Vapaus, December 11, 1965

              m
, ' 1 1 " '!
i i i i »
,'<i>f u:"::: :Si:i)l
Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 11 p. ^—Saturday, Dee. 11, 1965
VAPAUS ( L I B E R T Y )
E D I T O R : Wi E K L U ND
T E L K P H O N E :
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
'EstabUBhed Nov. 6 . 1917
M A N A G E R : E. S U K SI
O F F I C E A N D E D I T O R I A L e74-42«4
Publlshed thrlce weekly: Tueadays, Thursdays and Saturdays by Vapau»
Publishing Co. Limited. 100-102 E lm 5t. West. Sudbury, Ontario. Ofmada.
Mailing Address: Box 69
AdvertlBlDg rates upon appUcation, translBtlonfree of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and toT payment of postafpie in cash.
M<*Mib<;f u f thi -CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadässa: 1 vk. 19.00. 6 kk. $4.75 USArssa 1 vk. $10.00. 6 kk. |5.28
S kk. 3.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
Presidentti Kekkosen pdheestfi
— Haluan erikoisesti kiittää Vapautta siitä kun se julkaisee pre­sidentti
Urho Kekkosen puheen "rauhan turvaamisesta Norjan ja Suo­men
rajan kummallakin puolella", sanoi eräs pitkäaikainen lukija leh­temme
edustajalle viime sunnuntaina Finnish haalilla pidetyssä kai­k
i n puolin hyvin onnistuneessa Suomen itsenäisyys- sekä Sibeliuksen
syntymän 100-vuotispäivSn juhlassa.
Pitäen mielessä sitä, että suomalaista syntyperää olevat ihmiset
yleensä eivät ole oikein herkkiä tunnustuksen ja kiitoksen esittämi­seen,
ylläoleva lausunto heijastaa mielestämme sitä suurta mielen­kiintoa
minkä presidentti Kekkosen puhe on saanut niin täkäläistenkin
kansalaistemme keskuudessci mitä se on saanut Pohjanlahden molem­milla
puolin. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissakin
Presidentti Kekkosen puheessa oli useita aivan uusia piirteitä,
joista tärkein o l i käsittääksemme hänen ehdotuksensa, että NATO:on
kuuluvan Norjan pitäisi puolueettoman Suomen kanssa tehdä sopimus
siitä, että suurvaltojen välisestä mahdollisesta selkkauksesta huolimat­ta
Norjan j a Suomen välinen raja Lapissa pysyisi rauhan alueena. Pe­rustana
on, kuten Suomen kauppalehti totesi, "huoli maan pohjoisten
osien turvallisuudesta" silloin jos suursota syttyisi.
Tämä raja-alue, kuten presidentti Kekkonen lausui on tällä het­kellä
Suomen rajoista arin sen tähden, että siellä NATOn ja Varsovan
liiton intressit kohtaavat toisensa välittömämmin kuin muualla.
Jokainen Suomen ystävä voi siis helposti ymmärtää sen miksi tä­mä
presidentti Kekkosen uusi ehdotus on saanut niin suurta huomiota
osakseen erikoisesti Suomessa ja pohjoismaissa yleensä. Ainoastaan
ne, jotka eivät ole mitään unhoittaneet eivätkä mitään oppineet, voi­vat
vastustaa presidentti Kekkosen ehdotusta sillä perusteella, että
suurvaltojen väliset selkkaukset antaisivat muka Suomelle joitakin
mahdollisuuksia ainakin ulkopoliittisen suunnan muuttamiseksi, mitä
ajatusta Suomen rauhantahtoisen kansan suuri enemmistö vastustaa.
Käytäntöön pantuna presidentti Kekkosen ehdotus olisi askel
sekä Suomen että kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi jä
ydinsotavaaran vähentämiseksi.
Tämän vuoksi aiheuttaa ihmettelyä varsinkin norjalaislehdistön
kylmäkiskoisuus tätä ehdotusta kohtaan. Kaiken järjen kannalta kat­soen
luulisi, että Norjakin on kiintynyt rajojensa rauhan turvaamiseen.
Tähän mennessä ei ole Norjan valtiovallan toimesta tätä ehdotusta v i ­rallisesti
torjuttu, mutta Norjan NATO-mielinen lehdistö on tehnyt
kaiken voitavansa maanmiestensä mielien myrkyttämiseksi tätä eh­dotusta
vastaan.
Asian tästä puolesta ovat Suomen lehdet jo lausuneet oman ih­mettelynsä.
Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti, Kansan U u ­tiset,
lausui mm. seuraavaa: :
— Mielekäs on ajatus myös tunnetun oikeutemme kannalta pysyä
puolueettomana suurvaltojen eturistiriidoissa. Tämän puolueetto­muusasemamme
on Neuvostoliitto taannut puolestaan ystävyyssopi­muksessa.
Jos länsiliiton maat, jotka niin ikään'ovat vakuuttaneet
hyväksyvänsä puolueettomuusasenteemme, tarkoittavat. vakuutuksil­laan
totta, niin mikä estää NATO-maita suostumasta tällaiseen rajan-turvasopimukseen?
Jos NATO-maat (ja Norja) hylkäävät ajatuk­sen,
ne osoittavat vain, etteivät ne salli meidän pysyä "suurvaltojen
eturistiriitojen ulkopuolella." -.
On valitettavaa, ettei osa Skandinavian lehdistöstä tunne suu­rempaa
vastuuta tehtävistään ja omien maidensa tulevaisuudesta, kir­joitti
toinen, helkinsinkiläincntyöväenleh ti. Päivän Sanomat. NATO:n
edut näyttävät sille olevan rakkaimpia kuin oman maan rajojen tur-vaaminen
. \ .• •
Suomen pääomapiirejä edustava "Kauppalehti" tietää kertoa, e ttä
Norjassa on tarkoitus harkita "huolellisesti" presidentti Kekkosen eh-
/dotusta j a k i r j o i t t a a : ^ Jos ehdotus johtaa keskusteluihin, niin niis­sä
tulee ilmenemään myös Norjan sotilasliittokumppanien vilpittö­myys.
; ^ ^ j a s s a on jo ehätetty huomauttamaan, että mahdollinen selk­kaus
pohjoisessa olisi Norjan ja Neuvostoliiton rajalla eikä koskisi
Suomen etuja. Jos Norjan liittolaiset ovat samalla kannalla, niin heil­lä
ei liene mitään ehdotettua sopimusta vastaan, koska se ei muuttaisi
vallitsevaa tilannetta.
Presidentti Kekkosen nyt esittämä arvio ja ehdotus rauhan tur­vaamiseksi
isiemme maan ja Norjan rajalla on lämpimästi tervehdit­tävä
toimenpide, joka saa sekä ymmärtämystä että kannatusta myös
Atlantin tältä puolen.
de Gaullen ^'tähti'' laskemassa
: Sunnuntaina, joulukuun 5 päivänä Ranskassa suoritettujen presi­denttivaalien
"ensimmäinen erä" osoitti, että kenraali de Gaullen
_|'tähti" on laskenut romahdusmaisesti. *
Seitsemänkymmentäviisivuotias de Gaulle tavoittelee nyt uudel­leen
7-vuotista presidentin virkaa. Maan perustuslakien mukaan hä­nen
olisi pitänyt saada ehdottoman enemmistön kaikista annetuista
äänistä tullakseen nyt valituksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut siitä-
-kään huolimatta vaikka hänen kannattajansa vilauttelivat tämän tuos­ta
sitä peloitusta^ että vanha herra voi närkästyä ja jäädä pois pelistä,
ellei hän tule ensimmäisen äänestyksen perusteella valituksi. Nyt
näitä rivejä kirjoitettaessa (keskiviikkona) näyttää kuitenkin siltä, et­tä
kenraali de Gaulle nielee tämän "nöyryytyksen" ja alistuu ehdok­kaaksi
ensi sunnuntaina (jouluk. 19 pnä) suoritettaviin nusihtavaalei-hin
mihin tulee hänelle ainoastaan yksi vastaehdokas, eli oppositio-ehdokkaista
eniten ääniä saanut, vasemmiston (molempien työväen-puolueitten
j a muiden työväenjärjestöjen) yhteistä kannatusta naut­tiva
Francois Mitteraiid. ,
Vaikka niinkin kävisi, että dä Gaulle voittaisi uusintavaaleissa, hä­nen
persoonansa ympärille rakennettu tai kehitetty myytti on jo kui­tenkin
lyöity murskaksi. Kuten ön uutistiedoissa kerrottu, kenraali
de Gaulle sai vain 43.96 prosenttia äänistä lähimmän kilpailijan, Mit-terahdin
saadessa 32.04 prosenttia, kaiken lisäksi on muistettava, et­tä
samalla kun de Gaullen arvovalta on laskusuunnassa, lisääntyy
Mitterandin kannatus ja vaikutusvalta;
Ranskalaiälehtien palstoilla on arvioitu de Gaullen epäonnistu-
Britannian h i l l i t y k i en kyynillinen
petospolitiikka Rhodesiaa kohtaan
New Yorkissa, N. Y. ilmesty­vän
viikkolehden, National Guar­dianin"
liontoossa, Englannissa
toimiva kirjeenvaihtaja William
J. Pomeroy sanoo ohet$e8sakiir-_
joltuksessaan, että Britannian
, hallitus ei ole vakavissaan yrittä­nytkään
estää valkoisen vähem­mistön
diktatuurin järjestämistä
Rhodesiassa. Hän syyttää, että
Rhodesian valkoihoisten väUan-anastas
tuli mahdolUsieksi vain
Britannian ja Yhdysvaltain impe­rialismin
kyyniiiisen väärinpe­luun
ansiosta.
Pienen valkoihoisten väestöryh­män
täydellinen vallankaappaus
Rhodesiassa marraskuun 11 pnä j u l -
fcaistun~^"yksipuolisen itsenäisyysju­listuksen"
perusteella tuli mahdol­liseksi
vain Britannian J a Yhdysval­tain
imperialismin kyyniiiisen pe­toksen
iansiosta. Moraalisen paheksu-misnaamion
suojassa työväenpuolu­een
hallitukben pääministeri Harold
Wil80n avasi ovet ja seisoi ovipie-lessä,
jotta lan Smithin johtama
Rhodesian Frontpuolue voi järjes­tää
rotuhallintansa suurta enemmis­töä
edustavien afrikkalaisten y l i.
Tässä kehityksessä ja imperialis­min
sekaantumisessa siihen, ei ollut
mitään äkkipikaista. Lähes kahden
vuoden ajan valkoihoisten edustajat
olivat puhuneet tavoitteistaan ja
avoimesti valmistuneet niiden to­teuttamiseen.
Wilsonin hallitus o li
tehnyt tiettäväksi kauan etukäteen,
että se ei ryhdy mihinkään toimen­piteisiin
valkoisten vallankaappaus-suunnitelmian
ehkäisemiseksi.
. Yksi toimenpide olisi riittänyt:
hetikohtainen brittiläisjoukkojen lä­hettäminen,
jotta olisi vangittu ka­pinalliset
ja turvattu afrikkalais-enemmistön
oikeudet. Totta puhuen
yksinomaan tällaisen mahdollisuu­den
ilmaiseminen etukäteen olisi es­tänyt
yksipuolisen itsenäisyysjulis­tuksen.
Toisin kuitenkin tapahtui. Kuu­kausia
ennen kuin Rhodesian Front­puolue
suoritti tekonsa. Wilsonin
hallitus oli suurella huolella vakuut­tanut
valkoihoisille, että heidän ei
tarvitse lainkaan pelätä Britannian
sotilaallista väliintuloa, ja että brit­tiläisiä
sotajoukkoja käytetään vain
kansojen kannatusta nauttivia va­pausliikkeitä
vastaan Adenissa ja
Guianassa, mutta ei "omia sukulai­sia
vastaan": Rhodesiassa;
Työväenpuolueen hallituksen kan-sojenyhteisön
ministeri Arthur Bot-
SYNTYMÄ- '
PÄIVIÄ
Ida Hakanen, North Bay. Ont,
täyttää tiistaina, joulukuun 14 päi­vänä
73 vuotta.
E l i s a Salonen, Edmonton, Alta,
täyttää torstaina, joulukuun 16 päi­vänä
85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
misen syyksi sitä, että hän o l i l i i an
itsevarma voitostaan että hänen oli­si
tullut pitää koko joukon vaalipu­heita
sen sijaan, että hän o l i puhu­nut
vain kolmesti.
Mahdollista on, että kenraali te­ki
tässä taktillisen virheen. Mutta
se yksinään, ei meidän käsittääk­semme
selvitä hänen arvovaltansa
suurta laskua. Ranskan työläisten
kannalta de Gaullen ohjelma " k e h i ­tyksen,
edistyksen ja kansallisen
suuruuden" puolesta ei suinkaan ole
niin läheinen, mitä arvon kenraali
otaksuu, sillä se hyödyttää ensisi­jassa
monopoleja j a ydinasekilpa-varustelua
työtätekevien elintason
nousun jarruttamisen kustannukselr
_ l a . Ulkopolitiikankaan alalla eivät
ranskalaiset työtätekevät näe "gaul-lismissa"
mitään jumalallisuutta,
sillä samalla kun de Gaulle kehit­tää
"Ranskan suumuden". nimissä
"omia atomivoimiaan" hän auttaa
välillisesti ydinaseiden levittämistä
ja sodanvaaran laajentamista, mitä
ranskalaiset eivät kerta kaikkiaan
hyväksy. Rauhanomaiset ranska­laiset
eivät halua ydinaseita vaan
kaikkien ydinaseiden kokeilujen
kieltoa — mistä de Gaulle on pysy­tellyt
erossa — sekä täydellistä a-seistariisuntaa
ja kaikkien atomia­seiden
upottamista meren syvyy-
' teen.-'
Jos ei näitä tekijöitä huomioida,
silloin ei käsittääksemme voida ym­märtää
de Gaullen "tähden" laskun
poliittista merkitystä.
tomley matkusteli Afrikan maissa
lokakuussa selittäen, että Britannia
el tule sotimaan Rhodesiaa vastaan.
Lokakuun aikana itse pääministeri
Wilson esitti lupauksena saman se­lityksen
mr. Smithille Lontoon kes
kusteluissa sekä afrikkalaisten kan-sallisjohtajille
Jashua Nkomolle ja
Ndabaningi Sitholelle, Salisburyssaf
Rhodesian pääkaupungissa. Viimek­simainitun
Salisburyn kokouksen jäi
keen Wilson sanoi: "Minä pidin vel­vollisuutenani
poistaa heidän mie­listään
kaikki ajatukset tai k a i k ki
toiveet, mitä heillä oli saattanut olla
että Rhodesian perustuslailliset on­gelmat
ratkaistaan militarististen
siirtojen avulla meidän toimestam­me,
olkoon sitten tavoitteena vuo­den
1961 perustuslain muuttaminen
ja peruuttaminen, tai enemmistö­vallan
pakoittaminen nyt tai jona­k
i n muuna aikana — tai tilanteen
käsittely laittoman itsenäisyysjulis­tuksen
jälkeen.
Tämä lausunto sai Ghanan presi­dentti
Kwame Nkrumah'in julista­maan:
"Mikäli minä tiedän, tämä
on historiassa ensimmäinen kerta
jolloin mikään maa, suuri tai pieni,
on etukäteen julistanut, että ne Jot­ka
vaarantavat henkensä puolustaak­seen
laillista hallitusta, eivät tule
saamaan tukea sen maan lain ja Jär­jestyksen
ylläpitovoimilta jota vas­taan
kapina on suunnattu."
, Kieltämällä voimakeinojen käytön
oikeistolaiskapinallisia vastaan, jot­ka
pakottavat terrorihallinnon afrik-kalaisenemrhistön
y l i , Wilson ja hä­nen
työväenpuolueensa hallitus teki
muut toimenpiteet ja lausunnot mi­tättömiksi
Ja tekopyhyyden osoituk­siksi.
Rajoittamalla itsensä uhkauk­siin
talouspakotteiden käytöstä^ min­kä
varalta Rhodesian Front-puolue
oli saanut valmistautumisaikaa, B r i ­tannia
antcl Smithille .elämismah-doUisuuden.
- -Kaikki merkit viittaavat siihen
tosiasiaan, että tällaiseen yhteisym­märrykseen
oli päästy Rhodesian
valkoihoisten ja imperialististen pii­rien
kesken. Britannian hallitus,
mikä ei uskaltanut avoimesti antaa
itsenäisyyttä Smithin hallitukselle,
peläten sen vaarantavan koko im­perialismin
perusteita Afrikassa,
vältti tämän edesvastuun antamalla
tämän kehityksen tapahtua Rhode­sian
"laittomana" toimenpiteenä.
Koko tämä peli tehtiin mahdolli­seksi
kaikkien imperialististen mai­den
yhteisymmärryksen perusteella
Afrikassa, ollen tavoitteena linjan
eli rajan vetäminen Afrikkaan, sikä­läisten
kansojen vapausliikettä vas­taan.
Britannian yhteydessä tässä
kolonialismin jälkijoukkotaistelussa
on Portugalian siirtomaat Angola
ja Mozambique sekä Etelä-Afrikan
rotusyrjintävaltio.
Ennen itsenäisyysjulistustaan l an
Smithin hallitus suoritti erittäin
nopeita diplomaattisia manööverejä
itsensä turvaamiseksi. Lähettiläs
meni Portugaliin lähetystön järjes­tämiseksi
jo viime kesäkuussa, huo­mioonottamatta
Britannian muodol­lista
protestia. Mahdollisten talous­pakotteiden
varalta tehtiin sopimus
tavaran tuottamiseksi Portugalin
siirtomaa-alueitten kautta. Sen lisäk­si
Ranskan vientilaitos, Banque
Francaise du Commerce, Exterleure
lähetti lokakuussa edustajansa neu­vottelemaan
Rhodesiaan.
Ranska, Portugalin, USAn Ja B r i ­tannian
liittolainen NATOssa, pidät­tyi
YKssa äänestämästä päätöslau­selmasta,
missä vaaditaan talouspa­kotteita
Rhodesiaa vastaan. Portu­gali
Ja Etelä-Afrikka äänestivät sitä
vastaan. Linjoittuminen on siis seu­raava:
Samalla kun Britannia ja Y h ­dysvallat
ulkokultaisesti tuomitsivat
sanoissa yksipuolisen Itsenäisyysju­listuksen,
Portugalia, Ranska Ja
Etelä-Afrikka huolehtivat siitä ettei
Rhodesia huku "talouspakotteisiin".
.Tämän järjestelyn huomioiden
Britannian talouspakoteohjelma
"ankarimpina toimenpitenä" Rhode­siaa
vastaan on täysin ontto. (Bri­tannian
huomatulramat liikelaitokr
set, jotka ovat sijoittaneet Rhodesi­aan
pääomlaan $400,000,000, ovat
sanoneet, että talouspakotteet eivät
suuremmin vaikuta niihin.) Lontoon
alusta pitäen esittämä " l u j i n toimen
pide" oli uhkaus, että Britannia el
osta Rhodesian tupakkaa. Ennen
yksipuolista Itsenäisyysjulistustaan
rhodeslalalset valkoihoiset myivät
kuitenkin koko vuoden 1965 tupak-kasadon.
Kymmenen päivän kulut­tua
yksipuolisen Itsenäisyysjulistuk­sen
Jälkeen Etelä-Afrikan Rembrat
tupakkayhtiö Ilmoitti, että se oli tar­joutunut
ostamaan Rhodesian koko
tupakkasadon vuodelta 1968. (Mai­nitun
tupakkayhtiön puheenjohtaja,
tri Anton Rubert, on Etelä-Afrikan
rotusyrjintähallltuksen voimakas tu­kija
Ja hyvin tunnettu henkilö brit­tiläisissä
liikemiespiireissä.) Rhode­sian
tuppakkafarmarien sanotaan
valmistuvan luottamuksellisesti seu­raavaa
tupakkaistutuskautta varten,
aikoen lisätä 5-prosenttisestl tupa­kan
viljelysmaata saadakseen siten
korvauksen Brittlläismarkkinaln e-tuoikeukslen
menetyksestä.
Rhodesian taloudelle hyvin tär­keätä
öljyä on luvattu samanlaisten
mutkatelden kautta. Miljoonan
tonnin kapasiteettinen öljypuhdista-mo
rakennettiin viime vuonna koval­la
kiireellä brittiläisen, amerikka­laisen
ja ranskalaisen pääoman tur­vin
Rhodeslean. Se sijaitsee Umta-lissa.
juuri Mozambiquen rajan lä­hellä.
Y K i n Turvaa
Ilhödesfan asiasta marraskuun 21
pnä hyyäksymässä päätöslauseiftifu^
sa kehoitetaan Jäsenvaltoja "t$k«^
mään kaikkensa, kaikkien talqtusuh-teittensä
katkaisismiBeksi RhodMi-aan,
sisältyen siihen öljytuotteiden
boikotti." Ennen yksipuolista itse­näisyysjulistusta
Rhodesia teki kui­tenkin
sopimuksen, jonka mukaan
se saa öljyä portugalilaisen öljy-yh­tiön,
Sonaun ja sen alayhtiöiden vä­lityksellä,
joilla on öljykenttiä A n ­golassa
Muita järjestelyjä on tehty
erään ranskalaisen öljy-yhtiön kans­sa,
jolla on alayhtlö Etelä-Af rikas­sa.
. , '
Sen sijaan eittä se olisi järjestänyt
öljybolkotln. kuten Y K : n turvalli­suusneuvoston
päätös edellyttää^
Wilsonin hallitus esitti asian parla­mentin
käsiteltäväksi. • SleUä kova­pintaiset
konservatiivit vastustivat
talouspakotteita yleensä. Tämä vii­vytys
teki mahdolliseksi sen, että-
British Petroleum ja Royai Dutch
Shell voivat kuljettaa tuotteitaan
Rhodesian puhdistamoon, mistä ne
molemmat omistavat osakkeita.
Tämän vuoksi ei ole yllättävää;
että Smith hallitus j a sen valkoihoi­set
kannattajat, ovat lisääntyvästi
itsevarmoja. Heidän katsantokanta­naan
on. kuten Smith sen esitti, että
Rhodesian kysymys on "yhdeksän
päivän Ihme", mikä häviää vähitel­len
uutisotsikoista, Jättäen valkoi­hoiset
kontrolliasemiin.
Heidän kontrollissaan onkin Bri­tannian
siirtomaiden mehukkain pa­la
Afrikassa. London Daily Mail-lehti
on sanonut Rhodesian valko­ihoisia
"miltei maailman lalskim-maksl
luokaksi." Siellä on 219,250
valkoihoista herraa 4 mlljonan af-rikkalalstyöläisen
hartioilla. 96:6ta
miljoonasta eekkeristä maanvllje-lysmaasta
on 36 miljoonaa eekkerin-alaa
parasta maata vajaan 7,000 eu-rooppalalsperulsen
farmarin käsis­sä;
niistä on 4,826 farmaria, joilla
on kullakin y l i 1,000 eekkerinalan
farmit; 595, joilla on y l i 10,000 eek­kerinalan
farmit Ja yksi kolmannes
eurooppalaisperulsten valkoihoisten
farmarien hallussa olevista farmeis­ta
käsittää y l i 20,000 eekkerinalaa
maata. Tavallisten europpalaistyö-lälsten,
kuten kauppa-apulaisten
vuosipalkka on noin $3,500; vastaa-
DelU.: — Intia on päättänyt ryh­tyä
laajoihin varotoimiin ja aloittaa
säännöstelyn, koska vuosisadan pa­hin
kuivuus on aiheuttanut maassa
nälänhädän uhan.
Kuivuus en koetellut kahdeksaa
Intian 16 osavaltiosta ja yksistään
Rajashtanissa siltä kärsii -viisi mil­joonaa
Ihmistä. Sadat maanviljeli­jät
ovat lähteneet perheineen ja
nääntyvine karjoineen kuivuuden
koettamilta seuduilta etsimään. pa­rempia
malta.
Maan suurimmissa kaupungeissa
aloitetaan talven aikana vehnän, r i i ­sin
ja: sokerin säännöstely. Hallitus
avustaa kaivojen, patojen Ja kana­vien
rakennustöitä pahiten kärsi­neillä
seuduilla. —
Pääministeri L a l Bahadur Shastri
on myös kehottanut kansalaisia sääs­tämään
elintarvikkeita "jättämällä
väliin" yksi ateria viikossa. Vilja­tuotteiden
tarjoilu juhlissa on kiel­letty.
Nälänhädän uhka johtuu siltä, et­tä
monsuunisateet jäivät tulematta
laajoissa osissa Intiaa. Viljasato
Jäi arviolta 12 m l l j . tonnia e l i n. 14
prosenttia odotettua pienemmäksi.
vanlaisten afrlkkalaistyölälsten vuo­sipalkat
on $350. Afrlkkalaistalon-pojat
eivät saa kätelstulolksl muuta
kuin $11 vuodessa.
Vuoden 1961 perustuslain ääniol-keusperustana
on tulojen erilaisuus.
Siellä on kaksi vaaliluetteloa. Pääs­täkseen
A-luokan vaaliluetteloon,
henkilöllä täytyy olla $1,000 vuosi­ansiot
a neljän vuoden Jatkokoulu-todlstus.
B-luokan kelpoisuusehto^
na on $370 vuositulot ja 2 vuotta
jatkokouluja Noin 90 valkoihoista
on A-luokassa, ja valitsee parlament­tiin
50 edustajaa; B-luokassa on
(neljästä mlljonasta) noin 80,000
afrikkalalsvalltsljaa, ja he valitsevat
parlamenttiin 15 edustajaa.
Britannian hallituksen ehdotuk­sen
keskipisteenä Rhodesian tule­vaisuuden
suhteen on ollut se, että
"afrikkalaiset opetetaan Itsehallln-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
SUOMEN VASEMMISTON YHTEISTYÖ
SUUNNITELMAPOHJALLE
Helsinki. — (KU) — SKDL on
valmis hallitusyhteistyöhön sosiali­demokraattien
kanssa tai sodanjäl­keistä
kolmen suuren yhteistyötä
vastaavalta pohjalta, todettiin äs­kettäin
päättyneessä S K D L : n liitto
aeuvoslon kokouksessa. Vjisemmis-ton
yhteistyö on viime aikoina l i ­sääntynyt,
mutta se on ollut vielä
.sattumanvaraista. SKDL pyrkii
eteenpäin: vasemmiston tasavertai­nen
ja suunnitelmullinen yhteistyö
on tuloksellisen poliittisen toimin­nan
ehtO; koroslctaan kokouksen
julkilausumassa. Keskustelu ko
koukse^ssa oli erittäin vilkasta. Sii­nä
valotettiin käsiteltävänä olleita
nsiojtn monilta puolilta. Erilaisia
mielipiteitä esitettiin mm. S K D ^ :n
ja TPSLin vaaliliiton käytännölli­sestä
toteuttamisesta eri vaalipii­reissä.
SKDLn kannatus vaaleissa on jo
vuosia ollut suunllleen sama, sanoi
pääöihteerl Ele Alenius. Nyt on
mentävä eteenpäin. Moninaisuus on
SKDL:.ssä eteenpäin vievä voima;
koska kaikkien liikkeessämme mu­kana
olevien päämäärä on yhteinen:
parempi yhteiskunta..
Kokouksessa hyväksytyssä julki­lausumassa
on keskeisimpänä aja­tuksena
"yhleistyöhenklsen vasem-mistoenemmistön"
saavuttaminen
lähestyvissä eduskuntavaaleissa
Julltilausuman teksti on seuraava:
SKDL on maamme uudistuspoli­tiikan
aloitteellisin voima. Se on
esittänyt omat vaihtoehtonsa yhteis­kuntamme
keskeisimpiin ongelmiin
ja ollut varmin vastapaino porvaril­lisen
hallitukseiT politiikalle. Uudis-tustoimlnnan
vahvistuminen edeL
lyttää eduskunnan voimasuhteiden
muuttumista, ja siihen S K D L pyrkii.
Yhtelstyöhenklsen vasemmlstoenem
mistön saaminen eduskuntaan tule­vissa
vaaleissa on tavoitteemme.
Tähän tähtää myös vaallyhtelstyö
T P S L : n kanssa.
Vasemmiston yhteistyö on viime
aikoina lisääntynyt. Tämän SKDL
toteaa mielihyvin. Yhteltstoiminta
on kuitenkin ollut vielä sattuman­varaista
ja vailla pitkäjännlttynel-syyttä.
SKDL pyrkii yhä eteenpäin:
vaseniiujstuii tasavertainen ja suun­nitelmallinen'
yhteistyö on tulok­sellisen
poliittisen toiminnan ehto.
SKDL luoitaa siihen, että niin ajat­televat
myös monet sosialidemo­kraatit.
Yhteistyöhenki nen vasemmisto-enemmistö
eduskunnassa vaalien
Jälkeen merkitsee, että hallituspoli­tiikka
voidaan rakentaa uudelle pe­rustalle.
SKDL on valmis hallitus^
yhteistyöhön sosialidemokraattien
kanssa tai sodanjälkeistä kolmen
.suuren yhteistyötä vastaavalta poh­jalta.
SKDL:llä on kaikki mahdollisuu­det
seuraavissa vaaleissa .SKDL:lIe
annettu tuki merkitsee kannatusta
yhteistoiminnalle Suomen turvalli­suuden
ja Itsenäisyyden sekä kan­salaisten
paremman elämän hyväk^
si.
S K D L : n LIITTONEUVOSTO
5. 12. 1965.
PÄIVÄN PAKINA
TARUA JA TOTTA VIETNAMISTA
Väittely siitä, "kumpi oli ensin
kana tai muna" saattaa olla joskus
mielenkiintoista ajankulua.
Mutta vakavista »sioista puhut­taessa
se on sittenkin kehno "teo­r
i a "
Toronton Vapaa Sana turvautui
kuitenkin sellaiseenkin tempai­suun
pauhatessaan Vietnamin l i ­kaisen
sodan lopettamista vaativia
rauhanpuolustajia vastaan kli-joit-tamalla
vllmc torstaina noin ni­meensä:
. . Sen lisäksi, että nämä
mielenosoitukset (Yhdysvaltain so
taohjelmaa vastaan — K) ovat
ilmeisesti tarkoin valmistettu­ja
. . . ilimetystä myöskin he­rättää,
se, että näissä mielenosoi-,
tuksl.ssa ei koskaan vaadita Etelä-
Vlenamista poistumaan niitä, jot­ka
sinne kaikkein ensiksi hyökkä­sivät
— nimittäin Pohjois-Vietnam
min kommunistljoukkoja . . ."
Täten Vapaii Sana veti esiin
vanhan verukkeen eli. väitöksen,
kumpi oli ensin, muna tai kana.
Palaamme siihen vähän myöhem­min.
Antakaamme kuitenkin sitä
ennen Vapaa Sanan* "kynttilän"
loistaa meille kalkille.
Näin se kli'jöltti:
"Tosiasia on ja sellaisena\ se
kaikesta komnntnlstien harjoitta­masta
propagandasta pysyy, että
Yhdysvaltain sotilaallisia neuvon­antajia
lähetettiin Etelä-Vletna-mlln
vasta sen jälkeen kun kom­munistit
olivat siellä aloittaneet
sisällissodan Etelä-Vietnamln halr
Utusta viistaan . , .
''Yhdysvallat ei halua palaakaan
Vietnamia. Mutta Kiinan kominu-nisUt
haluavat . . . "
Se siitä. Vapaa Sanan näkövink­kelistä
katsoen Vietnamissa ovat
siis "valloittajina" kiinalaiset, jot­ka
"haluavat" jne., vaikka eivät
ole mailla eikä halmeilla! Kukaan
ci ole edes propagandamielessä
väittänyt, että Kiinalla olisi sota­voimia
Vietnamissa. Yhdysvalloil­la
on sen sijaan siellä Washlngton-in
omien .myönnytysten perusteel­la
165,000 sotilasta, mutta Wash-
Inglon el silti kuulemma "halua"
mitään Vietnamista!
Siinä on sitä "johdonmukaisuut­ta"
kerraksi, mihin Vapaa Sana
mainitussa ' tuimituskirjoitukscs-r
saan Vetoaa.
Vakavasti puhuen olisi aivan
mieletöntä Jatkaa Vietnamin l i ­kaista
sotaa sillä perusteella jos
joissakin piireissä halutaan vältel­lä
kuka on sodan aloittanut.
Historia tulee omalla tavallaan
ja ajallaan toteaman tämänkin so­dan
.syylliset. Tärkeätä on .sen si­jaan,
että sota saadaan lopetetuk­si,
ja että se lopetetaan mitä pi­kemmin
huolimatta siitäi kuka
on syyllinen. -
Mitään "yksimielisyyltä" el ole
esimerkiksi; vielä, saavutettu siitä,
kuka oli syyllinen Korean sotaan.
Mutta Korean sota on lopetettu
ja historia tulee omalla ajallaan
näyttämääny niin uskomine, että
sen sodan aiheuttajana oli Yhdys­valtain
imperialismi, mikä Viet­naminkin
sodain aloitti. Mutta huo­limatta
siitä, niitii historia tulee
paljastaniiaai^ tosiasia On,, että
Korean sota on sen alkamista kos­kevista
nykyisistä eiimlelityyksis-tä
huolimatta lopetettu, ja niin
voidaan lopettaa Vietnaminkin so­ta,
jos on hyvää tahtoa.
Toisaalta luulisi, että el alna^
kaan puhtaalla omalla tunnolla
olevat pihit voi vastustaa kiista­kysymysten
jättämistä historian
ratkaistavaksi.
Mutta mikäli Vapaa Sana kai­kesta
huolimatta haluaa "vanhoja
kaivella" siinä uskossa, että täkä­läisille
maanmiehillemme voidaan
syöttää vaikka kuinka paksua pa-juköyttä
"Pohjois-Vietnamin hyök­käyksestä",
niin tässä yhteydessä
—on syytä turvautua todistusalne-histoihin.
Asla ei torontolalsystä-vät
ratkaista "kovalla huudolla"
eikä edes kilpailulla siitä, kuka
lujemmin jaksaa huutaa. Väitök­set
on todistettava tosiasioilla ja
tosiasiat ovat tässä tarua kum­mempia.
• -
Tosiasia No. 1. on, että Gene­ven
sopimus vuodelta 1934 mää­ritteli,
jotta Vietnamin hetkelli­nen
jako päättyy vuonna 1956
suoritettaviin vaaleihin.
Tosiasia No. 2 on, että Yhdys­vallat,
vaikka se kieltäytyikin al­lekirjoittamasta
sitä, antoi pyhän
lupauksen Geneven sopimuksen
'kunnioittamisesta'.
Mutta kun t u l i vuosi 1936, niin
Saigonin hallitus, mikä toimi asial­lisesti
Washinglonin juoksupoika­na,
kieltäytyi vaalien Järjest|lmi-sestä.
Miksi? Yksinkertaisesti sik-
.si kun Wa.shington epäili tai oi-'
keanunin tiesi, että vaalitulos ei
olisi Yhdysvaltoja miellyttävä.
Todistuksiako?
Kaiken mokomin! Yhdysvaltain
ulkoministeriön > (State Depart­ment)
vuonna 1961 julkaisemassa
Valkoisessa kli'jassa sanotaan
asiasta:
"Kommunistit laskelmoivat, että
koko maata kalkittavat vaalit . .
antaisivat koko Vietnamin heille.
KontroUoldessaan täydellisesti
väestömäärältä suuremman, Poh­jois-
Vietnamin osan, kommunistit
olettivat saavansa etelästä riittä­västi
kannatusta asialleen saavut­taakseen
voiton missä tahansa
vaaleissa ("In any ballotlng") . .
Etelä-Vietnamin viranomaiset
kieltäytyivät lankeamasta tähän
huolella valmistettuun ansaan
(Geneven sopimuksen toteuttami­seen
— K ) . He (Saigonin viran­omaiset
--- K) olivat vakuuttunei­ta,
että niissä olosuhteissa el voi­taisi
ilmaista täysin vapaata j a:
demokraattista mielipidettä poh­joisesta."
Näin on asla USA:n omien asia­kirjojen
valossa.
Sivumennen sanoen Washington
vastustaa vieläkin Geneven sopi­muksen
toteuttamista sikäli, että
Vietnamin kansalllskysymys rat­kaistaisiin
äänestyslippujen, ejkä
ampumisen-avulla.-Kalklsta "rau-hanvakuuttelulsta"
huolimatta
Washington vastustaa edelleenkin
yhtenäistä Vietnamia, j a . puhuu
"'Etelä-Vietnamin Itsenäisyydestä"
ikäänkuin Geneven sopimusta ei
olisi (koakaan ollut — - ja kalkki
vain siksi, kun Washington pelkää '
vapaan kansallisen äänestyksen tu­losta
Vietnamissa. ^ känsäkoura.