Vapaus, April 16, 1957

              Tiistaina, huhtik- 16 p. ~ Tuesday, April 16, 10S7
pm
VAPAUS auemrV) — Sodependent l a b or
lOaa»s<tf FJAnhdi CanniHani. S i -
taUlsbed Nor, 6. » 1 7 . Autbottaed
» «eond d m m by the Post
OfOee Depaitatent,- (>ttawa.v pub-
Ushed thriee «Mkly: Toesdays,
rnmndays-aiid eattvdays by. Vapaus
PqbHghing Company Ltd., at 100-102
B m St. W., Sndbtary, O n t , Canada.
ItelephoDes: B t a . Offlee OB, €-4att:
EOitariai OfOee 08/4-43». Manager
E. Suksi. Bditor W. Ekltind.' I l i l U ng
addre»; Bo« Sudboiy, Ontatto
Ativertising raics opos^
Ttanslatlon flnee ö f ebatge/ "
7ZLAU8BD1NAT:
Tanadaaaa: l vk. 6 kk. 9.15
a kk. 22S
Thdysvalloiass: 1 vk. &00 0 kk. 4 J0
JuomeBsa: 1 vk. &80 « kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Km; m
piip
»•I
mi
p e 1?^
III 0'%'
H «l i i i
1917 — Juhlavuosi — vuosikerta —1957
Naamiotta!
. Huolimatta siitä mitä "vanhan tyylin politiikot" tekevät
tid tekemättä jättävät, he puolustavs^t sitä aina sillä, että
*^hteisen kansan edut" vaativat juuri niin.
^ , MelUä tavallisilla "kadun miehillä ja naisilla" saattaa olla
epäilyä esifti, siitä kun. kolmannes suurista veromenoistamme
käytetään kansainväliseen varustautunuskllpailuun. Mutta
'«vanhan tyylin politiikot" vakuuttavat, että "yhteisen kansan
^ u t " vaativat sitä! Meillä tavallisilla "nurisijoilla" saattaa
olla epäilyä siitä, että nykyinen inflaatiosuunta — hintojen
jalkuvavkohoaminen näpistelee varkaan tavoin pikkusääsr
täjäin varat ja kovalla taistelulla voitetut paikankorotttkset
— mutta "vanhan tyyli» politiikot" vakuuttavat, että "yhtei-reri
kansan edut" vaativat juuri olevaisen jatkamista eli
rahanarvon edelleen laskemista! ,
. Näin kautta linjan. Tämä on niin yleinen menettelytapa^
että sitä pidetään itsestään selvänä asiana, kuten ikurjan kerr
jäläisen kuolemaa.
" Mutta nyt tuli Britannian toryhallituksen uusi budjetti,
jossa on "urhoollisesti" heitetty yli laidan kaikki naamiot ja
sanotaan suoraan,. että tarkoituksena on "yhteisen kansan,
kustannuksella" ostoa torypuolueelle "hyvää tahtoa" niiltä
joilla on sitä mitä koi syö ja ruoste raiskaa. Britannian "ur-hfeä
toryhallitus" on juuri saanut vabniiksl valtionvarain
talousar<rion alkavalle tilivuodelle — ja tässä bu^etissa vä­hennetään
brittiläisten verotaakkaa yhteensä noin miljar­dilla
punnalla^ Tähän asti näyttää kaikki hyvältä, mutta
sitten tuleekin se "mutta". Tästä veroalennuksesta hyöty-:
vätpäääsiasäa ne joiden viikkopalkka on yli 40 puntaa. Kun
ke^kinkertidnen brittiläinen työläinen ansaitsee vain 11^ p
taa viikQssa, niin silloin nähdään ketä tämä uusi budjetti
auttaa ja ketä ei.
^Britanniassa on ollut työväestön keskuudessa suurta tyy-tym
siitä kun Suezin epäonnistuneeri
sotaseikkailuft aikana ja jälkeen ovat hinnat kohonneet jat^
kuvasti. Elinkustannukset ovat jatkuvasti kohonneet, mutta
palkkoja ei ole nostettu. Oikeuden ja kohtuuden nimissä olisi
luullut, että valtiovallan toimesta olisi suunniteltu verohelpo­tuksia
juuri pientuloisille väestöosalle. Mutta päinvastoin
on tapahtunut. .Työläiset, farmarit ja muut-miljoonat jotka
ansaitsevat keskimäärin 11 puntaa viikossa (noin $30 meidän;
rahassamme)isaavat tyytyä niihin murusiin, mitä he saavat'
huvitteliiveron (elokuvalippuijen jne.) alentamisesta, mutta i
"petfjken pää" (jolla on vaimo ja.ki^ksi lasta),Joka ansaitsee ^
$10,(iOÖ;'vubdes^a',säa 15 prosenttia hu^ yeroihinsa,
eli kaikkiaan $600 veroalennuksen! -
Tällainen on'se '*huoltovaltio (welfare state) miksi on
Britanniaa ja muita ns. yksityisyritteliäisyyteen perustuvien
maiden valtioita viimeaikoina sanottu — vaikka suurin osa
Yksilöistä menettää niissä kaikki yrittelijämahdoUisuutensai
Mutta ihhieellisintä sittenkin on. se, että Britannian toryh*al-litus
sanoo suoraan mistä on kysymys: Torypuolueen valtio-varaimninisteri
Peter ^orneycroft sanoi suoraan ja kaunis­telematta
esittäessään tämän budjetin parlamentin hyväksyt­ty
vaksi viime tiistaina^ että se on "mahdollisuuksia, laajen-;
nusta ja innoitusta" antava: budjetti joka "antaa eniten niille,|
joilla enemmän oft^'. Ja että mitään ei olisi jäänyt väärin^ '
I käsityksen'varaan, valtiovarainministeri Thorneycroft julisti:
"Me olemme päättäväisiä, että yhteiskunnassa, jota yri-'
tämme kehittää, on iina tilaa ylhäällä."
Britannian torypuolueen valtiovarainbudjetti on todella
dhjelmö/joka ••antaa eniten niille joilla eniten on" ja "mah­dollisuuksia"
niille harvoille ihmisille, jotka ovat muutenkin
liian varakkaita.
Mutta kaikki nämä "mahdollisuuksien" antamiset on
maksettava niistä rikkauksista mitä työläiset, farmarit ja
keskiluokkalaiset työllään tuottavat. Toisin sanoen^ tory­puolueen
hallitus antaa ''mahdollisuuksia" yläluokkien har­vainvallalle
"tavallisten vkadunmiesten ja -naisten" leivän
kaventamisen kustannuksella.
Me epäilemme, että Britannian toryhallitus 'löi tällä
' budjettiluonnoksellaan viimeisen naulan* omaan ruumisark­kuunsa
-r- jos ei sen tarkoitus ole lykätä ^vaaleja kauaksi
! tuonnemmaksi.' Jokatapauksessa me saamme olla varmoja
kahdesta asiasta: Tämän budjetin johdosta nousevat Britan­nian
työtätekevien palkankorotusvaatimukset entistä suu­remmiksi.
Samalla saamme todeta, että toryhallituksen pro­pagandistit
tulevat leimaamaan miltei isänmaanpetturuu-deksi
kaikki palkankorotusvaatimukset!
pit
l i
Uusien tilausten hankinta
: Viime^^v^ kestävä kampanja, jonka
aikana on tarkoitus uusia kaikki katkeamassa olevat Vapau­den
tilauksetjaisen lisäksi hankkia 150 uutta tilausta lehdel­lemme.
''Me olemme ilomielin panneet merkille, että monella
paikkakunnalla on järjestöväen toimesta kiinnitetty taipeel-lista
huomiota tähän tärkeään kysymykseen. Varmuudella
voidaan myös etukäteen sanoa, että niillä paiMcakunniUa;
emissä on lähdetty järjestöväen yhteistyöllä tätä .tehtävää
toteuttamaan, saadaan"osuudet" kitkattomimmin täyte­tyiksi.
; Mutta järjestöväen lisäksi voivat Vapauden kalldd tilaa-ijÄt^
ja lukijat auttaa uusien tilausten hankinnassa; Lukijan
vhjrvä sana" lehdestämme naapurille tai työtoverille voi hy­vinkin
olla ratkaiseva tekijä uuden tilauksen hankinnassa.:
;Sitäp8i^^^^^ yleensä voivat tehdä suuren palveluksen
:iinu)ittamalla paikalliselle asiamiehelle tai -naiselle^ että hän
;:8Uo^ttelee vierailua sen tai tämän naapurinsa luona. Ja
i;Vapaus on erittäin:kiitollinen siitä, jos lukija vaivautuu niin
v^päljon, että ottaa vastaan ystävältään uuden tilauksen ja
^ ^ i i ^ ^ välittömästi lehtiliikkeemme
koi^ttoriin Sudburyyn.
.;^t:l^övaenlehtenä Vapaus joutuu seisomaan kokonaan
^ c { ^ ^ Se ei saa miltään vieraalta taholta sen
parihmin taloudellisia '^korvausta" kuin "puolestapuhujia-
SyntVnoisiiivll - «
Oifcar MteBMi^' Loekeiby, O n t ,
täyttaft t S n U n , faobUktiun 10 päi­vänä
dS vtiot(«. >.
' YbOmoiB tmtäataUn ja tuttavam
onnentoivotuksiin. -
Muidais-Suomen laskiaisen vietto
I^denlfustaihnaa .
S. Sos-cteinleii '
piinicoflfioubsessa
Helslnli. — hirnun EtemstA
sosdenu plUf JSr|est5tt 1u>koiik«es-aa
byviksyti^nS p^fSsfaflselma»
sa läa$ntMM häiutiata^
tattlMbieIaä»ta(, - cttS se tolea-tettbju
tteiii 'akasta" taak­kaa
palkansaajien Jd 'ttnldea' vS*
bävaraJatea kaiuiettavaksl"^ S a
merkitsee '^«nununmiieB Jo a a -
plsttfneeD elintason edelleen alen-.
tnndsta."
Satakiuuuui: sosdem« pUHjSrles-tdn
kokouksessa j:<^byva|$ytyss3
Jwlfc»aM»nm«SMr sensijaan; asetu-,
taan pnolastamaan balUtnksen
vakanttanMsobJelnuMi Ja ;hyvak8y-tSSn
so84«in. ednskiiiitarslinän
asennoitufnlnensUiiett« f vaikka
oMeima ei ^-pSiltdsUtselnian
mukaan — "kaikilta osin tyy­dytä".
Vaikka tiaiin
onkfnvja SKMQ
riM» nm^atyvlita ««takrtnmi Tf»
letadeitE HMJain pHiti»|iif|ii n
nUkM fhfhf** kirJalliitsfM;
palaofftian mfclecg vanhan
•an HSlfhrfatapoJa;
Soonea kaas* «o kaotf» « ä i t i -
bistoriaaa» tMlrta|Tmi katiilhit
tairaan merkfcefl raodeotokmsH-TfHe
tttnOartni Ja fa*rtrtl«t mä-keä
iloisin htrodofn Ja pUkia pdla-vaa
toivotofcstn. Snoffa osa vaa-böists
enteenoCiotavofarta, lienee Jo
fcnlteakln .Pänyt molstoien a u -
seoon virtlinin Ja ntoidea vanbojea
tarväcalojea rfnaalfe Ja vaiaf>
U n ifippeftt on afln kc^itnittaBBt
cläniiia nuUOapilvilmnie saakka.
NylQAfvlen Ihminen loottaa' e i t t u -
män tlmatietteenisen kefliaid9ltoiäita
säätiedotuksiin k u i n esi«anheni|)Ieiua
UifcottUa^ ctt& Jo» lartrfalsma aa-
^etti
,.. -peittyy,
nlto Ja fllitfilariil p d t M t oIU-knpsv
ickl^ia liyfcfciv& tobi.
kasta' b e tM ras-yimtJkioM
Ja jcesäia
sen äydmiim^^^.^M midäuman jptatioja
paisätak:' i U u f ^ enemmän o l i
«K«M>»n*^ ^ . w w » > » b . ^ - m — t- rasvaa, sen parempi Kuta enemmän
oteavootta, MtiKkrmninm viljan te-^^^ «öteli i ^ J i e n suupielissä Ja
Lnmexftuk) y l e e n d aieiUtai byvää,
RunsaalttBinen laaUabien tiesi byväft
ti Heiluvan tonkan
favara-nimeldtäällä
miljoonaomaisuus
Ne nuoret. Jotka ovat bältioitu-ueet
Elvis Presleyn -suhteen, ovat
Heary Ö. Sapefsteio-pimlsea (Be-vertey
H i l l , ' Cal;)! tolitiellaan ame­rikkalaisen
liikemiehen saatavilta
olevia .asiakkaita. \'
Teollisuus- ja^ liikealanr tehok­kuutta
edistävän Scope-nimisen
Julkaisun .tnukaati Saperstein on
myynyt 3 kuukauden'aikana $22
mllj. arvosta. ''Elvis Presley tava­roita
».
Kqn Saperstein n&ki nuorten
tyttöjeb kirjoittavan buulipuna-puikoilla
"Me raka^mnie Elviäiä";
iän päStti ruveta myym&an Pres-eyn
huulipunaa. Ja, sando Scope,
tämä taikanimi tuotti seUaisIa tu­loksia;
että "saippuakuflinkaatkin
kadehivat sitä".
TfiOia yritteuas lukumies hankki
sievoisen rikkadden vaate-, r u o j^
tavara- koriste- Ja kaunistustava-rollltr.
Häneii ohjeenaad oli: "Myy­tävin
tavaran pitää oUa'jotakin sel­laista,
mitä asiakkaat tarvitsevat
tavarana Ja laadultaan standartti-tuotteiden
vertaisia. Jeans-pttksyJen
pitää olla hyvälaatuisia sen lisäksi,
että niillä on Presleyn nimi".
' Sapersteih-liike on byt pystyttä­mässä
brittiläistä yhtiötä Joka tu­lee
tulvittamaaa, sikäläi^t markki­nat
Elvis rtesleynniibRiUä tava­roilla
silloin kuinv tämä heiluva
lonkka ' menee ' vierailukiertueelle
Britariniaan.'?, . ' ^ : >'
ennustelultiin. J a cSikäpä n i i n oiddn.
että nykyjiäfvlen menetebnat avat
entisiä luotettavammat.^ mutta Jon­kun
v^opetuicsen nlistttln • aentaan
saamme. Ne osoittavat meiHe; kttln-ka
voimakkaasti esi-isSmme ovat t u n -
teneeiiaheisisryten8& maalian Ja sen
smtimUn adcft tySbSn, jota ilman maa
pysyi faeddmilttamanä.
Eslvaiftenipamnie viettivät laski­aista
Jo ennen krtetfaiuskon tänne t u ­loa.
Bmme t i e ^ xnllia. nbn^;Hbe
tuota ijttfilaa aiutsuiirat, omtta i l e -
dämnui että^ee o l i yksi tärkeimpiä
vu((tuisjuhrllfl w : etenkin naisten töi­den
kannalta. l^y^Jm päivään men.
nessä oU naisten saatava kdiruut Ja
lanicojen muokkaukset päätökseen se­kä
aloitettava kankaiden kutominen;
Joihon työhön päivien pidetessä saa­tiin
taipeidUistä valoa. Kifaipa sitten
Ualftfttitaikin, että kaikki, mitä laskiai­sena
tekee tafidca tekemättä Jättää,
kotidlsbuu naisten käsitöldöi raaka-aineisiin
kuten peBavaan, h a m j ^ un
Ja viUaab sekä känjantaöitoon Jtl |ii«>I-neoipiin
kotipiirin hyötykasrveihir.
jotka olivat yleensä naisten hoidossa.
KatoUnen keskiaika toi l a s k i a i ^
viettoon uusia piirteitä. Tältä aJaHa
on myös peräisin juhlan nimitys, Joka
tunnetun kielentutkijamme/ professo­ri
Yrjö Toivosen- selityksen mukaan
Juontaa alkunsa verbistä laskea, Joka-meikitsl
laskeutumista kevätpaastoon.
Paaston ajan lopussa oli sitä vastea-massa
pääsiäinen^ iMaatosta pääsettil-'
lien. Tämä kevätpaaston alkamlji*
Juhla oli roomalaiskatolisen kitfcon
piirissä varsin merkittävä Juhla^ytol
vuoden iäiftebnmlstä kiikkojuhlista,
ja siihen liittyi jo varhain runsaasti
erUaisia huvitilaisuuksia ja Iclzjavla
kulkueita, joista mm. kamevaaii sä
alkunsa. ^
Katolisen ajan vanlhothih tapoihin
jättämät J ä ^ t voidaan helposU erot­taa
vielä vanhemmista työn jjuhlan
tavoista. Katolisen ajan perua' ovAt
ennen kaikkea erilaiset työklelloc.
Esbnetkiksi se, että kaikenlaisten
teräsaseiden, puvkkojen. idrveldcai,
neulojen tjne.. käsitteleminen oli jy
kasti, kielletty; samoin kaikenlaisten
raskaiden töiden suorittaminen.
Vanhan työxxjuhlan Jälke^isä j ä t .
tämät tavat Ja 'uskomukset ovai kui­tenkin
moninaisemmat j a mielenkiinr'.
tolsemmat icuin katolisen ajjan perut,
koontamista, mutta runsaasti Jyviä,
tuuli Ja pyzyyfidessä tiesi kalasta­jille
,ii3lJon hyviä ailakkaoapajia. 8 a -
nottito, että ^ laskiaisena orat aidat
umpBumessa. on orksyllä hinkalot
täynnä ohraa. : '
Myös auringonpaiste tiesi hyvää.
Hyvä faeinevuosisaal^. Jos aurinko
paistoi edes n i l a kauan kuin s & a t a r ­vitsi
aikaa Juoeftekseen tien y l i heme-roivaus
suuosa.
Pdlava nSyt^lee entisattain laski­aisen
vietossa' ;saneen merkittävää
osaa. mikä Johtunee eiitä.. että l a s -
kfainen Olli loitensanottUi kehruiden
päättymlsep Juhla. Nikipä oli.'ole­massa
m ^ seuniavia iiskomtdcsiä:: Jos
lattiat pestUt»; j a lakalstibi moneen
kertaan tja> kaimettiin roskat kauas,
^svolpeSavä vapaana r&karuohoiS'
ta; j a ttdivatiiitlUksi Jos naiset pukeu-tulvat
l a a k l a i s ^ puhtaaseen paltaan
ja avikifiBÄialbll^^
voivat peltovaAkufaiut liluksenhienoik-sl
Ja paidaofvatkefksi; edelleen teiitibi
lasten ipääbabpeikvattkukbilsta^^^^^te
kDpaknäEoita;'Iaskettibi vaohoilla pel-lavankuontak^
udoilla mäkeä- Ja
huudettiin p i ^ pellavia;
Pöydän päältä erottaa laipiolaudat.
RuokaUsta tOt fasvalnen: oU vokbä-
VartbuUnea Jsakfafsen bolppa
osol Utapoofe^^Milvaä, jkntcir van-'
ha sanon takin f*Aatto Joolnsta p a ­ras.
UitvooU ^IasU8lst4r> tpteao.
Sillobi läbttvat' iruorifet Joukona las- i
kiaismäkeea taikka fUUIe rabeanet-taoa
hnUankpttkaan, Jossa ympäri
pyörttiäea saatUa'kovaa kyttiä'aina
hnlmaBkseen '>i pyörtymiseen saak­ka.
J a kenea kelkka sitten mäessä
meni kanlnmuur,'sea kotitalon pel-bivat
k a s v o i t piataiinifcsL Tytöt
buUvat mäkeä hiukset vaUoilbun
Ja äidit toivat hyvSä maltovelliä
lapsille mäkten.'
Laskiaisillalllnen' o l i syötävä xilin
varhab», että ilman apuvaloa saattoi
sormenpäissä, sitä l i h a vhnm Hart talon
siat kasvoivat. Sormia ei ruokailun
jälkeen pesty eUcä pyyhitty, vaan a n ­nettiin
hyvän lasEdaisraavan kulua
itsestään niistä pois. Ruokaa piti olla
kyllälti eikä pöytää saanut tyhjeoctää
yöa ajaksi, ettei rikkaus Ja iiyvin-volnti
oUsi kaikonnut. Ja Jos taloon
sattui Joku «vieras osumaan, ohjattiin
liänet kobta notkuvan pöydän ääreen
ja fcäioitettiin häntä syömään ruos­teen
pois pellavamaasta.
KfbrSämhifn faB*******?* oU ' d i -
dottoaiastl kiellettyä; sniä sUtä fcol-t
n l . p y S r o t a a t i a . lampaine. Jalka­vammoja
Ja maita vahingoittamisia
lebinOle sekä käärmeitä Ja Itärpäslä
koUpiirifai. Paras tapa välttyä näis­tä
onnettomaufcslsta'oU slto» värt­tinät
Ja myöhemmällä ajalla rukit
yhteen- Ja peitellä ne ^tkävOlai-.
silla vällyillä, r Sillobi pysyivät bim-paat
terveinä Ja niiden villasta kas­voi
pitkää Ja hyvää.
Laskiaisen kotias^reet oli suoritet­tava
mahdoUisinunan varhain, niin
myös laäkiaissaunassa käynti. Sau­naan
meno tapahtui kilpaa juosten,
naiset Ja miehet ketenään. Jos k i l ­pajuoksun-
voisivat miehet, ennusti se
somiivasikoita. Jos taas naiset, tiesi'
se lehmäisiä. (Muuten saunassa olo­kin
oli tavallisuudesta poiickeovaa;
sillä siellä ei saanut p i A u a ettei sit­ten
kesällä tulisi hyönteisiä väen k i u -
saksi. Kaikenlaista koiruutta har­joittamalla'koeteltiin
toisten lujuutta
puhumattomuudessa — eteitkin kiu­sasivat
pojat tyttöjä.
Sellaista oli: laskiaisen vietto m u i -
nais-Suomessa. Nämä tavat heijas­tavat
voimakkaasti Suomen kansan
raikkautta maahan j a sen -''totimiln
sekä suurta mielenlkllntoa siitieni o n ­nenkauppaan,
'jota maanviUelys s i l ­loin
d i .
Pohjoismaiden utkominisferien
Iflimääflisen kokouksen kommunikea
, BebInkL •-'Pohjoismaiden ulko­ministerien
yUmääiftlnen aenvotte-lokokons
päättyi • keskiviikkona,
bnhUk. 10 pnä Helstostea. Ulbo-mtadsterit
kok0dntdlvat vielä aamu­päivällä
kello 10.SO'vaMoneUvOittoa
Joldahn6aett(t08sä Ja puhetta J<äitl
^edelleen Snoibeb ulkoministeri Ralf
'Töfiicren. ,
Kaivpsylitiöi verovapaiksi kolmen vuoden
ajaksi, rtiilla lyöiäisilfä vain tuloveroa
BUnd B l v e i r . O n t J ^ Niiltä Icalvos-iyöläisUtä,'
Jotka Jät^fiivät; paremmin
kehitityneet asuntoatueet J a saapuvat
tänne koipeeii rUkkaoiUe uraanlalu-eelle,
peritään veroa ensbnmäisestä
tyÖtumUstaan. M u ^ '^Itä' vastoUi
alueella olevat'. fcObne: kahrosyhtlötä
ovat verovapaita tofmiiatansa ensim-onäisen
kobiten v u o ^ aijalta. Täten
ne saavat noin $7a^milioonan suora­naisen
lahjan veriofvapaipa voittoina
enstanmäisen kolmen viioden ajalta.
KaivosyhUöille Ja nUden Johdolle
sallitaan verovapaiiksid. ilmoitettiin
täällä Mbie-Aiiil union taholta vibne
vUkoll4 Julkaistussa yUmaärftisessä
nelisivuisessa lehdessäy' ^ossa paUa^*
tetUUi alueella vallitsevia olosiihteita.
Ott$wan taholla rällitaan kaivosyh­tiöille
täydellinen verovapaus tobnin-tansa
kobncn ensttrtnätsen vuoden
ajalta, kaikki yhtlöUta rakennuk­set,
lukeuttieh biihbi ;«yÖs yhtiOn
Johdolle rakennetut asubitalQt. 'ovat
verovapaita.
Mutta: työläistä sitä västom on
tehtävä suuria sijoituksia kailiisiin Ja
suurta korkoa kantaviin perävaimu-kaan".
Siksi on leHteip^e le­vikki
ja olema^olokiii koko­naan
riippuvainen - siitä mitä
Vapauden lukijati tilaajat/äsia-mjehet
ja henkalökuiuiali jäse^
net voivat Itsevte^da sen hy­väksi.
Mutta nän paljon työtä
ja vaivaa kiiinr^ehden asioista
hUoIehtimineiv- Iitaakin,, siitä
on kuitenkin se 'jetu, että Va­paus
voi puhua ayofm^ti jä ke­tään
kumartaneita kaikista
niistä taloudellisista^: sosiaali­sista
ja poliittisista kysymyk­sistä
mitkä tänä paiväiia on
niin isoisten ktiiii <^ pik-kuihmisten
ratkai^vana»
Juuri .tässä mielessä sana­vapauden
hyväksi; — pyydäm-m^^
Vapaudöi lukijoita yleensä
antamaan, af^^suusieiv.tilaus­ten
hankinnassa. .^^ ,
asuntoihin, ijoCka ovat todellisuudessa
riittämättömiä a s u i n rakennulmiksi;
Samanaikaisesti kun heiltä peritään
tuloveroja' jo ensimmäisestä työtun­nistaan.
•
"Miksi ovat kaivosyhtiöt, saamiinsa
voittoihin nähden verovapaita sa^
manaikaisesti kubi työläisten pal­koista
peritään veroa? Miksi salli-:
taan verovapaus yhtiön johdolle ra-;
kennetuista taloista Ja peritään ve­roa
työläisten tuloista? Miksi salU^
taan verovapaus yhtiön irakexmutta-i
mistä asuintaloista . samänaikaiseki
kun vaaditaan veroa työläisten r a ­kennuttamista
asunnoista? Ne oyat
katkkl rakennettu kaivoksien yhtey­dessä."
Nämä ovat niitä kysymyksiä, Joita
esitetään Mlne-'MiU linloh taholta.
Mainittu imlo kdiolttaa. tyOläislä vaa-^
timaan parlamenthi Jästoä Ja O t t i r;
WBä JäriJestämään kolmivuotista ve^
rovapautta myös työläisille samolti
kuin myönnetään kaivosyhtiöille.
(Mine-MIU Union taholta Ju&aistu^:
Jen> voitto* Ja. veronumesoiden jou­kosta-'
havaitaan seuraavaa:
Algom-. Oenison- ja Pronto-kal-voksms
o n fiitoianiätsla -valtion omis­taman
Eklorado Mining and. R e f l n^
bag-yhtiön kanssa, ^Jotka nousevat
Ifihes (484 mi^oonaan seuraavan v i i ­den
vuoden kuluessa.
Arvioita kokmudsvoitto tulee k o ­hoaman
$341 miljoonaan.
Thtiöt, tukevat saamaan voittoina
53 senttiä .jokaisen dollarin arvoista
tuotantoa kohden.
•Näbitä emuista, voitoista ne. tulevat
maksamaan- arviolta ;|80 miljoonaa
työpalkkoina. Toisin sanoen, jokaista
^öpalkkobia maksettua tfollaria koh-^,
den ne tulevat säamaBn\$3 voiton, v r
K a i k k i nSmft voitot ovat verovapid-ta
ensimniäistti koknen ivuoden aikar
na -vaBEka työläisten onmaksettaya
tuloveroa.. Jos ; voitot olisivat verO-tettavissamainitulla
adalla, nUa niki^
t& koituisi;noin $70 miljoonaa tuloja:
velttoile yfcs^ääa näiltä mainUuUta
yhtiöiltä. Sellainen summa ollsl
enemmän,kuin rltttävä uraanialoeen-työläistenja
heklän.pertieidensä. akjf^
suhteblen p a r a o t a m i s ^ j a siedettä­viksi
tekemiseksi.
Kello 12.30 tarjosi tasavallaan pre-
,skientti^Urho!Kekkonen lounaan i m -
uaissavHelsbtkiinkokooptuneiden poh­joismaiden
ulkoministerien kunniaksi.
.Tilaisuudessa , olivat kutsuvieraina
läsnä' Notijan ulkominisieri H . Lange,
Ruotsin ulkcminiäteri ö. Undän,
Tanskan apulaisulkoministeri E.
Ohristiansen, ulkoasiaiimiinisteri R.
Tömgren, Ruötsfa suurlähettiläs 0-.
Bngzell; Norjan suurlähettiläs H .
Olav,; Tanskan suurlähettiläs G. Host,
Islannin - läSiettiläs M . Magnusson,
Tanskan ;(U]ko^iainministeriön pää­sihteeri;
6UUElähettUä6 N . Svennhig-son.
&lanntn\' ulkoasiainministeriön
kansliapääll/ H . SJomsson sekä vai-!
tlostbteeri L e a TuomUien..
Sasnanaikaifiiesti, ulkoministeriö tar-!
Josi lounaan Falace-hotelllssa muille
kokouäcseen osallistuneille pohjois­maiden
ulkoaslabmiinlsteriöigen vir­kamiehille.
, ,
•Päivän kulueisa;,t4koministerit seu­rueineen'
palasivat kotfanaahansa. .
Hälannin ulkbminlsteri G. Oud-mimdsson
Joutui sabrauden v u i ^ i
poistumaan (aamupäivän istunnosta
eikä hän myöskään, voinut osallistua
presidentin lounaalle. S T T : n saaman
tiedbn mukaan ulkomtoisteri O u d -
mimdssonin kotiinpaluu' siirtyy myös
päivällä tai parilla. > Ilmoituksen m u ­kaan
hänen sairautensa laatu el ole
vakara.
mAÖASlMHMXmSfnSEtES
KOKOlfKSBlif KÖBOniNIKEA
Tavanoniaiäeen fpohijolsmaiden u l -
koasiainmlnlsterien kokoukseen. Joka
täbä kertaa pidettiin Eteishigissä. 9
ja 10 päivänä huhtikuuta 1957. osal­listuivat
Syomeh, Islannin. NoriJan j a
Ruotsin ulkoasiaimninlsterit .sekä
Tanskasta ministeri Ernst CStristian-sen.
Kokouksessa ministerit käsittelivät
eräitä niistä suosituksista, jotka Poh­joismaiden
neuvosto oli tehnsrt Hel­singissä
hefanikuussa 1957 pitämäs­sään
istunnossa. TäUöbi . todettibf
mm. yksimielisyyden vallitsevan siitä,
että tarpeellisiin tobnenpiteisiin r y h -
dyttäislbi pohjoismaisen 'bistituutin
perustamis^i teoreettista atomify­siikkaa
varten sekä yhteisen yhdys-'
elimen asettamiseksi atobiikysymyk-siä'
varten. Edelleen ministerit tm-toivat
tukensa neuvoston suosituksel­le,
joka koski pysyvän parlamentaari­sen
selvityselimen asettamista liiken-nekysymyksiä
varten. • . '
Ministerit käsittelivät myös kysy­myksiä,
Jotka koskivat pohjoismaiden
osallistumista kansainvälisten Järjes­töjen
toimintaan. Mm. keskusteltiin
eräiden Y K :n talous- ja Sosiaalineu­voston
komissioiden lähiaikoina suo­ritettavista,
vaaleista.
EdeUeen ikäsiteltibi eräitä ihnaUu-
Ja merenkulkupoliittisla kysymyksiä.
Osanottajat olivat yksbnieiisiä sUtä,
että oli tuettava pyrkimyksiä v a ­paampaan
ilmailupolitiikkaan, joka
on omiaan edistämään lentoliiken­teen
kehitjystä. Myös harkittiin iMh-joismaiden
sithtautumista • Kansain­väliseen,
neuvoa-antavaan merei&til-kujärjestöön
(IMCO) sekä tutkittlbi.
pohjoismaiden - merenlkulkijajärjestö-jen
päätöslauselmien pohjalta, ntttä
kysymyksiä; jotka ovat aiheutuneet
siitä, että alusten rekisteröIoUnen
vieraan maan lipun alle vlbne a i k o i ­na
on saannt suuren laajuuden (flags
<tf Convenience). -. •
TilanteeUe Lähl>Idässä romistettibi
Vuotuiset n u o r t e n näytelmäkilpailut pidetään piääsiäissun-'
n i m t a i n a Don- h a a l i l l a Torontossa a l k a e n k e l l o 4 i p . Kilpai^r
l u i h i n on i l m o i t t a u t u n u t k a i k k i a a n n e l j ä ' j o u k k u e t t a — y k s i '
Sudburysta j a k o l m e Torontosta. He t u l e v a t keskenään'
k a m p p a i l e m a a n J o h n Salon l a h j o i t t a m a s t a k o m e a s t a kierto-palKinmosta,
j o k a tällä k e r t a a . on s u d b u r y l a i s t e n hallussa;
Edellisinä v u o s i n a näytelmäkilpailut ovat muodostunefet^
v u o d e n merkikitapauikseksi ja o n , s y y t ä odottaa, että taso
tulee'tänä v u o n n a o l e m a a n erittäin k o r k e a.
m TILAUSTEN HANKINTA Stf~
LISÄVAUHTIA VIIKONVAIHTEEN AIKANA
'Port Arthur johtaa "isojen paiMcakiiiiitien"
'kiivaissa — •'Eteläpää" näyttää esimerkkiä
V i i k o n vaihteessa saapui Vapauden"^ konttoriin taas 15 uutta ti­lausta,
minkä ansiosta Vapaus on saanut viikko sitten alkaneen levitys-rytitäjrksen
aikana kaikkiaan 28 tiiltä-tilausta^ Samalla on uusittu
huomattava määrä piait katkeamassa olevia vanhoja tilauksia.
osuutensa täyttäneiden paikkakuntien luetteloon nousi tänääa
Tarm»rjaPottsviUe(PorcupineK> •
.|;,)SQmmis^ paikkakunnista puhuttaessa on Port A r t h u r i l l a selvä
Johtoasema sillä sieltä on tullut jo 8 uutta tilausta. Mutta hyvää esK
merkkiä näyttää "Eteläpääkin", josta d b tullut Jo 5 uutta, tilausten
"osuuden*; ollessa 6. >
M. Rasinperä, Hearst, 1 uusi tilaus. .
Eino J . Laakso 1, J . Nissinen 2 Ja E i n o Wni. Salo 1, yhteensä 1
uutta tilausta Torontosta. - > u
J . Lejbto.l, A i . T . H i l l l i Aarne Niemi 1Jja S. Pnkkala 1, siis 4 uutta
t i l a u ^ ^ T o r t Arthurista, mistä on jo tullut 8 butta tilausta ^^osuudeH»
ollessa'».' , - . ,
Helga Plesanen, 1 uusi tilaus.
EmU HaJikila 2, j a Hulda Koveronkoski 1, yhteensä Eteläpäästä. 3
u u t t i tilausta. .
Helen Auranen^ Tarzwen, 1 uusi tilaus j a "osuus" tuli täyteen/i
N . Paalanen, Tarzwell 1 uusi tilaus j a "osuus*' tuli täyteen.
V i i k k o on ryntäysajasta j o kulunut joten aikaa ei ole hubattavisM;^
erityistä huomiota. Oltlta yksimieli­siä'
silti.- etfökUten tähänkbi asti.
olisi mähdoUIsUuksien mukaan tuet­tava
1^K:n' ponnistuksia pysyvän par
rannUksen;' aikaansaamiseksi tällä
alueella.. .
Ministerit vaihtoivat mielipiteitä
pohjdismaidea Y K : n joukkojen teh­tävien
edeUytykslstä (Egyptissä sa-mobiikuin
myös Suezin kanavaa kos-kevisla-
S^^^^ksIstä. Pohjoismaiden
näkökubnasta pidettibi erittäin tär­keänä
sellaisen ratkaisun aikaansaa­mista
tälle kysymykselle, joka >turvai-si
kansainiälisen merenkulun. •
> tMbilsterit käsittelivät myös aseista-riisuntakysymystä.
K u n kokonaisrat­kaisu
ei ,tällä hetkellä näytä olevan
DäkÖplb-issä, olivat mbilsferit sitä
mieltä, että käytännöUlslä tuloiksia
ehkä Tpitaisiin paremmin saavuttaa
keskitt^äiUä j a rajoittamalla työ
aluKsiv erikofekysymyksibi, mahdolli­sesti,
sjlteitt,.että tavanomaiseen aseis-:
tukseen mttyvlä teknillisiä kysymyk­siä
käsiteläisim erillisbiä.
TSssä yhteydessä Ja odotettaessa:
sopiimjsta ydinasekokeilleen lopetta­misesta,
korostettlbi sitä merkitystä
ensi askeleena tähän<suuntaan; mikä
on Norjan l ^ : l l e tekemällä ehdotuk­sella
tällaisten kokeilujen etukäteen
t a p a h t u v ^ . fekisteröbnlsestä.
Norjan kutsusta pidetään seuraava
u i k o aaiainministerikokous Oslossa
syyskuunt ^ u p u o l e l l a 1957.
Natsiikenmalin saapu . . .
(Jatkoa 1. sivulta)
vaihtelevimpiin aloitteisiin. Niinpä
Boulevard Poissonnieren katuyleisö
sai eräänä päivänä ihailla slni^väl-ko-
punaista ilmapalloryhmää, josta
riippui juliste. Siihen o l i tekstälti):
"Pois Speidel!" 0 ; i keskipäivä, kun
tämä päivän tunnussana ilmestyi
Pariisin siniselle taivaalle. Tuulen
viemänä se takertui erääseen bule­vardin
puuhun ja pian senympäril-le
o l i kertynyt katuyleisöä, joka hy­väntahtoisen
ivallisesti, kommentoi
tätä hyvin keksittyä vastalausetta.
Vain: viranomaisten silmiä sSrki.
Paikalle lähetettiin poliiseja ja Jiab-den
tunnin ankaran uurastuksen
jälkeen he raivostuneena veivit
mukanaan. v i i r i n . Poliisien työtä
oli kerääntynyt seuraamaan suun­naton
väkijoukko, jota jviranomajs-ten
hyödytön puuha kovasti naurat­ti.
- (
Sillä v i i r i n kantama päivän tun­nussana
on- koko Ranskan tunnus­sana:
"Pois Speidel!"
IHMEELLISTÄ KYLLÄ
" R i i t e l i n - miehetti: kanssa koto
viime yön^V kertoi eräs vaimo toi-seUe,
,?'ja tiedätkö mitä? Ukko räh­jä
ei sanonut.sanaaicaan koko ai­kana."
Välkeas iiauraa pimeyden töille
Valkeua nauraa- pimeydep töille,
katenr.tiedet^$n;i mutta jos harras­tetaan
fellaisfa ''julkisuusperiaatet­t
a " , että pimitetääA valkeudelta
kaikki epSmiellyttSvät seikat, n i in
vaikea Ob sillObi tehdä muuta k u in
ibmetellS l i e r r o j en suurta viisautta.
J lyieidSn mielessämme on Wasb-iiigtonista
huhtikuun I0:nä päivänä
IShetettK New Y o r k Timesin kir­jeenvaihtajan,;
James Qestonin uu-rtiskirjft^
i b i s s i kerrotaan, kuten ot-sakkensa
sanotaan: " E i jSlkeakiän
keskostelnista: tärkeitä osia U S A :n
bistoriasta kadoksissa,"
On, se:nyt tilaa, että :"historiaa
hukataan" j a ,joitakin eriskummalU'
iempaa k u n h u k a t a a n " I i i s t o r i an
(SrkeitS osia"! '
Ffakinoitsijä tuntee olevansa tai­vaassa
s i U o i n kun hän saa ratsastaa
toisen vaäkati%; Siksi: käsittelem­me
tätä' ."historian" ^hukkaamista-pausta
tunnontarkasti lainaten' J a ­mes
Bestonin uutiskirjettS.
Selitettyään, .että^"£i8enhowerin
hallitus pitaä^ parempia muistiinpa­noja
kabinetin. j a - K a n s a l l i s e n TUTT
vallisuusnieavoston k o k o u k.s 1 s ta
kiiinmikään sen edeltäjä" Hestbn
huomauttaa, että siitä huolimatta
"monta tärkeätä osaa historian.täs^,
ta merkillisestä ajasta on vielSlän
kadoksissa". Mutta ^ : antakaamme
mr. Restonin jatkaa:'
"Esimerlöksi^ E i s a i h o w e r i n oppi
Keski-ldäD' puolustamiseksi.; laadit­t
i i n haUituksen j a Turvallisuusnen-voston.
tdkopuolellayr^ikft mitään
merkkejä o l e niihtävissi niistB^tät-keistS
yksityiskeskusteluista^ jotka
johtivat t a h i a historiallisesti-tirke-ääb
päätökseen.?
•V (Jonkun •Jakakamarissa"- on tph-
4& ••.vy-.s- i-T.i."' ' ,
ty ilmeisesti muutakin kuin halättii
j a jyorottuj^)
"Samain--ovat epätäydellisiä t a i
saamattomissa Uedot Änglo-Ameri-
•km-sulit^ideif useista mielenbäintöi^
sista' puofista . " . . Egyptin sotaa
edfeltapeelta ajalta. Mitä ^ehdotti
Edeb'v|)(eski-Idäh suhteen pWsideh-tiUe'yksityiskeskustelussaan
vuosi
sitten helmikuussa?
•^Enös ne monet piihelinkeskus-
. t e i u t - A t l a n B n poikki .Valkoisen t a ­l
on j a N o . l O DQwning Streetin vä­lillä
juuri ennen E g ^ t i n sodan
puhkeamista? . . . . *
"OakO'ViraUisissa yhteenvedoissa
tiedot valtiosihteeri John Foster
DuUesin kaikista keskusteluista,
mitkä johtivat Korean sodan lopet­tamiseen
J a päätökseen, että Yhdys­vallat
peruuttaa lupauksensa A s -
wamn padon rakentamisen avus^
tamisiek^r.
•Epaaemattä näistä asioista on
paljott viraUisia asiaörjoj^, mutta
on merkkejä siitä/ että korkeasti
henkilökohtaisenv diplomatian ajal­ta,
on melko yafaän kirjoitettuja
mbistotietpja . . . "
todettuaan, etta sellaisia histori­allisia
asiakurjoja kun esim. Jaltan
7
koniferenssin; muistiinpanoja on Jul'
kaistu . epätavallista menetelmää
käyttäen, e l i siten,' että asian käsit­tely
annettiin 'New. Y o r k Timesip
tehtäväksi» Reston jafeäa edeUee^:
Valtiosihteeri Dulles teki John
Robinson ^saiiUe j a = James Shep-leylle
. . . aäniiiäiilian diplomaatti-osista
menettelymuodoista ("kolmes­ti
sodan partaalTa*' j a neljännekp
^uezflla ~ K> nratta teki inyöliem-m
i n k ^ s e e n a l a i ^ k s i sen. mitä oäDqa
sanomglehtiidrjeenvaihtajat kirjrät-tivat
hänen lausuntonsa perusteel^
"On-merkkejä, että Anglo-Am*-
rikan äskettäisen tärkeimmän ko­kouksen
nionta yksi^sluontoista
istuntoa pidettiin Bermudassa niin.
ettei, siitä otettu mitään muistiiä-p
a n o j a . . . "
Tosiasia lienee tässäkin, tarua
kummempL "Hukatusta historiaa
ta:' on k a i k e t i snbrin osa sellaista»
ettei se kesta päivänväfoa-
Matta historia o n historiaa, jo-<
ka e i loppukädessä t l l p n lainkaan'
siitä,. mitä, aäakirjoja tai niiden,
osia on "hnkaftn**,
— Kansäkonrai