Vapaus, May 8, 1951

              Tiistaina, toukokuun 8 p.—Tuesday, May 8,1931
f.
ml
MMliiliiflii •tflltaläni ~ XtUlependent Leixir
.QtSan ^of''BlimiBli> Canadlans. £s-ä
i h l l i t h A r t 1017 r AlithnHxpyf
Telephones: Busines» Office 4^4264,
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. Sulul Editor W; EUund; MaUlng
address Box 69, Sudiittry, Ontario.. Advertising rate« Upon appllcation.
tt^Mcond <!la^ maU. by the Post Tmnslation free of charge.
CMCftee Department, Ottan-a. Pub»
Ittlied' thrlce «eekly: Tuesdays,
; ttendays and Saturdays tiy Vapaus
company Ud., at 100-102
Bita W., Sudbui7.
TILAUSHINNAT:
Canadafisa: 1 vie 7.00 6 kk. 3.73
3 kk. 2.25
YhdysvaJJoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 Iclc 4.75
u Kuudes VE-päivä
Mitä muut $anovat
FBOTESTANTIT RADIKAALI-:
SBMFIA UVtS EKTIgET
SOBIALI8TIT! ,
Masf.an valtion protestanttisen klrk.
koneuvoston puhemies tuomitsee val­tion
lainlaatijakunnalle esitetyn lakl-tekclcen
kommunistisen puolueen lait-tomak-
si julistamiseksi "uhkana ame-rikkalalKtcn
«iviilivapauksille". Toisin
«anoen tämä kirjconmies näkee ja us­kaltaa
tuomita Juuri sen, jota Raivaa­jan
toimittajat eivät ole näkevinään
Ja jota he yrittävät salata lehteasa lu­kijoilta
. . .
Useiden muiden järjcfitdjei|, mm,
Pro{frc«sive-puolueen ja American
" * vuolta siitän jolloin päättyi ihmiskunnan
J&tOrian suurin; verisin ja kallein s^^ että maailmanvalloituk-
••-^^•^atxLtielle. lähteneet Hitlerin ja hänen liittolaistcn.«a eurooppalaiset ar­meijat
antautuivat ehdoitta..
.yrittäen viime hetkeen asti löytää keinoja ehdoitta autautumisen
' natsikenraalit antautuivat toukokuun 8 päivänä | esitystä, leimaten sen noitajahdilcfii
i i ?!|anöessa'?i mutta; jatkorvat vielä lähes kymmenen tuntia taistelua
JKeuvostoliiton Punaista armeijaa va.staan. joka oli vapunpäivänä, hur-
^ ; valloittanut Berlinin mistä hitlcriläisten kers-
! ii^au^ piti tuleman "toinen Stalin;{rad'' — mutta minkä rau-
^^iäi^iJM sortm natsi-imperialismin maailmanvalloitu^iunelmat. Täten
i«)Waan isiis tänä v^ — Euroopan so-is4änvaHto
-^^t^ ja täydellisesti toukokuun 9 päivä-
:^ 1 raunioitunut Berlin oli täynnä valkoisia lip-d^^^
i^^ ~- tätä fasismin antautumista tervehdittiin suurella ilolla
^l^iJddaHa maailmassa, vaikka sota jatkuikin vielä vä^^^^ aikaa Hit­lerin
japanilaisia liittolaisia vastaan. Vaikka ^^s^ ei ollutkaan vie-jlvylcsiytiskohtaisia
tietoja sodan '•hinnasta'\ niin kuitenkin käsitet-
V tiio>:että tämä lähes kuusi vuotta kestänyt sota oli aiheuttanut kym-
^ ;niienien jniljoonien^^^ i kuoleman^ lukemattomien
i /i^iilj^ omaisuusvahingot ja kokonaisia maanosia tulvit-tluicita
kyynelvirtoja.
• päättyi siis fasismin ehdoitta antautumiseen —
ffÄistiarraeijain aseelliseen hävifiön.
vi Suuret olivat silloin sodan kurjuuden läpi käyneiden kansakun­tien
toiveet kestävän rauhan ja rakentavan yhtelstj^ön suhteen, De-
; m voittoa seurasi sarja oikeuskuulustcluja. joissa ensimmäinen
: kerta sotien pitkässä historiassa .sotasyylliset tuomittiin räskai.sta ri-
'^koksistaan joko kuolemaan tai eri^p Se
oli sotiin väsyneen ihmiskunnan tahdon mukaan toimeenpantu ran-.
^gaistus sodanlietsojain vefiruskeiden .syntien hyvittämisek.si — ja
Sodanvalmistelijat
rauhalliseen kilpailuilti
pelkäävät ryhtyä
Alla julkaisemme ismmlJSeava*.) erityisen suuressa määrin silloin, jos
tofiiltogiraran pabemlehlsldn JUe. f niitä levitetään J i i n ^ ^ tar.
nen Maari Eyoinän paheen, JonVa.: koitiik-essa synnyttää epäluottamusta
hän piti Leninin koolenian 27^vao-1 Ja vihamielisyyttä Neuvostoliiton po-
UtmuiiKtojablassa ja Lenln.ninseon j litiikkaa kohtaan. Mielestäni os3it-jat
ja levittäjät todellakin olisivat
katkoneet :fl«lalc£een tutustua niihin
Marxin. Leninin-ja Stalinin teoksiin,
joihin Neuvostoliiton politiikka 'juon­tuu.
Mutta Hepä tyytyvätkin sano-
S-vootisjohlams Tampereella vii-j taisi puuttuvaa kunnioitusta Leninin ! maan "Ij-hyesti"; etta. Neuvostoliiton
} elämäntyötä kohtaan j a puuttuvaa
I harrastusta Suomen ja Neuvostoliiton
Veteran» Committeen puhemiehet . ^ • -
myöskin terävästi arvofitel«,-at laki- on horjumatta noudattanut neuvosto­valtion
yli 33.vuotisen olemassaolon
ajan. Ne ovat olleet määräävinä ney--
vostohallituksen suhtautumisessa
Suomeen.
Näitä peraaiteita, taiii iicamailUuus-poJitilkkaa,
ilmaisee myös Stalinin
aloitteelta y, 1948 .solmittu sopimus
y?tävyydest:t, yhteiÄtoinilnnastä ;. ja
keskinäisesläävuftannostäV; sopimus
Joka, kuten Stalin lausui 7. 4. .^^^^^^^
"tasa-arvol.Tien Jopimus, sillä se 'ori
foinrtittu molempien osapuplten^^tSy-deliisen
ta sa.aryolsuudert perustalle".
Jokainen rehellinen suomalainen
isänmaanystävä yhtyy Stalhiln^to
mukseen, että täinä 'sopimus meriit^i-si
"f uurta käännettä luottämuk«!en ja
ystävyyteen molempien maiden .yäli.
siisä suhteissa", ja haluaa cs3illl8tua
työhön epäiucttamukse.Ti; jäännösten
poistamiseksi. • yy'^'-^-'^^':'':'''
Kun ojoitamme kunnioltiista Leni­nin
elämäntyötä kohtaan Ja työsken­telemme
epäluottamuksen jäännösten
pblitamlseksl, niin ensimmäisiä .teh^
taviamme epäilemättä oh oikaista ja
torjua vääriä käsityksiä Leninin ja
Stalinin kirJoituköLsta Ja periaatteis-me
tanunikuiuss.
Puhernsa alkuosassa Ryömä selasti. j^ajjcojen ystävyyden asiaa kohtaan.
Lenin ja Stalinin johdonmukaista to,- ^ vaaria äcäsitykslä el pj-ritlaH-i o i .
kalsemaan. ' .
. Eräs verraten yleises^tilevitettSiyää-rä
kä.sitys bn se, että kahden et^i&en
mtataa suomen itsenäisyyden hyvafcii
Ja jatkoi sitten:
Näitä periaatteita neuvostohallitus
—Työmlfcs-Etcenpäln.
"SILLOI.V TULEE ERI ASIA"
— ELI HYVÄLLÄ TAI PAHALLA
JANKKIEN TVKINBUOAKSr
Tolmituskirjoituksecsaan Valvoja
huomauttaa:
"Jos kuuntelette nykyism canada-lalsia
radlokomentaattorelta. • niin
huomaatte kuinka kirpea-sti he pak­kaavat
arvostelemaan Yhdysvaltain
ulkopolitiikkaa Ja neuvo\'at Canadan
liittohallitusta erkaantumaan pois Se­tä
Samin - talutusnuorasta- Tavalli-
»estl he .syyttävät Jänkkeja '.sotahys­teriasta'
ja «en alheuttamLsta kulun­geista-
Eräskin puhuja sanoi pyhä-
Utana, että Canada ihan suotta kulut­taa
biljoonan dollaria sotavarustelui-hin,
koska sen rahan voisi kuluttaa
hyödylllÄemplln tarkoituksiin. Hän
luetteli mitä kaikkia biljoonalla dolla­rilla
voitaisiin tehdä Canadan asuk­kaiden
hyvinvoinnin parantamiseksi,
vanhojen eläkkeiden koroittamLseksI,
oplntomHhdollisuukfilen järjestämisek­si
nuorelle väelle Jne .
'Meidän puolella alicaa kuulua hätä- ta. Neuvostoliiton hallituksen politn-mikä
tärkeintä, varoittava esimerkki siitä imiten käy tulevaisuudessda
niille/ jotka kansojen rauhantahtoa uhmaten suunnittelevat, järjestä­jät
ja aloittavat uuden maailmansodan.
f Pian kuitenkin .<>aatiin valitettavasti havaita, että vaikka konimu-^
nismin hävittämisen verukkeen avulla maailmanvalloituksen tielle
lähtenyt natsi-Saksa karsikin soda.ssa täydellisen aseellisen häviön,
nUnp^tsilaisuus siihen sisältyvinc toiveineen^M asevoimin hä-
^laÄisestäsekä.maailmanvallan saavuttami.sesta, jäi el^^
ka «tahansa olisi kuusi'vuotta sitten sanonut, että Yhdysvaltain yksi
jilltava kenraali, (kenraali Mac.^rthur) puhug kongressin kuuluste-lijssa
tämän kuudenhen vuosipäivän aattona "kommunismivastaises-
0^ sodasta (ja yK:nperus.säännöt kieltävät jyrkästi kaikki "aatteel-
5s^t'! sodat), jaettu han vaatii Kiinan kaupunkien pommittamista sil-il^
perusteella," ettei Neuvostoliitto ''kykene'^ liittolaistaan "auttamaan
(ItjMteniLindberg sanoi toisen maailmansodan edellä ettei Xeuvostolii-nma
ole lentoivoimia), niin hänen mielentilansa olisi pantu .silloin ky-
^eenalaiseksi. Jos kuka tahansa olisi VK päivänä ennustanut, ettii To-fO^
ton Globe and ^lail moittii tämän vuosipäivän aattona Itoukok. 5
fuotoimituskirjoituksessa) Britanniaa siitä kun .se on käynyt kauppaa
Itiinan Kansantasavallan kans.sa, j?. vaatii Kiinan taloudellista ja so­tilaallista
saartoa,' niin hänellekin olisi varmaan suositeltu jotakuta
1W(fIeävikai.sten parantolaa. Jos silloin olisi enn«.stettu, että ATidysval-
^^<|kaantuu kuudentena rauhan vuonna Korean sisäisiin asioihin ja
ppaa Kiinalta sille pyhästi vahvistamicnsa lupausten mukaan pa­lautetun
Formosan saaren, niin häntä -myijs olisi pidetty syyntakect-äomana.
f Kaikki tämä "mielettömyys" on kuitenkin toteutunut ja li^ää
^elettömyyksiä suunnitellaan niiden toimesta, jotka ovat omaksuneet
Jitselleen hitleriläiset aatteet maailmanherruudesta ja .sanovat, kuten
Jkenraali MacArthur ITidysvaltain imperialisnun yhtenä puhemiehenä
iselitti, että jos Yhdysvaltain liittolaiset eivät lähde Kiinaa pommitla-jnaan,
niin silloin Vhdy.svallat viittaa kintaalla A'K:n "poliisiioimin-
Jnan" väitteeseen ja liihtee 'itäe" lakia ja jarjest\'stä lukemaan Kauko^
Jidän kansoille.
* Toisella puolen, vaikka .sodan päätyttyä kansojen rauhantahto oli-flUn
yleismaailmallinen, niin sittenkään olisi ollut aivan mahdotonta
«kuvitella sitä valtavaa voimaa ja sitä nopeutta, millä kansainvälinen
«rauhanliike on kasvanut. Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan hi-sto-triassa
ei ole nähty sellaista rauhanliikettä, missä kaikkien maanosien
|ja kaikkien maiden parhaimmistot ovat nousseet tietoiseen toimintaan
j[ja taisteluun sodanvaaran torjumiseksi scllaise=i5a maarasta, että toi-
^npuoli koko aikuisesta ihmiskunnasu osallistuu jo rauhantyöhön.
Oluutaman vuoden aikana kanainvälint n rauhanliike on kehittynyt
«maailman ''kuudenneksi voimaksi"', Jonka toiminnan ansiosta olemme
Itänä vuosipäivänä 5iinäonnelli.sessa asemassa, ettei Koreas.sa ole aina-
«kaan tähän mennessä käytetty atomipommia, minkä käyttö cpailcmät-jtii
sytyttäisi uuden maailman.sodan. Lyhyesti sanoen, kansainvälinen
«raufaanliike on kehittynyt ilmiömäisen nopeasti sellaiseksi voimaksi.
Jettä se on tähän mennessä pidättänyt sodanlietsojien lytimäasennossa
H)lc\'aa kättä — ja voi ehkäistä kokonaan .sodan syttymisen, jos rau-
«haopuolustajat eivät anna peloitella itseään, tai jos ei jäädä •laakereil-
«la Upäämäan''.
I Palauttamalla mieleen kuusi vuotta sitten tapahtuneen natsismin
tja fasismin aseellisen häviön ja sitä scuraimeen naLsilaismaiien sota-piengell
chyttämiscn sekä rauhanliikkeen ilmiömäisen kasvun kanjain-
Jvälisessä mittakaavassa, me haluamme, yhtyä niihin canadalaisiin ja
||kaikkiin muihin oikeamielisiin voimiin, jotka sanovat, ja tarkoittavat
tmita.janovat. että EI E X . \ . \ SOTI.A. Ihmiskunta on liiaksi kärsinyt
isotten kauhuista. Ihmiskuniaa. varsinkin vanhan mantereen kansoja,
ton liian.kauan pidetty sotien ja sotavarustelujen vuok.si köyhyydessä
jja puutteessa. .Sivislysaikamme herran vuonna 1951 on kansojen lie-ftoisuus
saanut jo sen tason, että niiden täytyy voida ratkaista kansain- *
iVäliset probleeminsa neuvottelupöydän jiäressa.
Mutta rauha ei säily hurskailla toiveilla. On niuistelUtva tänä
^vuosipäivänä ja aina, cttäsodat eivät ole yliluonnollisista lähteistä tul-
Ueita "rangaistuksia", vaan vissien ihmisten omatekoisia onnettomuuk-fsla.:
Mutta jos pieni ryhmä sodista rikastuvia kuolemankauppiaita voi
sötiä suunnitella ja aloittaa, niin siitä johtuu, että sodista kärsimään
> . jjoutövat kaikki tavalliset ihmiset voivat myöa sodat ehkäistä, jos he
^ IM ' toimivat määrätietoisesti ja päättävästi rauhan säilyttämisen hj-mm
Älli
mm
i i ii
huutoja, että Canada lähtisi eri teitä
kuljeskelemaan, silla meillä on niin
huikean pitkä yiitemen raja. jota el
ole linnoitettu, ^iitä. on sellaisiakin,
jotka sala£.sa kuiskivat, että Yhdys­valtain
pitäisi valloittaa Canada. Täl­laiset
kuLskallljat.eivät tietenkään saa
kenenkään kannatusta asioitten ny­kyisellään
ollen. Mutta annapa, etta
tulee III maailmansota, jossa Canada
el ole meidän liittolaisemme Ja jossa
vihollinen yrittää käyttää Canadaa
meitä vastaan — silloin tulee en asla."
"VARIRAJA"
Meidän maassamme (Yhdysvallois­sa)
ylläpidetään- "värlrajaa" murhan.
Joukkomurhan; Ja lalllisuusmurhan
avulla.
Tässä on .syy miksi on vain kaksi
Päivää jälellä — toukokuun kahdek-
.santeen p ä i v ä ä n ^ jolloin on määrät­ty
suoritettavaksi misslssippilisen nee.
kerin Willie McGeen-lailllsuusmurha.
Willie McOee> on; syytdn. . Nainen,
joka nosti ''raiskaussyytteen". kirjoit­ti
hänelle kirjeitä, vieraili hänen ko.
tonaan Ja järjesti suhteet neekerimie-hen
kanssa Jonka suhteen hän voi ai­na
pitää "ralskauspatukkaa". Väite­tyn
"raiskauksen" aikana — pltkäal-kastcn
suhteiden Jälkeen jotka olivat
kesttlnect vuosikausia — hänen (nai­den
) lapsensa Ja miehensä olivat vain
muutaman jalan päassa.
Willie McOeen "rikos" on se, että
hän on neekeri, ja että han ylitti "va-rirajan".
Tämä teki hänestä miu-ha-uhrln
siten, että neekeriruumiitten
kuota tulisi Mlsslsslppissa täyteen v.
1951. • •••
"Valkoihoisten ylivallan" järjestel­mässä
"varirajan" voi turvallisesti
ylittää vain valkoinen mies alistaes-saan
ncckerinaisen. Rääkkäys ja ku.T-lema
odottaa neekeria Joka uhmaa tä­tä
"valkoihoisten ylivallan" lakia.
The Warker. toukok, 6 p.
Neuvostoliitto
ja Suomi sopivat
kauppahinnoista
Helsinki. (S.S> — Mofikova.ssa huh­tikuun
loppupuolella käydyissä neu­votteluissa
on paasty sopimukseen
Joulukuun toisena paivana allekirjoi­tetun
kauppa-sopimuksen silloin avoi­meksi
jääneistä kohdista; kuten puu­talojen,
sahatavaran Ja paperipuiden
hinnoista. Sahatavaran ja paperipuun
vientlehdot ovat huomattavasti pa­remmat
kuin edelllses.sa sopimuksessa,
mutta puutaloista ci tällä kertaa saatu
toivottua hintaa.
Ncuvottclujakäyneen Suonien val­tuuskunnan
puheenjohtajana toimi
ulkoasiainministeriön apulaisosasto­päällikkö
konsuh G. Palmroth ja Neu­vostoliiton
puolesta Johti neuvotteluja
kauppaminLsterion Jäsen A. Bavlov.
kan perusteista. Tämä tehtävä meil­lä
on erittäinkin Siina tapauksessa,.et.
tä nuo väärät käsitykset ovat omiaan
synnyttämSän epäluottamusta seka
heikentämään Suomen Ja Neuvosto­liiton
kansojen välistä ystävyyttä,, ja
yhtcUkuntajärJcstelman —- kapitalis­min
ja sosialismin v— rauhallinen
rinnakkainolo maailmassa muka olisi
mahdotonta ja että sentähden uusi
maailmansota, aseellinen taistelu näH
den kahden järjestelmän välillä, oli­si
väistämätön; Vieläpä esitetään, et­tä
Lenin ja Stalin muka olisivat te­oksissaan
todistaneet kahden jarjes.
telman rauhallisen : rmnakkainolon
mahdottomuuden, ettät bolshevikit ja
neuvastohallitus eivät suvaitsisi kah­den
järjestelmän rauhallista kilpailua
ja ctta tämä Johtaisi uuteen maail­mansotaan.
Tällaisissa käsityksissä on totuus
pantu päälaelleen. Lenin ja Stahn
ovat osoittaneet kahden järjestelmän
rauhallisen rinnakkalnolon. mahdolli­suuden.
Ja Neuvostoliiton hallitus te­kee
silminnähtävästi kaikkensa pysy­vän
rauhan turvaamiseksi maailmas.
sa.
Tasta huolimatta useat Suomen sa­nomalehdet
ovat äskettän saaneet
erään ulkovallan lähetystön taholta
vastaanottaa otsikolla"NeuvostoUiton
rauhankampanja" varustelun monis­teen,
jossa levitetään edellämainittua
väaraä käsitystä.
Moni.?te alkaa toteamuksella etta
Neuvostoliiton politu5tka -"Juontuu
Marxin. Leninin ja Stalinin teoksiin".
— Tahan ei tietenkään olisi mitään
huomauttamista, jos monisteen laati-ulkopolitiikka'*
sisältyy Leninin erää
secn lausuntoon v-uodeltä 1919. Johon
Stalin Viittaa teoksessaan "Leninismin
kysymyksiä" jä'joka päättyy sanoi­hin:-
-a, hallitsevan luokan, prole-^
tariaatin,/os se vain'tahtoo hallita ja
tulee hal^isemaan, pitää todista a tä­mä
myös sötilaallisejla Järjestäytymir
seilaan." 'Oll^n'hakevinaan tassa to-distuks
«i Neuvostoliiton "agressiivi-sista"
tarkoitusperistä monisteen laa­tijat
jatkavM: ''Lenin antoi kommur
nisteille yk^itjiskofhtalset ohjeet,
kuinka oli mepeteltavä valmistuttaes­sa
tähän taisteluun". Sitten seuraa,
tosin lähdekirjaa mainitsematta,
eräänlainen lainaus ~ Lenini teoksesta
'^Vasemmistolaisuus lastentautina
kommunismissaV,; tarkemmin sanoen
luvusta •VI:,.;tOnko vallankumouksel­listen
toupittava taantumuksellisissa
ammattiliitoissa';. Tällä "tieteisopiUI.
sella" arsenaalilla varustettuina mo­nisteen
laatijat ryhtyvät sitten todis­telemaan,
ett4 vaikki rauhaa puolus­tavat
järJesto5.>,ja kansalaiset koko
maailmassa tulevat tahtoen tai tahto,
mattaan antaneeksi tukea Neuvosto-
Uiton väitetyUev,"agressiiviselle" poU-tiikalle.
On "verraten helppoa havaita, että
mcnisteen ^todistusketju Jossain mää­rin
muistuttaa vanhaa tuttua itämais­ta
tarinaa kolmesta, epätotuudesta,
joista jokamen sisälsi 40 valhetta.
Ensiksikin, pn 'Vähintäänkin mieli­valtaista
.mttaa lähdekirjoja mainit­sematta
se,mitä Lenin v. 1920 lausui
kommunLstien: toiminnasta ammatti-yhdistysliikkeescä.
siihen, mitä häh v.
1919: sanoi kansainvälisestä tilantees­ta,
ikäänkuin molemmat lainaukset
Pois hukkuvasta laivasta
— A.skettain tuhosi tulipalo 330
asuntoa Atsuman kalassa Japanissa.
Noin 1.800 ihmistä Joutui sen johdos­ta
kodittomaksi.
Tj-jpilllsen "vasemmistofraasalll-jan"
draamaUlsella eleellä tyomiriis-.
teli Aneurin Bevan erosi Britarmlan
labor-halUtuksesta. Mr. Bevanin jxjis.
lumista hallituksen etupenkiltä, seura­si
kauppalautakunnan presidentiii^nir.
Harold. WiIsonin • ero Ja brittiläjOT»
lehdistön mukaan lisää minlsteriefoja'
on odotettavissa. Täten maineensa
menettäneen labor-hallituksen lia.
jaannus on tullut Julkiseksi.'- ; - '
• Perussyytä tähän hajaannukseen- on
ets^^tävä. el demagogisen Bevanin
syyllistyneestä omastatunnosta, vaan
laajakantoisesta ja kasvavasta oppö-sitlosta
labor.puolueessa ja unionis-:
tisessa liikkeessä sekä t^-övaestön fcefi-kuudetsa
yleensä Washingtonin mää­räämää
uudelleenaseistumis. Ja sota-ohjelmaa
kohtaan;
Labor-hallituksen viisivuotiskauden
jälkeen, jonka aikana on kerskuttu
' huoltovaltioii" muodostamisesta, Bri­tannian
liha-annokset ovat nlm h ä .
lyyttavan pienet, että Suur-Lontoon
verenlahjoltuspalveluksen J o h t a va
laakevlrkalllja sanoi äskettäin, että
äärettömän pienet hha-annokset vai.
kutiavat "ihmisten vereen, keskinker­taisen
ihmisen verisoluissa on vähem­män
väriainetta kuin ennen sotaa, ja
vaikka vercnlahjoittajain standartteja
on alennettu, vähaverisjyden vuoksi
on usein hyljättävä tarjouksia."
Manchester Guardian Julkaisi (26.
1 1951) raportin, että "tuhansia ton­neja
Britanniassa vuosikau.sia varas-toLssa
pidettyä lihaa huononee jatku­vasti."
Syy lihan, varastoimiseen Ja
sen ihmisiltä kieltämiseen on yksi ja
sama — sotavalmistelu. Ja laäiden
viiden vuoden aikana jolloin Britan­niassa
on levitetty vähäverLsyyttä, de­magogi
Bevan, Joka oli terveyminis-terlnä.
kaukana .siltä etta oltsi protes­toinut,
antoi täyden kannatuksen so-taohjclmalle
Britannian kansan ter.
veyden kustannuksella.
Ruokatavarain, vaatteiden ja kai­kenlaisten
kulutustavarain hinnat, a-suutojen
\-uokrat jne. nousevat kuu­kausittain
Britanniassa Britannian
punnan ostovoima, vieläpä finanssi,
ministeri Gaitskellin ilmeisesti kau­nistelevien
tilastojen mukaan, on ai­noastaan
puoli siltä mitä .se oli V
1938.
Samalla kun kapitalistien voitot 0-
vat nousseet ennen kuulumattomar
korkeiksi, Bevan vritti saada britti,
laiset työläiset hyväksymään palkko­jen
jaadytysajatukscn. Ulkopolltiikas-fa
"vasemmistolainen" Bevan kannat­ti
Attlec.Morrison ••oikei>tolaisten"
kaikkia nei^vostoUittdvastalsla' parja­uksia
; hän • hyväksyi Britannian ul-kopoUthkan
alistamisen Wall Streethi
ohjelman mukaiseksi; Britannian
muutoksen amerikkalaiseksi sotatukl-asemaksi
j a Britannian mieliityksen
amerikkalaisten joukkojen toimesta.
Viime .sjvksynä, h ^ ^nnattl .täydelli.
sesti MacArthurin • menoa 38 :nnen
leveysasteen yh.
Ja nyt. tyytymättömyyden lisään-tyessa
labor-puolueessa* ja sen ulko-juolella
seka unionistisessa liikkeessä
audelleenaseistautumis. Ja sotaohjel-maa
vastaan, Bevan, Jonka omalla­tunnolla,
on" syyllisyys satojen brlttl-reassa,
suorittaa viekkaan manöö-läisten
sotilaiden kaatumiseen K o ­verin
ja esiintyy äkkiä Amerikan oh­jelman
"Vihollisena". On kaikille sei-yaa,
etta eroamalla hallituksesta, t ä ­mä
taitava pohtlikko ei vain etsi po­liittista
pääomaa itselleen, vaan ku­vastaa
myös todellisuuden nähneiden
!abor-puolueen satojentuhansien Jä-icnten
taistelua rauhan puolesta.
Kuten kyynillinen: amerikkalainen'
loumalisti Lontoossa kirjoitti: "Sen
sijaan etta ollsi uponnut laivan mu.
kana, han katsoi viisaaksi poistua
siitä." Bevan ön nyt "havainnut" sen
mistä Daily Worker on puhunlit Bri­tannian
' fejnsftile siitä alkaen kun
"'Marshallin suunnitelma" laadittiin,
että Attleen hallitus on myynyt maan.
Amerikalle", että "uudelleen aseistus-ohJeUna
aiheuttaa tuhoisan taakan"
•jne.-. -• '
, Mutta onkp,Bevan, luovuttuaan va-
.rarlkkoutHncfcta»:, labor-kumppanels.
taan, valmis taistelemaan kaikkien
rauhanpu9lustajain rinnalla atomi­pommin
laittomaksi Julistamisen jä
aseistariisumisen puolesta, länsi-Sak­san
uudelleen-aseistamista vastaan Ja
Rauhansopimuksen puolesta?
. Lucimolliseqtj' hän ei ole. Hänen
tävoitteena^anrop. vain labor-puolueen
pomoksi pääsy rjotta hän voisi ker­ran
uudelleen- pettää puolueen rivi­jäseniä
j a Britarmlan kansan laajoja
joukkoja. iHänen eronsa on kuiten­kin
kumoamaton todistus labor.puo-lueen
rivcis^->,lisääntyvästä hajaan­tumisesta:
. ,se: .kuvastaa Britannian
kansan kasyavaa vastenmielisyyttä so-taohjelmaa.
Jöjyhyyttä ja nälkihityr
mLsta vastaan: maan etuja hylkiv&ä
ohjelmaa vastaan Joka alistaa maan
Yhdysvaltain 'imperialistien alaiseksi,
jota Britannian hallitseva luokka seu.
raa. — Jai^; Marek. For a Lasting
Peace,. for, a, People's Democracy-leh-;
desta. , i
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pirun ja ison kiven välissä
tväksi.
I' ja kaikkia niitä jotka haluavat
ä':f*;^^ r^^^ valtion parasta, työskentelcmää.n tuhansien alle- tj,;}-- 4^joitusten keräämiseksi siihen adressiin, minkä avulla Canadan rau-
;f'(5vH^ ll^SIOpuoitlstajat vaativat hallitustamme antamaan kannatuksensa vii-
Xeuvöstoliiton, /Kiinan; Kansantasaval-lan.
Britannian ja Ranskan rauhansopimukstUe, niika olisi avoinnakai-kille
muillekin kansoille. Muistakaamme tässä yhteydessä sc. että
tama vaatimus esitetään nyt KAIKKIEN M.\IDE.\ H.\LLITL'K5IL-LE.
.Muistakaamme ettei se kohdistu mitään maata vastaan sellai­senaan,
vaan K.MKKIEN M.MDEN rauhan puolesta: Muistakaam­me,
että jos Tukholman vetoomukseen kerätyt yli SOO miljoonaa alle­kirjoitusta
ovat tähän asti estäneet atomipommin käytön Korea ««a ja
uuden maailmansodan alkamisen, niin puolta suurempi allekirjoitusten
määrä voi h>Tinkin olla ratkaisevana tekijänä siihen, että nyt vallit-^
-seva sodanuhka saadaan torjutuksi tai siirretyksi niin paljon tuon­nemmaksi,
että kaikkien maiden kansanjoukoille jää li<:ää aikaa jä
•mahdollisuuksia työskennellä kestävän rauhan vakiinnuttamiseksi, mi­tä
kaikki oikeamieliset ihmiset sydämensä syvyydessä haluavat, huoli-
•matta siitä, mitä he poliittisesti, tai uskonnollisesti ajattelevat.
Vappu, työläisten kansainvälinen
juhlapäivä on sivuutettu. Sanomaleh­det
ovat uutisissaan kertoneet — mi­kä
enemmän mikä Vähemmän, riip­puen
shta mitenkä se kunkin politiik­kaan
on sopinut — kuinka maailman
työkansa on osoittanut mieltään Ja
toimittanut Joukkojensa katselmusta. .
Kaikkialla, mutta varsinkin Euroo-oas.
sa. missä miljoonat työtätekevät
thmlset ovat vappumlelenosoltuksiin
osallistuneet, on päätunnuksena ollut
rauhan r\-aatimus.
On esitetty jyrkkä vastalause Lan-i-
Saksan uudelleen aseistamista ja
latslsmln henkiinherättämistä- vas­aan,
painokas.vaatimus suurvaltojen
rauhansopimuksen tekemisestä Ja Ko­rean
sodan hetikohtaista lopettamista.
Samalla kun työkansa on Vappuna
osoittanut horjumattoman rauhan
tahtonsa, on se myöskin antanut nayt-
,een valmiudestaan puolustaa vaatl-tiukslaan
Ja taistella niiden toteut­tamisen
puolesta sodanlietsojaln hä-
.•iolle saattamiseksi.
. Mutta on'iCo työkansalla mitään
n a h d o 11 i .suuksia? Kapitalismihan
layttaa hyvin voimakkaalta. Onhan
'iapltalistien sotablokllla sellainen hir,
muLsen mahtava sydän kuin Ameri­kan
Yhdysvallat, jonka päämies Tru-
3ian on Juuri äskettäin ehdottanut
sotabudjetin, jonka mukaan seuraa­vana
vuotena käytettäisiin 40.500 mil­joonaa
dollaria; sotavarustuksien 11-
-laämLsecn..
T}-ötätekevillä ihmisiUä. kansalla,
on voimaa Ja mahdollisuuksia, jos;se
kyllin ajoissa oivaltaa matidolllsäu-tensa.
Kapitalismi, röyhkeydestään Ja
raakuudestaan huolimatta on todella
paljon heikompi kuin rauhaa, ihmis­ten
veljeyttä jä hyvinvointia toivovat
ja rakastavat, sadatmiljoonat maail­man
tavalliset ihmiset.
Todellisuudessa kapitalismin kiih­keä
sotaanvalmistautuminen. epätoi­voinen,
raakalaismainen ja villi ta­vallisten
kansanihmisten mielipideva­pauden
sortamipen. 'valheen ja par-jauk-
sen levittäminen, on osoitus ka­pitalismin
rheikkoudesta. Kapitalismi
tuntee maan^vppisevan jalkainsa alla.
se näkee .^uhol^an lopun lähestjrvän
ja siksi se haavoitetun pedon raivolla
riehuu asemansa säilyttämiseksi.
. Kansankielellä voimaisiin kapitalis.
min sanoa, olevan "pirun ja ison Id.
ven välissä'*.. ,
Sen. etta ssj/.suostulsl sosialistLsen
maailman ehdottomaan ja kaikkien
oikeamielisten, reh-ellisten ja'rauhaa
rakastavien, n^aailman ihmisten kan-
!nattamaan''kahden järjestelmän rau­halliseen
kilpailuun ihmiskumian ta­loudellisen
hyvin voinnin, kulttuurin
Ja tietoisuuden kohottamiseksi, näkee
se johtavan Vääjäämättömään kapi­talismin
tappiböh.
Kapitalismi, ionka perustus lepät
työtätekevien ilimlsten riistossa^el -voi
kilpailla työkansan hyvinvoinnin edis­tämiseksi
tyOsif^^htelevään yhteiskun­tatalouteen
perustu\-an sosialistisen
Järjestelmän kanssa. Työläisten riis­täminen,
mahdollisimman suurien
voittojen' keriläminen työtätekevien
ihmisten ty6ätä"ja Ihmisten hyvin­voinnin
kohottifminen eivät sovi sa­maan
ohjeliäaän, koska ne o^-at täy­dellisesti
^if«1hWrfestalsia pyrkhnykslä.
- Sillä puolella sll5 on iso kivi kapi­talismia
vastassa. • •
Kapitalismi ja sen johtavat edus­tajat.
Yhdysvaltain suuxrahamiehet ja
oli*i otettu saman teoksöi tai kirjoi­tuksen
määrätystä kohdasta.
Tällaista menettelyä sanotaan usem
ja voidaan täydellä eyyllä sanoa vää-rentämlsekeL
Kyseessä on suoraan
sanoen väärennys.
Väärennyksenä täytjT pitää myösr
Un sitä, että Leninin yllämainitusta
teokseito otettu eräänlainen lainaus
vain " osaksi ön Leninin sanomaa.
Muulta osaltaan se on kotoisin mo.
nifiteen laatijan omasta päästä. On
selvää, että väärentäjä ei ole haluimut
antaa oikeaa kuvaa Leninin käsityk­sistä.
Selviää siis, että lian tahallaan
pyrkii antamaan väärän kuvan Neu-vcstolUton
ulkopolitiikasta.
Samanlainen. lievästi sanoen huoli,
ntattomuus, havaitaan myös viittauk­sessa
Stalhiin teokseen "Leninismin
kysymyksiä". Monisteen laatijaa ovat
Suuresti klhinoetaneet Leninm sanat
"sotilaallisesta järjestäytymisestä",
mutta ei enää esim., seuraava Leninin
lause: "On muistettava, että kaiken-
Iäinen päällekarkaus meitä vastaan on
ahia hiuskarvan varassa." — On kul-tenCsin
luonnollisesti koko lailla eri
asia, onko Lenin puhimut sosialistisen
vallankumouksen viennistä sodan
avulla kapitalistisiin maihin vaiko ka.
pitalistlsten maiden taholta odotetta­vasta
päällekarkauksesta Neuvosto­liittoa
vastaan.
Täfsä tullaan kyseessä olevan ulko­vallan
levlttämässaän monisteessa
harjoittaman voima. Ja laajaperäisen
väärennystoiminnan ytimeen:
Kaikkien edellä mainittujen epäto­tuuksien
ynnä niihin sisältyvien val­heiden
tarkoltufksena on "todistaa",
että Lenin ja Stalin ja Neuvostoliiton
hallitus muka ovat pitäneet ja pitä­vät
kapltalistlfen ja sosialistisen j ä r .
jestelmän rauhallista rinnakkainoloa
mahdottomana, että tästä seuraa uu­den
maailmansodan- kiertamattömyys,
että johtavat, kapitalistiset maat val­mistautuvat
"puolustautumaan hyök­käystä
vastaan" Ja että rauhan kan.
nalla olevat. kansalaispiirit vaikeutta-:
vat tätä "puolustusta". Moniste käyt­tää
tahattoman humoristista sanon­taa,
että "sodanvastainen propagan.
da kohdistuu yksistään vapaan maail­man
puolustustoimenpiteitä vastaan,
puolustustoimenpiteitä joihin Neuvos­toliiton
hyökkäysaikeet ovat ne pakot-tanueet.•.."!!-
Kuten kaikki muista,
vat, niin HItlerkIn, "puolustautui"
aloittaessaan- v. 1941: hyökkäyksensä,^
: On välttämätöntä oikaista ja torjua
väärennykset, joilla yritetään halven­taa
Leniniä, saattaa Neuvostoliiton
politiikka epäilyTisenalalseksl ja hei­kentää
Suomen jä "•Neuvostoliiton kah-fojen
välistä ystävyyttä. Jos väären.
nykset Jätetään oikaisematta; tUln
syntyy kaikenlaisia sekavia teorioita
'%:3hdesta vastakkaisesta suurvalta-blokista";
joiden välillä joku Tito mu­ka
ku"iisi omaa "kolmatta tietään".
Sameassa vedessä on totuuden vihol­listen
helpohkoa kalastella. •
; Vaärermyskokoelma'"Neuvostoliiton
rauhankampanjasta" sisälsi vain sen
ainoan tosiasian, .että Neuvostoliiton
politiikka "juontuu Marxm, Lenmin
Ja Stalinin teoksiin". Mutta näistä
teoksista ei suinkaan "juonnu" mitään
sodanvalmlsteluja, vaan juuri Neiij
voEtohiton politiikan syvä johdonmu­kaisuus
Ja periaatteellisuus.
Lenin ja stahn eivät missään eivät­kä
koskaan ole väittäneet, että sosia­lismi
voitaisiin Viedä muihin maihin
ulkoapäin, sodan avulla, vaan että
siirtyminen kapitalismista sosialismiin
tapahtuu kapitalistisissa maissa n i i .
den väistämättömän kehityksen tu-srrX:
• ;-r>:'»,>.t
PAHA EBEBDTB
Eräs nuori mies seisoi njso&l
huusi apua.'joUoln lähettyiS^
kalastaja riensi paikalle '
mikä oh hätänä. Tällöin häa'
kuuUa, että miesparan vaUno J
donnut mereen eikä mies n
tomana kyennyt vaimoaan L
kulviUe. —: Saatte tuhannen
Jos pelastatte hänet, sanoi S
dlssään.
Kädenkäänteessä sukelsi'
mereen Ja pelasti naisen JK^j
mies kumartui naisen puoiMi,u_
nl; han kasvoiltaan vltivalkbls^
kun kalastaja karhusi pa:
änkyttimies onnettomana:
— Kun lupashi teille palkkkm <
Un todella, että kyseessä oli T
mutta nyt näenkin hirveästi
neeni. Nainen on anoppini.
Myötätuntoa tuntien kaivoi m
ta j a esiin lompakkonsa ja kys^
•—Paljoniko olen teUlevBlka«^
TABKEA TEHTÄVÄ
Tuovisen Toke, basisti, palveli j
oppilaana Pohjols-Samon Ryk
soittokunnassa aikoinaan Ku.
Hänen kotinsa sijaitsi ve.
lähellä kasarmialuetta, joten -
oli mahdollisuus poiketa vanbe
sa luona aika usein. Oltuaiah
verran oppilaana, sattui srttu
nalle konsertti Kaupungintalon j
lasallssa.
Toke poikkesi erääni iltani.
kotiaan käyn^ään, jolloin isäti^^
saisi: /'Onkos staulla tärkeäkiiil'
vä konsertissa?"
^'Onhan tuo.-aukaisen kai
rille oven!"
lokscna ja. että kunkin kapiti
maan sisällä kasvaa voimati
jotka toteuttavat siirtymisen:
miin.
K im lokakuun vallaQkumoukscsj
neuvostovaltion syntymisen
sosialistmen ja kapitalistinen
te;mä alkoivat esiintyä nmailmi!
rinnakkain,niin Lenin maänttelii
den rauhanomaisen kilpailun Nei
toliiton politiikan perustaksi,
hän joulukuussa 1919 lausui
välisestä tilanteesta. että^Vo
Sosialistinen Federatiivinen 7(e
totasavalta'haluaa elää sovusEal
kien: kansojen kanssa Ja
kaikki voimansa sisäiseen
työhön;.."• 'Puheessaan Uto
kuvemementln puoluekonfe
20. 11. -20 Isenm sanoi:
turvanneet itsellemme ol6
Joissa voimme Olla riiman 1
ten valtioiden kanssa, ja niiden i
pakko ryhtyä taloudellisiin
kanssamme. Tämän taistdun.
essa olemme valloittaneet it»
oikeuden itsenäiseen olemassa
olemme tulleet . uuteen yailin
valloittanet itsellemme 'kansalnvi
sseman kapitalistisessa ympii
StaliniUa oli siis täysi syy
Harold Stassenille huhtikuussa
"Ajatuksen kahden järjestelmää i
teistyösta lausui Lemn en
julki. Lenin on meidän opettaja
ja mei neuvostoihmiset olemme: J
nin oppilaita. Emme ole
poikeimeet emmekä poikkea
ohjeista". Stalhi on kerta kemnj
keenseka ennen toista i
etta ses Jälkeen puheissaan ja
sunnolssaan, jotka on julkaistu 1
menUlä klclUlä kautta maailman. 1
dennut, että Jokainen maa, Jos sei
haluaa, suorittaa itse vai
suurrilstajät ovatkin kääntyneet, toi­sen
vaihtoehdon puoleen, sodan puo­leen.'
Mutta sillakin puoleMa on vaara uh­kaamassa.
On otettava easlnnakin lukuun se
seikka, että maailman kansojen suu­ri
enemmistö — mj'öskln kapitalistis­ten
maiden Ihmisten valtava enem­mistö
— on sotaa vastaan. Sen kanssa
rinnan on taas se tosiasia, että voit­toisan
sodan käymisen yksi perusedel­lytys
on kansan valmius melkeinpä
rajattomiin uhrauksiin, miljoonien ih­misten
elämän uhraamiseen ja talou­dellisesti
hyvinvoinnista luopumiseen.
Sotilaallisesti mahtavinkaan armei­ja,
hyvfn varustettu Ja aseistettu, el
pysty voitolliseen sodankäyntiin jos
silla ei ole vankkaa kannatusta ja
tukea työtätekevissä kansanjoukoissa
ja jos sen sotilaat eivät ole vakuut­tuneita
asiansa oikeudenmukaisuu­desta.
Eikä ollenkaan silloin, kun si­tä
vastassa on asiansa oikeudesta tlfe-totaen.
kansan Joukkojen henkeen ja
vereen asti tukema tasavertainen ar­meija.-
•
Hitlerin Aatun ja hänen liittolais­tensa
maailman mahtavimman ar­meijan
perusteellinen tuhoutuminen
Venäjällä vihne maailmansodan aL
kana oli siitä kaunopuheinen esimerk­ki.
Ja toinen lukuun otettava seikka on
se. etta sosialistisen maailman voimat
ovat valtavasti vohnistuneet sen Jäl­keen
kun nc löivät pirstaleiksi Saksan
natsien maallmanvalloitussuunnitel-mat.
Yli 500 miljoonaa ihmistä on sen
Jälkeen siirtynyt sosialismin leiriin,
Joka on valmiina suurlmpiinkln uh­rauksiin
onaan elämäntapansa puolus­tamiseksi,
jos kuka hyvänsä hyökkää
sen kimppuun, palauttaaksensa kur-juptta
ja orjuutta tuovan kapitalisti­sen
komennon.
; Ja sen lisäksi—- kuten jo edellä on
mainittu — myös kapitalistisen maa­ilman
ihmisten enemmistö on
sotaseikkailuja ja toisten rnaMe^
oiden sekaantumista vastaan.
Voitaisiin siis sanoa, ettäsillaj
lella on kapitalismia vastassa se
Mutta hukkuva tarttuu o"
teen! Niinpä maalhnan kapi
Johtomiehetkin* todettuaan. k*
min olevan tuomitun häviämään
halllses.?a kilpailussa, ovat kään
sodan tielle.
Luodakseen jonkhilalset voiton
lytykset — edes: näennäiset
hsuudet — yrittää kapitalisnli
sasti maalata mustan valkeaifl
saada kapitalistien hallitsemlep
den ihmiset uskomaan sosial»^
maiden valmistuvan hyökkäämä^
samalla sen—-kuten Aatu
uskoi Ja uskotti saksalaisille r-kapitallstisten
maiden asevoini$t
ylivohnalset Ja sodasta tulee vain
taUkas voittomarEsi. .
Mutta:maailman ihmiset dv»t
enää petettävissä.
Korean kansa kiinalaisten
ehtoisten kanssa on osolttabot.
huonomminkin aseistettu asisnsi^
keudestatfctohien kansa pystyy
lustamaan vapauttaan ja
hyökkääjän.
Maaihnan kansat myöskin t
että jos sota saatetaan koko to
listlsen ja sosialistisen maailman
seksi, nhn soslallsttaen maalUöa
tyy vastaamaan aselhhi aseilla,
melhhi pommeilla, hävitykseen
tyksellä j a että sota tulee
maan Ihmiskunnalle enn
tömän valtavan tuhon, suunn*
;verivirrat jä koko sivistyksen
tyksen.
Maailman kansat kykenivSt
tämään atomipommia
vBlmistuneeh kapitallsmhi ife»^
den Ja ne tulevat myöskin
ne valtavissa vapput
Vannoivat — estämään
Etyöksetnlsen .ennen t
veriseen Ja ttihoitKian sotaaa