Vapaus, October 9, 1958

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 9 p. — Thursday, Oct. 9, 1958
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablisbed
Nov. 6. 1917. Authorized
as second class maU by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays.
Tliursdays and Satui-days by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appUcatkm.
Translation free of charge.
TILADSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
N-liiton koulu-uudistuksesta
Neuvostoliitossa esitetty ehdotus korkeimman opetuksen
uudistuksen suhteen on saanut tavattoman suurta huomiota
osakseen niin sosialistisen maailmanosan niaissa kuin täällä
Canadassa ja muissakin porvarimaissa.
Neuvostoliiton koulukysymykset ovat olleet yleisen huo­mion
kohteena aina viime lokakuusta alkaen, jolloin sieltä
lähetettiin avaruuteen ensimmäinen Sputnik maapalloamme
kiertämään. Silloin myönnettiin kaik4cialla maailmassa, että
Neuvostoliitossa on todella tapahtunut valtava kehitys ope­tusalalla,
sillä yleisesti tiedetään, että nelisenkymmentä vuot­ta
sitten vanhan Venäjän kansa oli valtaosalta lukutaido­tonta
väkeä! Lukutaidottomuudesta Sputnikien aikakauteen
näin lyhyessä ajassa on tietenkin valtava hyppy eteenpäin!
Mutta niin suurta edistystä kuin siellä onkin tapahtunut,
kansanopetuksen alalla, Neuvostoliitto ei ole ilmeisestikään
vielä valmiina "laakereilla lepäämään". Siellä on selostettu,
että tuleva nopea edistys tällä alalla voi tapahtua vain perus­teellisten
koulu-uudistusten avulla.
' Tätä keskustelua on Neuvostoliitossa käyty jo useita
kuukausia. Nyt se sai lisäponttaa kun Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen ensimmäinen sihteeri Nikita Hrushtshev
esitti puolueensa keskuskomitealle alustuksen tulevaa oppi­koulu-
uudistusta varten, mistä keskustellaan kaikissa väestö-iEerroksissa
ainakin puoli vuotta ja laaditaan sitten uusi laki
korkeammasta koulukasvatuksesta.
Hrushtshevin esitykseen tullaan epäilemättä tekemään
paljon muutos-, lisäys- ja korjausehdotuksia. Sellaisenaan
asiasta ei ole lausuttu vielä lähestulkoonkaan viimeistä sanaa.
Mutta Hrushtshevin esitys antaa kuitenkin jonkinlaisen
yleiskuvan siitä mihin suuntaan on siellä kehitys kulkemas­sa.'
Hän ehdottaa nyt, että nykyisen kymmenvuotisen kou­lun
tilalle otettaisiin 8-vuotinen koulu, jonka jälkeen kaikki
oppilaat — ilman mitään poikkeusta — menisivät joko teol­lisuuden,
maatalouden tai jonkun muun tuotantoalan palve­llakseen
siinä mielessä, että jatkavat iltakouluissa tai kirjeen-vaihtokurssien
avulla opiskeluaan. Tällaisen alkuvalmistelun
jälkeen voivat kyvykkäimmät ja uutterammat nuoret tytöt
ja pojat sitten parin vuoden päästä jatkaa ja päättää opiske-
; lunsa yliopistossa tai muissa korkeimman opetuksen ahjoissa.
Tämän toimenpiteen tarkoitukseksi selitetään pyrkimys-
I tä henkisen ja fyysillisen työn toisiinsa lähentämiseksi.
Kaikki tulevaisuuden insinöörit, tiedemiehet, professorit ja
i muut ovat siis miehiä ja naisia, jotka ovat olleet ainakin
i kaksi. vuotta tehtaissa ja muissa laitoksissa ruumiillisessa
; työssä. Se antaa korvaamattoman paljon kokemusta siinä
tapauksessa, jos he jatkavat myöhemmin kouluopiskelua; jos
he jäävät pois koulusta, silloin heistä tulee sivistyneitä ja
tietoisia työläisiä, joita nykyaikainen tekniikka vaatii. Kai­ken
lisäksi selitetään, että kommunismiin siirtyvässä maassa,
kuten Neuvostoliitossa nyt, on luotava määrätietoisesti poh­jaa
henkisen ja ruumiillisen työn välillä olevan rajan tai
kuilun poistamiseksi.
Kaiken kaikkiaan, vaikka emme luonnollisestikaan tiedä
vielä minkälaiseksi nyt keskustelun alaisena oleva koulu-uudistus
lopulta kehittyy, tämä Neuvostoliiton uusi aloite
Jcorkeimman opetuksen uusimiseksi ja tehostamiseksi antaa
paljon ajattelemisen aihetta.
Tulipalojen ehkäisyviikko
Lokakuun 5—11 p:n välinen viikko on Canadassa omis­tettu
kansallisessa mitassa erikoiseksi "Tulipalojen ehkäisyn
viikoksi".
Tavallisten kansalaisten keskuudessa suhtaudutaan tie­tyllä
välinpitämättömyydellä moneen erikoiseen "viikkoon",
jonka perimmäisenä tarkoituksena tiedetään olevan vissin­laisen
liikevaihdon kohottaminen.
Mutta "Kansallinen tulipalojen ehkäisyviikko" on kui­tenkin
hieman toista maata ja ansaitsee sille kuuluvan huo-
' mion osakseen.
Jos muistamme, että Canadan 84,000 tulipaloa vaati viime
' vuonna 640 ihmisuhria ja noin $134,000,000 omaisuusvahin-
" got, niin silloin tulee selväksi, että tulipalojen ehkäisemiseen
kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota.
Kaikkia tulipaloja ei luonnollisestikaan voida välttää.
Salama ja muut ihmisen kontrollin ulkopuolella vielä ole­vat
voimat tulevat kaikista varovaisuustoimenpiteistä huo­limatta
sytyttämään tulipaloja.
On myös seikkoja, joihin tavallisilla kadun miehillä ei
ole välittömästi suurtakaan vaikutusta. Meidän mieles-
• sämme on esimerkiksi metsänhakkuut, missä puutavarayh­tiöt
korkeimpia mahdollisia voittoja tavoitellen jättävät kaa-
" dettujen puiden latvat ja oksat sekä muut jätteet maahan
kuivumaan niin, että metsäpaloja syttyy mahdollisimman
"helposti. Tämäkin on tietenkin asia, joka voidaan yleisen
^-«iielipiteen painostuksella korjata ja mihin sietää kiinnittää
-^-jatkuvasti^huomiota.
Mutta tulipalojen ehkäisy viikon aikana on erikoissyy
kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että suurin osa tuli­paloistamme
johtuu inhimillisestä piittaamattomuudesta.
I^unnuntaikalastajät ja muut eränkävijät heittelevät kuivaan
^metsään palavia tupakanpätkiä jotka tuulen voimalla sytyt­e
t ä vät aivan liian usein metsäpaloja. Usein jätetään nuotiot
t^iytemään ajattelematta sitä, että ne voivat aiheuttaa tuli-
!|^alon varsinkin, jos tuuli sattuu kääntymään tai yltymään.
^Kesämökkien edustoille kerääntyy puuta ja muuta "rojua",
^mikä muodostaa vakituisen tulipalon vaaran. Tässä vain
* muutamia esimerkkejä.
Entä sitten kotinurkissa? Näin syksyllä, lämmityskauden
; alkaessa, on hyvä palauttaa mieliin, milloin on lämmitys-
; laitteiden savupiiput viimeksi puhdistettu? Milloin ne on tar-
; kastettu mahdollisten ruostereikien varalta?
Samalla kertaa sietää tämän tulipalojen ehkäisyviikon
aikana tarkistaa mitä kaikkea rojua on kerääntynyt kellariin,
autovajaan ja muihin palkoihin. Erikoisen tärkeätä on huo­lehtia
siitä, että tulenarat nesteaineet siirretään pois läm­mityslaitteiden
lähettyviltä.
Ja kaiken mahdollisen varalta on hyvä tarkistaa miten
ja millä puhelinnumerolla on palokunta, helpommin häly­tettävissä.
SE "UNIOKLIKKI"
JA MIKSEI MYÖS
"JXRJESTÖKLIKKI"
Jos luulette, että unionne on kli­kin
hallinnasGH, niin Yhdysvaltain
tiedoituspalvelutyöläisten unien o-sasto
8412 virallisesta "The Com-municator"-
lehdestä lainattu seu­raava
kirjoitus voi olla joksikin
hyödyksi Teille:
I työläinen: Minä aion jäädä pois
union jäsenyydestä. Minä en tyk­kää
lainkaan siitä miton muutama
päivä sitten kokouksessa äänestet­tiin."
II jäsen: "Olitko sinä siellä?"
I jäsen: "En ollut. Minä katse­len
aina tiistai-iltaisin TV:sta Wyat
Earpin ohjelmaa, mutta minä kuu­lin
kaikki kokousasiat Susielta. Sa
ma vanha klikki jyräsi koko päätök­sen
läpi."
U jäsen: "Mikä klikki?"
I jäsen: Oh, kyllä tiedät mitä tar­koitan:
ne samat ihmiset jotka ovat
aina kokouksissa ja osallistuvat eri
komiteain työhön."
Oikeuksien lain puutteellisuudet
VAIN L.4PUANLIIKE PUUTTUU
Suomen Sosialidemokraatti puolus­telee
pääkirjoituksessaan sitä hajoi-tusjärjestöä,
joka oikeistososialide-mokraattien
toimesta hiljattain on
Derustettu SAKn rinnalle. Tämän
tarpeellisuutta perustellessaan lehti
sanoo mm:
"Maamme ammattiyhdistysliike on
jo aikaisemminkin ollut tilanteessa,
jossa tarvittiin voimakkaita toimen­piteitä
jo itse ajatuksenkin pelasta-
Miseksi. Silloin olivat kommunistien
johtajat syösseet ammattiyhdistys­liikkeen
poliittisiin verkkoihinsa niin
pahasti, että kun lapuanliike aika­kaudeksi
saavutti maassa asiallisesti
katsoen täydellisen vallan, hajosi
ammatillinen keskusjärjestömme
Suomen Ammattijärjestö tähän
kaaokseen. Jos keskusjärjestö olisi
pidetty politiikan ulkopuolella, se oli­si
säilynyt.
Ammattijärjestön hajoamisen takia
oli ryhdyttävä vaivalloisiin ja aikaa
vieviin uuden keskusjärjestön perus­tamiseen
ja kasvattamiseen. Muuta­man
liiton ja jonkin verran toista­kymmentätuhatta
jäsentä käsittävän
parustajaryiimän avulla päästiin al­kuun,
ja ammattiyhdistysliikkeestä
muodostui vähitellen uudestaan mer­kityksellinen
tekijä yhteiskunnassam­me,
jopa se ohittikin tässä suhtees­sa
vanhan keskusjärjestön saavutuk­set."
Hajoitustoiminnalla nyt ja v. 1930
on todella tiettyjä yhtymäkohtia. Sil­loinkin
sosdem-johto perusti oman
heikon rinnakkaisjärjestönsä vahvan
SAJn rinnalle. Tämän jälkeen sitten
eduskunnassa tehtihi päätös SAJn
lakkauttamisesta ja sosdemit olivat
tähän päätökseen osasyyllisiä, sillä
he eivät äänestäneet sitä vastaan.
SAJ ci suinkaan ensin hajonnut ja
sitten vasta perustettu SAKoa, vaan
ensin perustettiin SAK ja sen jälkeen
SAJ lakkautettiin eduskunnan oi­keiston
päätöksellä lapualaismeinin-gin
mukaisesti. SAKn vahvistuminen
puolestaan alkoi siinä vaiheessa, kun
vasemmistolaiset työläiset nk. yhteis-rintamakautena
tulivat siihen mu­kaan
ja suurimman nousunsa se saa­vutti
sotien jälkeen, uusissa oloissa.
Mutta nyt sosdem-johto on jälleen
sen hajoitustiellä. Vain lapuanliike
puuttuu — toistaiseksi.
— Kansan Uutiset, Helsinki.
Äänestyksen tulos
ei minkään arvoinen
Kairo. — Vapaan Algerian Kai­rossa
toimiva balUtas selittää viik­ko
sitten tiistaina antamassaan
jalkiiansnmassa, ettei sen mielestä
perustuslaista saoritetnn kansan­äänestyksen
talosta voi pitää min­kään
arvoisena, koska tulos tuo
julki ainoastaan Ranskan armeijan
Icannan.
Ranskan hallituksen päätös ulottaa
äänestys myös Algeriaan on omaval­tainen,
ja niin Algerian hallitus kuin
kansainvälinen demokraattinen mie­lipidekin
katsoo, että Ranskan halli­tuksen
julkisuuteen saattamat tiedot
äänestyksen tuloksesta ovat täysin
arvottomat, lausumassa jatketaan.
Algerian hallituksen takana seisova
Algerian kansa on jo antanut äänen­sä
kuulua kannattamalla täydellises­ti
ja varauksetta vapausrintaman
toimintaa.
Kun äänestystiedot puuttuivat
enää _vain kahdesta Algerian kau­pungista
oli tilanne tässä maassa
maanantai-iltana sellainen, että jaa-äänten
prosenttimäärä oli 95,5, väi­tettiin
ranskalaisella taholla.
Tällaiset kotoiset, mutta tär­keät
seikat liittyvät nyt vie­tettävään
kansalliseen tulipa­lojen
ehkäisyviikkoon ja me
puolestamme suosittelemme,
että Canadan suomalaiset
yleensä kiinnittäisivät nyt
omaksi edukseen huomiota yl-läkuvatunlaisiin
seikkoihin.
Lontoo. — Tassin uutistoimisto
tledoitti viikon vaihteessa, että
Tsuktsien niemimaalta. Joka on Be­ringin
salmen rannalla oleva niemi­maa,
on löydetty suuria kulta- ja
elohopeasi^ltöisiä malmikerrostu-mia.
Kirj. Leslie Morris
Parlamentin viime istunnon vii­meisenä
päivänä pääministeri Die-fenbaker
esitti "oikeuksien lain",
joka tunnetaan lakiestiyksenä C 60.
Hän kertoi sen olevan alallaan raja­pyykki.
Canada tarvitsee oikeuksien la­kia.
Monet canadalaiset ovat pi­temmän
aikaa kehoittaneet sellai­sen
hyväksymistä. Nyt sellainen
on esitetty Canadan parlamentille
ja laaja keskustelu sen johdosta on
käynnissä. Pääministeri on kehoit-tanut
maamme väestöä keskustele­maan
siitä ennen kuin se tulee kä­siteltäväksi
parlamentin seuraavas­sa
.istunnossa. Meidän pitäisi toi­mia
hänen kehftituksensa mukai­sesti.
So seikka, että konservaMivinen
hallitus esitti tällaisen tekeleen ku­vaa
aikakauttamme. Kaikkialla
maassamme on nousemassa henki
rauhan, demokratian ja Canadan it­senäisyyden
puolesta.
Katsokaamme tätä lakitekeletlä
vähän tarkemmin.
Siinä sanotaan: "Canadassa on ai­na
ollut olemassa ja tulee edelleen
olemaan seuraavat inhimilliset oi­keuden
ja perusvapaudet . . ."-
Näiden kerrotaan olleen: "yksi-yisen
oikeus elämään, vapauteen,
henkilökohtaiseen turvallisuuteen
ja nauttia omaisuudesta ja oikeu­desta
olla menettämättä sitä paitsi
oikeulsaitosten käsittelyn kautta;
yksityisellä on oikeus lain suojaan
huolimatta rodusta, kansallisesta al­kuperästä,
ihonväristä, uskonnosta
tai sukupuolesta; vapaus uskon­toon;
puhevapaus; kokoontumisva­paus;
ja sanomalehti vapaus."
Tässä kohdassa hän viittaa kuu­luisaan
Englannin perinteisiin pe­rustuvaan
oikeuteen eli kirjoitta­mattomaan
peruslakiin.
Lakiehdotuksessa selostetaan yk­sityisen
oikeudet seuraavasti: ". . .
ei pidä joutua julman, epäinhimilli-
:en tai halventavan käsittelyn tai
rankaisun kohteeksi; menettämään
henkilökohtaisia oikeuksia; on tie-doitettava
pidättämisen syy . . ."
ja on annettava oikeuden mukainen
ja yleinen oikeuden käynti.
Pääministeri on selostanu', että
tämä laki huomioitaisiin kaikissa
parlamentin lain säädöksissä, vaik­ka
ne olisi hyväksytty ennen tai
jälkeen oikeuk. ien lain hyväksy­mistä.
Hän antoi selvästi ymmärtää, et­tä
siviilioikeudet voidaan, riisiää
parlamentin lainsäädännön kau'tta
"sodan, hyökkäyksen tai sisällisso­dan
tapahtu'^ssa tai pleHaessa sen
uhkaavan". Tässä tapauksessa ovi
jätettiin selälleen.
Se riittää sinänsä lakitekelcestä.
mutta kuinka sc olisi valvottavissa.
Siitä on taarkoitus tehdä liit o-parlamentin
hyväksymä laki, mikä
ei ole lainvoimainen mkäli maa­kunnat
ovat kysymyksessä. Cana­dan
nykyis-^n perustuslain mukaan
Britirh North America Ac*, vuodel­ta
1867, joka hyväksyttiin Bri an
nian eikä Canadan parlamentin toi­mesta,
maakunnat kontrolloivat
omaisuus- ja siviilioikeudet.
Ainoa keino saada oikeuksien In-ki
liite.tyä Canadan perustuslakiin
ja suojattua parlamentin muutto-mahdollisuuksilta
(kuten Yhdys­valtain
perustuslain 10 lisäystä) on
raada maakunnat luopumaan nykyi­sistä
oikeuksistaan valvoa siviilioi­keudet
ja siirtää tehtävä liittoparla-mentille.
Samaa menetelmää käy­tettiin
kun työUömyysvakuutus o-tettiin
käytäntöön.
Pääministeri ei kuitenkaan eh­dota
tällaista menetelmää. Kun
Les*er Pearson suositt':'li sitä hän
vain kertoi sen olevan mielenkiin­toisen
esityk-en ja vaikutti siltä, et-lei
hän ollut lainkaan asiasta tietoi­nen.
Näin ollen, on tehtävä johtopää
tös, ettei pääministeri haluakaan
kutsua liittoparlamentin ja maa­kuntien
yhteistä perustuslakia
muui tavaa konferenssia tehdäkseen
muutoksen British North America
Actiin, joka on maamme perustus
laki.
Näin ollen, jos parlamentti hy
väk yy Diefcnbak'^rin esityksen
laiksi (ja se varmaan tapahtuu kun
konservatiiveilla on niin voimakas
enemmistö) siitä tulee liittoval.ion
laki, jota maakuntien ei tarvitse
noudattaa; siitä ei tule muutosta
perustuslakiin ja parlamen.ti vo
koska tahansa tehdä muutoksia sii­hen.
Näin oll^n siviilioikeudet ei­vät
olisi perustu.:lain suojaamia.
Mutta tästä heikkoudesta huoli­malla
Diefenvakerin ehdotuksessa
laiksi on paljon nluitakin heikkouk­sia.
Esimerkiksi Canadassa yhä laa­jemmin
vaadi aan yhteiskunnalli­sia
muutoksia. Siitä ei ole mitään
o kcuksien lais a. Siinä pitäisi sa­nella
oik"us kehoit*aa ja järjestäy­tyä
yhleirkunnallisten muutosten
puolesta. Todellisen tai oletetun so­dan,
hyökkäyksen tai sisällissodan
kohdan perusteella hallitus voin
juli taa terrori toimenpiteet sellai
sia vastaan, jotka kohoiltavat yh­teiskunnallisten
muutosten toteut­tamiseen.
Mikäli amma';tiyhdistysliike on
kysymyksessä oikeuksien laissa pi­täisi
sanella oikeuden liittyä unioi-hin
ja o keus lakkoutua. Siinä myö^
pitäisi sanella oikeus olla vapaana,
oikeus työhön, koulutukse-^n. sosia-lihuoltoon
ja pi äisi sanella rangais
tukset lain rikkomisesta, mutta ne
kaikki' puuttuva*.
"USA vääristelee
N-Iiifon kantaa"
Moskova. — Neuvostoliiton päämi­nisteri
Hrushtshev sanoo uutistoimis­to
Tassille antamassaan haastatte­lussa,
että presidentti Eisenhower on
tulkinnut Formosan alueen tapahtu­miin
liittyvät neuvostohallituksen
lausunnot täysin virheellisesti.
Hrushtshevin' haastattelulausun­toon
oli johtanut Eisenhowerin tk.
1. pnä pitämä lehdistövastaanotto.
Täl?ä lehdistövastaanotollaan pre­sidentti
Eisenhower eSittt neuvosto­hallituksen
Formosan. tapahtumista
antamat lausunnot täyshl väärin kä­sitettyinä.
Hrushtshev sanoo. On
vain Ihmeteltävä sitä tapaa, jolla
Neuvostoliiton asennetta vääristel­lään.
En koskaan olisi uskonut län­nen
lankeavan tällaiseen taktikoin­tiin.
Olen nimittäin jatkuvastikln
varma siltä, että presidentti Eisen­hower
on ymmärtänyt aivan oikein
Formosan salmen tilanteesta anta­mamme
lausunnon. Jos tästä huoli­matta
asioiden vääristeleminen jat­kuu,
olisi tämä osoituksena siitä, et­teivät
Yhdysvaltain johtajat vähin­täkään
välitä rauhan eduista vaan
piliiemminkin edistävät jännityksen
lisääntymistä ja sotaa haluavan pie­nen
amerikkalaispiirin pyrkimyksiä.
Neuvostoliiton asenne ei kuitenkaan
tule johtamaan tämän piirin toivo­miin
tuloksiin.
SITÄI
JA
TÄTÄ
JOTAIN HYVÄÄ
Vieraillessaan äskettäin Pariisis­sa
lausui USA:n entrnen president­ti
Harry S. Truman eräällä vas­taanotolla:
— Autoliikkeen suurin ja ainoa
moraalinen vaikutus on, että he-vosvarkausten
määrä on pienenty­nyt
kaupungeissamme ja jopa maa­seudullakin.
USA:n armeijaa varten aletaan tuottaa uudenmallisia
helikoptereja, jotka kykenevät lentämään sivuttain ja
ovat paljon käytännöllisompiä kuin aikaisemmat mallit.
Se kykenee kantamaan kolme henkilöä.
NL ON HYVÄ KAUPPAKUMPPANI
TOTEAVAT RUOTSIN LIIKEMIEHET
Moskova. — Uskon, elä ruotsa-laisneuvostoliittolalsen
tavaran-vaihdon
laajenemisella on vielä
runsaasti käyttämättömiä mahdol-
Ilsuulcsia, totesi Neuvostoliitossa
parhaillaan vierailevan ruotsalais­ten
liikemiespiirien valtuuskunnan
johtaja. Ruotsin tuontiliikkeiden
liiton hallinnon puheenjohtaja Nils
Danielsson haastattelussa, jonka
hän on myöntänyt neuvostoliitto­laiselle
Sovjetskaja Rossija-lehdel-le.
Pääjohtaja Danielsson huo­mauttaa,
että venäläiset ovat jo
vanhastaan tunnettuja hyvinä
kauppakumppaneina, ja esittää toi­vomuksen,
että llikemiesvaltuus-kunnan
matka edistäisi Ruotsin ja
Neuvostoliiton taloudellisten suh-
,teiden laajentumista.
Sovjetskaja Rossijan tiedu.steluun,
mitä mieltä pääjohtaja Danielsson on
Ruotsin ja Neuvostoliiton kauppa­suhteiden
kehityksen näköaloista, tä­mä
vastasi:
— Sodanjälkeisinä vuosina Ruotsi
on käynyt kauppaa Neuvostoliiton
kanssa vuonna 1946 solmitun 15-vuo-tisen
sopimuksen puitteissa. Tämän
sopimuksen asettama tavoite, •—
tuonnin ja viennin kohottaminen 100
miljoonaan kruunuun — on saavu-t-
ettu.
Ostamme Neuvostoliitosta naftaa
ja naftajalosteita, valurautaa,
mangani- ja kromimalmia, vehnää,
pellavaa ym. Ruotsi puolestaan vie
sähkölaitteita, laivoja, laatuterästä,
puhelinlaitteita, kunlalaakereita
sekä Icaikenlaisia raskaan teollisuu­den
valmisteita. Uskon, että vielä
on runsaasti käyttämättömiä mah­dollisuuksia
ruotsalais-neuvosto-liittolaisen
tavaranvaihdon laajen­tamiseen.
— Ilmeisesti valtuuskuntanne vie­railu
tapahtuu juuri näissä merkeis­sä?
— Aivan oikein. Sopimuksen alle­kirjoittamisesta
kuluneiden 12 vuo­den
aikana Neuvosto-Venäjä on
päässyt huomattavasti eteenpäin
teollisuutensa kehittämisessä. Yleis­liittolaisessa
teoliisuusnäyttelyssä
näimme maailman valioluokkaan
kuuluvia tekniikan saavutuksia. Ny­kyiset
tuotantolaitoksenne tyydyttä­vät
täydellisesti kotimaisen tarpeen
monilla aloilla, jotka aikaisemmin
olivat täysin ulkomaisen tuonnin va­rassa.
Myös vicnlimahdollisuutrmmc
ovat paljon parantuneet, ja tämän
vuoksi on aiheellista tarkistaa ta-varanvaihtomme
nimikeluettelot.
Tässä mielessä päätettiin lähettää
Neuvostoliittoon satakunta teolli­suus-
ja liikemiestä. Lokakuussa
odotamme neuvostoliittolaisten
asiantuntijain vastavierailua, jotta
ne saisivat tilaisuuden tutkia ruot­salaisia
markkinoita. Tämän jäl­keen
aloitetaan neuvottelut Ruot­sin
ja SNTLn välisestä uudesta
kauppasopimuksesta. Pyrkimykse­nä
on edelleen pitää toimitukset
tasapainossa, mutta entistä kor­keammalla
tasolla.
— Entä millainen on valtuuskun­tanne
kokoonpano?
— Liioittelematta voidiian .sanoa,
Jttä. edustettuina ovat kaikki Ruot­sin
talousalat — koneen- ja laivan­rakennus-,
metallurgia, puutavara-ja
paperiteollisuus ym. Moskovassa
ov;it parhaillann edustettuina Ruot­sin
suurimmat toiminimet kuten
"A.sca", "Separator", "Johansson",
"Höp:anc.s", Erik.sson" ja monet muut.
— Voitteko mainita, millaisia vai­kutelmia
valtuus.kuntanne jäsenet
ovat saaneet yhteistyöstä neuvosto­liittolaisten
vicntiyhtymien kanssa?
Olemme hyylD optimistisia. Mei­dät
on otettu vastaan erittäin miel­lyttävästi.
Kaikki mahdollinen on
tehty työmme helpottamiseksi. Val­tuuskunnan
yleinen käsitys on, et­tä
k;iikki neuvostoyhtymät halua­vat
vilpittömästi kehittää kauppa­suhteita
kanssamme. Venäläiset
ovat jo vanhastaan tunnettuja
hyvin kauppakumppaneina, ja toi­von,
että tapaamisemme niin Mos­kovassa
kuin myöliemmin Tukhol­massa
edistävät Ruotsin ja SNTLn
taloudellisten suhteiden laajentu­mista.
Olutta vapaasti kaikille
suihkukaivosta
Mynicti. — Viime lauantaina tä­mä
länsi saksalainen kaupunki oli
todella olutjanoisten paratiisi.
Eräästä suihkukaivosta tulvi esiin
vapaata olutta kaikille olutjanoi-sille.
Tämä sen kunniaksi, että
tynnyrintekijät juhlivat perinteel­listä
joka seitsemäs vuosi pidettä­vää
juhlaansa. Ainoat juhlatunnel­maa
vailla olevat ihmiset olivat
poliisit, joilla oli täysi työ ylläpitää
järjestystä, suihkukaivon ympärillä.
KIITOS
Eräs nainen tuli hattukauppaan
ja osoitti sormellaan näyteikkunal-x
la olevaan hattuun. "Oletteko hy\ä
ja haet e ikkunalta tuon punaisen
hatun, missä on vihertäviä marjoja
ja keltainen sulka?"
"Kyllä, rouva", sanoi kauppa-apu­lainen
hymyillen.
"Kii*os", sanoi nainen ja k'iäntyi
lähteäkseen pois. "Se hirveä luo­mus
vaivaa minua aina kun menen
tästä ohi."
VOIMAKAS SYÖTTI
Erään kalastajan mielijutlu on
miehestä, joka harmistuneena siitä
kun ci saanut minkäänlaista kalaa,
kastoi syöttikalan (minnow) korpi-viinapuUoon
ja laski sen veteen vas­ta
tämän jälkeen. Muutaman se­kunnin
kuluttua hän huomasi ny­käisyn
ja veti ylös suuren meri-ba-^s-kalan,
joka taisteli avuttomana syöt­tikalaa
vastaan, mikä oli hässin kuv-kusca
kiinni ja puristi sitä kuoliaak­si.
KUVANTORIKKAASTI
Vaimolta tiedusteltiin mihin hä-n'^
n miehensä on mennyt, johon
vaimo vastasi, että hän meni ka­laan.
"Menkää sillalle", vastasi hän
rauhallisena, "ja katselkaa ympäril­lenne
ja kun näette vavan, jonka
molemmissa päissä on mato, niin
toinen niistä on mieheni."
Ruotsin sosdem-puolue on
ilman pää-äänenkannattajaa
Tukholflia. — Morgen-Tidningen,
Ruotsin sosialid'>mokraattisen puo­lueen
ja hallituksen pää-äänenkan-nattaja.
tulee katoamaan. Pää;ös
tästä tehtjin viime lauantaina. Leh­ti
on nyt 73 vuotta vanha ja se on
perinteellisesti ollut puolueen oi-keisosiiven
äänenkannattaja, mut­ta
viime vuosina lehti oh selvästi
esiintynyt Ruotsin liittoutumista va­paan
politiikan puolustajana.
Ei ole mikään salaisuus, että ul­koministeri
Östen Unden itse on
kirjoittanut lehteen pääkirjoituksia
ulkopolitiikasta, ja lehden eräänä
m''rkittävänä avustajana on ollut
mm. tunnettu kirjailija ja maail­man
rauhanneuvoston varapuheen­johtaja
Artur Lundqvist. Yleensä­kin
lehdescä on ollut useita USAta
vastaan tähdättyjä kirjoituksia ja
paljastuksia Länsi-Saksan jälleen-aseistautumisesta.
Toinen suuri liikemies-ryhmä
Ruotsista
Neuvostoliittoon
Tukholma. — Toinen suuri ryhmä
ruotsalaisia liikemiehiä lähti viime
viikolla lentokoneella Moskovaan
neuvottelemaan Neuvostoliiton viran­omaisten
kanssa Ruotsin ja Neuvos­toliiton
välisen tavaranvaihdon l i ­säämisestä.
Tämä ryhmä käsittää
noin 30 henkilöä.
Ensimmäinen suuri ruotsalaisten
liikemiesten ryhmä, n. 60 henkilöä,
lensi Bromman lentokentältä Mosko­vaan
syyskuun 21. päivänä. Tämän
ryhmän johtajana toimii Ruotsin
vientiyhdistyksen toimitusjohtaja
Nils Danielsen sekä hänen apulaise­naan
pääjohtaja Harald Qvistgäard.
Varmaankaan sosialidemokraat i-sen
puolueen johto ei mielellään ole
taipnnut tällaiseen arvovallan me­netykseen,
mutta varat lehden tuke­miseksi
ovat tulleet ammattiyhdis­tysliikkeen
taholta, joka ei enää ha­lunnut
maksaa lehden suuria tappi­oita.
Ammattiyhdistysliike (LO)
osti kaksi vuotta sitten por\'arilliset
lehdet Stockholms-Tidningenin ja
Aftonbladetin 22 milj. kruunulla.
Stockholnis-Tidningen, jonka päi­vittäinen
painos on 180^000 kappa­letta,
on kolme kertaa suuremin
kuin Morgon-Tidningenillä, mutta
sokin tuottaa tappiota, ja ammatti­yhdistysliikkeen
johto pitää tällöin
parempana mak.'=aa enää vain Stock­holms-
Tidningenin tappiot.
Stockholms-Tidningen, joka am­matillista
suuntaustaan lukuunotta­matta
on ollut jotakuinkin poi-varil-iinen
sisällöltään, ei tule muuttu­maan
sosialidemokraattiseksi leh­deksi
siitä huolimatta, että Morgon-
Tidningen lakkaa ilmestymästä. Tä­mä
merkitsee todennäköisesti ^M,
että ammattiyhdistysliikkeen johto
on kasvanut sosialidemokraattista
puoluetta vahvemmaksi ja että ns.
"ammatillinen siipi" puolueen sisäl­lä
on voittanut ns. "poliittisen sii­ven".
Välittömästi em. tiedon jälkeen
saapuu tieto, että kansanpuolueen
lehti Morgonbladet lakkaa ilmesty­mästä
päivälehtenä uude.sta vuodes­ta
alkaen. Suurpääoma tukee Ruot­sin
valtalehdistöä, ennen kaikkea
Dagens Nyheteriä ja Svenska Dag­bladetia.
Nyt siis tulee Tukholmas­sa
enää olemaan vain kak^i virallis­ta
puolueiden äänenkannattajaa: oi­keistopuolueen
Svenska Dagbladet
ja kommunistien Ny Dag.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Miksi Nixon närl(ästyi?
Yhdysvaltain varapresidentti Nixon
"hämmästytti" maailmaa julistamal­la,
että Amerikan kansa saa mennä
helvettiin.'
Sivistyneenä "diplomaattina" hän
;i luonnollisestikaan sanonut asiaa
näin suoraan. Mutta huomatessaan,
;ttä valtiosihteeri Dulles joutui l i -
.^ääntyvässä määrässä amerikkalais­enkin
arvostelun kohteeksi, mr. Nix-
)n nousi puhujakorokkeelle ja selitti,
.'ttä vaikka 80 prosenttia valtiode-lartmentin
saamista kirjeistä tuo­mitsee
Dullesin sotaseikkailut For-
-nosan salmelia. niin se ei merkitse
naitään. sillä politiikkaa ei voida jär­jestää
yleisäänestyksen perusteella!
Toisin sanoen, mr. Nixon sanoi,
cuten alussa näkyy, että kansa ^aa
nennä mielipiteineen, toiveineen ja
Dyyntöineen helvettiin — sillä val-
•jodepartmentti jatkaa kuitenkin
icikkailujaan "sodan partaalla".
Aika poika on demokraatiksi tämä
Tir. Nixon!
Mutta hänen puolustamansa asia
on niin kehno, ettei sitä muunlaisil­la
puheilla voidakaan oikeuttaa.
Kas näin selitti esim. New York
Timesin kirjeenvaihtaja E. W. Ken-
\vorthy Yhdy.svaltain Kiinan politii­kan
"kehitystä", heilahtelua ja se-
•casotkua:
"... Kun Chiang Kai-shek perään­tyi
Formosan saarelle joulukuussa
1949. Yhdysvaltain hallituksen edes­sä
oli kysymys, ryhtyykö se puolus­tamaan
Formosaa vai eikö ryhdy.
"Jouluk. 29 pnä tUSAn) turvalli­suusneuvosto
päätti, että Yhdysval­tain
asevoimia ei saa käyttää tämän
.«aaren puolustukseen ja tammik. 5
pnä presidentti Truman tiedoitti:
"Yhdysvaltain hallitus ei tule seu­raamaan
suuntaa mikä johtaisi K i i ­nan
sisällisiin taisteluihin sekaantu­miseen.
Ylidysvaltain hallitus ei tule
antamaan sotilaallista apua eikä
neuvonantajia Formosassa oleville
Chiangin voimille.
" . . . Kesäkuussa 1950 (Korean so­dan
aikana» 'ei puolesta* ohjelma
Formosan suhteen romahti... Pre­sidentti
Truman julisti:
/
"Formosan miehitys muodostaisi
välittömän vaaran Tyynenmeren
alueelle ja Yhdysvaltain asevoimille,
jotka suorittavat siellä laillisia ja
tarpeellisia tehtäviä.
"Hän komensi Seitsemännen lai­vaston
patrulliin Formosan salmeen
siinä kaksimielisessä tarkoituksessa,
että se (USAn 7 laivasto) estää kom-munistihyökkäyksen
ja Chiangin
asevoimien kaikki hyökkäykset man­nermaalle
. ..
"Tämä 'sitoi' kansallismieliset...
Ohjelmapuheessaan (State of the
Union message) helmik. 2 pnä 1953
presidentti Eisenhower, vapautti
(näistä "siteistä") Chiangin. Hän ju­listi
Formosan neutralisoiduksi lau­suen,
että Seitsemättä laivastoa ei
pidetä enää Kommunistisen Kiinan
suojakilpenä.
"...Elokuun 17 pnä presidentti Ei-senhowerilta
kysyttiin, että mitä ta­pahtuisi
jos kiinalaiset hyökkäisivät
joukkovoimalla Formosaa vastaan.
"P^esidentti vastasi, että hän oli
virkaan astuessaan vahvistanut mr.
Trumanin komennuksen. 'Minkä ta­hansa
hyökkäyksen Formosaa vas­taan
täytyy niurskata ensin Seitse­mäs
laivasto.'
"Mikäli on puhe uusista 'siteistä'
kansaiUaBiieliset tulevat käyttämään
voimakeinoja mannermaata vastaan
ainoastaan Yhdysvaltain suostumuk­sella,
paitsi itsepuolustustilantces-sa
... '
"Sanomalehtihaastattelussa (viikko
sitten) tiistaina valtiosihteeri Dulles
sanoi, että Yhdysvallat on suostunut
(Chiangin) asevoimien rannikkosaa-rille
(Quemoy^ja Matsu) sijoittami­seen,
vaikka hän (mr. Dulles) pitää­kin
sitä typeränlaisena tekona ..."
Ei siis ole ihme, vaikka amerikka­laisetkin
tuomitsevat hallituksensa
edesottamiset Formosan saarella.
Eikä liioin ole ihme, vaikka Wash-ingtonin
herrat närkästyvät kun
amerikkalaiset rupeavat kyselemään,
että mitä hittoa te oikein meinaatte.
Mutta kun valtiosihteeri Dulles nyt
julisti, että Chiang Kai-shek on me­netellyt
"typeränlaisesti" sijoittaes­saan
kolmanneksen sotavoimistaan
mannermaalle hyökkäystä varten
Quemoyn saarelle, ja kun samainen
mr. Dulles antoi ymmärtää, että
Chiang ottaa nyt lusikan kauniiseen
käteen ja vie joukkonsa pois sieltä
jos hänelle annetaan "kunniallinen"
pakotie, niin nyt on siihenkin tilai­suus
kun viisaat kiinalaiset lopetti­vat
ainakin väliaikaisesti Quemoyn
tulituksen. • -
Nähtäväksi vain jää, lisätäänkö
USA:n Formosan peliin taas lisää
ristiriitai.sia "ohjelmakohtia"?
— Känsäkoura.