1964-09-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SLV«r'2.1 , Tiistaina, syysk. l p . — Tuesday, Sept: 1, 1964 lv T T A Tfc A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O ' V' A'Jr A U Ö FINNISH Ö A N A D I A NS O R G A N I Ä N EstabUsh€d Nov. 6. 1017 ^ Bffaiiager;'^^fi. Suksi (MÖEtlTYJ L ' \ - Telephone: Office, 674-«M — Bdltorlal 674-4265 FnUUbeil thrlce weekly: ,Tuesila^'rxiuttsdays and Satiirdays by Vapavia- gmi^it 00. L t d ; l(|0*102.Elm St. l^est. Sudbury. Ontario. Canada. MalUnjif o^arete: Box 69 I , - f ' 'AdvertUng rates upon appllcatlon, translations f ree of charge. JU^Qutttsed as «eoond dass mail by thft Post Office Department, Ottawa. 1%°'' and for payihent of "postage ta « ^ ^ J|L CANADIAN LANGUAGE-RRESS r-TJii, ' - ' TILA1IS&INNA.T <ta4aBsa: 1 vk. $9J».'6 kk. $4.7»- USAissa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 ^, S kk. 2.75, Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.75 Canadan vdmää NLn öljyyn • .3C;.Erinäiset uutistiedot viittaavat siihen, että Neuvostoliitoissa, saadaan täi» normaalinen, eli vehnäsato. Myös tiedetään että Neuvostolii-rloiaMi on ryhdytty suurisuuntaisiin toimenpiteisiin sen hyväk- ' si„,etta epäedulliset Maasuhteetkaan eivät voi enää maa- ' iiiiiii^Caikki tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole kansakun-it^ na- pitkän tähtäimen perusteella mahdollisuuksia sellaisiin " smuiin vehnäkauppoihin Neuvostoliiton kanssa kuin oli muu- ;^¥9?i^^^*'*^^ sitten. > " ^M Canadassa vieraileva Neuvostoliiton maatalousmi- , Maisteri JVolovchenko. antoi parisen viikkoa sitten erittäin mie- , Jl^oiliintoisen lausunnon, josta ilmenee, että jos on Canadassa 'JrHittävästi hyvää tahtoa, Neuvostoliittoon voidaan myydä pit- - i ^ n matkan tähtäimellä jatkuvasti vehnää. Se olisi luonnol-toesti "herran lahja'' Canadan farmareille, joiden jatkuvana Hpelkona on vehnätuotannon "ylijäämävarastot" ja niiden '^•.aiheuttamat vaikeudet. Mutta mikä takaa s^n, että Neuvostoliitto todella ostaa ')pi1^;än tähtäimen ohjelmalla canadalaista vehnää vielä senkin jälkeen kun siellä tuotetaan yltäkylläisesti kotimaista • vehnää? V Kuljetuskustannusten haipuu on, et- Mä''laivakuljetus on nykyoloissa paljon halvempaa rahtikul- : Jutuista kuin junakuljetus. Niinpä Neuvostoliiton maatalous- ' ministeri selitti^ että Canada voi saada "hyvät vehnämarkki- : nai Neuvostoliitosta siksi kun vehnän kuljettaminen laiva-t.! teitse Canadasta Siperiaan tulisi paljon halvemmaksi kuin :;sej tulee rautateitse kuljetettuna Neuvostoliiton omilta viija- 'alueUta. f ' M u t t a kaupankäynti ei voi tapahtua "yhteen suuntaan". 5;NUlipä Volovchenko teki täysin selväksi, että Canada saa i ^Neuvostoliitosta nämä "hyvät vehnämarkkinat" vain silloin, j Canada ostaa puolestaan Neuvostoliiton teollisuustuot-ytfilfa — vaikkapa Siperian öljyä. |U>^.V>ra miksipä ei. Kaupankäynti kannattaa ja Canada tar- >-"Htse^ huomattavasti lisää ulkomaamarkkinoita. Nyt olisi |:kÖr)c^a aika tarttua tähän ehdotukseen muistaen että me I j4jnme7ole täissäkään asiassa yksinään kukkona tunkiolla. Neuvostoliitto- ei oler tässäkään asiassa riippuvainen yksistään Cäliadasta, sillä se voi hankkia Siperiaan tarvitsemaansa vil- ^jaa;fidullisilla ehdoilla muualtakin. j • Kun Canadan parlamenttivaltuuskunta menee syyskuus- .>|$a'kolmiviikkoiselle vierailulle Neuvostoliittoon ja Tshekko-islovakiaan niin toivottavaa olisi, ettei tätä valtuuskuntaa ^lähetettäisi sinne "tyhjin käsin" huvittelemaan, vaan nimen- ^ omaan siinä mielessä, että se kävisi siellä kiireellisessä mieliessä neuvotteluja myös tästä Volovchenkon ehdotuksesta. *Xorvia myöten velassa" I - Mahdollisesti meillä ei ole siinä aivan "maailmanennä-itystä" mutta tosiasia on kuitenkin, että me canadalaiset Volemme "korviamme myöten velassa", kuten sanotaan, ja (Velkataakkamme kasvaa yhä. \ Sanotaan, että "velka ei mätäne", ja että nykyaikana ei j e i ^ rahaa tarvitakaan muuhun kuin velkojen maksuun. ' Mutta harvat meistä voimme iloita siitä tosiasiasta, että Ca- 1 nadan keskinkertaisen - T - nelihenkisen perheen velka on tällä ••\ körtaa noin $14,000, jos huomioidaan eri hallituselimien, sekä \ yl^lökansalaisten kiinteimistö- ja muut velat ja jaetaan ne ] tasapuolisesti kaikkien canadalaisten maksettavaksi. I Tosiasia tietenkin on, että jotkut meistä canadalaisista <on velassa enemmän kuin toiset, mutta meillä kaikilla on, • Skuten alempaa näkyy, hirmuisen suuri valtiollinen velka- ] taakka kannettavana. Toisaalta on huomattava, että joilla- Ikitf' harvoilla raharikkailla on tietenkin valtion-^ja kuntien •'obligatioita; he ovat velkojina eli "saamamiehinä". Tasan ei ;siIi^ole jaettu näitä onnen lahjoja ja sillä on sangen merki- »tyfesellinen vaikutus yhteiskuntaelämässämme. I Mutta jos jätämme nämä "yksityiskohdat" huomioon-ottamatta ja käsittelemme kaikkia canadalaisia vain tavalli- \ sina ihmisinä eli pulliaisina ja tarkastamme, miten paljon .meillä kaikilla on'yhteisesti velkoja, niin tilanne on vissein {v^kuksin sekä totuudenmukainen että huolestuttava. J ^.:Me kaikin tiedämme missä määrin meillä on kiinteimis- :töy(^lkaa mökistämme kuukausimaksuja autoromustamme J jne. Mutta harvemmat canadalaiset pysähtyvät ajattelemaan »yhteiskunnallisten velkojemme suuruutta, joiden korot ja /kuoletukset lankeavat, pankaamme se mieleemme, vähäosaista "pikkuihmisten" maksettaviksi. VALTIOLUSET VELAT ^ Alkakaamme huipulta. Liittovaltion väli tö eli suoranainen velka viime maaliskuun 31 pnä oli kaikkiaan $24.6 milr jardia, mihin on kuitenkin lisättävä vielä välilliset lahjat, joita oli $6 miljardia, eli yhteensä $30.6 miljardia. (Suurin osa näistä välillisistä veloista johtuu hallituksen laitoksille kuten CNR:le annetuista takeista. Käsityksenä on, että nämä laitokset maksavat ne velat — ja maksavathan ne ainakin osittain, mutta niiden myös täytyy periä eli koota ne varat JoUakiii tavalla kansalta. Siis kansa maksaa loppukädessä ne välillisetkin velat.) w. Vaikka hallitusviranomaiset selittävät, että liittovaltion varsinainen velkamäärä on noin $15 miljardia, mikä aiheuttaa keskimäärin yhden miljardin korkomenot vuodessa.— ja miljardin korkomenoista koituu jokaiselle canadalaiselle, miehelle naiselle ja lapselle yli $52 verot vuosittain koska meitä canadalaisia on vain 19,800,000 — niin kansakunnan kannettavana on kuitenkin kaksi kertaa suurempi talous-taakka. Väestön harteilla on myös maakuntahallitusten ja kmmallishallintojen velat. Maakuntahallitusten yhteenlaske-_ Mitä muut sanovat JiPtJETTdltlYVSENNilTYS Washingtonin valtion prol^uraattori John 0'Connell sanoo, että jos kommunistinen puoluehaluaa nimittää ehdokkaansa: osavaltion vaav leihin marraskuussa, ehdokkaiden tSytyyant^avalallinen ei-komjnunis^ tinen-vala. — UPI:nradio^|edonanto elokuun 18 pnd; . . . J A J U L K E U S E N N A T Y S Kuinka huonon muistin p o l i i t i k o r luulevat ihmisillä olevan. Kuulkaa mitä Länsi-Saksan kansleH- Ludwig Erhard sanoo Washington Post lehdelle lähettämässään kii:|eessä: ' , "Siitä huolimatta on Sa^tsan ja Yhdysvaltain välillä yksi yhteinen yhdysside: kummatkin maat ovat yhdistäneet taistelun kansallisen yhtenäisyyden puolesta taisteluun vapauden ja kansalaisoikeuksien puolesta. Tätä aatteiden yhtäläisyyttä voidaan seurata koko^ historian läpi nykypäiviin a s t i i " N a t s i en murhaamat miijoonat juutalaiset ovat kaiketi tyytyväisiä saatuaan tietää, että he eivät kuolleet turhaan. Heidän kuolemansa yhdistyi Saksassa ilmeisesti taisteluun kansallisen yhtenäisyyden' vapauden ja kansalaisoikeuksien puolesta." : Mutta asiaa paremmin-ajatellessa löytyy sitten yhtäläisyyttä siinä,, mitä tapahtui juutalaisille Saksassa j a mitä on nyt tapahUimassa neeker e i l l e Yhdysvalloissa. "FIsh and Chips;" — The Fisherman-lehde.ssä Jatkoa V A I V A I S T E N KODIT E N N EN J A N YT Kehityksen rattaat pyörivät joka puolella. Niinpä vanhusten elämän huoltosuhteissakin. E l enää puhuta "puurhausseista". Huoltokotien nimetkin ovat saaneet tunnustetusti kaijukkaamman nimen.- Nyt puhutaan "senior citlzen" eli >— vanhempien kansalaisten — kodeista. Vanhusten iodgeista", "West View Lodge" ja niin poispäin. Parannetut olosuhteet, kodit,.katsotaan vanhuksille kuuluviksi. Social credit puolue Albertassa pääsi valtaan 1935, lupaamalla jokaiselle 21 V. täyttyneelle $25;00 "divitenttiä" kuukaudessa. Lupausta ei tietenkään voitu täyttää. Lupauksen jälkeen Albertassa löydett i in suunnattomat öljy- ja kaasu-kentät, joista hallitus hyötyi myymällä öljy-kaasukenttiä sekä "rojaltista", saaden satoja miljoonia. Viitisen vuotta sitten hallitus antoi kahtena vuonna $20.00 —.$17.00 "vuosidivententtiä" "Divitenttin" yleissumma;^ oli yksitqistamiljoonaa dollaria kulhpanaliiiif^Vironna. 'Maakunnan asukkaat alkoivat protes-teeraamaan sellaista anteliaisuutta vastaan, selittämällä: Annetut dollarit eivät hyödytä — eivät suuresti kaan paranna edes köyhien taloudellista tilannetta. Parempi kun ne miljoonat käytetään hyödyllisem-tut velat ovat $9.2 miljardia ja kunnallishallintojen velat $5.2 miljardia. Kaiken kaikkiaan on arvioitu että yhteenlaskien näistä kolmen hallitusportaan veloista saadaan canadalaisten velkataakaksi $45.5 miljardia. Toism sanoen, jokainen canadalainen mies, nainen ja lapsi on tältä kohden keskimäärin $2,400 suuruisessa velassa, ollen se keskinkertaisen, eli nelihenkisen perheen kohdalta $9,600.00. Toisin sanoen, keskinkertaisen canadalaisperheen täytyy ^ j a siitä ei kukaan meistä pääse osattomaksi — maksaa tästä summasta korkomenoja samaan tapaan jos meillä olisi ylimääräinen $10,000 "näkymätön" kiinnityslaina talorähjäs-sämme! Näiden "yhteisten" velkojen lisäksi tulevat vielä kansalaisten yksityisvelat. Yksityiset canadalaiset olivat vuoteen 1962 mennessä hankkineet kannettavakseen yhtenlaskien $14.2 miljardin kiinnitysvelat, mikä summa on tällä kertaa tietenkin jo paljon suurempi. Sen l i säksi on kansalaisten maksettavana vähittäismaksuja autoista vaatteista, palveluksista ja ruokatavaroista — yhteenlaskien $5 miljardia ja sekin velkataakka on nopeasti kasvamassa, c Kaiken kaikkiaan, selittää Free Press Weekly, mikä ön nämä laskelmat tehnyt, canadalaisten yhteenlaskettu velkamäärä, huomioiden eri hallituselimien ja yksilökansalaisten velat, noin $65 miljardia. Toisin sanoen, keskinkertaisen canadalaisperheen keskinkertainen velkamäärä on tällä kertaa noin $14,000 ja velka nousee yhä kuin pullataikina lämpimän lieden kulmalla — kiitos ennenkaikkea • sille, että me k a n s a kuntana haaskaamme vuosittain yli puolitoistamiljar-dia dollaria kokonaan tuottamattomaan ja aivan hyödyttömään tarkoitukseen —- kylmän sodan sanelemaan varustelu-kilpailuun. Varustelukilpailu kuluttaa syöpätaudin lailla kansakunnan varoja; se köyhdyttää sekä valtiota että yksilöjä, sillä tosiasia on, että rahat eivät riitä silloin voin ostoon kun ne haas kataan tykkien hankkimiseksi. min. E s i m e r k i k s i rakentamalla vanhainkoteja. Hallitus o t t i k i n kehot u k s e n huomioon j a n im rakenet; t i i n 36 k o t i a entisten lisäksi ympäri A l b e r t a a . K o d i t r a k e n n e t t i i n asunto-olovaa-t i m u k s i e n mukaiset. Valoi.sat, tilavat j a käytänndlli-set. P a i k k a valitessa v a l i t t i i n mahdollisimman viihtyisä j a r a u h a l l i n e n paikka. (Ei val i t t u j o t a i n mäen laitaa.) K o d i t rak e n n e t t i i n silmälläpitäen rauhallisuutta, ulommaksi vilkkaasta liikenteestä, j o t e n koti o l i t o d e l l i n e n L E P O K O T I . Näissä kodeissa on saii-ashuollon s u o r i t t a n u t " m e i t i e n " — johtajatar — ja han asuu kodissa antaen p a l v e l u s t a a n yollä seka paivalla. Ruoka kodeissa on hyvää. (Pöydässä on hedelmiä ja kananmuniakin saa useamman k u i n yhden virko.ssa.) Välipalaar v a l i n n a l l i s e s t i saa joito maitoa, teetä, kahvia tai suklaata l e i v o s t en kanssa. Vielä iIIallakiTi"klo kahdeksan aikana tarjoillaan sam a n l a i s i a annoksia kuin puoliseh j a i l l a l l i s e n väliaikanakin. Maksu .laissa Kodeissa on ollut $60.00 kuukaudelta, u V a n h a i n lepokoteja ovat yksityis e t k i n perustaneet; t i e t e n k i n voitt^i- Jumielessa. Olen nähnyt yksityis-yrlttelijäin vanhain koteja 'VallOjs-s a " , jotka ovat tyolaisia varten: mutta niissa köyhyys juoruaa heti sisään astuessa. Niissä kun pienen eläkkeen turvissa eletään, n i i n tyi-sm ei voi ollakaan. J o s s a i n myo.-jkin on olemassa tai a i o t a a n perustaa j o n k u l a i s i a "jasen-y h d i s t y s l e p o k o t e j a " . Onko sellaisill a tulevaisuutta? Tuskin. Tällaisten k o t i e n rakentaminen vaatii rutkast i d o l l a r e i t a ja n i i n o l l e n joudutaan p a n k e i l t a lainaamaan ja jo yksistään koron maksamiseesi pitaa asukasten suolivyotä kiristää, v o i t t o i l la samaten kuin y k s i t y i s y r i t t e l i j a t k i n. S e l l a i s i l l a jasenyhdistyslepokodctlt l a ei ole tulevaisuutta. Ensinnakini työläisten joukkovaatimukset tulevat: painostamaan h a l l i t u k s i a a n sos i a a l i s e n huollon parantamise)(:si, mukaanluettuna lepokotien rakentamiseen. J a t o i s i n ei voi ollakaan. H a l l i t u k s i l l e kuuluu sosiaalinen huolto; vanhusten elämän turvaaminen Vielä lisäksi "Yksilöyrittelijäin lepokodeissa luonnollisesti synnyt-ää k i t k a a määräämisvalta, myöskin jäsenkodeissa. Sen sijaan hallituks i en laittamissa kodeissa hallitus huoltaa, velvoittaa johtotoimessa o l e v i a — p a i k a l l i s t a johtokuntaakin palvelemaan k o d i n asukkaita. Johtokunta, johtajatar, eivat saa olla yltidpäitä; yksin oikeutettuja määrääjiä. K o d i n asukkailta kysellään heidän tarpeitaan tyytyväisyyttä ja i i i i n pois pam. — Agri. L o p pu Canadassa Ja viimeksi Yhdysvalloissa vieraillut'professori, t r i L.' A . Puntila piti New Yorkissa maanantaina^ elokuun 31 pnä puheen otsikossa mainitusta allieiesta:"Suoma!als-venäläl8et suhlfeet vuodesta 1945 lähtien". , > > • Veikka emme haluakaan allekirjoittaa kaikkea sitä, mitä professori Puntila palkoin melko-subjektiivisessa Ja olkelstovolttoisessa puheessaan esittää; n i in meidän mielestämme se on kuitenkin ajankohtainen "neuvo" ja^ opetuskin n i i l l e kansalaispiireillemme täällä Canadassa Ja Yhdysvalloissa, Jotka eivät ole kyenneet näkemään t a i eivät ole rohjenneet Itselleen tunnustaa niitä'suuria muutoksia, mistä professorirPuntila puhuu, muutoksia, Jotka ovat parantaneet sanomattoman paljon Snomen Ja Neuvostoliiton välisiä suhteita kummankin maan Ja erikoisesti pienen Suomen eduksL Julkaisemme oheelUsena mahdollisimman vähän lyhennettynä Washingtonlssa olevan Suomen suurlähetyaiöii meille hyväntahtoisesti varaaman prof. Puntilan puheen, „ Puheensa alkuosassa prof. Puntila käsittelee isoo-luvun tapahtumia ja erikoisesti Ruotsin suuruuden sekä sitä seuranneen tsaarienaikaisen Venäjän nousun kautta j a niiden vaikutusta Suomeen, sekä kansainvälisen työväenliikkeen rauhantoi-minnan heikkoutta ja Suomen 30- luvun tapausten merkitystä Suomen itsenäistymispyrkimystä ja Venäjän vallankumouksen merkitystä siihen. Sitten hän siirtyy käsittelemään "Paasikiven linjan" olemusta seuraavasti: Tästä historian antamasta kokemuksesta lähti 2. maailmansodan jälkeisen Suomen johtavan valtiomiehen J . K. Paasikiven ajattelu. Hän katsoi, että Neuvostoliiton intressi Suomen suunnalla el ollut aatteellinen, maailman vallankumoukseen tähtäävä vaan sotilaallinen. Paasiklvihän oli j o Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1939 käytyjä neuvotteluja käytäessä ollut valmis huomattaviin alueluovutuksiin Neuvostoliiton turvallisuusnäkökohtien vaarinottamiseksi. Neuvostoliiton kohottua 2. maailmansodan jälkeen maailmanvallaksi Suomen ulkopolitiikkaa johtanut Paasikivi toteutti tätä peruskatsomustaan. Hän otti varteen voimasuhteet, mutt^ piti tiukasti kiinni siitä, että Suomi suvereenisena valtiona oli tasaveroinen neuvottelukumppani eikä suinkaan tinkinyt sen paremmin kuin muutkaan Suomen valtion johdossa olleet poliitikot länsimais-demo-kraattisesta ajattelutavastaan. Neu-vostoliitoitliintressin ollessa Paasikiven käsityksen mukaan vain turvallisuuspoliittinen; Suomen oli vastaisuudessa niin ulkopolitiikkaansa hoidettava, että se pysyisi suurval-taselkkausten ulkopuolella, että itäi^ ncn naapuri voisi luottaa Suomen rauhantahtoon j a siihen, ettei Suomi antaisi aluettaan Neuvostoliit: toon mahdollisesti tapahtuvan hyökkäyksen tukialueeksi vaan torjuisi jokai.sen yrityksenkin; Paljon keskustelua aiheuttanut vuodejr 1948 Suomen ja Neuvostoliiton välillä .solmittu , ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus rakentui juuri tälle pohjalle. Kaksi tasaveroista, suvereenista valtiota sitoutuivat siinä kunnioittamaan toistensa itsemääräämisoikeutta ja olemaan puuttumatta toistensa sisäisiin asioihin. Mutta edellä mainitun sotatapauk-sen varalta Suomi sitoutui torjumaan hyökkäyksen omin voimin ja vain tarpeen vaatiessa turvautumaan Neuvostoliiton apuun. Tämä sopimus on ollut voimassa 16 vuotta. Se yhdessä v. 1947 Pariisissa solmitun rauhansopimuksen ja Suomen noudattaman johdonmukaisen ulkopolitiikan kanssa on ollut Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden pohjana. Tämä el kuitenkaan ole estänyt yleisen maailmantilanteen vaikutuksen heijastumista Suomen j a Neuvostoliiton välisissä suhteissa. Suomi on eräänlainen ei kenenkään maa kahden voimaryhmittymän välillä, j a niin kauan kun Neuvostoliiton poliittinen ja sotilaallinen johto epäili Suomen päättäväisyyttä ja kykyä torjua alueeseensa kohdistuneet aseelliset loukkaukset, Neu- Prof. M L . A. Puntila, Joka on jnl-kaissui tutkimuksia nun. Suomen kansallisten liikkeiden historiasta ja yleisen mielipiteen syntymi.sestä ja kehityksestä. Han on ollut myös Suomen kulttuurielämässä hyvin näkyvällä paikalla. Prof. Puntila on toiminut Suomen valtion tiedoituslal-toksen johdossa ja pääministerin sihteerinä sotavuosina 1939—43. vostoliltto on ollut varuillaan. Se oli välirauhan sopimuksessa syyskuussa 1944 vaatinut tukikohdakseen J50 vuodeksi Helsingin lähellä sijaitsevan Porkkalan alueen valvoakseen, että Suomi noudatti sitoumuksiaan. Kun Paasikiven johtama Suomen ulkopolitiikka oli osoittautunut johdonmukaiseksi j a ^puolueettomuutta ylläpitävää vastasi Neuvostoliiton turvallisuuspoliittisia näkökohtia ja kun suhteet olivat vakiintuneet juuri mainitun ystävyys- ja avunantosopimuksen pohjalla, Neuvostoliitto katsoi voivansa V. 1955 luopua Porkkalasta. Tämän vuokra-alueen luovutuksen yhtetydes.sä ja sen jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden liittyminen suurpolitiikkaan kävi eräällä lailla ilmi. Neuvostoliitto oli 2. maailmansodan päätyttyä ja kylmän sodan .v. 1947 alettua korostanut koeksistenssipolitiikan merkitystä ja esittänyt Neuvostoliiton j a Suomen suhteet esimerkkinä rauhallisen rinnakkainelon menestyksellisyydestä. Suomi oli koeksistenssipolitiikan näyteikkuna. Porkkalasta luovuttuaan Neuvostoliitto useasti muistutti erityisesti Yhdysvaltoja tämän toimenpiteen esimei-killisyydestä: senkin olisi samalla tavalla luovuttaja vieraalla maaperällä olevista tukikohdistaan. Mutta eräät maailman politiikan vaihtelut ovat sittenkin heijastuneet Suomen j a Neuvostoliiton suhteissa. E l l e i koko maailmaa käsittävän suursodan uhka ole olemassa — kuten esim. Kuuban kriisissä syksyllä 1902 — : n i i n Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin eivät suinkaan E u roopan. ulkopuoliset jännitystilat ole vaikuttaneet. Korean sota käytiin, ilman että se olisi merkinnyt muutosta Pohjois-Euroopassa, samoin Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kärjistyminen. Joku Suezin kriisi järkytti suurvaltadiplomatiaa, mutta ei tuntunut Suomen j a Neuvostoliiton suhteissa. Sen sijaan jo Unkarin kansannousulla v. 1956 o l i tiettyjä vaikutuksia myöskin poh^ joismaihin. Sen edellää käytiin keskustelua Tanskan ja Norjan liittymisestä koeksistenssipolitlikkaan, ja näissä maissa o l i kannatusta Natoon kuulumisen tarkistamisella. Ratkaisematon Saksan kysy-r; mys ja varsinkin s ^ huliientuma . B e r l i i n in kysymys on sen sijaan kaiken alkaa tuntunut Suomen Ja. Neuvostoliiton suhteissa. Kun Neuvostoliiton johto 1950-luvun lopusta lähtien ryhtyi vaatimaan Länsi-Berliinin muuttamista va- ' pääkaupungiksi ja Saksan demokraattisen tasavallan itsenäisyyden tunnustamista Ja kun länsivallat torjuivat molemmat vaatimukset, niin maailman tilanne kärjistyi siksi-lähellä Suomea, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa tapahtui häiriintymistä. "YÖHALLOJA" otettava;^ set — sfiff mat", jatko ka halUI Hikkaa'-* Suomen ja ^Neuvostoliiton suh teissä on ollut kaksi vaikeata pe rattaista kriisiä: \vuoden 1958 syksystä seuraavan^ vuoden alkuun sekä n.s. noottikriisi marraskuussa 1961. Kun niiden suhteen on ulkomaillakin esiintynyt monenlaisia tulkintoja, on niihin aivan erikoista huomiota kiinnitettävä. Tapahtumat ovat niin läheisiä, ettei historialliseen kä.sittelyyn ole vielä mahdollisuutta. Sen vuoksi siteeraankin esitelmiä, jotka pidin kummankin k r i i sin ollessa "kuumimmillaan". Joulukuun 1. päivänä 1958 käsittelin senhetkisiä Neuvostoliiton ja Suomen suhteita. Asemamme on valtiollisten etujemme, maantieteellisen sijaintimme, historiamme ja -sopimuksiemme määräämä. Suhteissamme Neuvostoliittoon täytyy molemminpuolisen luottamuksen .säilyä ja lujittua. Emme saa kääntyä joka tuulen mukaan, lausuin silloin ja jatkoin: "Maailma on viime kesän jälkeen kulkenut kriisistä kriisiin, ja olemme nyt seuraamassa Berliinin tapahtumien kehitystä. . E l l e i Hrushtshovin antama kuuden kuukauden määräaika 'ole poliittista' harhautta-: mistä, olemme ensi keväänä ilmeisestikin tähänastisista jännitystilan-teista kiihkeimmän keskellä. Nämä tapahtumat heijastavat suurvaltojen ristrriitojen sovitta-maatomuutta, mutta jälleen myöskin sitä, kuinka moninaisin keinoin pyritään vaikuttamaan maailman yleiseen mielipiteeseen: sekä lupauksin että uhkauksin. Neuvostoliiton politiikka on saanut kiinteyttä seka sen tekniikan saavutuksista että ennen kaikkea monipäisen johdon vaihtumisesta yhden tahdon määrättäväksi. Neuvostoliiton politiikka oh tällä hetkellä pääministeri Hrushtshovin politiikkaa. Hänhän edusti ns. kollektiivisen johdon aikana sovittelevampaa kantaa kuin esim. aikanaan Stalin, mutta on —- koettuaan tällä tiellä monia vastoinkäymisiä — omaksunut selvästi kovemmat otteet yleensä. Neuvostoliiton rauhallisen rinnakkaiselon poetiikassa on Suomelle ollut erityisen merkityksellinen sen pyrkimys laajentaa rinnakkaiselon piiriä koskemaan muitakin pohjoismaita. Sitä on meillä tervehditty tyydytyksellä ja vastaavasti huolestuneina havaittu näiden pyrkimysten parin viimeisen vuoden aikana kohdanneen Skandinavian taholta kylmäkiskoi-suutta. Tanska ja Norja eivät ole loitonneet Atlantin liitosta ja - sitähän Neuvostoliitto on pitänyt eräänä koeksistenssin politiikan tavoitteena. Ruotsi on tosin jatkanut perinteellistä puolueettomuuttaan, mutta sen yleinen mielipide on esiintynyt jyrkästi Neuvostoliiton-vastaisena, joten senkään suhteen rauhallisen rinnakkaiselon politii- #^IÄP^itiÄ?. •^•^jtäpaht it^tav^aio^ 8rt*<-'la1kelmaUi vain maansl^edut huomioon^ otUei kulkee sen i ^ ^ a l l a l t a i k i s s a nu tunne- ja, astejiohjäinen /yl^ mielipiteen muokkaus j a muodosn^f minen./^BU^OL jil\dehpuolue<en malS^^ ja demokratioiden välillä on 8iinä|^ että jälkimm|ijSeBsä kirjoitetaan, paasti,ottät)ti9^^: usein muuta mioon kuin;^ipananvapauteen sisäl^-^ vät oikefäd^^edellisissä l e h d e ^ % vät aina'W-hallituksen välittömäsi' sä valvonnassa' ;mutta eivät mi8{iääi(^» l&pauksessa kiiqoita sellaista, ^0J(^ on : vastoin virallista iulkopolitiik^ kaa •. . '•^'>j__ ' '"' _ Syksyrf"il958 kuluessa neuvosto* d i p l o m a t i a ' loukkaamatta ? köh^^ sainvälistä-lcä^ntöä ~ pelKä!lB passiivistindelliiian saattoi bäideni väliset stftitfeet'"seisovaan vetefen"; Se vetosi'kauppasopimuksiin ja katsoi nimenomaiseksi talidonilmaiätlU* sl, siis poikkeamiseksi aikalsemmäsi ta ulkopolitiikasta, sen, ettei Siknni voinilt tuoda" Neuvostoliitosta' Söpl¥ muksen-mukät^ia tavaramääriä eikä käyttänyt hyväkseen esim. NedVdä-toliiton tarjoamaa lainaa. Jatkoilla esitelmässäni joulukjiniri 1 p. 1 9 5 8 : \ i " ' y. "Ulkomaankaupan tultua tiettyä B jen valuuttamäärien osalta vapaaitelv kysyntä hakeutui markkinoille, »Jofa-; ta tavara on^-edullisimmin saatavis-' sa, ja initä" tulee investointeihlm^ ; joihin Neuvostoliiton tarjoamaa lai';^^ naa voidaiin käyttää, sellaistfetti suunnittelu kestää • meikäläisissä I oloissa vähintään vuoden, - suurten,.: suunnitelipiep ollessa kysymyksMsä useampiakin. Paasikiven linjan mu-0 kainen ulkopolitiikka on siinä |p^^;j, r in vakiintunut, että siitä poikkea-^ minen osoittaisi kansainvälisenC,ti-,; lanteen' tuntemattomuutta tai piit; taamattomuu,tta poliittisista sopi-muksistamme. Eikä sellaista-^ Uet%^ mättömyyttä eikä vastuuttomuutta . ole Suopessa ilmennyt eikä Vpis-' sään tapauksessa hallitustasolla. . Politiikassa on tosiasiat tunnus-<. tettava. Neuvostoliiton ja Suomen suhteissa.pn häiriötila. Se on tosir. asia. Sen korjaaminen on kans^|l|s;^' ten etujemme sanelema. Mutta tosiasia on,myöskin, että hallituksen eroaminen ulkopoliittisista syistä^' merkitsee itsemääräämisen kaven-tamista ja voi muodostua kansallis-^ ten elinetujennme vastaiseksi, t^äi-: den selvästi ristiriitaisten tosiä^loi- V den ^puristuksessa on linjamme Jo^r ; dettävä, > 1' henkilökohtaiset vasten- \, mielisyydet ja .annetut iskut Ujnpji-, taen, mahdollisimman suureen yksi-f mielisyyteep pyrkien." ,j vi ^ Näin I esittelin tllannett^ joulu-kuun 1 pnä 1958, juuri ennen hallir']^; tuksen eroamista. Sitä seuranneina hallituskriisin viikkoina kyetty < saavuttamaan odottamaani, yksimi^^, lisyyttä ratkaisun suhteen. Ajaudut-, tiin maalaisliiton vähemmistöhalli- : tukseen. Suomen ja Neuvostoliiton suhteet palautuivat normaaleiksi' presidentti U i i i o Kekkosen tavattua' yksityisluontoiseksi sanotun käyn-r: ( J a t k u u s i v u l l a 4) SYNTYMÄPÄIVIÄ Heikki Elimen, Whitefish, O n t , ! täyttää perjantaina, syyskuun 4 päi-; vana 73 vuotta. t Jalmari Tähti, Toronto, Ont., täyt- • taa perjantaina, syyskuun:4 pnä 73 vuotta. ,' ,. ;; Helga Piesanen, Kirkland Lake,; Ont., täyttää lauantaina, syyskuuni 5 pnä 74,vuott?. ;v ' I 'John 'Mäkikangas, South Porcu-^ pine, Ont.. täyttää lauantaina, syyskuun 5 pnä 74 vuotta.^ • • • j Yhdymme' sukulaisten ja tutta- • vain onnentoivotuksiin. 1 PÄIVÄN PAKINA PROF. PUNTILAN PUHEESTA n arvo Ja merkitys me, että hän puhui ennenkaikkea k a n a v i l t a — mutta mainitslmi _ —- j Issä maurin sillä TJerus- niille olkeistopiireillemme, jotka eivät Junnilan noottlkriisljutun julkciisemi- neito elaisi viela lapualaishurmiossa.,„muustunne eika l i i a l l i n en vaatimättö-i j a milloin ne pidetään ole mitään oppineet eivätkä mitaan sesta todistaaksemme sen, m i t a ylem 30-IuvUlla! muuskaäk^Hdh saattaa vialyättaiai-ssdat j a tadlt ovat toistamiseen j o u - paan kateen j a ruvetkaa katselemaan' tuneet lukiessaan lempllapsiensa t a k a maailmaa, erikoisesti Suomea sellaisten lehtien "ryssittelya", ja muita_:lalsena kuiii se todellisuudessa on,; "silmren valun" nuotilla kirjoitettuja elamattar iqajuempaa lkulsuutefen> n e u v o s t öliittovastaisia parjauksia m'enneenV^ferv:ipisyyden hurmass|;j _ '.• ikäänkuin toista maailmansotaa el Kuten arvoisa l u k i j a huomaa, p r o rt P u h e i t t e n km ar vo ol i s i oUutkaan, j a ikäänkuin S u omi - P u n t i l a a ' e l Wvaa l a i n k a a n a l em- ' vaihtelee vississä teellä, missä Tämä pätee käsittääksemme myös unhoittaneet. pana sanoimme prof.: P u n t i l a n pu- Kokemuksesta tiedetaan, etta m i - nata väreyn.tal p a r i n omasta p o l i i t t i -* prof. L A . - P u n t i l a n New Y o r k i n pu- Tästä myös Johtuu, että esimerkik- heen "vallankumouksellisestsa" sa- kaan ei ole n u n h a r m i l l i s t a kuin se, sesta laulustaan. Niinpä hänen iase-i heen tlimolltn, minkä julkaistaan tä- Si meidän lehtemme, joka. el suin- vysta taalla, . . etta omat mukulat tekevät t y h m y y x - t e l m a n s a mukaan oli ensin PaaSlklVl.V mänpälväisessä lehdessämme -- ja ka^n h a l u a allekirjoittaa kaikkea sitä Olkoon meistä myös kaukana yritys sia. j a j u u r i t a i t a kohdin ovat oikeis-. sitten p r o C P u p t i l a , sitten pitkä vä-i m i h i n tutustumista suosittvlenime mitä prof. Puntila sanoo, julkaisee panna mitään p r o f . . P u n t i l a n puheen topiirimme esiintyneet tuhlaajapol- limatka ja\ vasta sitten joku K^kiif,ö-| Kalkille täkäläisille kansalaisillemme nyt hänen puhdensa a.sialllsesti pu-. r i v i en väliin. . k a a k i n kchnommanatavaUa, mikäli nen j a muut, i.rmutta Suomen varsi-'. " A r v o j e n vaihtumLsella" tarkol- huen alusta loppuun asti. M-eidän mielestämme on nimittäin halutaan asiaa katsella esim. v l r a l l i - naisella kansalla e l näytä olevan osaa| tammepääajsiassa tätä: Jos prof es- Nähtäväksi Jää, missä määrin oi- samantekevää, tuliko prof. Puntila sen Suomen kannalta; joka tuntee Ja eikä arpaa koko asiassa. Seurauksena* sorl P u f i t l l a olisi pitänyt tämän esi- keistopllrlemme lehdet katsovat sopi- tänne " i l m a n aikojaan" tällaisia p u - osoittaa kaikesta huolimatta jatkuvaa tietenkin on. että Suomen Nöuvosto-. telmänsä Suomessa, .sitä pidettäisiin vnksi hänen puheensa Julkaisemisen? helta pltamaan. vai onko hänen e r i - veljeyttä näihin oikeistopiireihimme liiton suhteita sävyttää hänen ;'i[)u-' siellä melko oikeistolaisena sellaisena. Toivotaan nyt kuitenkin, että eslmer- kolstehtävänään opettaa j a nundeiia — n i i n iiimeellisca kuin se onKin. heessaan äärettömän voimakkaasti! Varmuudella saisimme olettan, että klksl Toronton Vapaa,Sana, joka t a - Helsingille poliittisesti mieleisiä p i i - Kuten sanottu, m-e emnie tiedä, e i - professori ^'linfllan poUlttlnen'mlpft,!^^ työvä,enpllreissä siihen suhtauduttal- plseerasl. viikkokaupalla palstojaan rejämme, Jotka ovat täällä n i i n pa- kä se meitä liikutakaan, onko prof. Se el puheen laatua paranna. i Blln melkoisin varäul{.sin, jotnvastoin JunnllnH surullisen kuuluisalla "noot- hastl munanneet Its-ensä, mikäli on Puntila .saanut tai el tehtäväkseen Mutta siltä huolimatta, Ja oslttalnj porvarllehdlstöantaLsl .sille avokäti- tlkriisUlä", antaisi nyt lukijaln.sa puhe 'Suomen nykyisen publueetlo- opet>ua Ja neuvoa näitä oikeistoplin:- senkin vuoksi suosittelemme, kuten' nähdä Ja lukea mitä on asiasta sn- muuspolitiikan selittämisestä Jo:» t u l kitsemisesta. Voimme kuitenkin nähdä henkemme silmin sen kiusallisen tilanteen. m i h i n J l e l e l n g l n vissit sUmäntekevät nyt rakkaat kakarat lusikka, k a u n i i m - sestl palstatilaa. M u t t a täällä Canada.sRn Ja Y l i d y s - nottavana prof. P u n t i l a l l a, valloissa tämä profes.soii PuiVtilan Emme sano tätä siksi, että prof^ puhe tuntup miltei "vhllankuinouk- Puntilan selostus •'noottikrll.sislä" solUselta rienaukselta" kun mulatam- olisi mielestämme tyhjentävä käu-jämme. sanottu, prof. P u n t i l a n puhöttakalk-' Pääasia on mielestämme \se, että kien täkäläisten kansalaistemme' prof. Puntila sanoo joko t^rkoituk- mettavah^jg tutkittavaksi. > .cellij,e.sti tai sattumoisin, eftä ottakaa »v«pw.,jy mr'"-«^«"f*vu..ai. ^ — Kän6&kour».s'v
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 1, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-09-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640901 |
Description
Title | 1964-09-01-02 |
OCR text |
SLV«r'2.1 , Tiistaina, syysk. l p . — Tuesday, Sept: 1, 1964
lv
T T A Tfc A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O ' V' A'Jr A U Ö FINNISH Ö A N A D I A NS
O R G
A N
I Ä N
EstabUsh€d Nov. 6. 1017
^ Bffaiiager;'^^fi. Suksi
(MÖEtlTYJ
L ' \ - Telephone: Office, 674-«M — Bdltorlal 674-4265
FnUUbeil thrlce weekly: ,Tuesila^'rxiuttsdays and Satiirdays by Vapavia- gmi^it 00. L t d ; l(|0*102.Elm St. l^est. Sudbury. Ontario. Canada.
MalUnjif o^arete: Box 69 I , -
f ' 'AdvertUng rates upon appllcatlon, translations f ree of charge.
JU^Qutttsed as «eoond dass mail by thft Post Office Department, Ottawa.
1%°'' and for payihent of "postage ta « ^ ^ J|L
CANADIAN LANGUAGE-RRESS
r-TJii, ' - ' TILA1IS&INNA.T
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-09-01-02