös kansainvälisen rauhan asiaa.
Me uskommekin, että viemällä Moskovassa käydyt neuvottelut joh-;
donmukaiseen lopputulokseen, virallisten kauppasopimusten allekir­joittamiseen
Canadan ja sosialistisen maailmanosnn maiden kesken-
Canada auttaa itse itseään ja samalla koko ihmiskunnan rauhan asiaa.
tävällineri; kirje 20 p : l t ä tätä kiiutä
ja: siinä, esitetyt ajatukset Ovat tuot­taneet
minulle todellista iloa/ Pyy-'
; dän Teidän Majesteettianrie näillä r i ­veillä
; vastaanottamaan - kaikkein
lämpimimmän kiitokseni..
PbrKialän takäisinluovutus ;-r- nel-jäkynimenta
vuotta ennen vuokra­ajan
loppumista — ön meille luon-ncllisesti
eririornaiseh :täi-ke.ä Ja ilO(
on yleinen täällä; Suomessa. Sen, että
Teidän Majesteettinne ajatu'Kset. t ä l ­lä
myötäkäymisen retkellä ovat mei­dän
luonamme, katson uudeksi todis­tukseksi
harrastuksesta ja suuresta
myötätunnosta, m i t ä Teidän Majes-t-
eettinrie on aina osoittanut meidän
maallenmie ja. kansallemme. . Luulen
voi-vani yaikuuttaa,- että en yäin;;minä
vaan jokainen kansalainen Suomessa
panee tälle hyvin suuren arvon;
Hänen Majesteettinsa -Kunirigatta-re.
n ystävällirien tervehdys pn liikut-taut
vaimoani ja •minua, ja. pyy­dämme
kunriioittayästi saada esittää,
vastatervehdyksemme.; •;
Teidän Majesteettinne suuresti k l l -
tcllinen ja lämpimästi haiTäs
J . K . Paasikivi.-
väestön yhteiskunnallisten ja kult-tuuritaiTjeiden.
tyydyttämiseen miltei
147: miljardia ruplaa — 5 miljardia
ruplaa: efnemmän kuin viime voipnna.
Mihin näriiä varat käytetään?; Ne
käytetään kansanvalistulcseen, ter­veydenhoidon
kehitykseen, siinä l u ­vussa
myöskin maksuttomaan lääkin­täapuun,
ruuriiillisen kasvatuksen ke­hitykseen;
sosiaali vakuutukseen ja
-huoltoon, mikä. tapahtuu kokonaan
Valtion kustaririuksella, työtätekevien
tuotannoUiseein opetukseeni ppiskeli-
Jain koulua-vustukseen jne. Neuvos­toliiton
suunnitteluelimet ovat laske-heet,
että näiden menojen ansiosta |
•kasvavat Neuvostoliiton työläisten Ja
yirkailljairi reaalitulot suunnilleen
kolmanneksella sen lisäksi, mitä he'
kukin saavat henkilökohtaista raha­palkkaa
vuodessa. .. '
ICun siis otamme; huomioon Neu-vostcliitön
väestön reaalitulojen kas­vun
kaikki lähteet, l i i i n osoittautuu,
e t t ä Neuvostoliiton: työläisten Ja: vir­kailijain
tulot olivat Jö: viime vuonna
suUririilleen kaksi kertaa suureriimat
kuin ennen sotaa.
Neuvostoliiton väestön aineellisen
hyvinyoinnin kasvun saattaa nähdä
havaihnolilsesti: minkä tahansa neu-;
vostoperheen elämän esimerkistä.
Vuosi vuodelta, paranee työtätekievien:
ravinto, yhä enemmän ostaa yäestö
teollisuustavaroita sekä kotitalous- ja
kulttuuritarpeita,, tavaroiden; kysyntä
kasyaä vuosi vuodelta.
Neuvostokansan, elintason ;; kasvun;
mielessä .ovat;sangen kuvaavia eri-,
simmäiseri ; viisivubtiskauden vuodet
i951^19o5. Kun Neuvostoliiton kan-saritalfluderi
kehityksen viides viisi­vuotissuunnitelma
edellytti vähittäis'-
hiritojen alentamisen viiden vuoden
kuluessa 23,5 proseritilla, reaalipal­kan
kasvun 35 pi ööentilla Ja vähit-
' täiskaupari kas viiri 70 prosentilla, niin
j c viisivuotiskauden / n e l j ä n ä vuanria
:(1951-^1954;) kulutustavaroiden vä­hittäishintoja
alennettiin enenimällä
kuin 25 prosentilla, reaalipalkka kas-
. voi 37 prosentilla .ja vähittäiskauppa
kasvoi 80 proseritilla. Näinollsn viisi-'
vuotissuunnitelmari tärkeimmät teh­tävät
väestön eliiitason kohottamisen
alalla, ovat tulleet täytetyksi ennen
määräaikaa Ja yielapä huomattavasti
ylitetyksikin.
Neuvostoliiton laajojen työtäteke­vien
jbukkojeii aineellisen . aseman
parantuihista kuvastaa kirkkaasti ku-lutukseri
kasvu. Joka on jo 'ylittänyt
sodanedellisen • täsöri huomattavasti.
Esimerkiksi viime yuönnä . kasvoi
maassa lihan kulutus -vuoteen 1940
mitä hän ulkomaanmatkaltaan^ säL
Uskonuiie'Vapauden lokijaih liitty­vän;
lebteensä. esittäessämine Sund­qvistille
Julkisen, kiitoksen hyvin suo­ritetusta
työstä .täfnän vaiherikkaan
23-^vuotiskauden aikana ja toivomuk­sen,
etta häh; voisi vielä pitkän aikaa
jatkaa, iedesvastualllsta toimintaansa.
Ulkoministerien
kokous alkaa 27 pn
: VVashiitgton. _ Neijän s
kohiinlsterikonferenssi pide
neyessä lokakuun 27 päi vär
matta isen krilsiri' tuloks^s
Ranskan hallitus dn jpiitun
tttaari Yhdysvaltain ulkom
tä. :Könf erenssia ei l y kättä i
Ranskan pääministeri Fäur
s i k i n / ':••
Myös; • Washihgtonin bv
piireissä ollaan sitä mieltä,
ministerikokouksien välmist
nyt edistyneet niin pitkj
Ranskan pyyntöä lykkäyks*
hyväksyä.
ALLE LAKON VUOKSI
veiTaten 2,8-kertaisesti, voin kulutus
New Castle, lnd.Xt-E) — Vii­me
yiUcon; loppupuolella puristi ;
600 kansalliskaartilaista, sotalain
pihdit New Castlen, Ind., asuk­kaiden
elämän ympärille kuuman
lakkokaliakah. jälkeen parisen
kuukautta iakönalaisena olleella
Perfect/ Ckcle : Corp. valimoiia. ,
Kansalliskaarti lähetettiin
paikkakunnalle sen jälkeen kun
tämän yli 18,000: asukkaan Itä- ;
Indianan kaupungin pormestari :
Paul McCormick oli : julistahiit-
"rajoitetun hätätilanteen"..; voi- ^
' • -m^än.^-s-^i-ii,/. y .:;•::':;• r ;:.'"• •••>:•..{,;:':
• •••• ,:,\;,;- :i::.:<oK / •; ^i-iy" •-• ,V •
Kansalliskaartilalset ovat hampal-.
s i i n , a s t i , 'aseistettuja ^ j a , niillä;.: on
tarikkeja ^l^äytettäyänääh kaksi .kap­paletta.
; Ne jqyat .49 tohniix. painoi­sia
M47 tankkeja .ja rie'tuotiin täniie
Greenfiefdisla. Kummatkin / bvät
varustettu 9p mm/ tykeillä, kahdella
.3Ö.:kaliiberiseiiä j a yhdellä .50 k a l i i ­berisella"
konekivääriilä: j'a kumpaa­k
i n ' hoitaa'5-ifniehinSh iriiehisl^ö.
k i v i l i k o n a : 5,000 henkeä kä
unioile myötätuntoista ihm
joka Oli saapunut joka pu(
dianan valtiota j a naapui-antamaan
tukea cio Uni
Workersille tämäri pikakuva
kossa, joka koskee: 260 työli
mä laajakantoinen imielenos(
t u l : yiitiön räikeastä,; poliis
lemasta ; rikkurien haalim:
suojelemisesta ja, lakkolälsti
vahtioikeuden. polkeriilsesta.
Ilmeisesti ampumisen al(
100 .laitoksen sisäpuolella
aseistettua rikkuria. ,
La'^ako älköl heihäk. 25 p.
^ja uniori turihustamisiesta; Ja
on lisääntynyt jatacUvästi, -l
puhkesi fyysilliseksi; yhteeh
Ifakikovähdlh työstä erottari
: rikikurien • tulen avaamisesti
vana päivänä.
Perfect Girole valmistaa
tien renkaita jamerkitseväi
sen entinen fjohtokunnari'
; Poliisi ampui va,Hmösta viime kes- /l^auppa^hteerin ap^^
' j Teetor,; -jolle ' häiden tapai
keeii tuli ikiire erota EisE
2,G-kertaisestl;/ja . munien miltei 1,5-.-
kertaisssti.; :rj-Sama;na, • .aikana • yäestö-östi
viila.iankäita kolme kertaa enem­män,;
silkklkarikäita,- trikoovalmistei-ta
ja .jalkineita , myöolun.. paljon
enemraäri.fv-..-,. ;,.•;
Sangeri 'huomattavasti ori: kasvanut
;kptit;a.cJU3-: jakulttuuritavarain kyr
syritä.;:,:.'' •.„,>^ ,
h a l l i t u k s e s t a . C IO bn Tee
vöstellut usein tämän antaj
laisille vihamielisten la
;vlioisi.• ••,':,: •;••,;• • ;•-;/•;
Union virkailijat Ne\v -
tiedoittävat/ että kautta y
•unionistien kesken suuttui
suuri, että jos Perfect Circl
uude^lleen rikkureilla yritetä
-Esimerkiksi viime vUqnna myytiin {käyntiin, saattaa hyökkäys
väestölle/- huonekaluja 2,7 ' kertaa, uusiutua •
polkupyöriä, a.4 kertaa, radioita Ja
televisioita:-;-miltei 3- kertaa, jääkaap­peja,
p ö l y n i m u r e i t a j a pesukoneita
yli -20/keEtaa. enemmän kuin y. 1950.
Viisivuotiskauden ensimmäisen nel­j
ä n ; vuoden tuloksista ja kuluvan
vuoden, tiedoista päätellen voidaan
olla varmoja siitä, että t ä n ä vuonna
kasvaa kulutus Neuvostoliitossa vielä
enemmän ja vähittäiskäuijpa kasyaa
viisivuotiskauden kuluessa miltei
kaksirikertaisesti. Tällaisia ovat r a ­ha-
ja reaahpalkari kasyuii tulokset
Neuyostollitossa.
uusiutua.
35 E H O O T U S T A K. J .
STOHLBERGIN PATSAS-KILPAILUUN
• Helsinki. - / 2 / i O klo 1
K. J . Stohlbergin.patsaskilpa
patsastoimikUnrian työvaliö:
listi viime huhtikuun 23
Määrääjän kuluessa jätett
kiaari 35 ehdotusta, joista s
on koko yartalokuvia. Palk
kunta, kokoontuu ehsimmä
ran 3/10. (US)
Kai:<lsta näkemättömistä sokeiin-miksi
sanotaan n i i t ä jotka eivät ha­lua
nähdä — ja tällaisia orriätekoisia
sokeita, on Jumala pai-ätkoon vielä
nykyaikanakin paljon.
Ottakaamme esimeiMksi vaikka
A F L : n korkeiri amerikkalainen Johto,
joka uutistietojen mukaan kieltäytyy
jyrkästi "edustajistojen väiiitamises-ta"
sosialistisen anaaihnänosan mai-den
«yälUlä.; •:'• •.
• Tosiasiassa Yhdysvalloissa pn käy­nyt
neuvostoliittolaisia maatalousasi-ain
tuntijoita Ja rakennusteollisuu­den
edusta j i a — mutta George Meany
Ja A P L :n muut huippujohtajat julis­tavat
tämän~~tuosta sanomalehtien
palstoilla, että he eivät halua nähdä
sen paremmin Neuvostoliiton kuin
kansandeirio-kraattlstenkaan maiden
elämää ja olosuhteita.
Vapaassa maailmassa on tietenkin
asia niinkin, .että, ihmisillä on "va­paus"
päättää siitä minne he ha-luivat
vierailumatkoja tehdä tai te­kemättä
olla.
Mutta asiassa on toinenkin puoli.
A F L : n hutppisjohto on esittänyt At­lantin
tällä puolen j a erikoisesU ns.
"Vapaan unioketfcufcsen" kokouksis­sa
Länsi-Euroopassa s y y t ^ i ä , että
Neuyostömtossa on joukkomitassa
"orjatyökämppiä", ja että; neuvosto­kansalaisten
elintaso huononee jat­kuvasti.^
••':;-
Näitä; syj-töksiä muistellessa tun­tuu
lievemmin sanoen vähän kum-malllseltav
miksi A F L : n johto el käy­tä
tilaisuutta hyväkseen — lähetä
edustajistoa Neuvostoliittoon, että se
isaisi silminnäkijäjtodistajla syytös-tensä
tueksi?
Tässä yhteydessä pn muistettava,
e t t ä Neuvostoliiton äriimattiyhdistys-välki
öh esittäriyt, e t t ä A P L lähettäisi,
milloin se sille; sopii, rvaltuuskuntia
Neuvostoliittbon tutustumismatkalle.
Tässä kutsussa ei sanota mitään
siitä, mitä poliittista -Väriä Yhdys­valtain
unionistisen liikkeen valtuus^
kuntien j ä s e n t e n täytyy olla. Tosi­asiassa
neuvostoihmisiä pidetään suu­rina
realisteina Ja sellaisina he luon­nollisesti
käsittävät, että Jos esim;
A P L : n nykyinen Johto vaJstaa myön­teisesti
heidän kutsuunsa, AFL: n
edustajiksi nimitetään poliittisessa
mielessä pesun kestäviä oikeistolaisia.
Mutta oIetta!kaamme, että Yhdys­valloista
lähetettäisin tällainen oi-keistolaismlellnen
työväen valtuus­kunta
Neuvostoliittoon. Olettakaam­me
edelleen, e t t ä se saisi mr.. Mea-nylta.
Ja kmnppaneUta luottamuksel­liset
tiedot siitä, missä Neuvostoliiton
"orjatyökäJtnpät" sijaitsevat.
; Nä,in' "evästetyUä" ja /henkisesti
":varustetulla" valtuuskunnalla Olisi
Neuvostoliittoon saavuttuaan tilai­suus
sanoa,' e t t ä he haluavat ihennä
siihen t a i : tähäri kaupunkiin tutki­mustyötä
suorittamaan. Jos heiltä
kiellettäisiin pääsyoikeus haluarniin-sa
paikkoihin, niiri silloin A P L : n joh­to
saisi tilaisuuden todistaa, e t t ä siel­lä,
on; "crjakäirippiä". Jos he taas
-aisivat luyäri meniiä haluamilleen
paikkakunnille, heillä olisi henkilö-ikohtainen
tilaisuus tutustua niihin
"orjatyökämppin", mistä mr. Meany
j a kumppanit ovat puiiurieet. :
Mutta A P L : n johto kieltäytyy täl­laisten
mahdollisuuficsien hyväksikäy­töstä!
Miksi?,'
Pelkääkö- se, että Neuvostoliitosta
ei löydykään "orjatyökämppiä"? Piel-kääikö
se,, ettei ole paikkansapitäviä
puheet. Jotta neuvostokansan elin­taso
hliononee jatkuvasti?^.
Me usutönune, että mr. Meany Ja
kumppanit pelkäävät juiiri sitä, että
lieidän syytökserisä eivät kestäkään
päivänvaloa. - : ^
Puheet Neuvostoliiton "orjatyökäm-
: pistä" on aikoja sitten Ipunnlttu Ja
köj.ikäisiksi havaittu.
suuden; tuotanto lisääntyi
kertaisesti. *
Jos mielitään puhua Y h
. tepllisuuden etumatkasta, n
ön : todettava myös se, e
etumatka lyhenee jatkuva.s'
visseillä/ aloilla, (kuten e;
atomh^olman rauhanomaisi
töisä, Neuvostoliitolla on
etuote. •
' Sitäpaitsi, kaikki merkit
siihen; että .neuyostcikansal
vät paremmin kuin ennen,
saapuneet;tilastotiedot kert
Neuvostöhitbssa lisääntyi
tuotanto puolen vuoden a
prosentisesti, .autojen tuoi
prosenttisesti, moottorien
19-prpsenttlsssti,: • neulbrii
tuotanto /25-prbsenttisesti.
tuotanto 22-:proserittisesti,
d i o i d l e n tuotanto 1C4 pro5
valokuvauskoneiden tuotant
senttisesti, pesukoneiden tut
prosenttisesti, jne.
samalla kun juuston jä v
tus; V ä h e n t y y miltei kaikkial
la, neuvostoihmiset kulutt
23-prosenttia enemmän jt
15-prcsenttla enemmän v(
Mitä taas Neuvostoliiton talouselä­vuosi
sitten - margariinin
mään tulee rilln kukaan ei ple v ä if ,sen pysyessä' ennallaan!
tänytkään esimerkisi sitä, etteikö Y h r Tosiasiat ovat hyvin its
dysvallat ole vielä taloudellisesti ja n i i t ä on mahdoton salata
Neuvostoliittoa edellä; ; tuntuu, e t t ä mr. Meany ja
Mutta — ja tämä on t ä r k e ä mut-j nit e i v ä t ; voi tosiasioita j£
ta, Neuvostoliiton teollisuustuotanto salata sittenkään, .vaikka h
on vuoden 1929 jälkeen lisääntynyt
Hitlerin sotajoukkojen maahan t i m -
'•/-.eutumisesta huolimatta 18-kertaises-ti
samalla kun Yhdysvaltain teolll-tuvat
itsepetokseen ja kii
pelkojensa vudksl katsoma
asicira suoraan silmiin. -
koura.