Vapaus, November 23, 1954

              ^VSiyu 2 -Tiistaina, marraskuun 23^?. — Tuesday, Nov- 23, 1954
fc m
ml'
k.
dZBZBTyX'-^ ZUKpendent lAbor
T'ielQihones:Ba8. Office 08.>4Z64
Editotial QOIee 06.4He85. BSanageir
KSttksi. Editor W. Kfclnnd, MiUIng
addreaB:v Box ySndlmry» Oolatift
Qissn cf FSjmUb Canadlang. Zs-taUlBlied
Kor; 6, 1917. Aattaorized
M cecdnd claa mall by ^O» PoM
Ofllee ]|D«partaient, OttawB. Pnb-liE&
ed 4 thrico wecpcly:- Ttietdajv
TtaxsöejsmABatUTOayt hjr Vapaiu
Qi s sn Zs - Advertlfliiig ntcfl ttpon applleatloau
taUlBlied < TIL&VSBINNiKF: .
CBiudMM: ^ 1 vk.TjOöeifk.s.'»
8 kk. 325
YbdfmnoiM: 1 vk. SJOO e kk. 4 ^
SoooMM* 1 tk. aso 6 kk. 4.75
Aikcivat korottaa kunnallisverojaiiime!
£^äässa englanninkielisessä sanonlaskussa sanotaan, että kissan
" »ylktrgiisessä voidaan käyttää ^useampiakin menettelymuotoja.
^'periaatetta'^ yritetään soveltaa Sudburyn ja McKiro,kun­tien
veronmaksa jäin ennestään ylöttömän korkean verotaakan«delleen
korottamisen hyväksi. '
Kaiten lauantaina'julkaistussa uutistiedostamme ilmeni, esitti On­tarion
Jnaakuntdhallitjuk^n terveysministerin apulainen T r i Berry kes-kiviiklcona
pidetyssä Sudburyn ja McKim kuntien sekä Copper Cliffin
ja Fr«)din edustajain yhteisessä kokouksessa 'uuden menettelytavan
Vesijoilto- ja likaviemärimenojeii rahoittamista varten,"
Tfi Berryn ehdotus on todella " u u s i " keino verojen kohottamisen
salaanÄseltsi ja verotaakan lisäämiseksi niille, joilla on jo eiJtuudestaan
liiallinen verokuorma icannellavana. T r i Berryn ehdotuksen mukaan
tämän;alueen asukkaat päkoitettaisiin maksamaan yksinomaan lika-viemäfieistä
veroa 25 sen Itiä viikossa kutakin perhettä kohti. Vuoden
m i t t a ^ siitä koituisi ^13 suuruinen menoerä alueemme jokaiselle per-
••heelle.* Toisin sanoen, varsinaisia kunnallisveroja ei korotettaisi, mut-v
~ ! to
asti §13 '^vuokran" likaviemäripalveluksesta.
£Akä tässä ole vielä läheskään kaikki. Olettaen, että yaikka 'tä­mä
tri«Berryn " u u s i " ehdotus pantaisiin käytäntöön ja kaikille perheille
mätkäistäisiin $13 "vuokra" likaVremäristä vuotta kohti, niin sillä
summaa
remmin .Lockerbyssa kuin muuallakaan! Tämä kolmentoista dollarin
"vuokrameno" menisi kokonaisuudessaan uuden jätteiden puhdistus­laitoksen
ja sen yhteydessä tarvittavien laitosten kustannusten maksa­miseen.
Jos jollekin 'kadulle halutaan san jälkeen IJkaviemäriä,
asukki^iden iäytyy yllämainitun summan lisäksi yhteisesti maksaa ka-ttmsa
pääputken paikoilleen panosta koituvat kustannukset, ynnä 'sen,
mitä ij|iaksaa putken yhdistäminen kunkin asuntoon.
Tämä sellaisenaan riittää jo,osoittamaan, että t r i , Berryn "uusi Qh-dotust
on todella "uusi" keino verojen korottamiseksi niin etteivät
"pitk£|tukkaiset" sitä huomaisi. ^ ^ '
']Äutta yllämainittujen seikkojen lisäksi tähän kysymykseen liit­tyy
vielä eräs toinenkin seikka.- kaikki perheet ei­vät
a4i samanlaisissa taloissa eivätkä nauti samanlaisia tuloja. Meil­lä;
on j^unnissamme kurjia hökkeleitä; joissa ei^^o^^
riaktjin mitään mukavuuslaitteitakaan. Paljon on sieviä pikkukote-ja.
Mutta sen lisäJssi on myös kiinteimistörakennuksia, eshnerkiksi'
20 asunnon "apartmenttitaloja". Mutta,tri Berryn ehdötukseh pe­rusteolla
kaikki perheet "ovat samanarvoisia" ja maksaisivat saman
' 13 dollarin vuokran vuodessa. Ajatellaanpa vain, että sanokaamme
sc$10jO{)0 arvoin
vuokikn likaviemärilaitOiksen uusimisesta mitä maksaa neljäi^esmil-
' Joonan arvoisen apartmenttttalon omistajakin!
f ai pankaamme tämä asia toisella tavalla. Jos tri Berryn ehdotus
annettaisiin toteutua, niin • se tarkoittaisi sitä, että sanokaamme 20
aiSuntoyksik^ök Icäsittävän apartrhenttitalon omistaja maksaisi- yar-
' sinaislen verojensa lisäksi tätä "vuokraa" $13 vuodessa, ihiittä hä­nen
^0 vuokralaistaan joutuisivat maksamaan vuokrameijiojensa
lisältsj yhteenlaskien $260 vuodessa tätä "likaviemärilaitokseh"-vuok-
.raa! i
I • » •
/os olisi kysymys vain jostakin äkkipikaisesti tehdystä ehdotlik-sestaj^
olla ei ole sen suurempaa kantavuutta, niin se voitaisiin sivuut­taa
o^apäitä kohottaen. Valitettavasti asia ei kuitenkaan ole täten.
:Tämä:on huolella suunniteltu yritys kunnallisverojemmme kohottamia
seksi mistä on puhuttu jo hetken aikaa visseissä hallituspiireissä..
Suorastaan hälyyttävänä seikkana voidaan mainita, että';niin Sud-
; buryni
teisen-kannan tri Berryn ehdotuksen suhteen. Meidän kunnallisval­tuustomme
kannattajat siis sitä, että meidän kaikkien perheitten kun-
; nallisveroja lisättäi
•Vuodessa.
tehdään mahdollisimman huomaamattomasti julkiseksi juuri kunnalHs-
• vaaliepvaaltona siinä toivossa etteivät valitsijat pääsisi selville misti^
on -todella kysymys. Mutta sitten vaalien jälkeen selitettäisiin teko­pyhästi,
että ''valitsijat antoivat hyväksymisensä" tälle verojen välil-lisellelikorottamiselle
siten kun valittiin tällaista ohjelmaa kannattavat
miehet takaisin virkoihinsa.
: ' Tämäon uusi varoitus siitä että. n i in Sudburyn kuin McKiminkin
:kunnaJiasukkaien pitää olla varuillaan j a tehdä kaiken voitavansa
itämän;paheellisen suunnitelman romuuttamissksi, Tämä on erikoisen
pikkinhmisiilej sillä heidän tehtäväkseen jää. yhdessä työväen ehdok-
. : kaiden kanssa tehdä laajoille joukoille tunnetuksi se, mistä todella on
kysymys ja mihin pyritäan.^Toisin sanoen, työväenliikkeen jäsenten ja
yleisesti valveutuneiden kansalaisten velvollisuus on tehostaa kymmen-kerta&
esti toimintaansa työväenehdokkaiden valitsemisen hyväksi/ jot-xta^
voidaan tämä ''uusikin" nylkemissuunnitelma naulata kaakinpuu­hun.
~
MeiHä kysyttäneen, miksi ns. kaupunginisämme erehtyivät kan­nattamaan
t r i Berryn kerrassaan tuomittavaa ehdotusta likaviemäri-.
laitoksen ''Nniokrien" suhteen? —
Asia on hyvin yksinkertainen. Nikkelialiieen kunnat ovat miltei
vararikon partaalla. Toisaalta on väkiluvun lisääntymisen johdosta
; - k e h i t ^ y t vakava tilanne mikä uhkaa koko alueen terveysoloja. Mei­dän,
öytyy rakentaa uusi jätteiden käsittelylaitos ja joukkomitassa
A uusiapviemäri ja vesijohtoja. Mutta kun ns. kaupunginisämme eivät
h a l u ^ eivätkä henkilökohtaisten etujensa vuoksi uskallakaan vaatia
iJnco!^ verotuloja kunnillemme — kuten muut teollisuuslaitokset raak^
7 sayaNiiin pohjois-Ontariossa kuin Etelä-Ontariossakin~ he "hyppää-
: vätsiitä y l i mistä aita on matalin" — ja yrittävät keksiä 'ruusia keino­j
a " sSien, miten voitaisiin veronmaksajilta kiskoa entistäkin korkeim-
^piaiäroja. Ja kuh he haluavat tulla uudelleen valituksi, niin. ''kau-
-pungpiisämme" ehdottavat välittömän Verotuksen asemesta likavie-
; märi&itoksen "vuokrausta'*, mikä ei loppujen lopuksi ole mitiiän inuu-ta
kiRn kunnallisverojen korottamisehdotus.
• ' ainoa keino näiden vaarojen torjumiseksi on se, että ryhdytään
Äentislä päattävämpään toimintaan työväenehdokkaiden valitsemisen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
: M » . H i l j a B s i a l a lSatachewanista,
Pnt,, täyttää tk. 24 pnä 60 vuotta,
sukulaisten ]a tuttavain
onnentoivotukftJn.
Intia tieijä suurvallaksi
Ei veroja ilman
edustusta" julistaa
pormesfärineijdQkas
ToroiitQ* — Työväen ^pormestarin
ehdoklcaaicsi nimitetty A, A>MacLeod
sanoi viime.Elikolla, että häti pyytäni
estetuomion Julistamista ^Isiet&mätönf
tä vallanastajaav. Fred. J . Gardineria
vastaan "ehkäistäkseni hänet edelleen
käyttämästä turmiollisia: valtuuk­siaan
Metron puheen joilta Jana — s i i ­hen
saakka kunnes Ontarion oikeus­istuimet
ovat ratkaisseet tämän Met­ron
Johtajan äskeisten toimenpiteiden
perustuslaillisuuden."
Mr. MacLeod.syytti Frostin halli-
, tusta satelliittihallituksen muodosta­misesta
kaupungin ja maakunnan vä­lille
Ja sen varustamisesta sum'emmil-l
a valtuuksilla k u i n on T * o n t o n val­tuustolla.
"Tuskin menee päiväkään, että
emme saisi lukea Metron valtuuston
valtavasta ; veronmaksajain rahojen
käyttämisestä. Kun Toronton .^val­tuusto
tekee päätöksiä sellaisista me­noista
niin annetaan veronmaksajille
tilaisuus äänestää niistä. Mutta Met-rpon
nähden ei heillä: ole sellaista
oikeutta; Eikä heillä ole edes sitiä
alkeellista .oikeutta,; että saisivat v a ­lita
sen puheenjohtajan.
Mr. MacLcod julisti tämän menet­telyn
julkeaksi sen pyhän periaatteen
rikkomiseksi, että -'verotusoikeutta el
pitäisi olla ilman edustusoikeutta" —
jota oikeutta Yorkin asukkaat puo­lustivat
jo y l i sata vuotta sitten.
"Dsebaf Hind!" merUtsee iiin>
dunkfdessä "Voitto Intlaller '8e'
on maan fcaffcen vaUankninonkMl-lisin
vapadslfibkeen tonnns. /
"Jos olisin I n t i an kuningas, panisin^
Moskovan ja 'Pekingin «vapisemaan",
kirjoitti noin sata yvxn\ s i t t e n , s ir
Charles !NapIer,.silloIn^3ritannIan
Hunter ehdottanut
työväen yheistä
^kiintymistä
• Toronto. — Toronton kaupungln-hailitu^
csen-jäsenehdokkaksi nimitet­ty
työväenimies Harry Hunter on ;lä-^
hettänyt kaupunglnhallitutaen ; ny­kyiselle
työväenjäsenelle,; Ford Bran-dille
'kirjeen, 'jossa Hunter, ehdottaa^
että m r . B r a n d ryhtyisi toimenpitei-
:i i n työväen .yhteistä esiintymistä
varten tä>män:.kaupimgin .kunnallis­vaaleissa.
."On (tärkeätä, että Toron­ton
unlolUa olisi yhteinen kuimalli-nen
ohjelma Toronton pelastamiseksi
ikrilsistä; työväen j a känsiän suojele-mi:
» ;ksl hy6lDkäykslltä r demokraattis-sia
oikeuksiaan vaataan", sanoo: mr.
Hunter kinjeessään.
vElynunenst tuhannet kansalaiset;
Jotka elväit ole yhteydessä työväen­liikkeen
kansa, kannattalicvat sellais-
' t a ohjelmaa. Työväki »voi j a sen pl-:
tää nousta ikaSokein tärkeimmäksi te-,
kljäkisi oneidän kunnallisessa elämäs-sänune.
Nyt on vielä aika tämän to
teuttamiseen. Minä kehoitan ; teitä
mitä vakavammin harkltojmaan tätä
ehdotusta- j a olen varsin mielissäni:
jos saan tilaisuuden keskustella täs-:
tä ehdotukse;Oa ytksiltylskohtaisemmin:
teidän kanssanne', anoi mr.:Himter.-
Kirjeessä todettiin, että työttömien
lukumäärä saattaa tiilevan <talven
aikana kohota pyrkästt Ja johtaa
kriisitilanteeseen, jonka johdosta To-:
ronton työväen on muodostettava tai-telu
lamaannu:»'» vastaan pääkysy­mykseksi
tulevissa vaaleissa. .
Britannia voi liittyä
vehnäsopimukseen
Regina. .— Kansaihvällsen Vehnä-neuvoston
puheenjohtaja brittiläinen
F. Sheed Anderson sanoi täällä kulu­van
viikon alkupuolella; että Britan­nia
voi liittyä kansainväliseen vehnä­sopimukseen.
,
Hän;.oli sitä mieltä; että yleinen
mielipide tällä hetkellä Britanniassa
on sellainen, että Britannian luopu­minen
kansainvälisestä vehnäsopi­muksesta
on ollut erehdys.
Anderson sanoi, että. monet tärkeät
brittiläiset ovat ilmaisseet julkisuu­dessa
arvostelunsa .siitä kun Britan­nia
luopui tästä sopimuksesta.
ylikäskynhalti j a Intiassa; Tuo - sotai-^
nen herra kääntyisi varmaan <haudasir:
saan, jos hän tietäisi, k u i r i a .toisen^
laiselta näyttää nykypäivän historia.
TcdelIakln,^: se :imtär tänään maail-r:
manlehdistö suurin otsikoin llmolttäk
New; Delhistä, se ei vapisuta Moslco--
vaa eikä Pekingiä; vaan'erlnäislä'Pil-'
rejä Washlngtonissa; jold£m'fiotaislhe
Aasia-suunnitelmille Intian itsenäi­nen
politLkka: merkitsee iäimorslvali
lusta. * ; , -
VANHA RESEPTI: HAJOITA J A
HALLITSE
K u n britit 1947 puolustivat Intian
' riippujpattomuutta" i • taltuttaaicseen,
sitenvintiassa esilnmurtautuvan.kan'^
sallisen vapausliikkeen^ jakoivat maan
vanhan siirtomaaviisauden "hajoita ja:
hallitse" mukaisesti Intian Unioniin
(Bharat).-joka-on noin yksitoista kerr:
taa.niin suuri kUin esim. Suomlja-jos-sa
asukkaita on noin 350 miljoonaa;?ja'
l>aklstaniin. Sen chella käytti Englan-i
t i hyväkseen taitavasti lietsottuJa-jUs-^^
kcTmolllsla erimielisyy!i:sia hindujen
j a muhametinuskolsten välillä Ja jakoi
korttinsa (vastaperustetuille vvaltioille
siten, että se uskoi 'erotuomarina?
voivansa aina pitää käsissään viimei-'
sen valtin.
Tarkoituksellisesti katkaistiin jaolla
myö3; taloudelliset siteet.: Intian suu-;
rlmmassa'kaupungissa Kalkutassa^
tunijekslvat . t u h a n n e t työnhakijat
juutimattoja valmistavien tehtaiden
porteilla. Mutta -vain harvoilla on on­ni
paasta työhön; sillä viljelmät,; jot­ka
luovuttavat raaka-aineet mattoja
varten; ovat Itä-Bengalissa^ joka kuu­luu
Pakistanille.
NEHRU E I O L L U T EPÄILYKSEN­ALAINEN
,
: Valmistaakseen : oman asemansa
säilymisen antoivat britit Intian Ja
I*akistaninhallitus'tehtävät porvarini-^
sille poliitikoille Jotka Lontoon silmis­sä
turvasivat brittiläisen vaikutuivse^
Ja brittiläisten' monopolien, aseman
kunnioittamisen. Intiassa lankesi L o n ­toon
vaali. J a w a h a r l a l N e h r u u n ; I nr
tian kongressipuolueenmonivuotisena.
Johtajana han edusti kansallista: porf
Varistoa, Joka tosin voi vastustaa mo-,
nia; sen kanssa'kilpailevien ulkomais.<
ten i siirtpmaajrittäjien etuoikeuksia;
mutta Josta ei.koskaan voi tulla Intian
kansan .kansallisen - vapausliikkeen
Johtavaa voimaa.
. Kuten kaikkialla^ n i i n oli myös I n ­tiassa:
porvaristo omaksunut alituit
seen hoippuvan,; taaksepäin suuntau­tuvan
asenteen, •milloin oh kysymyk-:
sessä kansallisen vapauden j a sosiaali-senoikeudenmukaisuuden
toteuttami­sesta.
Nehru; Jota englantilaiset olivat
siirtomaavallan aikana pitäneet 14
vuotta vangittuna Ja joka sen vuoksi
voi otuskin hallituksen päamlehena o l ­l
a epäilyksenalainen kansan silmissä,
näytti s i is Lontoon tarkoituspermi so­pivalta
mieheltä,
RIIPPUMATTOMUUS ILMAN
LAINAUSMERKKEJÄ
• ^ u n Intian "riippumattomuus"^ oli
Julistettu; astuivat näyttämölle kuir
tenkin pian myös amerikkalaiset mo­nopolit,
jotka-koettivat tulla brittiläis­ten
"i^stäviensä"- perijäksi • Ganges-virralle.
Mutta tätä «kilpailua lukuun­ottamatta
näytti aluiksi kuitenkin a'J-ta
kuin oLsivat britit aiilyt£äneet en­tiset
'etuoikeutensa.
Tämä oli kuitenkin vain tilapäinen
Johtopäätös, jossa on jätetty huo­mioonottamatta
kaksi kehityksen- te-'
kijaa: voimistuva uusi Kiina voitti
nopeasti suuren poliittisej^ Ja taloudel­lisen
vetovoiman koko Aasiassa j a I n ­tian
työtätekevien miljoona Joukot
ovat pakottaneet maansa hallitsevat
piirit «uuntautimiaan kohti tätä ^rau­hanvoimaa.
Joka on avannut Intian
taloudelle lupaavia näköaloja. Kan­sallisen
liikkeen ja omien etujensa
painostamana on Intian;'hallitus vähi-:
telien alkanut yhä enemmän. vapau-'!
tua "riippumattdmuutensa" lainaus­merkeistä
j a todellakin saavuttaa i t -:
senäistä asemaa.
Pandit Nehru, Intian : pääministeri,;
jonba. osuudesta Intian .kehityksessä
oheisessa' idrjoitolcsessa: mainitaan,
täytti :marrashann : 14 ; päivänä; 1954
65 vuotta, t
Enslnuniisen palkinnon voittannt f ilmi "Uskolliset ystävät". Jonka ensi-
UU on maanantaina. Jonlbk. 6 pnä LaSalle-tcatterissa Torontossa, ön
ktirtomns kolmesta neuTostomlehestä, jotka päättivät viettää lomansa''
kalkemalla lanttalla virran mokana. Silla Johtuvat tilanteet ovat hilpeän
hnViUavia.
KIINAN RINNALLA
Suunnitelmat luoda Intiasta Impe-:
rialismin ja vastavallankumouksen
hnnoitus Aasiassa ovat alusta alkaen
olleötr jyrkässä - ristiriidassa kanit UI
rxansallistunnon .'kanssa. Mutta tämä
ristiriita sai / erikoisen korastnisen:
kun -naapurina: oleva K i i n a n jättiläi­nen:
1949 osoitti Aarf-an ikansclUe, että
on mahdollista — Ja myös -miten.on
mahdollista tehdä loppu vieraan
vallan herruudsrta. Tällöin asetti
Neuvostoliiton kanssa:; liittoutunut
uusi' K i i n a myös Ison-Britannian
uusien kysymysten eteen.
Englannin on ollut irtauduttava
amerikkalaisten Aasiassa 'noudatta-:
mästa politiikasta, joka-tähtäsi so­taan,
sillä. agresiiivLsessa asenteessa
Kiinaan el;Lontoolla olisi mitään voi­tettavaa,
päinvastoin, se: kadottaisi
senkhi vähän, mitä sillä vielä, on jäl­jellä
äfismastaan. Tässä sillä on kos-_
ketUikohtla Intian kansallisen porva­riston
' etujen kanssa; joka ensimmäi­sen
j a toimen maailmansodan aikana
runsaalla • materiaalin myynnillä pal>-
vell 'Euroopan sotakenttia ja - l o i sa­malla
;o.nan talo^udelllsen: perustansa.
Jos .Intian kansalknen porvaristo
haluaa säilyttää, ja kehittää edelleen
tämän toisen maailmansoäan tulok­sena
saavutetun asemansa, n i i n täytyy
sen nyt pyrkiä estämään kolmas iriaa-
»llmn5qta/1tai Int-an poriillä- käyty
«ota, sillä sen jatkuva "taloudellinen
nousu; on mahdollinen:vain rauhan
oloissa. Intian-työläisten j a talonpoi­kien
kansallisteiivaatimu-:ten'ajama­na,:
mutta myös omien:'taloudelli5ten
^etujensa pakottamana seuraa Intian
känsallinea porvrista vTauhanvoltnla*
jotka Vievät' maan K i i n a n rinnalle.'; •
-•r^!^.^;-.:"::^^^.^^^!^::;.-;-:^::::''^^ •^-i^i^i:^.'^'^
IRTAUTUMINEN -SETÄ SAMISTA
; K u n U S A : n varapresidentti Nixon
kä-yl Intiassa., kirjoitti työnantajalehti
•Hindu.Jtan-Tlmes_^:; Ilman .rauhaa*
maassa niinkuin myös sen ulkopuolel­l
a : tulee Intialle mahdottomaksi tur­vata
kansalleen edes jonkinlaista sie­dettävää
elintasoa. J a Ititia on va­kuuttunut
siitä^ että : sen päämäärä
on:parhaiten saavutettarvissa, jos-CO
jatkaa nyikyistä politiikkaansa ..'."
TäaiäpoUittika nojautuu taloudelli­sesti
niiden: suurten imahdollisuidc-slen
hjT/äkr»' käyttöön, joita tarjotaan
Intian haUitu-kselle ö;cnckraattisilla
maailmanmänkkincilla.
Intian taloudeUlset piirit ovat val­miit
laajantamaan vielä toistaiseksi
kapeata teollista pohjaa. Välttyäkseen
Joatumista Amerikan ."^^
alle he kääntyvät yhtä ojKeutetusti
JTeuvQStplilton'ja- K i i n a n .'kanssa käy»
Itävään kanpj>aan. Intian käiippasi^lv
' miÄset jäfoskovan j ^^
^antavat New: Delhille mahdollisuuden
puolustaa Intianpolitlikanriiivumat-tomuutta-:^
lca&kia' Anlerikan/iihkauk-sla
vastaan.
. Jos (Washäiigton-'.halua my^
käänätevällel Intialaisella - huonoa
amerikkalaista -vehnää - poliittisten sa-.
nelujen-^öystäipSnä, -nhtt;;: tletää^^^ I n ­tian^
kansa.i^Okemuksesta,;: että'se: voi
saada-hyvää', rfeiwostolilttolaislaveh-^
nää ilmkn^in^jnkkftnlalsiä ,j^toja. "Ei
ole mikään" lixm^,< että Intian kansa
liittää .^Neuvostoliitossa :tapah
13 inilJoQniin/:Jtxe$)^£u:in -^viljelykseUe
valtaamiseen erikoisia xidotuksia-, sillä
tämä uudisviljelys ei - aiheuta ainoasi")
taan Neuvostoliitossa viljaörunsautta.
vaan se laajentaa neuvoatohallltuksen
mahdollisuuksia auttaauDiiilta valtioi­ta,
joiden kansat / kärsivät pulaa. :
Intian kansa, tietää, ketkä ovat
sen i^täviä ja^ ket&ä jseh viholilsia.
Intian;edistyksellinen liike:sai;iviime
parla^entinvaaleissa : 25 > f ^ ^
sitten tamsi miljoonaa äählä. Muu­tamilla;
alueilla sen johdosta täytyi
hallitsevan ; kongressipuolueeni jo j a ­kaa
paikkansa demokraattisten voi-nuen
kanssa; Nehinriantaiha -hyväk-sjoninen:
rauhanomaiselle: ilanakkais-oloUe
KUnän:kanssa jauhanen USÄ:n
tahoUä-Äafeiaan suunnattujen aggres­siivisten
;:'tol-nienpltelden> tuomitsemi­sensa
eiyäb ble'sidotut tntlah halU-tuksen
päämiehen henkilöön, ivaan
niitä • v a a l i i - maailiriahpöililtinen Ja
maan sisäinen kehitys.
VASTA ÄLKtJ
V.elä on T n l l a suurten sisäisten
vastakohtien -maa. Teollistetun uuden
ajan rinnalla on vielä pimeää keski­aikaa.
Kapitalismin rinnalla^ joka par­haillaan
työntää :eslln yhä volmasr
kaammm vallankumouksellisen teolflr-suustyöläisten
armeijan, vallitsee vie­lä
monilla seuCuIlla^ maatai sitkeähen­kinen
feodalismi.
Mutta jö nyt on Intiaaaanut ulko­poliittisesti
sellaisen merkityksen, että
Aasiaa koskevat.: ratkaisut keskittyvät
sen voimakeskuksiin New DeHiiin j a
Pe'kingiin. KUna Ja Intia — nämä
Ontamn hallitusta ,
vaadftaaii ^joamaan' ^
iy)t<tafffi,j^JTQronton seudun AFI/:n
tydröei^eQirää» päätti v U m e ^ v^
pidetessä &o^ukses!a esittää, maa-vaatlmiiksen;
etiä
5<*n'*CTv^)rtJjfflYfl' maft%^TT*"''Wa i^i'lj"*'-^
t h s^eJD^ ^ t ^ u k s l e t t ' J a petosten joh­dosta.
S ä ^ ^ b harjoitettu maantei-!
^yhteydessär:; Neu-voeto
jiUi^U nälde
tm p€l0^ ilveilyksi j a lakien pUk-kaamiselsit''^
Neuvb$f90t-'jasen L. H , Rosen sanoi,
että TB^inron-yhtlön 'Jutussa.- Jossa;
oli -kysy&ys':^60,000;dollarista, :ei k u - ,
lotan Jootuatit vankilaan kun yhtiötä
6akotettjiir'il(H).0DD- dollarilla.' 'Sakon
mäksa^^^, jälkeen Jäi ybtlöUe ylelä
26000Ö'dof^rla voitoksi, sanoL'mr.
Rosen..
S I T Ä
l i k A A VAADrrru
Ikäneito ostaessaan «nakuuvaunu-lippua
Junaan:
— Mutta ei k a i isilnä vaunuosastos-sa
ole miehiä?
\ iipunmyj^ä: Ei, eihSh^tavalli-seen
.taksaan• sentään: voi kafldcea
v a a t i a , " - • • '
• ft •
SAMANLAINEN NAAMA
' ' Poika: — Pena sanoi, että minulla
on aivan:^a3manlainen naama kuin '
sinullakin,* < »i , ^
[ Isä: — Mitä sätten?
Poika: En sarbnut eidcä t e h i^
.mitään, sillä hän'on paljon vahveni-,
pl minua. ' :
' Ki^älais-lsdöifiälaiseäd i^^
m
TASAVAiJUAN NUORTEN NATURA-^ järjestetään konsertteja; siellä on kir-
L I S T I E N l ^ ^ D E N NÄYTTELY Jasto Ja elokuvakone.
'Petroshfröh^r erääseen • keskikouluun
on järjestetty tasavallan nuorten n a ­turalistien
töiäen näyttely, jossa ovat
edustettuina; Sluoret naturalistit tasa­vallan
17 pihristä.
; Erinomaisia::. tuloksia ovat nuoret
natinallstlt saavuttaneet koulujensa
viljelyspalstoilla; Esimerkiksi Ptiudo-sm
piirlrt' Sränponovskojen keskikou­lun
oppilaat ovat tuoneet näyttelyyn
isoja kaallnpältä, -nauriita, tomaatte­j
a ' porkkanoita ym. Näyttelyssä on
Galina iFofanovan kasvattama kurpit­sa.
Joka .painaa 3,750 grammaa,. A u ­nuksen;
koululaiset ovat lähettäneet
riäyttelyyp.:kuk]uikaalia, vehnää; kurr
pltsojaym,'Perunoita Atmiiksen kou­lulaiset.-
ovat^ istuttaneet nellöpesäke-mentelmin
Ja saaneet satoa 432 sent-nerlä
hbhtarilta.
Yleisön^ suurta huomiota ovat saa-,
neet osakseenilPetroskoin: 8. keskikou­lun
nuorten mltshurinilaisten^työn t u ­lokset.
Heidän tuotteitaan on nähtä­vä
myöskin--:ylei3llittolaisen maata-lousnäytteljm.
1 nuorten ; naturalistien
paviljongissa,—
kaksi maata käsittävät melkein m l l -
Järdhi ihmistä. Jotka tänään yhdessä
vartioivat ra-uhaa Aasiassa. :Tämä on
nierkkl kehityksestä; Joka vasta on
alussa.
Ajuri kuoli auto-onnettomuudessa
.
Hamiltcn. — Torstaina säi sUr-mansa
"STiiVUOtlas James D. Norton
kun hän3n * autonsa törmäsi yhteen
trokzn; kanssa vähän: matkaa pohJol-seen
Clapplson Cornernista;
Trokin ajuri G . Sothard, joika pe­lastui
onnettomuudesta vahingoittu­matta;
• sanoi poliiseille, että Nortonto
auto syöksyi hänen i.trokinsa: eteen:
toiselta. puoleltä;::tietä: J a hänen oli
mahdoton välttää onnettomuutta.
Lapsihalvausta
Suomessa
Helsinki. — Viilne viikolla 24.—30.
10, välisenä' aikana todettiinmaas­samme
kaikkiaan: 39 uutta lapsihalr
vaUstapausta.. Näistä ' o l i : Helsingissä
8; Keravalla 8, Iitissä j a Hämeenlln-:
nassa 2 j a kullakin seuraavista paik­kakunnista
1 tapaus: Korpilahti,^Keu­ruu,
Sulkava, Sipoo, Pieksämän mlkv.
Kangasniemi; Valkeala,; Lieto, Py-hämäki
Karinainen, Pulkkila, Espoo,
Helsingin mlk, Hyvinkään kauppala,
Ilomantsi, Vehkalahti, Kotka,: Kaavi,
Muurame, : Hirvensalmi, ; Lempäälä,
Kemin' mlk.. K o l a r i Ja Pertunmaa..
U U S I A L Ä Ä K I N T Ä - J A
L A S T E N H O I T O L A I T O K S I A
Karjalais-Suomälaisen tasavallan
kaupungeissa; kylissä Ja työlälsasutuk-slssa
laajenee Joka vuosi lääkintä- Ja;
lastenhnltDlaltosten verkosto.
Tänä^^vuonna avattiin uusi polikli­nikka
^a^voilsassa;:: Segezhan purls-,
sä. Nyt sinne rakennetaan pai-haillaan
salraalarakennusta.:Muiijärvenlahdel-le
on ral^ÄmtStu lääidntäasfemay:.Tun-'
kua.n.yp0ti Ahtola kylään,; Bjemln
p i i r in €f?iäÄbn -kylään^ Pääjärven
metsätyöläisten asutukseen j a : Sege-zhaan'pn
rakennettu-lastenseimeti.i.'j
Kuluvan vuodenH^^iopull£l''>saadaan
piirisairaala valmiiksi Louhella. A m r :
bulatoriolden rakentaminen on .aloi­tettu
'kontupohjassa, Vieljärvellä: ja
Suurla<hdessa sekä sairaalan rakenta­minen
Eaadenella, Seesjär,ven piirissä.-
Tasavallan metsätyölälsten asutuksis-sa
on rakenteilla 8 sairaalaa j a 9 las-tenseimeä,^
Pitkärannan p i i r in Salmin
asutukseen" pnialoitettu seimen raken-
. tamlnen neuvostotilan työntekijäin
lapsia varten, /
U U S I LonvpLA
Mets^työl^ten asutuksessa- —
uudessa Lolmolassa on viimeksi kulu­neen
kahden .^vuoden aikana tapah­tunut
suurb muutoksia; Tänä aikana
on sinne aVattu koulu, lastenselmi ja
päiväkoti; ruokala sekä muita kult­tuuri
Ja'4£unnallislaltoksia,
Tänä.•;^vU^hna ^ avattiin asutuksen
radiokeäcus,{Asutuksessa on myöskin
sähkö valaistus.
Uuden L<rimolan klubissa pidetään
si^iiuiölllse^i esitelmiä j a selostuksia.
näise3tl.'-.jB;cHfttyy yhteistä ehdokkai­ta
kannäib&aan; siellä heillä myös­k
in on.."^'dottomat voiton: mahdoll^
suudet.
METSÄTYOLÄISTEN LAPSIA
V A R T EN
V i i s i vimtta sitten saattoi sundo-zeron
loivalla metsäisellä rannalla ta--
vata vain,;aniharvoin metsästäjiä ja
kalastajia.
Nykyään on sinne sakean honka-metsän
keskelle kasvanut Petrovskin i
metsäteollisuuslaitoksen työntekijäin;
asutus.
Asutuksessa, on: koulu, koululaisten ;
asuntola;: klubi. Jossa on elokuvasali:
ja kerhohuoneita; radiokeskus, sähkö-asema;-,
.posti lääkintäasema lasten-.
hoitolaitoksia, kauw>oJa ja leipomo. ;
Pienellä kummulla siron aidan ta­kana
on kaksi sievää taloa: lasten,
seimi J a -tarha. Päivä alkaa siellä ai
kaisin. J o kello 6 aamulla kuljetta­vat
äidit sinne pienokaisiaan.
K e l l o .9 aamulla, alkaa lasten "työ­päivä":
aamiainen, ulkoilu, leikit, päi­vällinen,:
.ruokalepo Ja taas leikit Ja
sitten .illallinen. Pienokaiset viettävät
suurimman osan ajasta sängyssä —
•huoneessa . :ja ulkoilmassa; hiukan
vanhemmat lapset leikkivät kasvatta­j
i e n valvonnan alaisina, rakentavat;
hielfasta jääkuutioista taloja, leikkivät
pih-ilelkkiä j a laittavat nukkeja.
'Lastentailian työjärjestyksessä on
huomloiti^ alka'ii|yöskin lasten esikou-lukasvatukseile.
TEATTERI^ JA KONSERTTI-ESITYKSIÄ
VEPSÄLÄISESSÄ
KYLÄSSÄ
Soutjärven kylän valistustaloon ko-kooutuiiJTat
kane-A j&i trdktoriaseman
:tygl§setja .vlrkajilljat, jcylan opetta-
Jat Ja-kolhoosilaiset. Tasavallan (venä­läinen
draamateatteri oli tullut suine
esittämään-;^.!, Prankon näytelmää ^
"Värastettu"bnni",
Teatteri ei'ole mikään harvinainen
vieras tässä, vepsäläisessä kylässä.
Siellä käy usein tasavallan filtiarmo-nian
Ja kansallisen Kantele-yhtyeen
laulajia, soittajia ' J a kaunolukijoita.
Aivan .vihne aikoina karjalais-suoma-laisen>
draamateatterin ja venäläisen
draamateatterin näyttelijät ovat esit­täneet
kyiäh-valistustalossa J , Ga-laniri
näytelmän 'Rakkaus päivän sa­rastaessa",
E, Zolan 'Rabourdenia
perilllset^^ K . Simonovin "Eraan rak-kuden
tarina" ym.
Kylässä o n paljon omiakin näytte­lijöitä.
Siellä toimii vepsälätaen kan-sankuoro;
Joka on sepittänyt; monta
laulua kolhöosllaläten elämästä. Kuo-.
ron ohjelinistossa on paljon myöskin
neuvostösäveltäjäin lauluja. Kuoron
jäsenet ovat kääntäneet vepäsankie-leUe
useita 4 l . Blanterin Ja V. Solov-
Jov-rSedoän sekä vienalaisia knsanlau-luja;
Joku aika d t t en perustettiin ky­lään
näytelmäkeiho,
' • 'ik —
'8e ei tietenkään huomauta sanalla­kaan
sUtä, että konservatiivit, aivan
kuin UberaaUtkln ovat aina olleet ja
ovat yhä edelleenkhi äärimmäisen
Kunnallisvaaleihin valmistutaan
ICunnallisvaalien aika on hyvin pian
käsillä; Se- o n sitä aikaa Jolloin kes­kikohdalta;
pullistuneet, • muUlloln: hy-viti-
mahtavaoIolsBt pohatat,*'^ tuntevat
tavaUisen köyhän karisalaisenäui::;:--
-y• Tämä suuri alentuvaisuus johtuu
siitä, että vlyhytmuistoiset, helposti
iniellstelyllä voitettavat; kansalaiset
saatalsjin käsitykseen; ettättiikään ei
.näiden ypulleavatsaisten ja ^pyöreär
fiiaamaisten sikaarihsrrojen rasvoittu­nutta
sydäntä rasita n i i n raskaasti
<kuin köyhien kuntalaisten kova koh­talo.
' '
Tosiasia onkin, että edellämah)i-
|tullä tavalla menetellessään he eivät
tuhlaa ruutia harakoihin,.sillä möni
herJ^uskoinen nielaisee syötin kouk-kulneen
päivineen^ ilman kakistele-lematte,
: Vaikka nämä «hyväntahtoiset" her­rat
~ joissakin tapauksissa ehkä rou­vat
— esiintyvätkin joko konservatii-
: vien: tai liberaalien • siipien, suojassa,
näiden puolueiden ehdokkahiai eivät
monet huomaaSxinä mitään epäily t-tävää.
,r,t\t9M
> Eivät epäile, vaan uskoa junraarot
lupauksiin, jotka a'nnetaan suuresta
köyhien j a lähimmäisten rakkaudesta
puhuen.- . , - *,
;;. Nämä ihmiset unohtavat kokonaan^
«ttä Juuh konj^rvatUvat Ja liberaalit
ovat ajaneet monien kuntien asiat a i ­van
pirunkaulalle,, koska Jie^ vähää­kään
väUttamättä tavallisten työtä­tekevien
kansalaisten eduista ovat
v^in. valvoneet heidän Isäntiensä,
suurlUkelaitosten- etuja omien yksl-
Idetujensa ohessa.
Monet itiinlset imohtavat, kun heil­le
tarjotaan kohteliaasti pitkä sliaäri,
puhutaan makealla-äänellä pehmoisia
Ja nimitetään "intsterlksi" etta nuo
lupaukset on, simojen ^piirien ehdok­kaiden.
toimesta änhe€tu joka vuosi,
mutta unohdeUu; täydellisesti heti
vaalien jälkeen.
Tietenkään kalkki ihmiset eivät ole
huiputettavia.
Yhä "enemmän j a enemmän voit­taa
työtätekevän kansan keskuudessa
alaa käsitys; että heidän on valittava
omat, tavalliset kansanihmiset, edUs^
lajikseen kuntien KaTlintoihln.
• M b i ^ h paikoin ovat' kaivostySläliset
kuten esim. SudtiUryssa,: päättäneet
asettaa omat' ehdo&kaansa kunnallls-vaalelfcln.
sellaiset ehdokkaat; jodca
välitiflcsi;: tultiiaan tulevat myöskin
varmasti puhumaan Ja toimimaan vä-litdjainää
etujen mukalsestL
Samoin tekevät farinarit Ja-kaik­kien
muiden elojen tyemisetiTaittä
syystä icunnalllsvaalitalstelu monilla
palkkakutmllla muodoättttikin hyvin
ihi^IeDkiiititolseksl Jä khreSksi.
:m Missä tavallinen kansa, tarkoittaa
1>alkkaty51äis!S Ja työllään eläviäplk-kuUikkeiden;
harjoittajia, toimii yhte^
Niinpä..siis-suurrlkkalden puolueet säästäi^yyden kannalla silloin kun
j a nliden.puliemlehet tekevätkin kaik- f ön kysymyksessä kansan palveleini-kensa
mielistelystä uhkailuihin
saakka — pitääkseen tavallisen:kah­van
rIirU rikkhiäisinä. K a i k k i apurit
ja kalkki keinot käytetään.
t^ISlmetkto
vihi jävsuorästaan järjettömiin väit­teisiin
ja: kozistelhin tässä kansan r i ­vien
hajolttamisessa. saatetaan tur­vata,
on se miten Toronton vapaa S a ­nan
Blivlperän Pekka yrittää saada
ääniä:
Kuten JO h y v in tiedetään ön Pekan
lehtipahanen saavuttanut. konserva-tiivipömojen;
^kaivos- ja metsäyhtiöl-deii
suosion^ Ja sluhauksen - j a yleensä
Canadan rafaämlespUrlen hyväksymi­sen
josta i ^ s t ä sUle tiputeUäah mu­rusia
äriläiätäi ilmoitusten mnodossa;
-Vastapalveluksia tietenkin vaadi­taan,
'inuuten ei 'päärlyjä heitetä
slomev j a ' n i i n p a 'PeUca pcmnlstaakin
entistä koveaimln .yrittäessään puhal­taa
myrkkyä kansan keskuuteen.
Marraskuun 16. päivänä Pekka ait­taa
taas loistavan näytteen/^uresta
valmiäde^Eäi^.urhata. lopunkin m a i -
deensa' 'Jts äiitä o n enää mitään
jäljellä':^ w .suurrlkkaiden puolueen,
konservatiivipuolueen hyväksi.
J u t t u ' oh kirjoitettu : .Vastaukseksi
mainitun lehden lukijain valituksiin
sen Johdosta;;: että p<»tin kanto To^
rontossa on perin kehnolla, kannalla.
•Feldttk^eLtietenkään' voi muuta kuin
myöntää, että käuiostl ovat asiat s a ­malla,
« e teyösUn sygrttää. että libe-raalihamtnkBen,
'sftast&v|isyysoh>lma
on siihen syynä.
nen,. .mutta :ovat valmiit sysäämään
biljoonia bOjoonien perään, kun tulw
kyaymyksieett kansan etujen vastaine?
sotavalmistelu J a mUut sellaiset hom­mat,
mistä-rahanaiehet voivat niittää
suuria voittoja:
TäsÄ asiassa Pekan päässä taas
leimahtaa kh-kan"älynvalahdys" --;
tosta'Pddta-mataen välähdys, möj»
hän usk6b voivansa palvella hänelle I n i in ' kanista konservatiivien asiaa.
Pekka vakuuttaa: *
' V "Olemme vannoneet, että seu-raÄvlSBaivaalelssa
annamme sato-prosenttlseii
kannatuksemme slUe
liberaalien västapuolneelle, jolta
lupaÄ^ihinitta tämän meidän ny-t
kyään toyvto xyMälälsmallisen pos­tilaitoksemme
. . ."
L u k i j a varmaan huomaa h u " ^ *
inattakhi; «ttä" Pekka »«^t^^J!^
konservatiivien puolesta, sillä ty*>y*^
ehdokkaat hän on atoa leimiU««»
' ryssäläl^icd".
Pekka, kyllä tietää, että
ttivien-vaUtaemhicn el muuto a » «*
mutta h i n ajattelee, että voihan tf^
ten taas, h i h k i l s t a liberaalien P^*
l e s t a ^ - " Ja" kyttää kurjuudesta
i.paÄia./hÄnellä on « « " ' « ' ^
hien piiKdemtaen, joUoln on nno«»'
keltav«i .kompaakin, sekä llberMleJ»
että: konservatiiveja.
^Mdtt» tyikaiUa äänestiSä
kunnalUdraaleissa työväen
ta. — kulkuri,,