Vapaus, December 30, 1924

              t i y fiBfiSmODL, Joks tiiitof, tontti > lassatti.
VAPAUS (UBMr) , ^ , • .
Tie «dbr «tyao of Fissisb UTorice» fa Canad». Pab-
" ia Badburr, 0»t, «rerjr Toesday, Tbondaj «od
muitmääntm kerran jolaistniBta flmoitaksista 460
taMplts. Ssunsta amoitoksigto sekä Omoitok-
_ jeHen tekstiä ei joka kerU nranteta, annetaan
itotp «leBBM. KuoIonilmoitukBet $2.00 kerta ja 50c
riekisisett» xtniiBtovärtByltä.. Nimenmnuttoilmoitak'
^ ' k e s t s , f 1.00 kolme kertaa. AvioeroUmoitokset
MÖO Wa*iti 13.00 kaksi kertaa. Syntyi^lmoitokset
^ 0 0 kerta. 1 ^ ja osoteilmoitokset 60e
itert8,tl>O0jEoIme: kertaa. Tilapäisilmoitnksista pitSä
InAa MDrata-mokaoa.
I the Post Offiee Department, Ottawa,
?«» seeond cUas matter.
l0tu |o|ah»a fkskyutiitikin uisi «nmänsa «dcL Us*
koimm^jaei) tttodäan tietcHsoima..
iMlaisuu» OS kirkon p a l u u vihollinen. Kon s a a'
ren maaa fcaJiitu» pitaa erikoistditävänaäD tietoisuoden
levittamifita, niin onpa kirkolla syytä julistaa sota
moista vastaan. Kirkko tuomitsee kommunismin ja
Neuvosto-Veoajän, kodca se pelkää. Tieto on näet
valtaa!
Tteft. Defc 3Mi. 1«M
Kautsky ja
tie
tusijDa-
' Advertisinflr rates 40e per eoL inch. Minimnm ebarsre
for idn^i^iosertion 75c. Diseount on standing advertise-neitt
T&e Väpäi^ts is the best advertising medium
«mong the Flnnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
V Canadaan jrksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
•11.80 i a yksi kk. 75c.
S- Thdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |6.50, puoli vk.
•3.00 ja kojme kk. »1.76. I : seuraa raha, el tulla lähettämään,
^yJtriaaJMrieaten joilla on takaukset
TiistMs^ehteen aijotut Umoitukset pitää oila kont-
.ftozissalauantaina/.torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Hebteen torstaina kello 3.
Vapauden'konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
/Puhelin 1038. Postiosote: Box'69, Sudbury, Ont.
rJosette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Ikbjeeseeane, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja
Ipctsoonallisella nimellä.
J. V. XANNASTO. Liikkeenhoitaja,
i l :
'''^.Pariisin tapahtumat
1^4 Pariisissa on ^^v viikkojen aikana tapahtu
^ i^/laui^ r jättiläismäisiä kommunistisia mielenosotuksia
Nenvftotqvallan läiettilään toveri Krassinin Pariisiin
*^toapttfnisU ' on' Ranskan Kommunistipuolue käyttänyt
ijrväkf^^^a^ oikealla tavalla mobiliseeratakseen
jovaea^loakot liikkeelle siten ilmaistakseen luotta
itiksenM'ensimaiseen tyoläistentasavaltaan.
-Senjohdosta ovat kapitalistildidiston hyenat aiot
[^[AlvontBnsa; ^J}a^a Amerikan imperialismin us-ilHntiiiiovenvartija,
Yhdysvaltain lähettiläs Herridc,
n3rlv lEurpeelliseksi ruveta tuddmaan proletaarisen
fdlankuBioidcsa) mahdollisuutta Ranskassa. Tutki-tuloksena
on hän vakuuttanut Washingtonin
iitY^IIe^^^eha Morganin sijoitukset Ranskassa oVat
l^aasa tonrassfl.
f', Jtyt «Btuu Krassin esiin yhden sellaisen lisäsyyn
| | Q E U ^ ^ kansainvälisen k a p i t a l i s t i k l i k in
|r|fid^( Ottaessaan lähetystalon haltuunsa, on Krassin
sieltä haltuunsa eräitä tsaarilaisten
'^etenkin .vahingossa unhottamia >-^' dokumentteja. Nois-
^;>ta'clo]lunieQte{sta nähdään sangen selvästi imperialisti
f : ' « ! >iaasiinoiminen suursodan aattona. Noista doku-^
| ' ä a i&e^ selvästi paljastuu se, että imperialis-
/luen Raaska ja tsaarilainen Venäjä olivat keskenään
! telu>eet «alaisen sopimuksen ^j^aakseen Tuikin. Tuota
'^«öpimuflta pitivät,fianidcän ja Venäjän imperialistit sa-viasea
liittolaiseltemn Suur-Btitannialta:
'l;-^. .Njrt aijtfoa vilpillinen pasifisti Herriot olevan ää-j<
ini*i5itiB^-tono8tOT^ ^ Herriot pelkää että >jos Neu
',iir(wtQ>Venijä" tekee^ nuo^ salaiset sopimukset kaikille
^uOdsiksit oiin sellainen pilaisi hänen aikeensa pääs-v^
Mpufloistiiuntaanttn^^ Baldwinin hallituk
^i8»;.]eam9a.' Senlisäcsi auoinen askel Venäjän taholta
Jfcil&i ipdljasj^^ ulkokultaisen menettely-tuyim
läheisessä idässä. Turkki tulisi senjohdosta
f ^ d j a ^ M B i i ' e d e m m ä k s i 'Ranskan suosiosta ja
|PJ|^ljka|uanv^ieuvosto•Venäjän suosioon.:
^v^Aj; Poriiuin tapahtumilla on suuri merkitys. Ne ei
^1\ t^;<4ynoa8taan osota kapital^ diplomatian todellis-
';|i»\laouaetta, vaan no myo^n sangen selvästi osotta-
,V'Mdi ftMaä.luddkaperusteen, Jolla Europan poliittinen im'
h ; Kirkjko j » ««maalliset asrar
^^}(Jti^^^sMMn^k^^ päänues, paavi Pius on «rau
jj^lii^^^iAlw>|^';tqmniäksl sotahuudon kommunis
ja<;lfenvbsto«Venäjaa vastaan. Kaikkien rauhan,
.•.jjMaiMiap]^ Jä jhmisarvon ystävien, neuvoo paa
P^/^'«a^jmit^^ alettava taistelu sosialis*
iAhtmä^ kirkon »aämies, paavi, näin -sdcaantuu
f>4(m^li^ asioihin». Eikä muuten voisi ollakaan» sil
'la'.lu^Usta vakuutuksistaan huolimatta kirkko yleensä
V^4n^^le xnitaäii muuta,kiin osa kapitalistisesta yhtetskun
Ä|toiaqegtelaiasta;; Kapitalismin säilyttäminen on nam-l^
lenvcldbtkbliddn eliidcysy^ Neuvosta>Venäjä, kom-
\%»q)fti8ftinyn liäa^ uhkaa xnaaiiiqan-kapitalistista jarjes-
:«e)äsi Siiosi sitä vastaan ön taisteltava.
^y<^)Eirkko taistelee emäj puo-
^^Ittiai^: ^ .Ai^ samoin kuin komdiunistit, vallankumo-j^
vkiiäUiadkti joutuvat taistelemaan kirkkoa vastaan juuri
,|ii»^täi^B^ dtta se on kapitalistisen järjestelmän tuki ja
ilttrlkV^Jpittb :vam 6n aiirn: yrittänyt pettää todellista
-lluöiui^Ctara^ Jokapäi^
.iraiÄasa^ ^ ä m ^ ^ kuitöddn. kirkko on avohnesti pai-
.»jlHSlaniil Jtsetasal- Avomielisesti sen nyt myös tunnustaa
^^5; Kirko» kirous !Neuvo9to-y«iSjaä kohtaan juontuu
'l^iit^-^e^ typySerivjaltaldete^^ valislaakseen
^^|absBpjbi^ k&ittamaäi, coäkoirtp on opiumia»;
^ o m i o n opetus on poistettu kouhusto. Samalla kun
«tt^jaäittf InmkinT^ asiaksi, samalla
ka|bella vounolla tdbdaan ""propagandatyota.
Fascismi
Fascismi yhtämittaisesti tekemät toinen toistaan ju:
memmat rikokset «aavat suuren osan ihmiskuntaa kau­husta
värähtämään, milloin vain fascismia mainitaan
kin. Etenkin joku aika sitten toimeenpantu sosialisti
sen kansanedustajan Matteotin murha vaikutti suures
ti fasciscia vastustavan liikkeen hyväksi koko maai
massa.
Fascismia ei kuitenkaan voida tehokkaammin vas­tustaa,
jos ei sitä tunneta. On sen vuoksi syytä tässä
lyhyesti selvittää, mitä tämä liike oikein on.
Fascbmi aikoi Italiassa maatalouspiireissä. Sen
tarkoituksena oli yhdistää porvariston käytettävissä
olevat voimat taisteluun vastakumouksen puolesta. Se
esiintyi ensin pikkuporvarillisena liikkeenä. Ohjelmas
sa ei oikeastaan ollut mitään uutta. Uutta on vain
väkivaltainen taistelu järjestö. Tämä väkivaltaisuus ei
ollut pelkästään vanhaa porvarillista terrori- ja dikta
tuurikomentoa, vaan uusi ovela liike, joka tahtoi vetää
mukaansa pikkuväkeä jopa proletariaattiakin.
Fascismin pohjana on oppi luokkain yhteistoimin
nasta, jonka tunnemme revisionistisesta sosialidemokra
tiasta ja <demokraattisen> porvariston uskotteluista^
Fascismina esiintyy se uudessa muodossa. Sodan jä
koen vedotessaan ent. sotilaihin ja invalideihin on se
patrioottinen ja hatsionalistinen. Se herättää pikku­porvareissa
ja intelligenssissä toiveita uusista yritteli
mahdollisuuksista ja toi;nipaikoista.,
Fascistien vallanottoa on sanottu «vallankumouk
seksi». Sitä se ei kuitenkaan ollut. Olihan vain va
[anpitäjien vaihtuminen porvariston turvautuessa uu-
*een menettelytapaan vallankumouksellista köyhälistöä
vastaan. Varsinaisia poikkeuslakeja ei säädetty, mut­ta
käytännössä esiintyi vauvalta työväenjärjestöjä
toimihenkilöitä ja työväen laitoksia (työväentaloja
osuuskuntia, kunnallishallintoja y. m.) vastaan. Fas
sistia väkivallan harjoittajia ei rangaistu. Keskiluok
ka koki varsin pian pettymyksen, mutta sillä aikaa o
fascismi lujittanut asemaansa riisumalla aseista vastus
^ajiaan ja aseistamalla ystävänsä (fascistinen miliisi
Työväenjärjestöjä alettiin vainota tiiin että osa työ
\^äkea meni fascistisiin ammatillisiin järjestöihin, joka
jseissa paikoissa oli työnsaannin ehtonsldn.
Mussolini teetätti uuden vaalijärjestyksen, joka an
taa suurimmalle puolueelle valtavan enemmistön. Mut
ta yhä useijumat piirit ja puolueet ovat. ajautuneet vas-tarmtaaui
Tyytymättömyys kasvaa. Matteottijuttu ai­kaansai
fascismisssa kriisin. Toiset tahtovat hähfä
västi jatkaa väkivaltapolitiikkaa, lisätä terroria. Mus­solini
taas on koettanut saada lisää kannattajia vetä
mällä mukaan porvaripuolueita ja leventämällä dikta­tuuria.
Fascismi esiintyy pääpiirteissään yhtäläisenä kai­kissa
maissa, voiUcakin on huomattavissa suurta eroa­vaisuuttakin.
Yksi ja sama on kailddalla liildkeen
«aatteellinen» runko: horjumaton usko väkivaltaan
Tästä : johtuu 'itsestään kaikenlaisesta moraalisuudesta
vapaa valmius kaikkien keinojen hyväksikäyttämiseen
' Punainen Karjala.
Nosket ja Suomen **puohistus'f
Suomen sosialidemokraattien fascistisesta riemusta
ja heidän täydellisestä porvaristolle antautumisestaan
on hyvin kuvaavaa sekin, kun Suomen pääkonsulivi
rasto sanomalehdille - antamassa lausunnossaan, jossa
se selitty eduskunnan hyväksyneen «vakinaiks
maan puolustusmenoiksi» 390 miljoonaa markkaa
käyttää sosialidemokraattisen edustajan; Leinon, seu­raavaa
lausuntoa osottaakseen näiden miljoonien sota
tarkoituksiin myöntämisen tarpeellisuutta:
«Minun täytyy vielä täältä paikalta kerran sanoa,
tulkoon vihollinen mistä tahansa, j(» se tämän maan
ja kansan itsenäisyyttä uhkaa, meidän on asetuttava
vastarintaan emmekä saa valtiolle hiljaa hyväksyä sei
laisia toimenpiteitä,' jotka tähtäävät tällaiseen päämää
rään, maan ja kansan orjuuttamiseen vieraan vallan
alle. Sellainen ei saata olla suomalaisen työmiehen-kään
mieli eikä sen pyrkimykset ole koskaan sellaisia
olleet.»
. Suomen porvaristo, joka maansa työväenluokkaa
on niin raa'asti kohdellut tuskin kaipaa parempia asia­miehiä
militarismin ja sodan lietsonnassaan kuin mitä
se sosialidemokraateistaan saa. Maan työ- ja talous­olot
ovat alkeellisella tasolla'ja joulioköyhyys on
yleinen maassa, mutta sen sijaan että näihin seikkoihin
tiinnitettäisiin. mitään huomiota, viskataan miljoonia
sotaan ja varustuksiin.
— «Mitä minuun tulee, niin minulle ei kuulu se
ansio, että minä olisin kdcsinyt luokkien olemassaolon
nykyisessä yhteiskunnassa eikä sekään että olisin keksi­nyt
niiden keskinäisen taistelun. Porvarilliset histori­oitsijat
ovat jo kauan ennen minua esittäneet
tämän iuokkataistdun historiallisen kehityksen ja
porvarilliset taloustieteilijät— luokkien taloudel-tsen
anatomian. Se, mitä minä olen tdmyt
uutta, on sisältynyt seuraavan toistamiseen: 1)
että luokkien olemassaolo on' sidottu määrättyihin tuo-annon
kehitykselle ominaisiin historiallisiin taistelui-lin;
2) että luokkataistelu didottomasti johtaa köy­hälistön
diiäatuuriin ja 3) että tämä diktatuuri itse
muodostaa vain ylimenokauden kaildden luokkien hä^
vittämiseen ja luokattomaan yhteiskuntaa...» — Marx.
Luopiososiallstit porvariUiseii järjestelmän puolusta^na.
(Jatkoa edellisestä numerosta.)
Mitenici öyt Hilferdintio j.0.e. ma»
' IcMO fc»pitati«mist« piittiSo
•OMalumtm?
Kun kapitalismi tämän merkilli­sen
Hilferding-Kautskyn uuden "te­orian"
mukaisesti ei kulje kohti
yhä vaikeampia kriisejä, yhä suu­rempaa
y h t e i s kuntataloudellista
anarkiaa, yhä kiibkeämpää ja laa­jempaa
kapitalististen yhtymäin vä­listä
kilpailua,, imperialistista kamp­pailua
ja sotia, yhä katkerammaksi,
jyrkemmäksi »/ja: vakavammaksi ke­hittyvää
luokkataistelua ja vallan­kumousta
kohden, vaan kaikissa
näissä suhteissa päinvastaiseen
suuntaan, niin herää kysymys, mi­ten
sitten kapitalismi häviää ja ka­pitalistisesta
järjestelmästä pääs­tään
sosialistiseen yhteiskuntaan?
Hilferdingit ja Kautskyt eivät nim.
vielä ole siitä luopuneet, etteivätkö
ainakin näön vuoksi vielä puhuisi
sosialistisesta yhteiskunnasta ja sii­hen
^kehittymise8tä. Nyt vaan edel­lisen
mukaisesti on'heidän tässä­kin
suhteessa täytynyt tehdä ker­rassaan
ihmeellisiä ajatuskeikauk-sia,
voidakseen siitä umpikujasta
Sfelviytyä, johon tämän kysymyksen
edessä ovat edellä mainitut perus­teet
omaksuttuaan joutuneet. Ja
se on Kautsky, jonka "viisaan
pään ansioita on ollut löytää ulos­pääsy
tästä sokkelosta ja tie sosia­lismiin.
Maailman seitsemän ih­meen
lisäksi on hän nyt keksinyt
kahdeksannen. Se kuuluu näin:
"Tietysti täytyy sosialismin edel­lytyksenä
olla kapitalismin vararik­ko,
mutta siinä on .sen moraalinen
vararikko joukkojen edessä, eikä
suinkaan sen taloudellinen vararik­ko,
johtuneena tuotannon pysähty­misestä
(luhistumisesta). Kapitalis-mi
johtaa sosialismiin ylituotannon
kautta, - jota--vastoin feodalismi yhä
kasvaneen alituotantonsa seurauk­sena
sallii kapitalismin astu^ (sen
tilalle) yhteiskunnan taloudellisena
pelastajana."
Nyt siis Kautskyn mukaan kapi­talismi
on,^ ei ainoastaan elinvoi­mainen
aivan loppuun -asti, vaan
kehittyy, yhä elinvoimaisemmaksi ja
tuotantokykyisemmäksi,'. omaten
mahdollisuudet jatkuvasti {tuotanto­aan
V laajentaa. Marxismin aivan
aakkoset ovat Kautskyn tässä uu­dessa
teoriassa saaneet häneltä nyt
matkapassin ja harmaalle paperille,
Tämän mukaisesti ei' kapitalistises­sa
järjestelmässä enään kehittyisi-kään
tuotantovoimien ja yhteiskun­nan
taloudellisen rakenteen; välille
yhä syventyvä ristiriita, joka ai
heuttaa yhä ankarampina uusiin­tuvat
- liikepulat,- taloudelliset .katas­trofit
ja määrätyllä u^teella tuo^
tannon pysähdykset ja hävittävät
mullistukset siinä, se on, kapitalis-lismin
taloudellisen vararikon; jon-ka
kasvava kehitysprosessi paraikaa
tapahtuu aivan meidän sihniemme
edessä. Ei, vaan nämä Kommunis­tisessa
Manifestissa jo niin selvästi
lausutut marxismin aaikkostotuudet,
joita Kautsky itse on sadoissa kir-jotelmissaan
toistanut ja kymmenis­sä
teoksissaan selostanut, ne hei­tetään
nyt reformipolitiikan saas-aiselle
alttarille. polttouhriksi ja jä-lelle
jää T vain-TÄröporvarillinen tyh­jä
.fraasi jostakin kapitalismin mo­raalisesta
vararikosta joukkojen
edessä.
Ihana yhteiskunta-kumousteoria!
Kapitalismi tekee vararikon moraa-isesU
joukkojen edessäl Missä/se
kapitalismin moraalinen vararikko
ilmenee, sen jättää Kautsky, vii­saasti
kyllä, vielä selvittämättä.
Tietysti ei hänelle käy päinsä nyt
sanoa, että kapitalistit rappeutuisi­vat
kuntoisuudessaan, mitä tulee
yhteiskunnallisen talouselämän sään
nostelyyn, järjestämiseen ja johta­miseen,
kun juuri saniassa julkai­sussa
on selitetty, että kapitalismi
kaikissa näissäsuhtpissa kehittyy
parempaan päin. f Ei myöskään stvj.
väittää, että kapitalistien kykyisyys
tuotantoa kehittää yhä tdiokkaam-maksi
ja paremmin järjestetyksi
heikkenisi ja rappeutuisi, kun sivua
paria aikaisemmin on väitetty, että
"inanssipääoman -johdolla tuotanto
vain kasvaa, eikä johda mihinkään
yhteiskunnalliseen vararikkoon. - Jää
siis jälelle että kapitalistit rappeu­tuvat
ja krfiittyvät moraalisesti va-rarikkoisiksi
jossakin muussa suh-eessa,
mutta ei kyvyis^än ja -ha­ussaan
harrastaa' yleisyhteiskunnal­lista
hyvää. .Siis missä? Siinä ar­votus!
Ja miten voi moratäisesti
rappeutua yhdessä suhteessa ellei
samassa rappeudu' Smiisominaistntk-sien
perussuhteessa?"
Toiseksi, Kautskyltä on jäänyt
selittämättä, mille ihmeen pohjalle
se. kapitalismin moraalinen rappeu­tuminen
sitten perustuu, kun ker­ran
kapitalismi
yhteiskuntataloudellisesti rappeudu,
vaan päinvastoin, kuten Hilferding
on niin taitavasti ''todistanut", ja
Kautsky itse kerrannut? Marxilai'
nen historian materialismi on tä­hän
asti selittänyt, että jonkun luo­kan
moraalisen rappeutumisen edel­lytyksenä
ja pohjana on sen luokan
johtaman talousjärjestelmän,, talou­den
tuotannon rappeutuminen, ro­mahdus
ja vararikko. Mutta ny
ei kapitalismi tätä edellytystä syn-nytäkään,
kapitalistinen talous ei
tee vararikkoa, ei rappeudu, vaan
edistyy, kasvaa^ - järjestyy, säännös
tyyj sovittaa' luokkavastakohdat, al­kaa
palvella kaikkia luokkia j.n.e.
ja mitä merkillisintä sitä itse kapi­talistien,
finanssikapitalistien ih
meellisessä johdossa. Mistä ih
meestä silloin on kotoisin näiden
kapitalistien moraalinen rappeutu­minen?
Missä sen selitykset, että
tällaiset järjestelykykyiset, yhteis­kunnan
ristiriitoja sovittavat, tuo­tannon
jatkuvaa edistystä eteenpäin
vievät ja johtavat kapitalistit par-haimmissa
hengenvoimissaan teke­vät
moraalisen vararikon? Ei, tot­ta
totisesti, joko historian materia­lismi
on oikeassa ja Kautsky on
senkin suhteen tehnyt ja ^ nimen
omaan j-uQri hän moraalisen varari
kon, (jonka yhteiskunnalliset edel­lytykset
muuten voi kuka tahansa
koulupoikakin jo selittää). Taikka
Kautsky on oikeassa ja siinä ta­pauksessa
meidän ihmisten ja ko
konaisten luokkien henkinen ja mo
raalinen kehitys on riippuvainen
joistakin salaperäisistä, yliluonnol-lisista
voimista ja Kautskyn olis
parasta ne meille ajoissa näyttää
että voisimme niiltä kysästä, millä
hetkellä se kapitalismi oikein niin­kuin
sen moraalisen vararikkonsa
sitten tekee, sillä kapitalistisen ta­louden
hilferdingriläisistä kehitysik
miöistä ei-sitä-mitenkään voi arvioi-'
da.:' ::•
Sentähden siihen nyt on Hilferding-
Idn tarttunut.
Sosialismin toteuttaminen on täi» 4.3» —*
lä imikavalla poropoWteorialk-g^*^T„„^ ^
siirretty kauaksi tulevaisuuteen. ^ °" huolehtinet
Vallankumouksellinen luokkataiste-
Mttenka sitten ainne Hilferdingin-—
Kautakyn aoaialiatMeen yhteis-knntaaa
menniaB?
Kun nyt kerran kapitalismi kai­kin
tavoin voimistuu, tuotanto siir
nä kasvaa, talouselämä säännöstyy,
järjestyjr; luokkavastakohdat lieve­nevät,
työväenluokan asema para­nee
ja vakiintuu j.n.e.- ja kapitalis­mi
tekee vain moraalisen vararikon
joukkojen edessä, josta aikanaan
sitten Kautäkykin kai pitää pöytä­kirjaa
ja toteaa kapitalistit moraa­lisesti
kelvottomiksi, niin tätä ih­meellistä
sosialistiseen yhteiskun­taan:
vievää, hetkeä; odottaessamme,
mitä me maailman-palkkatyöläiset
sillä välillä sitten niin kuin tekisim?
me? Kas siinä oikea kysymysten
kysymysi . Hflferding ja Kautsky
ovat hengessä aavistaneet, että me
voisimme tällaisenkin tuiki asialli^
sen kysymyksen tehdä ja tietysti he
ovat kiiruhtaneet jo etukäteen sil-len
vastaamaan.
Ensinnäkin, he antavat meille toi­mintaamme
varten tämän kapitalis­min
elpymis- ja säännölliseksi ke-hittymiskauden
mukaisen sopivan
tunnuslauseen. Se*^ kuuluu:
"Taloudellinen- demokratia, talou­dellinen
kansanvalta, on oleva työ­väenluokan
tunnuslauseena!
•Järjestetty- kapitalismi tulerp syr^
äytetyksi muuttanialla hierarkisesti
; ärjestetty talous kansanvaltaiseksi
ärjestetyksi taloudeksi. Harvalis-ton
omien etujensa mukaisesti suo­rittaman
talouden r säännöstelyn t i -
alle astuu tuottajien joukon har-oittama
säännöstely. Täten ica-pitalismi
silloin kun se on saavut­tanut
korkeimman kehityksensä —-
on -uuden yhteiskuntajäTjestelmäri
mukaisesti järjestynyt — herättää
taloudellisen kansanvallan problemi-en
ratkaistavaksi."
Tässä yhteydessä muistuu mie-een
amerikalaisen Milwaukeen kau-:
pungin. sosialistisen pormestarin
Seidelin väittely katolisen piispa
yan'nin ' kanssa,^ jossa -piispan let^^
kaukseen, että-Seidelin sosialistiset
väitteet ovat niin pintapuolisia kuin
nykyaikaiset • naisten muotifaameei,
että "ne koskettelevat kaikkia paik-coja,
mutta eivät peitä mitään",
Seidel vastasi, että '^arvoisan pii»-
pan väitteet ovat kuin 'vanhat kri-nuliinihameet,
jotka peittävät kai­ken,
mutta eivät koskettaneet: mi*
taan paikkaa." Tämä Hilferdingin
taloudellinen "kansanvalta on juuri
samallainen krinuliinifraasi. Sen
alle mahtuu- kaikki mitä aurinkom^
me alla työväenliikkeen ^ tehtävistä
väitteitä, ja teorioita esitetään, ja
sentähden,' että se ei minään yh­teiskunnan
luokkataistelun problee­meista
perusteellisemmin^ koskettele
eikä selvitä, - siitä on - tnUtttik^enf
karvaisten porvarien^ |a porOporva-^
rien mieliteoria, jolla tySvSen val­lankumouksellista
luokkataistelua
lu on osotettu tarpeettomaksi Tais­telu
porvarillista valtiovaltaa vas­taan,
sen kukistamiseksi ja valtio­vallan
ottamiseksi työväenluokan
käsiin, työväenluokan diktatuurin
muodostaminen -selitetty samoin
tarpeettomaksi Ja itsestään selvä
on että vallankumousta ei myös­kään
tanrita kun tunnuslauseeksi on
otettu taloudellisen kansanva^an
rakentaminen kapitalistisen järje
telmlän puitteissa kapitalistien suo­siollisella
avulla, sen itsensä kehit­tyessä
uuden yhteiskuntajäzjeste
män asteelle ja mukaiseksi. Niin
että mitäs siinä, kuin lähdetään
vaan seilaamaan kohti sosialistista
yhteiskuntaa. Meri käy yhä . tyy.
nemmäksi, ilma käy yhä suotu
sammaksi ^eidän seilatessamme ,
sillä aikaa satamakin, jonne vihdoin
(v. 50,000) tulemme, kehittyy yhä
paremmin ja täydellisimmin siksi
uudeksi yhteiskunnaksi järjestetyksi
joten kun-pääsemme perille harras­taen
ja laajentaen sitä taloudellis
ta kansanvaltaa laivallamme, siel .
meitä odottaa sosialistinen yhteis­kunta
upovalmiina (tai kuljetamme
ko sen oikeastaan jo laivalla mu
kanamme.) .
Hilferding tietysti nyt jättää mai­nitsematta,
että kapitalistinen n.k.
taloudellinenkin kansanvalta on yh­tä
katkera petos kuin niiden valti­ollinen
demokratiakin, että osake
yhtiö, isäntäin ja työläisten yhteiset
johtokunnat, työläisten osuus liik­keiden
voittoihin y. m. sellaiset 'ta­loudellisen
kansanvallan" muodot
ovat -kaildiein räikeimmän riistoka­pitalismin:
tyypillisiä ilmiöitä.
Ja koko Hilferdingin taloudell
sen kansanvallan . mahdottomuus
käy kouraantuntuvan selväksi Hi
ferdingin selostaessa, millä keinoi
la tämä taloudellinen "kansanvalta
sitten niinkuin toteutetaan.
*'Selvä on, että taloudellisen katf
sanvallan toteuttaminen on tavat,
toman monimutkainen problemi
jonka ratkaiseminen on mahdollinen
vain pitkäaikaisen, historiallisen
kehityksen kulussa, siinä kehitty­neen
pääoman synnyttämä tuotan
non; järjestäminen samanaikaisesti
yhä enemmän ja enemmän joutuen
kansanvaltaisen taloudellisen kon-trolUn
alaiseksi." Mitä tämä tar-kottaa?
Ei enempää eikä . vähem
pää kuin seuraava: Pitkäaikaises­sa
historiallisessa kehityskulussa on
työläisten rakentttmalla. järjestö jään
aste asteelta kapitalististen laitos­ten
ja järjestöjen sisällä toteutet­tava
taloudellista kansanvaltaa, si­käli
kuin kapitalismi kehittyy kohti
uuden yhteiskunnan muotoa. Sit­ten
samaan aikaan kun se on saa­vuttanut
mainitun korkeimman as­teen,
ovat myös työväen taloudelli­set
j.n.e. järjestÄt eri teollisuus­aloilla
jo saatteet aikaan työmaa-m.
kontrollin, toteuttaneet tuot­tajien
kasvavan vallan tuotannon
j.n.e. yli ja sosialistinen yhteiskunta
on valmis! Viallankumous, jos ,si-iä
siksi voi sanoa, tapahtuu siinä,
että kaksi valmistaa asiaa: täyteen
kukkaansa (uudeksi yhteiskunnak­si
kehittynyt kapitalismi) ja kapita-istisissa
yhtsrmissä, järjestöissä
iiottajien yhä paisunut ja täyteen
kukkaansa taloudelliseksi kansanval-aksi
kehittynyt työmaa j.n.e. kon­trolli,,
yhtyvät yhdeksi kokonaisuu­deksi,
sekä ne moraalittomat kapita-istit
joukkojen edessä paljastuneina
astuvat silloin tietysti kauniisti syr^
ään. (Toivottavasti niille jää sen
verran moralia jälelle, että kiltisti
ilman väkipakkoa astuvat sitten
sj^ään.) Pelastusarmei jalaisetkin
tkevät ilosta: näin rauhallisen ja
herttaisen sosialistisen yhteiskunnan
syntymisteorian keksijöille ja kan­nattajille.
(Jatk.)
Toronton
Oaaaton kokoakaesaa 21 p. * jou-hikuuta
yhtyivät osastoon tov; Au­gust
Merihelmi ja tjryli Lettiberg,
jotka molemmat hyväksyttiin täy­sillä
jäsenoikeuksilla. laebnedbtin
a::rLeninin muistojuhlan, jäljestämi­nen
' jätettiin johtckuttnan ^huoleksi,
jonka velvöIDsuus on-jäjj^Kä;tam­mikuun
ajalla sanotut juUj^' niiUai
päiviksi, jolloin'ei Jole^kaupungissa
yleisiä y^j^sesK järjestet^jä, j ^ -
^Osaston vuosikokous päätettus^jpi-tää
tammikuun -l^iSjlTänä; ' sunnun-tar.|
llan%,; JoÄonnän ehdokkaik­si
lasetetäin "eemraavaV heakflot:' O.
Krttiaea, X Latvo, B
L. Nonnlaho, H. UaiJ^
aen, P. HCTtane» a ifcn »
konen. X Kahila, E T B L - ^ . '
Niemi ja H. Saarinet
sxkokou» valitsee yhde^^
naisiksi johtokunnan jäseaL^S?^
valle tohnintakaudelle. ^
mat ja samalla alkavan innljT ^
h« järjestää Suo^SaS^
johtokunta, joulukuun 31
siis keskiviikkoillalla, jiif^
kello puoli yhdeksän iUaDTial?
tää SÄmnun viiteen asti ^
vv„ ^ _^I»aofehtinut ohjehaT„
vokkuudesta, joten otttohZ
että joukolli saavumme
juhlatilaisuuteen ja t a a ^ ^
km saavat runsaan annofaeaX
ajasta osakseen, joten el 0 ^
kaan tanssin vähyyden taiidenifcv
vitse olla poissa.
Suomalaisen seuran kokooheab
joulukuun 21- päivänä hyrfilJJS
johtokunnan laatima , vnobasoS:
musehdotus KommunistipnolueST
kuuluvalle osastolle talon ja
men omaisuuden Inovattamisegtk
sadan seitsemänkymmenen
dollarin vuokrasta kuukaudcBsa.'
Osaston virkailijat velvoitetöin aj.
lekirjottamaan vuokrasopinnjg ja
astuu voimaan tammikuui 1 nsU
1925. — J - t
Vancouverin uutisia
Säaaahteet täällä B. C a fanni.
kolia näyttävät aina käyrin ejfi.
suotuisemmaksi. Joulukuun 17
vän aamuna oli lämpömittari lav
kenut 8 asteeseen yläpuolelle not
lan, ollen alin lämpömäärä täSSS
kahdeksaan vuoteen. Eihän tämä
i ei samaan aikaan hämäävät sotkevat ja vastustavat. Jofela, J.-W. Ahlgvis^ojL K i v ^ - ^ lettiinkin -ja i ^ ! » ^ W B # f l ^^
kylmyys nyt vielä mitään ole oi-keaan
talvimaahan verraten, motti
kun ottaa huomioon että täällä j.
leensä on kesäsuojat ja verhot käy­tännössä,
niin huomaa, että hanka­luutta
siitäkin jo on varsinkin vä-hävaraisemmille,
jotka eivät «Jna
voi varustaa itseään tarpeen vaaä-millä
tamineilla.
Työttömyys ja siitä johtuva puu-te
ja kurjuus työläisten kesknades-sa
on täällä Vancouverissakin jo
niin yleistä että jotkut ponrarOeb^
detkin. sitä jo pitävät pahana i l ­maisten
ajatuksia' että iiranomaia-en
olisi puututtava asiaaa.
Kaupungin isien toiminta, tilan­teen
lieventämiseksi, rajoittuu koi-tenkin
vielä varsin vähään. Per­heellisille
miehille on jo sentään
kaupungin toimesta järjestetty joi­takin
yleisiä töitä, likaviemäri- y.m.
töitä. Näissä töissä on käytännössä
n. s. puoliaika järjestelmä, miehet
ollen jaettuna kahteen Joukkoon^
yksi joukko tekee työtä yhden vii-'
kon ja toinen joukko toisen viikooi'
Palkka kun maksetaan ainoastaan
siltä ajalta jonka on työssä, niin ei
siitäkään työstä juuri muuta apna
ole kun ett|i pelastutaan sen tor­vin
aivan suoranaiselta ofilkäkuole^
malta.
Yksinäisten miesten suhteen 0-
vat kaupungin isät näihin esti kiel-tääntyneet
tekemästä mitään. Uaa-^
kuntahallituksen taholta on luvatttr
alottaa joitakin maanpuhdistua jai
tieraken^dstöitä, mutta vasta ensi
vuoden alussa. Se avustu» mitä
yksinäiset työttömät näihin asti 0-
vat saaneet rajoittuu siis yksityis­ten
armeliaisuuslaitosten apuun.
Niiden antama avustu» kuiten­kin
on hyVin niukkaa ja nöyryyt­tävää,
niissä kun pitää ensin pari
tuntia kuunnelhimustatakkien jaksr
maa sielun ravintoa. Sitten vasta
aletaan ruumiin ravitseminen joka
sittenkin useammassa tapauksessa
rajoittuu ppriin leipäpalaon ja kn-pilliseen
teetä.; Joten tällaisen a-vustuksen
nojalla pitemmältä elämi-^
nen käyi mahdottomaksi. Ja tämän
^'poikkinaisten" joukon yhft lisään­tyessä
on kaupungin virkakuntan
kohdistettu painostuskin saanut niin
paljon pontta että parina viime
)äivänä on ' jo näille ^yksinäisQle
yöttömille jaettu tiketeitä joilla saa
ruokaa ja suojaa. Tämä avustus
ollen kuitenkin vielä ruttämätön
minkäänlaiseen elämiseen. Yhden
dollarin lipulla toin pitäiri ciaS kak­si
vuorokOTtta.' Siitä menee puoli
nukkumapaikan vuokraan joten 60
sentin ravinnoUa pitäisi ^ ä t ä
kaksi päivää.
Vaatimuksena täälläi kuten muu­allakin,
kyUä on "että työtik tai
täysi toimeentulo.".-
Missä' määrin tätä vaatimsta. voir
daan täällä toteuttaa riippuu luon­nollisesti
monistakin teMjöislä, en­nen
kaikkea siitä että mitenkä eri
työväenjärjestöt lalkavat siihen suh-taantumaan.
T^hän meiraessi ei
siHe ole järjestyneiden työlfifsten
taholta annetta sitä huomiofe» Imn
sille olisi pitänyt antaa.
RikolUsuaa on tämän yleisen puut­teen
ja ahdinkotiilm vaikutnkscsta
viime aikoina levinnyt kaupungissa
huimaavaa vauhtia. -Taskuvarkau^
det, ^säänmmTot, "hollonkBet»' ja
pankkien ryöstöt ovat^tulleet ^ 4
yhtänfittaisesti .jatkavaksi
Ötä^^U>mBin. Jotta ti-läko^-'
WoKW^saisi seHaista käsitsistä .«t-^^^' ^
tä ViUw\ie^'räimsfirelSB&^
t a i s t e l i /T>eH£ärtä olemassaolosta, Ur.
^äim&viem .sclMsIakin,^ i o f t ^^
l«*av^'.4»!nttak»n^ ^TStS; «^«»^5^ 7 '\
piioleiÖ^:> ^MeSa-^^jT
kuntaräafien^yhi
m
Mi