1956-04-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivit 2 TiislaJna, liubtik. 3 ~ Tuesdsy, April 3, MiMiii ««'ieBoad c9«M BsO fey. Uie Patt VbosaAil» #i|d flalnritoi» h]r.|r«iwfi» faUilbil« CoiPlMJljr {4(1. «t lOO-l» fllBi^tnL W« Cbtdtmiy, Ont, Cansds EuStskcL EdUor W. Eklontf- ISMUnt jMfdm»: 8091 €8. iSodbtuy. Onfaiilo. AHvenisuHi r»ua upoo «ppUcaUoD TrsRstaUon free «tf ehvge. mAUSaZNNAT; s kk Sit& Vhdmaiioiu*; S fk «HO « fck^ Suotnesu: ] «k. 8 i « « kk. 4.75 SYNTYM^i PÄIVIÄ Talousavun antoa kannatetaan Pääsiäispyhien edellä julkaistuissa uutistiedoiesa kerrottiin ulkominist^i Lester Pearsonin ehdottaneen presidentti Eisenho^erin, pääministeri St. Laurentin, ja presidentti Ruiz <!l^^inesin neuvonpidossa'White Sulphur Springissa, että Yh-djrgvaltain/ ja Neuvostoliiton pitäisi vaihtaa*keskenään suun-niteimia siitä, mitcäi ne aikovat avustaa n.s, jälellejääneitä , ftioita." Meidän lehtemme kannattaa t^alou^avun antaa n.8. jälellejäänellleinaine. ' \ r^lSanomalehtikirjeenvaihtaja George Kitchenin lausunnon . mij^^dn mr, Pearsonin ^^dotus ei kuitenkaan aiheuttanut " ainakaan hetikohtäisesti mitään vastavaikutteita Yhdysval- , tam iäKölta. ' ^ - A , Mutta .harien uutistietonsa perusteella mainitussa neu- " vonpidossa päästiin yleispiirteiseen yhteisymmärrykseen sii- , ta, etta'l*f^ohjöiSrAmerikan maiden pitäisi antaa vasta itse- . nSis^yneiden maiden, kuten Intian, Pakistanin ja Indonesian tielä$/jotta ne (Pohjois-Amerikan maat) ovat valmiina autta- ' niitä vointinsa mukaan moraalisesti ja taloudellisesti. 'T|^a aiittaisi häiiä,maita joutumasta kommunismin,alaisuu- .^-^JToisin sanoen k.o. konferenssissa hyväksyttiin ajatus, että ] f^ssejä^vasia vapautuneita maita avustetaan "j^oraalisesti ja . . taloudellise^tr' — jos ne suostuvat siihen, että ne vofdaan } "pifelastaa kommutiisiriivaäralta". - Mutta asia -onkin'juuri niin, että esimerkiksi Intia ja Indohes^ eivät halua'mitäan^'avustusta", minkä hintana ja ^ ^tona ^on taistelu .i>Iematonta kommunismivaaraa vastaan| Nämä mäat>oVa1^Woneen kertaan julistaneet, ettei niillä ole^ m i ^ n pelkcfa kommunismista, mutta^ sen sijaan suurtakin ^ pelkoa i'a^stuksesta'", tninkä hintana on vissit ulkomaiden^ ^ sanelemat «hdoty. / ^ " . j rt*Kun mf«'P*ai^onjÄ, kerrotaan perustelleen ehdotustaan: cmiä, 'että hänfen"esityksensä perusteella voitaisiin vastata; ' ;|feuvostoiiiion "iSlOffiin" eli uhkapeliin Intialle ja Päkistanhrel iuLvatun^^ialousayUh suhteen, niin meillä on syytä hieman vcr-: ^ t a jiiaii^en suurvaltojen^ avustusmenetelmiä. > , > r ..-.Ottakaamme.ensiksi Yhdysvallat; Kuten muistettaneen,; j^resideiitti Eisenhower esitti'maaliskuun 19 pnä ehdotuksen, ( "^Ättä'Yhdysvaltain kongressi luovuttaisi $4,859,000,000 suu- ^: ^isäii;hiäärärahah siinä mietessä, että voidaan avustaa mui"; > ta mai(ta^ sotilaallisesti ja taloudellisesti, Samalla hän selitti, ^ ',eitä täti^^avitstUsohjelmaa"^ jatkettava ainakin kymme- ^]^enyuoiia^"siUä'tata ulkomaiden avustusohjelmaa dn ia»-' ,,^|ennett£fva;'öikä supistettava, s'en vuoksi kun Neuvostoliitto on öttatM|t''sotnaa|listen voimakeinojen tilalle käytäntöön? ' |t^uppaal^jelman vapaan maailman maiden kanssa. Neuvos-; ^ Joliftori manööveriin, mika on'vielä kehittymässä, sisältyy tarjoukset molemminpuolisista kauppasopimuksista, mihin saat-^ ^tia^sisättyä^kölitia* aseiden, tuotantolaitosten ja, t vustukjjeh siihtöen*^'' (|!!rew York Timesin uutinen 'maalisk. 9 pnä.), F^residenttiElsenhovver on siis jo ryhtynyt toimenpiteisiin Neuvostoliitosta "uhkaavan talous vaaran" torjumiseksiiil mistä ulkoministeri Pearson puhui. Mutta minkälaista on ^amä Yhdysvaltain avustus? Kolme neljäsosaa presidentti?^ £isenKöwefinsvaatrmasta avustussummasta; ^ ehdotetaan käytettäväksi "avustettavien" maiden aseistamiseenkin^ mitä nämä jäleUejääneet maat eivät halua, eivätkä < 'tarvitse, 'Vain murut (kaikkiaan 337,000,000 dollaria) eh- 4otetaanckaytettäväksijälelle=jääneiden maiden^ :^akentamisen'ja" edistämisen hyväksi. ^ Kun tähän lisätään se tunnettu tosiasia, että Yhdysvallat ei anna senttiäkään minkään maan talousaseman parantamiseksi ilman vissejä ehtoja — ja että sen avustuksen hintana on maan elinvoimiavkuluttava uudelleen aseistuminen sekä iaindjen suhteellisen korkeat korot (esimerkiksi Suomi joutuu maksamaan Yhdysvalloille noin puolta korkeampaa korkoa mitä se maksaa Neuvostoliitosta saamastaan laidasta), niin ei ole lainkaan ihme, vaikk^ teknillisesti jälelle-- |ääneet maat ovat' mieluimmin vastaanottamatta Yhdysvaltain tyrlqrttämää "apua.'* » ^ Juuri tämän vuoksi on esimerkiksi Britannian ulkorninis- ^eri Selwyn Lloyd ehdottanut, etta sellaisten''sotilasluontois-ten liittojen kuin SEATOm pitäisi korostaa enemmän taloudellisen avustuksen merkitystä Mutta sekään ei ole saanut vastakaikua Yhdysvalloista! /cMutta entäs Neuvostoliiton antama ja tarjoama avustus? Yhtenäi kirkkaimpana; esimerkkinä meille Canadan suo-hialaisille ovat ne dollarilainat, mitä Suomi on saanut Neu-vvosioliitosta. Kumpaankaan dollarllainaan ei liity minkäänr laisia ehtojav: Suomea ei ole vaadittu teke sitä eikä tätä. ' l^äinvastoin on Neuvostoliitosta sanottu, että Suomi voi käyt- {^ä nämä lainarahat miten se itse parhaaksi katsoo. Kaiken äMsäkslN ^ei puolta: alhaisempi kuin ne korot, mitä -Suomi joutuu maksamaan Yhdysvalloista saamista lainoista, i Toiseksi; Neuvostoliiton ja Suomen kesken on tehty vis-sejär sopimuksia ja järjestelyjä^t ;minhan edistämiseksi: Tä^ ettäkysy-feys- onsasialistisen ja kapitalistisen maan välisistä suhte^^ ja kaiken lisäki niin, että Neuvostoliitolla on tässä suhteessa mestasaavansa! \ "Mutta" sanovat jotkut näsäviisaat, "Suomi on jostakin. Sjrystä poikkeusasemassa." " . , ' \ Tosiasia kuitenkin on, että viimeaikoina on solmittu koko ;i|oukko r uusia^^ sopimuksia, joiden pohjalla Neu- 'vostoliitto antaa monille maille luottoa ja teknillistä apua miden taloudellisessa kehityksessä. f f Tammikuun 28 pnä 1956 alleltirjoitettxin Kabulissa Neu- :/yostoliiton?ja Afganistan! ^gänistanin talouden kehittämiseksi. Tämän sopimuksen perusteella Neuvostoliitto mm. auttaa Afganistania sen maatalouden kehittämisessä sekä kastelu-, voima- ja liikenne- • laitosten rakentamisessa. Tässä yhteydessä Neuvostoliitto on |intanut Afganistanille pitkäaikaista luottoa l00^'i^i||opnaa ^^inerikan dollaria. Tämän luoton perusteella Neuvostoliitto '..ioimittaa Afganistanille teollisuuskalustoa ja tarveaineita^ se- ^iätarjoaa muuta teknnillisen avun antamisen yhteydes^tar- , slvit^vaa palvelusta. * im täyttää keakivlikkooa. Ixubtjkaaa 4. piivän* 69 vaotta. Yhiymme »ukiUaJalea ja tattaylfp onofSiioivotiiksiln, Pravddii faiisunto Stalinista Kyspyksiä ja väsfauksia Kfsymy»} Voiko vatUiuudeo aras-tus- eiäketta: muttlval)^ es-vuotiaaUa benkiiniä^ oVa muita tuloja kuin tämä tiVSAtet ^ Jos saa olla^ kuinka.': paljon?.: ;^; Vapauden lukija Lockerby. Vastaus: 65 70-vuotiaat henkilöt voivat saada iätä. vanhuuden avustu8-e'äketta ' .varattomuuden - ja tydkyvyttömyydetl .'Hmeans test)perusteella. - ' ' Yksinäisen. j63-vuotiaan henkilön tulot eivät saa tätsä tapaukssssa nous. ta S720 suuremmajcsi vuodessa — Ja tähän^summaaii 'on laskettava v myös tämä eläketulo.- Toisin sanöetC saa- VBm sOofn» M «sf naailau» Jdfsqitettsr «mvf» ]i|W' «en pfloJMen 2». edasfajakofc^pk- KM» mbrtteftass yi*aöpalv»n-nan ttfonifsembeen. Bwnt»^pm^ AvuMtla Wtiii,li—mrinftlbfi» Vtifämn toäaitniklrJoItakMeo iyuamiuffi^sen auktortteetlD kohotta-viäKgs^ saavuttamien tulosten pohjalla. Ilman riittäviä, Ja oikeata. ! afiarxilsii8'}ndf}Mi$tä talkmtaa camä V8«taEt«neet Iralkenlaiäa Julkisia mielenosoituksia yksityi^haiki öiden Olissa - kysymyjae^". Poikkeuksena oa vain tapatis. Jolla Olisi Jonkinlainen merkUitävä päämäärä. Ennenkaikkea ;me vastustimme m<eIenos9ltul£sia, neuvoettokansan Jättl&ismäiset uuden yhteiskunnan rakennustyösfä : kom-fltoiistigeo pupluge» johdolla saa vut- f Jotka eläessämme koskisivat meitä tamat voitot, jotka olivat seurauksena ihenkilö^cohtaisesti':'; lEd. teos, csa 28. mandsmi!)-leninismin osoittamista'sivu 38S). , historiallisista lainmukaisuuksista, l i i - te^tJln epäoiCeudexmiukaisesti: yjiden ilmilsen r^;Sialihin ansioiiiin ja selitettiin ijM^ic^kinlaisiksi hänen eriköl-dakfeen $40 kuukaudet ? vanhuuden eläke-avustusta, hetikilön muut V)M»- silulotelvätsaa nousfa;<2Sq'smirem4 maksi vuodessa- Mutta ^vaiicka tulot nousevatkin 'Vähän v^^suuremmaksi, henkilöllä on siltin mahdollisuus saada- Jossain :niäär/n< (vähemmän f kuin $40 kuukaudessa) vanhuuden eläke-avustuita. Avlo'iitos8a oley^n fiS-vuotta 'täyttäneen henkilön ;VuoaituIot; sisältyen siihen myös eläke-irakuutusmaksut, saavat noiista-korkeintaan 1,200 dollariin — edellyttäeh^ tietysti, että anoja, asuu yhdessä vaimonsa (tai miehensä) kanssa. ' ' ^ > ^ ^TAtsMlSTA' . ' . : - UUSI SUOMI on artikkelissaan ^ ofr-t4nut eilen käait^ltävöksettn ^en Cosi-j asian, että Neuv9;$toIlif<>'-Sjai on tehty loppu yksilön palvonnasta; Tämä leh^ tl kuten monet miiuikm näkee siinä kertaka^kkiasn merkin ^talinln n i menkin'poiSvpyyhkimisestä Ja-vielä-^ kln .-enemmän: lehti ennustaa, että neuvostoialöudessi^in tultaisiin nyt menemään kapitälisniin Taiteille: . . . 'Tämän päämäärän saavuttaminen ei kuitenkaan ole, mahdollista — niin ,he saattavat uskoa Jollei Stalinin,aikaista Järjestelmää muute-; '.a, Jollei yksityilnen aloitekykyjä vas-hiuntunnesaaiainakin samantapaista; vaikkakaan ei samanaste^sta llik-kumaUIaa kuin kapitalistisissa mais-, sa. Näiden telouden ; viimeaikainen kohentuminen ttunnustetaan:nyttem'^: min aikaisemmin'hellittyjen teoilain vastaisesti NeuvostoUitossa." ^- , SUOMEN, SOai/^JOEMOKXtAAT-TI käsittelee artikkelissaan , samaa isaa, mutta ott kannanotoissaan US:a paljon asiallisempi. l,ehti kirjoittaa "uudesta sutintäucsesta" mm.: 'Suuntauksen muutoitsen ei siten ifälttämättä tarvitse merkitä keu iner icityk^ellisempää; kuin että. palataan annen .Stalinia vallinneeseen; kollektiiviseen johtoon Ja' että otetaan huo. miaon maailmantilanteen muuttuminen sotaa vällttöAiäsM seuraimeiden vuosien jälkeen.. Edessä än uusi maa<^ ilmantilanne. Ja' iparxllais-leniniläi-nen- dialektiikan : mukaan .menetelmien on: oltava:, sopusoinnussa tilanteen vaatimusten'kanssa." TYÖKANSAN SANO.VAT kirjoittaa asiasta mm.: '•Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen suhtautuminen tähän kysymykseen on eräs esimerkki rohkeudesta, millä se hetikilöön katsomatta arvostelee v.'rheitä Ja, heikkotiksia, niin menneisyydessä: kuin iiykyhetkel-läkin tapahtiineita,Jotla'eteenpäin-meno kaiteilla aloiiia-ollsl vieläkin nopeampaa . kuin se nyt pn ollut. Mutta ei ehtyvät ne. Jotka arvioivat suoritetun arvostelun NKP:n:' tai^neuvosto- Jfirjestelmän heikkouden 7 merkiksi. Mikään el voi tehdä tyhjäfcil kommu. nismin räkennustyösi&v saavutettuja valtavia tuloksia, mitkä vakutitta-vasli todistavat sosialistisen Järjestelmän etevämmyyttä.' Päinvastoin suoritettu arvostelu ja aiihien suhtautuminen ^ neuvostokansan ~ tatuoita' osoittaa; että NeuvostöliitonKömab-^ nlstisen Puolueen -Keskusiomlfia nauttii neuvostokansojen' ehdotonta luottamusta Ja etta^ puolue yä^näi-senä ja tiivUnä toteuttaa edustajako-kcuksen mä&rtttelemlä suUria telitä-vlä." — Canadan pohjoinen alue, North-west Terrltories, Joka -käsittää I,- 309 000 neliömailia; tuli Canadan liittovaltion alaiseksi v. 1889. lueen %X edtfstajakokoukse»^ joka laati ^«utlfenmol8«I•jbhjelmka^^^^^^ meJatkMvaUe ke&itykseil^tidfä Icom-munismiin, ' annettiin' • perus'teelUnen mandlalsrleninlläinen : analyysi i puo-fueenv johtamien r.; kansan ratkaisevasta osuudesta sasiallstlfeen rakennustyön ja: yksilönpalvotman vaarallisuudesta. £dU5taJakokons?^o-mitsiipäättävälsestl yksilönpalvoxinan vieraana ' marxlsmlnrr. ja . leninismin hengelle^ , .vPUolttöen pääjtösiauselmassa NiCP:n>B:«skU8ko-m i t i ^ - ^ toiminj^selostuksen; johdosta sanotaan:' - ."KommunisUen jä kaikkien Jlyötä-teketienaktiivisuuderf kohottamiselle oit^ollnttärkeli merkitys'yksi'ön'nier-kitysm historiassa kqstevalU?m^^ (ais-leninilälsen käsityksen laajalla' seUttämisellä: Edustajakokous ikatsoo. että-keskuskomiiea:on menetellytainoan- oikein; esiintyessään y^sHönpai-vontaa vastaan,' Jonka leviäminen fVä-hetisi puolueen: Ja 'kansanjoukkojen osuutta, heikensi kollektiivisen; johdon- merkitystä . puolueessay:ja''ijohti usefn/vakavlin laiminlyönteihin.^^fyös-sä,; ja velvoittaa k^kuskomiteaar^le-^ mäaä heikentämättä taistelua; yksi-lönpalVoniian'Jäännöksiä vastaanlJa lähtömääii'- kaikessa »toimin^^ siitä, että uuden elämän todellisia luojia: ovat 'konimunistisen ;:.puolueen Johtamat kansanjoukot." f ^' ' Tämä- NKP:n XX.edustajakokouksen: pääi8ärt»{'-i:oko puVueen Jaifkpko neiiyostökansan yksimielisen kannatuksen. ^ , ..Miksi puolueemme^aloittl päättävän ' tait:telun yksUönpalv^ntt^a ja' sen $eu-: racimuteia^vaj^t^an?, Sikslv^fe^täi^yksi-lönpalvonfa^ merkitsee joidenkin! lien* kUölden : liioiteltua, ylistämistä ,^nt£i-maUa heille! yl^U|:{nn6uteia:pUrteiM^a omlnateuuksia; tekemällä-'heistä;;mel-ksinpä «ihmeitätekeviä •• pyhimyksiä- ja Johtamalla: V heidän: palvontaansa:?'Nä: mä väärät, marxismin.Ja leninismin hen^Ue .'Vieraat käsitykset' ibm'lsestä Ja nhnenomaan J. V.' Stalinisi, omaksuttiiit^meiirä Ja taiitä.sovellettiin useiden Vuosien aikan». EpäUemättä J . V. StaUnilla on suu-ret. ansiot puolueessa, työväenluokassa ja kansainvälläeäsä työväenliikkeessä; Yleisesti fumietaan hänen osuutensa sasialistisen vallankumouksen valmistelussaJa suorituksessa;sekä kansaa: la.'ssodassa, taistelussa, ödsialismin kehtamisen - puolesta. Ollessaan puolueen keskiu^omiteän pääsihteerin tärkeässäasemassaJ. V. Stalin kehittyi, puolueen Ja neuvostovaltion Johtavaksi henkilöksi.' AktUvisesti. varsinkin alkuvuosina Leninin kuoleman Jälkeen, yhdessä muiden keskuskomitean Jäsenten kanssa hän kamppaili leninismin : puolesta: Leninin oppien: vääristelijöitä Ja vihojiisia vastaan. Stalin! osoittautui yhdeksi voimäk-, kaammaksi marxilaiseksi, hänen teoksensa, hänen logiikkansa ja tahdonvoimansa vaikuttivat suuresti kaade-: reihin. puolueen toimintaan'. .; ^^Suuren Leninin opnetusten johtama-: na |)uoluealoitU keskuskomitean johdolla laajan työn maan. teollistamiseksi.: maataloudmvkoUe^ seksi' sekä kulttuurivaUankumouksen toteuttamiseksi saavuttaen kaikkieh tuntemat historialliset voittonsa. Nämä voitot ^saavutti puolue säälimätt<9-> mässä ideologisessa: taistelussa eriläi-jonka vuo)csl hän ei JarHittanut käilc-kla näi^ ylistyksiä ja kshnmis^,'jor^' ta häneBeosoitettiin, vaan:yrfttttvielä vom lisätänUtä. Ajan mltigian tämä yksilönpalvonta sai yhä' mahdottamampia: muotoja Ja aiheutti vakavia; tappioita asialle. :;:•: :! Itses^nrselvää on; että: mainltunr lainen J . V . Sta'inin suhtautuminen merkitsi ;lenlniläisen;:Johtoperiaatteen rikkomIsta>Ja?^öli<;4äysin ristiriidassa marxismin^rleninisminihengen kanssav Marxismin-leninismin perustajille Marxille, Engelsille ja Leninille oli: tämäntapainen' sekä ylipäänsäi::kaikki' yksilönpa'vonta^ täysin vierasta. Ee tuomitsivat ';«hdottomina> kaikki: yrl-: tykset.korostaa.heidän henkilökohtai-- sia ansioitaan;.tulivatpa ne miltä taholta tahansa.^'Palvonta^ sanoi Maniat on mitä vastenmielisinta. , , Marx ja ^Engels: arvostelivat anka-: rasti Ja saattoivat naurunalaisiksi eräiden poliitikkojen: alttiuden imar-: !»IyJle Ja heidän suurieleisyytensä. He saattoivat esimerkiksi naurunalaiseksi Lassaressa^ilmennefet pikkuporvarilliset piirteet, -: hänen: kerskailevan,- suu-rentelunsa sskä pyrkimyksensä "pitää; itseään tavattoman tärkeänä". He esiintyivätjyrkästi v.'.lassallelaisten ''Lassallen -: y k s i l ön palvontakultin" pyrkimyksiä .vastaan.,] Kirjeessään:;sa'ksalaisere poliitikolle Wilhelm BlochUle Marx kirjoitti: inhoan kaikenlaista yksilönpal-vontas^ enkä ole koko :intemationaIeri olemassaolon aikana halunnut; saattaa Julkisuuteen^::niitä:.lukuisia .kirjeitä joissa koros^taan ansioitani: Ja joiden :3aapuinincn eri maista .tympäisee minua —;en ole kositaan edes vastannut niihin Ja vain harvoin o"en edes:luke-nut niitä. 'Engelsin ja minun lilttyr miseni salaiseen kommunistiseen ^yh-r distykäeen tapahtui hati: alussa, esittämälläni ehdjollav:; ettäV; • saannois^Ä heitet4^n pois, kafkK "mikä''jfoijtaa ehdotjtomien auktoriteettien:kumarta-mlseen .:(Lassalle\menetteHf jatkuvasti päinvastoin.) ':•' (Marxin : Ja': Engelsin venäjank. koottujen teosten I painos, 26. osa, sivut 487-488). Engels vastasi ehdotukseen, että hauen i 71-vuotispäivänään i.jarjestet-: täisiin musikaalinen kunnianosoitus: "Sekä M^rx että mma olemme aina Tummetaan V. LLeninin.puhe kokouksessa. Jonka puolueen Moskovan 'comitea järjesti hänen 50-vuotjspäi-vänsä Johdosta- Tässä puhsessaan Vladimir Bjltsh- pyysin että hän i»ä-sisi kuuntelemasta Juhlapuheita,"että meidät ylipäänsä vastaisuudessakm säästettäisiin sentapaisilta rlemujub-: larisiraksilta'^:- Lenin puhui jokaiseh^ pöyhfceaksi käyneen ihmisen typeräsr-tä, häpeällisestä Ja naurettavasta asemasta ja varoitti,- etteivät loistavat voitot ja • menestykset- missään tar; paul^.sessa saisi:saattaa puoluettamme: ^'hjrvm vaaralUseen asemaan >- Ja ni-; menomaan pöyhkeilevän ihmisen.ase-; maan" (V. L_ Lenin, Teokset, osa 30. iivu 493 v'>nä!änk. piinos). Kaikki tuntevat "Vladimir HJltshin. tavattoman/ vaatimattomuuden: Ja luonnoni^^ suuden j Maksim Gorki mainitsee sor-^; movalaisen työläisen vastanneen: hänen ^ kysymykseensä, -mika on luon-teenoma'sin piirre. V. - L<>-Lenmissa: ''Vilpittömyys, v Vilpitön -kuin totuus.!' Vilpittömyys —: se on Juuri se ominaisuus, .Jolle^. myös: Marx,;omien sanojensa mukaan antoi suurimman arvon: ihmisissä. Eivoida sanoa, etteiko J . V. Stalinin teoksissa: olisi ollut lausuntoja^ Joissa tuomitaan yksilöiden, perusteeton ylistely -Ja Joukkojen osuuden väheksy- ' minen. >: Tavarista oh. että nämä lausunnot rajoittui vat:yleiseen alKstrak-: nseen käsittelyyn, itse asiassa ei käyr, tannössäMlmennyi: mitään reaktiota yha suuremmassa maarin rehottavaa-yksilön ylistelyä vastaan, jota hän itse kaikm tavom. suosivja joka; usein: ilmeni myös itsekehun muodossa.: . * • Ollen enttam vaateliaita itseään kohtaan Ja vaatimattomia ansioihinsa nähden Marx, Engels ja Lenin pe-. räänantamatta' paljastivat • vaariksi kaikkl;:> porvarillisten vädeologien-jTir tykset -antaa "teoreettinen ;penistelu yksilonpa^onnaiie.'- Idealistisen "sankari Jaslauma". »teorian vastapainoksi he asettivat materialistisen historiankäsityksen, johka mukaan vain kansa, työatekevatvijpukotv-ovat .todellisia historian luojia. >, Kehittäessään tieteelhsen kommu-j nispin i perusteet/; selvittäessään,i Ja, perusteUessaan :'työyäenlupkan.: maailT. manhistoriallisen.:: osuuden, kommunistisen :; -Vhteiskunnan; .rakentajana: marxilaisuus kävi;leppypiätöntä;,tais-tglua sellaisia vaänä katsomuksia vastaan, jotka .rakentuvat väitteelle, että 'huomattavat ..persoonat: muka ovat historian luojia. ' (Jatkuu) • i O U T P U T M PBii cBJjr JO 1929/^ ' i i ii mm NL:n6:nnen5TVuotissuunnitelmaneUkainen suuri;.talousnousu. Parlamentin jäsienet, työväki ja lehdet paheksuvat Howen kantaa i-kaasusta sla leninismille vihamliellsiä poliittisia suuntauksia — trotskilaisia, sinovjevi-laisiav: oikeisto-opportunisteja, porva-: rUlisla ikansa<IisuusklihkpiliJoita sekä^ katltkia-niltä vastaan, jotka yrlttliläfr sy^tä puolueen ainoalta oikealta'le-lUnilälseltä tieltä. Samaan aikaan Stalin taisteli puolueen tunnetuksi te^ kemisekäi ^ kansan ^ keskuudessa, sea myötätunnon, kannatuksen sekä suosion .^amlfteksl puolueelle. Kultäh-kip vähitellen alkoi Itmetä S t a l i i^ johdossa sekä käytännössä että laadussa nUtä pihateitä, joista sittemMn kehittyi. ^ yksilönpalvontaa. Yksilöni-palvonta' syntyi Ja kehittyi .marxls-mitt- Ieninismm histoiiallisteD suurimpiin kuuluvien volttojeh pohjäUa; neuvostokansan Ja : kommunistisien puolueen sosialismin 'rakennustyösäSi; isänmaallisen sodan voitoissa, yhteis-^ kunnaMiseri ja valtiollisen rakenteem-me jatkuvassa lujittamisessa ja isch : ^Parlamentin-;Jäsen: puhui, alahuoneessa maan edessäolevasta kansallis, t l kehitystä 'koskevasta.suuresta kysymyksestä"^ Ja: hän skäytti seuraavia tuntuvia sanoja: < * . Voin luottaa tämän alahuoneen Jarr kevyyteen Ja sen maalle osoittamaan uskollisuuteen. Vpin, luottaa, ei .ainoastaan uskollisuuteen; :yaan.^my^^ tämän maan Järklperälssryteen; sen yrityksissä-:tehdä sellaisia'JärJest^r Jä,> Jotka %ydyttäisivät kaikklÄuskolr: li^et Ja laiUiret pyrkimykset, jotia uisivat jneille suuren, yhdistyneen, xikkaani^kehlttyvän Ja.ediälyvän Canadan sensijaan, 'Cttg meistä : kebit-tvisi alamainen Yhdysvaltain claiöe, Yhdywalt^inv*aasuyhtiöille'.: Yhdysvaltain iva'.lalle;<Yhdysvallataveroil-^ le. Yhdysralfain rahtlyhtÄille, kalkille 'Yhdysvaltain 'kaasuyhtiöiden' antautumille pienille ja suurille kepposille . Puhuja oli .sir John A. Macdonald ja paitsi sanat 'kaasuyhtiöt' hän puhui rautatlesläy se oli hänen alahuoneessa, v.; 1830 pitäinas.t puheestaan. - ' ' Viiimevukolfa se kirjoitettiin jälleen Hao^aidln (alahuoneen, keskusf- 'telui-öytäkiija) lehdiUe' kun 'cCF:n johtaja M'.::J. CoIdwelI.puhui opposi-, tiopuolueiden yastuftaessa kauppaministeri Hoveä^yritysta iahjcittaa $130 miljoonsa '; maksavan ikaasupntkilin-ja^ OntarionAQsantexas laisille öljy-parocneille.:> Täma Ontarion osa on ehdotettu rakennettavaksi valtion varoma. ^-'Macdonaldla: sanoissa t-ehdään yh-teenveto, nJ[l£tä'Väitteistä, jotka esitet. tiln toryjchtaja Drevm ja mr Cold-kuolevaisuus lisääntynyt i. MontreaL-r- Royal: Victoria sairaalan , laakana tn Bernardi Grad - sanoi tiistaina;- että vferisyöpään (leukemia)^ kuolevaisuus. ;on lisääntynyt: viimeisen 10 vuoden aikana, noin • 50- pro-sentiUa. ' - - Tri Grad, joka on: toimittanut: tut-: 'cimuksiav. Canadian iCancer; Societyn /aroilla^ sahoi- tutkunuksien osoittar neen,-.: etW. korkeimman ; elintason -)maavissa'.piireissa on havaittu enem-: män verisyöpaä, mutta : tahan ; mennessä .tutkimuksissa ei ole viela: saatu selvrie m^kä aiheuttaa:^ ta ta sairautta. ; Buumiin painolla nayttaa olevan tekemistä ;veris5'0paän Ja- us£immlten se on todettu olevan thävilla lapsilla, sanoi tri Grad. > ' - S I T A JA TÄTÄ •^v•^^•:•^<::3i^•^:&:^t.:•;•ft•^^•:^:•^•:?t-.i:.-^ wel In to me„ta Social Credlt-puolue taas kannattaa hallitusta. Todelli-uude- sa mf. 7lowa äanoikin, että A l - bertan. pääministeri'iManiungfhy valel i . k a a s u n lähettämisen 11tä-iCana-daan aincastaan. - sillä lehdoila, "etta ensin taataan, v/eati YhäjsVlto-hin. VAABA ITSENÄISYYDELLE v ; Mr.s Colöviteil, myös : sanoi alahuo-neeisa:, "Sanon,x'et-tata£Sä:ehdotuk-r ses a ,on uusi vaara, uusi uhka taloudelliselle- hyvmvomiiilleramei it-r senaisyyde Ismme ja " kb-iityisellem-me." , Puolustaen v&aasuputkiJinjan läpi Canadan rakeatamfsta valtion varoil^; la mr. Co^dvvell sanoi että se olisi telouder.iiesti raahdol.inen. Han lai-tiaii Glasscon raportista; - joka;- tehtiin Ontaiion kaliitukselle; että v 'ko-: konaisuudesssanvhallitiiksan omista-: ma kaas.-putk;lin:a o isi taloiidelliHfesi U mahdollinen vaiskaei myytäisi'yar tään Yh;dyavalloille," - ColdweJ--:Äpuhui. halUtuksen- tekemästä lakiehdotuksesta ei "ehdotuk- •sena luönnOiika-asuii ^toimittamiseksi canadalaJs^in koteihin- ja teoUi-suudslle,; vaan: ehdotuksena luonnofi-kaasun^- suurimman :eran'lähettämiseksi Yhdys valtoihin, Emersoxun kautta^ j a - i r p - n sieltä edelleen lähettämiseksi haaralinjaa'^ myö;en: Itä-Ca-nadsan, rjoka haarahnja, sallittakoon sen - §anoai rakennetfaisICn Canadan ja..Ontarion^varoilla ulkomaan hallinnan a"'a:sen yhtiön hyväksi." (Jatkuu 3. sivulla) :;-;::v-^;i;---^---ijJ:':S^^ OSA.%OTTAVAP«ElN NUori mies halusi: että hänen tyttö: ystävänsä ki^nnbsjbuisi? häneen vahan parcTimin. .-Kävin •lilTatsuissa erään sa.raanhcitajattarcn • rÄanssä eilen', sanoi han ka tsoeöf-tutkfvastl tyttöön,' 'Todelakin", vastasi ^ tyttö, "mahdollisesti vuoden kahden kuluttua äi-: t:£i päästää sinut ulos; ilman perän-katsojaa." , • * « EI VASTUSTAISI ,-Nucrimies; piti seuraa ^toimittajan tntärelleiHän oli ky'iähalukas mut; t.. ko.-itehaS "O'isltteko pahoUlanne",' kysyi hän' vahan arastellen; "jos paiil jjaisin suudelmahv"huulillenne?*' j^^:' ' : Johon; tytön-;ohikulkeva pikkuveö tokaisin 'SaimafeirkyUä'Väitä vaikka painaisitte koko painoksen!" Voitti IS .Vanconver. r-t "fkar.ä-lähella olevasj, sa- Brighousen'rkyJassä"''1eki- poliisi-' * tuomari paätqksen. Joka mahdqlli-; sesti" tulee- -vaikuttamaan :rsato:hia.^ talla Tannikolia.;anMnattikiklas harjoittaviin -infaanelhin. Tucma.-i Robert Palmer kumosi intiaanika'astajaa': ivastaan^ noste^^ syytteen.' Pomt oli 'haastettu:oikeudetti eteen siitä, etta hän ei ollut ilmoit-- tänut !.v:n : 1954.; tulojaan^ituloverolair,; tokselle, > Nol-th American Indian .Brother-- hood.-.^järjestön toimihenkilö - Andy • Pauli esuntyi^^Pomtii?' puolesta ja; väitti; i että intiaanit '6yat kruunun r hölhoKkeja ja niinollen'ovat-verova-r;-: paita. ' E i mitään verotusta ilman edustusta", oh Paullin''väite. : •Tuoniarl Palmer, sanoi; että alem-:! rallia oikeukälla:ei: ol6";mItään .-'oh-jeita" näissä asioissa. 'oyytetty todisti, että hän asui reservillä Ja niinollen hänellä ei ole :aamoikeutta..KorkeUnman, oikeuden;; tu'isi tehdä jonkinlainen ennakko-päätös: rtämäntapaislssa jutuissa", saw. noi tuomari Palmer.. ' , , Tuomari sanoi; etta hänellä ei ollut tiedosjaan millätperusteeUä"hän jutr tua käsittelisi ja mm hän kumosi-syytöKsen. "Tulcyerolaitos iimahdolli-sesti - tulee •vetoamaan, korkeimpaan; oikeuteen. - — Oikeus*erehdykset ja kuolemantuomiot ta" eikä siitä, että Afganistanin pitäisi ostaa aseita ja muuta romua. Helmikuun alussa tehtiin Moskovassa sopimus, minkä perusteella Neuvostoliitto antaa Jugoslavialle 30;miljoön^;^^^ dollarin lainan vapaasti konvertoit|iyaksi valuutassa-tahi kiö-!/ lassa. Sen lisäksi Neuvostoliitto on antanut Jugoslavialle taf 5 väraluottoa.54 miljoonaa dollaria Neuvostoliitosta tuotetta-.- vien tavaroiden 'maksamista varten. Muita samanlaisia esimerkkejä voitaisiin luetella paljon. Mutta nämäkin esimerkit osoittavat jo että jos Yhdysvallat" ;|lwl«^aviar|e^ leUejäänödei^mai^en aymtamisess^ mitä ulkoniinisteri Pea^Äi son toivoo, niin silloin tulee Yhdysvaltain tehdä täyskäänn^: sen on luovuttava militaristisista suunnitelmistaan ja todel- Mitään ei tämän sopimuksen yhteydessä puhuta ^'ehdois- ' Ia ryhdyttävä antamaan taloudellista anua. -:-Tcrontossa •on Star-lehden; Johdolla ja ihneisestr sen-aloitteesta järjestetty erikoinen toimikunta, joka rupeaa.uudelleen tutriElmaan^^^n^^ Collinin asiaa. V Kuteh muistettaneen, Coffinia syy. tettlin «iitä; että hän oli ryöstömie-lessä'tappanut koilme; amerikkalaista karhimpyytäjää.; Vaikka Coflinin Icuolemantuomib lykättiin seitsemän kertaa^ -löin liittchalUtus kieltäytyi kuitenkih' myöritlimästä: hänelle uutta olkeuskuulustelua ja niin tuli loppuun asti sjryttömj^Uiän vakuuttanut Coffln hirtetyksL ' CrÄinirias'aa tutkimaan ryhtyneeseen komiteaan kuulhU'hänen ; l a k i - mlehensä Earl - Stanley Gardner Ja C:rff tom päppI Rev. S. L . PoUatd, jot, kä.' kumpikin usiorat siihen, että* Coffln kuoli syyttömästL Komitean ;inulna;.jäseninä x>n;;h^ ca-tä amenkka!aisialän' ^ :'TSssä^ yhteyd^ssä;^^^ Coffinln asian Ipi^ukäsittelyJ kuten rauistettaneenij Cacac(ah korkehnmaU Is oikendeUe esitettiin 'aralta "Snisia todistuksia'' -Ja s^naTa „ väite, että tfSMto^ttnsiett ddistusainphjL^^ alkuperäisessä, oikeuskuulustelus^ tehtyjen virheitten takia Coffinille pitäisi'myöntää uusi Otkeuskuulustelu. EUei - muistimme petä; numerotietojen ^suhteen,: niin korkeimman oikeuden: kanta oli; siKota seuraava: Kaksi tuomaria, oli:-3ltä; mieltä,;että.Coffir nin oikeuskuuIii3t«lu5sa, tehtiin siksi pahoja teknillisiä virheitä, että^ hänelle; pitäisi myöntää ;nusl oikeuskuu- :lustelu. Korkeimmän;'Oikeuden kaik-; ki muut - jäsenet; tuomareita; kaikki, myönsivät, että; ölkeuskuulustdun: yh_ teyde:sä tehtiin vissejätekhilliää virheitä, mutta he selittivätiV nämä virheet eivät*: kuitenkaan olleet ieniin; vakavia;-että ne'oikeuttaisivat:tmden' olkeuskuuIusCflun. Allekirjäittanesl'a on tietenkin OT!& kädeksensä.'" oikein tai väärin; Cof-; finln 'asiatsta. "'Tässä j4iteyd£ssä on kultenklnHoisau^voIsta selkica £e.;oli&o Coffln i syyllinen- tai syytön. :.Kyiy.r^ mys on;siitä''että~hänen ssrylisyytehsä :stihteen CXI onnt ja on vieläkinr-aifia- W siksi'paljon ejälyS, että'se~oIsi ;mon»i mieCi^tä oikeuttanut nndenoi^: kens£iulttstehm sittenkin, vaikka olkapäitään -ja selittivät, että Coffi-mn; kysymykseniyhteydessä • katsoi korkea esivalta toisella s ImälläiCofl finin irttoköyttä^ ja^foisella silmälläi ameilkkalalsta turistiliikennettä: Kaikki .merkit viittaavat vaUtetta| vasti-sitoen,';että-CoIf mm-jutun tut-: kimussuunnljtelmiih. sisältyy aimo anlr nos :;älöttävää."v^sensatohalna;-.mutta siitäjiin huo"imatta on ilmeistä, etta tämän;-. jutiän-.'-kehil5-stä - seurataan kautta maan. ^ - Huolimatta öltä/mitä-Cofflnin ju-trn käsittelystä lopulta paljastuu tai paljastuuko ^mitään on- se kuitenkin va;oituksena ;;;*; kuolemantucmioid6n voimessapitoa vas'La3n.' Oihraslaitokset — kuten kaikki moctklii.'inhimjlliset laitokset — ovat'hyvästätahdostakin. faooli.' : matta ere tjrräisiä. MaUa jos V Ouninen teloitetaan virheelliseii . o i k e i E q t ä ä t ö k s c n ; penisfeella,i niin s tä .virhetiä ei voida koskaan f .'enää korjata. Meillä; on tästä -lukemattcmia esimerkkejä;:^ '^Parhaiten tunnettu ja ovat; ehkä Sacco-Vanzetti juttu, missä' kaksi, vmlionta' ihmistä teloitettiin se ei oBsi^lctidlemantuomiota muutta, ntitkaan. ' ' . ' Sen ItsSfcj^ on nUt& mnarfn^gtrin jotka .kyynHllsesti htpnyillen nostivat vS«5Si&J8iS*;Si'i4;E^^ SkSife-O-: v*;i'i poliittisista syistä^. Tomen Raman^a'- nentapaus;,on;^ttel: ja. Jalus itosehi^ bergin juttua siSä- kaikki 'merkit vlit-tsava^ siihen, että Jbekin olivat aivan ^yttömiä ihmls41, ' - * Slyös tiedetään, että tavallijsten l i - kosjiAtujenkln'yhteydessä vaikka ^on •luultu toimittavan «Dctoden n m ^ - sesti,on. myöhemmin • saatu ' tietää. . etiä. telotettavaksi :on-jsutunutkokQ- - naan syytön ihminen. Edca; soHialistlnenkaah Oikeuslaitos-ole kokonaan «cehtymätön,- koska Neuvi5stohitosta.itul;e:ssa,uUtietiedoar sa.. kerrotaan, että ns. yksilöpalvon-non ^perusteella i ^ s i : nousemaan por Irisilaitokscn päämieheksiijäVliall^" tuisen "Jäseneksi rcräs • Beria-nimtoen henkilö, ^ jonka ' ansiosta." .on.- lange-' ifettu' myös vääriä tuomioita, f - ' Yksistään sen *uoköv kun -täytänr: töönpannuista; kuolemantuomioista ei .voida «nää ,vedota Ja^^^kimJniitä ei vrheen paljastuttua vnida^e^ä oikaista;^ on allekirjoittanut; lukeutunut ja-lukrätuii edelleen ^ h i n , jotka toivovat näkevänsä sen'"ajan, milloin kuolemantuomiot-, .voidaan :kokonaan ; poistaa. " :'Kuolemantuomiot voidaan ytietysr tl ^puolustaa samoilla perusteilla Jcuin > puolustetaan luokkaraltaan'perustu-4 vaa valtiovaltaa ylesnsä, niin ka^tar l hsessa kJdn^^osiaUsttafessakto yh kunnassa IcapitaHstit bman-luok- - -ka-asemansa - zuojaamisen i . hyväksi, \ työtätekevät omansa. " > Mutta -varmaa Jcuitenkin 'on, että ; scsialisthien tulevaisuus^, mihin i h - ' mi:^cuntx''on~vastustanmtt<Mna]la\^voi^./ maCamehussa;; ;/lnlMi. kuolcmantuo-: A miötkia lÄoistamaan >ja l^innisesJä / häVittänSak; VTbsääas^ kehitys on J o siinä'vaili«s^\että^' knolemanttmzmoldfär^-i;^ mys^ nTj» yleisen Icedcdstdon alai-, sena. Känsäkoura. < " u'4>
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 3, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-04-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560403 |
Description
Title | 1956-04-03-02 |
OCR text |
Sivit 2 TiislaJna, liubtik. 3 ~ Tuesdsy, April 3,
MiMiii
««'ieBoad c9«M BsO fey. Uie Patt
VbosaAil» #i|d flalnritoi» h]r.|r«iwfi»
faUilbil« CoiPlMJljr {4(1. «t lOO-l»
fllBi^tnL W« Cbtdtmiy, Ont, Cansds
EuStskcL EdUor W. Eklontf- ISMUnt
jMfdm»: 8091 €8. iSodbtuy. Onfaiilo. AHvenisuHi r»ua upoo «ppUcaUoD
TrsRstaUon free «tf ehvge.
mAUSaZNNAT;
s kk Sit&
Vhdmaiioiu*; S fk «HO « fck^
Suotnesu: ] «k. 8 i « « kk. 4.75
SYNTYM^i
PÄIVIÄ
Talousavun antoa kannatetaan
Pääsiäispyhien edellä julkaistuissa uutistiedoiesa kerrottiin
ulkominist^i Lester Pearsonin ehdottaneen presidentti
Eisenho^erin, pääministeri St. Laurentin, ja presidentti Ruiz
Iematonta kommunismivaaraa vastaan|
Nämä mäat>oVa1^Woneen kertaan julistaneet, ettei niillä ole^
m i ^ n pelkcfa kommunismista, mutta^ sen sijaan suurtakin
^ pelkoa i'a^stuksesta'", tninkä hintana on vissit ulkomaiden^
^ sanelemat «hdoty. / ^ " .
j rt*Kun mf«'P*ai^onjÄ, kerrotaan perustelleen ehdotustaan: cmiä, 'että hänfen"esityksensä perusteella voitaisiin vastata;
' ;|feuvostoiiiion "iSlOffiin" eli uhkapeliin Intialle ja Päkistanhrel
iuLvatun^^ialousayUh suhteen, niin meillä on syytä hieman vcr-:
^ t a jiiaii^en suurvaltojen^ avustusmenetelmiä. > , >
r ..-.Ottakaamme.ensiksi Yhdysvallat; Kuten muistettaneen,;
j^resideiitti Eisenhower esitti'maaliskuun 19 pnä ehdotuksen, (
"^Ättä'Yhdysvaltain kongressi luovuttaisi $4,859,000,000 suu-
^: ^isäii;hiäärärahah siinä mietessä, että voidaan avustaa mui";
> ta mai(ta^ sotilaallisesti ja taloudellisesti, Samalla hän selitti,
^ ',eitä täti^^avitstUsohjelmaa"^ jatkettava ainakin kymme-
^]^enyuoiia^"siUä'tata ulkomaiden avustusohjelmaa dn ia»-'
,,^|ennett£fva;'öikä supistettava, s'en vuoksi kun Neuvostoliitto
on öttatM|t''sotnaa|listen voimakeinojen tilalle käytäntöön?
' |t^uppaal^jelman vapaan maailman maiden kanssa. Neuvos-;
^ Joliftori manööveriin, mika on'vielä kehittymässä, sisältyy tarjoukset
molemminpuolisista kauppasopimuksista, mihin saat-^
^tia^sisättyä^kölitia* aseiden, tuotantolaitosten ja, t
vustukjjeh siihtöen*^'' (|!!rew York Timesin uutinen 'maalisk.
9 pnä.),
F^residenttiElsenhovver on siis jo ryhtynyt toimenpiteisiin
Neuvostoliitosta "uhkaavan talous vaaran" torjumiseksiiil
mistä ulkoministeri Pearson puhui. Mutta minkälaista on
^amä Yhdysvaltain avustus? Kolme neljäsosaa presidentti?^
£isenKöwefinsvaatrmasta avustussummasta;
^ ehdotetaan käytettäväksi "avustettavien" maiden aseistamiseenkin^
mitä nämä jäleUejääneet maat eivät halua, eivätkä <
'tarvitse, 'Vain murut (kaikkiaan 337,000,000 dollaria) eh-
4otetaanckaytettäväksijälelle=jääneiden maiden^
:^akentamisen'ja" edistämisen hyväksi.
^ Kun tähän lisätään se tunnettu tosiasia, että Yhdysvallat
ei anna senttiäkään minkään maan talousaseman parantamiseksi
ilman vissejä ehtoja — ja että sen avustuksen hintana
on maan elinvoimiavkuluttava uudelleen aseistuminen sekä
iaindjen suhteellisen korkeat korot (esimerkiksi Suomi
joutuu maksamaan Yhdysvalloille noin puolta korkeampaa
korkoa mitä se maksaa Neuvostoliitosta saamastaan laidasta),
niin ei ole lainkaan ihme, vaikk^ teknillisesti jälelle--
|ääneet maat ovat' mieluimmin vastaanottamatta Yhdysvaltain
tyrlqrttämää "apua.'* »
^ Juuri tämän vuoksi on esimerkiksi Britannian ulkorninis-
^eri Selwyn Lloyd ehdottanut, etta sellaisten''sotilasluontois-ten
liittojen kuin SEATOm pitäisi korostaa enemmän taloudellisen
avustuksen merkitystä Mutta sekään ei ole saanut
vastakaikua Yhdysvalloista!
/cMutta entäs Neuvostoliiton antama ja tarjoama avustus?
Yhtenäi kirkkaimpana; esimerkkinä meille Canadan suo-hialaisille
ovat ne dollarilainat, mitä Suomi on saanut Neu-vvosioliitosta.
Kumpaankaan dollarllainaan ei liity minkäänr
laisia ehtojav: Suomea ei ole vaadittu teke sitä eikä tätä.
' l^äinvastoin on Neuvostoliitosta sanottu, että Suomi voi käyt-
{^ä nämä lainarahat miten se itse parhaaksi katsoo. Kaiken
äMsäkslN
^ei puolta: alhaisempi kuin ne korot, mitä -Suomi joutuu maksamaan
Yhdysvalloista saamista lainoista,
i Toiseksi; Neuvostoliiton ja Suomen kesken on tehty vis-sejär
sopimuksia ja järjestelyjä^t
;minhan edistämiseksi: Tä^ ettäkysy-feys-
onsasialistisen ja kapitalistisen maan välisistä suhte^^
ja kaiken lisäki niin, että Neuvostoliitolla on tässä suhteessa
mestasaavansa!
\ "Mutta" sanovat jotkut näsäviisaat, "Suomi on jostakin.
Sjrystä poikkeusasemassa." " . , '
\ Tosiasia kuitenkin on, että viimeaikoina on solmittu koko
;i|oukko r uusia^^ sopimuksia, joiden pohjalla Neu-
'vostoliitto antaa monille maille luottoa ja teknillistä apua
miden taloudellisessa kehityksessä.
f f Tammikuun 28 pnä 1956 alleltirjoitettxin Kabulissa Neu-
:/yostoliiton?ja Afganistan!
^gänistanin talouden kehittämiseksi. Tämän sopimuksen
perusteella Neuvostoliitto mm. auttaa Afganistania sen maatalouden
kehittämisessä sekä kastelu-, voima- ja liikenne-
• laitosten rakentamisessa. Tässä yhteydessä Neuvostoliitto on
|intanut Afganistanille pitkäaikaista luottoa l00^'i^i||opnaa
^^inerikan dollaria. Tämän luoton perusteella Neuvostoliitto
'..ioimittaa Afganistanille teollisuuskalustoa ja tarveaineita^ se-
^iätarjoaa muuta teknnillisen avun antamisen yhteydes^tar- ,
slvit^vaa palvelusta.
*
im
täyttää keakivlikkooa. Ixubtjkaaa 4.
piivän* 69 vaotta.
Yhiymme »ukiUaJalea ja tattaylfp
onofSiioivotiiksiln,
Pravddii faiisunto Stalinista
Kyspyksiä ja
väsfauksia
Kfsymy»} Voiko vatUiuudeo aras-tus-
eiäketta: muttlval)^ es-vuotiaaUa
benkiiniä^ oVa muita tuloja kuin tämä
tiVSAtet ^ Jos saa olla^ kuinka.': paljon?.:
;^; Vapauden lukija Lockerby.
Vastaus: 65 70-vuotiaat henkilöt
voivat saada iätä. vanhuuden
avustu8-e'äketta ' .varattomuuden - ja
tydkyvyttömyydetl .'Hmeans test)perusteella.
- ' '
Yksinäisen. j63-vuotiaan henkilön
tulot eivät saa tätsä tapaukssssa nous.
ta S720 suuremmajcsi vuodessa — Ja
tähän^summaaii 'on laskettava v myös
tämä eläketulo.- Toisin sanöetC saa-
VBm sOofn» M «sf
naailau» Jdfsqitettsr «mvf» ]i|W'
«en pfloJMen 2». edasfajakofc^pk-
KM» mbrtteftass yi*aöpalv»n-nan
ttfonifsembeen. Bwnt»^pm^
AvuMtla Wtiii,li—mrinftlbfi»
Vtifämn toäaitniklrJoItakMeo
iyuamiuffi^sen auktortteetlD kohotta-viäKgs^
saavuttamien tulosten pohjalla.
Ilman riittäviä, Ja oikeata.
! afiarxilsii8'}ndf}Mi$tä talkmtaa camä
V8«taEt«neet Iralkenlaiäa Julkisia mielenosoituksia
yksityi^haiki öiden Olissa
- kysymyjae^". Poikkeuksena
oa vain tapatis. Jolla Olisi Jonkinlainen
merkUitävä päämäärä. Ennenkaikkea
;me vastustimme m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-04-03-02