1964-06-23-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
raisuina, kesäk 23 p. — Tuesday, June 23, 1964 Sivu 7 saan i ONNITTELUMME Canada^päivän ja suomalaisten aluejuhlalle! McNULTY'^ LIMITED :.MIESTEN,-NAISTEN ja LASTEN PUKIMO LAATUVARX7STEITA KOKO PERHEELLE ^ J A L K I N E I T A * MATKALAUKKUJA, KANKAITA Puhelin DI 5-7324 228-230 Arthur Street Port Arthur, Ontario ONNITTELUMME CANADA-PÄIVÄN sekä CSJ:n ja SCAULin ALUEJUHLALLE! BilTRITE SUPPLY LIMITED SUOMALAINEN RAKENNUSTARVIKELHKE Puhelin DI 4-8428 8:sas Avenue, Interctiy (Poädiikatu MemorialAvenuielta länteen) Raikentatkaa^^h K i | p | RAKENNUSTARPEET TAATAAN iiiköhöyrysauna "Finhix*' Oli heliHX) sijoittaa kotiin tai kesäkämppään. KivisäiUön sisällä on sähköllä juoLcttu laatta. Joka tekee sen lujaksi Ja kivien painon Ja veden kestäväksi. mm ONNITTELUMME CÄNADA;PÄIVÄN sekä ^ CSJm ja SCAUL:n aluejuhlaUe! SUOMALAINEN BAKEN^STABVKEUIKE WANSPN LUMBER Company Lhiuted 277 John SiT&er'^^^'^^imT Puhelin D l 5-6589 "Kaikkea rakeimusalaan kuuluvaa löydätte Wanaonilta'' Antakaa WANSON'm huoleksi .rakennustarpeiden valinta OM^ItTELUMME Canada-imivän johdosta ja tervehdytimme aluejuhlalle! L I M I T E D International kiramia-aiitoja ja AMied Equipment, Freuhaiif perävaunuja ja kuorma-autojen Mkorejii, Voli!kswagiOT, Karmain-Ghia, Porsche ja RoUs-Royce autoja Firestone renkaita MYYNTIÄ JA KORJAUSTA Suomalainen myyjä Teidän palveluksessanne jokaisella osastolla. PORT ARTHUR DI S-5488 QERALDTON Puhelin 812 FORT WILLIAM MA 3-6457 ONNITTELUMME CANADA.PÄIVÄN JOHDOSTA JA TERVEHDYKSEMME CSJ:n ALUEJUHLALLE THUNMR BAY CO-OP DAIlCV LIMITED POiftT ARTHUR. ONTARIO Soittalcaa DI 5-7383... niin tilatuksenne tuodaan kotiinne! YHTENÄISYYS ON VOIMAA -Tristan da Cunha YkslnSinen valtameren saari on aina kiehtonut'ihmisten mielilravi-tusta — olipa sitten kyaymybsessS Aleksander SelUridn todellinen saari Juan FemandeXiSauiryhmSssS IgtelS-Amerikan ;mantereen "tvlolla puo> Ien" tai DanleM>efoen Selkirkin kokemusten perusteella luoma Robinson Cnisoen mlellkuvitnssaari—tai siirtomaakauden alun Tyismen valtameren unelmasaarihnojnvlne palmuineen Ja rantatyrskyineen. Esimerkkejä yksinSisestS saaresta — todellisista Ja kuviteUuista on maailma Ja varsinkin kirjaUisuns tSynnS. ErSs nlistS on Tristan da Cunha^ Joka parisen vuotia sitten tuli maailman tietoisuuteen, kun tulivuorenpurkaus karkotti tXmin yksinfiisemmistS yksinälsimmSn saaren asukkaat sivistyneeseen maailmaan, Joka kuitenkin muodostui heille suureksi pettymykseksi Tan^alainen lehtimies Arne Falk-Ronne ja hSnen valokuvaaja toverinsa Peter Juul ovat vlettSneet ensimmäisten Tristan da Cunhalle palanneiden seitsemän miehen pa rissa muutaman kuukauden ja ker tovat saaren asukkaista, saaresta i t sestään ja sen eläinmaatbnasta k i r jassa, jonka WSOY , on saattanut s3>omenkielisenSkin saataville. Kirjoittaja ja kuvaaja pyrkivät antamaan tästä yksin&än keskelle Ant-arkttkaa hipovaa Atlanttia asettuneesta saaresta y l i parinsadan sivun tekstillä j a useilla värikuvilla mahdollisimman monipuolisen kuvan. K i r j a on kiehtova traditionaaliseen matkakirja-seikkailu-tyyliin, sen tietoaines sen sijaan on ohutta ja ehkä epäluotettavaakin. Tristan da Gunhan saari kuuluu äärimmäisenä etelässä siihen' tuliperäiseen vuoriketjuun, jonka toinen pää on Islannissa. Varsinaisesti asuttuna se on ollut viime vuosisadan alkupuolelta lähtien, jolloin Englanti (V. 1916) otti saaren haltuunsa ja käytti sitä aluksi toisella yhtä yksinäisellä St. Helenan saarella olleen Napoleonin vahtipaik-kana — saareen siirrettin hottentotti varuskunta huolehtimaan siltä, ettei Tristan da Cunhästa muodov tuisi tukikohtaa Napoleonin vapaus tamisyrityksille. Välimatiia näiden kahden yksinäisen saaren välillä on tosin n. 2,500 kilometriä! ^ämä hot-tentottisotilaat Ja myöhemmin saa ren yksinälslUe miehille lohdutukseksi ItttbtBtuf jjotlantotfintils^t oli vat Tristan da Gunhan ensimmäisiä vakituisia asukkaita, joiden joukko karttui ja tuli rodullisesti edusta vammaksi h a a k s i rikkoutuneiden merimiesten avulla.. Kahden ja puolen sadan asukkaan saari on tätä nykyä seitsemän perheen muodostama, sukujen kantaisät ovat italialaisia, englantilaisia ja amerikkalaisia, mutta miltei k a i k i l l a on hottentotti-verta suonissaan, mistä j o h ^ u hei dän Bourbon-vaaleaksi kutsuttu ihonvärinsä. Saaren tulivuori on ollut l(>poti; lassa, mistä oli syntynyt sellainen kuvitelma, että tulikivenkatkuiset ajat ovat takanapäin. Kunnes loka kuun 10 pnä 1961 maanalainen tuli puhkesi ilmoille aivan asutuksen liepeillä ja pakotti 264 asukasta, miestä, naista ja lasta, pakoon me relle ja sitä myöten — Englannin kansalaisia kun o l i v a t — r suojaan Englantiin. Kaukaisen valtameren saaren onnettomuus oli muutaman päivän ajan lehtien palstoilla kautta maailman. Puhuttiin, eikä syyttä, maailman yksinäisemmästä saaresta, ja Ihmisistä, jotka korjattiin tekniikan Ihmeitten keskelle "keskiajasta". Sitten laskeutui Tristan da Gunhan asukkaiden ylle hiljaisuus—^ heidän oletettiin jäävän Englantiin, sivistyksen keskelle, ja riemuitsevan elämänmuutoksestaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Siellä täällä rupesi Ilmestymään pikkuuutisia hulluista tristanilaisista, jotka halusivat palata tulivuorenpurkauksen tuhoa malle, karulle saarelleen, Arne Falk Ronnen "Tirstan da Gunha"-kirjassa on selostettu tämän koti-ikävän syitä ja perusteita ja ne ovat mielestäni sen paras anti. vaikka tuntuukin siltä, että kirjoittaja ei ole paneutunut riittävän syvällisesti asiaan — kenties hänellä ei "sivistyksen pilaamana" ole ollut siihen edellytyksiäkään. Saaren "päällikkö" Willie Repet-to ilmaisee ajatuksensa meidän " s i - vistyksestämme" sellaisena kuin hän siihen Englannissa tutustui seuraavasti: Sille on tunnusomaista ahneus ja vauhti, kova kiire, ikään kuin koko maailma olisi huomenna tuhon oma. Ihmisillä ei ole aikaa uneksimiseen eikä mietiskelyyn, ei aikaa levähtää eikä kokea elämän ihmeitä: merta, vuoria, säätä. E i köhän liene niin, että teillä on VJ; 4° yksi jumala ja ^en jumalan nimi on raha. Te ponnistelette saadöks kaikkea sitä mitä naapureillanne' on. , • On niin terveellistä joutua kaik kine kiireineen ja Jonesien kanssa kilvassa pysymisineen tällaisen arvostelun kohteeksi! A^vot Tristan da Cunhalla ovat niin toisenlaisia, elämä kovempaa mutta myös puh', taampaa. W i l l i e Repetton arvio jatkuij? Teidän naistenne on maalattava kasvonsa ja näytettävä vartaloaan mahdollisimman paljon pysyäkseen tasavertaisina muiden kanssa, n i in ettei heitä vain haukuttaisi vanhan näköisiksi. Teillä nainen kuolee kahdesti: silloin, kun hän ei enää herätä miehen haluja j a todellisen kuoleman. Meillä hänen vaikutusvaltansa vain kasvaa vuosien mukana. Teillä palvotaan nuoruutta ja koetetaan salata vanhuus; Arne Falk Ronne toteaa, että aja^ tukset eivät ole vain vanhan miehen sanoja, miehen joka ei pysty sulattamaan uusia vaikutteita: Tristan da gunhan 264:stä .asukkaasta vain 18 jäi Englantiin. Myös yksinäisen saanen nuoriso kaipasi merelliseen kotipaikkaansa. Tanskalainen matkaoppaamme jättää uteliaan lukijan kuitenkin vain' kynnykselle koettaesaan selostaa yksinäisen saaren vetovoimaa. Jonkinlaista kuvaa siitäkin kuitenkin Juodaa. Tristan da Cunha on oikeastaan saariryhmä. Siihen kuuluvat Nightingale- (Satakieli-) ja Inaccessible- (Luoksepääsemätön) nimiset saaret, joilla kuitenkaan ei ole: asutus^ ta. Itse Tristan da Cunhalla, joka on saanut nimensä löytäjänsä portugalilaisen amiraalin mukaan, on asutettuna vain pieni kaistale pohjoiskärjessä. Jokapäiväisen leivän tarjoaa meri antimineen, lampaat ja lehmät j a se vähä, mitä.maa tuottaa. Puu on harvinaista ylellisyyttä: kivistä tehtyjen karkealla heinällä katettujen asumusten sisältä löytyvä jpuu on miltei poikkeuksetta haaksirikkojen jäljiltä saatua ajo-tavaraa, jota "pyydystettäessä" antaudutaan vaaroille alttiiksi. Tulivuorenpurkaus tuhosi saaren ainoan "nykyaikaisen" elinkeinolähteen kalanjalostuslaitoksen sekä "sataman", joka on mereltä käsin saavutettavissa vain otollisten säiden aikana. Merillä liikkuhiinen tapahtuu purjekangasveneillä. jotka ovat yhteisomistuksessa. Siltä huolimatta, että Tristan da Cunh^ kuuluu hallinnollisesti St. Helenaan ja sitä tietä Englannin valtapiiriin, veroja ei kanneta. Radio, televisio ja sanomalehdet ovat tuntemattomia. Saari ei sijait- "Muutamia canadalaisia tunnusmerkkejä." Puhdistettu. Hallituksen pri-vileges- komitea on vapauttanut liberaalipuolueen Järjestäjän Keith Daveyn syytöksestä, että hän y r i t t i "käännyttää" Social Credit puolueen erään parlamenttijäsenen omaan puolueeseensa lupaa' maila hänelle vaalirahoja. — TNS kuva. CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN LÄNSI-ONTARIO ALUEJUHLA ISKUN PUISTOSSA, PORT ARTHURISSA (Copenhagin Road) SUNNUNTAINA, KESÄKUUN 28 PNÄ URHEILUKILPAILUT alkaen klo 10 aamupäivällä v.- ja u.-seura Iskun järjestämänä JUHLAOHJELMA alkaen klo 2 atapäivällä Juhlan avaus, sekakuoro '%aiku'' ja orkesteri, juhlarunoja voim.-esityksiä Kaksinäytöksinen huvinäytelmä "HAKALAN RAHAT' NUOLENHEITTOA J A MUITA AJANVIETEPELEJÄ PÄIVÄLLINEN K L O 12 PÄIVÄLLÄ Mojakkaa, "Hot Dogs", virvokejuomia ym. Tervetuloa läheltä ja kaukaa! Aluejuhlatoimikunta. JUHANNUSTANSSIT - ISKUN PUISTOSSA Perjantaina, kesäkuun 26 piiä alkaen klo 9 Olalla HARRY SICZKARIN SOITOLLA Arvokas ovipalkinto. Liput: etuk. 75c — ovella $1.00 TERVETULOA! V.- J A U.-SEURA ISKU. se fnerireittien varrella. Silloin tällöin pistäytyy jokin laiva lähetty v i i lä ja tällöin on tilaisuus myydä meren anteja, raha on ilmestynyt saarelle aivan äskettäin. Laivoista voidaan myös saada kysyttyä tavaraa: kuvalehtiä sisäseinien katteeksi. Gramofonit harvoine levyineen ja veto-WC:t ovat saaren ainoita nykyaikaisia ylellisyyksiä. Tulivuorenpurkauksen jälkeinen aika oli tuhonnut tästä kaikesta kuitenkin paljon.^Villiintyneet' koirat olivat syöneet suihinsa lampaat, myös nautakarjan ja aasien määrä oli vähentynyt puhumattakaan pie nistä perunamaatilkuista ja muusta viljelystä, joka oli aloitettava alusta, kun asukkaat puolentoista ja kahden vuoden kuluttua palasivat takaisin koteihinsa. Arne Falk-Ronne oleskeli Tristanilla parin kuukauden ajan yhdessä saarelle saapuneen seitsenmiehisen etujoukon kanssa. Hänen saaliinsa tältä ajalta käsitti myös joukon me-rimiesjuttuja haaksirikoista, jotka ovat esittäneet osaa Tristanin historiassa sekä eläintarinoita valaiden lemmeidettistäj^^aU) "maailnfiäir' merkilTlsVmmästa " l i n nusta", joista olettaa puolet taruksi j a puolet todeksi. Merimiestarinois-ta kannattaa mainita ahvenanmaalaisen kapteenin Arthur Söderlundin v. 1954 Tristanin, vesillä sattunut kuolema purjealuksen raaka puun singottua hänen takaraivoonsa. Tämän kirjoittajan "viimeiseksi suureksi purjelaivakapteeniksi kutsuman ahvenanmaalaisen hauta on valtameren yksinäisellä saarella. Ahvenanmaan perinteet elävät näillä vesillä yhä: tanskalaisten oleskellessa saarella sinne saapui maailman "viimeinen merirosvolaiva" — sangen säädyllinen loppujen lopuksi — jonka miehistössä o l i ahvenanmaalainen Bruno X , sukunime-tön merirosvouksen takia. Falk-Ronne nimittää Tristania "luokattomaksi yhdyskunnaksi" ja "hyvinvointiyhteiskunnaksi" — sivistyneen maailman määreet eivät tunnu sopivan Tristaniin, jossa lukutaidottomuus on yleistä, jossa ei ole vankilaa eikä poliisia, jossa juodaan hieman liian paljon, mutta ollaan silti "maailman terveimpiä Tristanilaista elämänasennetta kuvannee saaren asukkaiden kieli, SUOMALAINEN SAUNA VALLOITTAA MAAILMAA Vanha savusauna on tulevaisuuden valtti Millainen on Ihanteellinen sauna? Kainuun perinteellinen sisäänlämpiävä savusauna edustaa parasta saunatyyppiä — tämä on nykyhetken saunakulttuurin asiantuntijan mielipide. Vanha^ kainuulaisen savusau^ nan löylyt ovat laajalti makoisuu-destaan tunnetut. Sadan asteen omituiseksi muuntautunut englanti, joka ei tunne mennyttä arkaa, jolle siis historia on alituisesti läsnäoleva niin kuin saagoissa. Tulivuoresta jonka harja hallitsee saaren keskustaa, leviävät harjanteet säteittäisesti rannikolle. Niiden välillä on laaksoja, joissa on tilaa laajemmallekin asutukselle. Rannan kiintopisteiUä Qn omalaatuisensa nimistö "-siellä-missä; pappi, nostaa tavaransa; maihin*', ''harja joitä'PUkki hyppää''••— aina ja ikuisesti, vaikka papin tulosta saarelle tai pukin hyppäyksestä on kulunut kenties:vuosikymmeniä.; ;• Gordon Glass. saaren ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä, on sanonut Arne Falk-Ronelle,-että Tristan da Gunha on hänen mielestään~~to-dellinen paratiisi maan päällä. Ehkä sekonkin. Ainakin se on onnellisempi kuin useimmat muut maapallon kolkat. Muuttoon halukkaille ei reseptiä ole, ellei -vanha kelpaa: haa<ksirik-koutuminen Tristanin rannoilla! — Hilkka Ahmala. vaiheille nouseva, lämpötila on : juuri suomalaiselle saunalle ja saunojalle sopiva/Hirsistä tehdyssä saunarakennuksessa ilmanvaih^ to käy luonnostaan, ilman kosteus pysyy oikeana ja savusta seiniin imeytynyt noki antaa saunaan ' raikkaan, puhtaan tuoksun; Savusaunasta ennustetaankin tulevaisuuden loistosaunatyyppiä, ehkäpä todellista Suomen vientivalt-tia maailmanmarkkinoilla. Mutta toistaiseksi on tarjottava ulkomaalaisille normaalia nykyaikaista, ulos lämpiävää saunaa, joka on j u u r i tekemässä läpimurtoaan kansainvälisillä markkinoilla. Sauna-ajatuksesta kehitellään "suunnitelmaa maail^ man valloittamiseksi', kuten Suomen Tyjän Liiton suomalaisten sau-, narakennusten ja kiukaiden valmis-; tajien': sekä Sauna-Seuran' edustajatr mSinitöVat^!sfe1ostaäss^aM'T"ärdrst81-' le suomalaisen saunan markkinointia ja s i l l e asetettavia vaatimuksia. Saunakauppoja onkin tehty jo parinkymmenen maan kanssa. Historiallisissa matkakertomuksissa- sauna on kuvattu ulkomailla usein pakanallisen noituuden huipentumaksi, mutta järkiperäisen suhtautumisen kehittyessä se on alettu käsittää toisista näkökulmista. Suomessa käyneet ulkomaalaiset täältä lähteneet siirtolaiset j a nykyaikaiset tiedotusvälineet ovat levittäneet sauna-ajatusta. Yhdysvalloissa sauna on, tullut jopa huippukor- , (Jatkuu sivulla 8) HOITO KULUTUS-RUOKALAN J A LEIPOMON toverillinen onnittelu CSJ:n ja SCAUL:n aluejuhlalle! HOITO RfSTAURÄNT & BÄKERY Johtokunta Ja palveiuskunta 314 Bay Street Port Arthur, Ont. Tervehdyksemme Canada-päivän johdosta ja onnittelumme CSJ:n Länsi-Ontarion ALUEJUHLALLE! Seuraavat kaupat palvelevat Teitä: PORT ARTHUR — FORT WILLIAM — GERALDTON — KAMINISTIQUIA NOLALU — SOUTH GILLIES — DEVON Edistyksellinen osuustoimintaliike ja kulttuuritoiminta ovat kansanliikettä, jotka toistaan tukien voivat yhteisvoimin kehittää edistyksellistä elämäntapaa ja puoltaa maailman rauhaa. Juhlavarusteluanne varten on osuuskaupassanne ruokatavaraa, lihaa ym. herkkuja. Osuuskauppanne vaatetusosastolla on hyvä Varasto kesäajan vaatetusta. m ii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 23, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-06-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640623 |
Description
Title | 1964-06-23-07 |
OCR text |
raisuina, kesäk 23 p. — Tuesday, June 23, 1964 Sivu 7 saan
i ONNITTELUMME
Canada^päivän ja suomalaisten aluejuhlalle!
McNULTY'^ LIMITED
:.MIESTEN,-NAISTEN ja LASTEN PUKIMO
LAATUVARX7STEITA KOKO PERHEELLE
^ J A L K I N E I T A * MATKALAUKKUJA, KANKAITA
Puhelin DI 5-7324
228-230 Arthur Street Port Arthur, Ontario
ONNITTELUMME
CANADA-PÄIVÄN sekä CSJ:n ja
SCAULin ALUEJUHLALLE!
BilTRITE SUPPLY LIMITED
SUOMALAINEN RAKENNUSTARVIKELHKE
Puhelin DI 4-8428 8:sas Avenue, Interctiy
(Poädiikatu MemorialAvenuielta länteen)
Raikentatkaa^^h
K i | p | RAKENNUSTARPEET TAATAAN
iiiköhöyrysauna "Finhix*'
Oli heliHX) sijoittaa kotiin tai kesäkämppään. KivisäiUön sisällä
on sähköllä juoLcttu laatta. Joka tekee sen lujaksi Ja kivien painon
Ja veden kestäväksi.
mm
ONNITTELUMME
CÄNADA;PÄIVÄN
sekä
^ CSJm ja SCAUL:n aluejuhlaUe!
SUOMALAINEN BAKEN^STABVKEUIKE
WANSPN LUMBER
Company Lhiuted
277 John SiT&er'^^^'^^imT Puhelin D l 5-6589
"Kaikkea rakeimusalaan kuuluvaa löydätte Wanaonilta''
Antakaa WANSON'm huoleksi
.rakennustarpeiden valinta
OM^ItTELUMME
Canada-imivän johdosta ja
tervehdytimme aluejuhlalle!
L I M I T E D
International kiramia-aiitoja ja AMied Equipment,
Freuhaiif perävaunuja ja kuorma-autojen
Mkorejii, Voli!kswagiOT, Karmain-Ghia, Porsche ja
RoUs-Royce autoja Firestone renkaita
MYYNTIÄ JA KORJAUSTA
Suomalainen myyjä Teidän palveluksessanne
jokaisella osastolla.
PORT ARTHUR
DI S-5488
QERALDTON
Puhelin 812
FORT WILLIAM
MA 3-6457
ONNITTELUMME
CANADA.PÄIVÄN
JOHDOSTA
JA TERVEHDYKSEMME
CSJ:n ALUEJUHLALLE
THUNMR BAY CO-OP
DAIlCV LIMITED
POiftT ARTHUR. ONTARIO
Soittalcaa DI 5-7383...
niin tilatuksenne tuodaan kotiinne!
YHTENÄISYYS ON VOIMAA
-Tristan da Cunha
YkslnSinen valtameren saari on aina kiehtonut'ihmisten mielilravi-tusta
— olipa sitten kyaymybsessS Aleksander SelUridn todellinen saari
Juan FemandeXiSauiryhmSssS IgtelS-Amerikan ;mantereen "tvlolla puo>
Ien" tai DanleM>efoen Selkirkin kokemusten perusteella luoma Robinson
Cnisoen mlellkuvitnssaari—tai siirtomaakauden alun Tyismen valtameren
unelmasaarihnojnvlne palmuineen Ja rantatyrskyineen.
Esimerkkejä yksinSisestS saaresta — todellisista Ja kuviteUuista
on maailma Ja varsinkin kirjaUisuns tSynnS. ErSs nlistS on Tristan da
Cunha^ Joka parisen vuotia sitten tuli maailman tietoisuuteen, kun tulivuorenpurkaus
karkotti tXmin yksinfiisemmistS yksinälsimmSn saaren
asukkaat sivistyneeseen maailmaan, Joka kuitenkin muodostui heille suureksi
pettymykseksi
Tan^alainen lehtimies Arne
Falk-Ronne ja hSnen valokuvaaja
toverinsa Peter Juul ovat vlettSneet
ensimmäisten Tristan da Cunhalle
palanneiden seitsemän miehen pa
rissa muutaman kuukauden ja ker
tovat saaren asukkaista, saaresta i t
sestään ja sen eläinmaatbnasta k i r
jassa, jonka WSOY , on saattanut
s3>omenkielisenSkin saataville. Kirjoittaja
ja kuvaaja pyrkivät antamaan
tästä yksin&än keskelle Ant-arkttkaa
hipovaa Atlanttia asettuneesta
saaresta y l i parinsadan sivun
tekstillä j a useilla värikuvilla mahdollisimman
monipuolisen kuvan.
K i r j a on kiehtova traditionaaliseen
matkakirja-seikkailu-tyyliin, sen tietoaines
sen sijaan on ohutta ja ehkä
epäluotettavaakin.
Tristan da Gunhan saari kuuluu
äärimmäisenä etelässä siihen' tuliperäiseen
vuoriketjuun, jonka toinen
pää on Islannissa. Varsinaisesti
asuttuna se on ollut viime vuosisadan
alkupuolelta lähtien, jolloin
Englanti (V. 1916) otti saaren haltuunsa
ja käytti sitä aluksi toisella
yhtä yksinäisellä St. Helenan saarella
olleen Napoleonin vahtipaik-kana
— saareen siirrettin hottentotti
varuskunta huolehtimaan siltä,
ettei Tristan da Cunhästa muodov
tuisi tukikohtaa Napoleonin vapaus
tamisyrityksille. Välimatiia näiden
kahden yksinäisen saaren välillä on
tosin n. 2,500 kilometriä! ^ämä hot-tentottisotilaat
Ja myöhemmin saa
ren yksinälslUe miehille lohdutukseksi
ItttbtBtuf jjotlantotfintils^t oli
vat Tristan da Gunhan ensimmäisiä
vakituisia asukkaita, joiden joukko
karttui ja tuli rodullisesti edusta
vammaksi h a a k s i rikkoutuneiden
merimiesten avulla.. Kahden ja puolen
sadan asukkaan saari on tätä
nykyä seitsemän perheen muodostama,
sukujen kantaisät ovat italialaisia,
englantilaisia ja amerikkalaisia,
mutta miltei k a i k i l l a on hottentotti-verta
suonissaan, mistä j o h ^ u hei
dän Bourbon-vaaleaksi kutsuttu
ihonvärinsä.
Saaren tulivuori on ollut l(>poti;
lassa, mistä oli syntynyt sellainen
kuvitelma, että tulikivenkatkuiset
ajat ovat takanapäin. Kunnes loka
kuun 10 pnä 1961 maanalainen tuli
puhkesi ilmoille aivan asutuksen
liepeillä ja pakotti 264 asukasta,
miestä, naista ja lasta, pakoon me
relle ja sitä myöten — Englannin
kansalaisia kun o l i v a t — r suojaan
Englantiin.
Kaukaisen valtameren saaren onnettomuus
oli muutaman päivän
ajan lehtien palstoilla kautta maailman.
Puhuttiin, eikä syyttä, maailman
yksinäisemmästä saaresta, ja
Ihmisistä, jotka korjattiin tekniikan
Ihmeitten keskelle "keskiajasta".
Sitten laskeutui Tristan da Gunhan
asukkaiden ylle hiljaisuus—^ heidän
oletettiin jäävän Englantiin, sivistyksen
keskelle, ja riemuitsevan
elämänmuutoksestaan. Näin ei kuitenkaan
käynyt. Siellä täällä rupesi
Ilmestymään pikkuuutisia hulluista
tristanilaisista, jotka halusivat palata
tulivuorenpurkauksen tuhoa
malle, karulle saarelleen,
Arne Falk Ronnen "Tirstan da
Gunha"-kirjassa on selostettu tämän
koti-ikävän syitä ja perusteita
ja ne ovat mielestäni sen paras anti.
vaikka tuntuukin siltä, että kirjoittaja
ei ole paneutunut riittävän syvällisesti
asiaan — kenties hänellä
ei "sivistyksen pilaamana" ole ollut
siihen edellytyksiäkään.
Saaren "päällikkö" Willie Repet-to
ilmaisee ajatuksensa meidän " s i -
vistyksestämme" sellaisena kuin
hän siihen Englannissa tutustui
seuraavasti: Sille on tunnusomaista
ahneus ja vauhti, kova kiire, ikään
kuin koko maailma olisi huomenna
tuhon oma. Ihmisillä ei ole aikaa
uneksimiseen eikä mietiskelyyn, ei
aikaa levähtää eikä kokea elämän
ihmeitä: merta, vuoria, säätä. E i köhän
liene niin, että teillä on VJ; 4°
yksi jumala ja ^en jumalan nimi on
raha. Te ponnistelette saadöks
kaikkea sitä mitä naapureillanne'
on. , •
On niin terveellistä joutua kaik
kine kiireineen ja Jonesien kanssa
kilvassa pysymisineen tällaisen arvostelun
kohteeksi! A^vot Tristan
da Cunhalla ovat niin toisenlaisia,
elämä kovempaa mutta myös puh',
taampaa.
W i l l i e Repetton arvio jatkuij?
Teidän naistenne on maalattava kasvonsa
ja näytettävä vartaloaan mahdollisimman
paljon pysyäkseen tasavertaisina
muiden kanssa, n i in ettei
heitä vain haukuttaisi vanhan
näköisiksi. Teillä nainen kuolee
kahdesti: silloin, kun hän ei enää
herätä miehen haluja j a todellisen
kuoleman. Meillä hänen vaikutusvaltansa
vain kasvaa vuosien mukana.
Teillä palvotaan nuoruutta ja
koetetaan salata vanhuus;
Arne Falk Ronne toteaa, että aja^
tukset eivät ole vain vanhan miehen
sanoja, miehen joka ei pysty sulattamaan
uusia vaikutteita: Tristan
da gunhan 264:stä .asukkaasta vain
18 jäi Englantiin. Myös yksinäisen
saanen nuoriso kaipasi merelliseen
kotipaikkaansa.
Tanskalainen matkaoppaamme
jättää uteliaan lukijan kuitenkin
vain' kynnykselle koettaesaan selostaa
yksinäisen saaren vetovoimaa.
Jonkinlaista kuvaa siitäkin kuitenkin
Juodaa.
Tristan da Cunha on oikeastaan
saariryhmä. Siihen kuuluvat Nightingale-
(Satakieli-) ja Inaccessible-
(Luoksepääsemätön) nimiset saaret,
joilla kuitenkaan ei ole: asutus^
ta. Itse Tristan da Cunhalla, joka
on saanut nimensä löytäjänsä portugalilaisen
amiraalin mukaan, on
asutettuna vain pieni kaistale pohjoiskärjessä.
Jokapäiväisen leivän
tarjoaa meri antimineen, lampaat
ja lehmät j a se vähä, mitä.maa tuottaa.
Puu on harvinaista ylellisyyttä:
kivistä tehtyjen karkealla heinällä
katettujen asumusten sisältä löytyvä
jpuu on miltei poikkeuksetta
haaksirikkojen jäljiltä saatua ajo-tavaraa,
jota "pyydystettäessä" antaudutaan
vaaroille alttiiksi. Tulivuorenpurkaus
tuhosi saaren ainoan
"nykyaikaisen" elinkeinolähteen
kalanjalostuslaitoksen sekä "sataman",
joka on mereltä käsin saavutettavissa
vain otollisten säiden aikana.
Merillä liikkuhiinen tapahtuu
purjekangasveneillä. jotka ovat yhteisomistuksessa.
Siltä huolimatta,
että Tristan da Cunh^ kuuluu hallinnollisesti
St. Helenaan ja sitä
tietä Englannin valtapiiriin, veroja
ei kanneta.
Radio, televisio ja sanomalehdet
ovat tuntemattomia. Saari ei sijait-
"Muutamia canadalaisia tunnusmerkkejä."
Puhdistettu. Hallituksen pri-vileges-
komitea on vapauttanut
liberaalipuolueen Järjestäjän
Keith Daveyn syytöksestä,
että hän y r i t t i "käännyttää"
Social Credit puolueen
erään parlamenttijäsenen
omaan puolueeseensa lupaa'
maila hänelle vaalirahoja.
— TNS kuva.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN
LÄNSI-ONTARIO ALUEJUHLA
ISKUN PUISTOSSA, PORT ARTHURISSA
(Copenhagin Road)
SUNNUNTAINA, KESÄKUUN 28 PNÄ
URHEILUKILPAILUT alkaen klo 10 aamupäivällä
v.- ja u.-seura Iskun järjestämänä
JUHLAOHJELMA alkaen klo 2 atapäivällä
Juhlan avaus, sekakuoro '%aiku'' ja orkesteri, juhlarunoja voim.-esityksiä
Kaksinäytöksinen huvinäytelmä
"HAKALAN RAHAT'
NUOLENHEITTOA J A MUITA AJANVIETEPELEJÄ
PÄIVÄLLINEN K L O 12 PÄIVÄLLÄ
Mojakkaa, "Hot Dogs", virvokejuomia ym. Tervetuloa läheltä ja kaukaa!
Aluejuhlatoimikunta.
JUHANNUSTANSSIT - ISKUN PUISTOSSA
Perjantaina, kesäkuun 26 piiä alkaen klo 9 Olalla
HARRY SICZKARIN SOITOLLA
Arvokas ovipalkinto. Liput: etuk. 75c — ovella $1.00
TERVETULOA! V.- J A U.-SEURA ISKU.
se fnerireittien varrella. Silloin tällöin
pistäytyy jokin laiva lähetty v i i
lä ja tällöin on tilaisuus myydä meren
anteja, raha on ilmestynyt saarelle
aivan äskettäin. Laivoista voidaan
myös saada kysyttyä tavaraa:
kuvalehtiä sisäseinien katteeksi.
Gramofonit harvoine levyineen ja
veto-WC:t ovat saaren ainoita nykyaikaisia
ylellisyyksiä.
Tulivuorenpurkauksen jälkeinen
aika oli tuhonnut tästä kaikesta
kuitenkin paljon.^Villiintyneet' koirat
olivat syöneet suihinsa lampaat,
myös nautakarjan ja aasien määrä
oli vähentynyt puhumattakaan pie
nistä perunamaatilkuista ja muusta
viljelystä, joka oli aloitettava alusta,
kun asukkaat puolentoista ja
kahden vuoden kuluttua palasivat
takaisin koteihinsa.
Arne Falk-Ronne oleskeli Tristanilla
parin kuukauden ajan yhdessä
saarelle saapuneen seitsenmiehisen
etujoukon kanssa. Hänen saaliinsa
tältä ajalta käsitti myös joukon me-rimiesjuttuja
haaksirikoista, jotka
ovat esittäneet osaa Tristanin historiassa
sekä eläintarinoita valaiden
lemmeidettistäj^^aU)
"maailnfiäir' merkilTlsVmmästa " l i n nusta",
joista olettaa puolet taruksi
j a puolet todeksi. Merimiestarinois-ta
kannattaa mainita ahvenanmaalaisen
kapteenin Arthur Söderlundin
v. 1954 Tristanin, vesillä sattunut
kuolema purjealuksen raaka
puun singottua hänen takaraivoonsa.
Tämän kirjoittajan "viimeiseksi
suureksi purjelaivakapteeniksi kutsuman
ahvenanmaalaisen hauta on
valtameren yksinäisellä saarella.
Ahvenanmaan perinteet elävät näillä
vesillä yhä: tanskalaisten oleskellessa
saarella sinne saapui maailman
"viimeinen merirosvolaiva"
— sangen säädyllinen loppujen lopuksi
— jonka miehistössä o l i ahvenanmaalainen
Bruno X , sukunime-tön
merirosvouksen takia.
Falk-Ronne nimittää Tristania
"luokattomaksi yhdyskunnaksi" ja
"hyvinvointiyhteiskunnaksi" — sivistyneen
maailman määreet eivät
tunnu sopivan Tristaniin, jossa lukutaidottomuus
on yleistä, jossa ei
ole vankilaa eikä poliisia, jossa juodaan
hieman liian paljon, mutta ollaan
silti "maailman terveimpiä
Tristanilaista elämänasennetta
kuvannee saaren asukkaiden kieli,
SUOMALAINEN SAUNA
VALLOITTAA MAAILMAA
Vanha savusauna on tulevaisuuden valtti
Millainen on Ihanteellinen sauna?
Kainuun perinteellinen sisäänlämpiävä
savusauna edustaa parasta
saunatyyppiä — tämä on nykyhetken
saunakulttuurin asiantuntijan
mielipide.
Vanha^ kainuulaisen savusau^
nan löylyt ovat laajalti makoisuu-destaan
tunnetut. Sadan asteen
omituiseksi muuntautunut englanti,
joka ei tunne mennyttä arkaa, jolle
siis historia on alituisesti läsnäoleva
niin kuin saagoissa. Tulivuoresta
jonka harja hallitsee saaren keskustaa,
leviävät harjanteet säteittäisesti
rannikolle. Niiden välillä on laaksoja,
joissa on tilaa laajemmallekin
asutukselle. Rannan kiintopisteiUä
Qn omalaatuisensa nimistö "-siellä-missä;
pappi, nostaa tavaransa; maihin*',
''harja joitä'PUkki hyppää''••—
aina ja ikuisesti, vaikka papin tulosta
saarelle tai pukin hyppäyksestä
on kulunut kenties:vuosikymmeniä.;
;•
Gordon Glass. saaren ensimmäisten
asukkaiden jälkeläisiä, on sanonut
Arne Falk-Ronelle,-että Tristan
da Gunha on hänen mielestään~~to-dellinen
paratiisi maan päällä. Ehkä
sekonkin. Ainakin se on onnellisempi
kuin useimmat muut maapallon
kolkat.
Muuttoon halukkaille ei reseptiä
ole, ellei -vanha kelpaa: haa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-06-23-07