Vapaus, September 1, 1964

              SLV«r'2.1 , Tiistaina, syysk. l p . — Tuesday, Sept: 1, 1964
lv
T T A Tfc A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O ' V' A'Jr A U Ö FINNISH Ö A N A D I A NS
O R G
A N
I Ä N
EstabUsh€d Nov. 6. 1017
^ Bffaiiager;'^^fi. Suksi
(MÖEtlTYJ
L ' \ - Telephone: Office, 674-«M — Bdltorlal 674-4265
FnUUbeil thrlce weekly: ,Tuesila^'rxiuttsdays and Satiirdays by Vapavia- gmi^it 00. L t d ; l(|0*102.Elm St. l^est. Sudbury. Ontario. Canada.
MalUnjif o^arete: Box 69 I , -
f ' 'AdvertUng rates upon appllcatlon, translations f ree of charge.
JU^Qutttsed as «eoond dass mail by thft Post Office Department, Ottawa.
1%°'' and for payihent of "postage ta « ^ ^ J|L
CANADIAN LANGUAGE-RRESS
r-TJii, ' - ' TILA1IS&INNA.T
<ta4aBsa: 1 vk. $9J».'6 kk. $4.7»- USAissa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
^, S kk. 2.75, Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
Canadan vdmää NLn öljyyn
• .3C;.Erinäiset uutistiedot viittaavat siihen, että Neuvostolii­toissa,
saadaan täi» normaalinen, eli
vehnäsato. Myös tiedetään että Neuvostolii-rloiaMi
on ryhdytty suurisuuntaisiin toimenpiteisiin sen hyväk-
' si„,etta epäedulliset Maasuhteetkaan eivät voi enää maa-
' iiiiiii^Caikki tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole kansakun-it^
na- pitkän tähtäimen perusteella mahdollisuuksia sellaisiin
" smuiin vehnäkauppoihin Neuvostoliiton kanssa kuin oli muu-
;^¥9?i^^^*'*^^ sitten.
> " ^M Canadassa vieraileva Neuvostoliiton maatalousmi-
, Maisteri JVolovchenko. antoi parisen viikkoa sitten erittäin mie-
, Jl^oiliintoisen lausunnon, josta ilmenee, että jos on Canadassa
'JrHittävästi hyvää tahtoa, Neuvostoliittoon voidaan myydä pit-
- i ^ n matkan tähtäimellä jatkuvasti vehnää. Se olisi luonnol-toesti
"herran lahja'' Canadan farmareille, joiden jatkuvana
Hpelkona on vehnätuotannon "ylijäämävarastot" ja niiden
'^•.aiheuttamat vaikeudet.
Mutta mikä takaa s^n, että Neuvostoliitto todella ostaa
')pi1^;än tähtäimen ohjelmalla canadalaista vehnää vielä sen­kin
jälkeen kun siellä tuotetaan yltäkylläisesti kotimaista
• vehnää?
V Kuljetuskustannusten haipuu on, et-
Mä''laivakuljetus on nykyoloissa paljon halvempaa rahtikul-
: Jutuista kuin junakuljetus. Niinpä Neuvostoliiton maatalous-
' ministeri selitti^ että Canada voi saada "hyvät vehnämarkki-
: nai Neuvostoliitosta siksi kun vehnän kuljettaminen laiva-t.!
teitse Canadasta Siperiaan tulisi paljon halvemmaksi kuin
:;sej tulee rautateitse kuljetettuna Neuvostoliiton omilta viija-
'alueUta.
f ' M u t t a kaupankäynti ei voi tapahtua "yhteen suuntaan".
5;NUlipä Volovchenko teki täysin selväksi, että Canada saa
i ^Neuvostoliitosta nämä "hyvät vehnämarkkinat" vain silloin,
j Canada ostaa puolestaan Neuvostoliiton teollisuustuot-ytfilfa
— vaikkapa Siperian öljyä.
|U>^.V>ra miksipä ei. Kaupankäynti kannattaa ja Canada tar-
>-"Htse^ huomattavasti lisää ulkomaamarkkinoita. Nyt olisi
|:kÖr)c^a aika tarttua tähän ehdotukseen muistaen että me
I j4jnme7ole täissäkään asiassa yksinään kukkona tunkiolla. Neu­vostoliitto-
ei oler tässäkään asiassa riippuvainen yksistään
Cäliadasta, sillä se voi hankkia Siperiaan tarvitsemaansa vil-
^jaa;fidullisilla ehdoilla muualtakin.
j • Kun Canadan parlamenttivaltuuskunta menee syyskuus-
.>|$a'kolmiviikkoiselle vierailulle Neuvostoliittoon ja Tshekko-islovakiaan
niin toivottavaa olisi, ettei tätä valtuuskuntaa
^lähetettäisi sinne "tyhjin käsin" huvittelemaan, vaan nimen-
^ omaan siinä mielessä, että se kävisi siellä kiireellisessä mie­liessä
neuvotteluja myös tästä Volovchenkon ehdotuksesta.
*Xorvia myöten velassa"
I - Mahdollisesti meillä ei ole siinä aivan "maailmanennä-itystä"
mutta tosiasia on kuitenkin, että me canadalaiset
Volemme "korviamme myöten velassa", kuten sanotaan, ja
(Velkataakkamme kasvaa yhä.
\ Sanotaan, että "velka ei mätäne", ja että nykyaikana ei
j e i ^ rahaa tarvitakaan muuhun kuin velkojen maksuun.
' Mutta harvat meistä voimme iloita siitä tosiasiasta, että Ca-
1 nadan keskinkertaisen - T - nelihenkisen perheen velka on tällä
••\ körtaa noin $14,000, jos huomioidaan eri hallituselimien, sekä
\ yl^lökansalaisten kiinteimistö- ja muut velat ja jaetaan ne
] tasapuolisesti kaikkien canadalaisten maksettavaksi.
I Tosiasia tietenkin on, että jotkut meistä canadalaisista
<on velassa enemmän kuin toiset, mutta meillä kaikilla on,
• Skuten alempaa näkyy, hirmuisen suuri valtiollinen velka-
] taakka kannettavana. Toisaalta on huomattava, että joilla-
Ikitf' harvoilla raharikkailla on tietenkin valtion-^ja kuntien
•'obligatioita; he ovat velkojina eli "saamamiehinä". Tasan ei
;siIi^ole jaettu näitä onnen lahjoja ja sillä on sangen merki-
»tyfesellinen vaikutus yhteiskuntaelämässämme.
I Mutta jos jätämme nämä "yksityiskohdat" huomioon-ottamatta
ja käsittelemme kaikkia canadalaisia vain tavalli-
\ sina ihmisinä eli pulliaisina ja tarkastamme, miten paljon
.meillä kaikilla on'yhteisesti velkoja, niin tilanne on vissein
{v^kuksin sekä totuudenmukainen että huolestuttava.
J ^.:Me kaikin tiedämme missä määrin meillä on kiinteimis-
:töy(^lkaa mökistämme kuukausimaksuja autoromustamme
J jne. Mutta harvemmat canadalaiset pysähtyvät ajattelemaan
»yhteiskunnallisten velkojemme suuruutta, joiden korot ja
/kuoletukset lankeavat, pankaamme se mieleemme, vähäosai­sta
"pikkuihmisten" maksettaviksi.
VALTIOLUSET VELAT
^ Alkakaamme huipulta. Liittovaltion väli tö eli suoranai­nen
velka viime maaliskuun 31 pnä oli kaikkiaan $24.6 milr
jardia, mihin on kuitenkin lisättävä vielä välilliset lahjat,
joita oli $6 miljardia, eli yhteensä $30.6 miljardia. (Suurin
osa näistä välillisistä veloista johtuu hallituksen laitoksille
kuten CNR:le annetuista takeista. Käsityksenä on, että nämä
laitokset maksavat ne velat — ja maksavathan ne ainakin
osittain, mutta niiden myös täytyy periä eli koota ne varat
JoUakiii tavalla kansalta. Siis kansa maksaa loppukädessä ne
välillisetkin velat.)
w. Vaikka hallitusviranomaiset selittävät, että liittovaltion
varsinainen velkamäärä on noin $15 miljardia, mikä aiheut­taa
keskimäärin yhden miljardin korkomenot vuodessa.— ja
miljardin korkomenoista koituu jokaiselle canadalaiselle,
miehelle naiselle ja lapselle yli $52 verot vuosittain koska
meitä canadalaisia on vain 19,800,000 — niin kansakunnan
kannettavana on kuitenkin kaksi kertaa suurempi talous-taakka.
Väestön harteilla on myös maakuntahallitusten ja
kmmallishallintojen velat. Maakuntahallitusten yhteenlaske-_
Mitä muut sanovat
JiPtJETTdltlYVSENNilTYS
Washingtonin valtion prol^uraattori John 0'Connell sanoo, että
jos kommunistinen puoluehaluaa nimittää ehdokkaansa: osavaltion vaav
leihin marraskuussa, ehdokkaiden tSytyyant^avalallinen ei-komjnunis^
tinen-vala. — UPI:nradio^|edonanto elokuun 18 pnd;
. . . J A J U L K E U S E N N A T Y S
Kuinka huonon muistin p o l i i t i k o r luulevat ihmisillä olevan. Kuul­kaa
mitä Länsi-Saksan kansleH- Ludwig Erhard sanoo Washington Post
lehdelle lähettämässään kii:|eessä: ' ,
"Siitä huolimatta on Sa^tsan ja Yhdysvaltain välillä yksi yhteinen
yhdysside: kummatkin maat ovat yhdistäneet taistelun kansallisen yh­tenäisyyden
puolesta taisteluun vapauden ja kansalaisoikeuksien puo­lesta.
Tätä aatteiden yhtäläisyyttä voidaan seurata koko^ historian läpi
nykypäiviin a s t i i " N a t s i en murhaamat miijoonat juutalaiset ovat kaiketi
tyytyväisiä saatuaan tietää, että he eivät kuolleet turhaan. Heidän kuole­mansa
yhdistyi Saksassa ilmeisesti taisteluun kansallisen yhtenäisyyden'
vapauden ja kansalaisoikeuksien puolesta."
: Mutta asiaa paremmin-ajatellessa löytyy sitten yhtäläisyyttä siinä,,
mitä tapahtui juutalaisille Saksassa j a mitä on nyt tapahUimassa neeke­r
e i l l e Yhdysvalloissa. "FIsh and Chips;" — The Fisherman-lehde.ssä
Jatkoa
V A I V A I S T E N KODIT E N N EN
J A N YT
Kehityksen rattaat pyörivät joka
puolella. Niinpä vanhusten elämän
huoltosuhteissakin. E l enää puhuta
"puurhausseista". Huoltokotien ni­metkin
ovat saaneet tunnustetusti
kaijukkaamman nimen.- Nyt puhu­taan
"senior citlzen" eli >— van­hempien
kansalaisten — kodeista.
Vanhusten iodgeista", "West View
Lodge" ja niin poispäin. Paranne­tut
olosuhteet, kodit,.katsotaan van­huksille
kuuluviksi.
Social credit puolue Albertassa
pääsi valtaan 1935, lupaamalla jo­kaiselle
21 V. täyttyneelle $25;00
"divitenttiä" kuukaudessa. Lupaus­ta
ei tietenkään voitu täyttää. Lu­pauksen
jälkeen Albertassa löydet­t
i in suunnattomat öljy- ja kaasu-kentät,
joista hallitus hyötyi myy­mällä
öljy-kaasukenttiä sekä "ro­jaltista",
saaden satoja miljoonia.
Viitisen vuotta sitten hallitus antoi
kahtena vuonna $20.00 —.$17.00
"vuosidivententtiä" "Divitenttin"
yleissumma;^ oli yksitqistamiljoonaa
dollaria kulhpanaliiiif^Vironna. 'Maa­kunnan
asukkaat alkoivat protes-teeraamaan
sellaista anteliaisuutta
vastaan, selittämällä: Annetut dol­larit
eivät hyödytä — eivät suuresti
kaan paranna edes köyhien talou­dellista
tilannetta. Parempi kun ne
miljoonat käytetään hyödyllisem-tut
velat ovat $9.2 miljardia ja
kunnallishallintojen velat $5.2
miljardia.
Kaiken kaikkiaan on arvioitu
että yhteenlaskien näistä kol­men
hallitusportaan veloista
saadaan canadalaisten velka­taakaksi
$45.5 miljardia. Toism
sanoen, jokainen canadalainen
mies, nainen ja lapsi on tältä
kohden keskimäärin $2,400
suuruisessa velassa, ollen se
keskinkertaisen, eli nelihenki­sen
perheen kohdalta $9,600.00.
Toisin sanoen, keskinkertaisen
canadalaisperheen täytyy ^ j a
siitä ei kukaan meistä pääse
osattomaksi — maksaa tästä
summasta korkomenoja sa­maan
tapaan jos meillä olisi
ylimääräinen $10,000 "näkymä­tön"
kiinnityslaina talorähjäs-sämme!
Näiden "yhteisten" velkojen
lisäksi tulevat vielä kansalais­ten
yksityisvelat. Yksityiset ca­nadalaiset
olivat vuoteen 1962
mennessä hankkineet kannet­tavakseen
yhtenlaskien $14.2
miljardin kiinnitysvelat, mikä
summa on tällä kertaa tieten­kin
jo paljon suurempi. Sen l i ­säksi
on kansalaisten maksetta­vana
vähittäismaksuja au­toista
vaatteista, palveluksista
ja ruokatavaroista — yhteen­laskien
$5 miljardia ja sekin
velkataakka on nopeasti kasva­massa,
c
Kaiken kaikkiaan, selittää
Free Press Weekly, mikä ön
nämä laskelmat tehnyt, cana­dalaisten
yhteenlaskettu velka­määrä,
huomioiden eri hallitus­elimien
ja yksilökansalaisten
velat, noin $65 miljardia. Toi­sin
sanoen, keskinkertaisen ca­nadalaisperheen
keskinkertai­nen
velkamäärä on tällä kertaa
noin $14,000 ja velka nousee
yhä kuin pullataikina lämpi­män
lieden kulmalla — kiitos
ennenkaikkea • sille, että me
k a n s a kuntana haaskaamme
vuosittain yli puolitoistamiljar-dia
dollaria kokonaan tuotta­mattomaan
ja aivan hyödyttö­mään
tarkoitukseen —- kylmän
sodan sanelemaan varustelu-kilpailuun.
Varustelukilpailu kuluttaa
syöpätaudin lailla kansakun­nan
varoja; se köyhdyttää sekä
valtiota että yksilöjä, sillä tosi­asia
on, että rahat eivät riitä
silloin voin ostoon kun ne haas
kataan tykkien hankkimiseksi.
min. E s i m e r k i k s i rakentamalla van­hainkoteja.
Hallitus o t t i k i n keho­t
u k s e n huomioon j a n im rakenet;
t i i n 36 k o t i a entisten lisäksi ympäri
A l b e r t a a .
K o d i t r a k e n n e t t i i n asunto-olovaa-t
i m u k s i e n mukaiset. Valoi.sat, tila­vat
j a käytänndlli-set. P a i k k a valites­sa
v a l i t t i i n mahdollisimman viihtyi­sä
j a r a u h a l l i n e n paikka. (Ei va­l
i t t u j o t a i n mäen laitaa.) K o d i t ra­k
e n n e t t i i n silmälläpitäen rauhalli­suutta,
ulommaksi vilkkaasta liiken­teestä,
j o t e n koti o l i t o d e l l i n e n L E ­P
O K O T I .
Näissä kodeissa on saii-ashuollon
s u o r i t t a n u t " m e i t i e n " — johtaja­tar
— ja han asuu kodissa antaen
p a l v e l u s t a a n yollä seka paivalla.
Ruoka kodeissa on hyvää. (Pöydäs­sä
on hedelmiä ja kananmuniakin
saa useamman k u i n yhden virko.ssa.)
Välipalaar v a l i n n a l l i s e s t i saa joito
maitoa, teetä, kahvia tai suklaata
l e i v o s t en kanssa. Vielä iIIallakiTi"klo
kahdeksan aikana tarjoillaan sa­m
a n l a i s i a annoksia kuin puoliseh
j a i l l a l l i s e n väliaikanakin. Maksu
.laissa Kodeissa on ollut $60.00 kuu­kaudelta,
u
V a n h a i n lepokoteja ovat yksityi­s
e t k i n perustaneet; t i e t e n k i n voitt^i-
Jumielessa. Olen nähnyt yksityis-yrlttelijäin
vanhain koteja 'VallOjs-s
a " , jotka ovat tyolaisia varten:
mutta niissa köyhyys juoruaa heti
sisään astuessa. Niissä kun pienen
eläkkeen turvissa eletään, n i i n tyi-sm
ei voi ollakaan.
J o s s a i n myo.-jkin on olemassa tai
a i o t a a n perustaa j o n k u l a i s i a "jasen-y
h d i s t y s l e p o k o t e j a " . Onko sellaisil­l
a tulevaisuutta? Tuskin. Tällaisten
k o t i e n rakentaminen vaatii rutkas­t
i d o l l a r e i t a ja n i i n o l l e n joudutaan
p a n k e i l t a lainaamaan ja jo yksis­tään
koron maksamiseesi pitaa asu­kasten
suolivyotä kiristää, v o i t t o i l la
samaten kuin y k s i t y i s y r i t t e l i j a t k i n.
S e l l a i s i l l a jasenyhdistyslepokodctlt
l a ei ole tulevaisuutta. Ensinnakini
työläisten joukkovaatimukset tule­vat:
painostamaan h a l l i t u k s i a a n so­s
i a a l i s e n huollon parantamise)(:si,
mukaanluettuna lepokotien raken­tamiseen.
J a t o i s i n ei voi ollakaan.
H a l l i t u k s i l l e kuuluu sosiaalinen
huolto; vanhusten elämän turvaa­minen
Vielä lisäksi "Yksilöyrittelijäin
lepokodeissa luonnollisesti synnyt-ää
k i t k a a määräämisvalta, myöskin
jäsenkodeissa. Sen sijaan hallituk­s
i en laittamissa kodeissa hallitus
huoltaa, velvoittaa johtotoimessa
o l e v i a — p a i k a l l i s t a johtokuntaakin
palvelemaan k o d i n asukkaita. Joh­tokunta,
johtajatar, eivat saa olla
yltidpäitä; yksin oikeutettuja mää­rääjiä.
K o d i n asukkailta kysellään
heidän tarpeitaan tyytyväisyyttä ja
i i i i n pois pam. — Agri.
L o p pu
Canadassa Ja viimeksi Yhdysvalloissa vieraillut'professori, t r i L.' A .
Puntila piti New Yorkissa maanantaina^ elokuun 31 pnä puheen otsi­kossa
mainitusta allieiesta:"Suoma!als-venäläl8et suhlfeet vuodesta 1945
lähtien". , > > •
Veikka emme haluakaan allekirjoittaa kaikkea sitä, mitä professori
Puntila palkoin melko-subjektiivisessa Ja olkelstovolttoisessa puheessaan
esittää; n i in meidän mielestämme se on kuitenkin ajankohtainen "neuvo"
ja^ opetuskin n i i l l e kansalaispiireillemme täällä Canadassa Ja Yhdysval­loissa,
Jotka eivät ole kyenneet näkemään t a i eivät ole rohjenneet Itsel­leen
tunnustaa niitä'suuria muutoksia, mistä professorirPuntila puhuu,
muutoksia, Jotka ovat parantaneet sanomattoman paljon Snomen Ja Neu­vostoliiton
välisiä suhteita kummankin maan Ja erikoisesti pienen Suo­men
eduksL Julkaisemme oheelUsena mahdollisimman vähän lyhennet­tynä
Washingtonlssa olevan Suomen suurlähetyaiöii meille hyväntahtoi­sesti
varaaman prof. Puntilan puheen, „
Puheensa alkuosassa prof. Punti­la
käsittelee isoo-luvun tapahtumia
ja erikoisesti Ruotsin suuruuden se­kä
sitä seuranneen tsaarienaikaisen
Venäjän nousun kautta j a niiden
vaikutusta Suomeen, sekä kansain­välisen
työväenliikkeen rauhantoi-minnan
heikkoutta ja Suomen 30-
luvun tapausten merkitystä Suomen
itsenäistymispyrkimystä ja Venäjän
vallankumouksen merkitystä siihen.
Sitten hän siirtyy käsittelemään
"Paasikiven linjan" olemusta seu­raavasti:
Tästä historian antamasta koke­muksesta
lähti 2. maailmansodan
jälkeisen Suomen johtavan valtio­miehen
J . K. Paasikiven ajattelu.
Hän katsoi, että Neuvostoliiton in­tressi
Suomen suunnalla el ollut
aatteellinen, maailman vallankumo­ukseen
tähtäävä vaan sotilaallinen.
Paasiklvihän oli j o Neuvostoliiton
kanssa syksyllä 1939 käytyjä neu­votteluja
käytäessä ollut valmis
huomattaviin alueluovutuksiin Neu­vostoliiton
turvallisuusnäkökohtien
vaarinottamiseksi. Neuvostoliiton
kohottua 2. maailmansodan jälkeen
maailmanvallaksi Suomen ulkopoli­tiikkaa
johtanut Paasikivi toteutti
tätä peruskatsomustaan. Hän otti
varteen voimasuhteet, mutt^ piti
tiukasti kiinni siitä, että Suomi su­vereenisena
valtiona oli tasaveroi­nen
neuvottelukumppani eikä suin­kaan
tinkinyt sen paremmin kuin
muutkaan Suomen valtion johdossa
olleet poliitikot länsimais-demo-kraattisesta
ajattelutavastaan. Neu-vostoliitoitliintressin
ollessa Paasiki­ven
käsityksen mukaan vain turval­lisuuspoliittinen;
Suomen oli vastai­suudessa
niin ulkopolitiikkaansa
hoidettava, että se pysyisi suurval-taselkkausten
ulkopuolella, että itäi^
ncn naapuri voisi luottaa Suomen
rauhantahtoon j a siihen, ettei Suo­mi
antaisi aluettaan Neuvostoliit:
toon mahdollisesti tapahtuvan hyök­käyksen
tukialueeksi vaan torjuisi
jokai.sen yrityksenkin; Paljon kes­kustelua
aiheuttanut vuodejr 1948
Suomen ja Neuvostoliiton välillä
.solmittu , ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimus rakentui juuri täl­le
pohjalle. Kaksi tasaveroista, su­vereenista
valtiota sitoutuivat siinä
kunnioittamaan toistensa itsemää­räämisoikeutta
ja olemaan puuttu­matta
toistensa sisäisiin asioihin.
Mutta edellä mainitun sotatapauk-sen
varalta Suomi sitoutui torju­maan
hyökkäyksen omin voimin ja
vain tarpeen vaatiessa turvautu­maan
Neuvostoliiton apuun. Tämä
sopimus on ollut voimassa 16 vuot­ta.
Se yhdessä v. 1947 Pariisissa sol­mitun
rauhansopimuksen ja Suo­men
noudattaman johdonmukaisen
ulkopolitiikan kanssa on ollut Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten suh­teiden
pohjana.
Tämä el kuitenkaan ole estänyt
yleisen maailmantilanteen vaikutuk­sen
heijastumista Suomen j a Neu­vostoliiton
välisissä suhteissa. Suo­mi
on eräänlainen ei kenenkään
maa kahden voimaryhmittymän vä­lillä,
j a niin kauan kun Neuvosto­liiton
poliittinen ja sotilaallinen
johto epäili Suomen päättäväisyyttä
ja kykyä torjua alueeseensa kohdis­tuneet
aseelliset loukkaukset, Neu-
Prof. M L . A. Puntila, Joka on jnl-kaissui
tutkimuksia nun. Suomen
kansallisten liikkeiden historiasta ja
yleisen mielipiteen syntymi.sestä ja
kehityksestä. Han on ollut myös Suo­men
kulttuurielämässä hyvin näky­vällä
paikalla. Prof. Puntila on toi­minut
Suomen valtion tiedoituslal-toksen
johdossa ja pääministerin sih­teerinä
sotavuosina 1939—43.
vostoliltto on ollut varuillaan. Se oli
välirauhan sopimuksessa syyskuussa
1944 vaatinut tukikohdakseen J50
vuodeksi Helsingin lähellä sijaitse­van
Porkkalan alueen valvoakseen,
että Suomi noudatti sitoumuksiaan.
Kun Paasikiven johtama Suomen
ulkopolitiikka oli osoittautunut joh­donmukaiseksi
j a ^puolueettomuutta
ylläpitävää vastasi Neuvostoliiton
turvallisuuspoliittisia näkökohtia ja
kun suhteet olivat vakiintuneet juu­ri
mainitun ystävyys- ja avunanto­sopimuksen
pohjalla, Neuvostoliitto
katsoi voivansa V. 1955 luopua Pork­kalasta.
Tämän vuokra-alueen luovutuk­sen
yhtetydes.sä ja sen jälkeen Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten suh­teiden
liittyminen suurpolitiikkaan
kävi eräällä lailla ilmi. Neuvostoliit­to
oli 2. maailmansodan päätyttyä
ja kylmän sodan .v. 1947 alettua ko­rostanut
koeksistenssipolitiikan
merkitystä ja esittänyt Neuvostolii­ton
j a Suomen suhteet esimerkkinä
rauhallisen rinnakkainelon menes­tyksellisyydestä.
Suomi oli koeksis­tenssipolitiikan
näyteikkuna. Pork­kalasta
luovuttuaan Neuvostoliitto
useasti muistutti erityisesti Yhdys­valtoja
tämän toimenpiteen esimei-killisyydestä:
senkin olisi samalla
tavalla luovuttaja vieraalla maape­rällä
olevista tukikohdistaan.
Mutta eräät maailman politiikan
vaihtelut ovat sittenkin heijastuneet
Suomen j a Neuvostoliiton suhteissa.
E l l e i koko maailmaa käsittävän
suursodan uhka ole olemassa — ku­ten
esim. Kuuban kriisissä syksyllä
1902 — : n i i n Suomen ja Neuvosto­liiton
suhteisiin eivät suinkaan E u ­roopan.
ulkopuoliset jännitystilat
ole vaikuttaneet. Korean sota käy­tiin,
ilman että se olisi merkinnyt
muutosta Pohjois-Euroopassa, sa­moin
Kiinan ja Yhdysvaltojen vä­lien
kärjistyminen. Joku Suezin
kriisi järkytti suurvaltadiplomatiaa,
mutta ei tuntunut Suomen j a Neu­vostoliiton
suhteissa. Sen sijaan jo
Unkarin kansannousulla v. 1956 o l i
tiettyjä vaikutuksia myöskin poh^
joismaihin. Sen edellää käytiin kes­kustelua
Tanskan ja Norjan liitty­misestä
koeksistenssipolitlikkaan, ja
näissä maissa o l i kannatusta Natoon
kuulumisen tarkistamisella.
Ratkaisematon Saksan kysy-r;
mys ja varsinkin s ^ huliientuma
. B e r l i i n in kysymys on sen sijaan
kaiken alkaa tuntunut Suomen Ja.
Neuvostoliiton suhteissa. Kun
Neuvostoliiton johto 1950-luvun
lopusta lähtien ryhtyi vaatimaan
Länsi-Berliinin muuttamista va-
' pääkaupungiksi ja Saksan demo­kraattisen
tasavallan itsenäisyy­den
tunnustamista Ja kun länsi­vallat
torjuivat molemmat vaati­mukset,
niin maailman tilanne
kärjistyi siksi-lähellä Suomea, et­tä
Suomen ja Neuvostoliiton suh­teissa
tapahtui häiriintymistä.
"YÖHALLOJA"
otettava;^
set — sfiff
mat", jatko
ka halUI
Hikkaa'-*
Suomen ja ^Neuvostoliiton suh
teissä on ollut kaksi vaikeata pe
rattaista kriisiä: \vuoden 1958 syk­systä
seuraavan^ vuoden alkuun se­kä
n.s. noottikriisi marraskuussa
1961. Kun niiden suhteen on ulko­maillakin
esiintynyt monenlaisia
tulkintoja, on niihin aivan erikoista
huomiota kiinnitettävä. Tapahtumat
ovat niin läheisiä, ettei historialli­seen
kä.sittelyyn ole vielä mahdolli­suutta.
Sen vuoksi siteeraankin esi­telmiä,
jotka pidin kummankin k r i i ­sin
ollessa "kuumimmillaan".
Joulukuun 1. päivänä 1958 käsit­telin
senhetkisiä Neuvostoliiton ja
Suomen suhteita. Asemamme on
valtiollisten etujemme, maantieteel­lisen
sijaintimme, historiamme ja
-sopimuksiemme määräämä. Suh­teissamme
Neuvostoliittoon täytyy
molemminpuolisen luottamuksen
.säilyä ja lujittua. Emme saa kään­tyä
joka tuulen mukaan, lausuin sil­loin
ja jatkoin:
"Maailma on viime kesän jälkeen
kulkenut kriisistä kriisiin, ja olem­me
nyt seuraamassa Berliinin ta­pahtumien
kehitystä. . E l l e i Hrush­tshovin
antama kuuden kuukauden
määräaika 'ole poliittista' harhautta-:
mistä, olemme ensi keväänä ilmei­sestikin
tähänastisista jännitystilan-teista
kiihkeimmän keskellä.
Nämä tapahtumat heijastavat
suurvaltojen ristrriitojen sovitta-maatomuutta,
mutta jälleen myös­kin
sitä, kuinka moninaisin keinoin
pyritään vaikuttamaan maailman
yleiseen mielipiteeseen: sekä lupa­uksin
että uhkauksin. Neuvostolii­ton
politiikka on saanut kiinteyttä
seka sen tekniikan saavutuksista et­tä
ennen kaikkea monipäisen joh­don
vaihtumisesta yhden tahdon
määrättäväksi. Neuvostoliiton poli­tiikka
oh tällä hetkellä pääministeri
Hrushtshovin politiikkaa. Hänhän
edusti ns. kollektiivisen johdon ai­kana
sovittelevampaa kantaa kuin
esim. aikanaan Stalin, mutta on —-
koettuaan tällä tiellä monia vastoin­käymisiä
— omaksunut selvästi ko­vemmat
otteet yleensä. Neuvostolii­ton
rauhallisen rinnakkaiselon poe­tiikassa
on Suomelle ollut erityisen
merkityksellinen sen pyrkimys laa­jentaa
rinnakkaiselon piiriä koske­maan
muitakin pohjoismaita. Sitä
on meillä tervehditty tyydytyksellä
ja vastaavasti huolestuneina havait­tu
näiden pyrkimysten parin vii­meisen
vuoden aikana kohdanneen
Skandinavian taholta kylmäkiskoi-suutta.
Tanska ja Norja eivät ole
loitonneet Atlantin liitosta ja - sitä­hän
Neuvostoliitto on pitänyt erää­nä
koeksistenssin politiikan tavoit­teena.
Ruotsi on tosin jatkanut pe­rinteellistä
puolueettomuuttaan,
mutta sen yleinen mielipide on
esiintynyt jyrkästi Neuvostoliiton-vastaisena,
joten senkään suhteen
rauhallisen rinnakkaiselon politii-
#^IÄP^itiÄ?.
•^•^jtäpaht
it^tav^aio^
8rt*<-'la1kelmaUi
vain maansl^edut huomioon^ otUei
kulkee sen i ^ ^ a l l a l t a i k i s s a nu
tunne- ja, astejiohjäinen /yl^
mielipiteen muokkaus j a muodosn^f
minen./^BU^OL jil\dehpuolue<en malS^^
ja demokratioiden välillä on 8iinä|^
että jälkimm|ijSeBsä kirjoitetaan,
paasti,ottät)ti9^^: usein muuta
mioon kuin;^ipananvapauteen sisäl^-^
vät oikefäd^^edellisissä l e h d e ^ %
vät aina'W-hallituksen välittömäsi'
sä valvonnassa' ;mutta eivät mi8{iääi(^»
l&pauksessa kiiqoita sellaista, ^0J(^
on : vastoin virallista iulkopolitiik^
kaa •. . '•^'>j__ ' '"' _
Syksyrf"il958 kuluessa neuvosto*
d i p l o m a t i a ' loukkaamatta ? köh^^
sainvälistä-lcä^ntöä ~ pelKä!lB
passiivistindelliiian saattoi bäideni
väliset stftitfeet'"seisovaan vetefen";
Se vetosi'kauppasopimuksiin ja kat­soi
nimenomaiseksi talidonilmaiätlU*
sl, siis poikkeamiseksi aikalsemmäsi
ta ulkopolitiikasta, sen, ettei Siknni
voinilt tuoda" Neuvostoliitosta' Söpl¥
muksen-mukät^ia tavaramääriä eikä
käyttänyt hyväkseen esim. NedVdä-toliiton
tarjoamaa lainaa.
Jatkoilla esitelmässäni joulukjiniri
1 p. 1 9 5 8 : \ i " ' y.
"Ulkomaankaupan tultua tiettyä B
jen valuuttamäärien osalta vapaaitelv
kysyntä hakeutui markkinoille, »Jofa-;
ta tavara on^-edullisimmin saatavis-'
sa, ja initä" tulee investointeihlm^ ;
joihin Neuvostoliiton tarjoamaa lai';^^
naa voidaiin käyttää, sellaistfetti
suunnittelu kestää • meikäläisissä I
oloissa vähintään vuoden, - suurten,.:
suunnitelipiep ollessa kysymyksMsä
useampiakin. Paasikiven linjan mu-0
kainen ulkopolitiikka on siinä |p^^;j,
r in vakiintunut, että siitä poikkea-^
minen osoittaisi kansainvälisenC,ti-,;
lanteen' tuntemattomuutta tai piit;
taamattomuu,tta poliittisista sopi-muksistamme.
Eikä sellaista-^ Uet%^
mättömyyttä eikä vastuuttomuutta .
ole Suopessa ilmennyt eikä Vpis-'
sään tapauksessa hallitustasolla.
. Politiikassa on tosiasiat tunnus-<.
tettava. Neuvostoliiton ja Suomen
suhteissa.pn häiriötila. Se on tosir.
asia. Sen korjaaminen on kans^|l|s;^'
ten etujemme sanelema. Mutta to­siasia
on,myöskin, että hallituksen
eroaminen ulkopoliittisista syistä^'
merkitsee itsemääräämisen kaven-tamista
ja voi muodostua kansallis-^
ten elinetujennme vastaiseksi, t^äi-:
den selvästi ristiriitaisten tosiä^loi- V
den ^puristuksessa on linjamme Jo^r ;
dettävä, > 1' henkilökohtaiset vasten- \,
mielisyydet ja .annetut iskut Ujnpji-,
taen, mahdollisimman suureen yksi-f
mielisyyteep pyrkien." ,j vi ^
Näin I esittelin tllannett^ joulu-kuun
1 pnä 1958, juuri ennen hallir']^;
tuksen eroamista. Sitä seuranneina
hallituskriisin viikkoina kyetty <
saavuttamaan odottamaani, yksimi^^,
lisyyttä ratkaisun suhteen. Ajaudut-,
tiin maalaisliiton vähemmistöhalli- :
tukseen. Suomen ja Neuvostoliiton
suhteet palautuivat normaaleiksi'
presidentti U i i i o Kekkosen tavattua'
yksityisluontoiseksi sanotun käyn-r:
( J a t k u u s i v u l l a 4)
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Elimen, Whitefish, O n t , !
täyttää perjantaina, syyskuun 4 päi-;
vana 73 vuotta. t
Jalmari Tähti, Toronto, Ont., täyt- •
taa perjantaina, syyskuun:4 pnä 73
vuotta. ,' ,. ;;
Helga Piesanen, Kirkland Lake,;
Ont., täyttää lauantaina, syyskuuni
5 pnä 74,vuott?. ;v ' I
'John 'Mäkikangas, South Porcu-^
pine, Ont.. täyttää lauantaina, syys­kuun
5 pnä 74 vuotta.^ • • • j
Yhdymme' sukulaisten ja tutta- •
vain onnentoivotuksiin. 1
PÄIVÄN PAKINA
PROF. PUNTILAN PUHEESTA
n arvo Ja merkitys me, että hän puhui ennenkaikkea k a n a v i l t a — mutta mainitslmi _ —- j
Issä maurin sillä TJerus- niille olkeistopiireillemme, jotka eivät Junnilan noottlkriisljutun julkciisemi- neito elaisi viela lapualaishurmiossa.,„muustunne eika l i i a l l i n en vaatimättö-i
j a milloin ne pidetään ole mitään oppineet eivätkä mitaan sesta todistaaksemme sen, m i t a ylem 30-IuvUlla! muuskaäk^Hdh saattaa vialyättaiai-ssdat
j a tadlt ovat toistamiseen j o u - paan kateen j a ruvetkaa katselemaan'
tuneet lukiessaan lempllapsiensa t a k a maailmaa, erikoisesti Suomea sel­laisten
lehtien "ryssittelya", ja muita_:lalsena kuiii se todellisuudessa on,;
"silmren valun" nuotilla kirjoitettuja elamattar iqajuempaa lkulsuutefen>
n e u v o s t öliittovastaisia parjauksia m'enneenV^ferv:ipisyyden hurmass|;j _ '.•
ikäänkuin toista maailmansotaa el Kuten arvoisa l u k i j a huomaa, p r o rt
P u h e i t t e n km ar vo ol i s i oUutkaan, j a ikäänkuin S u omi - P u n t i l a a ' e l Wvaa l a i n k a a n a l em- '
vaihtelee vississä
teellä, missä
Tämä pätee käsittääksemme myös unhoittaneet. pana sanoimme prof.: P u n t i l a n pu- Kokemuksesta tiedetaan, etta m i - nata väreyn.tal p a r i n omasta p o l i i t t i -*
prof. L A . - P u n t i l a n New Y o r k i n pu- Tästä myös Johtuu, että esimerkik- heen "vallankumouksellisestsa" sa- kaan ei ole n u n h a r m i l l i s t a kuin se, sesta laulustaan. Niinpä hänen iase-i
heen tlimolltn, minkä julkaistaan tä- Si meidän lehtemme, joka. el suin- vysta taalla, . . etta omat mukulat tekevät t y h m y y x - t e l m a n s a mukaan oli ensin PaaSlklVl.V
mänpälväisessä lehdessämme -- ja ka^n h a l u a allekirjoittaa kaikkea sitä Olkoon meistä myös kaukana yritys sia. j a j u u r i t a i t a kohdin ovat oikeis-. sitten p r o C P u p t i l a , sitten pitkä vä-i
m i h i n tutustumista suosittvlenime mitä prof. Puntila sanoo, julkaisee panna mitään p r o f . . P u n t i l a n puheen topiirimme esiintyneet tuhlaajapol- limatka ja\ vasta sitten joku K^kiif,ö-|
Kalkille täkäläisille kansalaisillemme nyt hänen puhdensa a.sialllsesti pu-. r i v i en väliin. . k a a k i n kchnommanatavaUa, mikäli nen j a muut, i.rmutta Suomen varsi-'.
" A r v o j e n vaihtumLsella" tarkol- huen alusta loppuun asti. M-eidän mielestämme on nimittäin halutaan asiaa katsella esim. v l r a l l i - naisella kansalla e l näytä olevan osaa|
tammepääajsiassa tätä: Jos prof es- Nähtäväksi Jää, missä määrin oi- samantekevää, tuliko prof. Puntila sen Suomen kannalta; joka tuntee Ja eikä arpaa koko asiassa. Seurauksena*
sorl P u f i t l l a olisi pitänyt tämän esi- keistopllrlemme lehdet katsovat sopi- tänne " i l m a n aikojaan" tällaisia p u - osoittaa kaikesta huolimatta jatkuvaa tietenkin on. että Suomen Nöuvosto-.
telmänsä Suomessa, .sitä pidettäisiin vnksi hänen puheensa Julkaisemisen? helta pltamaan. vai onko hänen e r i - veljeyttä näihin oikeistopiireihimme liiton suhteita sävyttää hänen ;'i[)u-'
siellä melko oikeistolaisena sellaisena. Toivotaan nyt kuitenkin, että eslmer- kolstehtävänään opettaa j a nundeiia — n i i n iiimeellisca kuin se onKin. heessaan äärettömän voimakkaasti!
Varmuudella saisimme olettan, että klksl Toronton Vapaa,Sana, joka t a - Helsingille poliittisesti mieleisiä p i i - Kuten sanottu, m-e emnie tiedä, e i - professori ^'linfllan poUlttlnen'mlpft,!^^
työvä,enpllreissä siihen suhtauduttal- plseerasl. viikkokaupalla palstojaan rejämme, Jotka ovat täällä n i i n pa- kä se meitä liikutakaan, onko prof. Se el puheen laatua paranna. i
Blln melkoisin varäul{.sin, jotnvastoin JunnllnH surullisen kuuluisalla "noot- hastl munanneet Its-ensä, mikäli on Puntila .saanut tai el tehtäväkseen Mutta siltä huolimatta, Ja oslttalnj
porvarllehdlstöantaLsl .sille avokäti- tlkriisUlä", antaisi nyt lukijaln.sa puhe 'Suomen nykyisen publueetlo- opet>ua Ja neuvoa näitä oikeistoplin:- senkin vuoksi suosittelemme, kuten'
nähdä Ja lukea mitä on asiasta sn- muuspolitiikan selittämisestä Jo:» t u l ­kitsemisesta.
Voimme kuitenkin nähdä henkem­me
silmin sen kiusallisen tilanteen.
m i h i n J l e l e l n g l n vissit sUmäntekevät nyt rakkaat kakarat lusikka, k a u n i i m -
sestl palstatilaa.
M u t t a täällä Canada.sRn Ja Y l i d y s - nottavana prof. P u n t i l a l l a,
valloissa tämä profes.soii PuiVtilan Emme sano tätä siksi, että prof^
puhe tuntup miltei "vhllankuinouk- Puntilan selostus •'noottikrll.sislä"
solUselta rienaukselta" kun mulatam- olisi mielestämme tyhjentävä käu-jämme.
sanottu, prof. P u n t i l a n puhöttakalk-'
Pääasia on mielestämme \se, että kien täkäläisten kansalaistemme'
prof. Puntila sanoo joko t^rkoituk- mettavah^jg tutkittavaksi. >
.cellij,e.sti tai sattumoisin, eftä ottakaa »v«pw.,jy mr'"-«^«"f*vu..ai. ^
— Kän6&kour».s'v