Vapaus, August 4, 1921

              55:5-1 feia*: ci EJÄ-aasatoin
asa, ja on
•sitettärä, «ikä heti
t^vä paäamaan oa-jtamäesta,
johonlrin
.alaiset, mnistakaa
e haaii tylee Hytet
valistamiseksi ja et-jajcet
riitaisuudet
olette vastaisuudes-btelsen
asiamme 'e-anoastaan
siten voit
än raskaan velvöfii-iden
baalin lakentö'
illisessa suhteessa
hotkoon haalistanne
simielisinä ja ybtei
li toimii asemastaan
jtoinen työläinen,
Eiitä, että järjestel.
e vetää viimeisiään
Heti tämän Sasna Sannaslof , laM
pastori E. Otaslcaisen Bjitamlä ni­meä
«perkeleen agitiiaUo'ri Sannan»
mentyä saaifni seudulle presb'yteri^r
kon Ebetyssaamaaja lliss l i . Beino-nen.
"Hän fegudujla neljän
kuun ajan. Sittemmin kävi saman
sennkunnan englanninkielinen puku
jär tohtori Gran, joka on yllämainitun
Wrkko"kunnan ylempiä johtajia, piis­pa
arvoltaan. Tämän kirjottaja o|i
tilaisuudessa kuulemaan näitä 'ti^
paakin. Tosiasioihin. perustuen; olen
pakoitettu antamaan näille kummal­lekin
tunnustt&sen siitä että niissä t i
laisuuksissa missä tähän mennessä
olen "käynyti he esittävät kumpikin
•J, W. S. kirkkokuntansa perusopetuksia siinä
valossa, mitä he edustaa ilman poik­keilematta
pois sivuseikkoihin. Otta­kaa
huomioon, että sanoin sivuseikkoi
hin. .
RIE. SASK.
ipäristön suomalaiset
tätä nykyä kuulla ta
n sananrieskaa mitä
osaksemme'kpkotäl-asuraisajälla,
Ensin-n
puhu ja, Sanna Kan
ässä taloudellisia ja
lyksiä, -siinä valossa,
ttaa tiede.ja historia
jet taloudelliset olo-tunnetun
sivistyneen
n näistä^kysymyksis-juisesti
poikkeamatta
1 aineestnsa sivuseik-kertaakaan
kuullut
personallisia enempi
solvaavia lausunnoi-lakkaisien
liikkeiden
ryhmäkunnista. Vaan
hän. selitteli kalkkia
»mattomien. tosiasiain
tieteen mukaisesti.
1 arvokkaalla asialli-ia
selvätäjuisesti mi-istaa
minkin e r i liike-leen
alkunsa, min ta-uskonnolHsetkin
ja
itä ja suorittaa tehtä-isten
tosiasiain. mu-auvan
kuin ne pysty-n
tahi mukautumaan
den Tuoman korkean
in. Mutta niiTipian,
io ottaa käsittääkseen
)ri^n opettamia selviä
1 asettuvat suoranai-
I kaikkia inhimilnsen
kuin taloudellisten -olo
yttämiä virtauksia a-
, niin sellaiset liiklceet
sellcen haudan, johon
lemnnn tain myohem-'
Tämä kehitys TcuTkee-ia
aina korkeampSn ja:
luotoihin, luoden aina
1 ja ihanampaa; STIlä
lakaisee' pois tieltäni
lausunto lastenhoito-turtissa,
jossa M n toi
esiin seuraavaa: -cLas
us ensimäisenä -nelja-
L918 49 pros. suurempi
15 ikäisten lasten kuo
n oli kohonnut 55 pro-akotautisina
syntyneit-u
kohosi 134 pros. ja
keuhkotautisten pieno-
>s. vuodesta 1913. Ber-emmin
tehty uutta t i -
mukaan kaupungin
'ta oli .keuhkotautisia
1 taudeissa 77,000 ja
riittävää ravintoa,
an työväen alhainen e-i
mainion; tilaisuuden
«aikenlaigen riiston ja
reja. Amerikassa pan
tämöt seisomaan, mut-
»Imistetaan amerikalais
Iivoja. Maailman suu-
»öbiilitehtaat on Ame-
« ja kymmeniä tuhan­sia
työmiehiä on vis^
• Sensijaan on auto-
8. joka myJs on tavoi
iruhtinaan arvoa, —
- siirtänyt'toimintan-rastaen
siellä erään sak
nimen kanssa (Elrich
Jusia automobiUitehtai-a
Itävallan nälkäiset
ainakin kiittää lau-
' «'itä että heiUe yrite­tystä.
Työttömyys ja
^«hittyy Saksassa hi.
iäiset työmiehet ovat
-äin soveliaita riistoeläi
a riksi joutuneet kan-pitalLsmin
erikoisen huo
^ Mikä takaa, että he
' raataa ja että kansan
^rjistuminea tapahtuu
-hitaammalla vauhdilla.
Thälistö saa kestää vie-kidtäymyksiä,
sillä sen
ra&essa taistelussaan
-alistivaltojen kanssa an
'sa rappentua, .Jlnten-aotannon
lait? o„ ^oko
Sittemmin saapui leastatiolainen
pastori Matti Koski, joka piti usiam-nia
puheita seudullani., en ollut ti
laisuudessa päästä häntä kuulemaan^
ja näin ollen en lähde'hänen puhei
taan arvostelemaan sen pitemmälle:
Mainitsen vaan että hän oli jo poik­keus
edelläkerrotnista puhujista sii­nä,
etltä' hän ei pysynyt (varmoilta
tahoilta saatujen tietojen pemsteel
la) siinä aineensa piirissä, joka hä­nelle
olisi kuulunut,'vaan poikkesi
samoin kuin kaikki henkilöt, joiden
tietoisuus ei uletu pidemmälle kuin
kynnyksensä takaa portaiden päähän,
persoonapolemiikkiin, sellaisia henki­löitä
pärjätäkseen, jotka ei olleet ti-alBuudessa
itse puolustukseen,., sa­malla
käyden sotaa sosialisteja, sa;
moin kuin yhtelskunriallisia liikevir-tauksia
vastaan, jotka ovat syntyneet
uonnonlakien alaisena kehityksen
oihtiessa ne esTin.
Seuraava pasftori oli Mr Erik 0 -
^vaskainen. Hänen pulleitaan oTm
cuulemassa kolmena m iltana.-Hä­nen
puheensa sisälti sellaista, jonka
suliteen olisi välttäipälSntä tehdä ta­vallista
pitempi krltaseeraTJS. Mtftta
tilanahtauden tähden rajoitan sen ly
ryeen tuoden suurimpia erehdyksiä
ainoastaan esille. 'Hän «anoi itsensä
«fevanlceTistaksi», se tahtoo sanoa, et­tä
Tiäiien saarnansa olisi piitänyt Ta­iottua
evankelisten oppien' pMin
ja nnden selvittelyyn. lIuttaliBtl en
slmäisedfä saarnastansa lähtien Mn
poiklcesi Tajojensa -ulkopuolelle, käy­den
räikeään parja-Qslaverteluun kaik;
kla "vapaampia aja'tussuuntia "vastaan,
jossa innossaan pyliän liengen apos­tolina
meni niinkin pitTtäHe, että liai-rahti
peEsoonapölemiikkiin senYinlai;
sia liirikiloitä nrastatalsseen Icnteri S.:
"Kannastoa ja monia muita jotlca ei;
ölleeft tilaisuudessa saapuvilla. Teli-den
Tieidän suuslta lahteneelrai sellai-'
räalausunnoita,. jotka iieti typeryy-;
tensä perusteella oikein ' käteenkin,
tuntuvasti totesi niiden lähteneeksi
heidän omista mädärftyneii^ arvo-
•kamniidistaan. Sillä Sann» on yksi
seSväjärTnsimmistä MötoriaH selittä-,
jistä uslammilta eri aloilta^ «ttä Tiä-:
naan toinen^ samoinkuin pnolueetto-mlen
maitten. Sota-aikana oli totut
tu ponnistamaan kaikkia •tDi>tantovoi
mia. "Rauha lähensi kulutusta ja aihe j
Utti liikatuotantoa. Amerikassa oTi
tehty' suuria uutisviljelykää. Siellä
ynnä Englannissa oli tuotantokyky
suuresti kohonnut. Oli perustettu
uusia tehtaita ja oteljtn käytäntöön
työtä «äästäviä ja täydellirimpiä ko­neita
«ntisten epätäydellisten koneit­ten
— ihmisten — sijaan. Sodan,
pohjattomia vaatimuksia ei siis oltu;
tyydytetty ryöstöviljelyksellä, vaan
järkevällä järjestelytyöllä. Hintojen
kohoaminen oterttiin huomioon palk­koja
säännSsteltäessä — isänmaan' oi
lessa vaarassa tulee katsoa,'että kai­killa
sen lapsina on siedettävät olot.
Ei siis voi väittää työtätekeVin v ä r
eston suurestikaan kärsineen näl­kää.
Mutta riHähän olikin tarpeeksi
kärsimistä itse EOdaassi;
Sodan mntelemat Iffike- ja 'kuljetus
välineet (kauppalaivasto) saatettiin
entistä ehompaan kaatoon ja täyden­nettiin.
Paljon tehtävää oli tieten
kin seHaisen hirmumyr^yn jälkiä
koj3'atessa. Olihan ee h S r ^ n y t suu
ria aloja-miltei perinpoibjin (mainit­semme
vain pohiois-BanekffiQ* Belgii
an, Serbian ja (^Itsian). Eeski ja
itä-Europan kansoja oli avoslettaTa^
Oli hankittava niille asuntoja; vaat­teita,
talouskaluja, parannettava ih­misten
Y keuhkoja ja voimistutettava
heidän kauhun hyytämää vertaan.
Ehtyneet tuotantovoimat ja seisahtu­nut
liikenne oli saatava tyydyttävään
kuntoon. Kaikessa tällaisessa oli
niille, joiden tuotanto oli siedettäväsr
sä. kunnossa, enemmänkin tekemistä,
kuin oli äskeisinä mielettömän sota^
kiihkon päivinä. Mutta meidän on
erikoisesti huomautettava, että vaik^
ka mailmansodan aiheuttama menejc;:
&i olisi riittävä hyodyketaotannoli^
Ob «e taTaratootanotille osoittautu­nut
perin riittämättömäksi. Sen
myjmtiaälkää ei sammuta mikään,
sillä se ei myy niille, jotka tarvitac-iV3t
iavAr^, Taan niille, jotka kyke-ceeksi
ja ^ e n m tuhansien Ihmis­ten
todisteet, todisteet sellaisilta, jot-ka
ovat tts^ olleet kuuntelemassa
hänen puheitaan, eMUiten Ceikäläis
ten jotka ette kertaakaan takalla tul
la liänen puheitaan kuulemaan, silla
te pelkäätte kuten yolepakot ja huub
ItainJeit päivän, valoa ja haudotte o-mia
mielikuvituksianne kaikkia niitä
ihmisiä parjataksenne, jotka eivät ns
ko teidän typeriä laverruksianne. Sit
ten kuin hän alkoi selvitä parjaus-; ja
persoonapolemikista, niin ban toi ma
ilman jparantajille sen ilabdut^van
sanoman, että «mailman /parannulc-seen
on kaikista parain ja pikaisin tie
siinä, että jokainen tunnustaa syn^
tinsä ja luopuu niistä ja alkaa elää
pyhää kristillistä elämää, niin silloin
koko ihmiskunnia saavuttaa onnellisuu
den». Katsokaamme, siis miten se tä^
tä tiedä olisi sitten saavutettavissa.
Nyt jokainen aikaansa seurannut ib
minen tietää, «tttä kaikki Jcansidlis-rikkaudet
on luisuneet muutamien
harvojen raharuhtinaiden oraaieundek
si, jotka käyttää sjtä uusien miljoo­nien
luomiseksi itselleen, välittämät»
tä mitään uskontojen antamista 0-
peista ja ihmiskuntain suurista karä-myksistä,
jotka kärsimykset johtuvat
siitä riistosta; mitä tekevät nämä
muuftamat hanat epäuskoiset raha
ruhtinaat Heidän käsissään- .riip­puu
meidän kaikki maallihen elämäm
me, onni ja onnettomuus ja heidän
määräysten mukaan meidän täytyy
ahertaa päivästä toiseen aen mukai­sesti
kuin he näkevät itselleen oSevan
edullista. Toiseksi tilastot toteaa et­tä
esim. Thdysvaltojen suunnatto­mia
kansallisrikkaukfiia ,konjTollee-!
Taa ainoastaan noin tusinan verran
miehiä, jotka istuessaan pöydän ym­pärillä
voivat lamauttaa koko teolfi'
suuden ja liikenteen Altannin Tannas
ta aina Tyynen meren rantaan p&ti
ja saada nälänhädän aikaan suurissa
kaupungissa Irävtta lioko mantereen
jos niin tabtovat. Täsfö Icäy, s ^ B e
minVäläseen tilanteeseen Icoko' tä­mänkin
manter^ ihmislcunta' on a
JBUtonot. Tämä «ama Tolma "pro^i-i
taeran «i ainoaltaan alpmman "fcön-;
s&n mn^Iipiteet, niin talcmd^sesfi;
koin uskonnoHiseetScin itseleeh suo­tuisaksi.
Se ikävin'•koTit;i,etfö.juuri^
mpidän papistoifime on eniten proSti-tuerattu
siihen määrin, että "he'käy-;
Vät mitä tnlisinta ta[istelua Itaikkial-la
kaikkia niitä liikkeitä vastÄBn. joi­den
pääpyrkimykset on kohdii^tettu
talonideOisten olosuhteiden Voi^aanii-selcsi.
Siis papisto Icäydessään nso-taa
Tcaiklia IceKityksen luomia ja syn
nyttämiä eriliikkeitä vastaan Tepiäk-seen
ne alas Icäy silloin liäjrittämään
ka^Hckia jaloa ja ihanaa,: mifö on; saa-
•vutettu ja mitä olisi saavutettavissa.
Eikä Inimrainkcan ole tiläBe tarjota
muuta Icuin haudantakainen -elämä
tarvaineen ja helvetteineen. .Jos »ku­ten
Tfeli E. Ovaskainen Bantii, että ih­miskunta
-voidaan, tehdä taToudellises-ti
ja iiskonndJIfeeSti ihanne yhteiskun
miksi tunnustamalla tyntinaa, niin se
tosiaanYm näyttää lielpolta^htäväl-tä.
1 ^ Iran olen tuonut esille niin
sekäBti Icuin -malrdollista sen puolen
Tmstä jobtmi epäkSytänrioBiset tälou
deTHsöt ja yhteiskuntaolo^ niin toi-kaiken
sopmaiioTa&o, vanhaa ja Tissi jii^a ei ol6 tarre turvautua seHsisien jvon että veli Ovafkainen %:obdistaa
fifia sikansa eläneen tcassaaiseea. Itypeyyyfejen lau£unnoihia mitä teika ('Irolbinsa pikaisefti Kew Yorkin Wall
Iäiset haudotte hänen suustaan lähte- ^^f' '^^^'^ f 5 ^««««.^m-buudea
puun Juuret, nuo tusman
verran miehiä;^ BelittM niille pyhää
evankeliumia niin voimakkaasti, että
he tunnustaa eyntlssä ja kuinbe sen
teke^ dlloin ioko ihmiskunta tulisi
byptymäan j a n i ^ toteutuisi veH
()vaskdisen ihanteet pikaisesti. Mut­ta
veli <^n nyt barbapoluilla, kuin hän
yrittää^tämän puuii kasvattamia ok­sia
karsia puun latvasta, jotka saa
siitä vaan uutta iasvamisintoa. Siis
^nainen opetus ei ole ajan vaati
mtiksiEt vaslaayai niin ollen sen kylvä
mät siemenet lankeaa kivikkoon. Siis
kapitalistisessa yhteiskunnassa ei jää
muuta keinoa kuin järjestäytyä työ
Iäiset kaikilta aloilta niin voimakk.
että'fae pystyvät vallottanMiankäsiln
sä niin taloudellisen kuin poliittisen
kin vallan. ' '/ - J/ ^
Sitten edelleen veli Ovaskaiheii us
kotti kiitiliakuntaanBa, että hän pu
huu «tieteen ja historian» mukaisesti
Siksi tabdon näyttää joillaldn kohdil
nevä* mateamasn mt& vaaditun hin­nan.
Tätä ctieteeHiatä» eruavasuut-ia
ei «tettu Iraomioon. Mikä vei "lii­katuotantoon.
IRuotetut liySdykkeet
myyfiin välikäsien ihaitpan) 'kautta.
Täten kohosivat Mnnat Tiiomaavan
korkeiksi. Liikatnoftanloa ei enää
vastanraat sota-a^n ylenmääräinen
kolutus. Sotaajan taloudellista ku-koiBtusta
«enrasi seuraavan ajan Vä­hittäinen,
mutta varma, taantumus,
joka kantaa keinottelun leiman. Toi­vottiin
yhtä suuria, tai mahdollisesti
vieilä suurempaa voittoja lenin sota-!
aikansi TSmä oli jonkinlaisena -ta-l
keena siitä, että liikatuotanto kapita^i
listisen järjestelmänldn ajkaoa^suun-!
tautun sodan jälkien silitcännseen.^
Venäjä luonnollisesti jätetään oman
onnensa nojaan, sillä - kapitalismin
voitto edellyttää een näännyttämis­tä.
Koetetaan tyynnytää joukkojen
v^lankumonksellurta <ktiohuntaa> ja
selvitetään joten kuten rafaallisetkjn
vaikeudet sekä järjestetään kansain­väliset
luottosubteei porvaristohan
on tottunut antamaan «luonnonvoi-mien>
rauhassa vaikuttaa. Ne saar­tavat
kapitalistinen: ' talonsjärjestel'
män aina ja joka tapauksessa lopulli­seen
tasapainoon; Niin,'asioiden on
annettava mennä menojaan. Por­varistolle
käy kuitenkin hyvin.
(Jatketaan)'
Tilatkaa Vapaus, To­veri;
Toveritar, Eteen­päin,
lySmieg ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais-^
telun kannalla olevia
lehtiä!
la kuinka paljo H n selosteli tieteen
ja historian perusteella oppejansa.
Hän toi esille iiiuka bistoriallisesti ja;
tieteellisesti raamatun mukaan että
miten mailman on luonnt jumala muu
tamissa päivissä. Siis "hän perusti tä­män
' selostetun Mooseksen luomis­kertomukseen
jon^ mukaan mailma
luotiin yhdellä ketlaa tyhjästä. Tä­mä
on juutalaisen ajanlaskun mu­kaan
tapahtunxit muka v. 3760 e. Kr.
Tämä kertoma on ollut voimassa
ISmen vuosisadan alulle asti. Mer­killiseltä
tunttni nykyään, että israe­lilaisten
eepillinen luomiskertomus
saattoi niin Icauvan pysyä maapallon
syntyä selittävänä oppina. Omitui­sen
vaifcntuksen tuo ajanmääräys te­kee,
kuin viime aikain tutkimpksisto
tiedämme, että. esim. Egyptin bistorir
allinen aika alkaa jo^viidennellä vub-^
situbannella e. Kr. ja että Babylon!-'
assa samaan aikaan, oli jo vallalla Ifcor
kea läulttuuri, jonka ikä on lasketta-va
joitakin tuhansia vuosia yanbeni-meksi.
Siis miten voimme "käsittää,
Bttakuin historia todistaa, etta «nnen
Iciiin mailma ramäatun opin mrukaan.
öli olemassakaan, niin oTi toistatuhat-,
ta vuotta ennen jo Egyptin lästorial-;
Unen aika alulla ja saman aikaan Ba-:
byloniassa vallalla korkea l:olttuuri.-
Siis miten käy tässaMn kohden seli-;
tys raamatun luomistaTua tieteelli-^
sesti ja historiallisfesti? 1
Huomattava faistoriainnen edisty-:
minen "oli, kun m.m.- filosfofi Leibniz
17:nnen vuosisadan loppupuolella e-sitti
käsityksen, että jnaapallo alku­tilassaan
on OHUI hehkuvan kuuma,
kunnes se vähitellen jäähtyi ja sai
kiinteän kuoren. Nerolras Buffo»
jonkun aikaa myöhemmin laski heh-kuvain
rautakuulain jäahtymlsnopeU
den nRjalla, että mnapaflo on tarvin­nut
tähtenä ollessaan T7.;000 vuotta
kiinteän vuorikuoren muodostami­seen
ja lisäksi 93,000 -rootta, ennen­kuin
se ehti jäähtyä D^pisteeseen.
Mutta tällaiset ajatu'kB^ kohtasivat
silloin vielä vastustusfta niiden pbo-eltaj
jotka uskoivat e«ä mailma oli
luotu ainoastaan lähes 4,flBT) v.*. Kr.
Tällä tavalla selittelee -tiede ja histo­ria
raailman alkaa ja silla 'on. taka­naan
niin varmat todistusTjappaleet,
että jo 17.vuo8isadalla täytyi raama­tun
kertoman Mooses-tanm ;mailman
luomisesta väistyä lieteen ja histo­rian
edessä syrjään. Sfis jokainen
pappi joka tuon tarun mukaisesti se­littää
mailman luomista tl^^yy olla
nykyisen 20-vuosiBadan ajasta jälissä
300 vuotta ja elää 17-vnosi3adan ai­kaista
elämää henkisesti. Ja.se siis
on jo niin ollen vanhuuttaankin mä­däntynyttä,
sillä nusiaika luo uusia
muotoja ja olotiloja, joihin ei osaan­sa
menettäneet vanhat teoriat voi
suhtautua.
"Edelleen' veli selitteli, että miten
Darwin sanoo ihmisen saaneen alkun-sa
«vanhoista mädäntyneistä kalan-
Tuodoista» ja tällaisen lausunnon sa­noi
erään viisaan nuoren miehen lu-
Tceneen ja siitä hänelle kertoneen.
Siis hän ei itsekkään kehdannut o-mistaa
omiksi ajatuksikseen noin ko­vin
typerää lausuntoa, jolla tahall.
ja -tieten tahtoi väätennellä ilkeän
midikuvituksensa mukana Darwinin
historialTisia teorioita. Darwin ei
ole seHaitrta koskaan kirjoittanut mi-hinMän
kirjaan. Sillä Darwin näy tr
tää tieteelfisesti ja historiallisesti,
nuten eläms on «aanut alkunsa, ei
dnoastaan kasvikunnassa^ mutta
myöskin eläinkunnassa ja että miten
Himinen on polveutunut alemmista
muodoistansa luonnon palrkolain alai-flena
« aina korkeampiin ja- koriceam-piin
muotoihin, aiihen suuteen Icorke
aan asemaan, koko luomakunnan ber
raksi, missä hän nyt on ja ettS hän
ei koskaan tule täydelllgekii, vaan
luonnon laki määrää. hänen kulkun­sa
yhä korkeampiin muotoihin. Eillä
historiakin näyttää että mikään ei
voi olla paikoillaan ja se joka ei voi
kehittyä edelleen, menee taakse kohti
tuhoansa. En ole Darwinin, oppeja
tässä tilaisuudessa^tarkemrain tuo­maan
esille. *
Veli ihmetteli,, että tämä • ympä^
rys on kummempi kontri mitä hän tie
tää. Sen takia että täällä on 3/4 ih­misiä
epäuskoisia, jotka eivät usko
hänen oppejaan. Kiitos; avomielises
tä tunnustuksestanne.' Sitten hän
pahotteli, miksi - sosialistlzet ainekset
SELKÄBANKJITOHTOBI
Tarkastetaan X-eähkosäde konecJ
Ia.
217 Gloucester St, Soo, Ont
Phone 1398
Kymmenen vuoden kokemus suo­malaisten
keskuudessa.
4 mallia Sudburysta Long Lake tien
varressa. Hinta $1.800, osa käteis­tä.
.
Box 1181,
J. JARVIS
Sudbury, Önt
LIMITED
HfiNECI, PALO, TAPATUREHÄ JA
AKKUNALASI
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai*
faabilla hinnoilla.
BAUCIE-GILL BLOCK, SUDBURY,
Mcsi uutta lautataloa
JBuusi huonetta, kovan puun lattiat.
Sähkövalot ja vesi tulee sisälle.
"Kysykää !?'<"'-
C A ^ E Y ^ A W LUMBER CO.
Tbone 452 ^ Sudbury, Ont
s.
ole hyvä ja saavu kotiaa lastesi luok
se. Vanhin tyttasi jäi sairaaksi ja on
sairastanut siitä lähtien. Velvolli-suudKsi
äitinä vaatii sitä. Samalla
voimme tehdä selvän mädän välisis­tä
sabtöstammB asialliBesti
• E. STRENG
3314JV«o&ilei S t , VaDCoaver, B.C.
S Nimeni on S. P. Mordorski. Olen Insinöörinä Pohjois Pacificia s
3 rautatiellä, Supeicrin järven osastolla. Olen ollut työssä tällä om- s
S tolia 15 vuotia ja tunnen melkein kaikki tällä tiellä työskentelevät s
s: miehet,- • . ' v • • '^"-••(^
S Eri ajoilla on minua kohdannut vahlnkolta jotka ovat saattanut ss
s minut työhön kykenemättömäksi, joskus pitemmäksi, josku? lyhem- s
s maksi aikaa. Yksitoista, kuuta sitten aloin sairastamaan reum$ti&- s
= mia. Oikea käsivarteni oli niin kankea että en voinut nostaa ritä g
s suoraksi olkapäitteni tasalle. Seljassani ja rinnassa oli niin kovat s
s tuskat että lepoa en saanut ensinkään. Tätä ktsti 10 kuuta joU» s
s ajalla kokeilin turhaan jos minkälaista apua. Olin Brainerdin <Min- E v
s nesotassa) hospitaalissa Syyskuun 17 päivästfi Joulukuun 1 päivään a
s saakka. Siellä minua hoidettiin ja sanottiin elevau keuhkotaudin, g
s nikamien ja hcnkitorven tulehduksen, roumatlsmin, ja vaikka minkä s
s — turhaan. Menin kotiani S t Pauliin ja siellii etem apua siellli ole- s
s viita lääkäreiltä. Koetin kaikkea ^ lääkkeitä, laakereita, hierojia, S
s . ja vieläpä muutamaa selkärankan asettajaa. Turhaan. Olin kau- s
S punkin hospitaalissa Jouluk. 9 p. Belmik, 16 päivään jossa minua g
s hoidettiin samojen tietojen nojalla kuin Brainerdissakin.Turiiaän. s
5 Menetin toivoni ja päätin että kuolen vihdoin reumatUmin kahgista- a
S Mr. O. A. Johnson, paikallis vturien vdjcllleseuran (Osa No. »
S 619) flcirjuri, oli tällä ajalla T:ri W^ntwortSiln hoidettavana. Hän a,
S oli niin tyytyväinen' hoitojen tuloksiin että hän kehpitti minua tule- a
s ifinan DuluthHn, Minä talin. Tiri Wentworth tattoti minut Ja sit s ,
S ten sanoi että neljän viikon kuluttua voin Jatkai tvöteni. Nauroia s
S minä. Neljän viikon kuluttua työkykyinen enka mUtään oi ut apua a^
s saanut! 'Nauroin, . Kuitenkin aloin ottamaan hänen hoitojansa, a
s Asuin hänen parantolassaan. Olen nyt ollut hänen hoitonsa olalBena g-
= neljä viikkoa, ottanut 24 hoitoa ja — huomenna minä menen tyo» 1
i ^^"^KunBalaiset! Kymmenen kuukauden ojalla kulutin yli f3,000.00 |.
a • terveyttä etsiessäni. T:ri Wentwortäi saatti minut työl^rkyiseksi.yh- a
S > della sadalla dollarilla neljän viikon ajalla! - Ml» tulisi minun tur^ -
5 tea T:ri Wentworthla kohtaan? Sanon että JOKAISEN SAIRAAN^ a
.22 p. Heinäkuuta.
^ (Allekirjoittanut) S. P. MORDOJISKL. v - s
HUOM.! Parannamme kaikenlaisia
tauteja ja meillä on nyt sairaala jo»
ten voimme ottaa potilaita täysihoi­toomme.
Jos sairastatte niin tulkaa;
jos raha-asianne sen estävät niin kir
joittajtaä, voimme Telt^ auttaa'. Pa-'
rannamme «seita tauteja myös kir­jeenvaihdon
kautta,
kirjeet osoitteella:
Kirjoittakaa
I Br, Paul J. Wentworth
a 2029--31 We(t Saperlor St.,
a l>ULUTH. MNNESOTA
Hyvällä JalkaHa.
MRS. K. G. MORI^
Telephone 3-i6. Sadbary, Ont,
(HOMEBAKERY)
740 Simpson St. Fort William, Ont, Puhelin 1838
Uysi liike suosittaa tuotteitaan, 25 vuoden kokfe.
mus takaa tuotteet. Erikoisala kova leipä ja kor^
put. Kirjetilaukset suoritetaan joutuin.
Torstai aamuna
Säilyke kirsikoita ^Chenrifts)
$1.20 Baiketti
«TAYLORS» RUOKATAVARA­KAUPPA
• SUPERIOR TMORS
S06,ONT,
Valmistamme hyviä pukuja ja pait
toita. Otamme vastaan kaikkea a-laamme
kuuluvaa työtä,
TYÖ ENSILUOKKAISTA.
HINNAT KOHTUULLISET.
Iso valikoima kankaita Ja näytteitä
varastossa.
äiutfiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiHiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiHiiiniiiiifiiiiiiiiin f mmimmmmmk |
i Vapauden omassa kirjapainossa tehdään iiyfc kaikenlaatuisia tÄM. S
= • K E S Ä J U H L A M E R K K E J Ä r - N I M E L L Ä M O S O T T E B L L A VAi 5
s B U S X E T T U J A K I R J E K U O R I A . - KIBJEENPÄITÄ. — N I M K - 1
5 K U T S U - J A K A I K E N L A I S I A L I I K E K O R T T E J A . - L E N T o ä - ' = 5 risa - I K K U N A L L A PIDETTÄVÄ I L M O T U S K O M T E J A T I =
5 SEKÄ K A I K E N L A I S T A JOBITYÖTÄ. vöav«*iftjA. ^
S Hinnotuksessa käytämme Torontossa vallitsevia taksoja. Jotka o- =
s vat alhauemmat kuin missään Canadan pikkukaupungissa. . s
I KAIKKI TYÖ T E H D Ä Ä N N O P E A S T I J A HtJOLELLA 5
s Asiamiehet voivat paikkakunnillaan kehottaa liikemiehiä tilaa- a
E maan meiltä kaikkia niitä tarpeita mitä liiketoimissaan tarvitsevat a
VAPAUS 1?
Sadbni7,0nt. |
TiniHHiiiiiiiiiimiiimiiniimtiiiininnmiriiiirriiiiii^^^^^^^ iinirmiiinniiml
888 Queen St, We3t
- v;«...„,„„ c,.., oji sia tai hiEtoriallisia. — Koulun
KayUeKonnoa iiimppuan. byy on S31
nä, että miksi uskonnolliset-liikkeet
sitten pyrkii jarruttomaan kehitys­kulkua!
Me annamme uskonnoille
niinkauvan omanarvonsa kuin ne py­syvät
omien rajojensa «Isällä. Mut­ta
niin pian kuin se astuu leteem. a-
J^spolkemaan pyrkimyksiämme ja ke
hityskulkua, niin me tulemme sen
tieteen ja historian antaman op«ftuk-^
sn mukaan suistamaan tieltämme syr
jään. Tämäkään arvostelu puheiden
ne johdosta ei olisi tullut loihdittua
ilmoille e l l ^ te puheissanne olisi a-
8ettuneet''sotajalalIe kaikkiin jaloi­hin
pyrkimyksjin nähden/ oli ne sit­ten
taloudellisia, poliittisia, tieteelli-kt-
y-jmutöin.
UUSI KIRJA SUORAAN SUOBIESTA
Meidän kiriakauppaamme on juuri saapunut uusi kirja «uö-raan
buomesta ja tällä kerralla sellainen kirja jollaista ilmestyy ai-noaataan
harvoin, Kirjan nimi on:
Ja on sen klrjottannt suurta kuulnlsnntto saavuttanut kirjailija,
'^il"/?*^ I«btimäkl. KlrjaBsa on neljä eri kertomusta: Hullun päi'
väkirja, Turvapalka, Vallankumouksellineo ja Hävittäjä. Kerto»
mukset ovat viimeisien vuosien sota- Ja vallankumous aikoja kuvaa-via.
Jokainen Joka on kerrankaan ennen lukenut Lehtimäen teofc.
sen tietää että hfinen vertaistaan kauhujen kuvaajaa el löydy toista
suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän on etevä Biinä' että hän
voi pukea sanoiksi sen mitä kansa Ja yksityiset ihmiset voivat af-noastaan
vaistomaisesti tuntea, ja mikä kpttnekin on aivan selvää
Jokaiselle kunhan on vain saanut lukto Lehtimäen esityksen. Mutta
vaikain Lehtimäki onnistui kuvauksissaan Jo silloin kun aiheet ei- '
Vät olleet niin suuremmoisia kuin nykyään, niin hänen viimeinen te-oksensa
sentään vie voiton kaikista edellisistä. Uskomme eiii että Jo
kainen tämän ilmotukaen lukija lähettää tilauksensa aivan heti. Asia.
miehiämme myöskin kehotamme tätä kirjaa tilaamaan.^ Hinta 75c.
r
Box 69.
VAPAUS
SUDBURY, ONT,