Vapaus, July 9, 1959

              mm
Teiephones: Bus. Office OS. 4-4264;
EkUtoirUl^nicefdS}^!!^
;E^uiMi|Eait(pSwipau^
. as; «econd classj ibaU 'by the ' Post
^mtläljtigirattes
Translätion^ficee bf charge. • • '
[-©fflce' Pub-
'^ThuiKlays < and' Sätu^
:•' (TILATJSHINNAT: ^
Canadassa: LI vk. 8.00 6 kk: 4.25
, ' - • * - , 3 kk. 2,50i'
fPubUshlng Company Ltd., at 100-102 Yhdysvalloissa:! lVvk. 9.00,6 kk. 4.80?
Subniiessa;- : l»vk. 0.60^6 kk. 5.25
numonsä
suuret'
^ ^ | ^ • | | i p t a | ^ M ^ ^ ^ voi- •
makkaasti sikäläiseen Social Credit-puolueen hallitukseen,
XX X kayimissa^^^
työhanfäjiEun puolelle kuin ^a^
väin bhnehtoivbtuksiiri,.
Ä l i i i i i i l i l i i i i
konferenssi 'päätöslauselmassaan.—
Me haluamme, että kauppalaivat
kulkevat' runsaine lasteineen sata-miimmevsotalaivojen:;
asen|esta, että
maittemme; työteliäät, j^rauhaa ra­kastavat
Ihmiset'saavat'iloa ja vir-
•Idstystäs^täme^
Kiphf erenssi ?jatkui:|'s^^
ja lämpiniäri ttirihiyman^^;^^
Suomalaisen valtuuskunnan jäsen
Ellen Laukkanen ikäytti
vää jatkuneeu keiskustelun kuluessa
puheenvuoron, missä hän loi julki
Lapin naisten tervehdyksen koko­ukselle.
— Luiiih. naiset ovat lähettäneet
edustajansa iSuomeh valtuuskunnan
iiiukaan siinä vakaassa ja varmassa
uskossa että me Itämeren maiden
teJyssä käynyt 250.000 henkilöä; jols- "^iset yhdessä muiden rauhanvoi-ta
suurin osa on tutustunut myös I mien kanssa yoimme luoda rauhan
p p l ? ^ ? v a l t i o v a l l a n iehenirnän tai vähemmän
^ii-^: 4l€i^3toävseH^ heti alusta pitäen, että Canadan
ri, pkpko työväenliikkeen ja erikoisesti kaikkien ammattiyhdis-
-yjj^piiiialjien^^^^t^^ aktiivisen tuen ja kannatuksen BC:n
TOctsäiniehille.
pn kysymys? Ensinnäkin .tähän lakkoon
^osallistuu noin 27,000 rannikkoalueen metsätyöläistä. (Ran-i
D ^ J r o d i ^ ^ sanotaan BG:n puutavarateollisuudessa Tyy­nenmeren
rannalta hoin sata mailia sisämaahan ulottuvaa
.,S.^^s^^ toivoneet, että he saisivat oikeuden-
; mukana p£^ työolosuhteisiinsa ilman lakkoa. Siksi
' he välityksellä ja avulla käyttäneet kaikki
' mahdolliset keinot päästäkseen tyydyttävään sopimukseen
/^euvdtteliipöytien ääressä.^^^^^^-
Mutta työnantajain antautumisehtoja he eivät tieten­kään
voineet hyväksyä^ kuten tiedetään, heidän unionsa,
V (PVA) hjrväksyi vanhan johdon neuvojen perusteella viime
^' J^O ilman, minkäänlaista palkanko-
\^fttusta inimenpmaan -sillä perusteella kun puutavarayhtiöt
•^^^^ eli talouspulan seuraamuksia.
- ; -1^ puutavarayhtiöillä on ennätysmää­rä
tilauksia ne vaativat edelleen työläisiäänUyytymään näl-
^ikäpalkkoihin -—tällä^kertaa pitäen verukkeena sitä, että
niiiuten ei voida muka kilpailla markkinoilla? Kuinka pe-
. riisteeton on puhe kilpailukyvystä, se näkyy kalkein parhai­tten
siitä, jos katsotaan näiden suurten puutavarayhtiöiden
ivsuuuriin ja yhä kasva
" Tässä tilanteessa BC:n metsätyöläiset ovat vaatineiet 20
/prosentin palkankorotusta, että hekin pääsisivät osallisiksi
vpyt paljon ihainostetusta "nousukaudesta" ja pääsisivät nou-
^p; y vsenaaaun .ylös siitä kuopasta, mihin heidän palkkatasonsa vii-
M^fe.: Äjgaes^s^^ palkankorotusvaatimus
y^;f,\ - ei ilmeisestikään ole viimeinen saha koska työläiset puhuvat
JJ^Siitaj^^i^ hö olisivat isuostuneet hyvin kohtuulliseen palkan-
• ^ ;;kOT^ sentin korotukseen tunnilta. Esimer-r
| ; | P ^ i : jCT lukijäi;BC:n puutavarateollisuudessa
Ky- ] itsekin työskentelevä henkilö^ kirjoitti sikäläisestä tilantees-
^ i / ^ ^ s t a y^
^ C"^^ käydään edelleen puutavarätyö-
• A : l a ^ 'Unionistit ovat äänestäneet yli
:'^O-proserittisesti lakon puöleStä. Tämän vuoden aikana on
ollut työtilanne täällä paljoni vilkkaampi kuin vuosi sitten.
\!Nyt 00 siis heinäaikaa puutavaräpatooneilla. Viime vuonna
p|;M; ; ^;ei saatu i m t ä ^ . . . jäsenistön täisteluval-
J^^^ mielipide on, että työhön ei missään tapauksessa mennä,
lv ^ ^lellei lisää palkkaa tule. Vaatimus on 20 prosenttia, mikä ei
lÄs^i \ /"^itenikaan ole viimeinen.sana työläisten taholta, sillä siitä
.'voidaan tiukan tullen tinkiä. Mutta alhaisin toivomus met-
I 'sämiesten keskuudessa on^ että ainakin 15 senttiä tunnilta on
! palkkoja korotettava! Elämme nyt (viime Sunnuntaina kir-
; joitettu) suuren jännityksen vallassa toivoen, että selvitläi-r
siirT ilman ilakkoav Toisaalta olemme kuitenkin taisteluyal-
5 -miina,Jos muuta neuvoa ei ole. Mehän tiedämme jo vanhas-i
taan, että työläisen;viimeinen keino on lakko ja sitä asetta
käytämme; mekin vasta pakon edessä, kun ei enää muuta
I tietä ole,: Huomenna (maanantaina) alkaa lakko k 11 ap.,
w€llei tyydyttävää sopimusta muuten saada."
l Tämä reilu ja avoin työmiehen puhe osoittaa vakuutta- ;
I. vasti, että BG:n puutavaratyöläisille on annettava kaikki apu
; .jaitiiki -taistelussa, missä; oikeus on kokonaisuudessaan työ-
-läisteh puolella.
tme;
Iiii:..
te-
|),>r>.V,-..
Mm:
m-tme"-
[mm'
In
mm
mm
|:
5 SI
Vihdoinkin naisten oma osasto
Tänään :julkaistaan lehdessämme - ensimmäinen "Kodin
:,pimstä" osasto,;missä'käsitellään ipääasia
tavia asioita. Paras puoli asiasta on se, että tästä osastosta
tulee pysyvä- eli kiinteä osa lehdestämme, sillä tarkoitus on
julkaista se kerran viikossa (torstaisin) nyt aluksi ja ehkä
useänuninkin myöhemmin, mikäli asiat sitä vaativat. Tehty­jen-
suunnitelmien perusteella voidaan hyvällä syyllä odot-
^taayettä tästä osastosta tulee todella;el^ä^^^^
. nen /'naisten nurkka", missä keskustellaan naisia kiinnosta-
;.visfa'kaikista asioista juuri naistennäkökulmasta: Me
r _ "Inekin, että4ämä "Kodin piiristä" osasto tulee saamaan läm-
' pifnän vastaanoton lehtemme_koko lukijakilhnalta ja erikoi-
,sesti juuri naislukijoilta. . • -
p Erikoisen naisten osaston "perustamisesta on kauan aikaa
keskusteltu lehtiliikkeemme yhtiökokouksissa. Siitä asiast^
on keskusteltu Vapauden johtokunnan ja toimituksen ko-
•H^^^^^ ovat
- vaatimalla vaatineet, että tällainen osasto olisi lehteemme
^ saatava. Ja naiset~ovat saaneet vaatimustensa taakse paljon
^ "myötätuntoa", "hyvää tahtoa", ja "ynimärrystä", mutteivät
.mitään käytännöllisiä tuloksia! Estona — ylipääsemättömä-
, .-nä,.barrikadina on ollut käyttövarojen vähyydestä johtuva
/'toimituspula. .Naisten oma osasto on elävä ja" tarkoitustaan
|v- r . vastaava vain silloin, jos sillä'on toimittaja,' joka "erikoistuu"
varta, vasten kodin^piiriä lähellä oleviien kysymysten käsrt-
'm • i
I
PortlandPr-Suomen osasto Orego­nin
.oisaTaltion lOO-yuotlsnäyttelyssä
Pörtlandlssa Yhdysvalloissa on he­rättänyt
suurta huomiota. Kahden
enshnmäisen viikon aikana on näyt-
:SISSA;;_
' ^Itämeren maiden - edustajat ko­koontuivat
yhteiseen'konferenssiin
pääpbstitalon juhlasaliini'>
.säU'oIiktäyttynyt 360 naisedustajasi
Suomen osastoon. Erikoisen huomion
kohiekesi ovat Joutuneet suomalaiset
lasitavarat, ja suomalaiset radio- ja
tv-vastaanottimet, joiden äänen laa^
t u j ä tyylikäs ulkonäkö ovat saaneet
tunnustusta osakseen. Edelleen ovat
mielenkiintoa herättäneet tekstiilit
värikkyytensä ja malliensa puolesta
sekä ampuma-aseet ja urhellutarvik-keet.
Jalkineilla *ja koruteolllsuuden
valmisteUla tuntuu niinikään olevan
markkinamahdollisuuksia.
Näyttely avattiin kesäkuun 10. päi­vänä.
Varsinaisen avauksen suoritti
Oregonin valtion kuvernööri Mark
O. Hatfield ^symbolisesti leikkaamal­la
erikoisesti tätä tarkoitusta varten
vahnistetutlla. taiteilija Tapio Wirk-kalan
muotoilemilla suomalaisilla
kultasaksllla poikki näyttelyalueen
sulkeneen silkkinauhan.
Suomen osasto on saanut laajalti
palstatilaa sikäläisessä lehdistössä.
VarsinWsen tavaranäyttelyn ohella
mielenkiintoa ovat herättäneet suo­malainen
sauna, veturivanhus. jon­ka
Rautatiehallitus lahjoitti Orego­nin
valtiolle, sekä suomalaiset muo-tlesitykset.
Ampiaisten pistokset
kuollettavia
Rome, Ga. — Viime sunnuntaina
kuoli 48-vuotias Homer L. Green-way
ampiaisten aiheuttamiin pis­toksiin.
Kaksi hänen naapuriaan toi hänet
Floydin kauntin sairaalaan tiedot­tomassa
tilassa. Hänellä oli ampi­aisten
istoksia päässä ja muissa
ruumiinosissa kun hän palasi kalas­tusmatkalta.
työlle lujan pohjan, jotta voimme
estää uuden sodan tuhon ja kuole­man
vaaran. Me haiset emme saa
yhdessäkään Itämeren maassa um­mistaa
silmiämme siltä tosiasialta,
että militaristit ovat jälleen nous­seet
valta'asemiin Länsi Saksassa.
Meidän yhteinen atumme, rauhan
-turvaaminen, vaatii meidän jokai­sen
sisaren kohdalta myös Saksan
rauhansopimuksen solmimista, lau­sui
puhuja.
Konferenssin päätöslauselmassa
sanotaan, että osanottajamaiden
edustajat oppivat jo vuosi sitten en­simmäisessä
naisten konferenssissa
tuntemaan ystävyyssiteen. joka yh­distää
Itämeren seitsemää sisarus­ta.
Yhteydet ovat tulleet sen jäl­keen
yhä lähisemmiksi Skandina­vian
maiden kanssa, ja Suomen nai
set ovat voineet käydä Saksan de
mökraattisessa tasavallassa ja todc
ta, että siellä pyritään kaikin voi­min-
rauhan turvaamiseen. Päätös­lauselmassa
viitataan NATOn sota-poliitikkojen
pyrkimyksiin ja vedo­taan
voimakkaasti Saksan rauiian
rauhansopimuksen puolesta.
— Olisi myös toivottavaa, että
Itämeren maiden ja Norjan h;ilii-tuksct
seuraisivat meidän naisten
esimerkkiä ja solmisivat ystävälli­set
suhteet Saksan demkoniattisecn
tasavaltaan, sanotaan päätöslausel­massa,
jossa kannatetaan myös Sak
san demokraattisen ta.sai^allan ja It-ä
meren maiden välisen hyökkäämät-tömyyssopimuksen
solmiamista se­kä
näitä valtoja käsittävän atomia-seettoman
vyöhykkeen luomista.
Konferenssi päätti perustaa pysy:
vän komitean, jonka tehtävänä on
net, Anna Nevalainen,-j^ kiiuiuu
niyos ^puhemieliistöön
Haapio; lcäyttivätHiw
sittäen .ihm. runo- jä s
lun setkä npVeUikilp^^^^ järjestä­mistä
Itämeren maiden puitteissa
sekä yhteisten filmien ja sarjaku
vien valinistamistä.
Rauha on lujissa ja rauhallisissat
käsissä, lausui alustaja Edikh Pau-mann,
ItäiSaksasta. mutta sodan
vaara väijyy yhä Eurooppaa. Sen
vuoksi kamppailu rauhan puolesta
kansojen, ja erikoisesti naisten, jot-
Ica tuntevat suuren vastuun elätnän
suojelemisesta, päätehtävä. Puhuja
esitti, että vuosittain pidettäviä y-leisiä
konferensseja tueittaisiin pai­kallisilla
kokouksilla ja entistä laa­jemmalla
valtuuskuntien vaihdolla.
Suomen Naisten Demokraattisen
Liiton varapuheenjohtaja, maisteri
Anna Nevalainen lausui laajassa
puheenvuorossaan mm.: "Itämeren
ympärillä asuvat monet kansat ovat
kautta vuosisatojen, voi sanoa,
kautta vuosituhansien, olleet vilk­kaassa
vuorovaikutuksessa- keske­nään.
Vielä tänäkään päivänä ei I-tämeri
ole menettänyt merkitys­tään
sen ympärillä asuvien kanso
jen elämässä. Siitä on selvänä to­distuksena
tämä kokouksemme.
Tällä hetkellä on kohtalonyhtey­temme
suurempi kuin ehkä kos-,
kaan aikaisemmin, nyt on kysymyk­sessä
koko tulevaisuutemme ja ole­massaolomme.
Saksan kysymys on
kiinnostanut meitä suomalaisia ai­na
erikpisesti. Saksalaisella hen-gensuunnalla.
saksalaisella ihmisel
lä ja aineellisella kulttuurilla on
kautta aikojen ollut suuri osuus
maamme elämässä..Viimeisinä vuo­sikymmeninä
on kansoillamme ol­lut
suoranaista kohtalonyhteyttä. V
1918, ensimmäisen maailmansodan
aikana, vähän ennen saksalaisen so­tilasmahdin
luhistumista, ratkaisi
sisällissotamme kulun saksalainen
sotilasnyrkki. liitlerismikin sai
maassamme joukon innokkaita kan­nattajia,
jotka olivat halukkaita so­veltamaan
natsismin .menettelyta­poja
ja toisen maailmansodan vai­heisiin
maamme kohdalla oli saksa­laisella
militarismilla ratkaiseva o-myös
meidän maanune samoin kuin
koko ^ maailman ^ rauhaa vastaan.
NäUie !eintisiile militaristeille anne-,
taan käteen aseet. vleläiDä atomia-
Professori tuomitsee rotuennakkoluulot
Banff> Alta. — Vaikka ei ole ole­massa
minkäänlaista sellaista kuin
selvää juutalaisten muuria, niin
nykyään Canadassa on vanhanaikai­sia
ennakkoluulojen muureja, sar
noi viime viikolla Albertan yiiopis-kia.
Tämän vuoksi ei ole en­nemmin
voitu naisten toivo­muksia
täyttää.
Nyt kuitenkin saimme uu­den
esimerkin sitä mihin nai­set
pystyvät, kunhan asiakseen
ottavat. Eräs naistoverimme
(ei Sudburysta), joka haluaa
käyttää vain "Eeva" nimimerk-kiäj,
esitti meille oma-aloittei-.
sesti, että hänkin on harkinnut
tätä naisosasto-kysymystä Ja
tullut siihen . tulokseenj että
nyt on ryhdyttävä puheista te­koihin.
"Eeva" esitti, että hän
ryhtyy harrastelijana tämän-
"Kodin piiristä" osaston toi­mittajaksi
ja varaa siihen tar-^
vittavia kirjoitulcsia kerran
viikossa nyt aluksi.
Kuten huomataan, vaikeat­kin
pulmat voidaan joskus'rat­kaista
hyvin "helposti" — käy­mällä
asiaan kiinni kaksin r k ä r ;
sin!
"Eeva", puolestaan toivoo,
että toiset naiset ] auttaisivat
häntä — lähettäisivät omia kir­joituksiaan,
ehdotuksiaan ja^
esityksiään hänelle — ja ar-vostelunsakin
silloin kun sii­hen
katsotaan < olevan aihetta.
Tällainen kirjeenvaihto on
kuitenkin lähetettävä • toimi­tuksen
kautta, sillä "Eeva" ha­luaa
perheenemäntänä jatkaa
edelleen rauhallista yksityis­elämäänsä.
Toimitus puolestaan terveil­tä
hyvin lämpimästi tätä Ee-vamnie
uutta, "Kodin piiristä"
osastoa. Me suosittelemme sitä
erikoisesti naislukijoillemme
liittymällä Eevan toivomuk­seen,
että yhteistoimin siitä
osastosta. muodostuu todella
vaihteleva ija: mielenkiintoinen
naisten osasto, missä keskus­tellaan
kaikista naisia kiinnos­tavista
'asioista. ,
:,v:.i;,.-;i-';v^''
ton sosiologian apulaisprofessori
tri Robert L. James.
Hän osoitti taitavasti 40 nuorelle
canadalaiselle vallitsevia ennakko­luuloja.
Näille kursseille osallistu­jat
juontavat alkuperänsä eri ihon­väriin
ja rotuihin.
Tri Jam(2s, tuomitsi ennakkoluu:
lot' typeryydeksi, josta ei kiiiten.
kaan Itukaan näytä haluavan pääs­tä
vapautumaan.
"Yksi paras — taikka huonoin
— esimerkki on canadalaisten ylei­nen
mielipide, että canadalainen
intiaani on laiska ja älyltään hei­kompi",
sanoi hän. "Tästä johtuu
ettei intiaania oteta työhön eikä
välitetä opettaa heitä ja tällä taval­la
e.stetään heidät saavuttamasta ne
ominaisuudet, jotka enemmistö hy^
väksyy."
Kursseille osallistuu seitsemän
intiaania eri heimoista ja tämän
lisäksi nuoria eri kansallisesta alku­perästä..
Kurssit on järjestänyt
liittohallituksen kansalais- ja siirto:
loisdepartmentti, Canadian Coun-cil
of Christians and Jews (GCCJ)
sekä Friendship Unlimited.
• Kurssien tulokset ovat aiheutta­neet
sellai.sta innostusta, että
CCCJ:n länsialueen johtaja Felix
Mueller ennustaa; että samanlaiset
kurssit järjestetään itä-.Canadassai
mahdollisesti i.jossain pohjois-Onta-riossa.
i, kansalais-:;.ja: siirtolaisde-partmentin
: yhteysvirkailija C. A.
Westcott sanoi, että ptt»wa täydel­lisesti
kannattaa suunnitelmaa ja on
inilloin^tahansa -valmis -otta
vastaan ifinanssianomukscn'.sellai­sen
toteuttamiseksi.
Tri James repi rikki cnnakkoluu^
lojen ,;.v
miehiin ja naisiin. Tämän jälkeen
hän -eroitti-kaukaasialai.seen: rotuun
kuuluvat, valkoihoiset ja ei-kaukaa-sialaiset.
Hänen oli tarpeellinen
selostaa tätä lähemmin:'Sitten, seu­rasivat
^ anglosaksilaisten ja slaavi-:
laisten eroittaminen^ oluen juojien
ja juomattomien eroittaminen.
Tämä ei;aiheuttanutyhtään vasten-^
mielisyyttä.
' "Eräät teistä ovat siirtyneet nel­jä
taikka viisi; kertaa tämän'huo­neen
poikki", sanoi tri James, "huo-
-maatteko mitä tarkoitan." Kaikki
huomasivat.
^ -H
sä' päätetään sillä perustalla mitä
alkuperää-henkilö: on: ja .sanoi,.että
hänen -kokouksissaan Lontoo.ssa • on
ollut puheenjohtajanavneekeri' joku;
puhuu englantia cockneyn murteel­la
ja Yhdy.svalloissa ajossa intiaani
ön puhunut Harvardin murteella
englantia.
"Kiellän päättävästi", sanoi tri
•James, "että joku erikoinen ihmis­ryhmä
olisi yläpuolella toista ryh­mää.
On olemassa ihmisiä, jotka
valitsevat sellaisen aseman; ei ole
kuitenkaan Valittuja ihmisiä. Ei ole
olemassa myöskään erehtymättömiä
ihmisiä".:
Tri James sanoi, että psykologit,
jotka ovat toimineet lapsien keskuu­dessa
eivät ole voineet koskaan ha­vaita,
että lapset olisivat perintönä
saaneet vastenmielisyyttä värillisiä
ihmisiä kohtaan. Tästä syystä en­nakkoluuloja
saa kasvatuksessa.
Han. varoitti, että ennakkoluulot
maksavat ja rotueroitukset tulevat
kalliiksi yhteiskunnalle ^ ei vain
rahassa, mutta myöskin työvoiman
menetyksessä.
Tri-James oli sitä mieltä, että ro-tucnnakklouuloa
vastaan on vaikea
taistella lain avulla ja ottaa pitkän
aikaa tällaisen lain toteuttamisessa
ennenkuin ihmiset tulevat todella
värisokeiksi.
iPuhuja eh
uksesta lähetettäisiin vetoomus itä­meren
kansojen kaikille, -naisille,
kuuluivatpa he mihin, yhteiskunta-tai
maailmahkatsoinuspiiriin tahan­sa,
ja kehoitettäisiinj heitä äiteinä
ja nousevan sukupolven vaalijoina
nousemaan kanssamme 'taisteluun
atomiaseita vastaan yleensä ja eri
koisesti vaatimaan ohjus- ja atomi-aseettoman
vyöhykkeen muodosta-
.niiista Pohjois-Euröoppaan. Koska
lasten ja nuorison kasvatus rauhaan
kouluissa, kodeissa ja järiestöissä
on ensiarvoisen tärkeä, ehdotam­me,
että ryhdyttäisiin toimenpitei­siin
rauhanhenkisten filmien-ja sar­jakuvien
valmistamiseksi.
SAKSAN RAUHANSOPIMUS
POISTAISI SODANVAARAN
— Nykyaikaiset aseet, ennen
kaikkea atomiaseet ovat kehittyneet
jo niin tavattomasti, että emme voi
sanoa enää, etteikö kaukaisessa
idässä riehuva sota koskisi myös
meitä. Meidän pitäisi luonnollises­ti
tällaisen sodan sattuesssa ottaa
huomioon, että atomipommit koh­taavat
meidätkin samana päivänä,
kun sota syttyy. Näin luonnehti
Itämeren viikolla vierailevan suo
malaisvältuuskunnan johtaja kan­sanedustaja
Veikko Svinhufvud
myöntämässään haastattelussa sitä
tilannetta, jossa myös Suomen kan­sa
tuntee olevansa.
Svinhufvud jatkoi: — Jos uusi
maailmansota syttyisi koskisi se
meitä kaikkia, siitä on Suomen kan­sa
yhtä mieltä, lukuunottamatta
muutamia, jotka eivät ole oppineet
mitään. Tästä syystä me pidämme
täysin realipoliittisena, että Saksan
rauhansopimus on se edellytys, jol­la
sodan vaara poistetaan.
Kansanedustaja Svinhufvud ker­toi
Itämeren viikon aikana saamis­taan
vaikutelmista, mm. seuraavaa:
— Minä ja johtamani valtuuskuh
Myrsky ja raesade
aiheuttivat vahiiir
koja vilji
kieri ihiiiistehkOT
V.TäsavälIall
öle mitään salattav^l^MeiUäon ol­lut
erittäin' mielenkiintoisia keskus-teidän/
pjohtbhei^dlöU
kansanne ^jä^^^^te^^
nuorisonne innostus ^ on' jättänyt
meille vaikutcliMii,, että te tulette
saayuttamaaii
manne päämäärät.
Lopuksi totesi; Svinhufvud, että
kansojen välinen jatkuva .ystäyyyis
voidaan taata vain siten, että ihini-set
tuntevat toisensa 'ja: hakevat vai-kiitelmia
käydessään toistensa luo­na.
Myös Itämeren viikpUa pyri­tään
tähän ja me suomalaisen val­tuuskunnan,
jäsenet olemme kovin
onnellisia siltä, että meidät kutsut­tiin
tänne. Me 'toivomme näke-
"^ämme vasta saamanune saksalaiset
ystävät pian vastavierailulla koti-maassanune.
nykyään
lakia lukkee. Viimei kerraUä. mii»ä~^^ i.^
saen ihah'samasta asiasta^ sakkoo
ivma eo vviiicisGsaaf-tftnono ,• mmiuittttiaa nnvyt.t nniuinoi pneftii--
juonit mätkäätti ihah koko tonnil- ^
la.. • -'.\ • •'^• ", •.;.'7'I-••":?A^^A[%
Ja siihen muuan isäntä sivusta,
että: • •. • . iy , ' ' •. : .
— No,* mitteepä tuossa pn päivit­telemistä,
tottahan se korkia oikeus-ki
tietää, että sianlihah hinta on
noussunna... /
St. Catharines. — Viime maanan­taina
vallinnut myrsky ja raesade-kuurot
aiheuttivat vahinkoja Niaga­ran
alueen hedelmäviljelyksille.
Vinelandin kokeiluasemalta tiedoi-tetaan
että lopullista tietoa vahin­goista
ei voida saada ennenkuin
noin viikon kuluttua.
Tietoja tähän mennessä on saatu
Grimsbyh ja Niagara-on the-Laken
väliseltä alueelta. Grimbsvilleista
länteen myrsky ja raskas sade ai­heuttivat
vahinkojav erittäinkin kir­sikat
kärsivät pahoin. Eräillä alu­eilla
menetykset arvioidaan 10 pro^
sentiksi.
Grimsbysta itään raesateet ai­heuttivat
vahinkoja; Raesateet oliv
vat paikoittaisia, aiheuttaen vahin­koja
yhdellä paikkakunnalla .ja toi­set
paikat säilyivät raekuuroilta.
Viinirypäleet kärsivät vahinkoja,
mutta persikat, jotka eivät ole vielä
kypsyneet, selviytyivät suuremmit
ta vaurioitta.
— Neuvostolntossa on kehitetty
lammasrotu, jonka yksilöt painavat
38 kg ja antavat villaa vuodessa jo­pa
14 kg.
Port Arthur. ^ Viime kuun vii­meisenä
sunnuntai-iltana täällä pi­detyssä
puhetilaisuudessa LPP:n
johtaja Tim Buck puhui erikoisesti
Neuvostoliiton K-puolueen 21 kong­ressista,
jossa hän oli kutsuvieraa­na
Canadan LPP:n puolesta. Aluk­si
hän vertaili Canadan ja yleensä
kapitalististen maiden taloudellista
ja poliittista tilannetta sosialistisein
•maailman taloudelliseen Ja kultu-relliseen
nousuun. Hän totesi, että
raportit ja näkemykset Neuvostolii­tossa
osoittivat sosialismin'täydelli
sen voiton tuoneen päiväjärjestyk­seen
siirtymisen kommunismiin no­peassa
tempossa. Neuvostoliitto on
jo sivuuttanut tuotantonsa henkilöä
kohti Yhdysvallat lukuisilla aloilla
ja 21 kongressissa esitetty suunni­telma
osoitti, että muutamien vuo­sien
ajalla tulee sivuuttamaan t ä r
män Voimakkaimman kapitalistisen
maan tuotannon kaikilla aloilla. -
Mr. Buck osoitti kuinka talouske­hitys
koko sosialistisen leirin niais-sa
pp suuniiattoii^^sti voimistunut.
Ja nyt lyhyessä ajassa on hiahdPllis-ta
niiden taholta keisläriäisen yh­teistoiminnan
av^Ua ylittää kapita
listisen tallöuderi maailinan mitassa
kokonaistuotannossa^\_ ja,henkilöä'.
kohti.' •^r;^:'' r ; ''
• Puhuja osoitti edelleen, että tie-,
teiden -kehityksessä - tunnustavat
maailman johtavat tieteilijät 'Neu­vostoliiton
olevan edellä atomitie-teen,
y.m. aloilla. Samoin kaikessa
korkeamman opetuksen alalla oh
edistys sivuuttanut opetustieteen
teoreettisesti ja teknillisesti jonka
huippuna hyväksyttiin uusi opetus­ohjelman
muutos 21 kongressissa.
Nämä kaikki totesivat sosialisti­sen
maailman kansainvälisen mah­din
muodostuvan johtavaksi ja pa­koiltavaksi
rauhanvoimaksi, joka
tekee kapitalististen maiden Sota­suunnitelmat
entistä vaikeammaksi
— melkeimpä mahdottomaksi.
Vastatessaan kyselyihin hän osoit­ti
kuinka suureksi on kasvanut Ca
nadassa kapitalistienkin piireissä
vaatimus markkinasuhteiden avaa­misesta
kaikkien sosialistisen leirin
maiden kanssa ja nyt erikoisesti
suuren Kiinan kansantasavallan
kanssa, sillä ne näkevät siten autet­tavan
Canadassa tuotantotoimintaa.
Lopultakin ilmoitettiin urakkaeh-tojen
hyväksymisestä Thunder Bay
Harbour Inmprovement Limited
keskusviraston rakennuksesta. KUST
tannusarvio on $168,000.
Myös ryhdytään avaamaan sata­maan
johtavaa kulkutietä. Maaston
puhdistustyö alkaa ensi yiikplla.
Satamaan johtava tie alkaa Port
Arthurin puolelta Maureen kadul­ta,
johtaen Mclntyre jokeen, jonka
yli rakennetaan silta, mikä yhdistyy
Main-katuun ja sitten jatkuu lOth
Avenuen kautta Neebing jokeen,
jonka yli tehdään toinen silta, jot­ta
pääsee järven rantaan.
Viime perjantaina tiedotettiin,
että länteen johtava valtamaantie
oli suljettu liikenteeltä, koska silta
ja muutakin rikkoutui. Selitettiin,
että oli turhaa yrittää päästä Keno-raan
suoraan, vaan on kuljettava
Duluthin kautta. Järvienpääh ja
Winnipegin välisellä matkalla on
vielä ns. "unohdettu alue" valta-,
maantiessä. Se on kurjemmassa
kunnossa kuin missään muualla
tällä puolen kalliovuoristoa: Kun
hallitukselle esitetämi valituksia,
niin kehoitetaan kärsivällisesti o-dottamaan.
.;
Samanaikaisesti! Saskatchewahin
maakunnassa: on.koottu 100,000 al­lekirjoitusta,
vajatipn jo toisen yli
maan kulkevan;;, yaltaimaantien ra­kentamista.
.^aitsJiiiaaiLtie länteen
Winnipegistä'-;on^^ parempi kuiri |
tänne itään päto.Sielläkini>«li muu­tama
vuosi sitten hupriojai^päifekoja,
mutta I^anitoban maakunta nppeas-ti
korjasi ja pitää kunnossa. Bliksi
meidän rikkain maakuntanurie ei,
voisi sitä tehdä?
Tähän asti on jokainen kesä ri­kottu
teitä, sillä raskas kprjausko-neisto
jauhaa jokainen kesä, suprit-tamatta
työtä loppuun. Työtä- teh­dään
tilapäistä kojausta silmällä pi­täen,
joka merkitsee uudistuvaa
kunnostamista kolmen tai neljän
vuoden kuluttua. Hallitus on
saatava käsittämään, pttä se on ker-takaikkiaan
pohjiaan myöten kor­jattava
yhdellä kertaa.
Ensi 'lauantaisia menoja suunni­teltaessa
voidaan ottaa huomioon
Kaministiquian Pohjolan haalin ti-;;;::
laisuus. pohjolan nuoret esittäyät
siellä näytelmän "Tri Kartion kos­to",
joka kiinnostaa sekä nuoria et­tä
vanhoja. Lopuksi on siellä tans­sia.
Ken taas haluaa sieltä rientää
Kaiku-kuoron tansseihin, niin sekin
käy laatuun paluumatkalla.
Kaiku-kuoron tanssit on lauantai-na,
t.k.n 11 p. Iskun puistossa. Siel­lä
soittaa Hugon orkesteri ja muu
hauskuus pääUe. — ÄTH '
Sälät julki Suomen itärajalta
Va.statessamme tässä päivänä
muutamana puhelimineen, >.ei*äs
nais immeinen, joka ei haluaa nime^
änsä julkisuuteen antaa, joten sa-npmme'häntä
vaikkapa Alliksii^esit
teli hyvät päivät sanottunaan ja
näitä kurjia ilmoja manattuaan:
"Tästä asiasta ei ole puhuttu jul­kisuudessa:
mitään, kaikki on tapah
tunut hiljaisuudessa kaukana erä
vmaissa;-. tiettömien taivalten ta
na . . ."
Tarkoituksellisen tauon jälkeen
kysyi "Alli": "No, miltä tuntuu"?
"Jännittävältä,, kuin romaani"
myönsimme me.
: "Haluatko kuulla lisää, mitä tässä
suomalaisessa lehdessä; sanotaan?"
"Antaa tulla vain", sanoimme me.
Ja Alli,.jatkoi lukemista: "Asia
>on niin, että Suomi ja Neuvostoliit­to
on solminut, molemminpuolisen
lauttaussopimuksen, jota oikeutta
kuitenkin parhaillaan käytetään ai­noastaan,
meidän maamme hyväksi.
"Ilomantsissa Koitajoen vesistön
varsilla :on valtavia valtion metsiä;
myös Enso-Gutzeit on siellä'nierkit-tävä
metsänomistaja. Puut ovat
siellä suurissa< erämaissa, jonne ci
ole lainkaan teitä. ^ On kuitenkin
erittäin uittokelpoincnjarmonihaa-ra
inen : Koita joki mutta sen jjioks»
kulkee noin 50 kilometriä' Neuvos-
; toliiton^ puolella; Sopimuksen ; muT
kaantukit saadaan uittaa :niinv^että
ne .vierailevat, myös ttuou: matkan
Neuvostoliiton puolella . . ."
"Anteeksi", ehätimme me" kes­keyttämään
.: sanomalehtimiehen
valppaudella, "mistä työväenlehdesr
tä sinä sitä tekstiä luet?"
"En mistään työväenlehdestä.
Mutta annahan minun jatkaa vähän
välipaikkojajättäen" sanoi.:Alli ja
hän jatkoi lukemistaan:
. . Näin suomalaiset tukit alot-tivat
Ruukinpohjasta - Neuvostolii­ton-
vierailunsa; Seuraavana päivä­nä
uusiutuu sama seremonia pohjoii
scmpana, jossa on rajapaalu 111/
271. Sieltä lähtee paljon suurempi
uittomiesporukka tukkeineen ja pa-peripuineen
Neuvostoliitoil puolel­le,
niin että naa'purimaahan kouk­kaavassa
Koita joessa on; silloin parr
haimmillaan lähes viisikymmentä
uittomiestä tukkien kulkua ohjaa­massa.
"Juhannukseen mennessä saa­daan
nuo 130,000: tukkia ja 30,000
pinokuutiometriä paperipuita uite­tuiksi
takaisin Suomen puolelle,
jonne ne. tulevat Konnakkajärveen
rajapaalu lll/223:n kohdalta . . .
^'Tukinuiton piirissä vallitsee hy­vä
naapurisopu.",
' Lyhyen tauon jälkeen kysyi Alli
omasta puolestaan: "Mitäs on nyt
-sanottavaa?"
"Mielestäni on, oikeinhyvä juttu,
että suomalaiset saivat tukkinsa
edullisella tavalla' uitetuksi.
"No sehän on, ilman muuta selvä
asia; mutta tarkoitukseni oli' kysyä;
'että mitäs arvelet'sellaisesta-lehdes­tä,
joka tuon tekslin julkaisi? An­taako,
se sinulle vihjeitä kommunisr
tisuudesta"?
"Kittiä kans", selitimme me puo­lestamme,
^muistaen Allin aikaisem­man
vastauksen: r "Omien havainto-jemme
ja kokemustemme perus­teella:
tiedämme, että Suomessa on
paljon iporvarlUisstikin 'ajattelevien
ihmisten joukossa sellaisia, jotka a-jattelevta
"Paasikiven linjan" mu­kaisesti,
jotta Suomen omat' edut
vaativat ylläpitämään ja kehittä^
mään ystävällisiä suhteita suuren
itäisen naapurimaan kanssa.
"Mutta ole nyt kuitenkin Alliihy-vä
niin kiltti, ja Ilmoita tietöläh-teesi?"
' "Suomen Kuvalehti No. ^22 v.
1959" vastasi Alli ja pyysi,.että kuri
asia voi kiinnostaa jotakin muuta­kin,
niin' tästä jutusta kannattaa
tehdä pieni maininta Vapaudessa-kili.
Hänen kertomansa mukaan suo­malaisille
tukkipojille oli. Suomes­sa
annettu mm. seuraavanlaisia
neuvoja:
"Mukana ei saa olla radioita, asei­ta,
räjähdysaineita, valbkuvausko-rieita
eikä karttoja . . . Rajan saa
ylittää vain' määrätyissä kohdissa.
JRannoilla saa yöpyä ja pysyttää tel­tan
sekä ottaa tulipuita. Kalastaa
saa^ pyydystää uistimella, ongella
ja täkykalalla. Sataa metriä kau­emmaksi
joen' rannasta ei saa men­nä."
" . ' _
''.Tällaisia salaisuuksia siis on Suo-'
men ja Neuvostoliiton 'naapurimai---
den yhteiseksi eduksi, joskin tässä
tapauksessa tästä "edusta" nauttii
ainoastaan toinen puoli, nimittäin \
Suomi. . „
, Mutta ,-joissakin torontolaispii-reissä,
missä ei ole ilmeisestikään
mitään - unhoitettu eikä mitään opit-::
tu pauhataan "Päin inhaa itää"
tyylillä ja nuotilla, siitä, miten jo
on muka aika luopua "Paasikiven \
liiiiään" perustusvasta naapurisc \
vun ohjelriiasta ja sen sijaan tietys-'m
ti tartuttava jälleen tapparaan ja
julistettava, kuten ' julisti ennen ^
marski, että miekkaani en pane tup­peen
.".. ' " -
. Kuinka kauaksi he ovat jääneet
kehityksestä ja nykyajasta jälkeen, -
sitä on heidän.kaiketi mahdoton ka* '
sittaa. — Känsäkoura.