Vapaus, June 12, 1923

              f .
SIviii •11staiiia,k^ta!im 12 i).—TM^ Jtine 12.
VAPAUSj
iSsn&dan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
^ Sndbnryssa. Ont. joka tiistai, torstai Ja lanantai.
V A P A U S
' The only organ of FinniSr^orkers bi^Canada. Pab-
IWed in Sudbury, Oat., every Tnesday, Thnrsday and
AdvertiBiog rausa 40c per coj. inch. Minimom cnarge
ior single insertioa 75c. Dieooimt on standing adveitise*
©eiat The Vapaus is the best advertiaing medium among
«5»<» Fiiujish Peonle in Canada. .
».anadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolm© kL
$1.50 ja yksi kk. 7Bc. , , ,
yhdysvaltorbin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla labettamaan,
gait8> asiamiesten joill? on takaukset.
Ilmötushinta kerran julaistuiata ilmotuksisla 40€.
I^ilfitatuumalta. Suurista ilmotoksifita seka ilmot uksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaao tuntuva
alennus, Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää
Jokaiselta mBiStovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c,
kerta, $1.00 kolmekertaaj avioermlmotokset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa• syntymäilmotukset Sl.OO kertarha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset dOe. kerta, $1.00 kolme^
'kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
' • - —• • •
/
r '
t l
.'./^r^Jos/iErtteimilloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, karjottakaa uudelleen liikkeehqitajan per-coonallisella
nimellä. <
J . V. KAMNASTO, Liikicffinhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain Jehtcen tiistaina, ja lauantain
lehteen^orstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty BuiMing,
iiome St., Puhelin 1038. Postiosote:
'Bof6ör_ } Sudbuty, Ont.
'fliii' I ' . • II . . .... , . . M - !
•Refristered at the Post Office Department; OttBwa, as
}»'<n/l r>n<:c muHor . • ....
Ejapitalismin kaaoksesta tyoläisluo-kan
yhtenäisyyteen ^
Europan suurvaltain ja muutamain pienempienkin
' maiden edustoijat ovat taas 'tähän rupeamaan istuneet
viikkokausia konferenssissa Lausannessa tarfcotulcsella
V selvitellä maailmansodan jälkeisiä ja taman sodan
kautta yhä sekavammaksi käyneitä kansainvälisiä pul­mia,
mutta viimeiset uutiset kertovat, että konferens­sissa
ei ole vielä tähän mennessä kyetty tekemään mi-
V tään käytännöllistä ja ratkaisevaa. Viime vuopiiia
käydyt yhtämittaiset neuvottelut ovat kaikkialla rau­enneet
ilman tulosta. Imperialististen valtojen sot­kema
vyyhti ei ole osottanut pienintäkään selviämisen
merkkiä. Päinvastoin on sekasorto- käynyt suurem­maksi,
yhteentörmäykset ovat tulleet lukuisammiksi ja
kärjistyneet, ja kapitalistisen maailman avuttomuus,
maailman, joka on kykenemätön voittamaan maailman­sodan
hävityst^ ja välttämään uutta so^aa, on käynyt
•yhä ilmeisemmäksi. Mikään ei osoita tätä paremmin
kuin ne lukemattomat konferenssit, joihin kapitalistis­ten
hallitusten edustajat ovat' kokoontuneet peukaloi^
maan omaa luomaansa kaaosta, ja jotka kaikki ovat
päättyneet ilman pienintäkään' tulosta. Nykypäivien
elämä osoittaa mitä räikeimmin mihin maailmanka-pitaalin
pelastuspolitiikka on johtanut. Balkanilla
uhkaa puhjeta uusi sotar mistä nytkin voi muodostua
uuden hirvittävän maailmanpalon lähtökohta. Ja vuo­si
alkaa, konferenssille Pariisissa, reparationipulma
kun on yhtä arvoituksellinen kiiin koskaan ja VersaiK
: lessin rauha on käynyt entistäkin pitämättömämmäksi,
samaan aikaan kun '"^liittoutuneiden» valtain, Ranskan
ja Englannin, on yhä vaikeampi pidättää itseään tar­raamasta
toistensa kurkkuihin. y.
Mutta mitä enemmän maailmankapitaäli näkee poh­jan
allaap horjuvan, sitä raivokkaammin ja häikäile­mättömämmin
pyrkii äe puristartiaan työväenluokasta
keinoja, anrionaikansa pidentämiseksi. Koko kulunut
' vuosi elettiin'taantui^^sellisten ja työnostajain ^leis-hyökkäyksen
merfceissä. Kaikissa maissa muodostivat
rjistäjät yhteisen' rintaman 8 tunnin työajan poistami­seksi,-
palkkain polkemiseksi,' tehostetun riiston ai­kaansaamiseksi.
Kaikissa maissa nosti päätään taan­tumus^
pyrkien lahtarismin merkeissä vakauttamaan
itselleen poliittisen herruusvallan.
Kommunistinen Internatsionaäde pani ensimmäise­nä
Varteen työnostajayleisfliyökkäyksen koko vaaran
ja osoitti puolustuskeinot sitä vastaan. Kaikkien mai-den
työnantajisto ja taantumus oh voinut siirtyä tä­hän
hyökkäyflcseen. Tällaisessa tilanteessa, jolloin^
välitön taistelu proletariaatin diktatuurin pystyttämi­seksi
ei ollut mahdollinen, selitti" Kommunistinen In-tematsioiiaale
olevan välttämätöntä, että työläisten
oli puoluesuuntiin katsomatta yhdyttävä yhteiseen tais-teluuni.
edes yhteisten vaatimustensa läpiajamiseksi ja
f puölustautuakseen työn'08tajain rynnistystä vastjjan.
Nämä va^alimukset ovat edelleen yhtä velvoittavia kuin
- konsanaan ennenkin ja ne käyvät sitä määrää.vimmik-si,
kuta enemmän-kapitalismin ristiriidat ilmenevät
tuloksettomina konferensseina, kasate\i yhä uusia so-,
dan pilviä jo ennestään uhkaavalle taivaalle.- Kapi-
: t a l i s m i n kaaoksesta on saatava nousemaan yhtenäinen,
lujilla luokkataistelun siteillä varustettu työväenluok­ka,
joka kykenee taistelemaan paremman järjestelmän
puolesta.
puolellansa, ei juttu vannaankaan olisi tullut näin
onnelliseen päätökseen ellei ticmä asia olisi tapahtunut
Qanadan vahvunWsti ja yhdellä tietoishnmasti'jär-.
jötyneella alueella. Nova Scolian työläiset pystyivät
v^me vapl^^bljll^an näyttämään {'esimerkkiä koko
Gänadan tjTÖiäisille ja l\eti Brucen vangitsemisesta
saakka ovat^ova Scotian mainarit, teräslyoläia^ ja
muut teollisuustyölaiset omistaneet 3nicen puoltistuk-sen
alusta loppuun ©maksi taistelukseen. Heidän pai­nostuksensa
on ul^tuQut sangen tuntuvasti niihinkin
henkilöihin ja pnrcihin, jotka joko todistajina tai
muuten joutuivat tämän jutun käsittelyn kanssa käy­tännölliseen
kosketukseen.
Jo heti aluslivjBBa ikuulusteluissä saattoi havaita,
että tov. BruCea vastaan tähdätty isku tulee menemään
tuhkaan- Päällekarifa^lla oli kyllä useita määrätty'jä
todistajia, jotka oTivat «kuu/lleel» Brucen käyttävän
sanoja, joiden pierusteella häntä vastaan olisi voitu
langettaa tuomio kapinallisuudesta, multa toiselta puo­len
löytyi kuitenkfii painokkaampi määrä henkilöitä,
j otka osottiyat nämä kuulemiset aiheettomiksi. Ju­tun
varsinaisessa käsittelyssäkin olivat syytetyn ^puo-:
Iestä esitetyt todistulreet siksi painavia, että tuomarin
oli annettava vapauttava pääfö.
«On ilmeistä, että joku vajentelee tässä ^jutussa»
lausui tuomari MacGillivTay tuomiota langettaesgaan
päätellen vielä, että oikeastaan olisi lähdettävä-otta
maan selvää kuka valheeseen on vikapää. Sikäli kun
Brucen jutussa järjestyneitä työläisiä vastaan kohdis
tetun tietoisen jahtauk^en ohella valhetti ilmeni, nämä
vääryyden ja Juonittelun jtiuret johtavat säännöllisesti
työläisten vihollisen leiriin,
Vihan ia valh^^en voimat epäonnis-
* tuivat Brucen jutussa
Bri''sh Empire Steel yhtiön kätyrien yritys Cana­dan
vallankumouksellisen työväenliikkeen toimihenki­lön
tov: Malcolm Brucen vankilaan telkeämisebi tuli
ainakin tällä kertaa torjutuksi. Brucea vastaan pu-hottfrfensvvtösten
ja juonien raukeaminen ei johtu-öut
ainoastaan juriittisista, vaan yhta hyvih järjesty­neen
työväestön joukkovoimaan liittyvistä tekijöistä.
Hänen vapauttamisensa on niiden samojen voimien
ansiota, ioita vastaan ennen kaikkea Brucen vangitse­misella
ja tuomitsfemisella tahdottiin hyökätä.
Joskin tov. Brucella epäilemättä oli häntä vastaan
Valoa tyoläisraatajan synkkään
iltaan
Yksi kapitalistisen järjestelmän huutavin nurinku-nsuus
-ön se, että annettuaan en^in työnriistäjäin pu­sertaa
elämän Voiman' nuorista, ja työkykyisistä työ^
läisjoukoista, se jättaa ne raihnaiseksi ja vanhaksi
tultuaan oman onnensa nojaan armotifoman elämän
jalkoihin. Jokainen työläinen joutuu pakostakin heit­tämään
pelontunteita herättävän katseen lähestyvän
vanhuutensa ja työhönkykenemättömyyiensä valotto­maan
iltaan, jolloin hän ei enään pysty raatamaan ka­pitalistien
teollisuuslaitoksissa eikä niinrollen pääse
käsiksi edes^niihin^ niukjcoihin mahdoUisuulksiin, mi­tä
nykyinen yhteiskunta hänelle miehuutensa päivinä
tai^joo. Raatajan vanhuus on traagillisin jakSo työ
Iäisen elämässä. ; t ^ / •
Siksipä järjestynyt työväestö onkin kaikkialla pyr
kinyt voimiensa, mukaan hankkimaan työläisille tur­vaa
vanhoilla päivillään. Äskettäin esittivät Nova Sco-tian
kaivostyöläiset maakuntansa hallitukselle vaati­muksen
vanhuuden vakuutuksen käytäntöön ottamises­ta.
Heidän esityksensä 'mukaan" kaikille '65 vuolta
tiiyttänBille' mainareille, jotka ovat raataneet kaivok­sissa
vähintäin 20 vuotta, olisi maksettava! eläkettä
40> dollaria kuuk&udessa, eli 480 dollaria vuodessa^
Mainarien vaatimukseen sisältyvän suunnitelman mu­kaan
olisi muodostettava erikoinen kolmihenkinen elä^
kehallinto ja niin hallitus kuin työnantajatkin luovut­taisivat
vissin määrän vardja eläkerahastoon, sekä kai­vostyöläiset
maksaisivat puolestaan 15 senttiä henke
kohti viikossa. Tätä rahastoa olisi ensin kartutettava
yksi vuosi, jonka perästä eläkkeestä osalliseksi pää­sevien
luku tulisi nousemaan noin i 650 henkefen. joiden
eläkkeisiin menisi 288,000 dollaria vuosittain.
Kuten huomaa, on Nova Scotian kaivosmiesten
vaatimus perin ivaalimaton, mutta sittenkin tavatto­man
tärkeä «äkel työläisten elinehtojen korjaamisen
käytännöllisessä työssä. Ja' tämän suunnitelman to­teuttaminen
muodostuu sitä suurisuuntaisemmaksi, mi­tä
päättäväisemmin työläiset sen pohjalla ja yhteydes
sä saavat voimia niin lähimpäin kuin kauaskantoisim-pienkin
vaatimustensa läpiajamiseksi taistelussa Icapi
talistisen järjestelmän kukistamiseksi;
O. B. U. ja Kolmas kansainvälinen
Eräs canadal^inen porvarillinen sanomalehti tä­män
maan ammattiunioiden jäsenmäärää koskevaa ra
porttia käsitellessään panee erikoisemmin merkille One
Big Union jäsenmäärän • alentumisen ja selittää, että
tuon Järjestön kuivuminen on aiheutunut siitä, koska
se muka djaa Kolmannen kansainvälisen kumousoppe-ja
Canadassa. dlmeisesti Canada ei ole ilcy|)sä sel^
laiselle työväen järjestöjen vallankumoukselliselle kan­nalle,
» huomauttaa Iditi.
Lehti ei näy tietävän, että samalla kun 0. B. U.
liike nousi Canadassa mie^huulensa kukkuloille vain
sen vuobi, että tämä liike toimi yhteisymmärryksessä
Kolmannen kansainvälisen kanssa, mutta niin pian
kuin tämä järjestö käänsi Selkänsä vallankumoukselli­selle
kansainväliselle Ja ^ n kannalla oleville työläi­sille,
astui se. oman perikatonsa lohduttomalle polulle.
0. B. U:n aurinko nousi /IColniannen kansainvälisen
mukana ja se on laskenut sinne taantumuksen pimen­toon,
j oka on tuleva kailökien sellaisten: työväen liik­keiden
osaksi, jotka eivät jaksa edistysmielisesti ja
terveessä hengessä kulkea yhä ^korkeammille tasoille
luokkatietoisen, taistelevan köyhälistön mukana.
— Viron kommunistit aikovat heti uuden eduskun­nan
iTokoonnuttHa esittää siellä lakiehdotuksen. Jonka
mukaan valtiolle otetuista ja pikkutiloiksi jaetiiista
maista ei olisi mal^settava mitään korvausta. Jos edus-kilnta
hylkää tämän ehdotuksen,' niin uhkaavat kommu­nistit
saattaa aäian kansanäänestyksen alaiseksi, jota*
varten tarvitaan amoastaan 25,000 äänioikeutetun al­lekirjoitus
ja tämä on verrattain helposti toteutetta­vissa,
sillä yfeistään esim. Tallinnassa kommunistit
menettivät erään muotoseikan takia noin 10,000 ääntä
nostetussa oikeusjutussa tärkeitä lebillisiä seikkoja J a Byveacsyttyijäkin ääniä he saivat 44,000.
Piirin^ «dnstajakökons miariui pii-rin
yhtenet ItetajriUat vietettäväk­si
Beaver^lAbeUa, joista yhteisesti,
tulevat livolelitinraan Beäver Laken
j a ; Wa1>igingtn osastot. Piiritoimi»
kunta. paäUi että nämä juhlat pi­detään
/heinäkuun I p:nä, koska sil­loin
osi yleinen juhlapäivä. Juhla­toimikunta
onkin Jo useamman vii­kon
ajan itUat ripeässä toiminnas­sa.
Jnk^a on Isaikin puolin järjes­tetty,
jotta näistäf saataisiin oikein
mahtavat voimannäytteet, jossa' ko­ko
' KesU^ntarion Jätjestyneiden
työläisten^ yotnta tiilisi näkyviin.
Juhlanäytelmäksi on toimikunta
hankkinut kappaleen «Weljesviha»,
nä)rte1miui jonka kirjoittamisesta ja
näjrttelemisestä TaiHcoisen Suomen
hallitos on vanginnut sekä kirjot-tajan
et^' näyttelijät.. Tästäkin jo
näkyy ( e t t ä . kapiKJe on. sen arvoi­nen,
että sitä kannattaa tulla katso­maan.
Oikea työväenluokan näytel­mä.
Sen - lisäksi koetetaan juhlille
saada myöskin torvisoitt«3ninta, jo­ka
tulee tekemään juhlan' kaikin­puolin
arvokkaaksi. Innostusta ke­rättävää
on kuulla torvisoittokun­nan
puhaltelevan reippaita vaDan-
^umoidcsellisia s ä v e l i ä , raittiissa
luonnonhelmassa. Sen lisäksi tulee
juhlapuheen pitäjäksi tov. Onni Saa­ri
ja toiseksi puhujaksi vanha, kai­kille
tunnetta taistelijaveteraani
tov. Jr Virta- Piiritoimikunnan puo­letta
tullaan pitämään huoli laulu­ja
soitto-ohjelmasta ja juhlatoimi-i
kunta huolehtii muusta ohjelmasta.
Tässä,on vain aluksi pieni höe^
mautus, mutta kuten tästäkin nä­kyy,
tulee näistä juhlista muodos­tumaan
erittäin mielenkiintoiset.
Kaikki KesU-Ontarion ^ työläiset,
saapukaa silloin työläisten omiin
juhliin. Heittäkää hetkeksi poik
kailiid muut touhut ja huolet ja
juhlikaamme kerrankin taas yhtei-,
sesti. Juhlikaamme siten, että sitä
kannattaa vielä jalkeenkinpäin muis-;
telia, kuten juhlatoimikunnan jäsen
kirjoitti klrjeesrilän piiritoimikun­nalle.
Alkakaa nyt jo valmistella ja jär­jestää/
tuloanne näille juhlille, että
ei kaikki aivan viime tinkaan'jää,
sillä silloin useinkaan ei tule juh­lille
menosta mitään. Mutta kun
aikaiscfen ottaa asian käsiksi, niin
silloin siitä jotain syntyy.
Tulemme aika-ajottain selosta­maan
näiden juhlien läheisempää
järjestelyä sikäli 'kuin juhlatoimir
kunnan toiminta edistyy. JCehoitus-liuutomme
olkoon: KAIKKI KES-KI-
ONTARION TYÖLÄISET JUH-LIMAAN
BEAVER LAKELLE
HEINÄKUUN 1 P:NÄ.
H . E .
VALLANKUM^M OLEEUlSEf
Kaikkien vallankumousten ja nijn myöskin köyiiälSön v II it
sen yhtAiä 'tärkeimpänä perusedellytyksenä täytj-y olla
lankumousta varten ei riitä se, että riistettävät ja sorretut-"i"' '
vat mahdottomuuden elää vanhaan tapaan ja vaarivat muutok^M^ii
valmiit taistelemaan uuden järjestelmän puolana. Mmi ^ '
do vanhaa ja kun «huiput» eivät voi jatkaa vanhaan TapaM'v-V 1
vasta vallankumous voi lopullisesti voittaa. Tämä tosiasia V i )
myöskin selittää sanomalla, että vallankumous on mahdoton ilnia^" vi*
kansallista kriisiä, kriisiä, jonka täytyy koskea niin hyvin riis,
riistäjiäkin, Joskin eri suhteissa. Siis köyhälistön vallankumoqs-a
'•iisfeltyjä I
a
Toimet6)inuuden suur^
lakko riehuu län­nellä
Äskettäin - kerrottiin' Yhdysvallois­sa
riehunejEsta.suurlakosta, sitten
vielä mullistavammasta; työmaala-kosta,
joka nyt yhtäkkiä.. o« kään­tynyt
toimettomuuden suurlakoksi^
Äskeisen lakkoliikkeen keskuksesta
Spokanesta kirjotetaan nimittäin
asianomaisten paperissa seuraavaa:
«T^mä. Spokane on kummallisin
paikka. Täällä' ei ole innostusta»
työläisillä oman asiansa eteen toi­mia.
Nyt kuin lakko loppui ja muu
tettiin työmaalle, niin kokouksiin, ei
saada juuri ketään tulemaan, ei,
edies sitä-määrää, että voisi kun-i
nolleen kokousta pitää. . Täyllä,
Spokanen/piirissä sanotaan olevan
5,000 korttia kantavaa metsätyö--
äistä, vaan ei heitä saada tulemaan
kokouksiin eikä^ muihinkaan tilai­suuksiin
missä järjestön eteen toi-riiitaan.
Lakon aikana heillä oli senver­ran
innostustaj että oli kokouksissa
satakunta ja olipa siinä kokoukses­sa;
kuin äänestettiin lakon lopetta­misesta
350 jäsentä, vaan senjäl-keen
ei ketään. <
Työläistoveri Tom Jordan puhui
äällä, vaan.pieni oli Kuulijakiinta,
ehkä satakunta työläistä oli saa-
(punut tilaisuuteen.^
Sitäkään tämän kaikkia merkilli-
»syyksiä kätkevän taivaan • alla ei
ole' vielä ennen kuultii, että juuri
toko Amerikan mannerta mullis­tavan
ankaran lakkokamppailun; pe­rästä
f työläisillä ei ole inhostusta
oman asiansa eteen toimia.» Ei
voi kunnolleen kokouksia pitää,
muitta sittenkin vaan maailman pa­ras
liike, kaikkien aikojen työläis­ten
valiojärjestÖ' sikiässä unessaan-kiri
jaj viheliäisessä nahjusmaisuu-dessaan;
maailman leveimmät ja te-lioisimmat
valtit taskussaan.
Ja jos sitten joku sattuu kosket­tamaan,
niin pölistä^ kuin jau­hosäkit,
, haltioidutaan ja saadaan
iikutuksia, joiden .vallassa siitea
kuvitellaan, että siinä se nyt pyris­telee
koko maailman vallankumous-iike
Xeidän haamussaan.
Totisesti häma paimenet kuulu­vat
vielä itse kadotettuihin lampai­siin.'';..
säälimättä bituistakaan sitä kehen
isku käy. Ja se johon isku on käy­nyt,
ei paranda eikä vikise, vaan
iskee takaisin jos voi ja jos ei ole
samasta iskustaan huomannut parr
haaksi kääntää kelkkaansa oikeaan-suuntaan.
:
Seuravassa pieni näyte siitä, mi­ten
amerikalaiset nimittävät viina-miehiä
oikealla nimellään: •
•Samuel Gompers, Amerikan Työ:
väenliiton presidentti, näkyy olevan
enemmän kiintynyt väkijuomapajroö^
nien kuin järjestönsä tyyöläisten
hyvinvointiin. Gompers, tietenkin/
-hyvin palkattuna . asianajajana, pn
ollut hiljan, neuvottelemassa Brew-es
International yhdistyksen johta-jain
kanssa märkien propagandan
järjestämiseksi kongressissa^ " Gom­pers
Oli luultavasti kyllin viisas ^nä^
kimään märkien, taistelun toivotto­muuden,
mutta hän on jo vanha ja
tietoinen siitä^ että hän on pian jou
'tuva syrjään A. F. of L. johdosta,
joten hän näyttää viimeisenä mano-verinään
myyneen vanlian kuivan
nahkansa - mahdiollisimman korkeasta
hinnasta märkien liotettavaksi.
Siinä saa vanha Samuel kuulla
oikean nimensä ilman koristeita ja
kaunistuksia. ,
ten täytyy ensiksikin saada aikaan,'että työläisten suuret joukot Vi
raepa sanoa, enemmistö ja joka tapauksessa ainakin tietoisten '••^'1 i
vain ja, poliittisesti aktiivisten työläisten, valtava enemmistö on » TI
sesti käsittänyflcuraouksen välttämättömyyden ja on tietoinen sitä 1
tivista taistelukeinoista ja toimenpiteistä ja niiden pohjalla on ''^
käymään ratkaisevaan kumoustaisteluun. Toisessa suhteessa on^^^^
kin välttäniätöritä, että halliteeva luokka on hallitusasioissaan joiti'
pulakauteen, Joiika' synnyttämä kuohunta tempaa politiikkaan " ^
kansanjoukot aina. takapajuis|mpia, kerroksia myöten. Jokaisen [^k
sen vallankumouksen tunnusinerkkinä, niin myös Venäjänkin on o!l
nopea, tähän saakka välinpifämafttömien 'työläiskerrosten ja sorrettifj
joukkojen liikehtiminen, joka jo sellaisenaan heikentää ohjaksissa |
van luokan asemaa ja siten .tekeeLJrallankumoukselhsiile mafidoi!;^
vanhan-taltioilisen järjestelmän kukistamisen.
Sämi Gompersin kuiva
nahka märkien lio- f
Cachin jälleen parla­mentissa
Vapautumisensa jälkeen on rans­kalainen
toveri Cachin jälleen eSiinr
tynyt parlamentissa vasemmistoe-dustajain
myrskyisesti tervehtimä-nä.
Cachin teki ivälikyselyn häntä
ja muita vangittuina olleina kom­munisteja
vastaan käytettyjen to-distusväärennysten
johdosta ja vaa­ti
rangaistusta '.niitä rustailleelle
hallituselimelle. Samassa/ tilaisuu­dessa
. toi toveri Vaillan-Courturier.
esiin, ettei hallituksen menettely,
vangitegsaän saksalaisen tov. Höl-leinin,
ole mitään muuta kuin luok-kasolidaarisuuden
osoitus Saksan
porvaristoa -kohtaan. Hölleiniä ei
päästetä suorittamaan valtiopäiyä-miestointaan
Saksassa, s.ts. tais­telemaan
Saksan porvaristoa vas­taan
koska Ranuan ja Saksan po|:-
variston välillä ei pl^ mitään peri­aatteellista
erimielisyyttä.
ainoastaan 3,957 jalkaa meren pin­taa
alempana, Johtuen siitä, että
kaivos sijaitsee korkeassa vuoris­tossa.
T^maraok ulottuu kaikkien
lähemmäksi maan keskipistettä.
- Kiven eli kallion lämpömäärä
Morro Velhon alimmalla ta.santeella
on 117, astetta jä ilmapiirin ^lämpö
on 98 astetta, jossa mainarien täy­tyy
raataa. Morro Velho oii san­gen
kuiva. : Sen alimmilla-tasanteil­la
ei ole vettä ollenkaan.^ Keski-
;alääräinen^,palkka, t ^ työläisten
ajallisessa helvetissä ön dollari päi­vältä.
• • 1- ' ' i
,^ — Canadian. 8,7'88,483 asukkaasla
on 5'5.40 prosenttia, englantilaista
alkuperää. Ranskalaista alkiipavää
olevaa väestöä on 28 prosentti.! ja
toisia :\, europalaisia kansallisuuksia
8.59 \p»osenttia sekä .'•^asiialaisia
kaikkiaan noin yksi prosentti^. Näin
ollen tämän maan väestöstä noin
33 prosenttia on englantilaista' ja
ranskalaista! alkuperää.
' Suomalaisia lasketaan CanadasV
sa olevan 21|,494; henkeä.
.—•Sana csaUffm» eli säfööri on
alunpitäen tarkottanut Ijöyrykoiieen
lämmittäjää jä lienee se ..kaikkien'
lähiramin ranskalaista alkuperää.
— Rautatie-aikataulun mukaan
matka New Yorkista San Francis­coon
voidaan su(irittaa 88 tunnis­sa..'
;•- . •
—- Voltiksi kutsutaan sitä jänni­tystä,
mikä synnyttää sähköjohdos­sa
yhden amperiän virranvoiman.
Amperiä' taas on se muuttumaton
virran voimakkuus, joka yhldessa
sekunnissa määrätyissä olosuhteis­sa
saostaa ihopeanitraaliliuoksesta
0,0Oll'l8 girammaa;ho|)eaa. Voltti
on saanut nimensä Ale!ssandrö Vol­ta
nimisestä , italialaisesta £ysiiko3-
ta.,'- '• • , • . . : ; . i • .•
^Amerikan kansa pitää mojovista
ott(iista. Se on /Sille, aivan ölleel-liista.
Niinoä/taistelussa kieltolais­takin
isketään oikein olaa takaan
Kysymyksiä ja vasta^
uksia
— Syvin kaivanto, maailmassa
on_ Morro Velho, eli St. John del
Rey Jlinas Geraesin valtiossa Bra-ziliassa.,
Sen omistaa englantilainen
St John del Rey kaivosyhtiö, joka
tunnetaan kaivosalalla jo vuodesta
1834 saakka.
Mo^o Velho on 6,726 jalkaa sy­vä
maai\ pinnasta. Seuraava syvin
kaivos'oh Kolar kultakentillä In­tiassa,
jossa eräs nostoaukko me-'
nee 6,140 jalkaa luotisuoraan maan
sisälle. Village Deep kaivos Ete­lä
Afrikassa on 6,l(io jalkaa syvä.
Yhdysvaltain sy^in kaivos on Ta-marack
Nö:6 n.ik. kuparisaarella
Michiganissa, ollen 6,302 jalkaa
syvä. T^marackin pohja on 4,100
jalkaa syvemmällä meren pintaa,
jotavastoin Morro Velhon puhja on
lUusiac^sj^
—Mitä tarkottaa^ hyvin usein
kirjoissa 'tavattiara"ta^^^ laii-se:
cSie träiisit g;lo^^^^^ mundis:?
Koska Möht;realin kaupunki
on perustettu?
— Milloinka ensimäinen kansain­välinen
perustettiin?
—• Koska on ensimäinen höyry­laiva
kulkenut yli Atlannin?
— Englanninkielessä^ Tilytään,
käyttävän kirjaimia P.M. samassa
tarkotuksessa- kuin suomenkielessä
i.p.-iltapäivällä. Mistä sanoista P.
M. johdetaan?
Enemmän kuin neljännesvuoden
on kestänyt RuJirin sotaa. Tammi­kuun
11 pnä aiitgK valimoitten val-vontakomitea
(Comite de Forges)
ratiskaJaisten. ja belgialaisten jouk­kojen
marssia Ruhrin alueelle.
Enemmän kuin netjännesvuoden o-'
vat Ranskan kapitalistit kdkkia vä-krväitakeinoja
käyttämällä koettaa
neet hankkia Ranskaan hiiltä ja
koksia. Ja neljännesvuoden .ovat
myöskin Saksan kapitalistit koetta­neet
passiivisella vastarinnalla näi­tä
suunnitelmia ehkäistä.
.Saksa ei ole i tuntenut eruoöti
-hiili- ja raaka-ainepulaa,
tH0|ettu Englannista, Tslikki^^
vakiasta, Palolasta, Amerikasta jj
Etelä-Afrikasta, rautaa Tsneä
Slovakiasta, Itävallasta, Unb^
Englannista ja Amerikasta; mx
Ruotsista, Norjasta j a Espanjäsij.
Valtakunnanihallituksen rahanarra
vakiirinuttamispolitiikka oii teLnt
nämä tilaukset mahdolliseksi, äin.
ta : Saksan teollisuuden asema K
tuntuvasti h u o n o n t u n u t , jopa ö
läkin teollisuusalueilla, jotka Ta
vähemmässä määrin tulevat suon-naisesti
kärsimään Ruhrin roe^
tyksestä, kuten esim. Keski-Saiaj
;teollisuudessa ja Etelänäkään m
tateollisuudessa. Tämä k ä y j-anä-rettäväkSi,
kun o t e t a a n huoaiMj,
että-"-'Saksan teollisuusipotteiäb
.Jiinnat- : qvat, nousseet .niaailuffl
markkinahintojen yläpuolelle. Es
merkiksi , Etelä-Saksan rautatcoS
suiidessa ovat tuotteiden hinnat S
pros. maailnianmarkkinälhintoja su-]
keätiimat. ^Suunnilleen samallaiiiEiii
on tekstiiliteollisuudenkin aseni
Tämä vaikeuttaa Saksan leoliiäoa-tuotteiden
vientiä ulkomaille ja so-
^hden 'on siiuri osa kapitalisleji
asettunut vastustamaan markaiiat-
-von va k i i n nuttamissuunniteta.
iPanttaämalla ulkomaalaisia veise-leitä^.
ja shekkejä ryhtj-vät kapitate
tit uiidelleen keinottelemaan ano^
papereilla ja siten huokealla osu­maan
valtiopankin arvopapereiA
Valtiopankin on m a r k a n a r v o n tuie-mispo;
iitiikassaan t ä y t y n y t lasifv
yhä uusia ja uusia arvopapereiJ
liikkeelle. Ja kun kultalaina oa^i
teollisuusharjoittajien saboteeraOv
sen vuoksi on täydellisesti epäonnis­tunut,
on valtiopankin t ä y t y n y t jat­kuvasti
tarttua käsiksi kultavarJ-toihin.;:
Suunnattomat määrät kul­taa
on täytynyt kuljettaa ulkmail-taJa
on täytynyt kuljettaa ulkom-Pil:
kat ovat pysyneet joten-kuten e>
nallaan, mutta elintarpeitten ninjat,
ovat kohonneet. Viime a i k o i n a ovat
suurkapitalistit saaneet maraanai-von
alenemaan. Mutta työväeitöft
ja pikkuporvaristolle tietää se elin­ehtojen
jatkuvaa huonontumi3.a ji
sentähden he ovatkin marlftaanci'
vakiinnuttamisen kannalla.
Sanomalehdistö (ei Stir.ne.lei-distö)
; kehoittaa valtakunna-ri-tusta^
'toimeenpanemaan tutkiEJi-sen
viimeaikaisen markanarvon ale­nemisen
syistä. Sanomalehtien a>
käan olisi valtiokansleri selitrajt
Berlinin pankkimiehille, että
aikaisemmin oli uskonut teo!ii305-
denharjoittajien tulevan tukemais
hänen taisteluansa, mutta d o i ! ä . ">
nan epäonnistuminen j a muat ts-pahtumat
ovat opettaneet hä^ellf.
ettei teollisuudeniharjoittajiin
luottamista».
' -Eanskan ^uurteoUisimdelle ^_
Ruhrin' .koksin hankkiminen ehnij-symys.
Tähänastiset tulokset orat
sille hyvin surulliset. Nykyään TIE-dään
Ruhrin alueelta Ranskaan EOA
3,500 tonnia hiiltä ja koksia,P\
vässä. Mutta se ei ole enemmsJ
kuin 10 prps.- niistä vahingonkor-
Vaussuorituksista^ joitä. ..viime «os-na
vietiin taksasta Ranskaan.
lännin, joka' • ei kuukausittain V"J
viedä ulos enemmän kuin 2öö-«^
tonnia hiiltä, oti-täytynyt rajonjf
hiilen vientiänsä Ranskaan- ^
myöskään hiUfentuonti Tshef»^.;
vakiasta' Sfe. kehuttavaa. Viiie
koina on; ryhdytty ipaf;
Ranskan \ omaa
•antiiEJja
hiilifuotntos, J»**