Vapaus, November 16, 1922

              Mm 2,
VAPAUS
Cfis&iian saomalaisen työväestön äänenkannattaja. Omes'
tyy Sudburyesa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
ressi olevan välttämätöntä ammattij-hditysten lujitta­mien
proletariaatin taistelujärjestöinä. Kommunistit
ovat muuten viime vuosina saavuttaneet suurta vai­kutusvaltaa
ammattiyhdistylcsissä.
Puolue laati viime kongressissaan myös uudet ko­konaan
Kommunistisen Internationalen hengessä an­karamman
sentralisoinnin suuntaan kävvät puoluesään
Edistyneempien maideh esimerk- paikan. Viisi lähiseudun työläistä,
V A P A U S
(Uberty) t, v • •
~13je only oTgan of nöt. Ja kautta linjan suoritti puolue kongressissaan
hyvää työtä. Kapitalistisen Englannin taloudellinen
ja poliittinen kehitys tulee yhä ripeämmänä tahdissa
vapauttamaan joukkoja «demokraattisista» ja «pasi-mUi
in Sudbury, Ont., every Taesday, Tbursday and
gfttorday.
Advertismg rates 40c per col. Incb. Minimura cnarge
for single insertion 75c. Diecount on standing advertise»
aient The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. .
Lahtarismin uusi nousu Saksassa
Berlinin veritapahtumain johdosta kirjoittaa sikä­läinen
toverilehti:
Turhaan kiinnitti RoteiFahne ja kommunistipuolu­een
berliniläiset virfcailijat sosialidemokraattisen po-liisipresidentin
ja sosialidemokraattisen sisämnisterin
huomiota vastavallankumouksen joukkojen mobilisoin-liin.
Sosialidemokraattiset virkamiehet tiesivät mitä
olivat velkaa Stinnes-tasavallalle. He johtivat poliisi­viranomaiset
monarkististen upseerien johdolla prole­tariaattia
vastaan «perustuslainmukaisen kokoontumis-oikeuden
» puolesta, niiden puolesta, jotka ovat ju­listaneet
joukkoleurastaja Hindenburgin valtakunnan
presidentiksi ja joiden poliittisena päämääränä on
valkoinen kauhu Horthyn Unkariil kuosiin. Tasaval­lan
Viranomaisten' aseistetuille monarkisteille osoitta­ma
siiojelus tasaudtalaiiia työläisiä vastaan on kier­tämätön
seuraus yhdistyneen sosialidemokraattisen puo­lueen
kokopmupoliliikasta, ensimmäinen poliittinen tu­los
Nurnbergin yhdistymisestä, siitä «sosialistiseta
inahdinkavusta,» jolla noskfilaiset ja entiset riippuniat
lomaC/Jhuijäavat työväenluoUia.'J!.|^ y './^--s
Berlinin iahtarien joukkoesiintyminen oli ensim­mäinen
saksalainen faftcJetisyBäys, jota tulee seuraa­maan
uusia ja i5uur«Bp!a, Saksan työläiset ovat saa­neet
varolli/ben. Italian proletariaatin kohtalo osoit­taa
Ssksan työläisiä odottavan vaaran suuruuden. Sak­san
proletariaatti seisoo ykdjnään tätä vaaraa vastaan.
.Yhdistyneestä sösialidemoikraattisesta puolueesta, joka
on Stinnes-Jcokoomuksen kytkemä, on tullut Saksan
- fflscigtien 6uoJ9}ijp, Työläisten on oltava varuillaan.
Rauhallisena; lujana ja määrätietoisena on Saksan työ-
Väestön" ikeskitetlHvä Vöilhansat Sitä älköön horjuttako
yhdistyneen' sosialidemokratian ajojahti ja panetus,
sosialidemokratian, joka tulee .käyttämään hyväkseen
Buschin sirkuk^ni; plapdhtumia, kääntääkseen Saksan
työväestön huomtöh sosialidemokratian synneistä lei-vänhiiinan
korotukseen, työajanpidennykseen ja työn­antajain
hyökkäyksen suosimisen suhteen. Yhdistynyt
ja taistelussa 'kallistumista vastaan sulkeutunut prole­tariaatti
on pian ja perinpohjin tekevät lopputilin sak­salaisten
lahlflrieiiJ^anMa. \ •
fistisista» harhaluuloistaan. Ja kommunistipuoluees­ta
tulee huomattava ja kiihdyttävä tekijä tässä kdii-tyksessä
selvän luokkataistelun suuntaan.
•'-•-rnr-rii-j^ •
Bnglfthhin kommunistipuolueen
kongressi . -:
Engl^iinin kommunistipuolue, joka ,vuonn{^_ 1920
muodostettiin' useina vallankumouksei^isista ryhmistä,
piti lokakuun 7-9 pnä vuosikongressinsa Lontoossa.
Muodostuneena osin i parlamenltarismia vastustavista
piireistä on puolueen oUut taisteltava suuria vaikeuk­sia
vastaan, ennenkuh siitä on tullut selvä Kommunis­tisen
Ititernationalen suuntaviivojen mukainen kommu«
nislipuolue. Vielä tässäkin kongressissa ilmeni oppo-sittonia
sen Internationalen toimeenpanevan komitean
määrää|nän pyrkhnyksen suhteen, että kommunistipuo­lueen
oli toimittava suuren Englannin työväenpuolu-teu
äitipuolella siten muodostuakseen joukkopuolu-feeksi.
jonkun verran kiisteltyä hyväksyttiin kuitenkin
ibilfte^niJaflÄ feriiltean suuntaviivat tässä suhtees­sa
ääiieliä lÖ Vaslaan, vasemmiston Iisaksi luvates­sa
lojaallisesti miikautua nyt tehtyyn päätökseen." Rat­kaiseva
"kohta hyväksytyssä päätöslaueelmaesä kuuluu:
«Kommunistinen puolue, missä taistelevan, työvä»
enluökan etujoukko pn järjestyneenä, voi täyttää teh­tävänsä
vain jatkuvassa ko^etJiksessa työväenjärjes
töihin ja aina "Ottamalla osaa proletaarisiin. taistelui
hin kapitalismin voimia ^vastaan? tässä > tarkoitukses­sa
selittää kommunistipfohlr^^Mevansa valmis tuke­maan
Labour Partya (työväenpuoluetta) jokaisessa
vastarinnan teossa kapitalismista^ puristusta vastaan.
Puolue selittää olevansa jsolidaarinen koko työväenluo
kalle, joka on järjestyneenä mainitussa yhteenliitty'
mässä, ja vaatii liittymisoikeutta työväenpuolueeseen
täysin oman riippumattomiiutensa ja vallankumouk
sellisen kommunistisen katsantokantansa säilyttäen.x>
Paikallisesti ovat sikäläiset kommunistitoverit mo
nin paikoin suurella menestyksellä toimineet Labour
Partyssä, muttla tämä on viime kongressissaan evän
nyt kommunistipuolueelta sellaisenaan liittymisoikeu
den. Kun tämä tapahtui sillä perusteella, että kom­munistit
olisivat asettaneet omia ehdokkaitaan tulevien
parlamenttivaalien varalta kilpailemaan Labour Par
tyn ehdokkaiden ikanssa, päätti kommunistipuolueen
kongressi proletaarisen yhteisrintaman vuoksi luopua
kaikista niistä ehdokkaistaan, jotka ovat oppositionis
sa johonkin työväenpuolueen ehdokkaaseen. Tämä
ehdotus herätti ankarinta vastarintaa, mutta ajeettiin
kuitenkin läpi 55 äänellä 25 vastaan. Päätös sisältää
luonnollisesti suuren uhraiiksen, mutta toiselta puo
Ien on kommunisteilla jo useissa työväenpuolueen pai
kallisissa osastoissa niin vankka jalansija, että ovat
saaneet asetettua monta kommunistia työväenpuolueen
ehdokkaiksi toiveilla tulla valituiksi.
Ulkopoliittisen aseman, Irlannin kysymyksen ja
työttömyyden käsittely kongressissa osoitti myös, että
englantilainen toveripuolue yhä enemmän ottaa osaa
' päiväntaisteluihin. Ensimmäisen kysymyksen suhteen
selitti Icongressi suurella innostuksella, että uhkaava
60ta idässä oli kaikin käytettävissä olevin keinoin es
teflävä. Eiiglannissa on yhäkin yli 2 miljoonaa työ
töntä eikä mikään^^ osoita, että taloudellinen pula olisi
Vähenemässä. Työttömyy^ysyftiyksessä selitti Ikong
Ranskan—Venäjän-politiikka
Samana päivänä kun Herriot, palaltuaaiL tunnetul­ta
Venäjän matkaltaan, julkaisi lehdissä ensimmäi­sen
venäläis-ranskalaisia rauhallisia suhteita suositte­levan
kirjotuksensa, kirjoitti virallinen «Temps» Ve­näjän
kysymyksestä johtavan artikkelin, joka alkoi
seuraavalla mietiskelyllä: «Venäjä on vuonna 1922
jälleen astunut Europan diplomaattiseen elämään. Vis­sit
tapaukset, kuten Genuan ja Haagin konferenssit,
Rapallo-sopimus multa ennenkaikkea Turkin voiton
aiheuttamat suuret muutokset ovat olleet omiaan jou­duttamaan
sitä. Myös Herriotin vastaanotolla Ve­näjällä
on ollut osansa siihen. Nyt ovat salmia kos­kevat
neuvottelut käsillä. Eräiden näiden tapausten
johdosta olemme me olleet levottomia ja tyytymättö­miä.
Kaiken kaikkiaan on jouduttu siihen, että eu-roppalaista
politiikkaa' harjoitettaessa on Venäjä täs­tälähin
oteltava lukuun.» Tämä artikkeli oli viralli­nen
ilmoitus Ranskan yenäiän-p^lUiikan käänteestä
ja loppdi, se\ I^^euvpio-V^äjaljp oae>|ettuun kehoituk-seen,
etiFä"se oftaisi-käsJllä^ofeviin^^efllfvotteluihin aktii­visesti
osaa.
Näiötä lausunnoista näkyy, että Ranska pyrkii Neu-
•Vosto-Venäjän kanssa taloudellisiin suhteihin. Ennen­kaikkea
on todettava, että tämä ranskalaisen politiikan
käänne merkitsee ehdc^ta; menestystä Neuvosto-Ve­näjälle.
Ranskan porvaristo ja sen kanssa liitossa
olevat Venäjän valkokarkulaiset ovat täten, vastoin
entistä kantaansa, tunnustaneet työväenvallan pysyväi-syyden
ja ovat pakotetut ottamaan sen tosiasiallisena
voimatekijänä. laskuihin. Kun Neuvosto-Venäjän eh­dot
ovat jo Genuan ja Haagin konferenssin ajoilta
tunnetut eikä tieuvosto-hallitus sen jälkeen ole poiken­nut
periaatteelliselta näkökannaltaan, " ön oletettava,
että Ranska on tunnustanut ne neuvottelujen pohjaksi.
Olisi tietysti väärin väittää, että Ranskan porvaris­to^
olisi nyt «ystävällisellä» kannalla Neuvosto-Venä­jään
nähden. Lähestyminen Neuvosto-Venäjään on
tällä haavaa Ranskan imperialististen etujen mukais­ta,
Ranskan imperialismi kun europpalaisen suunnitel­mansa
ohella mielii Vetää pitkän ristin Englannin
idän Ipoliliikan yli. Englantilais^, ranskalainen vasta­kohtaisuus
salmien kysj^myksessä on se tausta, jota
vastaan. Ranskan muuj^tunut kanta käy ymmärrettä­väksi.
Neuvostbtasayi^lah elineiluihin' kuuluu Eng­lannin
maailmanvallan sietämättömän painostuksen
heikentäminai; idässä, nähdä Turkki, ja muut muhaniel-tilaiset
maat lujittuneina mutta ennenkaikkea murtaa
Englannin jä^riastinei^ ykjsinvalta, Muätänmei'en sal­missa.
Vhmeksimainittuun päämäärään pyilcii myös
Ranskan imperialismi, 'ajoskin eri syillä, ja olisi tol­kutonta,
ellei neuvostovalta käyttäisi hyväkseen näiden
ahden imperialistisen vallan välistä vastakohtaisuutta.
Ranskan porvaristo ei luonnollisesti halaja heu-vostovallan
vahvistumista. Mutta taistelussaan vaa­rallisinta
kilpailijaansa. Englantia^ Vastaan on se val­mis
pyrkimään läheisinipiin Suhteisiiin Neuvosto-Ve­näjän
kanssa sitäkin suuremmalla syyllä, kun tällai­nen
lähestyminen on kauan sitten ollut rahskalaisille
eollisuus- ja kau^päplijeille toivottava.
Suuri bsä Ranskan-porvaristostta ei suinkaan ta­ian
&8ll öle ollut tyytyväinen Poincären politiikkaan^.
Sfe seurasi levottomuudella sonnniteltuja suhteita Eng-annin
ja Saksan välillä toiselta ja Neuvosto-Venäjän
Välillä toiselta puolen, ,*rätä, levottomuutta Iisasi vie­lä
se tosiasia» että eräät saksalaiset talouspiiYit 'piil-yät
Rapajlo-Söj^imusta vain välityspalveluks«¥ia Eng­lannin
harrastuksille ja että varsinkin Saksan Sosiali-
<demolc«iatiä kynsin hampain vastusti suoranaisia suh­teita
ÄÄuVostovallani kanssa. Saksan noskelaisten ää-neftk^
Ärtattajan, Vorwärtsin, raivonpuuska sen johdos­ta,
ettei neuvostohallitus ratifioinut Urquehart-sopimus-ta,
oli tässä suhteessa varsin valaiseva, ja itsepä por­varillisen
«Tempsin» oli osoitettava tämän «työväen
äänenkannattajan» uutta «Venäläistä imperialismia»
koskevan tarinan naurettavuus.
Se mihin Ranökan porvaristo nyt ryhtyy, on toisin
sanoen sen toteuttamistta, mikä Saksan taloudelle olisi
käynyt Rapallo-sopimuksen nojalla mahdolliseksi, mut­ta
josta Saksan pikkuporvarillisen ja sosialidemokraat­tisen
valtioviisauden esti hillitön ententekapitaalin
pelko ja sokea viha Neuvosto-Venäjää kohtaan, vaik­ka
jokaiselle olisi pitänyt olla selvää, että Saksan
talouden ainoana pelastustienä olisi mitä läheisimpäin
suhteiden solmiaminen Neuvosto-Venäjän kanssa,
Täten johtavat taantumuksellisen Ranskan liike-,
miesvaistot taloudellisiin suhteisiin vihatun neuvosto­maan
kanssa,' kun sen sijaan demokraattis-sosialide-mokraaltinen
Saksa, jolla Rapallo-sopimuksen nojalla
olisi ollut Ranskaan nähden mitä tehokkain yliote, jää
lyhytnäköisen ulkopolitiikkansa tähden vieraiden im
perialistien tahdottomaksi lefkkipalloksi, mikä mer
kilsee Saksan työtätekeväin kansanjoukkojen jatkuvaa
orjuutusta ja kurjistumista, mikäli maan työväestö
ei pysty ottamaan valvoakseen Saksan talouden etuja
ja johtamaan sen politiikkaa uudelle uralle.
Mutta, kuten sanottu, Ransikan taloudellinen lä­hestyminen
on jälleen uusi todistus siitä, minkä muu­ten
neuvostohallituksen koko tSiänastinen politiikka
kin on osoittanut, että viimeksimainittu pystyy Venä­jän
työtätekevän kansan hyväksi käyttämään myös
imperialististen, maiden välisiä risruiillaisuuksia.
kiä seuraten on Italiankin kapitalis-tiluokka
turvautunut verhottoman
ja ra3'an väkivallan autuaaksi teke­vään
keinoon ivarmentaakseeu»
ryöstötaloutensa ja pitääkseen ku­rissa
häikäilemättömän rosvoutensa
kohteet, työläiset. Lahtarien sen­suroimat
sähkösanomat kertovat
kiehkeästi suoritetusta fascistival-lankumouksesta,
joka <ei tähtää val­tiota
vaan heikkoutta vastaan», sts,
ei horjuttamaan vaan lujittamaan
riistoyhteiskuntaa ja verisellä nyr­killä
kuristamaan elämänoikeuksis-taan
taistelevaa proletariaattia. Tä­tä
kirjoittaessa on porvarisluokan
väkivaltadiktatuuri s u u n n i 11 e en
kautta Italian toteutettu, kuningas
on antanut Mussolinin, kapitalisti-luokan
palkkaaman kavalta-sosiali-demokraatin,
tehtäväksi muodostaa
hallitus, ja lahtarit ovat osoittaneet
suosiotaan kuninkaalle, operettihal-litsijalle,
joka mukisematta ottaa
hallitakseen minkä järjestyksen val-jotka
eivät voineet lahtareille i l ­moittaa
uhrin piilopaikkaa, tapet­tiin
ilman muuta. Mutta Valentin
joutui kuitenkin pian kiinni. Aren­timies,
jonka luokse hän oli kät-keytjTiyt,
antoi hänet ilmi.
Valenti oli jo ennakolta tuomit­tu
tapettavaksi, siitä ei sen enem­pää,
mutta tapa millä sivistyneen
yläluokan murhaajat tämän suorit,
tivat, ansaitsee oman mainintansa.
Hän sidottiin . köysillä ja viskat­tiin
autoon, millä hänet vietiin Fos-sobroneen.
Matkalla lävisteltiin hän­tä
tikareilla ja leikattiin hänn kor­vansa
ja nenänsä. Perillä sidottiin
hän auton likasuojustimeen ja laa­hattiin
siten auton perässä pitkin
katuja. Poliiseja ei tietysti näky­nyt
missään (kuten ei niitä näy
koskaan missään missä porvari he­kumoi
työläisen verellä ja kärsi­myksellä.)'
Kaupungin asukkaatkin
vetäytyivät näkymättömiin, kun ei­vät
voineet katsella lahtarien veri-litessa
tahansa ja välittämättä, kun- mellastusta.
nioitetaanko maan valtiojärjestystä Kaikkein ihmeellisintä on kuiten-taikka
ei. Sillä Italiassa, kuten edis- kin, ettei Valentin kaikesta tästä
tyneemmissäkin maissa, saa omista­va
luokka, porvaristo, koronkiskurit
ja muut rikolliset tehdä valtiosään­nölle
mitä tahtovat. Tämä on hei­dän
etuoikeutensa, mikä puuttuu
työläisiltä. Edellisten valtiopptos
kidutuksesta mennyt tajuttomaksi.
Muudan työläinen näki, kun hä­net
vietiin lahtarien päämajaan.
Hänen kasvonsa olivat yhtä ainoata
veristä haavaa, veri tirskui niin­ikään
lukemattomista tikarinjäljistä,
on Italiassa, kuten muissakin mais- hänen vaatteensa olivat menneet
m oikein ja. kohtuusj^kvii|. .^Pi. ,tyj|^
'jaij^fön noiisu' ic'aikis3a;;maissa;,yaltio-„
'jöirieäysta vastaan,''joka/ei ole.
muuta kuin omistavan luokan riis-ton^
pyhitys, vääryys, maksaa työ­väenluokalle
niin ja niin monta tu­hatta
tapettuina, piin ja niin mon­ta
tuhatta näännytettynä nälkään,
niin ja niin monta tuhatta tuomit­tuna
henkipaitoisuuteen. Sillä riis­to
on pyhä mutta taistelu orjuutus­ta
vastaan rikos. Ja suurin konna,
tulkoonpa hän sosiaUd^mokratiari
taikka raspUtiftten leiristä, ön pyhl-mys
ja vapahtaja, jos hän vain
työväenluokan ruhjottujen luiden
kautta takaa kapitalistiluokalle ra»
jattoman, häiriintymättömän riiston
ja mässäyksen mahdollisuuden. Sik­si
toiseksi ovat kaikki, jotka tais­televat
hiestytyksen pysyttämisen
puolesta, suurempia taikka pienem­piä
pyhimyksiä, joiden teot palki­taan
joko ministerituoleilla, ikan-sallislahjoilla
» taikka vaatimattomil­la
säätiölahj uksilla. Kun taas kaik-ki,
jotka nousevat porvarisluokan
raa'an väkivallan'miekkaa vkstaan,
ovat «aikakautensa häpeäpilkkuja»
ja mustimpia roistoja /mitä, maa
päällään kahtaä, kuten neuvostojoh­tajat,
kuten proletaarisen; Venäjän
esitaistelijat,
V;. .. S ; , . v * ^ '"
Mutta mitä Italian uuteen Jsan-sallissankariin
ja hänen miehiinsä
tulee, niin ovat he suorittaneet
kaappauksensa niin äärettömän tu-tunomaisesti,
kaikki vlvayuksiftan'
myöten muualla jo aikaigöinmin ra-yattua
tietä, että : hämmästyttää.
Kun lukee kuvankaia, miten he ovat
laskeneet rautakantansa työläisten
niskalle, niin tuntuu aivan kuin
saisi vain" kuullaj.uudestaan,.yan.
lioista hirmutapahtumista, saisi uu»
destaan sulattaa tekoja, joita «si­vistyneet
» aivot keksivät valkaisu-vuotena
Suomesäa, ja mitä alem*
pana mainlttavaa^n tapahtumaar
erityisMtl tulee, niin on se. vain
elävä kopio siitä, mitä tapahtni
esim. Rovaniemellä, missä, muudan
meidän kaikkein parhaimmista,
kaikkein ihanteellisimmista tovereis­tamme
kidutettiin kuoliaaksi, laa­hattiin
köydessä Wilkunan ja Kian­non
miesten reen perässä pitkin
maantietä... Tämä mainitaksem­me
nyt vain yhden tapauksen tu­hansista.
Fossobronen tapahtuma on Itali­an
lahtarismin nousUn taikaa kti-vaavana
varsin tyhjentävä. Kun tie­detään,
että sekin on vain yksi
tuhansista, niin selittää .se meille
kaiken.
Tavallisilla ryöstömurharetkillään
olivat f aseistit päättäneet tappaa
fossobronilaisen toverin,^ Valentin,
ja polttaa hänen talonsa. He il­moittivat
aikeeslaan edeltäpäin po-liiseille,
niin että nämä. tiesivät ka
dota, jotta ei tulisi mitään «tur­hanaikaisia
» selkkauk!sia. Mutta to­veri
Valentin oli päättänyt myydä
henkensä kalliista. Ikkunanpielen
taa piiloittautuneena vartosi hän
porvarisluokan murhaa jäin tuloa.
Ääpäleik^j-: ja, hän horjui sisään puö-
.lipiaftpmjana,-i silmät- raukölha 'jä
härion huuliltaan-kuului tuon tuÖ'ö:
takin tuskanhuohutus. Lahtarien
kidutuskammioon oli saapuneet mo­lempien
surmattujen fascistien
omaiset. Näiden vaimot pyysivät ve­rikoiria
lopettamaan kidutuksen ja
toimittamaan uhrin sairaalaan.
Mutta näiden eläimelliset vaistot
eivät oHeet vielä kylliksi hekumoi­neet
teurastuksesta. He veivät Va­lentin
uudelleen, kadulle, sitoiv.nt
hänet uudelleen auton perään, laa-hasivat
häntä uudelleen pitkin ka­tuja
hiljentäen tuon tuostakin vauh­tia,
jotta saivat rauhassa nauttia
uhrin kuolönvärähdyksistä. J^opuksi
ajoivat he hautausmaalle, missä lo­pettivat
uhrinsa hengentähteen sa­doilla
tikarinpistoilla ja kuulilla.
Ensimäinen kommunisti, joka saa­pui
hautausmaalle, tapasi toverinsa
muodottomana lihaläjänä; . . .
Ja kuten sanottu, tämä tapaus
on vain yksi tuhansista. Satoja
ja tuhansia työläisiä,, puolueettomia,
sosialidemokraatiteja, . kommuniste­ja,
anarkisteja on täten ..kidutettu
ja murhattu. «Europan ,.hwyitar^as-ta
» on' tullut tyÖläiskidutuksen hei-,
vetti. . , i o - - ••
Ja tätä tiet^j rikosten;, murha­polttojen
ja murhain tietä onMus^
soliini miehlneSii astunut"-'Valtaan,
sts. kapitalistiluokka pystyttänyt
diktatuurinsa. Sillä or» naurettavaa
puhua vain Mussolinista, sillä kuka
ori hänet rahastanut, täriiän' kurjan
onnenonkijan ja shakaalin, kuka
varustanut, muonittanut ja palkan­nut
hänen roistokaartinsä? Porva[-
risto. Sotahyeenat, elintarvekeinot-telijat
ja kaikki «demokraattisen
valtiosäännön» etuoikeutettuun ase­maan
sijoittartiat ihmispedot, jotka
öaamaaVät moraalia mutta piehta-yoiVät
rikoksissa, jotka varoittavat
kommunisteja väkiyallanoiieista kuin
mitkäkin sosialidemokraattiset joh­tajat,
mutta itse eivät voi päivää­kään
elää ilman väkivaltaa, rut-saa
ja kunniattomuutta. Mussolini,
se on vain heidän luonteenomainen
pyövelinsä, iputta porvaristo, se' on
tässä käyntiinpanevana voimana, se
on tässä suunnitelmanmukaisesti
toteuttamassa diktätuuriaan — on
jo pystyttänyt diktatuurinsa.
Ja niin on alhaiso uudelleen elä­nyt
katakombiensa kärsimystarinHn
mutta''entistä kauheammassa muo­dossa:
villipetojen sijasta raatele­vat
heitä nyt «sivistyneet» porva­rit
hirveämmin kuin koskaan mit­kään
Libayn leijonat. Mutta se «i
tietysti estä, että jälleen tulee kata­kombienkin
nousun vuoro ja pikem­min
kuin kerran enn4n.
Henkipatto.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30• «in. , . . ,
40: 60c lähetyks. § 4 0 - | 6 0 ; 75c Si srn
da^n dollarin 25c sW dollarUta S ^''^
• lähetyksille $3.50 lisämaksu. Sah':osar.oa
yie^JlT"'" '^''^ "^^'"^'^^^ ^-Btaan I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
E Tiedustelkaa hintoja y. m.
I Suurimnien valtamerilirijojen valtuutettu asiamies.
E nnv RQ V A P A U S|
§ * SUDBURY. ON
S PilettilKke tehtävä J , V . Kannaiton nimessä.
iiHiiiiiiiiiiuiiiHiiHiiiiiiiiiiiiiiHniiiiiiiiiiMiniiiitnniiiiiiiiiiiiuiii^
Työnjohtajana on meillä oikein
arkkitehdiksi lukenut mies, meitä
ei ole vasta tässä Rakennusosuus­kunnassa
kuin 9:sän miestä ja yksi
nainen, nimittäin vaimoni, se on
meillä kokkina ja Martti on suu-poikana.
Kaisu on opettajasemi­naarissa
Petroskoissa, se jäi meis­tä
sinne, me olimme siellä yhden
viikon kun tultiin siitä läpi tänne.
.•Täällä ,m^utei;^j;^9,n^e??aika hy­vin
rattoisasti, vajkj£§„tämäi on-hy­vin
syrjäinen paikka. Ei täällä ole
puolue-elämä vielä oikein vilkasta
kun ei tässä ole keritty näiltä muil­ta
hommilta. ja täsisä osuuskuntam­me
järjestelyssä on mennyt paljon
aikaa, joten muut tehtävät ovat
siitä vähän kärsineet. Vaikka ei
täällä sentään aivan laiskojakaan
ole oltu. On tänne perustettu suo­malainen
koulu ja suomalainen koU
iektiivi-ö?asto, vaikka osastoon eU;
vielä ole päässyt täydeksi jäsenek­si
kun ei siihen pääse kun kommu^
nistipuolueen muuttokortilla, Wor-k
«rs Partyn muuttokortti ei mei­naa
mitään. Ja mitä siihen tulee
eikö täällä olisi' poliittinen -ja ta­loudellinen
valta työläisten käsis­sä,
kyllä se -on ja se onkin ta­vallisen
"lujassa. Sen kun minä pien
täällä tehnyt liuomioita, niin talon­pojat
eivät ole hallituksen taholta
niinkään turvattu kuin nliiut työ­läiset,
jos työläinen joutuu työttö-
'riiäksi, .niin se saa heti valtiolta
avustusta., : : . •'-
Eirje Neuvosto-Karja-
' lasta
\
Knäsö, Karjala, syysk. 16 p. 22.
Hyvät toverit ja Sault Ste Ma
rien S. S. os.
Nyt sitä pitää tässä kesken kai-
Näitä ei saapunutkaan vähempää | ken kiireen kirjoittaa teille. Nyt
kuin sata, ja avasivat he heti hir- sitä sitten ollaan perillä, me olem-vittävän
kivääritulen kohti uhrinsa
asuntoa. Lisäksi satoi ikkunoista
me täällä ylhäällä pohjoisessa pie.
•nessä kalastajakylässä, samassa pai-sisään
käsikranaatteja. "Mutta Va-i'kassa missä majaili ennea suoma-lenti
puolustautui ja onnistui am- lainen Legioona. Me rakennamme
purnaan pari verikoiraa kuoliaaksi, täällä sitä kannutuslaitosta Asta
Nämä hämmästyivät ja lähtivät l a - nasta tulleelle Kalastusosuuskun-kemaan
avut»! poliiteja, 3ot'ka "he nalle. Sitte meidän on tehtävä
juuri olivat toimittaneet tR>i>1 Tä­tä
välikohtensta käytti urhea tove­rimme
hyväkseen lähteäkseen asun­nostaan
ja etsiäkseen muualta tnr-vapaikkaa.
Seuraavana päivänä pani koko
paikallinen lahtarijärjesto, yhteensä
noin tuhannen miestä, toimeen ajo­jahdin
keksiäkseen Valentin piUo-täällä
kaksi isoa asuinrakennusta
ja koulu. Päästään täältä alas vas­ta
ensi kesänä, puolivälissä. Sitten
mennään Petroskoihin, siellä meil­lä
tulee «lemaan isoja töitä. Tämä
meidän sakki on muuten sattunut
hyvin mukavaa ja yksimielistä
joukkoa, kaikki vanhoja taisteluve-teraaneja,
kokeneita iisäkoita.
• Tilantie läällä on muuten paljon
parempi kuin luulirikaani. Leipää, on
jo.: tarpeeksi. Muista ravintqtarpeis-.
ta on vielä puutetta, mutta'lilanne
pairanee joka päivä. Se täällä.tekee
paljon haittaa 'kun jossain viras­tossa
on vielä vanhoja Tsaarin ai­kuisia
virkainiehiä kiin niitä täytyy,
pakosta pitää ktirii ei ole panna
työläisiä tilalle" kun ovat luku- ja
kirjotustaidottomia ja nämä van­hat
virkailijat tahtovat tehdä sa-'
poteesia. Kyllä niitä rangaistaan
kun saadaan siitä kiinni. Rautatiel­lä
se ilmenee kaikkein pahemmin.
Mutta kyllä sekin vähitellen kor­jaantuu.
Täällä kun on ollutkin vas­ta
jonkun kuukauden ajan aikaa
järjestää taloutta, kun on ollut aina
sota. Se on hyvä että on kaikki
liiinkin kuin täällä on.
Eni ole yhtään katunut että tän­ne
tultiin, vaikka kyllä täällä pn
vielä tilanne kokolailla kireä. Mut­ta
se kultainen- vapaus se täällä
viehättää. Kuri menee maan ylim­män
hallitsijankin puheille eli mi­hin
virastoon tahansa, on niinkuin
siellä oli menriessä jonkun toverin
luona käfriiääti: Heti ;:tuodaan tuoli
ja käskiötäan isturiiaani pannaan tu­pakaksi'
ja ryypätään sajuä. Sajun
eli teen juonti täällä pn yleistä; Si­tä
juodan paljon jojta paikassa.
Muuten' joka tänne meinaa tul­la,
niin.tehkää se oman harkintan­ne
mukaani En minä kehota ketään
tulemaan,"'jokainen saa päättää it­se
ja harkita asiaa, että ei sitte
tarvitse katua jos ei kaikki mene
täällä niinkuin on siellä ajatel­lut.
Täällä on paljon vastuksia sel­laisia,
jota siellä ei osaa ajatella.
Meillä Pn mennyt kaikki yli toi­veiden.
Ottakaa huomioon K. Mus-tajärven
sanat, että" penlkka-kom-munistien
ei tarvitse tulla tänne.
Täällä on ylimenokausi niinkuin
sen tiedätte, kun siirrytään kapi­talismista
sosialismiin ja 'se ei ole
leikkiä tällaisessa kehittymättömäs­sä
sodan raatelemassa maassa. E i
täällä kävellä ruusujen ja kukkasten
päällä vielä moneen vuoteen, • mat­ta
jolla on sydämenasiana Venä.
jän ja Karjalan rakentaminen, ei­kä
kaikista pikkuvastuksista säi-kähdär-
niin sellaisen toverin paik­ka
on täällä ja sellainen henkilö
tämän maan heti ottaa omakseen.
Täällä Jcyllä voitaisiin tehdä selvä
pikemminkin, mutta asia on sellai­nen,
että ei kaikkia vastavallai^a
mouksellisia' käy paneminen • seigää
vasten kun miitä «n niin paljon ja
kyllin paljon on jo pantu mene­mään.
Täytyy siirtyä kehityksen
kautta ja: se
Punasessa Pietarissa oltiin
lessani kolme päivää. SiJlia
elämä jo hyvin vilkasta nii;
missä suurkaupungissa tah
Talvipalatsinkin seinässä näkyi
jon kumouksen jälkiä. Sinne oi
teltu tykeillä ja kivääreillä,
onkin ainoa puhetapa jota poV,
to parhaiten ymmärtää. Talvif
sista on tehty Kumou.smuseo, j
kaikilla on pääsy vapaa. Me
me- kerinnyt:-sUmfe menemään
le, uskoapäin vaan katseltiin
työläisten lapset leikkivät 6en
meassa puistossa ja juoksente
rappukäytävissä. Se teki niia
kavan vaikutuksen, että kyynel
silmiin ilosta katsellessa " sitä
kyä kun näitä paikkoja ei ei
saanut työläiset mennä virstaa
hemmäksi, korkea kiviaita, ymp
tä on kaadettu kadulle, kumou
aikana, joka makaa vieläkin ;
muistona kun työläisetmousivat
taan. . '
Täältä olisi kirjoittamista ya
kuinka paljon, mutta ei tässii
oikein aikaa. Mutta jos sieltä j
tulee tänne niin ottakaa itsellt
kaikkia välttämättömiä tarpeita
kaanne että piisaa joksikin ax]
kuten .vaatteita, kenkiä, ruokaa
m. pientä rihkamaa, että tulee o
läan toimeen edes pari vuotta i
ei täällä ole mitään suurempaa'
tää, rahaakin pitää olla jonkun ^
rah perille päästessä ja pitää ;
tyä johonkin osuuskuntaan. Tä
•on enemmän vastuksia jos ti
yksityisenä ja ei kai ne New \
kista lähetäkään yksityisiä. Ösi
kunnilla täällä on paljo paremi
mahdollisuudet kuin yksilöillä, ti
lä on tehdastyöläiset melkein
näläisjä, joten yksilöillä on kiele
set vaikeudet pahemmat kuia osu
kunnilla. Rakennusosuuskunn;
on jo tie aukaistu, meillä on
tulevaisuus varma, meillä tulee (
maan paljon työtä kun vaaa pä
tään täältä alas. Näistä töistä
kai saada paljonkaan hj-vityi
I miitta ei sillä ole väliäkään 1
meillä on itsellä ruokaa, syöd;
niitä ensin pois. Kalastusta ei
harjoitettu ensinkään. Kala
täällä niin halpaa että ei sitä m
sa, pyytää pikkupyydyksillä, s
saadmn kalastusosuuskunnalta r
paljon kuin halutaan.
Ehkä jo lopetan tämän pakin,
toiste sitte kirjotan lisää.
Terve vaan toverit, ehkä vi
joitain teistä näemme.
Toveruudella
Anna ja V. Lampinen.
, •• o-
Kirje Venäjältä
Tzelina, Vladikavfcaz, Donetz-Iaak
Veniijä, syysk. 30 päivä, 22.
Suomalaisen Maanviljelysryhm
matkakertomus:
Matkalle lasimme New Yorkis
elok. 26 päivä. Holland—A.nieji
Linjan laiturille Hobokenissa,
kokoontunut New Yorkin tcere
sankat joukot sanomaan meille Ei
lä-yenäjälle ja Kuzbakseen
öille hyvästi.
Vähää ennen puolta päivää P
ristimme heicfön kättä hyvästiksi
nousimme laivaan nimeltä rRott'
dam». Onnentoivotukset meillen la
siöillen oli sinne jääviltä tovereil
todella muutakin kuin pelkkiä t
vanmukaisia sanoja.
Kello 12 irroitettiin laivan Kovd
ja aluksemme alkoi hiljalleen eta:
tyä rannasta. Rannalla olevat t
verit heiluttivat hattuja ja i
nojaan hyvästiksi sekä huusivat t
verillisia hyvästejään mei\len. -
vastasimme hyvästeihin vetama'
nenäli
laivan peräpuoleen suuren
SEN LIPUN rannalle jäävien tov>
reiden suureksi riemuksi ja ?oxv^
reiden harmiksi. Jo alkavat rar
nalle jääneet toverimme haipua
köpiiristämme, vain eroitamrne ne
t ä enään kaukopatklen avulla v j
sieltä vieläkin huiskutetaan nieiu
hyvästejä. • Tämä . oli epä^^^^^f^
, , jokaisen mädän eläinassa^e
ottaa enemmän aikaa, rin merkkitapaus ja seBjattam