Vapaus, October 3, 1973

              'lm,
VUOSIEN TAKAA
30 VUOTTA SITTEN:
SAKSA SISÄLLISSODAN PYÖRTEISSÄ
: Berlin. — Presidentti JSbert on julistanut Saksan sotalain alai-
^™alla presidentti on luovuttanut toimeenpanevan vallan
Sptaminlsterl GesslerUle, joka täten on tullut Saksan sotilasjohta-j&
ksi. Paino-ja kokoontumisvapaus on lakkautettu.
- Baijerissa on julistettu diktatuuri. Ministerineuvosto on luo-
Tuttan\it kaiken vaUan entiselle pääministerille ja kruununprinssi
Rupprechtin tunnetulle taantumukselliselle ystävälle Gustave von
KahriUe. Perustuslailliset oikeudet on syrjäytetty . . .
Vapaus, uutistieto, syyskuun 29 p. 1923.
30 VUOTTA SITTEN:
SUURI VOITON PÄIVÄ SUDBURYSSA_
- Viime sunnuntaina oli Sudburyn järjestyneillä kaivostyöläisillä
historiallinen voiton päivä taistelussa demokraattisten oikeuksien
palauttamiseksi Sudburyyn. Ensimmäisen kerran he myös saivat
oikeuden vuokrata teatterin. -
Sudburyssa on Incon valta ollut niin määräävä,. etteivät teat-
(eriyhtiöt eivätkä monet haaleja omistavat yhdistykset ja yksilöt
ole uskaltaneet vuokrata huoneustojaan uniolle . . . N y t saatiin
vuokrata Sudburyn suurin teatteri kaivostyöläisten kokousta varten.
Teatteri, johon mahtuu 1,500 istumaan, täyttyi ja satoja tiiytyi
palata ovelta kun ei ollut tilaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi
osasto 598 presidentti\Mel Withers. Avatessaan kokouksen hän
kiitti teatterin johtoa teatterin vuokraamisesta . . . CCL :n president­ti
Alex McAuslane totesi, e t t ä hänen järjestössään oli 3 vuotta sit­ten
50,000 jäsentä, mutta nyt 200,000 . . .
— Vapaus, uutistieto, syysk. 28 p. 1943.
TIMMINSIN LIEPEILTÄ
MAAILMAN RAUHANVOIMIEN KOKOUS
South Porcupine. _ Syksyn tsr-veiset
täältä pohjolasta. Lämpimä­nä
ja kauniina kesänä kasvoi asun­to
jenune ympärillä runsaasti kuk­kia,
jotka ovat viime aikoina kyl­män
ilman johdosta paleltuneet ja
lakastuneet tykkänään. Tuo kauan
tiedossa oleva lausunto, että "sano
se kukkasin" täytyy nyt muuttaa
kylmän ilman tultua, että sano se
sukkasin, koska niitä tästä puoleen
enemmän. tarvitaan.
' E i täällä entisellä kulta-alueella
ole v mitään erikoista tapahtunut
hiljattain; Kovasti täällä vain teh­dään
• töitä. Rakennetaan uusia
santoja ja korjataan vanhoja,
mutta asuntopula on sittenkin jat-
Ituvana ilmiöinä. Tämmöinen taval
iinenr kadun mies joutuu kylläkin
ihmettelemSän, että mitä ne ihmi­set
täällä oikeastaan tekevät ja et­tä
miten ne oikeastaan asuvat Inin
erikoisen suuria työmaita ei ole
aloitettu ja siltikin on asuntopula
ainainen?
On tosi, että näihin kaivantoi­hin
on lisätty! miehiä viime aikoi-koina,
mutta ei luulisi sen niin pal­jon
vaifcuttavan, kun ei ole pit­kää
aikaa siitä kun kaivantoja sul­jettiin.
Mutta kaipa toiset kaivan­not
ovat laajentaneet tuotantoaan.
Lepokotiyhdistyksen
tietoja 6C:sta
Vaneoover — Vancouverin suo­malainen
lepokotiyhdistys haluaa
lausua uudet jäsenet tervetulleiksi ja
kiittää Veikko Pukkilaa, bän6n nyt
erottua toimestaan, hyvin tehdystä
(yöstä lepokodn hyväksi. Mrs Lem­pi
Lasanen toimii johtajattarena.
Kuoleman kautta jouktöta poistu­neita
ovat: Hilma Anderson, Henry
Parviataen ja ErkK Palo.
Myyjäiset ja huutokaivpa onp-le-pbkodiUa
27 p. tokakuuta kk> 2 ip.
Otamme itoHa vastaan lahjoituksia.
LepiAodin 10-vuotisjuUa pidetään
13 tokakuuta alkaen klo -8 ip.
Hungarian Clubilla, 728 Kingsway.
Hyvä (ddelma, kahvitarjdlu ja lo­puksi
tanssia. Kaikki tervebilleita.
. Bethd- seurakunta järjestää oh-jdmaiflan
erikoishoitolan hyväksi
marraskuulla.
Lentomatkan Suomeen järjestää
Iqpqkotjyfadistys jihdessä Finlandia
Chibin. fcanssa ensivuomia. Matkan
jäilestäjäksi valUtlin J . Hannes Va­raa
823 Chestnut St. New West-mioster.
Paikksavarauksia alamme
ottaa vastaan heti ja alasmaksu
$50.00 OD seurattava mukana. Pe­ruutusten
sattuessa pidätämme $1S
kulujen peittämiseksi.
J. Hannes Varila
ja ikäyttävät lisääntyvästi . tänne
tulevaa työvoimaa.: Onhan. se. muu­tenkin
tämä perukka kasvanut vii­me
vuosina. On tehty suuria kaup­pakeskuksia
joissa on satoja työ­läisiä
töissä. On kouluja suuren-neittu
oppilasmäärän kasvaessa, jo­ten
opettajiakin on suurilukuinen
joukko. Sitten nämä hoitolaitok­set:
sairaalat, vanhainkoti ja hiN
jattain avattu "Nursing Home".
Näistä kaikista kertjry sitä jouk­koa,
että asuntoja ei tahdo olla tar­peeksi.
.
Viime vuoden vaihteen aikana,
kun nämä kaikki kunnat yhdistet­tiin
ja muodostettiin suurkaupunki
Maailman Rauhan Liitto sai al­kunsa
Pariisissa vuonna 1949, jol­loin
sen perustaja ja ensimmäi­nen
presidentti Prederic Joliot-
Curie kutsui koolle joukon rauhan
ystäviä, jotka olivat huolissaan
maailmamme tulevaisuudesta ja
päättivät, että kansainvälinen
rauhanliike, joka yhdistää eri
maiden rauhanvoimat, on erittäin
tärkeä ihmiskunnan tulevaisuu­delle.
Samana vuonna tämä liike
sai jo niin suuren kansainvälisen
huomion, että ensimmäinen kon­gressi
pidettiin. Puolassa vuonna
1950. Siellä virallisesti perustet­tiin
Maailman_Rauhan Liitto.-
Liiton perussäännöt, jotka sil­loin
vahvistettiin, pitävät paik­kansa
tänäkin päivänä, nyt kun
valmistaudutaan maailman rau­hanvoimien
kongressiin, joka al­kaa
Moskovassa lokakuun 25 pnä.
Tämä tulee olemaan kaikkein val­tavin
kansainvälinen kokous, mi­tä
on vielä pidetty. Miljoonat ih-;
miset maailmassa antavat sille
kannatuksensa, miljoonille ko­kouksen
tulokset j a sen jälkeinen,
toiminta antaa toiveen parempaan
tulevaisuuteen. Kongressissa ei
ainoastaan keskustella rauhasta,
vaan myöskin muista turvallisen
maailman kysymyksistä, kuten
luonnonsuojelusta, kansojen itse­näisyydestä,
lasten oikeuksista,
koulusivistyksestä, ravinnosta ja
kehitysmaiden avusta. Nämä ovat
vain joitakin kysymyksiä, joihin
koetetaan löytää ratkaisuja yh­teisesti
keskustellen 7 päivän ai­kana.
Valtavat ovat olleet järjestely­työt
tämän kongressin valmiste­lussa.
Kaksi kansainvälistä neu­vottelukokousta
on pidetty ja ka n
sainvälisiä valmistavia kokouksia
seitsemän. Joihinkin näihin ko-^
kouksiin on myöskin osallistunut
neuvottelukokouksessa oli edusta­jia
78 maasta, silloin käsitämme,
että edustus tulee olemaan moni­puolinen
ja valtava. Tässä neuvot­telukokouksessa
oli mukana Uni­ted
Nations Organization pääsih­teeri
Kurt Waldheimin lähettiläs
ja hän myöskin lähetti persoonal­lisen
onnittelunsa kokoukselle.
Myöskin oli mukana U N edustajia
neljästä alajaostosta. 58 kansain­välistä
järjestöä, mainitakseni
vain muutamia, kuten ammatti­liitto,
kirkkoneuvostot, oppilaiden
järjestöt, tiedemiesten yhdistys,
kirjailijain liitto, olivat edustet­tuna.
Neuvottelukokoukse.ssa hy­väksyttiin
säännöt tulevalle kon­gressille,
joka tulee olemaan suuri
merkkitapaus ihmiskunnan histo­riassa.
Canadassa on myöskin toiminut
valmistavia komiteoita u.soassa
maakunasäa. Mielenkiinto kon­gressiin
on suuri, sitä osoittaa
edustajien monipuolisuus. Mukaan
tulee Canadasta esimerkiksi val­tuusmiehiä
tai naisia useasta kau
pungista, yhden kaupungin por­mestari,
ammattiyhdistykset ja
kirkot lähettävät edustajia, tulee
mukaan opiskelijoita, kulttuuri­henkilöitä,
mustien kansalaistem­me
ja intiaanien puhemiehiä ja
myöskin miehiä ja naisia useasta
kansailisuusryhmästä. Canadan
edustajisto on rajoitettu 60:een,
siis valmistavalla komitealla on
ollut paljon työtä koko kesän
ajan. koska on koetettu toimia
siihen suuntaan, että saataisiin
mukaan ihmisiä usealta yhteis^
kunnalliselta alalta. Olemme
myöskin päättäneet rahallisesti
avustaa joitakin henkilöitä, jotka
eivät ole saaneet matka-avustu^-^
ta niuualta ja haluavat osallistua
kongressiin, kuten Ontarion Anti-
Poverty-komitean (vähävaraisten
yhdistys) puheenjohtaja, pari
Torontossa opiskelevaa Chilen op­pilasta.;
Lahjoituksia on jo kerät­ty
tähän tarkoitukseen eri jär­jestöiltä
ja yksityisiltä. Vielä ei
ole saatu tarpeeksi, mutta uskoa-sa
on hyvä elää, ja me uskomme-rauhaan
j a uskomme, että kaikki
nämä henkilöt jotka osallistuvat
tähän valtavaan kongressiin, tu­levat
tekemään työtä rauhan
puolesta, edistyksen puolesta tu­levaisuudessa.
Siis pieni rahalli­nen
sijoitus tämän arvokkaan
työn hyväksi tulee kantamaan
monenkertaisen koron.
Paljon on tehty työtä kongres­sin
onnistumisen eteen. Niinkuin
järjestäjät sanovat: "Nämä päi­vät
tulevat olemaan historiallisia,
näinä päivinä tulemme levittä­mään
rauhan tietä, tarkoituksem­me
on yhdistää kansoja, yhdessä
työskennellen saavuttaa kansain­välinen
turvallisuus," kansallinen
itsenäisyys, yhteisymmärrys kan­sojen
kesken, olemmehan me
kaikki veljiä ja sisaria huolimatta
ihomme väristä, meille kaikille on
päämääränä saavuttaa maailman
rauha." — ht.
K^akivöJda), tokak. 3. p.- — We(l, Oct Z 1973
KAPITALISTIMAIDEN VAIUUHA-UMS
SIIRTYI i p E t U
31 pitäjästä, tälle seudulle tuli ni­meksi
Timmins. Tuohon yhdistä- j Canadan Rauhan Liiton edustaja,
misaikaan minä ja sadat muut Kongressin kokoonkutsuja. Maail-asukkaat
päivittelimme toisillem­me,
että mitähän tästä nyt oikein
tulee? Olimmehan tottuneet noiden
kuntien palvelukseen. Pelkäsinmie
kaupungiksi jouduttuamme joutu­vamme
huonolle puolelle. Mutta
täniä sattuu olikin aivan aiheeton
pelko. Nyt tässäkin Eteläpäässä
tehdään katu- ja jalkakäytävätöi-tä
sillä mitalla.: että itsenäisenä
kuntana ollen ei juuri pystytty
tällaiseen. Nyt revitään pois noita
vanhoja jalkakäytäviä ja niiden
tila kaivetaan kolmisen jalkaa sa­vesta
vapaaksi. Tilalle ajetaan san­taa,
jdka estää talvella roudan
murtamasta näitä käytäviä. Tä­män
lisäksi käytävät valetaan mel­kein
kaikki sementistä. Että lujaa
ja kauan kestävää työtä täällä
nykyisin tehdään.
Toisena tähän asti nähtävänä
puolena on mainittava, että kun­nallisverot
laskivat hiukan — suu­rempien
perheasunnoiden kohdalta
aina sataan dollariin saakka .—
joka on hyvänä pidettävä ottaen
huomioon, että verot ovat olleet
noususuunnassa viime vuosina.
Kaikesta päättäen ei taidettu jou­tuakaan
"nurkanvierun" asemaan
näiden paikkakuntien yhdistämi­sessä.
Mutta omat ja kiusalliset pro­bleemit
ovat tämän uuden kaupun­gin
elämässä jatkuvasti. Elolkuun
alussa nämä viisaat suunnittelivait
että lopetettaisiin kokonaan rauta­tien
palvelu Timminsista. henkilö­liikenteen
kohdalta. Se tapahtuisi
jfähivuoden aikana, mutita rahtipal-velu
ottaisi aikaa aina 1075 vuo­den
loppuun.
Nyt on valtuusto jo iatunpt tä­män
kysymyksen parissa monta
kokousta, ja vielä tulee suuret har­kinnat
eteen ennen kuin käydään
lopdttamaan rautatieliikennettä,
fahunpana puolena on valtuuston
päätettävä ae,iettä mitä järjeste­tään
niille, jotJka joutuvat pois
man Rauhan Liitto, jonka pää­maja
on Helsingissä uskoo että
nyt on ilmapiiri edullinen aika
yhä laajemmalle rauhantyölle, on
syytä toivoa, että tämän kongres­sin
työn tulokset tulevat kantau­tumaan
kauaksi ja vaikuttamaan
monia vuosia eteenpäin, koska ih­miskunta
on valveutunut, ja suu­ret
joukot Ovat alati valppaina
huolehtimaan yhteiskuntamme
kaikkein kansojen tulevaisuu­desta.
Ei voida vielä sanoa, kuinka
monesta maasta tulee edustajia
varsinaiseen kongressiin, mutta
kun ottaa huomioon, että toisessa
KIRJOITUKSIA JA KUVIA
JOULU-JULKAISUUN |
Perinteellinen Joulu-julkaisu llme^yy tänäkin syksynä f
Canadan Ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteistyön tuloksena. |
Avnstajien kirjoituksia, kertomuksia» n t r i ^ a y ä muistelmia 1
ffekl muita kirjoituksia Ja varsinkin kirjoitusten yhteyteen |
sopivia kuvia otetaan kiitollisuudeUft, vastaan. Kuvat palaute­taan.
Jos lähettäjä niin haluaa.
Kirjoitukset Ja kuvat pitäisi saada Julkaisun toimituksen
käytettäväksi mahdoUbimmiui aikaisfai tai viimeistään loka-kuua
l5'p«iviito meniiefl8B.!LahettBk&ä tt« osoitteella:
JOULU,
Box 69,
..Sudbury, Ont. '
työstään tämän liikenneuudidtuk-sen
takia. On näet niin, että Tim-minsin
rautatien palveluksessa on
nykyisin 78 työläistä ja heidän
huollettavana on 158 henkilöä. Et-,
tä rautatie on ollut ja on vieläkin
suuri työnantaja Timminsin ja lä­hikylien
asukkaille.
Näissä, ja siinä kauppakeskuk­sia
järjestävissä fcysymylksissä on
mennytkin valtuuston aika tänä
kesänä. On pidetty kovin "hikisiä"
kokouksia, joissa kaikissa on niin
sanottua ulkoparlementaarista toi-mirttaa
menossa jatkuvasti. Toiset
puoltaa ja toiset vastustaa, ja val­tuuston
pitäisi olla kaikille mie­liksi.
Mitään suuria työmaataisteluita
täällä ei ole ollut koko kesänä. Nyt
on kuitenkin jonkmlainen protesti­mielenosoitus-
lakko täkäläisellä Se-natorapartmentti-
talon rakennuk­sella^
Paikalliset sähkötyöntekijät
valittavat kun heitä ei oteta työ­hön.
Sähflcömiehiä tuodaan tuolta
Quebecin puolelta. Heille ehkä mak
Setaan pienempää palkkaäkuin mi­tä
kaupungin sähkömiesten unio on
taistellut jäsenilleen. Toivokaam-me7
etltä paikalliset sähkötyömie-het
saisivat oikeutetun taistelunsa
läpi.
Juuri viikon puolivälissä täkär
Iäisten koulujen konttorityöläiset
laOckoutuivat ^ -koululautakunitaa
vaataan, vaatien parempia palkkoja
ja pitäviä työehtosopimuksia. Lak­kolaisia
on 42 tyttöä, joita johtaa
Office and Professional Employ-ees
; International Union. (Toivo­kaamme,
e t t ä konttorityöläiset sai­sivat
työriitansa ratkaistua nope»
asti.
Jupet, pieniä nämä taistelut ovat
näinkin suurelle kaupungille. Mut­ta
omat vaikeutensa on kaikessa.
YKSIN SANTIAGOSSA
ON MURHATTU 2,796
Juntta lupaa lisäkorvausta USA:n yhtiöille
— hintana cliileläiätcn "vyön kiristys"
• Ntdröbi. i— Hyvin pettyaeenäi
'"panivat Itä-Afrikan ja varsinkin :
Keidari sanomalehdet viikko sk^'
ien stumuntaiaamuna merkille
kansainvälisen valuuttauudistuk­sen
ärtymisen ainakin vuodella :
et^hpäin. Pikai^a toinna hiihn^
keästi odottanut kolmas maa//-
wa kuuli tämän huonon uutken
lauantaina itsensä Kansainväli-
__sen vtduuttarahaston toinntus-jobtajan
Johatmes Vitteveedin
suusta.
Köyhäit maat ovat odottaneet
valuuttauudistukselta ennen muu­ta
sitä, että niiden erityisnosto-oi-ikeuksia
valuuttarahastossa lisät-täisim
tuntuvasti, eli että kaavail­lun
uuden rahajärjestelmän varan,
tovaluuttaa "paperikultaa'' käytet­täisiin
myös kehitysapuun.
Pitämässään kokouksessa ryhmä
20;n finanssiministerit eivät' onnis-tuneet
ratkomaan erunielisyyksi-ään
suunnitteilla olevasta valuutta-uudistukseetai
mutta päättivät kui-tenldn,
että : poliittinen ratkaisu
asiassa on saaltava aikaan ensi vuo^
den heinäkuun loppuun mennessä.
Käiksi tuntia kestäneessä kokouk
«essa kävi ihni, että Yhdysvaltain
ja Länsi-Euroopan maiden välil­lä
vallitsee vieläl suuri erimielisyys
valuuttauudistuksen keinoista. Mi­nisterit
lupasivat julkaista myö­hemmin
selostuksen Icäymisltään
neuvotteluista.
Ryhmä 20 :n lähteet mainitsivat
New Yorkissa ilmestyvä News.
Week-julkaisu tiedoittaa. että jun­tan
vallankaappauksen kuolonuh­rien
määräl yksistään Santiagossa
— Chilen pääkaupungissa — on
2.796.
Mainitun julkaisim kirjeenvaih­taja
John Barnes kertoo, että hän
meni salaa pujahtaen kaupungin
ruumishuoneelle ja näki siellä 27
nuoren ihmisen ruumiit. Useimmat
heistä oli ammuttu lähituntumas­ta
leaun alle.
Olin tilaisuudessa saamaan ruu­mishuoneen
virallisen luettelon ruu
miista, selittää mr Barnes. "Nel­jänteentoista
päivään mennessä
vallankaappauspäivästä lukien oli
ruumishuoneelle tuotu ja siellä kä­sitelty
2,796 ruumista.'!
Nelihenkisen juntan komentaja,
kenraali Oskar Pinochen julisti
viikon vaihteessa: "Maan jälleen­rakentaminen
on vaikea tehtävä.
On tarpeellista kiristää, vöitäm­me."
Tällä "perusteella" juntta antoi
määräyksen, että tri Allenden hal­lituksen
lupaamaa yleistä palkan­korotusta
inflaation vaikutuksen
vastineelcsi ei annetakaan. Palkat
on jäädytetty toistaiseksi maan ta­lousvaikeuksien
vuoksi, selittivät
diktaattorikenraalit.
Alkuviikolla vedottiin uudelleen
mutta, toisesta näkökulmasta maan
.talousvaikeuksiin ja julistettiin, et­tä
nii<ien voittamiseksi on suurille
amerikikalaisyhtiöille anneltava en­tistä
enemmän voittoja.
"Maan vararikkotilan johdosta
Chilen sotilasjuntta on ryhtynyt
toimenpiteisiin ulkomsusten pää-omasijoititajain
luottamuksen ta­kaisin
saamiseksi lupaamalla! aloit­taa
uudelleen keskustelut yhdys-valtalais-
yhtiöiden korvauksista
siitä kun niiden laitokset on Chi­lessä
Salvador Allenden hallituk-
.sen tounesta kansallistettu, tiedoi-tettiin
Reuterin Santiagon uutises­sa
maanantaina.
Juntan ulkoministeri, amiraali Is-mael
Huerta sanoi, että Chilen hal­litus
on vahniina järjestämään sa­laiset
neuvottelut Yhdysvaltain
hallituksen kanssa.
Syyskuun 11 päivänä murhatun
tri Allenden hallitus kansallisti 16
yhdysvaltalaisyhtiötä, joiden yh­teenlaskettu
arvo on $700 miljoor
naa..--..
Suurin osa näisftä oli kuparikai-vosyhtiöitä,
mukaanlukien Kenne-cott
Copper Co:n jättisuuri Ana-conda
Co.
Kaikkein sum-inta huomiota
osakseen sai kuitenkin Chilen pu-
Isabel Allende:
ISA JOHTI TAISTELUA
Pariisi. — "Yksi asia on minul­le
täysin selvä:: isä ei tehnyt itse­murhaa.
Hänet tappoivat kapinal­liset
presidentin palatsin valtauk­sen
yhteydessä", sanoi murhatun
presidentin Salvador Allenden ty­tär
Isabel Allende ranskalaiselle
Npuvel Observateur-viikkolehdel-le
antamassaan haastattelussa,
jossa hän kertoo syyskuun 11.
päivän tapahtumista.
"Isä säilyy muistossani aina
taistelijana. Hän kulki ikkunasta
ikkunaan, rohkaisi henkivartijoi­taan,
laski leikkiä heidän kans­saan,
ampui itse hyökkääjiä ja
johti taistelua. Liityin isän seu­raan
15 minuuttia ennen palatsia
vastaan alkanutta hyökkäystä.
Heti kun taistelu alkoi, antoi isä
käskyn vastata kapinallisten
hyökkäykseen. Hän tiesi, että ka­pinoitsijoiden
suorittama kaupun­gin
Valtaus teki I mahdottomaksi
apujoukkojen saapumisen palat­siin
mutta päätti taistella lop­puun
saakka. Isä kieltäytyi lento­koneesta,
jota kapinaan nousseet
olivat ehdottaneet lähettääkseen
hänet maasta pois. Tällainen''pa­ko
olisi yhtä alhainen kuin ken­raalienkin
petos, hän sanoi. .
Hyljättyään kaappaajien uhka­vaatimuksen
lopettaa vastarinta
ja antautua, isä käski kaikkia pa­latsissa
olevia naisia j a osaa työ­tovereistaan
jättämään hänet i l ­moittaen,
että vallankumous el
tarvitse hyödyttömiä kuolemia.
Minä lähdin yhdessä muiden nais­ten
kanssa. Sotilaat päästivät.
meidät, mutta kaikki kanssamme
ulos tulleet miehet vangittiin.
Heidän jou kossaan: olivat mm. ui
koministeri Almeida ja entinen
sisäministeri. Toa.
Siitä, mitä palatsissa tapahtui
poislähtömme jälkeen kuulin isän
lääkäriltä, joka jäi loppuun saak­ka
sinne. Sotilaat vapauttivat hä­net-
pitlcän kuulustelun jälkeen.
Tankit vyöryivät palatsiin pSä>
portista ja tunkeutuivat suurelle
sisäpihalle^,Niiden jäljessä tuUvft
sotilaat. HenkivarUjat kieltfiytyi;
vät laskemasta aseitaan. Kahtejen:
mennessä päivällä suurin. pM
heistä oli saanut surmansa
dessä isän kanssa. Ne jotka olivat
jääneet eloon, teloitettiin paikalf
leen.
helinyhitön kansallistaminen. Se
oli International Telephone and
Telegraphin (ITT) alayihtiö. ITT
on yhdysvaltalaisten omidtama
kansainvälisesti toimiva jättisuuri
konglomeraatti, minkä kerrotaan
ennen Chilen vaaleja tarjonneen
miljoona dollaria tri Allenden va­linnan
Ehkäisemiseksi.
Maan talousvaikeuksien vuoksi
Chilen työläisten palkat jäädytet­tiin
alhaiseen tasoonsa. Samojen
''talousvaikeuksien" vuoksi luva­taan
kuitenkin "salaisten neuvotte-
Jujen" perusteella ulkomaalaisille
suuryhtiöille, entistä suurempia
voittoja Chilestä!
Edesmenneen presidentin Allen-dei^
leski sanoi Bonnissa viiUko
sitten tiistaina Yhdysvaltain halli­tuksen
laskeneen liikkeelle väären­nettyjä
seteleitä jouduttaakseen
Allenden syrjäyttämistä.
Ava Allenden haastattelu jul­kaistiin
Der Stem-lehdessä. Hän
sanoi suunnitelman kuuluneen suu.,
pmpaan operaatioon, jonka tarkoi­tuksena
oli kiihdyttää inflaatiota
Chilessä.
Rouva Allende sanoi syyttävän-
^ USA:n tiedustelupalvelua CIA
:ta, amerikkalaista suuryhtymää
ITT :ia, amerikkalaisia kupariyhtyr
miä ja USA :n ulkoministeriöä. Ne
eivät antaneet presidentti Allen-delle
päivänkään rauhaa hallita
maata, hän jatkoi.
Entmen suurlähettiläs Hugo V i -
gorena sanoi CIA :n agenttien tu-jhonneen
osan Chilen viljelyksistä
kemiallisilla myrkyillä. Myrkkyä
on kokeiltu Vietnamissa ja Chiles­s
ä niitä levitettiin kastelulaittei­siin
sen jälkeen kun Allende oli
valittu presidentiksi.
ministereiden olleen yksi
siitä, että kullan ja dollarii|
Valuuttajärjestelmän
ei korvalttava erityisni
silla eli ns. peperikullalla.
idainisterlt suosittivat avun^ |
niistä kehitysmaille
kuitenkaan selvään yksi;
teen tällaisen avun muodot
Kokouksen isännyyden
eräänlaiseksi kolmannen mäkljttu^l^y^
puolestapuhujaksi noussut
ja sen lehdelt uhraavat suu:
masti huomiota ensimmäisen''^ip^^/'^|
rah Afrikassa •pidettäville k o k ' ^ ? & '"
sille. Viikkojen ajan lehdet if^f^-i
kaikilla palstoillaan rummuttanee*^ ^^^l
että nyt on köyhien maiden VUÖJ^^^'':XI
saada osansa. Kenia on ufaranhul^^^L^'
suunnattomaslti varoja kokouk»mj:i||?|
onnistumiselle. Uusia hotelleja <wlj jfi
noussut kuin sieniä sateella. i \
Kokousta varten on rakenneittUif y
40 milj. maksanut 28-ken^lminen^A;B^
huippunykyaikainen konferenssi- '}i
keskus kaupungin parhaalle
kalle. Jomo Keniattan nimeä kan->'
tava keskus tulee aikanaan Kanu*-
puolueen päämajalksi.
4,000 rahamaaibnan johtohenki*?
lön turvallisuudesta ja hjrvinvoint
nista huolehditaan mistään kulul8rj|
ta tai vaivasta piittaamatta. ?!fiin->5
pä kerrotaan, että Nairobi on tyii^i-jennetty
poliiisn tuntemista :V8ffjv..
jennetty poliisin tuntemista var--
kaistav ryöstäjistä ja p^oätätaoi•^
Tampellan Messukylän
työläiset lakkoon
Tampere. — Noin (60 työläistä
käsittävän Tampellan alaisen Tam­pereen
peitetehtaan työt pysähtyir
vät klo € 22 pv:n aamuna sen jäl­keen
kun työvuoroilla olevat työ­läiset
olivat pitäneet yhteisneuvot­telun
ja yksimielisesti päättäneet
aloittaa työtaistelun. Työnantaja
oli sitä ennen antanut kielteisen
vastauksen 60 pennin palkankoro­tusvaatimukseen.
..
Työtaisteluun lähtö oli pafkon
sanelema, totesivat työläiset Hin­tojen
korotukset ovat työehtosopii
muksen solmiamisen jälkeen ylittä­neet
kaikki ennakko-odotukset, jo­ten
työläisten vaatimus 60 pennin
iorotuksesta on hyvin oikeutettu.
Kolme maata tunnuslti
Guineau-Bissaun
Hongong — Kiinar Vietnamin de­mokraattinen
tasavalta (Pohjois-
Vietnam) ja Etelä-Vietnamin väli­aikainen
vaUankumoushalhtuS: tun-*
nustivat amnuntauia vastikään itse­näiseksi
maaksi julistautuneen Gui-nea-
Bissaun.
Uutistoimisto' Uusi Kiina sanoo
pääministeri Chou En-lain 'lähettä­neen
sissijohtajaUe Luis Cabralle
sähkeen, missä luvataan Kiinan tuen
vastikään itsenäiseksi jdistautuneelle
maalle, mitä Portugali pitää "alu­eenaan"
Länsi-Afrikassa.
"Me olemme vakuuttuneita,'* sa­notaan
Choun sähkeessä^' "että niin
kauan kuin Guinea-Bissaun kansa
yll^itää voimansa yhtenSisenä ja
jatkaa aseellista taistelua, se voi
ajaa Portugalin kokmiaUstit pois ja
vapauttaa koko ahieen;'*.
FINNAIR:IN
HINNAT
NORTH BAY
SACLT STE MABIE
SUDBUBY
THVNDEB BAT
TIMBIINS
TORONTO
MONTREAL
VI» NYC -/
SUOMEEN
01 S e p t ^ l Oct.
$358
$339
$360
$339
$376
$312
$312
OlNo v ^
-' 'ii-'
Yllänulnilnt himut oikettttovat 22-45 pälliin «leAdaia^"""^'^
NumisohlmuLt T<»ro&l06ta JSMöakikiMs^^J^
sBonnitelnuuuume U % Uteea > lopiit
m.
m