Vapaus, August 11, 1923

              l l l i ' l I S I L L ' 1 O Ns YKSI YIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! •SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UMO! YKSI EINTÄMÄ! YKSI FMMMlIf m
jyöväen vapautus
laa sci^
Laaahtafea, dkykinm 11 p. — Sat Attgttst 11 VII Vuosikerta - Voi VII
Tni-holma. - S^messa on an­nettu
vangitsemismääräys sadaUe-
.nidelleiynimenelle kommunistUle.
Melkein k a i k k i on jo pidätetty.
EddliJesrfi lehdessä kerroimme
. etta "kaikki Sosialistisen Työvä-
'.nDUolueen jolitavat jäsenet, edus-
Vunnan jäsenet ja sanomalehtimie-
M on vangittu ja että kaikki,puo-
Jaeen sanomalelidet, on estetty ;il-jnestymästä
ja varmuuden vuoksi
vielä kii^japainot suljettu; Nyt
saapuneet ' uutiset' osottavat miten
perinjolijainen ^halUtuksen toimeen­panema
ajojahti:; on oUut-IKoko^
naista sataviisikymmentä puolueen
joatavaa jäsentä: :pn;:vangittu. Te.
iosyyksi on keksitty .Sos.: Työväen
puolueen muka-' valtiopetoksellinen
toiminta. Porvarien ':.taholta; on-iin
pitkän a i k a a T yllytetty .yirano
maisia käymään kommUnisteiMn kä­siksi.
Suoinen vallankumoukselli­nen
työväenliille ' on viime vuosien
aikana saanut monta kolausta.
Loppunsa idellä porvarillinen
tällitus turvaantuu näinkin häpe
äUisiin tekoihirj,' kuin on tämä vii­meinen
vangitsemisraivo. Tapaus
tulee herättämään suurta halvek­sumista
kaikikialla maailmassa.
Kuoste tuhoaa viljasa
toa lännellä
Winnipeg. —: Tfee Manitoba: Pree
Press viidennessä •, täipän vuotista
satoa koskevassa raportissaan sa-noo,
että toiveet sadosta, jpika voit­taisi
kaikki edellisten vuosien sa-
•dot, ovat viimeisten kolmen viikon
aikana huomaljtavasti hälvenneet
Samalla kuin satotoiveet .Albetr
tassa näyttävät edelleMiSrn""!"»!?^^^
vilta ja parhaij^ta s^t0& sitten vuo­den
1915 odotetaan, on 'Saskatche-viiTi
sato nuostisen, kuumuuden ja
iika märkyyden takia huonontunut
paljon, että vuotinen sato tu-ee
tuskin olemaan kesdcinlkertaista
arempi. * ,' .
' Manitobassa qn ruosteen, kuu-uuden
ja sai^-icärpäaten 'Viljelyk-e
tekemä vaihinko suuri, melkein
okainen piiri on niiden johdosta
kärsinyt enemmän tai vähemmän
8 keski- ja eteläosasta saapuneet
kertovat »sadon tulevan mah-ollisesti
olemaan vain puolet siitä
itä 3 viikkoa sitten pidettiin var­ana.
; . • -!:.
Vi^janleikkuu aJkaa Mapitobassa
on kuluttua; ja työläisten palk-ilmotetaan
vaihtelevan ^3.60
4.00 päivä. •
Englannista elonkor­jaajia
Canadaan
Lontoo, — Jllnglannista tullaan
luutaman seuraavan viikon ajalla
'efctäTOään viisi tulhatta - elonkor-u
u t y ö l ä i s t ä Canadaan: Ensimäinen
unalasti l ä h t i Lontoosta lauantaina,
pukko oli sangen: sekalaista, aivan
uten Englannin-vsot^oukot suur-
"dan a i k a n a , .yiranomaiset toivo­it,
e t t ä nämä siirtolaiset voi|ivat
äädä Canadaan, joka tietysti riip-
« i t ä , missä määrin he elon-orJDuajan
jälkeen löytävät ansio-hdoL
. ' u u k s i a ; joka .seikka voi ol-h
y v i D k i n sattuman varassa.
Wtti YKdysvaMöihik
16 iertäa
Yorfc - Katsikymmentä-
^ vuotias Oscar Beiall, jota
yoskin sanotaan maailman ennä-m
omistajaksi laivakyydin va-amisessa,
teki kuudennentois-
Pttrjehdukse;i.sa Yhdysvaltoihin
n b ä n saapui «President Fill-
. o r e » l a i v a l l a tänne. * Hän löydet­yn
__Piilopaikastaan laivalla k&M
yaä sen jälkeen kuin laiva oli
« • l y t Bremenistä ja asetettiin
an_ « p r i k i i n » , kun hän kleltäy-tyoskentelemästä
kahdeksaa tun-
PJtempää työpäivää.
Tilastoa Ruhrin alueel­la
toimitetuista van­gitsemisista
Dysseldorf. Jluhrm alueen
valtaamisesta elok. 1 päivään on
valtaajien toimesta alueella erotet­tu
kaikkiaan 107' hallituksen jrirka-miestä
ja 275 paikallista virkaili­jaa
kerrotaan Berliinistä saapu­neessa
tilastotiedossa.
Näiden lisäksi vangittiin alueella
661 liittohallituksen virkam^stä ja
188 paikallista virkailijaa. 264
ensinmainituista tuomittiin vange-usrangaistuksiin',
jotka nousevat jih-teensä
162 vuoteen jä 197 viimek-simainituista
tuomittiin vangeuä-rangaistuksiin,,
jotka nousevat yh­teensä
122 vuoteen.
Tämän ohella tuomittiin kymme
nille hallituksen ja paikallisille vir­kailijoille
suuria sakkoja.
Uralin teollisuuden
loistava housu-kausi
.Moskova. — Viime vuoteen ver­raten
on Uralin sulattimojen työ
iäisten lukumäärä tätänykyä li­sääntynyt
176 prosentilla, käynnis
sä olevien marttiiniuunien lukumää­rä
46,5 prosentilla javalssilaitösten
10 prosentilla.
Presidentti Harding oi
äveriäs mies
Marion, Ohdo. — Juuri kuolleen
Yhdysvaltain presidentin Hardin-gin
ohiaisuuden arvioidaan nousevan
Jioin 700,000 tai 800,000 dollariin
Ennen presidentiksi yalitseniistaah
Harding omisti; sanomalehden koti­kaupungissaan
Marionissa, jonka
hän sitten, myi yli puolesta, miljoo
nasta; dollarista. Tämän lisäksi oli
presidentillä osakkeita melkein jo
kaisesta . liike£irmasta kotikaupun­gissaan.
o---" • . .
Goniez valittu Portu­galin
presidentiksi
Lisbon. —• Teixira iSomex, va­littiin
tasavallan presidentiksi 121
äänellä muutama päivä sitten.
Gomez on toiminut Portugalin
hallituksen lähettiläänä Lontoossa
vuodesta 1910, jolloin Portugal ju
listettiin tasavallaksi. Hän omis-aa
paljon maita etelä-iPortugalis-sa,
on sano-malehtimies ja useiden
kirjojen kirjottaja. Hän astuu
presidentin virkaan lokakuussa.
4 milj. Sal^san mark­kaa
dollarilla
Bei^^on yrittänyt päästä .Yh-y^
altoihin täUä tavaUa viimeiset
ja puoli vuotta, väittäen van-
«npiensa asuvan Yhdysvalloissa.
Berliini; — Ulkomaiisen rahan
suunnaton kysyntä, joka seurasi
leichpankin poistettua kaikki ul-comaista
rahaa kokevat rajotuk-set,
aiheutti Saksan paperimärkan
askemisen enempään kuin 4,000,-
000 markkaan dollari vimie keski-viikkona.
Mar'kan arvon 100 . prosenttiin
nousevan laskun vaikutuksesta ko­losivat
ruokatavarain hinnat kau­poissa
huimaavasti. Tuhansien os­tajain
täytyi palata koteihinsa tyh-
, in "käsin. Voi paunan hinta kohosi
»00,000 markkaan.
—__o—
Braziliassa taistellaan
Buenos Aires. — Vihollisuudet
ovat uudelleen alkaneet Brazilian
kapinallisten ja vakinaisten soti­lasjoukkojen
välillä Rio Grande do
Sul yaltio;ssa kerrotaan Rivera to
La Nacionista saapuneessa tiedoäsa.
Manguera Depiedrassa noin kolme­kymmentä
mailia Uruguayan rajal­ta
ilmotetaän käydyn taisteluita
kapinallisten ja valtion , sotajouk­kojen
välillä, joissa kumpikin puoli
on kärsinyt melkoisia jnieshukkia.
, o-—-
Kommunistinen edus-
; kunnan jäsen
vapgittu
Lontoo. — Venäjän neuvosto­hallitus
on ilmottanut virallisesti
Englannin hallitukselle, että Ra­ko
vskyn nimittäminen' Venäjän lä­hettilääksi
Englantiin on peruutet­tu
Englannin hallituspiireistä an­nettujen
vastalauseiden johdosta.
Ei ole vielä tietoa kuka tullaan
nimittämään Rakovskyn tilalle.
• • V.^ ' '.—•; ,.,;.,„r •',
Ranskan kutomotyö-läisten
uniot
Pariisi. — , Ranskan unio ilmot-taa
kansainväliselle Textile Work.
ers Federationille .jäsenmääränsä
olevan pafkallaan pysyvää. Tähän
vaikuttaa erimielisyydet, jotka kos­kettelevat
uniomuotoja. Joukko
jäseniä on eronnut perustamaan
uusia unioita. V
Vieläkin suurempana vaikuttime­na
ovat olleet ne suuret aika-a:
joittain piihjenneet lakot, jotka
yleisen elinkustannusten nousun ai­kana
vuoden alussa puhkeilivat var­sinkin
pohjois- ja itäosissa Ranskaa.
Ne päättyivät jättäen suurta tyyty­mättömyyttä
unipn jäseniin. Nii­den
johdosta: tehtaillijat tekjvät
suuria voittoja,
— o—- •
Kronstadin pakolaiset
palaavat Venäjälle
Rajalta lähetetyn tiedon mu­kaan
lähetettiin Rajajoelta Venä­jälle
98 Kronstadin pakolaista, jot­ka
olivat ilmoittaneet 'haluavansa
palata kotimaahansa'.
Suomessa on vielä noin 1,500
Kronstadtin pakolaista.
''''.vo.'''^..,.
Madrid pankkityö-
Iäisten lakko jatkuu
Madrid, Espanja. — Viime vii­kolla
julistettu pankkityöläisten
.ak!ko yhä jatkuu, joskin ijoitain
yanhemipia pankkitgihiitäijpita- pn
mennyt takai^n työhön. Ppliisien
antamien raporttien mukaan lakko-paikalla
ei ole • tapahtunut levotto-riiuuksia.
Dresden, Saksa. — Kaksi sataa
työväen agitaattoria on vangittu
täällä tapahtuneiden mielenosotus-ten
ja elintarvemellakkain yhtey­dessä.
^
/o——.: •
Poliittisten vankien ar­mahtaminen
Venä-
Detroitin rautatietyö-läiset
saavat pal­kanlisää
Sotakorvauslcytymyksen odotetafth
johtavan uiean miiutterin eroa-
MoSkofa. -— Minskin kaupungin
puolalaisten miehitylcsessä vapaut­tamisen"
3-vuotispäivän rnuistoksi
on Venäjä neuvpstotasavaltain kes­kuskomitea
armahtanut neuvosto­vastaisten
valkovenäläisten kansal-lisjärjestöjen
eiitiset jäsenet. Tä­mä
armahdus pn ensimäinen • liiton
toimeenpanevan ke s k u s komitean
julkaisema käi^lykirje.
•,.1 . • ' p——-u--'
Mexicossa annetaan
mäittomille maata
Mexico City. -— Mexicon hallitus
on julkaissut dekreetin, joka oike­uttaa
joikaisen 18 vuotiaan kiintei-mistöä
omistamattoman mexicolai-sen
ottamaan haltuunsa kansallista
täfaäftmatonta maata milloin hyvän­sä
ilman, että' hänen tarvitsee tieh-dä
muuta kuin paaluttaa haluaman­sa
maa ja ilmottaa siitä maanvil-jelysministeristölW
. Yksityisten pmiätaman maan täl­lä
tavoin haltuunsa ottaminen bn
kiellettyä. Maata haluavat voivat
enintäin ottaa bantuunsa 25 hehtaa­ria
keinotekoisesti 'kasteltua maata
ja 100 hehtaaria laidunmaata.
Hehtaari ön noin 2.5" eekkeriä.
Lontoo. Sotakorvausikysymys
näyttää johtavan useihin eroami­siin
Englannin ministöristössä. El­lei
pääministeri Baldwinin onnistu
saada aikaan yhtenäisyyttä sota-korvausasiassa,
on muutamaan mi­nisterin
erottminen varma asia.
Ministerisiön oli määrä kokoon­tua
istuntoon keskiviikkona, mutta
nyt on istuntoa täytynyt lykkäyt-tää
ja siliä välin koettaa pääminis­teri
persöhallisilla ; neuvotteluilla
saada aikaati yhteisymmärrystä mi-nistenstöji;
jäsenten keskuudessa.
MuutaiOiät johtavat lehdet, kuten
Times ja - Teiegraphf kehottavat
pääministeriä vetämään ohjakset
kireälle ministeristössä ja neuvoo
erottamaan . sellaiset ^ministerit, jot­ka
eivät saata hyväksyä hänen po­litiikkaansa.
; . - _ o — - .;
"^0 vankia (Surmattu
Detroit. — Detroit United Rail-ways
yhtiön taholta ilmotetaän, et­tä
6 sentin palkankorotus, jonka
yhtiö myönsi työläisilleen muutama
viikko sitten, on nyt voimassa.
Tämiin korotuksen johdosta nou­see
konduktöörien ja koneenkäyt­täjäin
palkat kaupungin ulkopuo­lella
liikettä välittävillä ja Pon-tiac
ja Flint City linjoilla Gl,'64
ja 66 senttiin tiinti.
Tämä korotus palkoissa tulee
nähtävästi vaikuttamaan ratkaise­vasti
kaupungin hallinon ja kun­nallisilla
teillä työskentelevien vau-numiestcn
välillä olevaan palkka-riitaan,
sillä kaupungin lupakirjas­sa
määrätätin kaupunki maksamaan
työläisilleen saman palkkataksan
muksan kuin mikil yksityisten omis­tamissa
teollisuuslaitoksissa vallit­see.
TeoltUuuden harjoltajai antavat
mieluummin mennä Ruhrin kap*
paieiksi kuin aliitiia ranikalaiien;
pistinkomenaon vaatimuksiin.
Myöskin Belgian kom­munisti
jutusta pan­nukakku
^
'''"o:yim: huipussaan
Nyberg, Saksa. —• Täällä alka­neessa
esperantistien ikansaihväli-sessä
kongressissa on ilmotettu, et­tä
yhtään edustajaa ei ole saapu­nut
Rantasta ja Belgiasta. Näis­tä
:mai valitut * öäiistajat ovat
ilmottaneet, että heidän hallituik­sensa
on kieltäytynyt antamasta
heille passeja.
Peking. \.— Tsisioharasta, Ho-lungkiangin
maalkunnasta, Mänc-hurisasta
saapuneet tiedot kerto­vat
kiinalaisten sotilaiden .maakun
nan sötilaökuvenöörin • määräykses­tä
laliidanneen 750 sikäläisellä Boti-lasleirillä
911 u tt ä frosvovankia».
Surmansa .saaneet, kuuluvat niihin
1,200 «ropoon», jotka hiljattain
antautuivat) kiinalaisille sotilaille ja
joita harjotettiin leirillä Manchuri-an
Botahe^a Chang Tsb-Linin ar­meijaa
varten. -Heidän keskuudes­saan
ilmenevän kapinallisen mieli­alan
j(Adijiu^
sifeymmeni^v s o t i hsvriönoniaisten
tutkittavaksi. ; ;
Kaikki tutkittavaksi määrätyt, te­lotettiin
ja jälelle jääneet yritti-yät
paeta. Maakunnan sotilaat
piirittivät heidät ja plirityötä aeu-ränhees^
a taistelussai sai heistä suu­rin
osa surmahsa. Maakunnani sO'
tilaat menettivät taistelussaa' 50
kuolleissa ja useita kymmeniä haa-vottuneissa.
Rooma. — Poliisit ovat vangin­neet
Giuseppe Mingrino ^nimisen
kommunistisen parlamentin, jäsenen.
Mingrinoa'syytetään «punakaartini
perustamisesta tarkotuksellä ryhtyä
snoj'eIemaan työläisten oikeuksia
— M u s s o l i n i n hallituskomennon Idria-
Ellis-Saarelle < kkrko- tystä vastaan. Mingrino on valittu
" •'•Judennentoista kerran, edoslkuntaan Pisan alueelta.
Aikoinaan arvioitiin johtavissa
porvarillisissa piireissä n.k. Kan­sainliiton
merkitys sangen suureksi.
Uskottiinpa ' siitä niinldn paljon,
että sen avulla voidaan rauhallista
tietä ratkaista kaikki kansojen vä-iset
ristiriidat ja siten kokonaan
estää aseelliset yhteentörmäykset.
yöväen piireissä ei suuremmassa
määrässä tuohon «rauhanliittoon»
uotettu, vaan pidettiin sitä vain
tupäässä maailmansodassa voitolle
päässeiden suurvaltojen etuja val­vovana
diplomaattisena järjestönä,
jonka rauhan palmuilla koristetun
cuoren alla" asuu imperiälistineh
henki. Tätä käsitystä vahvisti m.m.
se, että kaksi heikkouden tilaan
yötyä suurvaltaa, Saksa ja "Venä-ä
työnnettiin liiton ulkopuolelle.
Että • liitto «tällaisessa kokoonpanos­saan
ei ole todellinen kansojen
iitto, joka kykenisi ja tahtoisi tur­vata
rauhan eri kansojen väillä,
se sanottiin työväen taholta jo sii­oin,
kun mainittu liitto perustet­tiin,
ja tämä otaflcsuma' pn nyt
osoittautunut paikkansapitäväksi.
Kansainliittp on kyllä järjestel­lyt
muutamia väfaäpätöisempiä eri
kanspjen välisiä ristiriitpja, kuten
esim, Ahvenamnaa-kysymyksen, joi­denka
johdosta ei aseellinen yhteen­otto
ole iMana ollutkaan, uratta
sellaisiin ensiluokkaisiin kysymyk­siin,
joidenka rauhalliseen ratSiai-suun
saattamiseksi Kansainliiton
olisi pitänyt vaikuttaa, ei se ole
puuttunut. Ylä-'Sle8ian Saksalta
riistäminen oli yksi toimenpide^ jo­ka
olisi ollut estettävä, mutta sitä
ci Kansainliitto yrittänytkään tcfli-dä,
vaan päinvastofn tuki puolalai­sia
valloittajia. .
Jo tällöin saimme selvästi havai­ta,
.että Kansainliitto ei ole nimen­sä
arvoinen eikä toimi ohjelmansa
mukaisesti. ; Mutta vielä' räiikeäm-pään
valoon joutuu mainittu liit­to
Ruhrin kysymyiksen yhteydessä.
Silloin kun Rane^an sotajoukot
hyökkäsivät Ruhrin alueelle, kysyt­tiin
suuttuneena, että mitä nyt
•tekee Kansainliitto? — Sallivatko
siihen Icuuluvat toiset vallat Rans­kan
toteuttaa', rikolliset aikeensa,
vai estääkö Kansainliitto tuon 'koko
oikeudentuntoista maailmaa katke­roittavan
imperialistisen yrityksen?
Nyt on koko maailma saanut näh­dä,
että Kansainliitto ei ole teh­nyt
\mitään. y
Kuvaavana piirteenä tämän lii­ton
merkityksestä ja «rauhaa säi­lyttävästä
luonteesta> on mainitta­va
m.m. se, että Ranska uhkasi ero­ta
Kansainliiton . jäsenyydestä, jod
Ruhrin kysymys otetaan siellä kä­siteltäväksi.
Tämä osoittaa, eitä
Kansainliiton tarkoitus on sanella
määräyksiä vain heikommille val­tioille,
mutta jos joku liittoon kuu­luvista
päävalloista haluaa sortaa
heikompia, niin ei sitä saa ottaa
käsiteltäväksi, tai jos otetaan, niin
liitto hajoaa. Siis oikeuskäsitys ja
maailmanrauha ja hyvinvointi ei­vät
ole nykyisen n.s. Kansainliiton
toiminnan tarkotuksena, vaan näytr
tää siellä olevan määrävänä mah­tavampien
^ itsekkäät etupyt&imyk-set,
joidienka perille viemiseksi ei
aseidenkaan ' käyttöä kielletä.
Kansainliiton voimakkain jäsen­valtio.
Englanti on kyllä näytellyt
jonkunlaista rauhanbarrastajan ja
oikeudenmukaisuuden kannattajan
psaa, -mutta, kuten sanpttu, on se
ollut: vain näyttelemistä, farisealai­suutta,
jonka alta pistää esiin sa-
;nanlainen rmpecrialistinen todelli­suus
kuin Ranskankin politi^sta.
Jos Englanti on näennäisesti esiin­tynyt
syrjästä ' katsojana Ruhrin
murhenäytelmässäj niin pn se sit­tenkin
asiallisesti alunperin ollut
mufkana Saksaa painamassa. Jo se
ettei Englanti ole ryhtynyt Rans-;
kan imperialistien Ruhrilla bar joit
tämia sortotoimenpiteitä vastaan,
tekee Englannin osasyylliseksi Sak­san
näännyttämiseen. Sillä jos Eng­lanti
olisi vakavasti asettunut Rans­kan
valtauspolitiikkaa Vastaan, oli­si
se ainakin jossain määrin Ran^s-ikan
anastuspyricimyksiä hillinnyt.
Mutta sitä ei Englanti ole tahtonut­kaan.
iSe on antanut Ranskan toi-inia
ilman että olisi vakavasti sitä
mielettömyyttä vastaan sanaan sa
sanonut. Kun itse Englanti on jo
aikaisemmin saanut Saksalta saa­liinsa,
anastamalla itsellen m, m.
Saksan arvokkaita siirtomaita y.m,
arvoja, niin voi Englanti nyt kat­sella
rauhallisena liittolaisensa
Ranskan, itsensäkin näännyttäen,
ottaessa <osaansa> ja kuristaessa
henkitoreissa olevaa Saksaa,
Kun tällaista «rarfhanpolitiikkaa»
harrastavat Kansainliiton päävallat,
niin turhaa on «illoin puliua moko­masta
liitosta maailman ' rauhan
toTvaajana, tai muutenkaan tois-taiscfksi
uneksua kansojen välisten
ristiriitojen rauhallisesta ratkaisus­ta.
Kansainvälistä rauhaa ei saavu­teta
hiin kauaan kuin eri maiden
kapitalistit^ luonteensa mukaisesti,
harjottavat imperialistista politiik­kaansa,
jatkuvasti ja järjestelmäl­lisesti
valmistellen sotien syitä.
Maailman rauha voidaan turvata
vasta silloin, kun kansainvälinen
proletariaatti on kehittynyt «iin
voimabbaksi, että «e "kykenee lyö­mään
i alas kapitalistisen riistoval-lan
j ä s e n mukana sotien syyt.
Brysselistä sähkötetään Tukhol­man
<Politikenillc>
Todistajain kuulustelussa ilmoit­tivat
Belgian kommunistipuolueen
kassakirjoja tarkastaneet henkilöt,
ettei näissä löydy merkkikälkään sii­tä,
että kommunistit olisivat saa­neet
rahoja vieraalta valtiolta. Kun
tämä on tärkein seikka, jolle syy­tös
kommunisteja^^vastaan perustuu,
niin näyttää belgialainen taantu­mus
kärsivän tässä jutussa tappiona
K^lastusvirkailija am<
niiittu Quebecissa
New CaaUo, Que., — W.m. Bla
quiere^ niminen 33 vuotias kalas
taijavartija Matapedia joella, am
muttiin vahdissa ollessaan lauan­tai
iltana. Hänen ruumiistaan löy
dettiin tarkastettaessa useita kuu­lia,
joista yksi oli lävistänyt hänen
sydänienBä. Murhaajat, joiden ar
vellttan olleen "SBlftkalflstajla; ovat
vielä teillil tietymättömillä" ja etsii
heitä suuri joukko maakuntapolii-seja.
. ——•—o — •
Hawaijln sokerituotan-to
500,000 tonnia
Honolulu. — Viimeisimpien las­kelmien
mukaan tulee Hav/aijin so-kerituotantp
olemaan tänä vuenna
noin 500,000 tonnia eli noin ipO,-
000 tonnia pienempi viime/vuoden
tuotantoa. Viime sadosta saivat
sokeriviljelijät kegkhnäärin $92.96
tonnilta. Tänä vuonna arvellaan
heidän sensijaan tulevan saamaan
$130—$40 tonnilta. Samojen las­kelmien
mukaan arvellaan tämän
vuotisen sokerituotannon arvon nou­sevan
70,000,000 dollariin.
Beriin. — Viime päivinä pide­tyissä
pitkissä neuvotteluissa pvat
Ruhrin alueen teollisuuslaitosten,
omistajat tulleet siihen johtopää­tökseen,
että he antavat mieluum­min
hajota koko Ruhrin alueen
kappaleiksi kuin alistua ranskalais­ten
miehitysjoukkojen komentajan,,
kenraali Degoutten uhkaukseen te­ollisuuslaitosten
takavarikoimisesta.
Vielä miehittämättömien aluei­den
teollisuuden harjottajat ovat
luvanneet antaa kaiken mnhdolU-,
sen avustuksensa töiden hankkimi­seksi
Ruhrin alueen mainareille ja
tehdastyöläisille sikäli kun he kiel­täytyvät
työskentelemästä ranska--
laisten anastamilln laitoksilla.
Tehtailijat ja kaivosten- omista­jat
myöntävät että teollisuuslaitos­ten
takavarikoiminen on ankarin
toimenpide, mitä heitä vastaan on
vielä käytetty Ruhrin taistelussa.
Tätä menettely he, pitävät ranska­laisten
sortotoimien huippuna, jon­ka
epäonnistumisesta he ovat var­moja.
Saksalaiset tehtailijat kehot­tavat
saksalaisia kaivosmiehiä ja
tehdastyöläisiä lopettamaan työnsä
milloin vaan teollisuuslaitoksia yri-'
tetään pitää käynnissä ranskalais­ten
pistimien turvissa. Saksalaiset
teollisuuden harjottajat ja haili-tuslaitokset
tulevat pitämään huo­len
siitä, että ranskalaisten isän­nöimissä
tehtaissa työstä kieltäy­tyneet
'saksalaiset tulevat saamaan
palkan kotiin jäädessään.
De Valera saa pitää
vaalipuheita,
Dublin. — Irlannin hallitus on'
antanut vallankumouksellisten joh-timichelle
Eamon de Valerallc oi­keuden
pitää vapaasti puheita Clarc
kauntissa käynnissä olevassa vaali­taistelussa.
Tämän vapauden
myöntäminen Valerallc' ei herätä
niinkään paljon arvostelua kuin
herättäisi hänen vangitscmie/ensa.
De Valeran puoluelaiset ovat saa­neet
pitää useita vaalifkc/kouksia vi­ranomaisten
sekaantumatta kokous­ten
menoon. Muun muassa on Mrs,
MadSwiney piihunut us/>assa ko­kouksessa.
Otiran tunneli valmis;
tunut
Wellington, Nevir Zealand,
Otira tunnelin, joka on pisin tun­neli
Britanian valtakunnassa, val­mistumisen
^ kunniaksi jtihlittiin
täällä—viime maanantaina tärkeä­nä
kansallisena merkikitapauksena.
Tunneli yhdistää Soutih Islandin
itäsen ja läntisen rannikon. Se
lävistää Eteläisen Alppien vuoris­ton
Arthur*fi Passin kohdalta ja te­kee
tarppeettomaksi vuoriston yli­kulun
vaunuissa, joka on hyvin vaa­rallista
ja vaivalloista. Tunnelin
pituus viisi ja yksi kolmas-osa mai­lia
ja on se pisin Britanian valta­kunnassa
ja seitsemäs maailman pi­simmistä
tunneleista. ,
N^vostoliike Nor-
' jassa
' , ' ' ^ ^ — ^ ' ^ ' . . - ^ ' i -
Kristianin. — Norjassa on voi-massa
työmaan<}Uvostolaki,: jonka ;
mukaan jokaiseen tehtaaseen, jossa
työskentelee viisikymmentä tai sitä '
enemmän työläistä» on perustettava ,
työläisten neuvostoja sillä ehdolla,
että yksi neljäsosa tejitaan tydläi-'
sistä sellaista neuvpstoa haluaa,
Norjassa on noin 800 tehdasta, •
jotka joutuvat tämän lain alaiseksi,
mutta tähän mennessä on vain 160
170 ryhdytty perurtamaan neu­vostoja.
'
Niiden asiain joukossa, Jotka joii-tuvat
tehdasneuvostojen käsiteltä­väksi
on: 1) Tärkeät muutokset
tehtaan hallinnossa, Varsirfkln jos
ne 'koskevat työläi8*tcn työsuhteita.
2)^ Määrättäessä palkoista, työtun- :
neista, ylityöstä, työnjaosta vuoro-työn
tai sunnuntaityön vallitessa. 3)
Valvoa, että sääntöjä noudatetaan
tehtaassa. 4) Avtistuslaitosten pe­rustaminen
ja hallinto.
Rikollisuiirii
Argentiinassa
Buenos Aires. — Argentiinan H-koälaiäta
poistettiin kuolemanran­gaistus
noin vuosi taikaperin ja sen
jälkeen on rikoksellisuus lisäänty­nyt
huomattavasti tässä kaupungis-;
su. Kysymys. kuolemanrangaistuk­sen
palauttamisesta on virinnyt ja
lakiesitys sen palauttamiseksi on
tehty kongressissa.
Europasta on saapunut Argen­tiinaan
paljon siirtolaisia, joista u- ;
seiden väitetään kuuluvan rikoisel-listen
luofkkaan ja nykyinen rikos­aalto
luetaan tämän epämieluisan
aineksen ansioksi ikäänkuin vallit­sevilla
olosuhteilla ei olisi mitään
tekemistä rikolksellisuuden lisään­tymisen
kanssa.
-0-
Oljista paperia
Lontoo. — Sir Frederick Becker,
joka on maailman suurin paperi-tehtailija,
on matkalla Lontppsta
Quebeciin ja sieltä Canadan lännel­le,
jpssa hän tulee tutkimaan Ma-nitpban
Sa^atchewan ja Albertan
kulkulitke tarkptuksella saada sel­ville,
jpskp pljet, jptäca nykyään
tarpeettpniina , poltetaan, voitaisin
kulettaa myllyille paperin valnjis-,
tuÄta^ varten. Sir Frederickin pa­perimyllyllä
Northfleetissä, Kent,'
tullaan kokeilemaan paperin val­mista
canadalaisista oljista.