Vapaus, September 1, 1964

              äS^ä^ '; .. 1 ^Töstaima^ syysk 1 p„ ^ Tvesdayj, Spptt, l , I9fi4,
-'^.duabuiyo seudun pitkäaikainen
«asukas Hanna' Koski (o.s.','Aal^o)
; ^ i ^U ^ maanantajiaämuna Sudbury
«Qetfeipal: sairaalassa. Hän oli kuol-
'Jt^aiin 69 vuoden ikäinen.
Mrs' Koski haudataan Lougheedin
t))9uUustoiTOistosta cPark vLawn bau-
WsmfiaIianJkeäkiviikkQna, syyskuun
:2f^^Sivänä.~leUa 1.30 iltapäivällä,
^^jiumiinsiunauksen suorittaa pas^
4orl P. HeinUä,
iYs^vät voivat käydä katsomassa
•^ello < 1 jälkeen tänään (tiistaina).
l KANNATTAKAA UIKKEITA.
: JOTKA, ILMOITTAVAT
> VAPAVDf:S$A!
llJOKITELLUT
liMOiTU
MYYTÄVÄNÄ
SÄUNALHKE JOSSA ON KUUSI
' saunaa, konttori, seitsemän vuok-
. tattavaa huonetta Ja parturiliike
: sekä Itselle kolmen huoneen asun­to,
sijaltsree: keskikaiipimgilla. Lä-
' h e m p i ^ tietoja saa:: Jack Aho, 19
^IQrkland St., Kirkland Lake, Ont.
(29-1)
Postimerkkien
keraa jat!
Ostakaa omalla hiiinalla
postihuutokauppani kautta
L V E T T E L O HiMAISEKSI
FRED C. PETERS
StaUon Wiiiiiipe|r 10> Man.
.(Kirjeet englanniksi ainoast.)
POIKETKAAt
LAKEWAY
CONFECTIONERY
Hyvä varasto aikakausljulkaisuja.
makeisia, ruokatarpeita ym.
Nelson ja John fcat. fcolm. Sndbnry
M U I S T I U S T A ,
Työn puistoala,4äi((Utei^
busteiatUaisttos keskiviikxona^ syysi
kuun ? p S i W kelld^T^aOilfolla.'Tl^
laisuudes&a'^ käsitellSätt' Canädaiii
kaksikielisyys K kaksikulttuurilli^
suusky$yiny8ta. - • •
- V.- ja u.-saara AIe|tstii kokous'pi-j
detään F:inn|sh-baalilla torstaina,,
sjTsk. 3 pnS^klo 7.30 Itt. Kaikki mu-f
kaan. ^ , ' «
Wahävin ödieUäkentaiUi pldötäMn
radanrikunnostamistalkoöt lauantai
na, syyskuun 5 päivänä..
TUL:n nalsvoimistelljain vierai^
iua järjestävän komitean'kokous pi­detään
Finnisb baaillUa Jtiistaina.
syyskuun 6 päiväuni kello 8 illalla.
CSJ:n Sudburyn osaston kuukau­sikokous
pidetään Fiiuiish-taaaUUa
keskiviikkona, syyskuun O päivänä
kello 7.3(^ illalla.
CSJ:n Sudbuiyn osaston Jobto-kunta
järjestää seurapeli-illan^ Työn;
Puiston ravintolahuoneessa keski­viikkona,
^syyskuun 16 pnä; alkaen
kello 7.30 i l l.
TyöQ Puiston mainio i sauna on
yleisön palveluksessavkeskiviikkoi-sin,
lauantaisin J i sunnuntaisin kel­lo
1—11 ip.
"Unkarin mustalalsef-nSytelmän
harjoitukset alkavat Finnish-baalil-la
tiistaina, syyskuun 8 päivänä kel­lo
7 iUalla. Kaikki näyttelijät mu-caan,
please.
I Undbejrg TAXI j
675-8051
' 20 Frood RcL Sudbury 4
•2: J
A U T O J A
• EDULLISIN HINNOIN
INDEPENDENT
AUTO SALES
865 Kinssway 673-3333
PAPPA'$ RESTAURANT
Maukasta ruokaa
Vt m pohj. 69 Brittin O.P.P. kesb.
CITIES SERVICE ASEIMA
HALVALLA
Tinkimishimialla
Jcäytett3rä lautaa
ja
rakenmistaipeita
l " ; mänty shiplap-lautaa, ja­lokuusi
(fir) 2"x6". 3"x6".
4«ieI0". 6"x8" ym. hirsiä ja
ioilain teräksisiä paUdceja.
OVIA raamineen ja lukkoi-n
«en, IKKUNOITA raami­neen,
TOILETTEJA^ kasvon-pesualtaita.
4" ja 8" "Speed"
aeinälevyjä, 12"xl2" "Battle-sbip"
latlialevyjä.
Sam Greenspoon
Puhelin 675-6512
Creighton Mine OnAario
Poika tunnusti 6
auton varkauden
Eräs sudburylainen pokia oli 16
syntymäpäivänään nuoriso-oikeudes'
sa viime keskiviikkona, jossa kuul­iin
poliisin antama lausunto Nepe-wassi
Laken tiellä elokuun 15 päi­vänä
tapabtuneen onnettomuuden
ohdosfa, jossa sai surmansa 16-vuo-tias
Leonard Sell.
Poika (jonka nimeä ei albaisen
iän vuoksi voida julkaista) tunnusti
syyllisyytensä kuuteen eri autovar­kauteen.
Juttu lykättiin lokakuun 7
päivään, jolloin langetetaan tuomio.
Poika pääsi vapaaksi, mainittuun
päivään asti, vanhempiensa buos^
taan.- •.. . ••
Onnettomuusiltaan mennessä poi­ka
sanoi, että hän ja Leonard olivat
varastaneet viisi muuta autoa, joil­la
he olivat ajelleet ja sen jälkeen
pysäköineet ne.
Auto, jossa Sell sai surmansa oh
varastettu aikaisemmin eräästä Sud-buryn:
autonmyyntipaikasta, minkä
jälkeen se oli piilotettu SeHin kesä­huvilan
läheiseen metsikköön;
Ke^ivjikkona^
keskustetemaan
Tänä keskiviikkoba, syyskuun 2
päivänä, .alkaen kello 730 illalla;
järjestetään'IVön Puistossa mainio
keskustelutilaisuus,Jossa käsitellään
Canadan .kaksikielisyys ja kaksi-kulttuurillisuuskysymyksiä.
' Kesr
• kusteluaiheen ' alustaa kokoukselle
Vapauden liikkeenhoitaja Edwin
Suksi.
Tilaisuudessa on kaikilla mahdol­lisuus
tuoda julki omat mielipiteen­sä,
/jo^denka^ perusteella käydään
keskustelua yllämainitusta asiasta:.
Reippaat emännät bvat myös l u -
vaaneet keittää''maukkaat, kahvit,
jotka tarjotaan hyvän pullan kera
ja- aivan ilmaiseksi.—Saapukaa siis
jQukpUa keskustelemaan tästä meil-le^
kaikille canadalaisille kovin tär­keästä
kysymyksestä.
l i i i i i i i l l i l ^
Tilatkaa Vapaus!
22-25-29-1)
^ K U O L L U T
ERKKI AALTO
Kuoli lanantai-Utana, elokuun
29 pnä 1964 Sndbnry Memorial-sairalasu
47 vooden ikäisenä. TuU
Canadaan V. 1946.
' Lählnoä soreinaan Jäi hänen
isänsä Emil Aalto täällä sefcä kaksi
siskoa Suomessa Ja tuttava- Ja
toveripiiri täällä.
Vainaja lepää Jackson: & Bar-nardln
haotanstoimlstossa 233
Larch St. Hautaus toimitetaan
kappelista keskiviikkona, syyskaan
2 pnä klo 3 ip. Park Lawn lian-taosmaaban.
K U O L L U T
Hanna Koski
(03. AALTO)
R. B. 2, Sndbnrjr, Lons Lake Bd..
.knoU Sndbnry General sairaalassa,
maanantaiaamnna, elokaan 31 pnä
1964. ollessaan 70 IkävnodeUaan.
Hän oU sairastanut pitenunän
aikaa Ja Oli edesmenneen John
Kosken puoliso. Joka kooli hnhtl-kaan
8 pnä.1961..
iVainaJa lepää Loofheedin hau-taustoimistossa,
62 Eyre St. Haa-tajidset
tabnltetaan tohnlston
kappelista, keskiviikkona, klo IM
iltaiMiväUä Park Lairn hautausr
maahan. Pastori P. Heinilä suo­rittaa
hautaossereuonlan.
Aterls-yisa kiittää
falkooiaista
Viime lauantaina kaunistimme uu­den
urheilukenttärakennuksemme.
Kaunis sää Ja ahkera talkooväki, yk­sitoista
miestä ja yksi nainen, veteli
maalia seiniin ja niin saimme työt
tehdyksi kuten oli-> suunnit'eltulun.
Mutta ensi lauantaina pidetään Jäl­leen
talkoot urheiluradan kunnosta-miseksL
Kahvitunnilla keskustelu oli aivan
tulevien suurjulilien tuntumassa, sii­nä
suunniteltiin yhtä Jos toistakin
mitä pitää tehdä: Kahvitunnilla teh-tibi
myös muitakin päätöslauselmia.
Lausuttiin South Porcupinen tove­reille
parhaat kiitokset silta hyvästä
Järjestelystä Ja suurenmoisesta tyosta
GUurJuhUen hyväksi. Kaikki oli teillä
mallikelpoista. Kenttä oli kunnossa,
ravintolajärjestely mainio Ja henkilö,
kunta mitä parhain sekä kuuluttaja
aivan ensiluokkainen— kiitos La un.
Saimme myöskin tiedon, etta ystä­vämme
Erkki Niemistö on Joutunut
sairaalahoitoon. Toivomme Erkille
pikaista paranemista. Haluamme hä­net
Joukkoomme yhta voimakkaana
Ja toimeliaana kuin ennenkin.
Ehdotimme, että Emmi Suomal.^t
pykäa sitä vointiaan niin. että on
taas ensi kesänä mukanamme. Emme
unohda niitä suuria tehtäviä, joissa
Emmi on ollut monissa liittojuhlissa
paasuunnittslijana.
Lisäksi huomioimme, että talkoot
eivät ole täydelliset ellei Impi Mähö­nen
ole niissä mukana. — Sakkcus.
PROM HAITARIKOULU
ilmoittaa, että LEO NIEMI on nyt
koulussa opettajana ja että, syyskau­den
oppilaiden ilmoittautumisia ote­taan
parhaillaan vastaan.
Koulussa myös annetaan kitaran, pu-hallussoiitimien-
ja torvensoittoIäksyJä
PROM SCHOOL OF ACCORDION
36 Elgin St. N . Puh. 673-7135 Sudbury
Elinkautinen
karkuteillä
Stony Mountain,. Maniloba. . —
Eräs 23vuotias vanki, joka palveli
elinkautista tuomiota murhasta, kar­kasi
täällä olevasta kuritushuonees­ta
viime perjantaina.
Vankilasta tiedoitettiin, että Rod-ney
Montgomerya, entistä sudbury-laista,
ei ole luokiteltu vaarallisek­si.
Montgomery tuomittiin hirtettä­väksi
Sault Ste. Mariossa vuonna
1958. Hänen tuomionsa muutettiin
elinkautiseksi, mutta hänen isänsä
Fred Montgomery teloitettiin saman
murhan vuoksi vuonna 1958.
Montgomeiy siirrettiin Kingstonin
kuritushuoneesta Stony Mountain
iin viime helmikuussa.
Isä ja poika joutuivat yhdessä
syytteeseen Blind Kiverin pankin
j(*tajan, J . Walter Bridgesin mur­hasta
huhtikuussa vuonna 1958. He
yrittivät ryöstää pankin lokakuussa
1957, jolloin pankinjohtaja murhat­tiin.
.
Sääsket unitautia
kuljettamassa
Houston, Texas. — Kaksikymmen­tä
uutta unitautitapausta ilmoitet­tiin
todetun Houstonissa Texasissa
viikonvaihteessa.
120 tapausta on todettu heinä­kuun
12. päivästä lukien ja tämä
tauti on ilmoitettu 14 kuolemanta­pauksen
syyksi;
Kaupunkiin on ruiskutettu hyön­teismyrkkyä
unitautia kuljettavien
sääskien tappamiseksi.
Ualkoa sivjilta 2) ;
nin aikana Leningradissa tammi­kuun
21 päivänä 1959 pääministeri
Hrusbtsbevin. '
"NQOTTJKRIISISTA"
Jännityksen jatkuessa Etiroopas-sa
Suomen ja Neuvostoliiton^_sub-teet
pysyivät vakaina syksyyn 196i:
Täiiöin joutuivat Suomen ja Neu­vostoliiton
suhteet jälleen kokee­seen.
Neuvostoliitto lähetti: loka­kuun
30. päivänä Suomelle vnootin,
jossa se esitti vuoden 1948 ystävyys-ja
avunantosopimuksessa edellytet­tyjä
konsultaatioita. Kriisin jatku­essa
kireimmillään käsittelin Suo­men
asemaa marraskuun 15. päivä­nä
pitämässäni .esitelmässä. Lausuin
mm.: ~~
"Saksan kysymystä samoin kuin
koko kylmää sotaakin on tarkastele
tava sekä idän että lännen näkökul­masta.
Vain siten voidaan saada ta­sapuolinen
kuva tilanteesta. Jos ase­tutaan
Neuvostoliiton kannalle, niin
on ensiksi todettava kansallissosia­listisen
Saksan yksinään saattaneen
Neuvostoliiton - vaaralliseen ase
maan hyökäftessään sen kimppuun
1941' ja tunkeutuessaan syvälle
maan sydämeen: Kokemukset noilta
ajoilta ovat niin< tuoreet ja koske­vat
jokaista neuvostoliittolaista per­hettä,
että Neuvostoliitossa erityi
sen tarkoin seurataan Saksassa ta
pahtuvaa kehitystä. Niinpä Molotoy
hoitaessaan Neuvostoliiton ulkopo­litiikkaa
uhkasi tuon tuosta; että
Länsi-Saksan aseistautuminen tulisi
olemaan aiheena uuteen maailman*
sotaan. Kun länsivallat katsoivat
asemansa vahvistamiseksi Euroo­passa
välttämättömäksi antaa Län­si-
Saksan valtioelämän järjestäytyä
ja-sen aseistautua Neuvostoliitto
taipui tapahtuneisiin tosiasioihin,
mutta tämän joustavuuden ensisi­jaisena
aiheuttajana oli Yhdysval­tojen
pitkään kestänyt^yksinoikeus
atomiaseisiin. Kun Neuvostoliitossa
tapahtuneen teknillisen kehityksen
ansiosta ydinaseiden kohdalla näyt­tivät
voimat tässä suhteessa tasa­painottuvan,
niin neuvostodiploma­tian
ote on vastaavasti kiristynyt ja
sen vaatimukset täsmällistyneet.
Kun vastapuoli ei ole suostuhut
myönnytyksiin, on sodan uhka l i -
.saantynyt. Neuvostoliitosta käsin j a
alussa mainittuja kokemuksia sil­mälläpitäen
näyttää Länsi-Saksan
taloudellinen nousu ja maan aseis­taminen
vaaralliselta .ovathan Sak­san
liittolaisina muut suurvallat,
jotka 2. maailmansodassa Saksan vi­hollisina
olivat keventämässä pai­netta
Neuvostoliittoa kohtaan. Ja
kaiken Iisaksi Saksan ja Ranskan
vastakohtaisuus, johon Venäjän po­litiikka
on voinut nojautua, kuuluu
menneisyyteen", näin lausuin mar­raskuussa
1961 ja jatkoin:
"Berliinin kysymystä lännen dip­lomatian
kannalta tarkasteltaessa
on muistettav.a lännen liittojärjes-telmä
ja siinä saksalaisille tullut
ratkaisevan tärkeä osa. Vaikka Län-si-
Berhini onkin sotilaallisesti mer­kityksetön
— sitähän länsi ei voi
asein puolustaa — sillä on lännen
kannalta sitä tärkeämpi suurpoliit­tinen
asema. Länsi on alituisesti ja
vallankin kriisien kärjistyessä tois­tanut
päätöksensä pysyä Länsi-Ber­liinissä
3. maailmansodan uhallakin.
Se on perustellut kantaansa epäilyk­sellä,
että sopimususkollisuudesta
luopuminen Länsi-Berliinissä aihe­uttaisi
vyörymäisen tilanteen uudel­leen
arvioimisen kaikissa idän ja
lännen rajoilla olevissa maissa.
Länsivaltojen aseelliseen tukeen po-htiikkansa
nojaavat valtiot joutuisi­vat
tällöin epäilyksiin ja varmaan­kin
etsisivät turvallisuuteensa rat­kaisua
esim. rauhallisen rinnakkais­elon
politiikasta Suomen tapaan.
Tämän laatuinen tilannekehitys hor­juttaisi
sekä lännen suurvaltojen
arvovaltaa että niiden puolustuksel­lista
valmiutta. Länsi-Berliinistä on
muodostunut lännen politiikan koe­tinkivi.
^qluniaasto^, vaan pSinvastoin. var­mistaa
asemaansa siellä, missä se
00 mabdollista; Viimeisinä kuulcau-sina
_ sii? syksyllä 1961 — Berlii­nin
kysyjnyksecn; on liittynyt myös­kin
. Neuvostoliiton taholla eräitä
arvovaltanSkökobtiä. Niille tosin ei
nykyajan suurpolitiikassa anneta
samaa keskeistä merkitystä kuin
ennen; Olemme nSbneet miabtimies-teh
"nielevän" nöyryytyksiä aseisiin
tarttumatta. Mutta jos arvovallan
peliin panemisesta on todella saa­tavissa
hyötyä, niin se on tilannet­ta
arvioitaessa varteen otettava.
Berliinin kysymyksellä on näet kes­keinen
merkitys myös Neuvostolii­ton
j a Saksan kansantasavallan suh­teiden
hoitamisessa. Itä-Saksalle
LänstrBerliini on muodostunut erit­täin
työläästi vartioitavaksi propa­ganda
ja maastapakokeskukseksi.
Saksan kansantasavallan pyrkiessä
saavuttamaan suvereniteetin, Ber­liinin
kysymyksen kokonaisratkaisu
on sille tärkeä. Sitä on näin tarkas­teltava
myös Neuvostoliiton ja Itä-
Saksan suhteiden kehittymisen kan­nalta.
Näin Berliinin kriisistä on
muodostunut mitä monimutkaisin ja
uuden maailmansodan uhkaa jatku-
\asti ylläpitävä.
KONSULTAATIOESITYS
Kun tähän yksityiskohtaan vielä
liittyvät katsomulcselliset ristiriidat
ja koko maailman laajuinen kilpai­lu
arvovallasta, niin on ymmärret­tävää,
että tässä käytetään kaikkia
keinoja. Syrjästä katsovasta ne
näyttävät kohtalokkailta, kuten jat­kuva
kilpailu ydinaseiden tehok­kuudesta
osoittaa. "Taisteltaessa"
maailman yleisestä mielipiteestä
diplomatiallakin ovat keinonsa, jois­ta
erästä Neuvostoliitto on juuri
Suomen kohdalla käyttänyt esittä­essään
nuottinsa lokakuun 30. pnä
1961. Ystävyys-, yhteistyö- ja avun­antosopimuksessa
Neuvostoliiton ja
Suomen välillä oleva, sodan uhkaa
koskeva määräys edellyttää sopir
muspuolten välistä konsultoimista.
Tähän vetoaminen tapahtuu sopi­muksen
hengen mukaan sodan uh­kan
olemassaollessa. Mutta toisaalta
konsultoimisartiklaan vedoten voi­daan
: maailmalle osoittaa kuinka
vakavana toinen osapuoli tilannetta
todella pitää. Esittämällä meille so­tilaspiirien
vaatimuksesta mielipi­teiden
vaihtoa neuvostodiplomatia
on tahtonut osoittaa, kuinka kuu­maksi
kylmä, sota on sen mielestä
nyt kehittynyt", lausuin esitelmäs­säni
marraskuussa 1961 jatkaen:
'Niinkuin Neuvostoliiton nootista
kävi ilmi. neuvostohallitukselta ei
puutu luottamusta Suomen valtion
johtoon eikä sillä ole epäilyksiä sii­tä,
ettei Suomi olisi valmis täyttä­mään
ystävyys- ja avunantosopi­muksen
puolustuksellisia määräyk­siä.
Suomessa olemme: sotien jäl­keen
kasvaneet siihen vakaumuk-
BERLIINI SODAN UHKANA
Kummankin voimaryhmittymän
johtohenkilöt ovat yrittäneet rat­kaista
Saksan kysymystä suurpoliit­tisten
etujensa mukaisesti. 3. maa­ilmansodan
uhatessa idän sotilas­johtajat
eivät halua luovuttaa mah­dolliseen
puolustukseen tarvittavaa
HIRVEÄ ONNETTOMUUS
LAKI WAHNAPITAELLA
(25-27-29-1)
Mielihyvin järjestiimme kaikld Tetiiui
AUTOVAKUUTUKSENNE
Lähempiä tietoja Jaatte soittamalla 675-5683
MTÄRr A6ENGE UD.
7 Cedair Si^ f SiMUhiry Pulu 675-5883
Viime perjantai-iltana. vähän jäl­keen
kello 7, tapahtui Lake Wahna-pitaella
järkyttävä veneonnettomuus
jossa uskotaan viiden ihmisen saa­neensa
surmansa. Onnettomuuteen
joutunut 15-jalkainen vene, jossa
oli lastina 7 ihmistä kaatui kovassa
aallokossa.
Maakuntapoliisi sai pelastetuksi
kaksi veneessä olleista henkilöistä.
Mrs. Tony Mazza, 66 Logan kadulta
Sudburysta ja bänen yhdeksän vuo­tias
poikansa Michael nostettiin ve­destä
lauantaiaamuna 11 tuntia on-ifettomuudän
jälkebn. He kelluivat
vedessä pelastusliivien varassa.
Mrs. Irene Cardinalini j a hänen
75 vuotiaan isänsä Louis Sisen ruu­miit
on saatu naaratuksi ylös. Ka
doksissa ovat mr. A^elore. Cardinal.,, lentokone Sudl>ury|i virastp^t^.
hukkuneen naisen aviomies ja kak­si
lastaan, 4-vuotias Debbie ja 8-
vuotias Gary.
Kaikki seitsemän henkilöä olivat
15 j'^alkaa pitkässä seetripuisessa
veneessä, jossa oli 40-bevosvoimai-nen
ulkolaitamoottori. Vene oli pa­laamassa
kesähuvilalle kalastusmat­kalta
kun se joutui myrskyyn, joka
nostatti 15 jalkaa korkeita laineita,
tuulen nopeuden ollessa noin 50
mailia tunnissa.
Hukkuneiden ja kadokisissa ole­vien
etsintään on ottanut osaa niaa-kuntapoliisin
patrullivene, kaksi
maiden ja metsäministeriön patrulli-venettä
ja useita vapaaehtoisia ve­neitä
sekä viisi Sainmakkomiestä
ja niaiden ja metsien ministeriön
sccn, että kaakkois- ja itärajamme
on samanlainen rauhan raja kuin
läntinenkin. Puolueettomuuspoli­tiikkamme
on ollut määrätietoista
ja tähdännyt siihen, että me voi­simme
säilyä suurvaltaselkkausten
ulkopuolella. Olemme vakaasti päät­täneet
pysyä sitoumuksissamme
puolustaa rajojamme Suomen kaut­ta
Neuvostoliittoon mahdollisesti
suuntautuvaa hyökkäystä vastaan ja
suorittaa tämän tehtävän omin voi­min.
Tälle vankalle pohjalle ovat
luottamukselliset suhteemme Neu­vostoliittoon
rakentuneet. Uskomme
vakaasti, ettei sota uhkaa pohjolaa,
mutta onnettomuuden sattuessa luo­tamme
omiin mahdollisuuksiimme."
Tarkastelin samassa esitelmässä
myös lähitulevaisuuden näköaloja:
"Hahmoteltaessa maailmantilanteen
kehitysmahdollisuuksia on korostet­tava
sitä jokaisen tunnustamaa tosi­asiaa,
että uusi maailmansota mer­kitsisi
suunnatonta onnettomuutta,
kenties lopulbsta tuhoa ja että s4n
tajuten myöskin suurvallat välttä­vät
turvautumista aseelliseen rat­kaisuun.
Kylmä sota voi vieläkin
kärjistyä, mutta sittenkin on tulta­va
ainakin muutaman vuoden kestä­vään
väliaikaisratkaisuun. Sen pe­rustan
uskon rakentuvan siihen, et­tä
sekä idässä että lännessä luovu­taan
vaatimasta sellaista, joka on
saavutettavissa vain uudella maail­mansodalla.
Jos näin kävisi, niin
pienet kansat huokaisisivat helpo­tuksesta
ja tilanteen nyt aiheuttama
mielten jännitys laukeaisi. Tätä
taustaa vasten katsottuna ja huo­mioon
ottaen Ruotsin järkkymättö­män
puolueettomuusasenteen ovat
ulkomailla Suomen aseman vastai­suuteen
kohdistuneet epäilykset pe­rusteettomia."
TILANNEARVIO
MARRASKUUSSA 1961
Ulkopolitiikkaa on kuitenkin hoi­dettava
päivästä toiseen. Tilanteen
arviointi Suomessa marraskuussa
1961 — noottikriisin aikana — oli
silloisen käsitykseni mukaan seu­raava:
"Me emme kuitenkaan voi tarkas­tella-
asemaamme näin pitkällä täh­täimellä:
Neuvostoliiton taholta on
esitetty neuvotteluja sodan-uhka-artiklaan
vedoten. Se on tosiasia.
Ulkoministeri Karjalaisen kollegal­taan
Moskovasta saainan ilmoituk­sen
m^kaan näistä neuvotteluista
kuitenkin voitaisiin välttyä, jos
NctAVfoatoMUOft bflliUMS mahdpUi- vostpiiiton. siibt^depiosalt^.
simman pikalf^esli; ^^lisi varibMJu^PJD
siitä, että''Sitomen nykyinen uIKp*
poliittinen suuntaus jatkun ja jpt^
mikään ei; tule eb|(äiseni^ff? Sao^
inen ja NeUvostpliUon* ystävällisten
suhteiden >ebitystä\ Hallitus on ti­lannetta
' arvjioidessaan osunut oi­keaan
tarttuessaan t^än ilmoituk­sen
tarjoamaan mahdollisuuteen ja
yrittäessäänvälttääsbtiJiäallisia neu­votteluja.
Vaikka niiden käyminen
onkin tehtyjen sopioiusten ^mukais-ta'kuten
edellä:sanotusta iijnenee,
saattaisi niiden yhteydessä syntyä
erityisesti ulkomailla keskustelua,
joka tärvelisi sotien jälkeen luot^-^
mukselliseksi rakennettua Suomen
ja Neuvostoliiton suhteiden pohjaa,
kuten osittain j o nootin nostattama
häly teki.
Ryhtymättä pohtimaan nykyisessä
realiteettien maailmassa pelkästäiin
akaleiemiseksi osoittautuvaa kysy­mystä,
onko Neuvostoliiton hallittis
noudattanut Suomen sisäisiin asioi­hin
puuttumattomuuden periaatet­ta,
jota korostetaan mm. ystävyys-ja
avunkptosopirouksessa ja johon
ulkoministeri Gromykokin viittasi,
totean bal||ituksen valinneen tarjo­na
olevista mahdollisuuksista aino­an
demokraattisesti oikean. Kun
emme voi ulkonaisen painostuksen
alaisina poikkeuslailla pidentääsiiy-kyisen
tasavallan presidentin, vielä
vähemmän nykyisen hallituksen toi­mikautta,
on vedottava kansaan.
Kaikki haluavat luottamuksellisia
suhteita Neuvostoliittoon. Kukaan
ei halua sekottaa maatamme suur­politiikkaan.
Kaikki pitävät kiinni
sopimuksissa annetuista sitoumuk­sista,
lopetin esitelmäni marras­kuussa
1961.
Tämän jälkeen kriisi vielä kärjis­tyi
varsinkin ulkomaan lehdistön
osoittaessa asiaa kohtaan kiihkeätä
intressiä. , Tasavallan presidentti
Kekkonen matkusti marraskuun 24.
päivänä tapaamaan ,pääministeri
Hrusbtshevia Novosibirslciin. Siellä
käydyissä keskusteluissa tasavallan
presidentti myönsi sodan syttyini-sen
mahdollisuuden Euroopassa ole­van
varteenotettavan. Kuitenkin
hän kiinnitti huomiota siihen, etta
sotilaallisten konsultaatioiden aloit­taminen,
joita pääministeri Hrush-tshev'
jatkuvasti piti välttämättömi­nä,
voisivat aiheuttaa tiettyä levot­tomuutta
ja sotapsykoosia Skandi­navian
maissa ja horjuttaa Suomen
puolueettomuusasemaa. Tämän pe­rusteella
hän esitti, että Neuvosto^
liitto luopuisi konsultaatioita tar­koittavasta
esityksestään ja siten
rauhoittaisi yleisen mielipiteen ko­ko
Skandinaviassa ja johtaisi tur-vallisuusvalmistelujen
tarpeen vä­henemiseen
Ruotsissa ja myöskin
Natoon kuuluvissa Norjassa ja Tans­kassa.
Tämän jälkeen neuvotteluissa
päästiinkin sellaiseen lopputulok­seen,
että Hrushtshev luottaen Suo­men
ulkopolitiikan johdon koke­mukseen,
hyvään tahtoon ja kykyyn
ylläpitää Suomen puolueettomuutta,
jota Neuvostoliitto jatkuvasti kan­natti,
siirsi esittämänsä sotilaalliset
konsultaatiot. Suomen ja Neuvosto­liiton
suhteissa palattiin jälleen
normaalille linjalle.
Pian tämän jälkeen suoritetuissa
presidentin vaaleissa ulkopolitiikka
oli keskeisellä sijalla ja tohtori
Kekkonen sai riittävän kannatuksen
tullen valituksi jo ensimmäisessä
valitsijamiesten suorittamassa ää­nestyksessä.
Eduskuntavaalien tär­keimpänä
tavoitteena ei-sosialistis-ten
puolueiden taholla oli eduskun-taenemmistöön
pääseminen. Siinä
ne onnistuivatkin, ja vasemmisto
menetti enemmistön:
Vaikka Suomen sisäpolitiikassa
onkin talvesta 1962 ilmennyt paljon
vaikeuksia eikä porvarilliseen edus-kuntaenemmistöön
nojaavaa halli­tusyhteistyötä
saatu kitkattomasti
sujumaan, ulkopoliittisissa suhteis­sa
ei ole tapahtunut muutoksia.
Suomen suhteet Neuvostoliittoon
samoin kuin - puolueettomuuspoli­tiikkakin
ovat vakiintuneet.
Suomen diplomatia on 2. maail­mansodan
jälkeen onnistunut muut­tamaan
Suomen ja Neuvostoliiton
suhteita koko ajan rasittaneen epä­luuloisuuden
ja vastakohtaisuuden
ystävyydeksi ja luottamukseksi.
Suomen puolueettomuutta Neuvos­toliiton
vjohto -pitää kummankin
maan ja maailman rauhan säil}rmi-sen
kannalta tärkeänä, ja varsinkin
Neuvostoliiton nykyinen pääminis­teri
Hrushtshev on tätä useaan ot­teeseen
korostanut. Niin ikään Suo­men
puolueettomuus on saanut, ku­ten
juuri mainitsin, eri tahoilla hy­väksymisen
erityisesti tasavallan
presidentin valtiovierailujen yhtey­dessä
mm. Amerikassa käydyissä
keskusteluissa. Suomen puolueetto­muushan
ei ole juhlallisin asiakir­join
määritelty eikä ^itä ole sine­tein
eikä allekirjoituksin vahvistet­tu.
Se on enemmänkin tahto- ja
luottamuskysymys. Toisaalta Suo­men
kansa— tietäen puolueetto­muuteen
liittyvät kansalliset edut
— tahtoo pysyä puolueettomana.
Toisaalta muu maailma — nähden
Suomen puolueettomuuspolitiikan
tukevan rauhan säilymistä Pohjois-
Euroopassa — luottaa Suiomen piio-lueettoipiiuustilhUran.
Tälle perustal­la
Suomen politiikka tulee yastaldin
rakentumaan, myös Suomen ja Neil-
He^ö agaiö.' Öuf_«?ltitiör: Is" ,<^vdie
big now, ^ we don't-' caU Jt^V;^ttän;
Wie caU i t a kitty-catJ We doia't know
if It 15 a boy oraB*».'/ '
Did anylibdy hearralKiut the siviaa-mers
who triM tovsvRto
Catharfaies to' t^e b.^jsi; h) T ^
Thats 32 mUes.' I hol;^ go to- tiie
OJiSVfe tm mlght,go to the.Monti
real Wor!dB' Fair.' Bpy that wlll ibe
f un. Oh' yes, l got a ' new blkfe;, ^»jul
that wafin't for passing. - My, other
bike waa my-sister^^"and^it haa;•.a
hole in the t\re. -Bye-for now. ^ ^ \
Anne!]tite's Lasi Letter ;
Befbre School Siarts
Dear Irja-täti; .boys and glrls:-:
The weather liera tlas been rainyi,
but to-day it is ^nice^pd-'^anä.
Scliool Is only a- few days a^ay: Aila:
and I will iMive a' new teacher -thls
year. - • '•
Our inöther cat got twft;^kltten8
but they both dlqd. " "
My slster Ailectf V^ i - «»''»^^^
home for'two weeks IjoUdays: X guess
the next ;.time 1: wi;iteV fiphqbl: hafi
already sterted; i h l s .is aU for bi^^^^
Annette AläneaT.
. ' pear' J.fjä-titl, boys and gb-ls. ' "
^1 am\'i(fFitihg agaih. b i i y i baven't
bäd tiöie-,to;<tyrite for jsometimel
bäj( b e ^ r&biing for many. days in a
r a y / " ' ' , " 7 . ' '
' lily.-brother^-I^
miW lookin8;^.^for%a' job.;;^^
th^es f o r a w)B^k. . "
. ^ Scbodi '^111 c.t)e Starting soon and
am-'a|| m d y -to go back. S Q lonp
for '^now. ' ' • ' -
Kenneth L««nia. ,
postilaatikko
Aila Wrjt^ Ä ,
Newsy Letter ^;
Dsar Irja-täti, boysänd glrlis. i-
To-day. is a nTce sunny day her^.
On Sept. Ist it wil Ibe my^moth^r-s
bhthday. , '
Annette and; Irfeceived-a- pic^ue
from Vickie and Lqtle^ afterf we sept
them one Of us. Their Picture
taken'Iast year'but we still;$aw wii8t
what they, looked like.. .\ -' ; ''
My sister. will--vrite. fQur.:b(amS'JH:
two da3rs the Ist and 2nd-orSepteffl^
ber. If ähe- passes tbem sbe wiil.^ bfe
a registered nurse.'' ' •
To-day we ju^^göini^ ta.town -tb
shop. This/is ali' f(>r.=,nöw.> 1.;,' < v V'.;
- '-iUIa^Alanenl
• Helh^ boys a'hd girls.
I^Lnään .oli V posti tuonut Irja^tädin
postilaatikkoon kokonaista neljä kir­jettä.'
' Annette. AUa. Kenneth Ja
Eiigene-inuistivat meitä perheen nuo-retapia'
kirjeillääa
enp</ik'pinrkoulu alkaa- ensi viikon
•iliflsantf
'4aianks'to eacti one of you^ And
Wi^''S^ we, are'on the subject.of-«chooI
tiere arera- fe^ safety rules to re-
:mj»nl)er.-?to''älj^. ones that own -a bike
wUcli:-J i h ^ a few of ypu doi
1) - AbraiyG^^öbey. traffie signs and sig-nalB.-
^2> :V' RidUng twö: on a blcgfcle
cause§/äs«ldidncs.v3) Rids close to the
tightgide^of the road, 4) Ride single
file. and ^nev6r ctose behind vehicles^
5). It is^c^ängerous to weave- or' turn
snddenlyi* 6> Always be sure. to gtop'
kt ipteisectloEB. Once • you-leam ali
the safety rules there is less dangcr
of ^you t>^ing' involved i n a n accideut:
And to^ the : children. who walk tö
school.-i say:always look twicB before
eros^g^the^ Street.
' Happy^öjhooldaysto ali of you. To
the ia^a^fea that are starting their
first tierbi tod to the "oldtimers" who
bave.^ti^ 'their first term already;
JIuulemiäiHgain next Week. \ '
Irja-tätt
The Uiuisyä)
A strange - fich. the '•Fägak.' very
kind to cbildrcn. for in somc-- placcs
they play voll^yball, basketball and
other games With its dried outi^cöni-pletely
round body.
The only thlng is — thcTiPh-ball
won't atand kickbig: with' fodtball
boots!
Whcn scientists fust saw:thls.ballr
fish tlrsy were most • surprised — a
fish like that couldn't pbssibly.swim,
they declared.
They were qulte right. When little
Fagak pumps himself up like' a ball;
he is unable to^-&wim. like a gas-filled
balloon he rapidly. floats to the
top and stays, tummy upwards. on
th« very surface of the water. Then.
gradually. the gases escape. his "foot-ball"
goes down and the - f ish again
descends to the bottom and dlsap-pears
into the seaweed.
The Fagak dQesn't perform thes-e
tneksjust to amuse tioys and girls —
or even baby- fishes. It is his only
bieans of protection.
As soon-as he observcs danger, the
Fagak : Starts: rapidly £waUowing
water; which' is immediatay brokvn
up ;into hydfogen and oxygen m a
very efficient chemistry lab, in Fa-gak's
guUet.
The. ga$es>blow Fa:;ak up like a
balloon, and his hungry enemy has to
give up. for the huge ball won't go
down his throat.
Even'-if: a greedy sharfc should
manage to swallow poor Fagak. the
ball-fish. has his revenge. For inside
the shark Fagak goes on swelling
and swelling, and sharp prickles on
his tummy pierce through the walls
of the shark's stomach and kili it.
So even the tough-est fish tend to
avoid Mr. Fagak.
Sealy Ppsturepeclic*
«8 THE *fNO MÖRNING BACKACHE^'* M
Onnen lapsi, onnen äiti: Molemmat nauttivat kauniista aamusta
Ja virkeästä heräämisen tunteesta., l^un ovat yönsä nukkuneet,
terveellisesti kannatettuina, j a ! mukavuudessa jonka antaa Pos-turepcdic-
patja. Posturepedic-<patJoJa valmistetaan kahdenlai.
sia, erikois-on tukevia tai lievästi tukevia. Ne val­mistetaan
Johtavien ortopedia kirurgien neuvojen
mukaan (vauvojen patjatkbi). Tulkaa Jo tänään.
; Täysi- tai kaksolslevylset
' alustat samanhintaisia
$7050
"Ei ole aamulla selkäkipua kun on nukkunut patjalla,
: joka antaa kunnollisen tuen'.'*
GEORGE SPENCER FltRNITURE
COMPANY U M I T ED
147 Lorne St. S. ' Puh. 675-3371 Sudbury