Vapaus, August 20, 1925

              il/i
ii
B 1J
Av:,
Kyt on eräissä maapallon oiissa i yj^r^j, r.iieli-nkiintoir.en on P.ans-1
kehittymässä tapahtumat, jotka ovat^i^^^n Tr.tn-hovisti^tfcn anirr.attiiiitto-tulevic-
n suurtc-n TnuliUtusten t-du.-.tajaii Joi:haux'in lausunto..
täiseksi pk-njmittaJHis esinäytöksiä, i ,j,j,_jj;j^.jv f.;ir;oo itseään syndikal:-:-^
5Iaröko.~.sa on käynnissä tyypillinen ; tik-i. -Js;:ri(3ikaliitjt o-.-a: joikus maa-;
siirtomaasota, joka nyt koskee vain 1 ii,.r.a:-:.-a ollefct vast-mrnistolais;ia, mut-kahta
suun-aitaa. Mutta aivan kuin | ta sodan alux.sa VJli astuivat ne,'
fturinko vesipisarassa, kuvastuu tää-i niirikuin nifenshfeviikitkin, täydelk-c-ii
:-;ä taistelussa tulevien suurten ta- j porvariston paok-Ile. Nyt hc-idän
pahtumain piirteet, tapahtumain, ;oht&jan-a .Joukaux hyökkJia kiih-jotka
ihmiskuntaa Uihivuosina odot- keästi — kfimrnuriiitien kimppuun!
tavat. |III:n Internatsionaalen johtajien
Eräässä liirjelmässään kuoleman- i n,k, internat.-ionalii-mi on itse asias- .
6a edellä kirjoitti toveri Lenin, että I Ka aivan ahtainta nat-sionalismia.',
tuo.ssa l&2o tai ehkäpä 1928 paik-i Työtätekevä väki ei siihen yhdy ai-;
keillä on odotettavissa uusi suuri; van samoin kuin se ei aio antautua i
maailman-teurastus, joka tulee ib-miiäkunnalle
maksamaan r»—10 ker­taa
enemmän uhreja kuin vuosien
1914—1918 sota.
Nyt osottavat tapahtumat meille,
alttiik.-;i niiden yllytykselle, jotka
tahtovat teikkailua laajentaa, enem-;
män kuin niidenkään, jotka uneksi-:
vat uuaista valtauksista. Maamme ;
työväenluokka asettuu kategorisesti
«ttä tuo ennustus on epäilemättä sotatoimien laajentamista vastaan,
toteutumasiia. Ranskan tasavalta, joiden tarkoituksena olisi niiden
jossa nyt on valla-ssa vasemmisto­hallitus,
käy nyt ryÖstöHotaa, siirto­maasotaa
pienoista kansakuntaa va-s-taan.
Näyttäisi, kuin niiden opetu.<5-
ten jälkeen, joita koko maailman
työväki aai viime maailmansodassa,
voitaisiin odottaa menshevikkien
edes hiukan häpeävän tästä histo­riasta.
Mutta aseman traagillisuus
on siinä, että Ranskan sosialistinen
menshevikkien puolue, joka edustaa
huomattavaa voimaa Ranskassa ja
Joka siellä nyt on vallasisa, toistaa
prikusta prikkuun «en mitä sanoi ja
teki kansainvälinen menshevismi so­dan
alussa V. 1514, Sama pettu­ruus,
samat jutut "isänmaan puo­lustuksesta",
aamut valheelliset
fraasit, ja käytännössä sama apu
porvaristolle kautta koko maan.
Jos vielä V. 1914 varsinkin sodan
alussa saattoi olla epäselvää, kuka
«nsin hyökkäsi j a mistä tapellaan,
n i i n nyt Marokon historiassa ei voi
«11a kahta käsitystä sodan syistä ja
luonteelta. Toisella ,puolen piskui­nen
kansakunta, toisella puolen
mahtava imperia"rtinen suurvalta,
joka käy heikomman kimppuun, sol-miaa
uuden kansainvälisten konflik­tien
umpisolmun, jonka aukaisemi-
•nen on hyvin vaikea. V. 1914 so-
'Slassa puhuttiin vielä sivistyksen ja
•demokratian puolustamisesta, Venä­jän
tsaarinvallan hyökkäyksestä y.
Tn., TOutta nyt ei voi olla puhetta
mistään demokratiasta, ei mistään
" k u l t t u u r i n " auojelemiBesta eikä E u -
Topan pelastami^sta tsaarinvallan
Ja kasakoiden hävitykseltä. Nyt
on Ranskan imporialismilla ruola-haluo,
se yrittää anastaa uusia ain­eita
pieneltä riffien kansalta. Nyt,
äcun vallassa on vasemmistoblokki.
kun mttka demokratia on voitta­nut!
Mitä sanovat! tästä lähestyvien
suurten tapausten esinäytöksestä
menshevikkien ja oikeistosyndikalis-tlen
edustajat, puol-ihenshevististen,
puolueser^äläiffben ammattiliittojen
Johtajat? Siteeraan Ranskan mens-heviikkien
tunnetun johtajan Re-n
a u d e r i n j a oikeistolaisten ammat­tiliittojen
johtajan Jouhaix*in lau­suntoja
parlamentissa. Renaudel
eanoo: "Millä keinoin hallitus toi­voo
lopettavansa sotatoimet Maro­kossa?
Aivan Marokon valtauksen
alussa painosti. sosialistinen puolue
een vaarallisuutta. Kuka kantaa
vastuun taata konfliktista? Meidän
kimppuummo on hyökätty, mutta
kuka on aiheuttanut nämä hyökkä­ykset?
Kritiikkini «i anna teille
«ikcutfU ajatella, ettil me olisimme
tappion toivojia. Sosialistinen puo­lue
ei yleensä vaadi Marokon eva­kuointia,
mutta ei se myöskään salli
sotaa kunnian vuoksi, aotaa, Jossa
tappiolle joutuisi Ranskan väri".
Päävaatimus, minkä Renaudel esit­tää:
" V . 1Ö25 parlamentti ei suostu
vaikenemaan, niinkuin teki v. 1924
parlamentti. Me vaadimme ministe­rineuvoston
puheenjohtajalta, että
iiän käskisi sotilasviranomaisia an­tamaan
meille täsmälliset tiedot so­dan
kulusta (!>. Vihollisten hyök-bäykset
alkoivat huhtikuun tS päi­vänä,
mutta Ranskassa ei siitä tie­detä
yhtään mitään (toukok, lopul­l
a ) " .
Renaudel kysyy, kuinka paljon
Eanskan joukkoja Älarokossa on ja
Jcuinka suuret ovat Ranskan tap«
piot. Kertoo, että Casablankan sai­raalat
ovat täynnä haavottuneita Ja
ettei tuleville enää ole tilaa. Edel-ieen
Renaudel juttelee, etta hän on
iloissaan Painleven ilmoituksesta, et­tä
sotatoimet keskeytetään heti,
2can ranskalaiset saavuttavat enti­set
asemansa. Ja lopuksi tärkein
perustelu sotaa vastaan: "Kysymys
onJRanskan eduista. Juuri nyt, kun
Ranskassa ei ole riittävästi työvoi­maa,
emme salli uusia uhreja Maro­kossa".
Jollei työvoiman puutetta olisi,
olisi se Jo pooli voittoa, sairaalat
saisivat kyilö t a y t ^ haavoittuneis­ta,
^utta Icoaka Ranskassa, näette­kös,
ei ole työttöroyyttS, vaan pain-vastoin
työvoimasta puute, nCn
Ban^n mensheviildt eivät siedä
uusia uhreja. Näin Juttelee Rans-ulottaminen
espanjalaisille alueille".
Niinkuin tiedätte, on Marokossa
käynnissä sota toiselta puolen pie­nen
riffien kansan ja toiselta puo­len
E-spanjan porvariston ja kol­mannelta
Ranskan porvariston vä­lillä.
Kun sota riffien ja espanja­laisten
välillä oli jo tyyten lakannut
niin vasemmistolaisblokin Espan­jaan
lähetetty edustaja Malvey koet­ti
saada sodan uudelleen syttymään.
Nyt kun on löydettävä rohkea sana
kapitalistlryöväreitä vastaan, jotka
ovat hyökänneet pienen riffien kan­san
kimppuuif ja jotka ryöstöetujen-sa
vuoksi ovat valmiit nostattamaan
uuden Europan sodan, nyt sen s i ­jaan
muka proletariaattia edustavat
Ranskan mensheviikit hyökkäävät
III Internatsionaalen kimppuun ja
esittävät tunnuslauseen: "Me em­me
tahtoisi sotatoimia laajennetta­van
espanjalaiselle alueelle".
'On kulunut kymmenen vuotta en-flimäise^
tä maailmansodasta, jossa
imperialistit tuhosivat 10 miljoo­naa
ihmishenkeä. Erikoisesti kärsi
siinä Ranska, jossa vielä nytkään ei
ole yhtään kylää, joka olisi säilyttä­nyt
oikean määräsuhteen miespuoli­sen
Ja naispuolisen väen välillä.
Ranskan maaseutu on rappiolla. Ja
nyt toistavat Ranskan mensheviikit
kirjaimellisesti samaa, mitä puhui­vat
j a tekivät v. 1914. Näette täs­sä
pienen esinäytöksen siinä, mitä
II Intematsionaale huomenna tekisi
jos uusi sota syttyisi. Tästä pie­nestä
esimerkistä näkyy selvää sel­vemmin,
että porvaristo Ja'eosiali-deraokratia
edustavat /nyt kaikissa
peruskysymyksissä samaa leiriä, ja
että porvaristoa ei voiteta, jollei
voiteta II Internatsionaalen petturi-johtajia.
Mutta samalla pn Marokon sota
ollut vissi koe uusille voimille, jot­ka
ovat näiden vuosien kuluessa
kasvaneet. Kun sota v. 1914 alkoi
ei Ranskassa aluksi «llnt yhtään ai­noaa
ihmistä, joka olisi rohjennut
nousta sotaa vastustamaan. Ensi
protestit sotaa vastaan tulivat vas­ta
V. 1915. Nyt ovat tapahtumat
Ranskassa osoittaneet, että jos por­varisto
nyt alkaisi uuden sodan, niin
näkisimme tuhansia, kymmeniä tu­hansia
Liebknechtejä Europan kai­kissa
ratkaisevissa maissa.
Viime vuosina lujittunut Rans­kan
Kommunistipuolue osotti tässä
asiassa, että se on Kominternin kel­po
puolue. Siinä löytyi miehiä,
jotka kykenivät 'Ranskan parlamen­tissa
heittämään halveksuntaa ja
tyytymättömyyttä uhkuvan vasta­lauseen
vasten naamaa niin herroil­le
porvareille kuin heidän hänty-reilleen
mensheviikkien leiristä. E r i ­koisesti
merkille pantava on se seik­ka,
että Kommunistipuolueen puo­lesta
esiintyi nuori, hiljattain nuori­son
riveistä lähtenyt toveri Doriot,
vallankumouksellisten johtajain uö-den
polven tyypillinen edustaja, pol­ven,
joka on kasvanut sodan mels­keessä
viimeisten kymmenen vuo­den
aikana. Doriotin puheen jäl­keen
oli porvaristo Ja menshevikit
haljeta kiukusta. Ne kostivat Do-riotille
siten, että keskeyttivät hä.
nen puheensa, antoivat hänelle muis­tutuksen
ja päättivät antaa hänen
puheensa sensuurille, vaikka parla-menttipuheilla
porvarillisen demo­kratian
lakien mukaan on vissinlai­nen
koskemattomuus. Mutta —
niinkuin aina tällaisissa tapauksissa
— kielletty, sensuroitu puhe kaikin
erittäin voimakkaana kautta koko
maan.
Toveri Doriotin esiintyminen on
ikäänkuin pieni esinäytös siitä, mi­ten
käyttäytyisivät uudet, työväen
massoissa kypsyneet voimsctr jos ta­pahtumat
kehittyisivät Ja porvaris­to
"liskaltaisi sytyttää uuden impe­rialistisen
sodan laajemmassa mi­tassa.
Ranskan demokratia, jota
mensheviikit tukevat, sillä Ranskan
nykyinen hallitus nojautuu menshe­viikkien
tukeen — tämä Ranskan
demokratia on pannut toimeen kjrm-menittäin
vangitsemisia kautta koko"
maan. On vangittu työläiskommu-nisteja,
jotka liimailevat lentolehtisiä
sotaa vastaan, heitä vastaan valmis-teiiaan
uu^ia oikeuijuttuja.
Kun Marokon tapahtumat 'v,'at,
vc-rra:en pienimittainen tulevien!
suiirt<:n mulli/tusten e^iniiytö-, niin j
.'••har.;:;hair;, . oikean-.min Kiinai: ta- i
pahtumat ovat jo .-änänia. varsin •,
huorriattavat. Mutta histc/rialliÄeiti j
ovat nekin vain c-.'."ir,äy:öslä tuleviin, |
paijon iuureziipiin tai:-teluihir;, joi-;
ta Idässä tullaan käymään, jiuis-1
tutamme mieliin Leninin viimeiiet j
huo!r;autuk.-:et Idän merkityksestä, |
joissa hän ennusti, että viime kädes-;
sä on ratkaiseva merkitys suurilla, j
satamilJDonaisilla Idän kansoilla. !
Jo nji: on Kiinan tapahtumilla j
tavaton paino. Mutta vielä suurem-1
man painon aaavat ne sen kautta,'
että ne osottavat pienessä mitassa,
miten maailman tilanne keskeytyy
muutamien vuosien kuluttua, miten
suurimittaisiksi saavat tulevat ta­pahtumat.
Sietämättömän sorron alla on Kii­nan
.5—1} miljoonainen työväenluok­ka.
Toistaiseksi asettaa se talou-delliser>
oa taistelussaan sellaisia vaa­timuksia
kuin Englannin työväki
niihin aikoihin, jolloin Engels kir­joitti
mainion teoksensa Englannin
työväenluokan asemasta, siis run­saasti
puoli vuosisataa sitten. Kii­nan
työväki lakkoilee, työläisiä am­mutaan,
kun he Vaativat sunnuntai-lepoa,
jota heillä ei vielä ole, kun
he vaativat 8 tunnin työpäivää lap­sille
ja alaikäisille. Näiden vaati­muksien
pohjalla, joiden vuoksi K i i ­nan
työläiset lakkoilevat ja panevat
itsensä alttiiksi englantilaisten ja ja­panilaisten
kuulille, voitte kuvitella,
minkälaisessa kurjuudessa Kiinan
työväen massat elävät.
Näiden taloudellisten vaatimusten
verhonsa kiehuu toinen taistelq, jo­ka
paitsi työväkeä, käsittää Kiinan
satamiljoonaiset talonpoikaisjoukot,
käsittää tällä hetkellä Kiinan intelli-genssin,
kauppiaatkin, miltei koko
Kiinan kansan, lukuunottamatta
kourallista mandariineja j a feodaali­herroja
sekä vähäisiä ryhmiä, jotka
ovat itsensä ulkomaisille kapitalis­teille
myyneiden kiinalaisten ken­raalien,
sellaisten kuin Dshantsoli-nin
takana. Kiinan kansa yhtyy
pyrkimyksessä kansalliseen vapau­teen,
kansalliseen riippumattomuu­teen,
se liittyy yhteen vaatimukses­sa,
että ulkomaisten imperialistien,
jotka pirstovat Kiinan palasiksi, on
lähdettävä tiehensä j a Jätettävä maa
rauhaan. ^
Kaksi virtausta on yhtymässä:
työväenliike Ja vielä laajempi kan­sallinen
vapautusliike. Nämä kaksi
virtausta sulautuvat yhteen j a käy­vät
yhä myrskyisemmiksi.
Yhä kärkevämpänä nousee kysy­mys:
kuka astuu Johtamaan tätä
suurta liikettä, mikä päävoima tulee
sen Johtoon? Käy yhä selvemmäk­si,
että tätä liikettä kykenee Johta­maan
vain Kiinan työväenluokka,
jota kansainvälinen työijäenluokka
tukee. On aivan selvää, että K i i ­nassa
ei ole muuta voimaa; joka
kykenisi liikettä johtamaan, anta­maan
sille selvän ohjelman, olemaan
etujoukkona, rautaisella kädellä l i i ­kettä
johtamaan, vaikka Kiinan työ­väenluokka
vielä ÖJ/kin heikosti jär-jestjmyt,
mutta sen tietoisuus kas-vaa
ja se tiivistyy päivä päivältä.
Esitän tässä vain nfuutaman ku­van
siitä, miten petomaisesti Kiinan
kansaa kohdellaan. Ryhmä kiinalai­sia
työläisiä jättää työpaikkansa yh­tyäkseen
lakkoon: kun he kotimat­kallaan
ovat kahlaamassa pienen
joen yli ampuvat englantilaiset ja
japanilaiset sotilaat heitä takaia päin
kuularuiskuilla; kymmeniä kuolleita.
Toinen kuva: sotaväki ampiHi kiina­laisten
työläisten lapsia ja paikalle
jää tapettuina 7—8-vuotisia lapsu­kaisia.
Kolmas kuva: lennätilaitok-sen,
vesijohtolaitoksen ja sähkölai­toksen
työväki otetaan vangiksi j i
revolveri otsalla pakotetaan työhön,
eikä useampaan päivään päästetä
työmaalta poistumaan. Sellainen on
nyt taistelun tilanne.
E i tarvitse olla ennustaja sanoak­seen,
että Kiinan työväessä Ja työ­väkeen
liittyneissä ylioppilaissa he­rää
aseistautumisen tarve, H« koet­tavat
hankkia itselleen sellaisen,
" l e l u n " . Jonka voi kätkeä taskuun
ja jolla ra!5aisevalla hetkellä saat­taa
ampua englantilaista Ja Japani­laista
sotaväkeä Johtavan ja kiina­laisia
lapsia ammuskelevan epäsiki­ön.
Kiinan työläiset Ja ylioppilaat
eivät voi olla ammuntaan vastaa­matta.
Kun he ampuvat vastaan,
silloin imperialistinen porvaristo al­kaa
kirkua, että se «n punaista ter­roria,
niinkuin maailman porvaristo
kirkui silloin, kun Bulgarian vallan­kumouksellinen
väestö yritti itse-ouolustusta.
Meidän on sanottava
heille Jo etukäteen: olette kylväneet
tuulta j a nyt niitätte myrskyä. Im-periaUsteista
näyttää, että nykyiset
tapahtumat Kiinassa ovat jo tava­tonta
myrskyä. Ei herrat imperia­listit,
tämä on vasta pieni tuulen
puuska, tämä on vasta heikkoa a l ­kua,
todellinen myrsky on edessä.
Nykyinen taistelijapolvi sen vielä
näkee.
K - i . Korriir.ttr:: Le.-il.':in joitaes-, p&rliästeja vastaan olivat ne *'edis-:
sa 5 vuotta sitten :a aSkaisemmin'. t;.T!eitä''' kar.sc.ja, mutta Europa, '
se.'i cjatuLser:, että kansai.^-.vä- jcssa ajettiin y^. yhä vielä r^yt aje-'
li.nen vallankamoas ei i:ehity aino-: taen työväkeä teuraaksi i.mperialis-.
a.^taan työväenliikkeestä, vaan myös-'min kunniaksi, on tässä • nuelessä ^
Idn lalonpoiksiäliikkeestä j a s-orret-; maapallon takapajuinen osa. Arve-1
tuJe.^ kansojen liikkeestä, niin' fil-1 lenpa, ettei ole tarpeen muodostaa |
loin näytti tuo lausunto aivan ou-1 erikoista venäläis-aasialaista inter-j
delta, monesta nä;-:ti se vain teo-', natsionaalea. Mutta on aivan sei-!
reettiselta raken-^^ielmalta^ Nyt on: vää, että Venäjän työväenluokka on
tuo teoria tullut lihaksi ja vereksi. | Europan ja Aasian maiden rajalla..
.Sorrettujen kansojen kansallisesta j Sentähden herättää vallankumouk- j
vapausliikkeestä tulee silmie.mme; semme suurta vastakaikua niin Län- I
edessä kansainvälisen proletaarisennessä kuin Idässäkin, ja nj-t herat- i
vallankumouksen osa. Olemme va- i tää se Idässä suurempaa vastakai- ;
kuutetut voitostamme paitsi sen pe- l kua kuin osasim.me odottaakaan. i
rusteella, että koko maailman työ-. - j
väki on puolellamme, myöskin sen • Osastojeil JE JärjeStÖ- i
perusteella, että se johtaa muka-j ^ x «i x i i. ^
naan talonpoikaisten ja alkaa joh-• JGIl OSOteillllOtllkset i
taa mukanaan satamiljoonaisia sor­rettuja
kansoja.
Millaiset ovat Kiinan vallanku­mousliikkeen
perspektiivit? Olemme
nähneet, kuin työväki alkoi-10 tun­nin
työpäivän vaatimuksesta ja lo­petti
vaatimukseen, että imperialis­tien
sotajoukot on vietävä pois Kii­nasta.
Erinäiset piirteet Kiinan ta­pauksissa
muistuttavat ihmeen täs­mällisesti
Venäjän tapahtumia 1905.
Bov/ie'n S. S. o:ton kokoukset pi |
detään l:nen ja 3:ma3 sunnuntai I
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo- (
wie, via Solsqua, B. C i
B c a v e r Laken Lorne Farmari Y h ­d
i s t y k s e n kokoukset ensimäinen
sunnuntai kuussa Beaver Laken
Ilaalilla, alkaen kello 1 päivällä.
Kirjevaihtoosote: Beaver L. L. F,
Yhd. Nairn Centre. Box €0, Ont,
Osa Kiinan intelligenssistä on jät- Canadan Kommunistipuolueen Suo-
' malaisen Järjestön sihteerin osoi­te
on: A . Hautamäki, 957 Broad-view
Ave., Toronto, Ont.
C o b a l t i n S.3. osaston osote on: Box
tänji; valtuutensa kunnallishallin­noissa
ja kaupungin duumissa —
aivan samoin kuin meillä v. 1905.
Yliopistojen vastalauseita, ylioppilai­den
esiintymistä — aivan kuin
meillä V. 1905. Samalla kun vaadi­taan,
että sotaväki on vietävä pois
Kiinasta, samalla vaaditaan, että on
esitettävä anteeksipyyntö Kiinan
kansalle.
Voimme olla vakuutettuja, että
lähiaikoina tulee laadituksi laaja
Kiinan vallankumousliikkeen edel­leen
kehittämisen ohjelma*
Yhä kuuluvammin kaikuu vaati­mus:
yhtynyt vapaa, riippumaton
K i i n a ! Yhtynyt, sillä Kiina on pirs-toontunut
useampaan osaan. Yhty­nyt
siksi, että Pohjoinen ja Etelä
avat olleet alituisessa riidassa kes­kenään
j a tästä riidasta ovat hyö­tyneet
ulkomaiset imperialistit. V a ­paa
ja riippumaton siksi, että Kiina
on maailman pääoman tiukan sor­ron
alla. Kun toveri Lenin Komin­ternin
toisessa kongressissa määrit­teli
kansallisuuskysymyksessä ohjel­maa
Idän kansoille, sanoi hän: "Neu­vosto-
aate on niin yksinkertainen,
niin käsitettävä, niin läheinen laa­joille
kansan massoille, että se löy­tää
tiensä sellaisiinkin maihin kuin
Intia ja Kiina, ja epäilemättä tu­lemme
aikanaan näissä maissa nä­kemään
neuvostoUisen hallitusmuo­don".
Tällainen tulee liikkeen viimeinen
aste olemaan. N ^ ^ Pit^^äll^ se ei
ole vielä päässyt. " Liikkeen nykyi­sellä
asteella täytyy Kiinan työ­väenluokan
liittää ympärilleen K i i ­nan
kansan kaikki voimat, jotta voi­si
antaa iskun pääviholliselleen, ko­ko
Kiinan kansan viholliselle. Tar­koitan
Japanin, Englannin, Rans­kan
ja Amerikan imperialisteja. Nyt
tarvitaan yleiskansallinen yhtymä.
Minusta näyttää, ettäj nyt anne­taan
Kiinassa työväen ja kaikkien
työväkeen yhtyvien vallankumouk­sellisten
voimien aseistautumisen
tunnussana. Tietenkään ei yleinen
aseistautuminen ole helppoa maassa,
missä vain 5 pros.*^ väestöstä on l u ­kutaitoista,
maassa, missä kaikki
mahtavimmat imperialistiset suur­vallat
kouristavat kurkusta vallan­kumouksellista
kansaa. Mutta pal­jonko
oli aseita työväellä Venäjällä
silloin kun ensi kerran heitettiin
aseistautumisen tunnussana? Pal­jonko
oli aseita työläisillämme en­nen
tammikuun 9 päivää 1905?
Englannin ammattiliitot ovat tois­taiseksi
horjumatta täyttäneet inter-natsionalistien
velvollisuuden Kiinan
liikkeeseen nähden. Sillä on tava­ton
merkitys sentähden, että sitten
karttaliikkeen aikojen ei Englannin
ammattiliitoilla ole ollut internat-sionalistista
kantaa.
Monet Europan työläisistä eivät
vielä käsitä, kuinka tavaton merki­tys
Kiinan tapahtumilla on. Euro­pa
on suuri mannermaa, mutta ny­kyisessä
kansainvälisessä vallanku­mouksellisessa
mielessä se on vain
"provinssi". Ja provinsialismi on
vallalla Europan työväen huipuissa.
Heistä Intia saa herättää mielen­kiintoa
meissä, mutta heitä se ei
-liikuta. Luin äsken erään englan­tilaisen
terävän suunnitelman, kuin­ka
on rakennettava neljä "intemat-sionaalea".
Yksi intematsionaale
Amerikaan ja siihen liittyviä maita
varten. Toinen europalainen poliit­tinen
intematsionaale. Kolmas eu­ropalainen
ammatillinen intemat­sionaale.
Ja neljäs intematsionaale
— Venäjä j a Aasia. Muodostakoot
Venäjä Ja Aasia "oman" intemat-sionaalensa.
Tuo on tietysti perin
naivia, mutta totuuden hiukkanen
sisältyy siihen, että toisen Internat­sionaalen
tylsimmätkin edustajat al­kavat
vähitellen hoksata sen elä­vän
verisiteen, mikä on olemassa'
Venäjän vallankumouksen Ja Idän
kansojen välillä, Europan vallanku­mouksen
Ja Aasiassa nousevan val­lankumouksen
välillä.
Jo V. 1912 kirjoitti Lenin^ " t a k a ­pajuisesta
Europasta" Ja "edisty­neestä
Aasiasta", äitä että kun Aa­sian
kansat nousivat taisteluun im-l
y . - CANADASTA SUO]\iEEX
O S L O N T A I KÖÖPENHAMINAN K A U T TA
Yhä lisääntyvän kannatuksen joKSosta mikä meidilr: c-unaaa-laLsen
reittim.me osaksi on tullut on yhtiö lisännjt seuraavan ir.ir.
kavuoron H a l i f a x i s l a suoraan Skandinaaviaan.
Purjehdukset H a l i f a x i s t a , N . S.
S. S. H E L L I G O L A V , J o u l u k u u n 5 p.
A L E N N E T U T K O L M A N N E N L U O K AN
edestakaisten matkain hinnat
SäästäkHä $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Iivttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa h>-ttipaikka paikalliselta asiaraieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
C A N A D A S S A M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai ku-joittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St, W i n n i p e g . C a n . 51 Upper Water St„ Halifax, Can.
J , V . K A N N A S TO
B o x 69, Sudbury, Ont., C a n.
81fl Cobalt, Ont.
Creigbton Minen K, P. Suomalaisen
osaston työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toinen ja nel­jäs
sunnuntai kello 2 päivällä.—
Kirjeenvaihto-osote P. O, Box 92,
Creighton Mine, Ont,
Colemanin s.s. osaston Kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i,p, Kirjeenvaih­to-
osote: S. S, Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
K . P . S . J . Cotean Hillin osaston työ­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje-vaihto-
osote on: J. E, Koski,
Sawyer, P. O,, Sask,, Canada.
Fort Williamin S.s. osaston työkoko­ukset
pidetään Joka kuukauden 1
ja 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St.
Finlandin K. P. S. OS. työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvahto-osote: K.P.S.
osasto, Finland, via Barvvick, Ont.
Fort Francesin Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osas­ton
kirjeenvaihtajan osoite on:
Emil Söderholm, Fort Frances,
Box 804, Ont., Can.
K. P. S. J . 2:8en piirin Piiritoimi­kunnan
sihteerin osote on: H.
Elimen, Box 26, Sudbury, Ont.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N S.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 J.p.p. Osote S.S. 0-
sasto, Intola, Ont.
Lake Coteaao Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun­taina,
kello 1 päivällä. Postioso-te
Box 13, Dunblane, Sask.
Ladysmithin S. S. ooaaton kokouk­set
pidetään Joka toinen sunnuii-tai,
alkaen kello 7:män illalla.
Kirjcenvaihtoosote on Box 263,
Ladysmith, B. G.
Larder Lake C. K. F. Suomalaisen
osaston osote on: Box lÖ, Larder
Lake. Ont.
Levaekin S. S. 0: t on kirjeenvaih-
• tajan osote on: S. S. Osasto, Le-vack
Mine, Ont Box 72.
Long Laken K P . S . osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sun­nuntai
klo 2. Kirjenvaihto-osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont.
K. P. S. J . Nammolan osaston osote'
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nummolan osaston osote on: C. K.
P. S. J . , osasto. Box 29, Shauna-von,
Sask.
Nolalnn S- S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
Ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä. Kirjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. Ä. D., Oct
Nipison S.S. osaston työkokoukset p i ­detään
Joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
ja kirjeenvaihto-osote on: S.s. o-sasto,
Box 11, Nipigon, Ont.
K. P. S. J . North Brnnchin osastoa
osote on: Sanna Kannasto, Box
430 Port Arthur, Ont.
C. K. P. S. J . Pottsvillen osaston
varsinaiset työkokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäinen
ja kolmas sunnuntai kello 2 J.pp.
Osote: C. K, , P . S- J . Pottsvillen
osasto,, Porcupine, Ont.
Pohjois-Ontarion piiritoimilninQan
sihteerin osote on: Box 297, Tim-mins,
Ont. '«
Port Artbarin osaston kokoukset o-vat
Joka toinen sunnuntai &eIIo
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St., sekä' nai^ai^ton kokoukset
Joka toinen torstai Eirjeenvaih-to-
osote: 316 Bay St, Port A r ­thur,
Ont
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
H a l i f a x i s t a Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaudetta.
TURISTIMATKAT
E R I C H J . K O R T E ,
P o r t A r t h u r , Ont., Can.
N E W YORKISTA
STOCKHOLM elok. 1 p,
DROTTNINGHOLM elok 20 p,
STOCKHOLM syysk, 10 p,
DROTTNINGHOLM syysk, 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p.
DROTTINGHOLM marras. 21 p.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
HALVAT
K O L M A N N E S S A LUOKASSA
Suomeen ja takaisin Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum­pikin
matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa j a päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat njl-piletit
saadaan lähimmältä pai-
SWEDISH AMERICAN LINE
51$ St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipeg, Man.
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th floor.
J ! V. KANNASTO. ERICK J. KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont,, Can,
P A R H A A T PEHMfeÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
. Suomalainen Virvoitusjuomaliike
"HOWDY" uusi juoma,
S A K L E T T I A , KANTIA ja WESTON PISKETTIÄ aina varastossa.
Port Arthurin piiritoimikunnan ko­kous
on joka kuukauden ensimäi­nen
tiistai P. Arthurin haali^sa,
316 Bay St., kello 8 illalla, K i r ­jeenvaihto-
osote on samaan paik­kaan,
Rosegroven suom. K, P. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
toinen sunnuntai klo 1 J. pp. K i r ­jevaihto-
osote: Hilja Hiltunen,
Rosegrove, P. O. Ont
Sauit Ste. Marien K. P. S. osaston
työkokoukset pidetään Joka toi­nen
sunnuntai ja ohjelmakokouk-shet
toisina alkaen kello 8 i. p.
Osote: 126 Thompson S t , Sault
Ste. Marie, Ont .
C. K. Sndburyn suomalaisen, osas­ton
kokoukset pidetään Liberty
Haalilla Joka toinen sunnuntai;
Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont
Sointalan osasto, osote: Sointula,
B. C. Työkokoukset kuukauden
1 Ja 3 sunnuntai kello 1„ Ohjel-makokoukset
samoina päivinä kel­lo
3 i.p.
South Porcopinen 8.S. osaston tySEco-koukset
pidetään Joka töinen aiin-nuntai
kello 7.30 jpp. Sbrjeon-vaihto-
osote Box 528.
rimminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnimtaL Osaston Edrjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistymässä Järjestäytyminen kai­vanto-
ia metsätyöläisten Järjes-töör
Tarmolaa W. P. S. Osaston työko­koukset
ovat Joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
510, Port Ärtliar, Oat.
K. S. J:n Toronton Osaston työko­koukset'
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja Kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8-00,
Ohjelma- Ja keskustelukokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden toi­nen
Ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. b.
Osasto, 957 Broadvievr Ave.
Cau. Tyolaisp. Vancouverin suomal,
osaston varsinaiset kokoukset pi-detään
Joka kuun toinen ja nel­jäs
keskiviikko 7,30 j.pp. 2605
Pender S t E,
K: F. S. J . Wanupin osaston kun-kausikokoukset
pidetään , pKa
kuukauden 3:mas sunnuntai uo
2 J,pp. Postiosote: Quartz, Vnt-
K. P- S. J . Web.ter. Comersin 0-
saston kokoukset pidetään, ensi--
mainen Ja kolmas sunnuntai kuu­kaudessa
kello 7.30 llaUa. Kirje-vaihto-
osotc on K- Kukkola Webs-ters
Comers, B. C.
Yhdysvaltain W. P. 6. Järjestön
Keskusviraston ja Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation 1113
W. Washington S t , Chicago, VI
Lamber Workera Industrial U»»''"»
of Canadan
toimisto osotteet ovat:
Ontarion pimn sihteeri Henry Kul­mala,
121 Huron S t , Sault Ste.
Marie, Ont, Canada.
KaUe l a i h o , 158 Secord 6 t , P<»rt
Arthur, Ont
V. Valo, P. O. Box 421. Timniii*
Ont. - «.
T y ö l ä i s e t : Järjestykää pa­rempien
eKBchtoJen oaavtrttanriseJ:-
Urhe
C. K. S.
komitean toi
juhlissa,, hein
Coteaun s. o
tuivat mielen
Kilpailuja
eri lajeissa,
miesten kolm
kolmiloikka j:
Ottelu muc
seksi. PaUcii
raavasti.
1. 'Ilmari A
. 2. Valter ]
3. William
Parhaat/tu!
vat:
Kolmiloikka
1/4 tuum.
Kuulantyön
jalk. 10 tuum
100 m. juo
sek.
Poikasten 1
riutui voittaja
1. Frank V,
2. Edw. Hit
3. Viljo Pa]
Sitten seun
sille. Palkini
1. Ellen La
2. Toini Hä
3. Viola Hii
(Uusinnassa
välillä voitti ]
16 sek.)
Osastojen
1,500 m. viest
joukkueille, ja
sille joukkueil
viestinjuoksu,
tautui 3 osas
Lake Coteau,
W. Niemi ja }
(E. Hietala, i
to ja W. Järv
(I. Ahola, V.
der, L. Laak»
800, 400, 200
linjalle asettui
ja M. Pelto,
käsiinsä nuori
tala pitäen y
Puolimatkassa
Pelto, joten
Rock Pointin j
kueiden väliset
taian sisukkaa
taja-asemaansa
lisestL Ahol
(noin 200 m.
tlvat molemmi
loppuspurtissa
jättäen kilpaili,
miehet, V . Lei
olivat melko
pien matkojen
parhaansa, mut
jat kuitenkin
matkaa, suoritf
4 m. 15 sek., I
Ien 4 m. 26 sei
Viestinjuoksi
J ^ n huono, 1
epätasaisen ja
juoksu tapahtn
P^vän kuui
oli osastojen
KilpaHiyoina; o
Eock P^Bt, C