Vapaus, January 24, 1959

              S i v u 2 Lauantaina, t a m m i k , 24 p. — S a t u r d a y , J a n . 24, 1959
V A P A U S
(LIBERTY) .!-^indepiBri(3ent::Labor:
O r g a n of F i n n i s h ' 'Cariädians. E s -
tablislied Nov. ?6,: 1917? Authorized
as second class i i i a i l by the Post
Office Department, Ottawa. P u h -
l i s h e d thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
P i i b i i s h i n g Company Ltd.. at 100-102
E l m St; \V., Sudbrn-y, Oht„ Canada.
relephones:» Bu.s. Office OS. 4-4264;
Editbrial Office OS. 4-4265. Manager
^ . Suksi. E d i t o r W . E k l u n d . - M a i l i ng
address: Box 69; Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon"npplication;
Translatron free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadas.sa: 1 vk. 7.00 6 kk.. 3,75
' 3 kk. 2.25
Ylidysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8;50 6 kk. 4.75
Kädet irti Kuubasta
' H u o l i m a t t a l a i n k a a n s i i t a mitä me itse k u k i n ajattelem­me
k u o l e m a n t u o m i o i s t a yleensä ja s o t a o i k e u k s i s t a e r i k o i ­s
e s t i , t o s i a s i a pn, että mita tahansa K u u b a n v a l l a n k u m o u s -
h a l l i t u s B a t i s t a n v e r i k o i r i l l e tekee, se on K u u b a n sisäinen
a s i a . T o i n e n tosiasia on se, että s o t a o i k e u k s i e n nopeat tuo­miot
j a n i i d e n välittömai täytäntöönpanot eivat s u i n k a a n r a ­j
o i t u y k s i n o m a a n K u u b a a n , v a a n ovat t u n n e t t u j a menettejy-m
u o t o j a myös n i i n sanotussa "vapassä m a a i l m a s s a " , mi.ssä
n y t vuodatetaan n i i n vuolaäi?lTkrokotiilinkyyneleitä K u u b an
k u o l e m a n t u o m i o i d e n johdosta. Jos mis.sään, n i i n tässäsopii
R a a m a t u n opetus: " K e n on .syytön, hän heittäköön ensim­mäisen
kiven."'
Meidän lehtemme l u k e u t u u n i i h i n , j o t k a toivovat ajan
t u l e v a n , j o l l o i n missään maassa ei enää k u o l e m a n t u o m i o i ta
anneta eikä niitä täytäntöönpanna. M c olemme v a k u u t t u ­n
e i t a myös siitä, että tämä aika ci ole enää k a u k a n a , sillä
i h m i s k u n n a n k e h i t y s on siinä vaiheessa, että k u o l e m a n t u o ­m
i o t k i n tulevat jäämään museotavaraksi. M u t t a tuonnittavaa
u l k o k u l t a i s u u t t a on se. jos nähdään " r i k k a toisen silmässä
m u t t e i malkaa omassa"; tahtoo sanoa, meidän c a n a d a l a i s t e n -
k i n on e n s i n p u h d i s t e t t a v a omat pcrraspäämmc, ennen k u in
lähdemme t o i s i i n m a i h i n ••puhdistustyötä" tekemään. E r i k o i ­sesti
C C F : n - k o r k e i m m a n johdon, i n t o i l u n j o h d o s t a on sanot­t
a v a , että "hyvät aikeet kestopäällystävät usein tien kado­t
u k s e e n " . . I n t o i l e m a l l a K u u b a n k u o l e m a n t u o m i o i t a vastaan
yleensä. C C F : n johto jättää huomioonottamatta v a l l i t s e v an
t o d e l l i s u u d e n j a on s i t en m e n n y i sinisilmäisyydessään n i i d en
taanti:Wnusvoimien r i v e i h i n , jotka haluavat pitää K u u b an
kansan s u u r e l t a osalta u l k o m a i s e n pääoman sorro.ssa j a r i i s ­tossa.
Tosiasiat ovat äärettömän i t s e p i n t a i s i a , k u t e n tiedetään.
J a seuraavat ovat t o s i a s i o i t a : Y h d y s \ a l t a i n (ja Canadan) hal­l
i t u l t a ei estänyt hetkeäkään K u u b a n v a l l a n k u m o u s h a l l i t u k -
s e n tunnustamisessa se. että j u u ' ' i siihen a i k a a n siellä tuo­m
i t t i i n sotaoikeudessa joita?:in Batistan \-eri yöntckijöitä
k u o l e m a a n . Se t u l k i t t i i n siinä vaiheessa K u u b a n sisäiseksi
asia-ksi.
• M u t t a k u n t u l i selväksi, että K u u b a n \ - a l ! a n k u m o u s h a l -
l i t u s ei ehkä a i i s t u k a a n W a l l S t r e e t i n miesten nuorista kis­k
o m a k s i sätkyäijäksi. vaan aikou \apauttaa maansa myös
u l k o m a i s e n pääoman kahleista — ,e;i .saavuttaa ••poliittisen
v a p a u d e n lisäksi myös t a l o u d e l l i s e n v a p a u d e n " kuten F i d el
C a s t r o Hävanan suuressa kansankokouksessa j u l i s t i viime
k e s k i v i i k k o n a , n i i n s i l l o i n muuttui'ääni kellossa. Y h d y s v a l ­l
o i s s a , nousi k o r k e i l l e p u h u j a i a \ o i l l e senaattoreita ja m u i ta
silriiänlekeviä. jotka ovat k a i k e s s a o m a n t u n n o n rauhassa s i u -
manneet S y n ^ m a n Rheen, Chiant,' K a i - s h e k i n |a m u i d e n l u - .
v i n t a s k u d i k t a a t t o n e n teloitukset la muut v e r i r u s k e a t s y n n i t,
itkemään K u u b a n . v a l l a n k u m o u s h a l l i t u k s e n k u r i u u t i a - suta
k u n siellä on t u o m i t t u d i k t a a t t o r i B a t i s t a n h v \ a k s i ihmisia
k i d u t t a n e i t a ja tappaneita petoja kuolemaan.
S e l v a a on. e t t e i tällaisella ••itkulla ole m i i a a n t e k e m i s ta
m o r a a l i k y s y r a v s t e n kanssa, .silla t a r k o i t u s on i l m e i s e s t i nos­t
a t t a a yleista m i e l i p : d c t t a K u u b a n x ^ a l l a n k u m o u s h a i h i u s ta
v a s t a a n nimenom£:an siina mielessä, etta v o i t a i s i i n t u r v a ta
y h d y s v a l t a l a i s t e n j a s a m a n tien c a n a d a l a i s l e n s u u r o m i s t a j i en
pääomasijoitukset Kuubassa. S i e i l a o n a m e r i k k a l a i s t a pää­omaa
s i j o i t e t t u n a n o m SI.000.000.000. .Naiden s i j o i t u s t e n me-
.netys, v a i k k a K u u b a lupaisi v i e l a maksaa t a v d e n korvauk.sen
v a r s i n a i s i s t a s i j o i t u k s i s t a , t a r k o i t t a i s i l a t k u v i e n r i i s t o m a h -
d o l l i s u u k s i e n menetystä Kuuba.ssa. j a se saa t i e t y s t i Wall
S t r e e t i n miehet itkemään pelkästä ••ihmisrakkaudesta '
Meidän vakaa kasitvk-scmme on. e t ta D i e t e n b a k e r i n hal­l
i t u s on m e n e t e l l y t v i i s a a m m i n , k i e l i a v t y e s s a a n tahan rnen-nessa
sekaantumasta K u u b a n s i s a i s im a s i o i h i n naiden " k u o -
l e m a n t u o m o i i d e n " perusteella, v a i k k a s e n k i n asenne jattaa
p a l j o n toivomisen varaa. Meidän mielestämme C C F : n johdon
j a koko taman maan työväenliikkeen pitaLsi la.ssa t i l a n t e e s sa
kyetä erottamaan j y v a l akanoista — tosiasiat u n e l m i s t a — •
;ja vaatia..päättävästi, etta meillä ei ole k a n s a k u n t a n a mitään
m u u t a k u i n . v a h i n k o a s i i t a jos v n t a m m e sekaantua K u u b an
si.saLsiin a.sjoihi:n. v a i n siksi etta W a l l S t r e e t i n sikäläset pää­o
m a s i j o i t u k s e t voivat o l l a •••vaarassa''. •
Argentiinan yleislakosta
. ; • , K u t e n p n meidänkin lehde.s.samme k e r r o t t u . A r g e n t i i n an
työväenluokan t y y t y f n a t t o m v y s v a l l i t s e v i a o l o s u h t e i t a vas­t
a a n on noussut m m s u u r e k s i , etta .siellä p u h k e s i v n k o n väih-
-teessa y l e i s l a k k o , m i k a a'~.iallisesi] puhuen pysähdytti maan
.3<oka talouselämän.
L a k k o t a i s t e l u nousi h u i p p u u n s a l a u a n t a i n a , j o l l o i n noin
; t u h a t miestä käsittänyt p o l i i s i j o u k k o m u r t a u t u i neljän pan.s--
" s a n v a u n u n j a m u i d e n k e v y e m p i e n pans.sariajoneuvojen sekä
k y y n e l k a a u s p o m m j e n varassa J V r g e n t n n a n v a l t i o n ^ l i h a n p a k -
- k a u s k e s k u k s e e n - m m n e nom 5,000 l a k k o l a i s t a oli asettunut
YLEISÖN
KIRJE
Tuskm oli vuosi 195!) alkanut,
kun Belgian Kongon puakaupun-
Sissa Leopoldvillcs.sa puhkesi kiih­keitä
niieIeno.soituksia, jotka pai­kallinen'
poliisi sotaväen suosiolli-
.sella myötävaikutuksella tutun­omaisin
keinoin kukisti: tiedot sur-mun.
sa saaneista alkuasukkaista
liikkuvat 40 ja 200 välillä. Kelfrian
Kongossa on joskus nähty — to.sin
peru.steettomasti — jonkinlainen
siirtomaaidylli. jossa onnelliset a l ­kuasukkaat
työskentelevät kilttien
valkoihoisten isällisissii hoivissa.
L.eopoklvillen mieleno.soitukset niitä
seuranneine toimenpiteineen —
.'\bako-järjestön hajoittaminen ja
laskuvarjojoukkojen kiireinen len­nättäminen
maahan — liiiyät vii­dellä
iskulla tämän idyllin murs-kak.
si. Siihen olikin jo aika., Bel­gian
Kongossa maksetaan nyt kor­koa
sille pääomalle, jonka kunin­gas
Leopold II maahan vuosisadan
vaihteessa kylvi. Nimittäin: Kongo
on lajissaan suorastaan klasNillinen
esimerkki, miten siirtomaa valla­taan
ja miten sitten puristetaan
suurvoittoja hirttonuora toisessa
kädessä.
KURITTOMUUTTA
K i k a s mies kutsui kunnioitetun,
ystävänsä v i e r a i l u l l e luokseen ja
ystävä otti k i i t s u n vastaan. Vierai­lusta
-tuli hyvin tapahtumarikas.
3amalfr~lcmr-Tsäntä koetti täyttää
k a i k k i kohteliaisuussäännöt, mm
.'Tiuut "perheenjäsenet" tekivät vie-
.•ailijan olon m a h d o l l i s i m m a n epä-l
u i k a v a k s i ; ei puuttunut mätiä mu­na
eikä tomaatteja, j o i t a h e i t e l t i in
^'lerailij^ia kohti. Samoin tapahtui,
i i u u a l l a km m i h i i i v i e r a i l i j a v i e t i i n.
Suuret taulut reunustivat hänen
ilonsa j a n i i h i n o h k i r j o i t e t t u ha-
\'yttoniyy1\5ia vierailijaa vastaiui. j
r a u l u i s s a s u u r i n k i r j a i m i n n i m i t e t ­t
i in v i e r a i l i j a a murhaajaksi, v a l e h -i
telijak:>i ym. yhtä k a u n i i l l a nimillä, j
.sekä kehoitettiin palaamaan ko j
tiiian. Ystävä o l i s i v i s t y n y t i h m i -!
nen, Ivän t i e s i mikä k u u l u u hyvään j
käytökseen v i e r a i l u l l a ollessa. Hän
h y m y i l i vaan ystävällisestii sekä
.sanoi, ettei se mitään tee mitä ym­pärillä
tapahtuu.
Mitä tekisit Sinä jos v i e r a i l u si
aikana saisit tällaista kohtehur?
Omasta puoksstani .se o l i s i ainakin
v i i m e i n e n vierailu siinä talossa.
Mutta näin julkeasti kohdeltiin '
Y h d y s v a l l o i s s a vieraan välitön p u a
l i v i r a l l i s t a edustajaa. Onko kukaan
kuullut vastaavaa esimerkkiä IS
An m a t k a i l i j o i s t a tämän v i i M a i l i j a i i Tiedot ni,ihi.iv;in Konuo-vii IMU
kolimaa.ssa^.' Siinä näemme taas • lahu-i.sia l o i EuioijppaMn c i ; - i i n m ; i i -
I .si'ii "vapaan maan^' tehtaan leiman ; s e i i a tunncitii a r n c r i k k . i l . i i D f n l i l m -
j j a mihin sen käyttö johtaa. On se niip.s ja iiiiknmism: i i k ; u i r i a Hi-my
sentään mielestäni l i i a n •"vapaata"" Morton Si:i!ili-v. j ^ k a i,inimikmis: . ;v
käytöstä kansalaisilta, jotka ylpei 1878 saapui MarM' i l l i ' h i r . s u o i i ; . i -
levät sivistyneisyydellään. Onko maan ra.ska.ci inatk.m i u i l k i l\ i i V i t : i -
sen maan k a i i b a l a i s i l l a niin suuri tas.iaja-.-Vfnkan uia.^M l a n i c i n M . . ; -
vapau.s ( t a r k o i t a n roskaväellä. kult st' i l l o ' l u i i S t a n l i - vM o l i . s a a p u n u v..-.-
t u u r i - i h n i i s e t siellä istuvat linnassa t: i a n B t - l i ; i a i i .silloi.si-n k i a i i i i k a a u I.. n-l
a i tehdään h i l j a i s i k s i . - - i o s eivät poUi I i n p . u i e-dustojii.j^ j ••k.< p v . -
tintii periaatteistaan I. ettei s i i h i - n . s i v a t :u:kirn' i - ^ r n , i : f : . i i ! ! i a . i vali''<i-löydy
mitään sulkua, vaikka h e ma.sti p a l a a i n . i a i i .^fiir;k....n •.^.il.u
laittomasti käyvät sotaa rauhan ai ' sa teluavi.s.<.a '
kana . v i e r a a n , ystävällisen valtion I. f o p o l c l i i i e s ; - • . t l . i n . i i ^ . i l . i : . - . ; t, i i -
p u o l i v i r a l l i s t a edustajaa kohtaan, t a v a t ' i.ia.s jiion'i . v . n Biys.schvs»
.Mielestäni ..>;e on s u u r i kan.^allincn 1876 pid. - : y y i : -.M I . ' ! . . ! : ! ! ! - ! - ! - ! ) ko: :•-
häpeä, josta ei kannata ylpeillä. n' n s . M i n j o . - ; - . , imiudo.sici; u n -^..1111-
— L. P. ' lea ylL-icii K o i i u o . n ; i n k i i n i . M - k . M " N'i-
Rossland-Trailin vaalit
osoittivat CCFn väärän
poliittisen linjan
Vancouver. — B r i t i s h C o l u m b i a n l i u o l i m a t l , * p u p i i l a a i lM• ^ t i ^ t-lidok j
tvöläiset jotka haluavat edisty» kaasUi .Social ( n d i l n i f n c l t i 4 0 .
m i e l i s e n hallituksen nykvisen So aanista. • j
c i a l C r e d i t i n taantumuksellisen ja , ioiM' k s i . (.(!•. j u i i k . i juhl.ij. d ^
mädän h a l l i t u k s e n t i l a l l e . U i l e e nyt o v a t jiili.MamM'!. f i t a lu- i i i l c\at •
vetää oikeat johtopäätökset -pien- 011,1. v a a l i e n j a l k c i - n m i i o d . . - l a i n , i .m ,
t en • y l e i s i e n vaalien ' toimittimuses l i . i l l i t u k M M i ja hylkäsivät yhtfu.u i
ta F{o'^sland-Trailin vaalipiiristä svv.starjouk.scn. siivat \.ihcmiiian ,
joulukuun l.T paivana. ' l a m a va;tli aaiua k u m vnmc va. i l e i - >a
KolinaiHifk- ^ i . melkein kaikki ne
aäne.^täjät. j o t k a kaaii>ivät .--elkän j
sä Social ( ' r c d i t i l l e . ääne>tiv;it koii .
.<c'i"v;itiivej;i. 'rämä osoitta;! sitä'
v a a r a a , e t t ä konseiv.ttiiv iru'ii halli j
tus pää.see jälleen valtaan Hrifi.sh 1
Cohimbia>>a. ellei .^aada aikaaiil
työläisIiMi ja f . i r i n a i i e n vliteisloi [
mintaa, j o k y perii.stmi inaakuntani-,
me myönt"ei>eJ|e ohjelinjille.
l,;flK)T-|'i-n.:^ri'>.sive-puolueen Hri j
: tj.sli Columbian nia.akiintajjirje.sto;
: on antanut näistä \ a a l i ' i s l ; i laiisuii |
I n o n ja siinä tullaan siihen tulok '
seen. työläisten tappio johtuu C C "
F : n joht;ijain nykyhetken p o l i l ii
kasta. Ik* eivät noudattanoet Ca
nadian Labor Cpnj^ressin päätii.slaii-'
selmaa; . j o s>a kehoitetaan kehitlii-inään
"'hiajalle polijallc perustuva :
' k a n s a n l i i k e ; j o k a koskee CCIf. työ-!
Kumia, kultaa ja kädettömiä
Belgian Kongon taustakuva
mea ei pida oltaa kirjaimellisesti,
s i l la itse asias.sa Leopold oli hyvissä
a j o L s s a haistanut aikansa siirtomaa-tuulet
j a vapi.si innosta- l e i k a t a oman
csuutensa vicla jakamatta o l e v L s ta
alueita. Tata varten oli komitea muo­dostettu.
.
STANLEYN TOINEN M.ATKA
Stanley oli k u i t e n k i n suna maarm
a i i i j l o . s a k s i . etta kat.soi ensin velvolli­suudekseen
tarjota rikasta löydös­tään-
toimeliaalle bnUdaiselle leijo­nalle,
mutta kaynii Lonioo.s.sa o s o i i -
tautui tällä kertaa "Turhaksi. G l a d -
sione o j i s i l l o in -pääministerinä, eikä
hän tunnetusti ollut ensi sijas.sa k i i n -
raakftkumina. Ja totta han itse v a ­pautuisi
"likaisen työn'' johtamises­ta
han rvhtyi.\ t a l l a pohjalla myy­mään
toimilupaoikeuksia halukkail­l
e — - m m . ameriKkalaisia tuli tata
kautta runsaasti Kongon markkinoil­le.
KATKOTTUJA K.HSIA
On lavsin luonnollista., etta Kon­gon
alkuasukkaat eival vapaachloi-se.
sti halunneet maksaa veroa-Leo-poldille
tai t a i ta toimilupia .saaneille |
yhtiöille. Heidät piti .snhen pakottaa
j a näistä pakkotoinienpitcistä alkoi ,'
maailmalla pian Uikkua pöyrislyttä;^ |
viä tietoja, joita saatiin mm. v i r a l l i - '
Japanin unioiden
jäsenmäärä lisääntynyt
Tokio, — J a p a n i n työministeriö
i l m o i t t i ' A'iikon vaihteess^, että
u n i o i h i n : järjestyneiden .työläisten
lukumäärä viime kesäkuussa oli
6,880j000, eli i4.2 p r o s e n t t i a enem
män k u i n vuo.si a i k a i s e m m i n . - U n i on
osastojen lukumäärä kesäkuussa
oli^27,823, e l i 4.8 p r o s e n t t i a enem-^
män kuin vuosi aikaisemmin,*^
i i i o s l u n u l s i i r t o m a i s t a . P e t t y n y t S t a n - ! s e i t a brilliläiseltä t a h o l l a . Niinpä
' - kerrottiin, etiä j o s j o k i n kylä ei t o i ­m
i t t a n u t .sille määrättyä veroa, n i in
J e y oli nyt v a h n i s lähtemään L e o -
j p o k i i n .-;aiaisi.s.sa tehlävi.ssä K o n g on
I l a t v u k s i l l e , m u t t a päästyään .sinne p a i k a l l e lähetettiin .sotilaso^a.slo. j o ka
! v a i v a l l o L s e n m a t k a n jälkeen j o u l u - i toi päämajaan a l k u a s u k k a i d e n k a t ­on
tärkein p o l i i t t i n e n ilmapuntari
sitten yleisten ma.ikuntavaalien.
.Mta se o s o i t t a a'
K n s i k s i . Social Credit menetti
paljon aania t a a n t u m u s p o l i t i i k k an
! sa t a k i a Luonnonresurssien anta
minen. sen s u u r l i i k k e i d e n palvelu
' la sen riveissä ilmennyt madannai
'• s v y s ovat avanneet siimat monille
J o t k a ovat kannattaneet aikaiseni
h n i n Soci;il Credit puoluetta. Nama
ihmi.set etsivät nyt vaihtoehtoa.
"Täysin onnistu­nut"
liuono M\i
Washington. -— K c s k i v n k k o n a
v i l e t t i i n t a a l l a tietoja, etta maanan­taina
ammuttu Polaris-ohjus lensi, v a e n j a i j e s t o j a , farmareiden jarjes-vain
60 m a i l i a 800-trtailisesta lavo:;- toja, korkean ammattitaidon omaa
teestaah viime maanantaina, vaikka j v i a j a m u i t a vapaamielisiä l y h m i a '.
laivasto sanoi sitä ensm "tasyin on- I l e pitivät kiinni C C l - n monopoli.s-n
i s t u n e e k s i " y r i T y k s e k s r " ' " I ta Silla .se hajoitti B C n laajan
Tämä paljon maino.stcttu b a l l i s t i ] työväenliikkeen ja olivat sila. miel:
nen ohju.s, jota kehitetaan vedcna-jta, etta jos hallitusta halutaan
l a i s i s t a ammuttavaksi v o k o t l i m e k s t , ' vaihtaa, n u n s i l l o i n oli aanestettä-putosi
mereen Cape Canaveralin^ ya C C F . T a m a aiheu,tti. hajaaniuis-
" a s e m i i n " .
— Nama työläiset o l i v a t r y h t y n e e t l a k k o o n .sen v u o k s i , e t ta
j A r g e n t i i n a n . k o n g r e s s i . o l i : päättänyt, siirtää v a l t i o n : l i h a n p a k r
^ k a u s k e s k u k s e n ' 3 ^ k s t t y i s t e n h a l t u un
Tamhn p o l n s i h y o k k a y k . s e n johdosta, missa monet l a k k o -
.»Jaiset l o u k k a a n t u i v a t , , a l k o i . t o d e l l i n e n k
B u e n o s A i r e s i n työläisten kaupunginosassa. L a k k o l e v i s i k u ­l
o v a l k e a n t a v o i n j a s a a v u t t i p i a n y l e i s l a k o n mittasuhteet.
M u t t a sen s i j a a n , etta h a l l i t u s o l i s i r y h t y n y t kansan t a h -
:d_on m u k a i s e s t i o l o s u h t e i t a p a r a n t a m a a n , p r e s i d e n t t i Frori
. ^ j u l i s t i s o t a t i l a n v o i m a a n ; maara.si:maan k o m m u n i s t i p u o l u e en
4 l a k k a u t e t t a v a k s i , : . t a k a v a r i k o i k o m m u n i s t i pu
j u l i s t i saman tien k a i k k i l a k o t k i n l a i t t o m i k s i , minkä jälkeen
,hän it,se matku.sti W a s h i n g l o n i i n k a i k e t i uusia neuvoja tie­d
u s t e l e m a a n .
Jos koskaan n i i n tässä on ,selva tapaus, mis.sä nähdään,
että k u n työväenpuolue, la.ssä tapaukse.ssa A r g e n t i i n a n kom­m
u n i s t i p u o l u e , j u l i s t e t a a n taanlumuk,sen t o i m e s t a l a i t t o m a k -
, s i , n i i n tämän ' * p a n n a n " t o d e l l i s e n a t a v o i t t e e n a on k o k o työ­väenluokka
j a loppukädessä koko kansa! T a a n t u m u k s e n i k i ­v
a n h a n a p a t e n t t i k e i n o n a on o l l u t j a on e d e l l e e n k i n se, että
. j ' o k a i n d n l a k k o l a i n e n , a m m a t t i y h d i s t y s m i e s j a t a v a l l i n e n k a n ­a
s a l a i n e n voi o l l a -tähän " l a i t t o m a a n " pijolueeseen k u u l u va
, kuu.ssa 1881 hän totesi tyrmistyksek-
I .scen Ranskan lipun liehuvan vesipu-
Itouksilla: ra n.siika lainen tutkimus-
I matkailija de Bnr/./.a oli ennättänyt
i fii.sin. Stanley ei kuitenkaan vitkas-
1 icHut. v a a n kääntyi joen eteläpuolel-
1 le. i)i'ru.sli Leoi)oldvillen kaupungin
; .>;eka viisi "a.semaa" ja ."^olmi 400 •'.'=0-
; pimu.sia^' paikallisten päälliköiden
, k.iii'^.sa.
' Yli 2 niilj, neliökilometrin .suurui­s
i e n Koiiiio oli nyt l.eo|)okiin kasi.ssä.
' To.^iin tarvittiin vielä ko-olti diplo-l
m a a t ! i s : a juonittelua JA kaupanhie-
! roir.aa Euroopan muiden .siirtomaa-iiiauien
kaii.ssa. ( n i i f . a ne Leopold .sel-
' v i l i i cduk. s c e n ja hänen perustaman-
I s.i ••kan.--ainvahnfn Konno-.seura''
; saattoi aloittaa toiinmtan.sa.
I •VAPAAVALTIO"
I Nayiti .iluksi .silta, o i ' a K O U R Ö olisi
inuodo-tuiuit LeoiKildille heikoksi
'afaänk.si Hän toki .siitä - K o n i j on va-
' panvaltion". tuli itse .sen •"hallilsi-
.ia!-;<i^' hcmakuas.sa 1885 ja ryhtyi s i ­joittamaan
franyejaaii. joiden oli
: maara munia kultaisia munia. Näin
;:(),!!! lopiiliii kävikin, mutta ennen
' s n a Lcop"l(| c l i t i tyhjentää .sekä omai
; r t i a i.iiii.ika.ssat, la 1895 h a n oh jopa
•kirjaimellisesti v. i i a r i k o i i partaall.i
r ) ! i nimiMain syvta maustaa, etta •'va­pa.
1 v a l t i o " oli hänen majesteettinsa
henkilökohtai.sta omai.suutta. joten
, v i r a l i i s e s l i häti ei voinut tyhjentää
, valtion kass. i a yrityk.<.'^rn.sa
SI l RVOITTO.IA
K. i a n n e kui:enkin tapahtui K o n -
u o s i a ammennettiin vaiii r a a k a K u m ia
I ja norsunluuta ja varsinkin kuin.n.
I iT^pPMsM kr.sv.iiuit k v s v i i i a al.-ioi .sy\-
j l a a k u l M a Leopoldin arkkuihin. M a i -
' !iiliako<.ii vain. etta kun KonRosia
•' v i e ' : : n 1891 kumia 300.000 I r a n a m a r -
: v o M a mm kvmineiien vuotta myo-l
i e n i m l ! - . vastaava luku, k i r j o u e l t i in
!.) ti::m, - r r i :n 39!t m i l i frangia Sa-.
jjias a ajas.sa .noisunluun vienti kak-sirk-
rtMisf.n eivatka I.eopoldm tulot
sumkaiin pv.salitvneei tahan.. O n la.s-k
f t i u etta I.eopold hvotyi Kongosta
20 inilj kultadollaria. jot;-:a han käyt­ti
suurimmalta osalta pal.itsien r a ­kentamiseen
ja Ostenden mmittaini-seksi
kansainvälisek-i kvlpvlnke.skuk-sfksi
hanke, joka tosin jotakuinKin
lavdflli.se.s!! epäonnistui ylelhsista r a -
kennclmisM huohmalla.
M i t a l i n toinen puoli holUi täten k u l -
l .ia )a dollareita. Enta suten toinen
puoli ;Ukua.suksaat^ Rtiha-auto-maaitnisa
kavntnn .'•aaltanu.sek.si
Leopold eiisi töikseen julisti k a i k Ki
•vapaat maat . kuuluvak. s i valtiolle
i s u s itspllreiii 1.1 t u l k i t s i -ei-",-iiwik-s
f vnui alkuasukaskvlat olemattomi-ne
peitotllkkumeeii. Sitten, h a n kielsi
kaupanteon muiden kum v a l t i on e h n - .
ten kan.ssa la asetit lokaiselle raon.
joka oh m a k s e l t a v a norsunluussa t a i
l:aist'.n kädet o.soituksena siitä, että
ransaistus oli riittävän tehokkaasti
])antu loimeen. Eciclleen kerrottiin
ihmissyöjiii käytetyn laiikai.sureiki-kunnissa
ja ilnnis-yöni iä vaalitun
muutenkin pelon lisäämiseksi. Edel­leen
otettiin kyläl.iistfn vaimoja
jianitivanKiksi ja toimeenpantiin .suu­risuuntaisia
teloituksia. Kapinanpoi­kaset
hukutettiin arvolnnalta vereen.
Verot nostettiin niin korkeiksi, et­tä
alkuasukkaiden peitot ilkut jäivät
viljelemättä ja näliinliata ka-voi. jon­ka
seurauksena kokf^naisia kyläyh-dyskuntia
autioitui. Kun Stanley
l i i k k u i Kongon varsilla häti arvioi
siellä :isuvaii 40 milj' alkuasukasta
Luku lienee ollut liian suuri ja h i P r
rnaii myöhemmin paadyi'iin 20 rnil-toona;
in. nn.tta kun L i " i ) ( ) l d u i " v a -
)):iaval;io'^ lakk.i.^-i oli-masia oli a l k u -
asukk.iita enaa 8 5 milj ro.-iaa. Erotus
on Leopaldrsta säteilleen valkoinen
miehen kumin ja nor.sun!;iiin himon
hinta.
Konno pysyi Ltoijoldin k.isis.-a vuo­teen
190G saakka. j o l i . J i n iuvn — lä­hinnä
yleisen suu'tumuk.~en lauhdut-tamispk.
si, — mvi s i n Beluian v.diinl-
]e lalies 100 mi!.! i r a n - i n hinnasta
.Nam • tuli Konao-ta BekM.m siirto­maa.
jfmkalai.S'-:..! -e on .\lia e ; i c ! -
leen.
BFLOIAN SIIIMO.MAA '
V a l l . in sin ; y : n i n i 11 Le ip )lclil'.; Bel­gian
valtiolle merkitsi melkoista pa­rannusta
Kongon alkuasukkaiden
asemaan. Ni.skan taittavat pakkove-rot
ja rankaisuretkikunnat poistettiin
ja maa s i i r t y i " n o r m a a l i i n siirtomaa-elamaan".
Eurooppalaisittain punni­ten
se on k u i t e n k in ankeaa sekm. Se
' merkitse ehdotonta valkoista ylival­taa,
vieraista pääomaa (nimenoihaan
amerikkalaista), pieniä palkkoja, sai­rautta,
työttömyyttä ja lukutaidotto­muutta.
Että tyytymättömyys yhä k y ­tee
näkyy selvästi LeopoIdviJlen tuo-reimmasta
mellakasta, joita edeltä-,
neei sattuivat sodan aikana Manie-inaa.
ssa ja Luluaborgissa. Maniemaan
1943 sattuneen kapinan tuloksena
tuomituin 73 alkuasukasta kuole­m
a a n , heistä kaksi 1 nimellään Jeesus
K r i s t u s ja Halleluja muuten, mikä
viittaa kapinan nou.suun krist-inaskon
julistaman . ta.sa-arvoisuuden pohjal­ta
1 hirttämällä. Luluaborgin kapi­nassa
vuotta myöhemmin alkuasuk­kaat
piiiväl useita päiviä hallussaan
valloittamaa Iisa mainittua kaupun­k
i a , kunnes belgialaiset sotajoukot te­kivät
siilä lopun. Vuoden 1952 v i r a l ­lisen
tila.slon mukaan Kongo.ssa oli
3.813 p o l i i t t i s i a vankia ja heistä 612
oli kirjattu "vaarallisiksi''.
Entä nyt? Belgian hallitus on
Ahako-liikkeen voimannäytteen
jälkeen harvinaista ripeyttä osoit­taen
luvannut uudistuksia ja pa­rannuksia
Kongon hallinto-oloihin,
mutta kuningas Raudoin on sen
päätteeksi huomauttanut, että "hil­jaa
hyvä tulee". Tämän mukaan
siis odotettavissa on väin sanojen
höystämää vitkutusta. Miten ta­hansa,
sillä siirtomaavallan kuolin-kellojen
kalke kuuluu Belgian hal­lituksen
tnimenpitetstä riippumat­ta
jo selvästi Kongostakin.
— Olli Laine.
J A
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITÄTÄ
NEUVOTON
- — - H a l u a t t e siis lomaa mennäk-senne
n a i m i s i i n j a viettääksenne
k u h e r r u s k u u k a u d e n ? Pitkänkö lo­man
haluatte?
- — H m m . . . m i t e n pitkää lomaa
ehdottaisitte?
— Älkää kysykö sitä m i n u l t a . E n ­hän
ole edes nähnyt morsiantanne!
JA PALJON ON LYSTIÄ
— K l l a meidän mieskuoromme
harjoituksissa on paljon lystiä. Me
rupattelemme, juomme kahvia, jot­kut
pelaavat korttiakin ja jos vai­momme
sattuvat tulemaan, niin
voimme vaikka vahan tanssiakin.
— Koska te sitten laulatte?
— M a t k a l l a kotiin.
"Rauniot eivät ole
vielä sammaloituneet"
Helsinki. — Inarissa pidetyistä
k e s k u s t e l u t i l a i s u u d e s t a on lähetet­t
y S K D L m , sos.dem. opposition jä
m a a l a i s l i i t o n eduskuntaryhmille
kirjelmä, jossa toivotaan sellaisen
h a l l i t u k s e n muodostamista, joka lo­pettaisi
suurpääomaa suosivan po­l
i t i i k a n j a a n t a i s i eduskunnalle esi­tyksen
työttömyysvakuutuslaista sii­nä
muodossa, että sen kustannukset
t u l i s i v a t ensisijaisesti suurtyönan-t
a j i en kannettavaksi.
Kirjelmässä huomautetaan, että
v a l l i n n e e n hallitussuuntauksen a i ­kana
työttömien määrä on Inarissa
kohonnut lähes 200 henkilöön, jois­t
a kokonaan työtä v a i l l a o n 82 hen­kilöä.
Työttä olevien toimeentulo
on s o s i a a l i h u o l l o n varassa.
Edelleen huomautetaan, että
inarilaisilla on vielä kovat muis-t,
ot kokoomuslaisesta politiikasta
ja sen seurauksista, siliä kaikki
rauniot eivät ole vieläkään sam­maloituneet
muistuttaen mieliin,
mitä seuraa kun kokoomus saa
hallita.
Karibuiden tappa­mista
rajoitettava,
sanoo biolooai
[""nliisi tarkastclema.ssa s a l k k u a , loka oli o t o f tu eraalta
.sak.salai.sc!ia .surtnhusolta N e u v o s t o l i i l o n laliety.ston
.rdu-stalhi .Washin!4toni.'^sa s i l l o i n k u n N e u v o s t o l i i t o n v a -
r a p a a m i n i . s t c n M i k o j a n o l i .«;iella. S a l k u n omistaja K a rl
H c r l l o oli .sanonut p o l i i s e i l l e , etta hauella o h pommi
.salku.s.saan la etta han hakusi tavata varapääministe­riä.
V a i k k a saikus.sa c i o l l u t k a a n muuta k u i n paperia,
v i e t i i n K a r i p o l i i s i n saattamana pois. . .
— Indonesian s a a r i l l a olevan tuli­v
u o r i Krakovan purkaus 1883 a r v i ­oidaan
olleen 100 kertaa v o i m a k - ^
kaamman kuin vetypommiräjähdyk- Saskatopn. — E l l e i k a r i b u i d e n r a -
sen. ! j a t o n t a tappamista estetä, n i i n ne
— — r-.—— — i katoavat sukupuuttoon Canadan
• pohjoisosista, sanoo Saskatchewa-n
i n luonnonresurssien departmen^
j t i n b i o l o g i F . A . G r e g g raportissaan.
Hän on sitä mieltä, että Canadan
I pohjoisosissa asuvien canadalaisten
[ t u l i s i opettaa harjoittamaan pidät-
I täväisyyttä karibuiiden tappamises­sa.
E s k i m o j e n kielellä j u l k a i s t u k i r -
i Janen, jossa opetetaan ettei k a r i b u i -
; ta pitäisi rajattomasti tappaa, on
edistänyt jonkun verran näiden
eläinten tappamisen rajoittamista.
N i i d e n tappamisen rajoittaminen
I l a i n n o j a l l a on v a i k e a toteuttaa.
Canadan pohjoisosissa asuvien
monien esikimoiden, i n t i a a n i e n ja
sekarotuisten elämä ön monessa ta­pauksessa
riippinvainen karibuista.
Jos karibut häviävät samalla' taval­l
a k u i n buffalot hävisivät n i i n h a l l i -
1 t u k s e n on r u o k i t t a v a j a vaatettava
' huomattava niäärä pohjoisen asuk­k
a i t a .
I Sudet sekä j o t k u t toiset petoeiäi-
! met, t a u d i t j a syöpäläiset aiheutta-
• vat j o n k u n v e r r a n katoa' k a r i b u i d en
: keskuudessa, mutta liikametsästys
; on s u u r i n syy n i i d e n vähentymi-
;• seen. •
, Tutkimukset osoittavat että n y -
; kyään p n vähän v a s i k o i t a k a r i b u l a u -
! moissa j a e l l e i niiden metsästystä
j vähennetä, n i i n Bärrenin maaila ha-
I viävät k a r i b u t;
i i
PÄIVÄN PÄKINÄ
l a n n i k o l l a . n om 740 m a i l i a maalis
taan. ••
E s i t e t t y j e n ky.selyjen perusteel'
i l a Yh~dysvaltain laivaston puhemie­h
e t - myönsivät k e s k i v i i k k o n a , etta
tämä Ohjus " e i saanut a i o t t u a kanta-v
u u s m a l k a a ' ' j a n i i n o n . k o k e e n tu:;
l o s k i n määritelty uudelleen " o s i lr
täiseksi o n n i s t u m i s e k s i " '.
V i i m e v i i k o l l a meni l^cntagoniUa
ÄYhdy-Svallain sotapäamajalta—-
lähes I I t u n t i a ennenkuin se tun­nusti,
etta 6 300 m a i l i n ^ matkalle
lähetetty :Atla.s-nilninen. o h j u s nioivi
vain 200 m a i l i n päähän.. Sitä en­nen
a n n e t t i i n ymmärtää; että; At|as-ohjukscn
k o e ' o n n i s t u i hyvin
" k a p i n a l l i n e n " . Täten, iri^ne-t
e l l en o n moneen k e r t a a n työ­väenliikkeen
rivejä yritetty
hajoittaa, j a siinä on t o i s i n a an
onnistutlukin.-.NahtäväksiiVain
jaä onnistuukö tällainen: p o l i i t ­t
i n e n silmänkääntötcmppu
önaä herran vuonna 1959 A r ­gentiinassa?.;
^.Jokatapauk.se.ssa
c a n a d a l a i s t e n , kuten muiden­k
i n maiden työtätekevien y l e i ­nen
m i e l i p i d e on ehdottomasti
A r g e n t i i n a n työtätekevien ja
heidän o i k e u t e t u n taistelunsa
p u o l e l l a !
i a työläisten keskiiii,dessa. K l l o i ta
ta p o l i t i i k k a a muuteta, m i n .se voi
merkitä l o r y h a l l i t u k s e n valtaan tu­l
e m i s t a .tulev.-iisuude.s.sa.
L I ' P n British Columbian maa-kuntajärjestö
on s i j a niielta. etta
vaaleissa pitaisi noiid.itt.i.i C L Cn
p o l i i t t i s U i _ i ; l i n j a a . . K o s k a tulevat
maakuntavaalit toimitetaan mahdol­l
i s e s t i kanden vuodon s i s a l l a . i v i in
p i t a i s i - paasia; sophnukseen yhtenäi­syydestä
C C F n , LIM'n, f a i m a i i e n |.K
muiden tyovaenjai j e s l o j e n kanssa
L P P n ma.ikunt.ijai lesto siksi ke
h o i t t i j i n i o n i s t o i a ; r a r m a r e i t i i 7 CCF-seka.
nun ta ty<) vaon j a r j e s l o j a ta r-kastamaan
..edelläkerrotun ehdotuk­sen
j.h esiaa taantuinukselliston
pdasemi.sta valtaan la avata tie va­p
a a m i e l i s e l l e h a l l i t u k s e l le
Vain saunassa on "turvassa"
Pohjois-Vietnaniin
presidentti matkusti
Neuvostoliittoon . ,
Tokio. — Pohjois-Viet namin p i e -
sidentti Ilo C h i M i n h n i J i l k u s t i . v i i ­me
tnsijTinrt Hanoista lentotcit.se
Moskova a n . j o s s a • ha n osa 11 ist uu Neu -
vosl()liilon • Konnnunisti))Uoluccn;: .21v
kongressiin. .Neuvostoliiton Komnni-nislipuolueen
knuRicssi alkaa ik 27
pna
Tvovaenhiketta ylecn.sa ja' varsin­k
i n tvovaenlehtia on toisinaan m o i -
i n t n snla. etta Yhdy.svalloi.ssa k e h i l -
tvvaa poliisiurkintaa ja 'mielipiteiden
terrorisointia" on imika" l i i o i t e l t u .
M u l t a ken ;tiihan.sa rajan toisella
ljuojen kaynvL henkilö voi. todetaiCtv;
ta .siella 011:aai-ettoman vaikea paasta
;ithmisten.;kans.sa, keskusteluun mfs-
UfäiT yhteiskunnallisista kv.symyksis-ta
vaikka tavalliset ani^ciikkalaiset
ovat, vieläkin v s t a v a l l s i a j a ^ h y vm val­miita
puhumaan kaikesta j o n n i n j o u ­tavasta.
Pelko on siellä hyviiv yleir
nen ilmio
, Tama riittäköön - seka allekirjoitta­neen
elia eiaittcn muiden canada­laisten
visilohavainnoista. -Tosiasia
kuitenkin nayltaa olevan, etta työ­väenlehdet
k m ovat raha r v i o i n e e t s i ta
virkinta-i. j a : inniiikmtajarjcstehnaa,
inika on n v l Y h d y s v a l l o L s s a kehitty­nyt
-irr ja i n i t a kehitellään rajan, t a l ­lakin,
puolen: aina sima maarm, etta
G C P ; n i .syytöksien' mukaan joitakin
parlamentin I jäsenien : n i m i a k i n ; on
valtiollisen poliisimme kortistoi.s.sa?,;;
Eräitten amerikkalaisten- lyovaen-
Ichlieiv:Helojen mukaan rajan ctela-r
piiolella on ; o h r a n a n eli P B I r n k o r - ;
tistossa toinen puoli amerikkalausis-ta,''
cli nom .75,000.000 kansalaista,
|olla valvotaan "vaaiien aiatustcn"
ja muiden sellaisten " i i k o s l q n " k o h - '
dalta. Sitäpaitsi navtfaa. eiia urkin­taa.
ja salakuuntelua harrastetaan
joukkomitassa(jHinvos liikemaailmassa;
ei vain tyovaenhiketta: vaan: myös
kilpailevia: Inkctultaviakm-vastaan;
.j. M u t t a puhukaannno la.s.sa- -.suulla
suuremmalla -lamaamalla -VVashing-töinsta
tammikvniivlS.jma lahetetvs--
ta A P n flaaiasta u^^tI^lledosla m m ;
seuiaivv.ia'
" \Vashin8ton — .\ik.i-aioin on
taalla- sellainen Ivuolestutiavas'tunnel­ma
etta toinen puoli \Vasliingtonni-f
asukkaista : ;kuuntclec, (oista puolta
väestöstä..:Huohmatta . s u l a ; tvkkaal-,
teko .silta tai etteko t.vkkaa tosi­asiana
pv.syy.ein». tama tunnelma ' On
suurelta osalta oikeutettu
• ".Wa.sliingtonissa on y l i 2.5.000:haIh-tuk.
sen. palkkalistalla olevaa...tutkiiaa
j a niin on . l a s i a • k a u i J u n R i s l a . l u l h il
nuuskijani, ;puhelinkmintclMa;in.:;ja
muiden kuuntchiain kaupunki
"Lojaahsuustutkimukbet tui v a l h -
suustarkastukset-via V hiilhtusosastojen'
tutkijat ovat haviithnect ,sen mitä
suurin osa kansalaisista pitna- heidän
yksit\i.soikeulenaai/ Yksitvi.set sala­poliisi!
ovat myos loilnossa Aikai-~
semniui v-hc^^^^^^n
yksinomaan -r.avioerotuttuihni, tav. k
donneiden hcnkiloulcn.vct-sintaani; Nyt
heidän t o i n n n l a n s a . u l o l l t u i , laajalle
a l a l l e . . .
• Y l e i s p i i r t e in suun yleisö kuulee
p u h e l i n - ja muista kuunteluista vain
oikeii.sjutlujen yhtevdcssa tai . k o n -
!jre.ssni kuUlusteluMlaisuuksista ....
:'Kongressi o n knmynyt vli. 20 vuo­den
.ajan puhelinkuunteluun siksi e l ­i
a se loukkaa vk.sityiselama-oikeuk­sia.
: Tieteen kehitys erinaisine : elek-
IrOQinsine laitteineen on. tehnyt tä­män
onselinan entista hankalam-m.
iksi
'•Viisaimmat ihmiset taalla, varsin­k
i n JOS heiUa yhteiskunnallisesti on-tiirkeampi.
asema, pitavab mieles.sa-,
et-ta seinilläkin voi olla korvat;:
Ennen muut:a ollaan varovaisia kes­kus!
eltae.s.sa; liikeasioista: puhehmit-:
se
• V V Y k s i luotettavin yksityissalapohisi;
i l m a i . s i : taalla, katsomuksenaan, etta
miltei kaikki suuiemmat^ liikkeet
k a y l l a v a t -taalla hvvakseen tai: ovaT
käyttäneet; yksityissalapohisejai teol­lisuusvakoilijoina
•: '/Eras :polnsikapteenr neuvoo: '.'Jos
haluat keskustella kahden jonkun
miehen kanssa, vic hänet saunaan
(tuikkUaiseen kvlpyyn) — alaka me­ne
sinnekään l i i an usem'
: !-Kuka harjoittaa puhelin- ja muu­ta
kuuntelua' . VVashingtonLssa ja
sen ympäristössä : . . toimii 40 j u l k i s - ;
t a . tutkinto- ja rikostutkmtoelmta. ja
s u u i i n osa nnsta on j o l l o i n km t u i -
vautunut- jnihehn- ja muuhun kuun­teluun
,.
t :•'Yleisesti otak.sulaan; etta puhelin-j
a muu : kuuntelu liittyy ainoastaan:
rikoJ,hsten .etsintään; aviorikosjuttui-r;
h i n . s i i b v c r s n v i o n kiinniottamiseen ja
klu-stykscen Tama on • virheellinen
käsitys.
"Eräs yksityussalapolnsi sanoi
ansaitsevan.sa suuna palkkioita
sijoittamalla. kuuntelulaitteitaan
kauppojen j a liikelaitosten lepohuo­n
e i s i in mm, etta omistajat j a l i i k ­keenjohtajat
voivat seurata tyolais-tcnsa
moraalia, seka mita asiakkaat
sanovat tavaroista ja p a l v e l u s t a . ..
••Eras, y k s i t y i s s a l a p o h i s i . . . - sanoi,
etta .teolhsuusvakolu on tuottoisaa l i i ­kettä
teollisuuslaitosten ottaessa sel^
vaa kuka tekee minkälaisia urakka-r
tarjouksia hallitukselle; millä.yhtiöl-la
on laajennussuunnitelmia,! muur
tösajatuksia hinnoissa jne.;
"Jos palkkaatte salapolnsm-^^laitta-maan^
kuunteluvalmeet joko: yksitvis-tai
; l i i k e t a r k o i t u k s i a varten, imaksu
on $300 paivalta siita etta käytetään
mikrofoonia..joka:iautomaattlsesti: ot­taa
nauhalle mita huoneessa..»puhu-taan
. " J o s haluatte ;naille kojeille val­vojan
— ja te haluatte sita, jos mie­litte
toimia-viivyttelemättä — S i l l o i il
on makbU $500 paivalta.
" M i k s i nain korkea h i n t a ' K u u n ­telulaitteiden
sijoittaminen huonee­seen
edellyttää i l a i t o n t a sisaanmenoa
(murtoa: kansankielellä: — K ) . •. J o s : te
palkkaatte salapoliisin kuuntelulait­teiden,
laittamiseksi; huoneeseen, sil­l
o in teista tulee osakas tassa vehkei­lyssä.
Täten maksuun sisältyy palk­ka
tyosta j a myos vaitiolo sima t a ­pauksessa,
JOS salapoliisi joutuu
k i i nm •' _
Tällaista on se "amei i k k a l a i h cn
elämäntapa" nykyiJaivina,'Se o n y k s i
merkki yhteiskunnallisesta rappcutu-miskaudesta
— m i h i n kaikki maail­manvalloituksen.;
tielle ,i lähtevät • i i n -
penalistit ajautuvat, — Känsäkoura.
'im