Vapaus, October 3, 1973

              Kirkonjohtajien vetoomus:
Saigonin poliittisten
vankien puolesta
Kuusi hyvin tunnettua canadalaistä kirkkojohtajaa ^ Msg. Guy
Belanger, Roomalaiskatolinen piispa ValleyiieldistäQue- Rev. tri Nor­man
Berner, Canadan kirkkoneuvoston presidentti; Rev. Briice N. Mc
Leod,Canadan yhdistyneen kirkon 'moderator'; tri W. Plaut, rappi,Ho
ly Blossom.Temple, Toronto; piispa W.E. Povrer^ Gutrther Antigonisbin
piispa^ Canadan Katolisen^ konferenssin presidentti ja Most Rev. E.
W. Scott, Canadan anglikaanikirjon arkkipiispa — julkaisi viime vii-'
kolia torontolaisessa Clobe and Mail-lehäessä yhteisen vetoomukseri
sen hyväksi, että canadalaiset yleensä tekisivät osansa Saigonin hal­linnon
kidutettavana olevien poliittisten vankien pelastamisen ja va­pauttamisen
hyväksi. Heidän vetoomuksessaan sanotaan: :
TASAVÄttA SYNTYI
Viime heinältuussa_J.9 Canadan
alahuoneen ja senaatin jäsentä lu­pasi
toimia Etelä-Vietnamin poliit-tiaten
vankien suhteen huolissaan
olevien canadalaisten edustajina.
Me kirjoitamme tätä kirjettä vedo-taksemme
Teihin, että tulisitte tie­toisiksi
ja myös huolestuneiksi sa­tojen
tuhansien poliittisten vankien
kohtalosta joita rääkätään ja te­lotetaan
Etelä-Vietnamin vanki­loissa.
. Rauhansopimuksen määritelmis­tä
ja Yhdysvaltain hallituksen
kielloista huolimatta, senaattori
Edward; Kennedy on paljastanut,
että yli $15 miljoonaa on salaises­ti
myönnetty tämän poliisi- ja van-kilajärjestelmän
• ylläpitämiseksi.
Amerikkalaiset ovat edelleeölnyös
tämän järjestellmän neuvonantaji­na.
Monet vangit edustavat Etelä-
Vietnamin puolueettomia piirejä,
niin katolisia ja kuin budhalaisia-kin,
jotka muodostavat "kolman­nen
voiman" kommunistien ja ame.
rikkalaisten tukeman hallituksen
välillä. Presidentti Nguyen Van
Thieun hallitus on menettänyt tä­män
puolueettomien ryhmän kanna
tuksen. Tässä on syy, miiksi he
ovat vankiloissa ja miksi heitä ta­petaan.
Vain yksi sukupolvi sitten ta­pettiin
miljoonia juutalaisia Itä-
Euroopan kuolemanleireiillä suu­rempaa
vastalausetta kuulumatta
länsimaista. Tänään meidän on
tunnustettava, että samantapaista
julmuutta cn harjoltsttu Kaakkois-
Aasian kansoille tappaen, haavoit­taen
ja kodittomaksi ajaen miljoo­nia.
Meidän ön toimittava nyt kun
vielä on joitakin ihmishenkiä pe­lastettavissa.
Miksi' pitäisi usltonnollismielis-ten
canadalaisten kiinnittää huo­miotaan
tähän asiaan? Jos kristil­liset
yhteisöt mielivät olla kansan
omanatuntona, Vietnamin poliit­tisten
vankien kohtalo ei voi olla
saamatta niiden huomiota. Canada
on tukenut Y K :n 'Ihmisoikeuksien
julistusta, mikä kieltää vankien
sellaiset kohtelut, sekä hyväks)myt
rauhansopimuksen, missä nimen-pmaan
sanotaan, että; poliittiset
vangit on vapautettava. Canada on
lalkivoimaisesti sitoutunut protes-toimaan
asiasta. Monet tuhannet
canadaJaiset ovat jo liittoutuneeit
Vietnamini poliittisten vankien va­pauttamisen
hyväksi toimivan Kan­sainvälisen
komitean kanssa' voi­dakseen
siten protestoida tätä jul­muutta
vastaan.
, Huhtikuussa 1973 kolme cana­dalaistä
— piispa Guy Belanger
Valleyfieldista, Que., professori
George Lebel Quebecin yliopistos­ta
ja Thelma Baker Canadan Yh^
distyneestä kirkosta yhdessä det­roitilaisen
piispan; Gumbletonin ja
muiden kanssa — matkusti Saigo-
Tiiin tuodakseen sieCtä takaisin tie­toja
poliittisten vankien kohtalos­ta.
Paavi Paavali VI torjui pr?si-dentti
Thieun väitöksen ettei siellä
ole poliittisia vankeja kun Thieu
Tieräili" paavin luona huhtikuus­sa.
1973. Paavin protestin johdosta
vapautettiin usaita nuoria katolilai­sia
työläisiä. Mutta muut katoli­set
opiskelijat sekä sota vastaisten
pappien sukulaiset joutuvat edel­leen
kärsimään.
Ollessaan Canadan Yhdisty­neen
kirkon yleisneuvoston sihtes-rin
George Morrisonin haastatelta­vana
maaliskuussa 1973, ulkomi­nisteri
Mitchell Sharp sanoi, että
Canadan hallitus tulee toimimaan
tässä asiassa "jos canadalaiset esit
tävät sille huolestuneisuuitsnsa".
Me vetoamme teihin, humaanisesti
huolestuneisiin ihmisiin, ilmaiskaa
huolestuneisuutenne. Me pyydäm­me
myös teitä lähettämään kir­jeenne
osoitteella Hon. Mitchell
Sharp, Department of External
Affairs, Ottavira.
(Alk'kirjoitukset)
Dakar. — Guinea-Bissaun ja
Kap Verden saarten vapautuslii­ke
PAIGC ilmoitti viime viikon
keskiviikkona, että Afrikassa on
perustettu uusi valtio Guinea-
Bissaun tasavalta. PAIGC:n tie­donanto
julkaistiin Senegalin pää
kaupungissa Dakarissa.
Siinä sanottiin, että Guinear
Bissaun ensimmäinen kansallis­kokous
on antanut julistuksen ta­savallan
perustamisesta. Kansal­liskokous
-on pitänyt kaksipäiväi-.
sen istunnon Guinea-Bissaun va­pautetuilla
alueilla, sanottiin edel­leen.
Kansalliskokous hyväksyi pe­rustuslain
ja valitsi 15-jäsenisen
valtioneuvoston. Valtioneuvoston
puheenjohtajaksi nimitettiin PA­IGC
:n apulaispääsihteeri Luiz
Cabral. Kansalliskokouksen istunr
to pidettiin Böessa Guinea-Bis­saun
Itäosassa.
Amilcar Cabralin ja sittemmin
Aristides Pereiran johtamat sissi­joukot
ovat taistelleet portugali­laisia
joukkoja vastaan Guinea-
Bissaussa vuodesta 1961 lähtien.
Carbral murhattiin viime tammi­kuussa.
Portugali julisti Guinea-Bissaun
merentakaiseksi maakunnakscen
vuonna 1951 ja alueella on 30,000
portugalilaista sotilasta., PAIGC
ilmoittaa pitävänsä valvonnas­saan
kahta kolmasosaa maasta.
PAIGC saa apua Afrikan yhte-näisyysjärjestöltä
OAU:lta, ja
sen joukot ovat hyvin aseistautu-
•neet.' • ;
Guinea-Bissau_sijaitsee Afrikan
länsirannikolla päiväntasaajan ja
kravun kääntöpiirin puolivälissä
j a rajoittuu Guineaan ja Senega­liin.
Maa on tasaista, metsäistä ja
soista ja rannikolla on useita pie­niä
saaria. Pinta-ala on 36.125
neliökilometriä.
Guinea-Bissaun eOOjOOO asukas^
ta edustavat noin 30 heimoa.
Väestö saa toimeentulonsa etu­päässä
riisin ja maapähkinöiden
viljelystä.
Conacry, GuineaU: tasavalta on
tunnustanut Guinea-Bissaun tasa­vallan,
sanotaan Guinean tasaval­lan
presidentin Ahmed Sekou
Touren kirjeessä, joka luettiin
Guinea-Bissaun kansalliskokouk­sen
istunnossa uuden Afrikan
valtion julistamisen jälkeen.
Kuusi pientä lentokonetta
vauhditti tunnustamista
Ilmeisesti vastauiksena syytök­siin,
että liittohallitus osoitti "sää­dytöntä
kiirehtimistä" Chilen soti­lasjuntan
tunnustamisessa, kuten
asian esitti maanantaina mm.
Scarborough West vaalipiiriä ala­huoneessa
edustava .John Harney
(NDP), Ottawassa maanantai-ilta-na
julkaistuissa lisäselostuksissa
väitettiin, että juntan tunnustamis­ta
kiirehti de Havilland Aircraft
of Canadan Chilen kanssa tekemä
$5 miljoonan lentokoneiden myyn-tikauppa.
Tämä lentokonekauppa
oli tärkeänä (major) tekijänä Chi-
MAAILMAN NAISET
CHILEN PUOLESTA
-Naisten Kansainvälinen Demo­kraattinen
Liitto vetoaa 110 kan­sallisen
jäsenjärjestönsä .. kautta
maailman naisiin kehoittaen heitä
toimintaan Chilen kansan, sen nais
ten ja lasten puolesta.
—-. NKDL on kauhulla ja suuttu­muksella
vastaanottanut tiedon Chi­len
hirvittävistä tapahtumista.
Kun taantumus ei kyennyt estä­mään
kansan yhtenäisyysrintaman
vaalivoittoa vuonna 1970, ovat kan­salle.
vihamieliset fasistiset voimat
^ ^ (Jatkoa sivulta 1)
EINO SALMINEN, Thunder Bay, Ont. vastaa $5.00 T. Heralan
haasteeseen lehtiemme hyväksi.
HILJA ERKKILÄ, SaultSte. Marie, Ont. vastaa $5.00 Olga
Taipaleen haasteeseen. "Kiitos haasteesta!"
LAURI NIEMI, Sprucedale, Ont. vastaa $2.00 Otto Halmisen
ALLI JA VÄINÖ MATTILA, Sprucedale, Ont. lahjoittavat
$10.00 Vapaudelle ja Liekille.
HELGA JA TOIVO KIVI, Sudbury, Ont. lahjoittavat $5.00 Va­pauden
haasterahastoon.
KALEVI JUVONEN, Winnipeg, Man. lahjoittaa $20.00 Vapau­den
ja Liekin ilmestymisen turvaamiseksi.
SYLVIA WIKSTRÖM, Montreal; Que. lahjoittaa $10.00 lehti­emme
ilmestymisen takeeksi.
LILLIAN JA HENRY ONNELA, Sicamous, B. C. vastaavat
$4.00 Anna ja Matti Mattilan haasteeseen lehtiemme hyväksi.
VÄINÖ EKOLA; Timmins, Onti vastaa $5.00 Jussi Luhtalan
haasteeseen Vapaus-lehden tukemiseksi.
SAM HELLSTEN, Vermillion Bay, Ont. lahjoittaa $5.00 lehti-liikkeemme
talousaseman parantamiseksi.
Tässä katsauksessa ^_ .._ $ 162.00
Aikaisemmin lehdissämme julkaistuja 6,447.45
$6$609.45
LAHJOITUS VAPAUDEN JA LIEKIN HYVÄKSI
(Nimi) (PaikkaknnU)
Lahjoitan $.................. Vapauden Ja Liekin hyväksi
eitä ilmestyminen olisi turvattu ja haastan seuraavat
ystävät tekemään sanxoin:
(Nimi) dMUdakunU)
(Nimi) (I>alldal:nnU)
(Nimi) (Pkikkaluuita)
(Nimi) (PaOdakanU)
(Nimi) (PkikkakonU)
Chilessä kansainvälisten monopoliyh­tiöiden
ja USA:n imperialismin tu­ella
astuneet terrorin ja murhien
tielle. Tämä kapina penistuslaillista
hallitusta vastaan on yritys tehdä
tyhjäksi Chilen kansan taistelullaan
saavuttamat demokraattiset ja sosi­aaliset
voitot.
Kuparikaivosten ja' muiden jrri-tysten
kansallistaminen, demokraat­tisen
maareformin suorittaminen
merkitsivät monopolien voittojen
rajoittamista, ja voittojen käyttämis­tä
nälän, sairauksien, lukutaidotto­muuden
poistamiseen ja lapsikuollei­suuden
alentamiseen, koulujen ja
lasten sairaaloiden rakentamiseen,
naisten täydellisten oikeuksien saa­vuttamiseen
olosuhteiden parantamia
seen. -
Jokainen Chilen lapsi oli Allenden
hallituksen ensimmäisestä päivästä
lähtien oikeutettu saamaan ilmaisek­si
puoli litraa moitoa päivässä.
NKDL tietää Chilen jäsenjärjes­tönsä
välityksellä, mUlä rohkeudella
Chilen naiset ovat kansan yhtenäi­syysrintaman
hallitusta tukeneet näi­nä
kolmena vuotena ja miten kaik­kien
työtätekevien ihmisten elämä on
jatkuvasti tänä aikana parantunut.
Näinä vaikeina hetkinä taistelus­sa
taantumusta ja fasismia vastaan
seisoo NKDL 110 järjestönsä voi­malla
Chilen kansan, sen naisten
ja lasten puolella.
NKDL ilmaisee solidaarisuutensa
sille rohkeudelle demokraattisten voi­mien
taistelulle, joka Chilessä puo­lustaa
kansan sumia saavutuksia ja
johtaa lopulta sen voittoon taantu­muksesta
ja fasismista.
Kaikki maailman naiset, te, joille
rauha ja demokratia ovat kalliita,
voimistakaa solidaarisuuttanne Chi­len
naisille lyödäksemme taantu­muksen
ja fasismin kaikkialla.
Ien tunnustamisessa, selosti Hugh
Windsor tiistaina Toronto Globe
and Mail lehdessä. ,
"Canadalaisten on nyt pakko, i l ­man
että heidän mielipidettään
olisi kysytty* neuvotteluista puhur
mattakaan, osallistua kansainväli­seen
salavehkeilyyn • sotilasdikta­tuurin
juurruttamiseksi Chileen",
sanoi edellämainittu mr Harney ja
selitti, että "•Canada teki osansa
Allenden aseman heikentämiseksi
kieltämällä luoton Chileltä." :
Kuuden 2-istuimisen Otters ko­neen
kauppa oli tehty de Havillan-din
ja Chilen lentolinjan kesken
ennen sotilasjuntan veristä vallan­kaappausta
mikä tapahtui syysk.
11 pnä, mutta kaupan rahoittamis.
ta Export Development Corpora­tionin
välityksellä ei oltu vielä lop-puunsuoritettu,
tiedoitettiin maa­nantaina.
.
de Havillandin virkailijain sano­taan
kääntyneen asiasta Canadan
teollisuusministeriön ja EDC:n
puoleen. Nämä huolestuneisuustie-dot
välitettiin sitten ulkoministe­riölle.
Kauppakysymykset ja Chilen
velat Canadalle* olivat etualalla
tunnustamiskysymystä harkittaes­sa,
selitti ulkoministeriön latinalai­sen
Amerikan osaston johtaja Pier­re
Charpentier.
Kauppaministeriön eräs viran­omainen
sanoo, että mainittu lai-
I tos oli "tietoinen de Havillandin
' }-:aupasta", ja että asiasta oli ticr.
doitettu ulkoministeriölle.
Liittohallitus tunnusti president­ti
Allenden ja hänen laillisesti va­litun
hallituksensa muiden miniv
terien murhasta vastuussa olevan
juntan 2VJ viikon kuluttua verisen
vallankaappauksen jälkeen.
Canada lopetti luoton antamisen
Chilen lailliselle hallitulkselle mar­raskuussa
kun Santiago tiedoitti
kansainvälisille velkojilleen, ettei
Se voi täyttää sitoumuksiaan v.
1972,
LuottomahdoUisuudet palautet-tiix\
-iäs^in vuoden tammikuussa
Canadan ja Chilen kaksipuolisen
sopimuksen allekirjoittä\misen jäl­keen,,
••
Chilen koko velka Canadalle on
vain $15 miljoonaa.
Canadan-vienti Chileen v. 1973
oli $13 miljoonan arvoinen eli 30
prosenttia suurempi kuin 1972.
Chilen ostojen lisääntyminen joh-tui
osittain viljan oston lisäänty­misestä
-Chilen maatalousvaikeuCt-sien
takia. Myös lisääntyi koneiden
ja laitteiden vienti Chileen siksi
kun Wa8hington kieltäytyi rahoit­tamasta
USAn vientiä Chileen.
Sanoo NL: n saavan
nyt ennätyssadon
Wa8hington. — Yhdysvaltain
hallituksen maatalousministeriö'
selitti sunnuntaina, että Neuvos­toliitto
näyttää saavan tänä vuohe­na
ennätyssuuren viljasadon vaik­ka
liiallinen sade onkin aiheutta­nut
vahinkoa joillakin alueilla.
"Pitäen mielessä tietoja sato-mahdollisuuksista;'
sääsuhteista ja
elonkorjuun määrästä syyskuun
10 päivään mennessä, Neuvosto­liiton
koko viljasadon otaksutaan
nousevan ennätysmäärään, 195
miljoonaan metritonniin, mikä
vastaa miltei suunniteltua 197.4
miljoonan "metritonnin tavoitet­ta",
selittää USAn ministeriö. -
Viikottaisen Ulkomainen maa­talous-
julkaisun julkaisemassa ra­portissa
sanotaan, että Neuvosto­liiton
sato — sisältyen siihen veh­nä,
ruis, kaura, ohra ja maissi —
tulee ylittämään viimevuotisen
'168 miljoonan metritonnin mää­rän
ja myös entisen ennätysmää­rän
186.8 miljoonaa tonnia vuo­delta
1970.
\
TCeiJkiviikkb, lokak.'3 —'Wed.,-Oct; 31973
Can. Luterilainen ^irlio 4 i M -
vaurastuu hMkm
Toronto -—Canadan luterilaisten
kirkkojen jäsenmäärä väheni 3-pro-senttisesti
v. 1972—73, tiedoitti Ca­nadan
luterilainen neuvosto viime
viikolla.
Kolmeen suurempaan JB viiteen
pienempään luterilaiseen Kirkkoon
Canadassa kuului •304,605 seurakunta
laista V. 1972 ja 303,512 v. 1973.
Jäsenmäärän suurin lasku tapahtui
pienemmissä ryhmissä (Luterilais-veljet,
Tanskan luterilainen kirkko
ulkomailla, Suomen luterilainen kirk­ko,
Wisconsonin evankelis-luterilai-nen
synodi.ja Luterilainen reforman-tiokirkko).
Tämän ryhmän jäsen­määrä
väheni 837 -hengellä eli 2,
350:sta 2,184:ään.
Pääasiassa länslmaakunnissa toimi­van
Canadan evankelis-luteiilaisen
kirkon jäsenmäärä (82,274) väheni
574:llä. Luteljlaisen kirkon amenk-kai^
s-Clanadalaisen osoaston jäsä!Kf|!f-määrä
(120,591) väheni 454 henBj^
gellä ja hiterilaisen kirkon Mi^soiili;^1^>,
rln Synodin (Canada) joka toimii;
pääasiassa Ontariossa kuten edellär;.
mainittukin, jäsenmäärä väheni
hengellä. •
Pappien lukumäärä pysyi osapdli^'»";;!?^
leen samassa, 840 pappia I972..i5|^|\v;^
838 pappia 1973. Mutta esurakunta-"
työssä olevien pappien kokonaismaa- *
rä väheni jota vastoin muunlaisesiX^^';'^i
sa kirkkotyössä, kuten opetustehtävis-*,-"i,^; V||
sä ja._hallintotoimissa""ölevien,
määrä lisääntyi. »^.y^t^y
Julkaistun raportin mukaan pyhä«'"'i
koulussa käyvien luku väheni 71,138'*-* 5
sta 67,00:ään. ^''^
Kirkkojen kiinteimistöjen yhteen-;
lasikettu arvio, mikä v. 1972 oli $86/
330, oli $88,623,185 v. 1973. ''-'CA|
Kirkkojen yhteenlaskettu velka-^'^
väheni 21,587,171 dollarista 20,277-' '
148 dollariin, sanotaan raportissa.
mm
PARHAINTA ONNEA TOIVOTAMI^E
70 VUOTIAALLE
LYYLI MÄKELÄLLE
Oot vuosia tehnyt sä järjestö-työtä,
siks' onnen toivotus parhain,
tulkoon kiitoksen myötä!!
Mary Anne ja Tom
Bambrough
Denise ja Kevin
jg^ Jalmar Hormisto
)^ Margit ja Russell Berry
Anu ja Onni Hormisto
M KarlHutko
Helen ja George
Hopcraft
Belle ja Tom
Bambrough
Matti Asikainen
40 maan edustajat assa viljaitilannetta
Rooma.—T- Noin neljänkymme­nen
maan hallitusten johtavat
edustajat 'kokoontuivat täällä
maanantaina keskustelemaan va­kavasta
viljapulafita.ja maatalous-tuotteiden
hintojen korotuksesta.-
Kokouksen on kutsunut koolle
YK:n Ruoka- ja maatalousjärjes­tö
mikä on viimeaikoinaiviroitta-nut
maailmaai^laajuisesta ruoka­viljan
puutevaaraata,
Helen Janecke
Ines Könönen
^ Mandi Ojala
^ EvajaKaUe
^ Kämäräinen
^ Irja Mattila
Helen ja Eino Tarvainen
Rauha ja J. Lähde
Sirkka ja David Waren
Martha ja F. Laakso
^ Greta ja Eino Hakala
Rauha ja Jussi Mäki
Aili ja Victor Kauppila
Aino ja Emppu
Hulda Ikonen
Kaisa Kaarto
Alina Lipponen
Aino ja U. Oksanen
Hilda Tervo
Anna Suomela
Sanelma Kallio
Aune Sorvali
Mandi Sävel
Annikki Orava
Mary Jaakkola
Toini Kuusela
Ida Pihlainen
Minna Koskinen
Dagmar ja Sam Rajala
Juho Nissinen
Nic Rintamäki
MaryMäjld
Aino ja G. Gustafson
Taimi ja Alex Nummi ,
Elli ja Eino Mäki
Eino Johnson
W. Säilä
William Kähärä
Mary Perälä
Greta Luoto
Martha ja Jussi
Tolvanen
Sally ja W. Heikkilä
Olga ja Kalle'
Henriekson
Katri. Mertanen
Saga ja Eino W. Salo
Sonja Slaine
Kaisa Nättinen
Siiri Ilkka
Helmi Caren
Hilda Holma
ElliWilen
Fanny Tuomi , _
Lyyli Tammineil
Ida ja Kalle Rytkönen"
Martta ja Kalle
Kujanpää
Edith ja Wm: Jokela;.\^
taelmi ja Eino V ä f a i
Kaunis kiitos Lyiialle herkuui^da iarjoihsia
TORONTO