Vapaus, August 20, 1925

              'mm
Caatto ssomalaiseB työTlestSa Maeskanjsattais, nmes-
^ SadisryEsa, Oct, joica tiistai, torstai ja lausotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEÄ.
VAPAUS (Liberty)
T&e only orgsn of Finimh Worker3 fa Canada. Pob-
HÄfid in Sadbt2ry, Ont, every Tuesday, Tharsday and
Satorfjay.
Eegistered at the Poet Office Department, Ottavira,
sgcond cl&ss rogtter.
General advertising rates 75c per coL inch. i i i -
Edmnm charge f«.r eingle ineertion 75c- The VapaoB
la the best edvertising medium among the Finnish
People In Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kaimailmotukset $2.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoilmotokBet 50c palstatnama.
Kimenrauutorilmotukeet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäamotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa.
KooUmanilmotukBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Ailtoslauseclta ta! muistovärssylta.
Halataantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekerlaa.
Tilapäfsämottajien ja ilmotneakenttaunen on, vaa-dlttaesga,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. §2.26, kolme kk.
41.50 ja yksi kk. 75c. . , . e„
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $6.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75. „_
Tilauksia, joita ei nenrfci riha, ei tö.Ha lähettämään.
p i t s i asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-tojifisa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
»oieen torstaina jkello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
«f* p L h p I i n 1038. Postiosote; Box 69, Sudbutjr, J)nt.
Jos ette milNIn tahansa saa vastausta ensimaiseen
Cdrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
eöreoonallisella n!&>«llä.
J . V. KANrv^STO. Liikkeenhoitaja.
Punainen kovahiili
Tällä otfiikolla varustetussa kirjotuksessa kirjottaa
Alex Reid «Daily Workerissa» antrasiitti (kovanhiilen)
alueen hiilenkaivajain kamppailusta seuraavaa:
Antrasiittihiilen väri on punainen.
Pennsylvaniassa tuotetaan miljoonia tonneja kovaa
iiiiltä vuosittain. Ja jos jcalsot sitä lähemmin, näet pu­nertavan
väripeitteen sen pinnalla, Jcun ee maanpäällä
nostetaan maan uumenista.
Punaisia tahroja hiilipalasten särmiin takertuneina
lihanriekaleineen loistaa auringonvalossa, kun hiili kaa*
detaan ränneihin lajittelukoneiston rätinän ja räiskeen
sekä hiilenpölyn keskellä.
Se on ihraisveren punaa. Ja, kun pojat poimivat
(orkyä pois hiilen joukosta, kun se kulkee pöytien y l i ,
eivät he havaitse niitä tummia pehmeitä siekaleita, mikä
kivihiilen joukkoon on sekottunut. He ovat kyllä ennen
ne huomanneet — mutta he ovat niin usein niitä näh­neet,
etteivät sellaista enää huomaa..Se oh osa heidän
työstään.
Heinäkuun 8 ptnä'murskaantui kolme miestä kuoli­aaksi
valtatunnclissa uusina kaivosl^ien rikkomisen
uhreina. Lain mukaan pitäisi olla pakoaukkoja miehiä
Varten «ei harvemmassa kuin joka 60 jalan päässä toi­sistaan:
». Nämä aukot tulisi pitää puhtaina, jotta kai­vostyöläiset
tunneleissa kulkiessaan tai niissä työsken­nellessään
voisivat väistää hiilivaunuja. Mutta mitään
pakoaukkoja ei niillä seuduin ollut, joten miehet siis
suorastaan joutuivat kuolemonansaan. Lait eivät mi­tään
merkitse' kovanhiilen kapitalisteille.
'Mitkä ajatukset olivatkaan näitten miesten mielissä,
kun näkivät asemansa? Epäilemättä havaitsivat iie min­kälaiseen
ansaan he olivat joutuneet, ja paoA mahdot­tomuuden.
Ne olivat perheenisiä ja aviomiehiä, joilla
oli omat toiveensa tulevasta päivästä, jolloin he voisi­vat
antaa lapsilleen paremman elämisen mahdollisuu­den
kuin heillä itsellään oli ollut, antaa heille oppimis­mahdollisuuden
ja rakentaa pikku kodin äitivanhuksel-le,
jotta hän voisi vanhuutensa päivät turvassa elää, i -
loisena ja vapaana siinä tietoisuudessa, että vuokrata­lon
isäntä ei enää voi heitä pelottaa.
Se tapahtui nopeammin kuin me sen kertoa voimme.
Vaunujono vyöryi heidän ylitsensä . . .
Pakoaukkojen rakentaminen ja kunnossapitäminen
maksaa vain muutaman sentin lisää ja laki erikoisesti
sitä vaatii.
Y l i 500 miestä vuodessa on murskattu kuoliaaksi
antrasiittikaivoksissa ja 90 prosenttia näistä ön ollut
suoranaisen huolimattomuuden seurauksena hiiliparoo-nien
taholta ja 2,200—^2,500 on loukkaantunut enem­mässä
tai vähemmässä määrässä. Mutta mitäpä siitä?
Yhtiöille ei maksa mitään tämän teurastuksen jatkami­nen,
kun taas maksaisi muutaman sentin pakoaukkojen
kunnossapitäminen.
Ja, sitäpaitsi, tässä teollisuudessa on liiaksi miehiä
nyt — 200,000 yli tarpeen; niin ainakin kaivosten o-mistajat
sanovat, niin myös sanoo J . L. Lewis, hiilenkai-vajaien
järjestön presidetti.
1923 oli Glen Alden Coal Co:n saalis $3,125,895 —
kolmen kuukauden ajalla.
1924 oli Lehigh Wilkes Barre Coal Co:n saalis $7,-
404,010.
1923 oli Philadelphia & Readin Co m saalis $5,375,-
285. Ja Pennsylvania Coal and Coke korporatsioni kah
masi V. 1924 $1,115,658.
Nämä neljä yhtiötä ovat kahmaisseet vuodessa noin
$17,020,848.
Kaivosaukon ympärillä seisoo kaivostyöläisten jouk­ko,
1,000 veljeä samalta ympäristöltä, päät alas painu­neilla
ja paljaina. Voimakkaita ja rivakoita miehiä o-vot
nämä kaivosmiehet, jotka tässä nyt seisovat, saat-taak^
en viimeiseen lepoonsa —viimeiseen pakoauk­koonsa
— JiSma surmatut veljensä.
Kyyneleet valuvat hiljaa monista siJmi-lS, kun se
viimeinen toimitus suoritetaan, l l i r i t olivat hyvin 'tun­nettuja
ja kunnioitettuja sillä seudulla. Ja raskain puo­l
i tästä murhenäytelmäitä on vielä kertomatta.
Tänä iltana tuolla kuolleitten kaivosmiesten hökke­leissä
palavat öljylamput Murheen %'arjo lankee leski­en
koteihin. Isku oli liian yllättävä, ei mitään valmista­utumista,
sallittu, kun murskaUujen miesten jätteet kii­dätettiin
koteihin ennen hautausta- Mustan murheen ja
epätoivon näky, ahdistuksen j a gurun paino näkyy vai­mojen
kasvoilla, heidän mielensä on lannistunut, ko­ko
heidän elämänsä on murskana. Kuva on järk>ltävä
katsella, kun pienokaiset huutavat isää: cMinä haluan
isäni!»
Hetkiseksi jätän tämän murheen näyn ja katson sii­hen
kuvaan, minkä Waldorf Astoria Hotelli New York­issa
tarjoo ja jonka tämän kirjottaja joku viikko sitten
näki. .Mikä vastakohta! Siellä loiseläjäin, kivihiileno-mistajain
vaimot ja tyttäret jalokivin peitettynä vete­lehtivät
pöytien ympärillä, jotka ovat kaikenlaisilla
herkuilla katetut. Ja pari orjaa odottaa heidän lähetty-villaan,
valmiina palvelemaan pienimmänkin viittauk­sen
saatuaan. Hivelevästä musiikista huolehtii näkymä
tön orkesteri ja geraniumin tuoksu täyttää ilman.
Tämä asiaintila jatkuu niin kauan, kun yksityiso-mistuselle
perustuva järjestelmä vallitsee.
Saartopolitiikan vararikko
Muutamista viimeisistä sähkösanomatiedoista päät
taen luultiin Englannin vanhoillisten hallitusmiesten
sotainnon hieman lauhtunen ja heidän neuvostovaltaa
vastaan käymänsä saartosodan valmistelun ainakin väli
aikaisesti pysähtyneen. Tämä tuntui sitäkin uskomattomam
malta, että Chamberlain, Englannin imperialistisen po
litiikah nykyinen johtaja ei saanut kiihkeille sota-ai-keillensa
riittävän avointa kannatusta.
Itse Mussolinin hallituksen ilmotettiin kieltäytyneen
allekirjottamasta neuvostovallalle Kominternin karkot­tamiseksi
laadittavaa noottia, ja Ranska taas epäili laa­jentaa
seikkailurintamansa, sillä Marokossa — sekä o-massa
epäluotettavaksi käyneessä armeijassakin sillä jo
oli kylliksi tehtävää. Ja pitihän Englannin teollisuuspu-lan
ja vallankumouksellistuvan ammatillisen työväestön
vastalauseen olla vakavana varotuksena.
Mutta viimeisimmät tiedot kertovat Chamberlainin
jatkavan entistä kiihkoisammin sotapuuhailujansa. Tuo
vanha imperialismin peto tietää hyvin, että jos mieli
vielä kerran yrittää käydä neuvostovallan kimppuun ai­van
avoimesti, niin se voi johtaa entistä uhkaavampaan
tyytymättömyyteen oman maan työläisten taholta ja pu­haltaa-
ilmi bolshevismin «murhaliekin» isänmaallisten
työläisten Englannissakin.
Siksi loordit koettavatkin keskittää sotaimonsa hie-manystävälliserapään
toimintaan — saartosotaan. Ja
heidän käskystään kokoontuukin ensi kuussa Räävelissä
kansainvälisen kapitalismin nahkoineen ja 1 uineen os­tettujen
lakeijain: Suomen, Viron, Latvian ja Puolan
ulkoministerien konferenssi, jossa neuvotellaan —tieten­kin
Chamberlainin ohjeiden mukaan — «yhteisestä puo­lustuksesta
jonkin ulkovallan tahoha tulevaa hyöldcä-ystä
vastaan:», mutta joka — kuten toistaiseksi vielä
sangen varovaisena esiintyvät Saksan porvariston sano­malehdet
sanovat — merkitsee «neliliiton muodosta­mista
neuvostovaltaa vastaan.»
Että tämä imperialistien valmistelu ei tähtää vain
saartosotaan, siitä on todistuksena se, että velkainen ja
nälänhädän partaalla oleva Rumania on aivan viime
päivinä tehnyt suuria sotatarvetilauksia Englannista. Ja
Englannin kyselyt meritukikohtien saamisesta Latvian
JQ Viron rannikolla puhuvat nekin puolestaan loordeil-la
olevan verisempiäkin suunnitelmia mielessään.
Somalla on muistettava se kiihkeä neuvostovaltalais-vastainen
politiikka, jota juuri Englannip johdolla ja
eritoten Kiinan tapahtumain yhteydessä Kaukaisessa I-dässl
on imperialistien taholta käyty neuvostovaltaa
vastaan. Puhutaan «englantilais-japanilaisen» liiton
mahdollisuuksista Amerikaa vastaan, mikä loppujen lo­puksi
merkitsee imperialistien liittoa proletaarivaltaa
vastaan.
Nämä kaikki tosiasiat osottavat miten neuvostoval­lan
saartoyritykset jatkuvat. Ja jos kapitalistimaita ei
pelottaisi niiden välisten omien ristiriitojen kärjistymi­nen
ja niiden seuraukset, jos kapitalisteja ei kauhistut­taisi
se «kommunismin aave», joka heidän omissa mais^
saan kummittelee, niin ne olisivat jo aikoja sitten käy­neet
lopulliseen taisteluyritykseensä neuvostovaltaa vas­taan.
Mutta kapitalistit eivät tahdo uskaltaa, sillä ne tie­tävät,
että ensimäisen proletaarivallan puolesta käyvät
taistelua miljoonat raatajat vihollistemme hallitsemissa
maissa.
—Kiihkeää taistelua Kommunistisen Internatsionaa-
Ien puolesta käydään kaildcialla. Jouldcovaiigitsemisia
Puolassa, Rumaniossa, Kre&assa, Jugoslaviassa, Ranskas­sa,
Sakessa, Egyptissä y-m. puhumattakaan Bulgarias
ta, jossa kommunistien veri virtana vuotaa. Työväen
luokan parhaat taistelijat teljetään vuosikymmeniksi
vankityrmiin tai telotetaan aivan mitättömistä asioista.
Useissa maissa ovat kommunistipuolueet julkisia, mut­ta
puolueeseen kuulumisesta rangaistaan kuitenkin 'jul­masti.
Siitä huolimatta — tai juuri sentähden — tais­telu
kiihtyy. Puolueet kasvavat uudelleen, kehittyvät lu­jiksi
vallankumouksellisiksi puolueiksi ja maailman
taantumidisen iskujen sataessa takovat itsestälm todelli­sia
Iraisismin esikuntia.
Sinovjev.
Keski-Ontarion äskettäin pidetys­sä
piirikokoukseEsa oli Sadboryn o-
£a£ton alustamana käjnteltävänä ky-
£>'inys puolueen uudelleen järjes­tämisestä.
. Toveri A. T. Hill on
jo aijemmia selostanut jossain mää­rin
kysymystä Kominternin malli­sääntöjen
pohjalla. Samoiir-Eteen-päin-
lehti rajan toisella puolella.
Sudburyn osastossa ja edellämaini­tussa
piirikokouksessa käydyn kes­kustelun
ja niissä lausuttujen toi­vomusten
johdosta on allekirjotta-nut
ottanut vaivakseen koettaa se­lostaa
asiaa. Tässä esitettävät mie­lipiteet
ovat osittain edellämaini-tuissa
keskusteluissa ja osittain
puoluetovereiden keskinäisissä kiis­toissa
esitettyjä.
Solajen jörjestamiBen
Arvellaan että ei edes yksi kym­menestä
puolueemme suomenkieli-sestä
väestöstä taida maan kieltä
siinä määrin että voisi toimia muun­laisessa
kuin suomenkielisessä työ-maasolussa.
Kun suomalaiset y^
leensä pyrkivät työmaihinkin ryh­mittymään,
niin -on heidän velvolli­suutensa
(sikäli kuin joukossa on
puolueemme jäseniä) perustaa työ-maasolu.
Se voi toimia millä kie­lellä
tahansa. Mutta toisaalta on
tuollaista useinkin tilapäistä työ-maasolua
vaikea järjestää puolue-yksiköksi,
joka perisi m.m. jäsen­maksuja
ja toimisi muutenkin puo­lue-
elimenä. Yleensä ollaan tässä
kysymyksessä' sitä mieltä että työ-maasoluihin
järjestämiseen ei olisi
ryhdyttävä, vaikkakin se yleensä
tunnustetaan oikeaksi järjestömuo-don
pohjaksi, kovin jyrkällä ja pi­kaisesti
toimeenpantavalla päätök­sellä.
Vaikkakin suomalaiset tällä
mantereella yleensä pyrkivät kopei-lemaan
erinomaisella järjestynei­syydellään,
niin ei sen voima luok­katietoisuuden
ja kommunististen
aatteiden syvällisyydessä ole pää­lukua
vastaava. 'Kovin hätäinen ja
jyrkkä päätös tietäisi että voisim­me
' möhettää huomattavan joukon
jäsenistöämme.
Asiaa koskevat johtopäätelmät
voidaan tiivistää seuraaviin määri­telmiin:
1) Maanviljelysseuduilla olevat
osastot muodostuvat kyläsoluiksi.
Sikäli kun niiden jäsenet kulkevat
muualla töissä on heidän velvolli­suutensa
ottaa osaa- työmaasolujen
toimintaan.
2) Kaupunld-ö^qstot ovat vel­voitettavat
muodostumaan työmaa-ja
katusoluiksi johonkin vissiin ajan­kohtaan
menneqsä, jolloin ne menet­tävät
puolueosaston oikeutensa.
KielijSrjeitojen lakkauttaminen
Puolueemme englanninkielisen jä­senistön
keskuudessa on Work€r-lehdessä
esiintyneistä kirjotuksista
päättäen yleisesti vallalla se mieli­pide
että kielijärjestöt ovat lakkau­tettavat
olemasta puoluejärjestönä.
Onpa joku pannut kyseenalaiseksi
vieraskielisten lehtienkin olemassao­lon.
Komintern on tehnyt asiasta
velvoittavan päätöksen, jota meidän
on pyrittävä vilpittömästi toteutta­maan.
Tehtäköön tässä muutamin vedoin
selväksi, mitkä seikat sen lisäksi vel­voittavat
meitä lakkauttamaan kie-lijärjestömme.
Asioita tuntevalle on
päivän «selvää että puoluekoneistom­me
on turhan vuoksi liian njonimut-kainen,
jopa sellainen etteivät useat
ole siitä lainkaan selvillä. Otamme
tähän esimerkin Keski-Ontarion pii­ristä.
Tässä piirissä olevat suomalai­set
osastot muodostavat Suom.jär-jestöön
kuuluvan piirijärjestön, joka
on suhteissa järjestömme toimeen­panevan
komiteaan, joka taas on
yhteydessä puolueen toimeenpane­van
keskuskomitean kanssa. Kun
piirissä on yksi ukrainalainen osas­tokin,
niin on Ontarion maakunnan
käsittävä puolueen • piirijärjestö a-listanut
Keski-Ontarion aluepiirijär-jestöksi,
jonka toimikunta on suh­teissa
osaksi Keski-Ontarion suoma­laisten
osastojen piirijärjestön toi­mikuntaan,
mutta pääasiassa puolu­een
Ontarion piirijärjestön toimi­kuntaan
ja^se edelleen puolueen toi­meenpanevaan
keskuskomiteaan.
Se on'riivatun monimutkaista ja
kauheata. Ja turhan vuoksi. Se täy­tyy
kenen tahansa tunnustaa. lisäk­si
se .vaikuttaa taannuttavasti puo­lue-
elämäämme, siten ett^ pysym­me
edelleertkin karsinoituna omaan
kieliryhmäämme, emmekä pääse sii­tä
vapautumaan toimiaksemme voi-maperäisemmin
kansainvälisesti, kai-kenikielisten
työläisten rinnalla.
Tätnä huono asiaintila voidaan lo­pettaa
lakkauttamalla kielijärjestöt.
Silloin tulee puoluekoneistomme pe-rip
yksinkertaiseksi j a kaikille ym-ihärrettäväksi,
j a toimintamme muo­dostuu
vapautuen Icansallisuusra-joista
todelliseksi pnolnetoiminnak-si.
Suomalaiset työläiset voivat saa­da
puolueen keskuselimissä suhteel-
Usen edustuksen jos se nähdään tar­peelliseksi
ja jos heillä on tarpeet
jQrkeneviä miehiä ja- aaisia.
Puolueen elimellinen järjestys
muodostuisi' seuraavanlaiseksi: 1)
Solu. 2) Paikkaiuntaosasto. 3) A-i^^^^^^ ankarasti liittohalUtuk-luepuri.
4) Piirijärjestö. Nämä oli- ^^n siirtolaisdepartementin- vasta­avat
johtavien elimiensä kautta yh­teydessä
suorassa linjasa ylöspäin
ukseen ran^fka.
puolueen johtoon ja edustajdcoko
LalHlstetta Canadan Suomalai­nen
Järjestö.
väitteitä, joita departementti on
julkisuudessa levittänyt torontolai-sen
työväenedustajan James Simp­sonin
brittiläisessä yleisessä työvä­en
kongressissa Lontoossa esittä-jmiä
väitteitä vastaan. James Simp-ison
nimittäin vakuutti, että siirto-
T. k. 13 päivän lehdessämfne oli laisilla Canadassa ei nykyään ole
Eteenpäin-lehdestä lainattu kirjo-tus,
jossa m.m. esitettiin että kun
kielijärjestöt lakkautetaan puolue-järjestöinä,
niin "muodostuvat ne
Työväenyhdistyksiksi (klubeiksi),
jotka saavat hyväksyä jäsenyyteen­sä,
ei ainoastaan puolueen jäseniä
j vaan kaikkia oman kansallisuutensa
työläisiä, jotka hyväksyvät luokka-taisteluohjelman.
Nämä työväenyh­distykset
muodostuvat työväen kom­munistisiksi
kasvatus-, sivistys- ja
seuradämäjärjestöiksi, joissa sen jä­senille
on tilaisuus kehittyä ja kas­vaa
itsetietoisiksi kommunisteiksi".
Tuo on mainio ehdotus tovereille
Yhdysvalloissa, mutta meillä se ei
käy laatuun. Sillä silloin muodos­tuisi
lilan monia yhdistyksiä ja jou-
^tulslmme niiden kanssa allikkoon.
Kun meillä on laillistettu Canadan
•Suomalainen Järjestö, niin saamme
sen osastoista muodostettua noita
edellämainittuja työväenyhdistyksiä,
joten siis suomalaiset puolueosastot
nykyisessä muodossaan lakkaavat
toimimasta uudelleen järjestämisen
tultua suoritetuksi. Sudburyssa on­kin
jo järjestetty asiat siihen suun­taan.
Laillisen "järjestön osasto o-mlstaa
kaiken, panee toimeen huvit
j.n.e. Puolueosasto pitää huolta vaan
puoluetoiminnasta ja agitatsiohista.
Laillistetun Canadan Suomalaisen
Järjestöjen osastojen toiminnan
muodostaminen tuollaiseksi rekryyt-tijärjestöksl
herättää varmaan huo­lestuneisuutta
joissakin piireissä. Sil­lä
juuri tuo järjestö omistaa meidän
suomalaisten vuosikymmenen kulu­essa
suurella vaivalla ja ponnistuk­silla
hankkimamme omaisuudet, jot­ka
pääasiasa' käsittää lehtilitkkeem-me
ja kllntelmlstöt irtaimistoineen.
He eivät haluaisi ymmärrettävistä
syistä luopua niistä k^vln helposti,
eikä asettaa niiden omistusta vaa­ranalaiseksi.
Mutta meille lankeaa
tässä tärkeä tehtävä, ja se on: että
pidämme huolta siitä että nälsä Työ­väenyhdistyksissä
on varma kommp-nlstlnen
enemmistö ja että lailliste­tun
järjestön toimeenpanevaan ko­miteaan,
josta kalkki omistus lopuk­si
riippuu, valitaan varmoja'miehiä.
Puolueen kontrolli omaisuuk-
•ilmme
Melkein kaikki puoluetoverit, joi­den
kanssa olen keskustellut tästä
asiasta, ovat asettuneet kielteiselle
kannalle puolueen hallintaoikeuksiin
sen suomalaisen jäsenistön hankki­maan
omaisuuteen nähden. Yleensä
on oltu sitä mieltä, että ne ovat
puolueen käytettävissä, mutta että
niiden menestystä ja hoitamista kos­kevat
asiat tulee olla "niiden hallin­nassa,
jotka ymmärtävät oikein ja
kyllin suureksi arvioida ne ponnis­tukset,
jolta on uhrattu niiden hank­kimiseksi,
ja eivät ole niinollen vie-raita
Isäntiä, jotka eivät tunne niin
Bu,urta huolta ja murhetta niistä,
kuin oikeat isännät
Esim. Vapauden kustantamiseen
nähden on yleensä oltu sitä mieltä
että sen toimitus on puolueen mää­rättävissä,
mutta kalkki muut talou­delliset
asiat laillistetun järjestön
johdon.
i •
Toivon että tässä esitetyt asiat
tulisivat mahdollisimman laajan kä­sittelyn
alaiseksi, etenkin Ontarios­sa.
Sen tulokset olisivat mainiona
evästyksenä puolueen edustajakoko­ukseen
menijöille.
Hannes Sula.
minkäänlaisia onnistumisen mahdol­lisuuksia
ja että brittiläiset työläi­set
tekevät viisaammin jäädessään
kotimaahansa. Päätettiin lähettää
vastalause liittohallituksen silrto-lalsdepartementllle
Ottawaan, sekä
samoin pääministeri Kingllle. Vas­talauseissa
huomautettiin, että ku­ka
tahansa onkaan vastuunalainen
James Simpsonin levittämien tieto­jen
valheellisiksi julistamiseen, niin
liittohallituksen siirtolaisdeparte­mentin
täytyy ne peruuttaa. Sa-manlalnetf
vastalause päätettiin lä­hettää
kaupungin porvarillisten sa­nomalehtien
toimituksille, erikoi­sesti
Globelle, joka tolmituskirjoi-tuksessaan
viime tiistaina leimasi
canadalalset työväenedustajat maan­pettureiksi,
kun levittävät maas­taan
halventavia tietoja ulkomailla.
James Simpson asetettiin työväen-edustajaehdokkaaksi
liittohallituk­sen
parlamenttiin.
Dominion Labor Congressille, jo­ka
pidetään ensi kuussa Ottawassa,
päätettiin ehdottaa kaksoiskorttljär-jestelmän
käytäntöön ottamista kal­kissa
työpalkoissa, että käytännös­sä
ollut 20 pros. poikkeuspykälä
kappaletyössä poistetaan, että kap-paletyössä
taataan tuntipalkka poh­japalkaksi
sekä, että 44 tunnin työ­viikko
otetaan käytäntöön.
Kun pahalle antaa pikku*ormen,
niin se vie pian koko käden, sanoo
vanha sananlasku. Fergusonin 4.4
pros, olut on yksi sellainen pikku­sormi,
jonka mukana uhkaa men­nä
ainakin käsi — jos el enem­män.
Pitemmän aikaa on pantu
merkille, että hotelleissa tarjottu
olut on useissa tapauksissa ollut
huomattavasti väkevämpää, kuin
lain sallima 4.4 pros. On luultu,
että olut kuuman ilman vaikutuk­sesta
on pulloissa edelleen pysynyt
käymistilassa ja siten itse lisännyt
alkoholipitoisuuttaan. Paitsi voi- kohoolia, ollen syytökset yhtä ras-makkaampaa
olutta, ovat hotellit ja'kaat kun Wilsonln. Varastetusta
Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c läbetyksiEtä alle $30 (K)
60c lähetyksistä 530—559.99
asti, 75c lähetyksisät 56OOO
—$99.99. j a $1.00 kaUdlta
$100.00 taikka sitä EHureo-milto
lähetyksiltä. Sähkösano-malahetyksille
on kulut 53.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A. flautamäkL
957 Broadvlew Ave.
Sudburyfisa ja ympäristöin
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
. Laivapilettejä myydiän.
Tiedustakaa pilettiaiioita.
VAPAUS
Box 69. Sudbnry, Qnt
W. heinäk. 30 päivänä ja veivät
mukanaan $350.00 rahaa. Heidät
kumminkin saatiin ilmi, vangittiin
ja vietiin poliisiolkeuteen kuulus-teltavaksi,
jossa Charles J. Wilson
tunnusti syyllisyytensä, samaten
Earl Danz, jonka todistusten perus­teella
Charles J . Wilson tuomittiin
kahdeksi vuodeksi Burvvash-vankila-farmille,
sekä jos käyttäytyy huo­nosti
ja tottelemattomasti niin on
hänellä kahden vuoden tuomio li­sänä.
Earl Danz tuomittiin kol­meksi
, kuukaudeksi vankilaan ja
Mrs. Ethel Burnsin kuulustelu ja
tuomio on siirretty syyskäräjille,
syystä, kun hän kieltäytyi tulemas­ta
tuomituksi Ilman lautakuntaa,
kuten Wilson ja Danz. Edellisen
tuomiten tuomari Hall, jälkimäisen
polilslolkeuden tuomari A. EUiot.
Charles Wilsonln ankara tuomio
johtuu siitä kun hänen kontolleen
on poliisien kirjoissa jo entisiä pie­nempiä
rikoksia ja on viettänyt hur­jaa
elämää.
Mrs. Ethel Burnsin talolta ovat
poliisit myös löytäneet gallonan al-kaikenlaiset
nurkkakahvilat entistä
julkisemmin alkaneet tarjoilemaan
väkevämpläkin juomia. Se onkin
verrattain helppoa, sillä viranomais­ten
— vaikka he haluaisivatkin —
on vaikea saada syyllisiä kiinni.
Oluen tarjoilu kun on sallittua, hei­dän
pitäisi kemiallisesti tutkia jo­kainen
olutlasillinen, joka tarjoil­laan.
Se on luonnollisesti mahdo­tonta.
Että kuitenkin edes vähän
näyttäisi valvottavan oluen alkoho­lipitoisuutta
on viranomaiset yh­den
kuukauden ajaksi sulkeneet yh­den
olutpanimon, jonka valmisteet
heidänkin mielestään olivat jo lilan
voimakkaita. — Joku.
SaiiSte. Marien iiiitisia
Tilisciostns
C. K. Pi S. J . piiri 5:n piiriko-mitean
kesäjuhlista.
Ravintolasta
Ovelta
Taloja:
..$108.65
.. 63.00
Yhteensä $171.65
— Menoja:
Bavintolatarpeista y.m- ...$84.30
Jäännös piirin kassaan .$87.35
Tilintarkagtajien laaannto.
Toveri Wilho Boman käväsi tääl­lä
vierailulla tämän kuun 12 päi­vänä:
Olimme taas kerran tllair
suudessa kuulemaan puhujaa, jon­ka
pitäisi olla ympäristöllä useamr
min. Toveri Boman oli puheessaan
selvän kuvauksen osastoiden toi­mitsijoihin
ja jokaisen jäsenen vel­vollisuuksiin.
Luulen, että tämä
oli oikein virkistävää näin kesällä.
Hän kuvaili syitä mikä on johtanut
työläiset tällaiseen laiskotteluun ja
riitoihin. Nuoret ja hiljan Suomes­ta
tulleet, jotka ovat siellä olleet
eturivin tovereita ja jotka täällä
eivät enää rohkene astua rintamal­le,
sekä miten meidän kommunis­tien
olisi varustauduttava olosuhtei­den
mukaisesti ja miten mailman
imperialistit varustautuvat Olisiko
meidän syytä peräytyä juuri silloin,
kun olisi aika ja olosuhteet sellai­set,
että voisi toimia ja keskittää
voimiamme kansainvälisesti, että
olisimme kylliksi voimakkaat taiste­lemaan.
Hän myös esitteli uudelleen jär­jestämisen
tarpeellisuutta ja solu-järjestelmän
tärkeyttä. Yleisöä oli
tilaisuuteen saapunut noin isata hen­kilöä.
Olisi ollut toivottavaa,' että
sellaisetkin olisivat tulleet kuunte­lemaan,
jotka - vielä eivät tunne
kansainvälisen järjestymisen tat'
summasta on palautettu $193.00.
Rikokset eivät vain näy vähene­vän,
vaikka tämän tästä on ollut^
tuomittuna henkilöitä, milloin va­rastamisesta^
tappelemisesta, pelaa­misesta,
juopumisesta ja huonomai­neisten
talojen "runnaamisesta",
sillä järjestelmiä Itse synnyttää moi­sia
tapauksia.
Poliisioikeuden cakot heinäkuun
aikana olivat yhteensä $2,974.65,
joista viinasakkoja $1,792.00 ja
muut sakot ollen $1,182.65 ja po-'
liisloikeuden menot ollen $2,553.60
siis $425.00 voittoa. Hyvin näyt­tää
sekin "business" itsensä kan­nattavan.
Italialaisen *ala*euran Sons of
Italy kymmenvuotisjuhlaa vietettiin
täällä Soossa oikein kolmena päivä­nä,
läsnä ollen m.m. Italian ylei­nen
konsuli Canadassa, hän tullen
tänne Ottawasta, sekä mainitun sa­laseuran
korkeimpia virkailijoita
Hamiltonista, Montrealista ja To­rontosta.
! Kaupunkimme "isiä oli
myös ottamassa osaa mainitun seu­ran
juhlamenoihin pitämällä puhei­ta.
Kaupunkimme pormestari ei
ollut saapuvilla, vaan hän oli lähet­tänyt
onnittelunsa.
Mainittu Italialainen seura on
sataprosenttisesti Isänmaallinen ja
tietysti ovat he valmiita olemaan
joko fasclsteja tai kukluxklaneja
tarpeen tullen, kuten muutkin por-variUlset
salaseurat. Kaupungis­samme
pitäisi oleman italialaisia'
tuossa 2,600—3,000 vaiheUIa ja ei
heidän keskuudessaan ole minkään­laista
järjestyneen työväen osastoa
tai ryhmää, joka tekisi valistus­työtä
heidän keskuudessaan. Yksi­löitä
kyUä tapaa useampia, vaan
ovat he epätoivoisia koko työväen
järjestjmiiseen nähden.
Koska tulee aika jolloin paikka-kuntamnle
italialainen sorrettu työ-
Iäinen rientää muunkielisen tove­riensa
kanssa taisteluun porvaristoa
ja sen luokkajärjestöjä ja puet­tavia
salaseuroja vastaan.
Juhlat onnistuivat mainiosti, kos­ka
jokainen tiesi, että ei siellä liet-koitusta.
Olisivat heittäneet yhdek-|sottu kommunismin aakkosia paa­si
illaksi nuo kaupungin peliluolat .hän; joten sinne meni kaikenkieli-ja
tulleet kuulemaan toveri Boma-
Olemme tarkastaneet nämä tilit Z „ puhuj„i^a.
ja olemme huomanneet ne oikeik^ kannattaa kuannella.~M.K.
Mike West. Chas. Rapakko.
Tilintarkastajat.
5amen piirin toimikunnan puolesta
Taoraittun vaakeoteen
Seota.
navoTuk»
set antamaan kannatuksensa heidän
kattrtansseiUeen. Jos esimerkUis
"Moskovassa" olisi kymmenen seot-tiä
jokainen tanssi, niin l o d t a^
i
lm
"^»au Kolme henkilöä nimeltä t i ei olisi montakaan **°^^Vs|^
Charies J . Wilson; Mrs. Ethel Burns ycrit ja tovcrijferet, k<«ka^_pys^
^ i.„„»«,i« ja Earl Danz - mnitaantaivat rofa-dytte ajattelemaan että
John Luoma, sihteeri. Idoskaupp^ 288 Wenington St n vastustettava tämänlaisia