1956-05-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivy 2 Torstaina, loukok. 24 p. - - Thursday, May 24,1950 liiliiliiii Omin td TSnnMbi Cantuuam, jes^ tabUcbcd Ifor. 1917, Autliorlsed «s «eoond c l u s inall bjr the Rost Office Pffpartmeyit, o t t a v a . PutK tfiHee weekly: Tttetdajrf. l^niBdaj» and Satux4»i« V»p«w ^liSbiQX Ccmpiny UO., « t iOO^lOT - am St. W^Bwibwey, Opt, Canad» T^tepbojK»: Sitt. Office OS. : eOiiorial Otfiee O S . 4-42», VanaMa &. Suk<L « i t o r W. SkJund. MaiUog x t d r e v ; Booc «9, BxA\»m, €MMio, TILAUSHINNAT: ;anada«u: l vk. 7XX) 6 kk. 3.75 ,teftv---;i;:s-- v-t-vÄ.;^:-«..^ft-kk, 235 njdjrsvaUoJtfs: J v i . 0JOO « kk. 4.30 3ii90)es»a: f «k. 8 ^ kk. 4^75 Ndmm jäflceirä ehdotus Iniäan pääxninisferi Nehni esitti maansa parlamentin puhujalavalta tiistaina ehdotuksen, että Ranskan hallitus ja ^ iUgerian kansallismieliset voimat suostuisivat ampumisen lopettamiseen 5iinä mielessä, että Algerian kysymys vpitaisiin ratkaista rauhallisin keinoin neuvottelupoydän^^ä^ Merkillepantavaa on, että vaikka suurin osaesimerkilcsi \ tämän mantereen sanomalehd teista*' niin Nebru, joka on lähempänä tapahtumapaikkaa ja as^tuntija alallaan, ilmaisee selvästi myötätuntonsa algerialaisten puolesta ja selittää, että kysymys ei ole mistään "terroristeista" vaan kansallismielisistä voimista, jotka taistelevat maansa itsenäisyyden ja vapauden puolesta. ' ' V - ' Mutta^aikka pääministeri Nehrun myötättmto on selvästi algerialaisten kansal^ :::i^Miehei^ että Algerian kysymykset voi-ratkaista neuvottelupöydän ääressä. Tämä sitäkin suu- ^ rammalla syyllä kun kumpikin asiapuoli on antanut ymmär-r tää, että ne ovat valmiina hyväksymään neuvotteluratkaisun; I^uessaan Algerian^ kysymyksestä p si^: ''Afrikassa jarAasiassa on tapahtunut kahden viimeksiku-luiieenvuosikymmenenaikana suuri kaiisaJlistunnon no jä että tämä on perustekijänä Algerian taisteluissa. Nehru sanoi Intian kannan määrittelyn perustana olevan kaksi pää-seikkaa: Vapausliikkeen kannatus ja rauhallisen ratkaisun tavoittelu. ;^ / Juuri tällaista ratkaisua haluavat varmaan useimmat ca-nltdalaisetkin. On vain valitettavaa, ettei liittohallituksemme } ta^'oikeudenmukaista ja yleisesti hyväksyttävää asennetta. Meillä ei luonnollisestikaan ole tietoa siitä, minkä vserran on kommunisteilla kannatusta ja vaikutusvaltaa Algeriassa.^ Mutta vastaväitteitä lainkaan pelkäämättä voidaan sanoa; että* s uUcoministcn Pearson oU ehdottomasti väärässä selittäessään Uistaina alahuoneen istunnossa, että "kommunistit ovat aiheuttaneet Pohjois-Afrikan vaiiceudet ja että kaikkein vaarallisin tilanne on Algeriassa". Jos me hyväksyisimme tämän määritelmän, silloin meidän täytyisi antaa se tunnustus, että ainoastaan kommunistit taistelevat kansallisen itsemäärää-fmisoikeuden puolesta Algeriassa ja muualla maailmassa. Tci- .sjasia liionnollisesti on, että isänmaallisia voimia löytyy siirto- ^ maiden kaikista puolueista ja kaikista luokista — eikä tätä iunsallista vapausliikettä voida tukehduttaa kommunistipeik-koon vetoamalla. 'Tosiasiassa meistä tuntuu, että liittohallituksen pitäisi; 'liittyä varauksitta slsarmaamme, Intian ehdotukseen, että jcdmpikin osapuoli suostuisi hetikohtaisesti ampumisen lopettamiseen Algeriassa, ja että koko Algerian kysymys-yritettäisiin ratkaista demokratian hengessä ja siis oikeudenmukaisella tavalla neuvottelupöydän ääressä. ' ^ . • • - ^r? Kuten muistettaneen, pääministeri Nehru esitti samansuuntaisen vetoomuksen vuonna 1954 Indo-Kiinan gpdan lopettamiseksi. • Tämä on antanut aihetta olettamukseen, että rhän?yrittää nyt saada verenvuodatuksen lopetetute^ .sa* Tämä yritys tuntuu sitäkin vakaammalta kun pääministeri Nehru esitti tämän vetoomuksen, ja viisi perusteluaan sen hyväksi Intian hallituksen nimissä. Kuten sanottu, meidän lehtemme Vapaus liittyy niihin canadalaisiin, jotka toivovat, että Algerian kysymys saataisiin oikeudenmukaisesti ratkaistuksi neuvottelupöydän ääressä. Syngman Rheen '^demokratiaa" Kuten aikaansa seuraavat henkilöt tietävät, Etelä-Koreassa suo- V rifettiin äskettäin presidentin vaalit — j a 81-vuotias Syngman Rhee V o i t t i " neljännen kerran presidentin viran. Virallisten tietojen mukaan Rhre sAi kaikkiaan 4,958,250 ääntä, * eli SS.7 prosenttia. Seuraavaksi tullut Cho Bong Am 2,110,799 ääntä < eli 23,8 prosenttia.' Mutta erikoisen merkillepantavaa on se, että '%Jjättyjä" ääniä l olikaikkiaan 1,821,773 ja suurin osa niistä oli annettu Rheen pahim- • malle kilpailijalle, demokraatlipuolueen ehdokkaalle I>. H . Shimlckyllc, joka kupli licvcinmin sanoen o(lottonialtomasti juuri vaalien aat'opäi- ^, vinä. Hänen niniensii oli kuitenkin iiäncslyslistalla j a dcraokraatti- . puolue keJioHti kannattajiaan antamaan proleitlääncn^ä vaalikampan- ' jan aikana kuollpelle edustajalleen. . : Rihecn ainoana vastaehdokkaana oli en! incn kommunisti, edlstys- ; puolueen johtaja Oho Bon^ Am -— joka oli toukokuun kuudennesta t päivästä alkaen "maan alla", piilo/su; ^ sillä henki on kallis. Ei siis .Vole mikään ihnie, vaikka Syngman Rhce«'-voittikin" vaaleissa! f; Mutta helppoa ei ole elämä hänelläkiiän. Uutistiedoissa kerror -taan, että kaikista vvoiitojutuista'^iuiolimat!a kävi kuUenkin^ n Vtlä Syngman Rheen uskottu mies hävisi varapresidentin paikan de-mokraattipuolucen ehdokkaalle. Syngman Rhee n'niittäin tunnusti iviiinc lauantaina, että Yhdysvalloi-sa kasvatuksensa saanut John iCbang oli Ajoittanut varapresidentin paikan; Changin kerrotaan saav UJeen 3,864,804 ääntä Rheen miehen, Lee Ki Poongin 3,791,436 ääntä .vastaan. h ^Asiaan -tietenkin kuuluu, että Ghang katosi vaaleja edeltäneenä päivänä Ja on siitä asti piileskellyt jossakin tuntemattomassa paikassa ^koska "hän pelkää turvallisuutenapa puolesta'', kuten on selitetty. V Tällaista on siis se "danokratia", jota Syngman Rheen valtako- <mento edustaa ja jonka ylläpitämiseksi on niin paljon uhrattu! Asioita yksityiskohiaisommin tuntematta näyttää tavallisesta maallikosta siltä, ettei Rheen valta kestäisi päivääkään, iJman yhdys^ valtalaisten pistinten ja dollarien tukea— ja kyseenalaista on kuinka ^kauan voidaan nykyistä komentoa jatkaa millään hinnalla. •Myös Pakistan tunnustaa Kiinan Kai r v . — K a i r o n lehdet kertovat Pakistanin presidentin Iskanr der Minean lausuneen, että P a - . kistan tulee lähiaikoina tunnusta-jmaan ^Kiinan kansantasavallan luUituksea. U S A : n —• huomautti presidentti, -— on «tettava huomioon tapahtuneet tosiasiat ja 'Uunnustettava myöskin kansan- K i i n a . r— Etelänapa si^jaitsee jokseenkin Antarktiikan mannermaan keskellä. 1.2 miljoonaa takaisin työhön U l o s k o v a .— Moskovan viranomaiset rj'htyvät nyt valmistelemaan niiden sotilaiden työhönsi-joittamista. jotka vapautuvat asepalveluksesta . neuvostohallituksen päätettyä pienentää sotavoimiaan 1,2 miljoonalla miehellä, ilmoitti Moskovan radio perjantaina. Kailc-k i . kotiutetut sotilaat saavat takaisin entiset toimensa, jos he sitä haluavat, j a lisäksi järjestetään am-matUkoulutuskursseja niille^ j o i l la ei ennestään ole erikoisammattia. Mit» «urt «mav»ijPiihjoi£-Oitario$$a oo niiitakiii fliahdoHiipksJn kuin kultatipQtaiito VMOiSTMmSESTJi ^"Neuvostoliitto o n tällä iJmoito^^ seilaan ottanut kslslatioman iotidon mielipldetajst^ussa, jossa puolin j a toisin pyriUäa osöimaaan kansa' kuntien raaliaiitahtoa. UauriUa^ saan ensimmäisestä, 040,000 miestä käsittävästä supistuksestaan viime elokuussa Uosfeova j o otti voimakkaan alkulähd(io, j a (3113 kerralla^ se on yhä parantanut vauhtia. Länsi ei o le vastaavasti pystynyt tällaiseen lukujen esittämiseen." _ Suomen Sosialidemokraatti. Uusi Jääkausi odotettavissa? GStebor^ — Uusi jääkausi on odotettavissa 10,000 Vuoden kuluttua niiden havaintojen perusteella, joita on tehty ilmaston vaihteluista niiden syvänmeren tutkimusten yh^ teydessä, joita suuri Albatross-ret- Icikunta on suorittanut 'maailman »ri puolilla vuosina l»4t7r-48, kertoo oceanografisen laboraattori, fil. t r i Börje Kullenberg. Amerikkalainen asiantuntija, Emelianl, on voinut tutkia lämpötilan vaihteluita merivedessä satojen tuhansien vuosien aikana tutkimalla bappi-isotooppeja. Lämpötilan vaihteluita sekä pinta-että pohjakerroksissa on todettu ja samalla on rekisteröity 11 ilmaston jyrkempää muutosta. Jos nykyaika asetetaan tähän jättiläismäiseen 11- mastokalcnteriin, huomataan oltavan matkalla kohti uutta jääkautta; KijI, Occar Ijhgr! ' Vuonna 1954 Pobjois^prioa kultakaivpstyäläisteo lakoa jälkeen Frostin ballitus - n i m i t t i erikoisen tutkijavaliokunnan tutkimaan k u l - takaivotiteoUisuuden taloudellisia ongelmia. Silloin päämlnis&ri—oli paremminkin kiinnostunut pyhittämään kaivosyhtiöiden harjoittamaa työstihteiden j a palkkojen sietämättöminä säilyttämistä. , Kultakaivokset ovat viimeisen neljänkymmenen vuoden kuluessa tuottaneet olfcomaalaisille omistajilleen y l i $600 niilioonaa voittoina. Mutta samanaikaijiesti e i o l e tehty j u u r i mitään maan rikastuttamiseks i j a vieläkin vähemmän Pohjois- Ontarion kehittämiseksL Kultakaivosten omistajilla on vis^ si käyttäytymistapa, joka sopii hyvin yhteen yhdysvaltalaisten' ystävien herrojen Frostin j a St. Laurentin stiunnitelmien kanssa. He ovat raiskanneet luonnonresurssejamme eivätkä ole kehittäneet siinä rpro" sessissa maata sen enempää k u i n on ollut tarpeellista mahdollisimman suurien voittojen kahmimiseksi; Mainitun' valiokunnan hiljattain julkaisemassa raportissa yritetään oikeuttaa kaikki sellaiset toimenpiteet. Raportti on kyynillisesti' välinpitämätön kansamme toiveisiin j a tahtoon nähden. Siinä selvästi esiintyy Canadan hallituksen kanta maamme kehittämiseen. Siinä hyvin Suomen mystalaiskyspys on nyt menossa oudoille teille H e l s i n k i . -»'Maaliskuussa vuonna 1953 asetti valtioneuvosto komitean käsittelemään maamme mustalaiskysymystä. Tasan kahden i vuoden < kuluttua valmistui-komitean mietintö; Joka laajoissa piireissä herätti ankaraa vastustusta. Nyt on mietintöä alettu käsitellä virallisesti. -^Loppuratkaisu e i tule koskemaan ainoastaan mustalaisia, vaan laatunsa vuoksi koko valtakuntaamme o i keus- j a sivistysvaltiona. Kahden vuoden ajan j a yhteensä 83 istuntoa sekä'joukon kotimaisia Ja ulkomaisia matkoja vaati nyt käsitteillä oleva mietintö valmistuakseen. Puheen johtajana oli sosiaalineuvos Paavo .Mus- : tala, ^ vankeinhoitoalalla' uransa luonut mies. Joka on Julkaissut useita vankeinhoidoUisia oppikirjoja. Muuan hallitussihteeri o li mukana, samoin muuan kouluneuvos. : Lisäksi kuuluivat komiteaan Mustalatslähetys ry:n pu-heenjohtajar rovasti Helmer V i r k kunen sekä muuan toinen Musta-laislähetyksen Jäsen. Vankila Ja kirkko kulkivat komiteassa käsi kädessä, mutta varsinaista musta-laisheimoon kohdistuvaa käytännön asiantuntemusta siinä ei ollut. Tulos oli ennalta arvattavissa, mutta toisaalta odottamaton. Ennen kaikkea ehdotti komitea mietinnössään rotulakia, joka kohdistuisi n i i n täysiversisiin kuin puoliverisiinkin mustalaisiin. Olisi laadittava erikoislaki, jonka alaisia olisivat .kaikki mustalaiset yhteiskunnalliseen asemaan, ikään j a sukupuoleen katsomatta. Juuri tämä mietinnön kohta herätti Julkisuudessa suurinta arvostelua. Suomen - perustuslaki takaa kaikille kansalaisille saman kohtelun j a samat oikeudA. Mikäli rotulaki astuisi muodossa tai toisessa voimaan, olisi perustuslakimme kaikkein arvokkainta kirjainta Järkytetty. Muodostuisi ennakkotapaus, Jonka seuraamuksista ei edes koko sukupol-vemmekaan voisi vastata. Toisena oleellisena kohtana mietinnössä . oU ehdotus romanikylien perustamiseksi. Vailla vakituista asuinpaikkaa ja tointa, tai muuten virkavallan kasit»^{sen mukaan pak-kokäsittelyn tarpeessa olevat mustalaiset siirrettäisiin: n i i h i n perheineen. Romanikyliin joutuneet eivät saisi poistua niistä luvatta. Ulkopuoliset eivät saisi niissä käydä. Tämäkin kohta herätU julkisuudessa jyrkkää arvostelua, koskapa sen sisältämä ehdotus selvästi nojasi keskitysleiriperiaat-teeseen, Jota Suomessa ei ilman syvällistä oikeustajunnallista järkytystä voitaisi soveltaa. Saattoi hyvin käsittää, että komitean puheenjohtaja vankflamiehenä hyväksyi ajatuksen, mutta sitä häm-mästyttävämpää oli, että Mnsta-laislähetyksen uskonnolliset edus-' tajatkin olivat antaneet siunauksensa asialle. Kun mietinnössä ehdotettiin perustettavaksi varsin laajaa musta-laisasioita hoitavaa virkakuntaa —^ mustalatsasiain esittelijää, kanslistia ja mustalaisasiain neuvottelukuntaa — sekä kaiken lisäksi ehdotettiin palkattavaksi Mustalaislähe-tykselle toimlimanjohtajaa j a kans-liahenkilöstöä vaikutti lähinnä siltä kuin komitean taloudellisestikin olisi pyrkinyt turvaamaan pikemmin oman kuin maamme neljäntuhannen mustalaisen olemassaolon; Tällainen on nyt käsittelyn- alaiseksi joutuva mustalaiskomitean miötintö pääpiirteissään. Koska varsin huomattava osa sen palstatilaa on käytetty Mustalaislähetys r y :n kuvaamiseen, j a koska Vhd-s-tyksen voimakasta rahoittamista on siinä lämpimästi suositeltu, on syytä muutamin lausein kuvata yhdisr tyksen nykyistä toimintaa ^maallikon j a myös mustalaisten näkökannalta katsottuna. Mustalaislähetys ry. on viime vuosien aikana saanut valtiolta toistakymmentä : miljoonaa: markkaai rahallista tukea. Lisäksi se oh jatkur vasti kerännyt varoja listoilla,;niyy-jäisillä j a . monella .muulla • tavoin saaden kokoon suuria summia ^niin kotimaasta k u i n ulkomailta. Kuiteinkaan se e i ole keskittynyt kolden-tamaan mustalaisten elintasoa Vlai-noilla tai asuntojen hankkimisella, vaan rajoittunut lastenkotien perustamiseen Sipoon Martinkylään. Mainitut lastenkodit ovat maksulliset, j a maksut suorittavat yleensä kunnat. Katsomatta siihen seikkaan, että yhteiskunta tosin tahtomattaan on joutunut ylläpitämään lähetystoimintaa harjoittavan yhdistyksen lastenkoteja, on näitten perustaminen lisäksi vaikuttanut mustalais-heimoon yllättävän kielteisellä t a valla. Mustalaisten vanhoihin hei-molakeihin kuuluu, ettei äiti saa jättää lastaan.: Lapsen hylkäämistä pidetään eiyttäin häpeällisenä. Nyt on kuitenkin lastenkotien välityksellä tarjoutunut erinomainen tekosyy lasten luovuttamiseen ja l i i k k u - vaisuuden lisäämiseen. Tätä tilaisuutta käyttävät hyväkseen nimenomaan heimon huonotapaisimmat naiset, jollaisiahan on kaikissa yhteisöissä. Ja esimerkki on laatuaan tarttuvaa. Tämänvuoksi paheksuvat kunnolliseen j a omavaraiseen elämään pyrkivät mustalaiset, jollaisia myös on olemassa, syvästi näin syntynyttä järjestelmää. ^ Tällä ei haluta tuojnita itse lastenkoti-jäi* jestelmää, vaan sellaiset lastenkodit, joissa yritetään pakottaa mus-talaislapsille heidän heimolleen vieraita näkemyksiä j a siten vieroittaa heidät heimostaan. • : Mustalaiskomitean: mietintä tulakeineen, romanifcylineen ja lähetystoiminfaehdotuksineen on ulkomaillakin herättänyt Suo- > meen kohdistuvaa ' arvostelua. Mietintöä on vaikea muuttaa-ja soveltaa. Se on kokonaisuudessaan maallemme täysin vieras, c Mikäli mustalaisheimoa halutaan auttaa, ei sen vuoksi ole syytä kajota perustuslakiimme eikä myöskään sisällyttää käännytystyötä puhtaasti sosiaaliseen pulmakysymyk-seen. Mustalaisille on järjestettävä lain alaiset vakituiset asuntopaikat Lainaehtoihin on sisällytettävä paikoillaan pysymisen j a lasten toulut-tamisen sekä työssäolon velvoitukset Mikäli ehdoista poiketaan» Ovat lainat peruutettavissa j a ennestään meillä on voimassa irtolaisuuslaki, joka sellaisenaan ^ sitä helpOitta-matta tai koventamatta — on isioveU lettavissa kaikkiin kansalaisiimme. Kirkkomme ovat nekin jokaisen Suomen kansalaisen kä>tettävissä. N i i h i n astumista ei keneltäkään kielletä. _ Yksinkertainen j a käytännöllinen järjestely on halvempi ja varmaan myös moniverroin tarkoituksenmukaisempi kuin suuren virkamieskoneiston voimalla toteutettava,-pehis-tuslakimme hengen vastainen suim-nitclma. — K . — Vapaa Sana; H e l sinki. yksinkertaisesti vain arvostellaan Ontarion kansaa, eri^isestikin Pob^ joIsOntarion. j a kehbitetaan heitä ahtautumaan vain sjoikälle ja toV vottomalle tulevaisuudelle. - E I VOU>A T E H O A MITÄÄN' Raportissa omaksutaan se Icäsite, että ei voida tehdä mitään nykyisen suuntauksen muuttamiseksi k u l - tatuotannossa. Se asia jää vain Jumalan haltuun j a kaikkitietävien' yhdysvaltalaisien käsiin, jotka kontrolloivat niin tuotantoa kuin kul-- lan hintaakin. Raportissa sanotaan: : "Waslungtonin maksama kullan hinta ei ole muuttunut sitten vi" 1934. sen jälkeen muut hinnat ja palkat ovat nousseet y l i kaksinkertaisesti; Jos kul tatuotannossa tarvittavan 'voiman^ raaka-aineiden hintoj a j a palkkoja, olisi kohotettu vastaavanlaisessa määrässä, n i i n tuslun nykyään olisi ^useatakaan 'kuitakäi-vannosta toiminnassa,: Mutta kulta-tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden hinnat j a siinä teoUisuujIessa maksetut palkat ovat lisääntyneet varsin pienemmässä märäässä k u in muussa teollisuudessa/, V a i n koneellistamisella j a uusia tuotantotapoja käytäntöön ottamisella sitten v: 1948 on estetty kultakaivoskulujen lisääntyminen. Siitä huolinä&tta meidän e i olisi tehtävä sitä johtopäätöstä, että kultatuotanto olisi 'm^ka romahtamisen partaalla. Jos aniietaan k y l l i k s i aikaa eikä palkkoja kohoteta liian nopeasti, niin lisääntyvä tuotanto voisi tehdä mahdolliseksi sen, £ttä useimmat kaivokset joista nämä paikkakunnat ovat riippuvaisia, voisivat rjatkaa tuotantoaan siinä mää-: rässä jotta nämä:paikkakunnat. v o i sivat tulla toimeen -vielä joidenkin vuosien ajan." J a puhuessaan - kultatuotannon osuudesta talouteemme, raportissa puhutaan toisten kaivosten hyväicsi käyttämisestä y h d y s valtalaisten eduksi. Täten " E i ole mahdollista, että kullan vienti jälleen saavuttaisi aikaisempaa suhteellista merkitystä sodassa tai rauhassa (kiiten 30-luvulla). Vaikka kullan hinta ko-hoaisikin samassa: määrässä: .kuin muut tuotteemme, >niin kulta /muodostaisi sittenkin vain paljon pier nemmän osan vientitavaroistamme; muut vientituotteet ovat lisääntyneet niin- määrällisestikin kuin' hinr nassaankin/ K u l t a ei ole enää ainoa erittäin epämiellyttävä Canadan kansan pöhjajoukoille ja niinollen käytetään suunnaton määrä sanoja puhuessaan^^^bjoi^en kehittänii-sestä". Siitä huolimatta F r o s t i n hall i t u s e i o l f yhdessäkään tilaukses sa toiminut yhdenkään teollisuuden tai teollisuuslaitoksen perustamiseksi pohjoiseen. • Totta kyllä,' o n perustettu ?tuoT tannon. kehittämisliittoja" mutta niiden toiminto tähän mennessä on rajoittunut yksinomaan vain siihen, että on Ilmoitettu mahdoUisuuksiste' New Y o r k i n j a Ciiicagon konttoreissa pääomaa vain .tehostamaan maamme valtaamista. liebigin SITA TÄ B e l ä a i l ---- H e l s i n g i n liovioikeu» a n U n ^ v i j ^ sitten päälSkisen maan-petc^ juturöa, • joissa Tykytettynä o l i työniliK^aunb Jooseppi Närhi. Jutt u käsiteltiin suljettujen ovien t a kana, • , ' Hotiolkeus,tuoroitsr Närhin sotilaana t e h d y t jatketusta Suomen ulkonaisen turvallisuuden tähden T E O L L I S U U T T A KEfflTETTÄ.VÄj Loput raportista ori v a i n ; pelkkää sananhelinää,' samanlaista k u u i päär ministeri F^ost piti .viime vUomia käydsssäänr Pohjols^ntariossa vaa-limatkallaan v j a jota JcoiJservatiiVi-: neäCocbraneSouth^ edustoja l a i i i ' laati;jakunnassa Vf. J.,Spooner matk i anteessaan sanarikkaita > lupauksiaan äänestäjille. ' ' ' . Pohjoisen Ihmiset eivät suinkäad ole tyytyväirfä-^Juuri'se seikka; (?tta Spooner j a > Öntorion^ kaivosminister ri K e l l y joutuvat;jätkuvastiStekfe mään yhä ^parempia l u p a u k s i a i ' t<^ teaa ihmisten vaatimusten lisääntyi vän. K a i k k i a l l a t e h d ^ ' v a l i t u k s i a '> joiste yhä'selvenunio kuvastuu.'Vaa-' timoksetv teolUsuuden kehittämisek-: s i -pohjoisessa j a rSUurenunaiL huor, mion kiinnittämiseksi useiden inui' den resurasien kehittämiseksi • niah-dollisimman tehokkaalla: j a nopeall a tevalla. Työväenliikkeen on'annettava sitä johtoa pohjoisen kansan vaatimuksille jota se on vielä oUut vailla.; : sala|^ä ^dettävieii Geto^^^ iUnais^ nii^stäVfcahd^ buobeesi^^ s e k^ ajan : känsalaisliiottam vailla^ , xormn ja umcagon «miioreis- Airalta erottaiiusen sijaste - Närhi i a S^ i t e t t u ^ h d v s v a l t a l a i s t a jo .aikaisemmin.,eronnut raja-ja kehoitettu yhdysvaltalaista yarti^laitoksesta hänet tuomitr tiiii'3a^i|jäi^^^^ teen ja.yjraltapanra sjiasta menet-täitiän^^^ tifes^ ^naioOTiÄj^äfe^ k a i s i b n i ^ i ^ i t^rl^eäs^ 8aam^;dehdoäi vänkeosräiag!^ tiis,;jiijänJ5:JiP[u vuotta ja^iM?^ huo«(ä^a;:Sekihlu^^^ päätiy^ius^ Cuoimttiin .menettä rXons£;;'i;iC^ ^fettäm^ljneilja^ i c ä i ^ t f v ^ e e i f : ^ .Titushuonetta.'' Lisäksi, Närhi v e i - Wit!^ttyE|^]^^^ minnastään>^saamänsa hyöty} 9,000 ink^s^a^i)ike«cfön^ luj4.49,182 mk. ' E^iSiIrgh/^-^ iSköt^ k i r k o n johtoja, Rev. Murdock Campbell sanoi täällä tiistaina, että Roomalaiskatolisen v k i r k o n totoli-täärii^^^ ön v ^ luiiii .Umikään;^/^;M kasvuuq Euroopassa. nVOKA TMJON PVOLC Kyläsäaniaa/a puhMelee-v tuntejaan elävälle Jbonaall< tuksen sanoja j a ]Qne^sitt< — Joko Joonas oyt arvel Jään olevan; tarpeeksi eväj kanaan? > ' Joonas kääntää vaivaloise keään j a t u u m i i : — Enpä tässä o l e eväistä t i n i i t , , k u n siellä Inuiluu ruoka telon puolesta.'. 'LÖYTYI VÄHÄN — Vae liäkärista se Isänt Löytykö mittääv yikköo? —^ N o . e e muuvvaltä kuv mastakäenalosto vähä kuu 20^ iilomelrin televisio "säde' LENININ VAROITUS STALININ SUHTEEN Moskova. — ' L e n i n i n 33 vuotto^ s'tten lausuma varoitus, että: Ste-. l i n i l l a on taipumuksia vallan:vää-' rinkäyttöön, ci ote enää satainen Neuvostoliitossa; Nuorisolehti Komsomolskaja Pravda. ' - k e r t o i ^ perjantaina osan: siitä, mitä Lenin}: oli sanonut Stalinin luonteesta. T . . Lehti; joka sanoo- vastustavansa m^telirmitä^Yhd^sv^^^^^ Stalin-kultin vaMngollisista vaiku: ostoa suuressa märäässä. -Soto-aika-nastrateegisten tuotteiden :varastoir h i n ostominen*^ voisi -toato markkinamahdollisuudet enemmälle osalle canadalaisia : metolleja;:. rauhanai-koina Yhdysvaltoin talouden teollisuudessa .torvitsemat materiaalit pakostekin lisääntyvät nopeasti" On ilmeistäkin, että:valiokunnan mielestä ainoat markkinamahdollisuudet ovat Yhdysvalloissa j a ainoa tuotonnon-vlaajentamismabdollisuus sijaitsee raakaraineidentuottomi-sessa: ^yhdysvaltalaiselle.: toloudelle — n i i n sodassa kuin. raubassakinv: . vEdelleenkin .canadalaisten? tulisi olla vain "veden kantajia j a halon hakkaajia". Frostin hallitus ja sen nimittämät valiokunnan'jäsenetovat päässeet siihen "väistämättömään tulokseen." Mutta sellainen kannanotto on toksista lähempää selitystä; halua^ vien lasten kii*jeisiinj; "kertooj että^ L e n i n viimeisenä.elinvuotenafin^huo;: m a u t t i S t a U n i n ! luonteessa-iolevän negatiivisia piirteitä, kuten raakuus^ huomioonoton; puuttuminen- - tovoi^ rien saavutuksiin ja työhön nähden, oikkuilu j a : taipumus vallan väärin^ käyttöön; joka saattoi johtoa kollektiivisen johdon loukkaamiseen. Onnettomuudeksi tapahtui j u u r i . n i i n , kirjoittoa lehti. v Stolin teki 'väkivaltoa kollektiivisen johdon periaatetto kohtoan j a antautui itsepalvontoan. Häii<: t e k i niaalle suuria palveluksia .'Venäjän vallankumouksen j a sisällissodan air kana sekä maan jälleenrakehtemis-työn j a trotskilaisia j a buharinlste-j a vastoan kohdistettojen kampan-j a in yhteydessä. Mutta Venäjän suurimmat voi- . tot.^on >itse' asiassa voittanut kan-sai-' Vaikka sanoma-:Ja: aikakaus- •' l e h d c t ^ k ä elokuvat antoivat Stal i n i l l e kunnian. Stolin>n yrityk- .:set:käfkk':en kysymysten: ratkai- ' semiseksi -xhenklokohtaisesti ai- AhcottTvätv paijon? vahinkoa, koska ;'kttksuaiivyks:tyinen. ihminen-ei: voi^' tie^ä Icalkkea j a ratkaisto kaikkia ongdmiä'oikein. Sta^no oi .enää: kuunnellut mui-deucneuvoja- ja. järjesti: työn:väkival-teisiif -anenetelmin^.^JHenkilökultin. vaikutuksen .alaisena, työntyivät BOT riä} ja halien kanssarikollisensa jolv toviin virkoihin,, j a tämä joukko Pidätti:;monto' puolueen asialle us-kollisto kommunistia julistaen heidät; kansan vihollisiksi, kirjoittaa Komsomolskaja Pravda. Lentokone lahjaksi Egyptin pääministeFiile Kairoi^s-^: Egyptilaisisto lähteistä sanottiin eilen,: että Neuvostoliitto on hivanut lahjoittaa Egyptin ^äär nuniste]*ille Nasserille I l y u s l i i n 14- mallisen lentokoneen^ Neuvostoliiton lähettiläs Kisselev lahjoitti tämän kaksi moottorisen koneen maananteina. Moskovassa pidettun äskettäin karisainväUnerr itämaiden instituutti tutWmaaii ydinteoria a. Konferenssiin osallt^ft^ raavista-maista: Albania, Bulgaria; Unkari, Itä--Saksa,:K^ lia. Puola, Romania, Neuvostoliitto ja Tshekkoslovakia. " HetsinkL ^ Kuten: tunnettu vJsiovastoanottiinet voivat: seui Ievlslo-K>hJelinaa.vain : noin 1 kilometrin säteellä lähetyskesk Jä esimerkiksi helsinkiläiset j : etelieuomalaiset-saavat'kiitti; menlahdöikapeutte siitä, että on''mahdollista seurata Tallim hetyksiä.': Nyt - on kuitenkin keksintö.-Joka pidentää kuun teen .kaksinkertaiseksi. . TJglitshIn > k a u p u n i ^ Neuv tossa ovat "Gldroprojekti"-r tehtaan insinöörit j a työläiset teneet ;> ja - pystyttäneet' tehtaa eelle. antennimaston:;; jonka avi voivat seurate tevallisella "Ava vastaanottimella' 205^ kilometrir sä olevaa televisiokeskusta, v Masto on kiinnitetty pyrai muotoiselle k o i m i o -muotora rakennetulle alustelle: Telesko< sijoitettu- vierettäiri, kiinnite rautoputkiln:; rYlimpään putki kiinnitetty yksUcerroksinen v menttinen antenni;; Sen kork 36 m. maanplnnäste. Rungoi keus pn 16:m ja maston 20 n Putken kohottaminen Ja laske tapahtuu: kahden rullan. avull den kautta kulkee köysi, mini ncn. pää on klinnitety putkei päässä olevaan muffiin ja vintturin rumpuun., Putken k suoritetaan vaste Jalustean ase sen jälkeen. . M a s t o n rakenne tulee. mahdo säännöstellä ;\antenniii korkeui kääntää se edullisimpaan as( lähetysasemaan nähden. .Unkarin Jcaikki sosialj va^\x^?^%% v^^pautettu 'Budapest. — Budapestin n selittämässä puheessa,: joka \ t i i n eräässä:' ^pääkaupungissa : jestetyssä : :^ puoluekokouks syytti; U n k a r i n työväenpuol s i h t e e r i / R a k o s i itseään hei kultista Ja laittomuudeste. E i kannate kierrellä - kissa kuumaa puuroa, hän s Meidän, on k a i k k i e n syvästi tettava tapahtunutta Ja erity] minun tuskainen velvollisui on myöntää,'ettei mitään sell kuin Berian agenttien sali n i a o l i s i pitänyt sietää. Rakosi sanoi edelleen, ettäl k i Unkarissa- vangitut sosia mokräatit o n vapautettu. Kirjantaitamattomuud lopettaminen Kiinassa K i i n a n Kansantosavallassa dään? suurta työtä luku- ja 1 tustaidon kehittämiseksi. Oi ministeriön tietojen mukaan vallassa- opiskelee kirjantaitoa hetkellä y l i ^62 miljoonaa talo k a a - ^ kaksi kertea enemmän viime, vuonna.: Suitsua!nin mai nassa opiskelee 7 miljoonaa t poikaa, Sangtungissa 7.5 miljoi Henanin; Tcansun ja- Ani maakunnassa'Icussakin 3 miljc talonpoikaa. K i i n a n työläisten keskuudess aikomus tehdä loppu luku- ja joitustaidottomuudesto 3 vuo< j a telonpoikaiston keskuudessa 7 vuodessa.' Suurta airiamisen itoa Vahingonllon sanotean olevan to-della vUpitöntä iloa. Samoin on selitetty vihreän nuoruutemme päivinä, että suurinte. ja aidointa "antamisen iloa tuntee — ammattinyrkkeilijä". Mene ja tiedä. On k a i sitä antami-' sen iloa ollut.ennen muutakin sorttia. Mutta nykyään on muodissa "ante-misen ilo" suuressa mittakaavassa — Ja sitä suurempaa iloa tuntevat "ante- Jat% mitä suurempia "antajia"- he v o i vat olla. joko toisten kustanrmksella toi muuten vain omaksi hyödykseen. Pienet rantojat" s e a ' sijaan joutuvat vieläkin kaakin puuhun, sillä k u ten: maailman kuulu -"'pikkumles*% Chaplin eräässä elokuvasssum huomautti, "nkos ei kannata -^pienessä mittakaavassa." Ottakaamme esimerkiksi Norfolkis-ta.'' Va..: saapunut uutlstieto missä kerrottiin eräästä pyylevästä M i n n i e - neidosta. joka oli harjoittanut pitkän aikaa melko huomattevaa'anteliaisuutta - r tosin pääasiassa omaisiaan Ja muita läheisempiään.kohtaan; <JönUnpnwealth- Building Jiand Loan {hssia^ti6^\&yi^^ Män^um o l i tä-m i ä ^ l ^ ^ .hbiteja^ir apulainen . : Neiti; Maiigu-i n l i ' ; ^ n i ] ^ t e ^ saada-p^^ stmuMff^^ syyte^lta . !: .'^Meiti M a i i k i i m : sanoi, ettei ^'VSiläh' karaUiiShommäan Ole •ramä 52-vuotias. IflO-paunaa p a i - syylllsiynyt kukaan muu .v.'^* l nava ikäneito. Minnle Mangum-ni- iEatten kaikkiaan neitl'Maogum voi meltään, tunnusti viikon v a i h t e e s s a . ' ^ f i f i t t i e n e r i vuoden VanMIätuo- Norfolkissa pidetyssä oikeuskuuloste- " " " " h<."«„««=f«" lussa. että hän o l i rahoittanut " h y - väntekeväisyyähommlaan'! siten, että oli pbnlttänyt, elikkä kähveltänyt työnantajaltaan y l i miljoona dollaria vuoden 1933- jälkeen. * Tuomari. EL Lawren£e Bullock osoitti kuitenkin kiittämättömyyttään, julistamalla^ e t tä, näistä hyväntekeväisyystarkoituksessa tehdyistä kähvellyksistä annetaan l a i n määräämä tuomio kesäkuim 25 päivänä. Asiaa, koskevassa nutistiedossa kerrottiin mm. seuraavaa: ; -'Tämä S2-yuotias henkilö, joka on kauan aikaa tunnettu: suuresta a n teliaisuudesta perliettään ja ystäviään kohtaan.' pantiin viime kuussa syytteeseen siitä, että hän oli kavaltanut $2,084.000 toimintansa lopettaneelta mlonv^fkhän liankinnäste" jä tois^ mökähän ~< siitä, «ttä oli—välehdellut korkfäilfe oikeudelle." •- : MlljboilÄi 'dollarin 'raliamääräon^ melkoisen "suuri, mutta ei ilmeisestikään niiri 'suuri, että se pelastaisi an^ karan lain'kourista. • • • Ottawassa harjoitetaan myös suuripiirteistä ;antamisohjelmaa. MeidäAi mielessänune o n tietenkin veronmaksajain rahojen antaminen amerikkalaisille rahapoliatoille. Kuten tiedetään, liittohallitus aikoo kaiken kaiickiaan-antaa n o in 200 m i l joonaa dollaria Veronmaksajain hiellä Ja :veiAelI&^ ansaitsemista rahoista: y h dysvaltalaisille raharuhtinaille siitä hyyaäS,-?etta-ht Mkentaisivat A i t o tasta Itä-Canadaan' kulkevan kaasuputkilinjan, minkä a'vulla he. T sitten myydä^canadalaista luon kaasua canadalaisille (Ja yhdysr, laisille) kuIuttajiUe j a raahata i saamansaivoltot Wall Streetin p kien kassaholveiliin. E i ole siis lainkaan ihme, va konservatiivipuolueen eräs parlao tijasäi vertasi tätä hallituksen s nitelmaa V T V : n suureen "anto-^^ maan", mistä'voi rikastua rutosti henkilö voi antaa kysymykseen kean"-'- vastaukabn. ' S a n o i mr. 'George Hees (PO huoneen'istunnossa toukokuun U : Meillä on TVissa $64.» $100,000 kysymysohjelmia .2 tuksen anto-ohjelmaan sisältyy « astaan kaksi kysymystä: 'Onla» Uönne pääasiassa yhdysvaltalai omistama* j a . 'oletteko jättänyt i tämattä ne sitoumukset. Jotka: <>I tehneet saadaksenne hallituks^if trahdin . . .Y ' "Vastattuanne oikein näQun K mykslin. tämä hallitus tekee » mitä tahansa avustamiseksenne^ :. Mikä sellaisenaan on uusi csifflB todellisestL antamisennosta, k a^ mtoisteri Höwen antaessa hnnn* surssejamme- amerikkalaisille js^ leen: <>-i Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 24, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560524 |
Description
Title | 1956-05-24-02 |
OCR text |
Sivy 2 Torstaina, loukok. 24 p. - - Thursday, May 24,1950
liiliiliiii
Omin td TSnnMbi Cantuuam, jes^
tabUcbcd Ifor. 1917, Autliorlsed
«s «eoond c l u s inall bjr the Rost
Office Pffpartmeyit, o t t a v a . PutK
tfiHee weekly: Tttetdajrf.
l^niBdaj» and Satux4»i« V»p«w
^liSbiQX Ccmpiny UO., « t iOO^lOT
- am St. W^Bwibwey, Opt, Canad»
T^tepbojK»: Sitt. Office OS. :
eOiiorial Otfiee O S . 4-42», VanaMa
&. Suk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-24-02