Vapaus, September 13, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 13 p. ~ Saturday, Sept. 13,1952
i
Orsin vi Fbmlsb caoadians, Es-tabUstisd
Kfnr. 6, 1^17. itoUiorized
efl oecond cZass maO by tbe Post
OOOo» .QqBirttnenty ottftvs. Pub-nmmxsys
and Satuyösys by vapaus
PubUshiur CnnpaDy Ud., at lOO-US
SIm Stb Vt^ '8ndbuiy« Qnt^ Canada.
Telepbones: Snslnes9 OfOoo 4*C!S1
Editorisi OiXIce tSsam—
eOär&a Box 69, Sudtagy# Oataato.
Adrenislng tates «pon arolicatloa
TranaJatton Iree of duuse^
TIL&U8BINNAT: _
Canadaasa: 1 vlc fiK) 6 fdc. 8.79
YbdysvaUolBS»: i «k. «JOO 8 kk. 4Sa
Suomessa: i vk. 8A) 6 kk. 4.79
umi sopimm
Kuten on meidänkin leiidessämme kirjoitettu, oikeistolaisten
kontrolliin kaapattu Ontarion metsätyölätsten unio (L$WU) allekir­joitti
vajaa viikko sitten Ontarion 19 ptuitavarayhtiön kanssa uuden
työehtosopimuksen, josta iesim. CP:n uutistjedossa kerrottiin:
, .'jTänään (tiistain^jraatiin tietää, että 30,000 jäsentä käsittä-
/^kn . .CLtimber and Sawmni IVorkers Unionin ja 19 puuUvara-yhtiön
välillä aIIekii:joitettuUn työehtosopimukseen ei sisälly ipitään
palkankorotuksia / . . ' M '
J "Käsitetään, ettei sodan jälkeen ole Canadassa-allekirjoitettu
teista tämänkokoista yhtiön-union työehtosopimusta, missä ei ole koh-cfäa
palkankorotuksesta . . . " — CP:n uutistieto.
^ Toisin säSoen, "hyvin ovat pullat uunissa, eivät 'pala eivätkä
Imaistu". On "osoittautunut, kuten muun muassa meidän lehtemme
ennusti, että työnantajapiirit ja heidän juoksupoikansa halusivat si­vuuttaa
metsämiesten itse valitsemat taistelumieliset toimitsijat ja
Jyottamusmiehet nimenomaan sen vuoksi, että voitaisiin puuduttaa
' jä halvaannuttaa metsämiesten rakeAfama mainio unio, joka on niin
pjiVjm tehnyt hyvää tämän maakunnan metsämiesten puolesta.
I Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieliimme, että ennen unio-
^ toimintaa, metisämiehet olivat täysin työnantajainsa armoilla. Työ^
^iivät olivat pitkät; kämppä- ja muut työolosuhteet kurjat ja palkka
alhaisempi kuin millään muulla teollisuusalalla.
• f' Täniä tilanne — Ontarion metsissä vallinnut huutava vääryys —
l^akotti metsämiehet lopulta järjestymään omien etu^
, ]^iet^käinpiltä-hävisi "kaksikerroksiset" ja muut ihmisten käyttöön
-a^ ei enää menty soihtujen kanssa ja
; mikä tärkeintä^^ vähitellen vuosi vuo^
delta osittain tyydyttävään tasoon.
l Kaikki tämä maksoi suurille ja upporikkaille metsänhakkuuyh-tiöiUe
joitakin vaivaisia dollareita, ja siitä johtui että "metsämiesten
liaha unio" oli jatkuvasti kaikenlaisten porvarien ja heidän lehtiensä,
puutavarapiirien hammasteltavana. Se oli "konunu-
. : nistinen unio", jonka sanottiin toimineen '^Moskovan hyväksi" jne;
' l Sitten tapahtui Yhdysvalloista käsin suorifettu "pesänselvitys",
^^^^^^m yhdenkään metsämiehen mielipidettä kysymättä sivuu»
Cettiln valitut ja työnsä perusteella jäsenistön yleistä luottamusta
- 0ay^ivat toimi»ijat. Niin saatiin metsämiehille lopulta "hyvä unio",
j^^ CP:nkin uutistiedossa ihmetellään sanomalla,
^^^ttei Canadaasa ole koko sodanjälkeisenä aikana tehty toista" näin
laajoja joukkoja koskevaa työehtosopimusta, missä ei samalla ole ko­rotettu
palkkoja. Totta, että joillakin työaloilla on tehty sellaisiakin
^opi^iuksiä, että palkat eivät ole not/sseet. läheskään riittävästi elin-
, kustannusten nousua vastaavassa määrässä ~ mutta aina on oikeisto-i
s i e n k i n uniopomojen laatimiin työehtosopimuksiin liitetty muu­taman
sentin palkankorotus.
» Tarvittiin metsämiesten entiseen mainehikkaaseen unioon Y h ­dysvalloista
määrätyt: johtajat, ennenkuin Canadassa saatiin'suureen
joukkQteolUsuuteen työehtosopimus ilman pienintäkään palkankoro-
- fusta.
I TätäkiprotUksetonta sopimus!^ puolustellaan sillä, että nietsä-
|eollisuudessa ilmenee lähestyvän pulakauden oireita. Mutta mitä
varten "huonon ajan" taakka — johon työläiset eivät ole mitenkään
jyyllistyneet, on salyctettäva metsätyöläisten kunaaraisiUe hartsille?
Eikö voitaisi kuvitella, että upporikkaat puQnhakkuuttajayhtiöt voi-livat
'^pulan*' uhatessa tyytyä vähän pienempiin voitto-osinkoihin?
^ Mitä varten on aina mentävä "siitä yli missä aita on matalin?"
Sanalla sanoen: "Pulaperustelu" ei kestä arvostelua. Sodan ai-igffltf
ja jälkeen satumaisen suuria rikkauksia kahmineet paperi- ja
«luut puutavarayhtiöt voirat kyllä maksaa kohonneita elinkustan-ttuksia
vastaavat palkat työläisilleen,
g /
S ?^ousee pakostakin kysymys, että mitä tehdä? Mc olemme va-
|§IUt|uneita siitä, että enemmistö Ontarion metsämiehistä "kiroaa'kuin
^ppalaiset" ja sanovat, että "menköön hornan kattilaan koko unio".
o Kaikesta huolimatta me pyydämme esittää vakaan ja harkitun
vastaväitteen. Mikään, me korostamme, mikään ei olisi niin kohta-
®ka^'ta kuin se, että heittäydytään joko välinpitämättömiksi tai jon-
^nlaisen toiveunen hurmioillaan siitä, että jollakin ihmeen lailla saa-
^ n teollisuuteen toinen ja parempi unio. Toisen union avulla ei
^^^stäisiloppujenlopuksi muuhun kuin siihen, ettö h
samjesten rivit ja tehdään metsämiesten kuppaus entistä helrom-waksi.
' \
y Meidän harkittu kantamme ,on, että kaikkien metsämiesten ja
erikoisesti järjestökokemusta ja yhteiskunnallista 'tietoisuutta omaar
^*en metsämiesten täytyy tunnustaa se tosiasia, että he ovat kärsii
l&et järjestöllisesti omassa uniossaan vakavan t^pion, joka voidaan^^^
Mr jata vajn siten, että pelastetaan mitä on pelastettavissa j ja että
Jlsenjoukkojen aktiivisella, tietoisella ja peräänantamattöinalla työllä
rakennetaan unio uudelleen.
Meille sanottaneen, että tämä on pitkäaikainen ja voimia kulut-t|
v^ työ. Epäilemättä se sitä onkin. Mutta "oikopolkua" ei kuiten-laan
ole. 'Metsämiesten asia on siis huolehtia siitä, että osallistuvat
fömppäkomiteain työhön ja vaativat, että kämppäkomiteat perus­tetaan.
Metsämiesten velvollisuus itseään kohtaan vaatii, että he
(^llistuvat aktiivisesti unionsa toimintaan täysin tietoisina siitä, että
hUonostikin johdettu unio on parempi kuin ei unioT ollenkaan ja
sinfalla ovat päättäväisiä siitä, että jäsenistön demokraattinen tahto
tulee heidän uniossaan uudelleen määrääväksi tekijäksi aina sen ylim­piä
johtajaportaita myöten.
Me yhdymme Onfarjon metsämiehiin siinä kun he.sanovat, että
Seidan uniopsaei^ ole koskaan aikaisemmin allekirjoittanut niin huo-iB
» työehtosopimusta, mikä allekirjoitettiin vajaai viikko sitten. Me
V Jtdymme Ontarion metsämiesten vaatimuksiin, että tämä nyl^Uekir-jfoitettu
työehtosopimus tulisi alistaa jäsenistön ratkaistavaksi, joko
Hyväksyttäväksi tai hyljättäväksi, kuten ön metsäteollisuudessa aina
ollut tapana sen "pahan union" aikana. Meidän myötätuntonime on
metsämiesten puolella kun he selittävät, että nyt esitetty "pulape-
^stelu" johtaisi siihen, että palkat on painettava entiselle nälkäta-
^lle^ ellei tätä tykkänään harhaanjoht
2; Mutta me haluanune vjeläkin varoittaa metsämiehiä siitä, että
mitään helppoa tietä ja oikopolkua ei löydy. Tilanne on korjatta-
^ s a vain siten, että metsämiehet pyrkivät tietoisesti ja peräänanta-mattomasti.^
isännäksi omassa talossaan. Tätä ei voida tehdä välin­pitämättömyydellä,
ynseydellä ja toimettomuudella uniöta kohtaan.
Jkinoa keino on se, että osallistutaan aktiivisesti umon toimintaan ja
l«)kouksiin ja tämän toiminnan yhteydessä kehittyvän liikkeen avulla
^daan unio jälleen jäsenjoukkojen demokraattiseen kontrolliin. Ly-fiy^
ti sanoen, on määrätietoisesti toimittava jäsenistön päätösvallan
: ja demokraattisten menettelymuotojen uudelleen täytäntöön ottami-
' sen puolesta. ^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
inho VUbo Pasaneo Nev.We8ttnfn8>
(eristä täyttää 10 vuotta bjuomen-oa,
Qryskuun M pnä.
Jpba lAlnc, JWblteli<ti, O n t , täyt­tää
ensimaanaDtaina 74 vuotta.
Iscob Järvts, Lockerbjr, O n t , täyt^
tää maanantaina tjc. 1$ pnä 72 vuot»
ta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin! /
Milä muut sanovat
J A YSTÄVISTÄSI
8 I N V T T U N N E T A AN
T n t o h a t & k l i ystäviä: CJugoslavian)
s i y i i l l - Ja sotilaslätaet^stö vierailee
K r e i k a s s a . Globe a n d M a i l lehden
otsikko, Jonka a l l a Belgraden t a r i ­nassa
kerrotaan f m m . : ' ; Jugoslavian
sbtllaslähetystö m a t k u s t a a p i a n A t e e ­naan,
niissä se toivoo pääsevänsä
suusanalliseen sopimukseen K r e l k a fi
s h r i i l i - Ja s o t i l a s j o h t a j a i n kanssa.
• • •
PELKÄÄMÄTTÄ K U O L E M AA
Ilmapommitus epäonnistuu Jos
poistetaan pelko, välttää professori.
^ C P : n uutisotsikko syysk. 10 pnä.
• • •
P R E S I D E N T I N V A A L I EN
JÄLKEEN VIELÄKIN
S U U B E M P I A K O N N U U K S I A?
T s i p e h , Foimos». — Ylemmistä
upseeripiireistä i l m a i s t i i n tänään, e t ­t
ä Formosassa olevat yhdysvaltalai­set
sotilasviranomaiset ovat keiboit-taneet
WashingtonIa vapauttamaan
K i i n a n ^ k a n s a l l i s m i e l i s t e n (tarkoit­t
a a v i r k a h e i t t o a C h i a n g K a l - s h e k i a)
k a k s i d i v l s l o n a a K o r e a n sotaan.
E d e l l e e n näissä piireissä i l m a i s t i in
katsantokanta, että tähän pyyntöön
suostutaan ^marraskuussa suoritetta­v
i e n Y h d y s v a l t a i n (presidentinvaalien
jälkeen, huolimatta lainkaan siitä
kumpi puolue v o i t t a a . . ; . - r A P : n
k i r j e e n v a i h t a j a S t a i i l e y B t c h , «syysk.
7 pnäi
Prog.-puolueen
ehdokas esiintyi
näitöradiossa
New Y o r k . Sotavaiddkysjrmystä
e i {pitäiai käyttää estämään K o r e an
sodan viipymätöntä lopettantista l a u ­s
u i .{Vincent H a l l i n a n , i n i d y s v a l t a in
Progressive-puolueen : p f e s M e n t t i e h -
dokas : v i i m e l a u a n t a i n a maatakäsit-täivässä
näköradioesityksesEään. B i l -
Jan v a n k i l a s t a vapautettu, missä hän
kärsi )aiuden kuukauden tuomion
"oikeuden halveksumlisesta", k u n p u o .
l u s t i työläisten oikeuksia, raubaneh-dokas
sanoi maatakäsittävällfe N B C : n
Ja C B S : n verkostojen näköiadioylei-sölle,
että"puhelinsoitto valkoisesta
talosta^' voisi lopettaa K o r e a n sodan
hetL Hän e s i t t i t a u h a n o h j e l m a n v i -
hoUisuilkslen lopettamiseksi h e t i a i ­kaisemmin
sovitulla demarkaatiolin-j
a l l a Ja sotavankikysymyksen r a t k a l.
sua myöhemmin sivilUneuvotteliJain
tol|nesta.
H a l l i n a n e s i i n t y i yhdessä F r o g t e s s i.
ve-puolueen varapresidenttiehdok­k
a a n kansaa; M r s . C b a r l o t t a Bass, e n ­simmäinen
n e e k e r l n a i n ^ mitä kos­k
a a n o n n i m i t e t t y ehdokkaaksi täfiän
v i r k a a n ' m a a n 'historiassa.
; E s i m t y m t a e n näköradiossa oli
Frogressive-puolueen kolme kuukaut­t
a kestäneen t a i s t e l un saavutus saada
radiossa j a näköradiossa yhtä p a l j on
maksutonpa aikaa k u i n a n n e t t i i n r e -
p u b l i k a a n i e n Ja demokraattien e h -
dO((kalden vastaanotto puheille C h i ­cagon
konventioneissa. Lauantain
p u o l i t u n t i a kestäneet esiintymiset o l i .
vat heidän viralliset vastaanottopu-heensa.
E s i t y s alkoi J a päättyi tunnuslau­seella
: " R a u h a o n äänestyslipulla täs­sä
vaalikampanjassa."
'Toisen veljen
sota päättyi"
liOuiäviUe Courier - J o u r n a l j u l k a i si
ylläolevalla otsikolla l u k i j a n kirjeen
missä sanotaan:
"Minä näin k a k s i veljestä k o U u t u -
v a n Koreasta. Koko. p ^ h e o l i ase-maUa
heitä vastaanottamassa. Siellä
o l i kyyneleitä, muttei Uonkyyneleitfi.
sillä v a n h i m m a n veljen k o h d a l t a »>•
t a on ikuisesti päättynyt
" L i p p u u n kääirittyä arkkua otet­taessa
J M I S Junasta, mitä voi sanoa
vanhemmilleen nuorempi veli. Joka
o l i saattanut vanhempaa veljeään
8^)00 o m i l l a Koreasta k o t i i n ? I^tä
o l i s i voinut sanoa presidentti. Joka
tämän pojan sinne lähetti. Jos h än
olisi ollut asemalla?
"Kenellä o n vastaus J a minkälai­nen
se on? M i k s i hän kuoU, j a t u ­hannet
muut k u t e n hän? M i k s i täy-t^
ry tuhansien muiden ipoikien kuolla
siellä?
'^Tämä poika tapettiin samaan a i ­k
a a n kun presidentti Truman oli
viettämässä kesälomaansa Floridas­sa,
J a tämä poika t u l i k o t i i n lippuun
käärityssä arkussa samana päivänä
J o l l o in «presidentti T r u m a n osallistui
p a r a a t i i n Missourissa. M i k s i hän e l
ole Washingtonissa tehdäkseen J o t a ­k
i n tämän murhaamisen lopettami­seksi?
Se e i voi päättyä nyt j o l l o in
me olemme suuressa i>residenttikam-
Kirj. K. Erik Svendsen
Oik^stososlalidemokraaUl pet­tävät
jäSeen työväcniookfcaa cslt-
' . tämäUä USAo rappentnraa k a p i .
talismia jopa "sosialfstfaena snnn-nitebnatalontena".
Tähän vastaa­vat
nanOlalsei tabnutietetUJät
' tftdffftwf*m- vfthvlflainfllPi^ - f Y ^ ^ I -
> l a : USA on ImperiaUstlnen maa;
Jonka kapitalismi on laAoanuuaa
Ja knolecntnnuuua^ joka ei enää
pysty tnrvaamaan väestönsä Jat­kavaa
toimeentuloa, vaan lölovas-toia
synnyttää Jookkotydttömyyttä
Jonkkokoilnatta, Jätfiläismäiset
sotavarnstclot Ja alltnlsesfi kas­vavan
sodanvaaran.
USAn TALOUS 1930-LUVUIXA
Jo 30-Iuvulla kävi lUneiseksi, että
t r S A n talousjärjestelmä o n (hajoamis-'
tilassa. Ratkaiseva todistus tältä a -
J a l t a on, että suuresta talouquulas-t
a ei r a u h a n aikana t o i v u t t u . Se oli
o l l u t pisin J a i ^ i n k a p i t a l i s m i n h l s - .
toriassa. Tuotanto a l k o i laskea k e ­säkuussa
102» J a tätä Jatkui kobne
vuotta yhdeksän kuukautta vuoden
1933 maallskuUhim saakka. Jolloin
tuotanto o l i pudonnut lähes puoleen
vuoden 1929 huippupisteestä. S i l l o in
alkoi hidas nousu. Jota J a t k u i kolme
vuotta k y m m e n e n k u u k a u t t a elokuu­h
u n 1937. Tällöin t u o t a n t o o l i vielä­k
i n alhaisempi kuUi huippupiisteessä
1929. V i r a l l i n e n työttömyysluku (Jo-r
k a o n monta miljoonaa l i i a n pieni)
o l i 8 m i l j o o n a a — vuonna 1933 se oli
13 m i l j o o n a a j a vuonna 1929 3,S m i l ­joonaa,
'Ensimmäisen kerran talouspulan
Jälkeen ei seurannutkaan täydellistä
elpymistä. Elpymisen heikkÄa Ja
puutteellista luonnetta osoitti, pian
uuden p u l a n alkaminen syyskesästä
1937 vuoden 1938 puoliväliin. Jolloin
tuotanto yhdessä vuodessa laSki kolv
manneksella.
Rooseveltin y r i t y s p a n n a N ew D e a l -
p o l i t i i k a l l a a n käyntiin v a l t i o n työlli­syystöitä
y.m. p o i s t i v a i n J o i t a k i n p a ­h
i m p i a väestöön kohdistuvia seurauk­sia,
m u t t a - e i voinut muuttaa k e h i ­tyksen
kulkua. Vain varustelu Ja
sota osoittautuivat riittävän voimak­k
a i k s i kohottamaan Amerikan tuo­tantoa
j a työllisyyttä. Tämä o l i mitä
selvin osoitus k a p i t a l i s m i n tappiosta.
S t a l i n on kuvannut tämän prosesr
s i n ensimmä'stä vaihetta selostukses­saan
« K P (b) : n 18. puoluekokoukr
sessa m a a l i s k u u n 10 pnä~1939 seuraar
v a s t l :
Talouspula, joka alkoi k a p l t a l l s t ir
sissa maissa vuoden 1929 JälkipuoUs-koUa,
jatkui vuoden 1933 loppuun.
Tämän Jälkeen pula muuttui lama­kaudeksi.
Jota seurasi määrätty elpy­minen/
määrätty teoUisuuden nousu.
Tämä teollisuuden elpyminen el k u i ­tenkaan
kehittynj't korkeakonjunk-t
u u r l k s i , kuten elpymiskaudella t a ­vallisesti
t a p a h t u u . Päinvastoin vuo­d
e n 1937 puolivälissä alkoi uusi t a ­louspula,
Joka kohtasi e n sm Y h d y s ­v
a l t o j a , sitten (Englantia, Ranskaa ja
monia^ m u i t a maita. Kapitalistiset
maat o l i v a t siis uuden talouspulan e-dessä
e n n e n k u i n ne vielä olivat toipu­neet
edellisen pulan i s k u i s t a ."
S O D A N A I K A N A J A S E N JÄLKEEN
Vuonna 1940 tuotanto' ensi kerran
saavutti vuoden 1929 tason ulkomai­den
sotatUausten Ja A m e r i k a n a l k a ­v
a n varustelun paineesta^^ M u t t a v i ­r
a l l i n e n työttömyysluku öli y l i 8 m i l ­joonaa.
Vasta k u n l U S A o l i sodassa
mukana, käytti puolet kansalUstu-lostaan
sotaan Ja lähetti 12 miljoonaa
työväenluokan Jäsentä asevoimiin,
l a s k i työttömyysluku a l l e miljoonan.
Tuotanto s a a v u t t i huippunsa vuon­n
a 1943. minkä jälkeen se l a s k i vuo­teen
1946 s a a k k a . Vuoden 1946 j ä l ­keen
alkoi uusi nousu, j o t a kesti v u o ­teen
1948, j o l l o i n alkoi näkyä uusia
p u l a n merkkejä. Kehityksen h a v a i n -
noUistamiselcsi esitämme seuraavas­s
a v i r a l l i s i i n tilastoihin perustuvan
taulukon, joka osoittaa tfuotannon
määrän vuoden 1943 huippukohdan
jälkeen, j o k a o n m e r k i t t y 100:ksi.
1943 1945 1946 1947
100 84,4 71,2 78,2
1948 1949 1950 1951
80,3 73.5 84,1 91.6
Lokakuussa 1949 tuotanto o l i 227o
pienempi k u i n lokakuussa 1948. Mikä
E o a r d i a i n indeksin loadta kanslvaihte>
l u t o n lattcettu pola J a j o s s a vuosieiji
1 9 3 3 - ^ keskimääräinen tuotanto
merkitään lOO:ksil) se l a s k i vuoden
1931 sjfyskuusta vuoden 1952 l i e l m l -
k u u h u n 219 pisteeseen, t s . 4 pisteen
l a s k u . v a l t a v J m m a n varustelukonjukr
t u u r i n a i k a n a mitä maailma o n näh­n
y t ! Tämä Ja monet m u u t tosiasiat
ovat valaneet-kylmää vettä useiden
taloudellisten tbuomioitsijain niskaan.
Hyödykkeiden tuotannossa valUtsee
ylituotantopula. Joka Johtuu t a v a l l i s.
t en a m e z i l ^ a l a l s t e n korkeasta vero­tuksesta.
T r u m a n l n oman t a l o u d e l ­l
i s en tiedonannon mukaan tämän
vuoden tammikuussa olivat k u l u t t a -
J a i n ostokset vuoden 1951 Jälkipuo­l
i s k o l l a n o i n 3 ; & p r o s . vähäisemmät
k u i n vuoden 1950 Jälkipuoliskolla.
A t o k k i n a i n pieneneminen e l esiltmy
v a i n yleisten - k u l u t u s t a v a r a i n - k o h ­d
a l l a , v a a n hälyttäviä merkkejä n ä ­kyy
myös tuotantoyälinemarkkinoil-l
a .
P O R V A R I L L I S E T •TEOBIAT?r
KÄRSIVÄT T A P P I ON
P o r v a r i l l i s t e n taloustieteilijäin "teo­r
i o i s t a " (huolimatta varustelu ei —
jättiläismäisestä kasvustaan h u o l i ­m
a t t a ole kyennyt vakauttamaan
U S A n taloutta. (Heidän " t e o r i a n s a"
lähtivät siltä, että varustelu takaisi
U S A n tUotanokapasiteetin täyden
käytön, että markkinoimisvaikeuksia
j a p u l i a ei s y n t y i s i , k u i i sotavoimat
ahneesti nielisivät suuren osan koko
kansallistuotannOsta. •
Nämä taloustleteUiJät ovat tehneet
p a h a n v f h e e n . V a r u s t e l u el ole l u o ­nut
suurempina ky^mtää m a r k k i n a -
nälkäisille amerikkalaisille monopo­leille.
VaTUstelumltörärahat n i m i t ­täin
yhä ratkaisevammassa mitassa
k i s k o t a a n a m e r i k k a l a i s i l t a k u l u t t a j i l ­ta.
Varat h a n k i t a a n vakinaisen v e ­rotuksen
a v u l l a (87 puroa, v a r u s t e l u ­menoista
vuoden 1953 talousarviossa
r a h o i t e t a a n v e r o i l l a ) , j a se vähentää
väestön ostokykyä. Lisäksi T r u m a n ln
läpJajamat veronkorotukset ovat o l ­leet
s u u r l i ^ m a t a l h a i s t e n t u l o r y h m i en
k o h d a l l a (tammikuusta 1950 l o k a ­k
u u h u n 1951' v e r o j en osuus työläisen
budjetissa kasvoi y l i p u o l e l l a ) . _
K u n nämä verot käytetään varuste­l
u u n , el kokonaistuotanto < lisäänny.
A i n o a m i t ä tapahtuti^onse, e t tä kan-sallistuotansjaii
kokoonjiano . muut»
t u u ; ; t a p a h t u u aehrä s i i r t y m i n e n-ku-l
u t u s t a v a r a i n tuotannosta s o t a t e o l l i ­suuteen.'
Myös U S A s s a O l l a a n sitä mieltä, e t .
tä mitä ejiemmän välittömällä Ja vä^
unisella verotuksella riistetään Väes­tön
ennen e l i n t a r v i k k e i s i i n , v a a t t e i -
sUn yms. käjrttämiä v a r o j a , sitä p a r
rempi kansakunnan byvinvolnnllle.
Tämän/ tcOTlan kestämättömyys Ja
r i s t i r i i t a i s u u s . o n todistettu. J o n k in
a l k a a varustelu . . k u i t e n k i n 'Vaikuttaa
elvyttävästi, koska s i i r t y m i n e n s o t a -
talouteen a i h e u t t a a ; u u s i a i ^ o l t u k s ia
Ja korkeampia ansioita tässä - t a l o u s ­elämän
osassa.
MONÖPOLIKAPITALISTITKIN
T A J U A V A T T I L A N T E EN
Monet amerikkalaiset.monopolika-r
p l t a l l s t i t o v a t ^ huomanneet t a l o u ­d
e n pohjan horjuvan. Myös täällä
Tanskassa vpianstidende". armotto^
m i e n tosiasialn pakosta on monta
k e r t a a Joutunut siltä k i r j o i t t a m a a n,
m j n . huhtikuun 3a pnä a r t i k k e l in
" K o r k e a k o n j u n k t u u r l h o r j u u " . Siinä
sanotaan:
" ; . . k o n j u n k t u u r i e n v a i h t e l u ; . . v o i
a n t a a a i h e t t a pelkoon, e t t e i vastedes-kään
ole m a h d o l l i s t a h a l l i t a t a a n t u ­m
i s t a . Tämä pitää p a i k k a n s a s i t a ­isin
enemmän, k i m v a r u s t e l u , J o k a a i r
kalsemmitt o n osoittautunut\ tehok-.
k a a k s i . k e i n o k s i t a l o u d e l l i s t a l a m a a n ­tumista
vastaan, o n tällä k e r t a a kes­tänyt
jo pitemmän a i k a a Jatkuvasti
laajeten, eikä laskukonjunktuturl sen
Johdosta kuitenkaan ole loppunut.
Kieltämättä o n lähellä l^rsymys, eikö
nyt a l k a n u t t a h i n t o j e n laskua voida
pitää sen l a s k u s u u i m a n Jatkona, Joka
o l i ominaista. U S A n taloudelle vuo­den
1948 loppupuoliskon Ja vuoden
1949 loppupuoliskon välisenä aikana,
m u t t a jonka — siis väliaikaisesti —•
keskeytti M a r s h a l l s u u n n i t e l m a n t o i ­meenpano
sekä myöhemmin seuran­neet
K o r e a n sota J a varustelu.'v
Tämä uhkaava pula, joka ei ole
minkään k a u k a i s e n tulevaisuuden a -
sia^ ' tulee saavuttamaan 'valtavan
laajuuden^ TJSAn t a l o u t t a o n o h j a t ­t
u yksipuoliseen s u u n t a a n ; s o t a t e o l l l -
suiis o n p a i s u n u t , .väestön ostovoimaa
suuresti vähennetty r a s k a i l l a v e r o i l l a.
S!ew Yotfc. — <6AL) Bootsbot A -
matkatf Linjan saaman (iedoa
inokaan CSanadanibalUtDscis pe»
nistannt vilsomlosaston Heldn*
U i n . YUsomlpsaato aloittaa t o i -
•snbttansa syyskuun: 15 vvöT
ISmä toimenpide tulee fanomat-tav^
tt helpottamaan Suomen
kansalaisten matknstamista Kana­daan,
luiska 'näniä tulevat, saa-'
maan Canadan viisumin > ennen
lähtöään Snonsesta. Tähän asti
annettiin Canadan viisumi vasta
.Tukholmassa.
Näissä oloissa on aiheellista, mitä
P l n a n s t l d e n d e " k i r j o i t t a a : ^ . . tule?
van lamakauden pelätään k e h i t t y ­vän
vielä v a l t a v a m m a k s i katastroo-f
i k s i k u i n se t a l o u d e l l i n e n roma&dus;
j o k a Järisytti m a a i l m a a 3 0 - l u v u l l a ."
"Tällä p o h j a l l a amerikltalaiset i m ­p
e r i a l i s t i t yhä kiihkeämmlni pyrkivät
' sotaan, jota he .pitävät, a h d i n k o n sa
ainoana ratkaisuna. 'Kapitalismin
sisäiset l a i t synn3irttävät s o t i a i U S A n
hyökiiäyspolitiikkaa Euroopassa ja
Länsi-Saksan provokatoorista v a r u s ­t
e l u a o n t a r k a s t e l t a v a tässä valossa..
V A S T A P A I N O S O T A T A L O U D E L LE
Tämä ei m e r k i t s e sitä, e t t ä s o t a o U -
s i väistämätön J a nousisi eteen m e ­kaanisesti.
O n olemassa m o n i a t e k i ­jöitä,
j o t k a v a i k u t t a v a t , ettei sota ole
väistämätön. Vastakohtana A m e r i ­k
a n monopolikapitalismin surkastu­miselle
on sosialistisen maailman
s u u r i taloudellinen edistys. (Neuvos­t
o l i i t o n sosialistisen suunnitelmata­louden
tuotanto nousi 16 pros. (seit-semätuien
osan) vuoden 1951 e n s i m -
mäisestiL neljänneksestä vuoden 1952
ensimmäiseen neljännekseen.
Tuotannonnousu vuodesta 1950
vuoteen 1951 o l i R o m a n i a s s a 29 pros.,
U n k a r i s s a 30 pros.. Puolassa 24 j^s..
Saksan 'Demokraattisessa T a s a v a l l a s ­s
a 2i pros.. B u l g a r i a s s a 19 pros., 'ja
Tshekkoslovakiassa 15 pros. S o s i a l i s ­tisen
m a a i l m a n etevämmyys o s o i t t a u ­t
u u täten yhä selvemmin.
Tämä sosialistisen m a a i l m a n kas­v
a v a voima'^ ydidessä rauhanvoimien
k a s v u n kanssa kapitalistisessa m a a l i,
massa o n takeena siitä, että sota v o i -
d a a n estää Ja A m e r i k a n i m p e r i a l i s t it
pysäyttää.
VABTESSi OTeXTAVA SVJOEBo
S o t i l a s saatuaan määräyksen uiko-m
a i l l e s i i r t o a v a r t e n pyysi tyttöystä-väänsä"
menemään heti
k a n « a a n . naimisiin
Tyttö, j o k a J o u t u i ' vakavan ratkai-s
u n eteen, päätti pyytää neuvoa naii
m a t t o m a l t a vanhalta tädiltään.
VSanokaapas täti mitä tehdä", k y .
syi tyttö. "Minä oletan teidän ajat.
televan e t t e i ole Järkeä mennä Ualnä.
s i l n näin n u o r e n a ? ' v'
^*^Niinpä n i i n r a k k a a m ^ sanoi tät^^^
" E n o i k e i n tiedä. Mutta Jos mintm
t ä y k s i elää elämäni uudestaan, niin
minä menisin n a i m i s i i n ennen kun
t u l i s i n u i i n v a n h a k s i ; että minulla
Iisi Järteä käsittää ettei pitäisi men.:
nä."
N Y K Y A I K A I S T A M U S I I K K IA
Eräässä lehdessä j u l k a i s t i i n seuraa-v
a u u t i n e n : ;
— lUudenaikaisen musiikin eslttä-misen
a i k a n a 'New Yorkissa eräs mies
hyppäsi^orkesterln keskelle j a aiheut..
t i melua. Mies h e i t e t t i i n pois näyttä,
möltä j a alkuperäinen melu Jatkui
. K a i k i l l e h y v i n tuzmettu tapahtu­ma,
koko maailmaa kiinnostaaoit
läimen" J a "idän" nuorison tapaa
s i t t en esti p u l a n kehityksen? iNim-k
u i n viime k e r r a l l a k i n , 30-luvulla; oU
se taas sota. S e o l i A m e r i k a n (hyök­käyssota
Koreassa, sota, jonlca p a n i ­v
a t käyntiin amerikkalaiset monopo-ixherrat,"
Jotka~ ovat nfin.läheisissä
suhteissa a m e r i k k a l a i s i i n kenraalei-h
l n j a -valtlomiehaln. (Useinhan . v i i ­memainitut
ovat v a i n univormuun t a i
m l n l s t e r i n t a k k l l n pukeutuneita s u u r.
yrittäjiä.
K o r e a n sota a i h e u t t i varusteluteoU
lisuudessa valtavan nousun. Suora­naiset
varustelumenot' nousivat 18
m i l j a r d i s t a d o l l a r i s t a vuodessa ennen
K o r e a a 24 m i l j a r d i i n vuodessa vuoden
1950 lopussa, 45 m i l j a r d i i n vuoden
1950 lopussa, Ja n i i d e n otaksutaan
kohoavan 65 m U j a r d U n d o l l a r U n vuo­d
o n . 1952 lopussa. Onko tällä v a l t a ­v
a l l a lääkeannoksella s i t t en ollut p a ­r
a n t a v a vaikutus A m e r i k a n sairaa­s
e e n k a p i t a l i s m i i n ? ^
£ 1 ole. : Teollisuustuotannon saavu­tettua
huippukohtansa K o r e a n sodan
puhkeamisen jälkeen huhtikuussa
1931 e l i 223 pistettä (Federal Reserve
panjassa. Enemmistö presidentiksi
pyrkijöistä, t a r v i t s e e tätä K o r e a n k a ­h
a k k a a voidakseen l u v a t a sen l o p e t -
tainLsta; se auttaa heitä valituksi
tulossa . . . — H . D . II. H a z a r d , K e n -
tucky.
mtnen kovissa mutta- ystävällisissä
kUpailuissa^ kuukausi sitten (päätty­neissä
H e l s i n g i n olympiakisoissa, o li
voimakas isku ^ m a a i l m a n rauhan
puolesta.
Siellä toteutui pienoiskoossa suuri
ajatus raithanomaisesta r i n n a ^ a l s -
olosta. Jcika merkitsee normaalisia
s u h t e i t a erT m a i d e n vadilla, h u o l i ­m
a t t a talous- J a yhteiskuntajärjesr
t e l m i e n eroavaisuudesta, t a i . m i e l i ­piteistä
toisen Järkevyyteen nähden.
K u k a a n amesrikkalalnen, l u k u u n o t t a ­m
a t t a sotaherroja J a sodasta hyöty­neitä.'
e i voi o l l a yhtjnnätlft seiväs-hyppymestarimme
Bob -Richardsin
mielipiteeseen, (kun h ä n . v o i t e t t u a an
seiväshypyn neuvostoliittolaisen k i l ­patoverinsa
häntä i n n o k k a a s t i s y l e i l -
lessä J a onnitellessa s a n o i : 'rEn käsitä
imiksel i h m i s e t k a i k k i a l l a maailmas­s
a tule toimeen n i i n k u i n k i l p a i l i j at
täänä.-'
Täsnä' Olymplalaishenkl kuvastuu
moneUa eri t a v a l l a . . ^ Se kuvas­t
u u 'suosionosoituksista, k u n . u u t i s f i l?
meissä 'esitetään amerikkalaiset Ja
neuvostolUttolaiset tervehtimässä
t o i s i a a n . . . tavallisissa keskuste­l
u i s s a kodeissa Ja työpalkoilla, k u n
esitetään. toivomuksia r a u h a n säily­m
i s e n mahdollisuudesta Ja i h m e t e l ­lään
miksi sotah^rstcriaa Uetsotaan.
" Se o l i J a o n h e n k i i J o k a v o i o l la
tekijänä rauhantaistelussa maassam­me.
Jos r a u h a n t a i s t e l i j a t käyttävät
sitä hyväkseen.- Se o n h y v i n ykslu'-
k e r t a i n e n eikä l a i n k a a n m o n i m u t k a i ­n
e n - Amerikkalaiset Ja zieuvosto-l
i i t t o l a i s e t .tapasivat; toisensa', k i l p a i -
Itvat. pitivät t o i s i s t a a n J a todistivat,
että: ihaniset. k a i k k i a l l a ovat saman--
l a i s i a J a h a l u a v a t t u l l a toimeen t o i s ­tensa,
kanssa. M i k s i s i t t e n pitää olla
sota käynnissä J a n i i n p a l j o n s o t a ­hysteriaa?
Miksi atomiipommeja?
'Miksei voitaisi asettua konferenssl-jpöiydän
ympärille olymplalaishenges-s
ä J a r a t k a i s t a k a i k k i edessä olevat
k y s y m ^ e t .
MISSÄ O V A T S A R V E T?
O l y m p i a l a i s t e n vaikutuksen i l m a i ­s
u n a ovat : k i r j e e t sanomalehdille.
(Esimerkkinä seuraa kaksi kirjettä.
J o t k a J u l k a i s t i i n elakuun 22 J a 28
pnä Binghamton (Press-nlmisessä
lehdessä N e w Y o r k i s s a . Ensimmäi­n
e n varustettuna o t s i k o l l a "hyvä ui«-
h e l l u h e n k l " selittää:
. . ' t e h t y ä m m e kaikiUe venäläisU-l
e sarvet, k a v i o t J a S t a l i n i n h n n l i -
p a r r a n , o n meillä syyt» syventyä
Neuvostoliiton n r h e l l a l i i t o n p u ­heenjohtajan
N i k o l a i B o m a n o v in
e s i t t ä n e tervehdyksiin nenvosto-n
r h e i l i J o i l t a j a N e n v o s t o l i i t o n k a n ­s
a l t a :
" 'Olemme Iloisia osallistues­samme
o l y m p l a l a i ^ i s o i h i n Nen­v
o s t o l i i t o n pnolesta: ensi kerran.
Haioaaune r a k e n t a a t o v e m n t t a ja
ystävyyttä. J a k U p a i l l a ystävälli­sessä:
hengessä j a myöskin tavata
Ja nähdä k a i k k i maailmaa nrhd-l
i j a t . '
" O n lisäksi sanottu, että venäläi­set
lainasivat amerikkalaisille kilpa-veneen
j a kutsuivat amerikkalaisen
v a l m e n t a j a n mootto^veneeseensä se­kä
osoittautuivat k a i k i n puolin faä-:
luavansa o l l a ystävällisiä." ^
H A L U A A T I E T E E N J A T A I T E EN
" O L Y M P I ^ I t A I S I A "
T o & e n kirje, otsikolla "todeUinen
ystävyys" o n seuraava:
" O n k o p i r u l U i n musta miksi se
on maalattu?, Olympiakisat vilidoin
•päättyivät onnellisesti. Hyvä Yhdys­valtamme
ipitl maailman mestaruu­d
e s t a k i i n n i hyvällä'pistejohdolla ol­l
e n se 614. k u n . uudella tulokkaalla
Venäjällä oU ' V a l n 533^: pistettä.
' • K u i t e n k i n , mikä minua kiinnosti
o l i se i h a l l u t t a v a urheiluhenki, ystä-
'V3rys j a keskeinen ihailu, mikä val­l
i t s i mtheilljolttemime j a venäläisten
(kilpailijoiden kesken. .Yhdysvaltain
J a Neuvostoliiton välisen ystävjryden
m a l j o j a t a r j o t t i i n j a vastaanotettiin
i n n o l l a molemmin puolin . . ; M i -
nxista r t u n t u U i että sellainen esiinty­m
i n e n Ja tapaaminen..suuresti vai­k
u t t a a todellisen ystävyyden ja . y h ­teisymmärryksen
.rakentamisessa
A m e r i k a n ja* Venäjän kansan välille,
. ^ v a i k u t t a a . : p a l j o n syvemmin kuin
rrcumanin oi«)i, A t l a n t i n sopimus;
^ t e i n e n turvallisuus- j a muut vou-h
o t t e h i t ; Jotka kylvävät Ja kehittä­vät
epäilystä, epäluottamusta, vöiaa,^
(fyysUlistä Ja taloudellista iflirautu-m
i s t a , atomiasekilpailua, ^eistusob-
Jelmaa J a m i t ä tahansa; kaikki tÄl-jöitä,
jotka loppukädessä johtavat
molempien maiden tuhoon, missä
v o i t t a j a a el ole.
"Minä nskon vakaasti, että niin
k a n a n k o n e l ole todellista vihss
meidän kansamme j a venäläisten
välillä, mttä päteväsU todistettiin
u r h e i l i j a i n ystävälUsiUä subteills
olympialaisissa, samanlaiset yh-teydet
t a i mielipiteiden vaihdot
tieteen, k i r j a l l i s m i d e n , musiikin J i ^
t a i t e e n m a i l l a a l o i l l a amerikkalais­t
e n j a venäläisten välillä, Joko
pnolaeettomaUa maaperällä, tai
meidän' omassa maassamme tai
l a i k k a p a Venäjälläkin. Jobtaisi
todellisen ystävyyden kehittymi­seen
meidän kansamme j a - venä­läisten
väimä."
V — D a i l y Worker, N . y .
oon J a maksettava veroa CooperilTe,
j o k a yrittää pitää huolen siitä, että
jäsenillä on ^mahdollisimman vähän
sananvaltaa.
Cooper ja metsätyötäiset
V i i m e maanantaina ilmoitettiin
Torontosta, että iLumber and S a w -
mlll\Wörkers Vnion^ Joka o n U n i t ed
Brotlherhood of Carpenters a n d J ö i -
n e r s - u n i o n canadalainen alaosasto,
o n allekirjoittanut - Uuden,' vuoden
kestävän työehtosopimuksen niiden
19 yhtiön kanssa. Jotka ovat a i k a l -
s e m m h i k i n olleet työehtosopimussuh-teissa
: Ontai-lcm maakunnan metsär
työläisten kanssa.
. K u t e n muistetaan v o i t t i tänoä u n io
sodan jälkeeii Bruce Iiiagnusonln.
H e n r y - R a k e t i n . Charles McCluren.
K a l l e S a l o n ynnä l u k u i s i e n muiden,
metsätyöläisten J o h t a j i e n a v u l l a h u o ­m
a t t a v i a parannuksia metsätyöläis­t
e n paikkoihfai J a työsskentelysuhtei-s
l l n . , K u n unio l u j i t t u i vuosi vuo­d
e l t a t u l i tilanne v a r s i n uhkaavaksi
paperltedKtasparooneiUe. Jotka eivät
l u o n n o l l i s e s t i k a a n ole mielissään
u n i o n ; voUnistumisesta koska se
merkitsee mtyöskln suostumista p a -
r m p i i n p a l k k o i h i n Ja työskentely­s
u h t e i s i i n mitkä vuorostaan m e r k i t ­sevät
voittojen v ä h e n t ^ i s t ä . i s
Niinpä Brotherhoodln- pääpomot
s a l v a t silloinmääräyksen, että union
punaiset J o h t a j a t ' o n eroitettava , u n i -
o i s t a j a että unlota on m u u t e n k in
helketmettävä. NUnpä Y h d y s v a l l o i s ­t
a a n n e t t i i n s i t t e n käsky union c a -
iia4alaiselle päämiehelle Andrew V .
Cooperille, että hänen o n (ryhdyttävä
pikxdseen toimintaan . ' k a n s a n v a l t a i ­s
e l l a t a v a l l a (valittujen metsätyöläis­t
e n u n i o n v i r k a i l i j a i n erottazniseksi
n i a h d o l l i s i m m a n ..pikaisessa Järjes­tyksessä.
J a A n t t i - t i e t e n k i n toimi
saatujen käslgyjen mukaisesti. Seu-r
rauksena o l i , että C o o p f r i s t a t u l i t ä ­män
union diktaattorl^slllä kalkissa
^ l o i s s a . t o i m i t t i i n hänen käskyjensä
mukaisesti. Ne olivat ta(pplon p ä i ­viä
O n t a r i o n metsätyöläisiUe. v
P i a n sen J ä l k e ä tuli esiin kysy­mys
tydehtosopimuksen u u i i i s t a m i -
sesta. Työnantajain o l i s i l l o i n pakko
myöntyä pieneen paBdtojen k o r o t t a ­miseen
sillä o l i s i h a n oUut työnanta­j
a i n t a r k o i t i i s t e n Ja e t u j e n vastaista,
että C o o p e r i n unio o l i s i h e t i p a i k a l la
l e i m a t t u siksi mikä se s u u r i n p i i r t e in
ncrkyään o n —. työnantajain u s k o l l i ­seksi
kätyriksL Paperltehdasherrat
m u i s t i v a t , että vuoden k u l u t t u a v o i ­d
a a n , tehdä uusi sopimus, k u t e n s i t ­t
e n t a p a h t u i k i n.
Tässä uudessa sopimuksessa e i s a a ­t
u metsätyöIälsQIemltääA p a l k k o j en
.korotusta, lukuunottamatta sitä. että
kaihdesta Juhla^Täivästä, Työnpäiväs-tä
. j a Joiäusta maksetaan palkka.
T o i s a a l l a suostuivat yhtiöt s i i h e n , e t ­tä
Cooperin u n l o t a ' pyritään ' l u j i t t a ­m
a a n r a h a l l i s e s t i J a m u u t e n l d n . Sitä
merkitsee se sopimilksen k o h t a , että
Jokaisenmetsätyölälsten o n liityttävä
unioon oltuaan kämpällä 30 päivää.
E n n e n tämä a i k a o l i 90 päivää. Tämä
määräys merkitsee sitä, että Cooper
pääsee entistä • enemmän metsätyö­läisten
diktaattoriksL r/
Käytännöllisesti katsoen o n n y t J o ­k
a i s e n metsätyöläisen Uityttävä u n i -
Me olemme metsätyöläisten unio-pomoihln
nähden nyt suunnilleen
seljalsessa tilanteessa. Josta äskettäin
k i r j o i t t i M l n e - M i l l - N e w B mm. seu­r
a a v a a n tapaan:
"Työnantajat halaavat nyt, että
heidän, asiamiehensä työväenliik­keessä
(Cooperin tapaiset miehet
ja heidän bätyrlnsä) lopettavat
työväen talstelon palkoista, ^ ö s -
kentelysuhteista ja paremmasta
elintasosta kansan valtavalle e-
. nemmistölle sillä pnnakanhnn
lietoominen ei enää riitä."
P u r i ^ a u h u n lietsomisen varjolla
e r o t e t t i in tunnetut j a koetut metsä-j
työläisten tmion Johtajat viroistaan
J a n i i d e n t i l a l l e Cooper n i m i t t i u s -
koUisla kätyreltään. J o t k a oUvat v a l -
n m t toimimaan Itänen Ja työnanta­j
a i n käslcyjen toteuttamiseksL N yt
saadaan nähdä mitä se todellisuu­dessa
merkitsee l o p p u j e n loptä:sl — e l
mitään palkankorotuksia.
T ä m ä ' v i i m e i s i n metsätyöläisten
scpimus o l i n i i n hämmästjrttävä, että
C a n a d i a n (Press k i r j o i t t i a s i a a koske­vassa
uutisessa :
" T ä ä l l ä käsitetään, että, sitten
. sodan ei Canadassa ole aUeUrjoI-tettn
mitään nunifa tämän sun-ntista
yhtiöiden j a nnlolden vä­listä
sopimasta mihin ei olisi s i ­sältynyt
palkkojen korottaminen."
K u n Sudbury S t a r p a i n a t t i asiaa
koskevan uutisen oli siinä otsake
työläiset ovat saaneet huomattavl»
palkai&orotuksia,, saavat metsä^ö-missä
s a n o t t i i n : Metsämiesten sopl-mos
ensimmäinen sitten sodan mistä
pnottun palkankorotos.
Se on t o d e l l a k i n hämmästyttävä
u u t i n e n , ei ainoastaan porvarien
k a n n a l t a m u t t a sitä enemmän t F ^
Iäisten k a n n a l t a katsoen. Samaan
a i k a a n k t m k a l k k i e n snulden a l o j en
Iäiset n u o l l a näppöän - Cooperin
ansiosta. Arvatenkin herra Cooper
tulee sen Johdosta entistä enemmäo
rakastetuksi metsätyöläisten keskuu­dessa.
' Canadian Press y r i t t i o&euttaa tä-män
korotuksettoman sopimuksen
valheen a v u l l a sanoessaan:
"Koska teolUsuudeUa el ole sel­laista
noasnbaotta knto näihto »1-
• koihin viime vuonna . . . mltiia
palkankorotusta ei annettu."
K a i k k i h a n tietävät, että paperiteol­lisuus
o n yhä edelleen nousukaudcss»
j a köröttelee .htotoja. Sanomalditl-p
a p e r l a el vatonistu nykyään niia
paMoh k u i n sillä o l i s i kysyntää, niin
Y h d y s v a l l o i s s a kuin muuallakin.
M u t t a p a l k k o j a ei korotettu sen. t a ­k
i a , että työehtosapimusneuyotteluis-sa
oli väärät miehet — työnanta­j
a i n Jiätyrlt — työläisiä edustamassa.
Tässä asiassa nähdään käytännölli­n
e n esimerkki siltä m a i i n Johtaa se
p u n a k a u h u n Uestsominen, Jota oo
vihne aikoina H a r j o i t e t t u unioidoi
keskuudessa - palkkojen alentain^-
seen. V a i k k a palkat p i d e t t i in ennal­l
a a n min merkitsee se todellisuudes»
p a i k k o j e n alentamista koska elinM^
tannukset kohoavat alituisesti. E »
työväen palkkatasoa saa koskaan ^
t o a elinkustaimuksUn slUä s i t e n fl
ole maaxdollisuutta palkkojen konn-tamiseen
elinkustannuksista feuoU-Kcysymys
siitä miten
t e n on n y t suhtauduttava Cooj>a>B.
unkx)n o n a s l a erikseen. TaS» ttt-r
a l l a olemme tilaisuudessa
afaioastaan s e n verran, että « » » ^
J a hänen, miehiään vastaan on t a » -
t e l t a v a hänen omassa uniossaan
työläisten keskuudessa kämplDa J»
myöskin kSmppäkokoUkslssa.
TUI/'
Belsii
Ijaoritet
liBOsiolli
|]iäivänä
I jäiaojit*
Ijffvln j
bsat b:
[oiiellija
I tsan -ioi
gilpai
I a tulok
aom- J
I JlAJa ^
I luoden-
\TiBsa. er
bästeki J
[(iULedes
• ingan.' i
piylilO:
inetria, n
Ueltot oli
I toaan ba
j joittautu:
I ja Leppä
Seuraai
2öO'm:
121^.2) P
800 ro r
»E. Saa
500O m
«A 2) L
400 m 1
54,4.2) A
Pituus:
(TDL) 7-3
Korkeui
(TUL) 19:
"Ma
mestyl
nettuj'
..Uedot
-vottai
. eläinte
seenki
ja tay<
Tämar
V A P i
r
Pan
toi
KUI
N(
Li
HIJji
M..
Sali;
Iren
H. F
Kais
Helli
Anni
Laui
Hildi
Ellei
Olga
Ulmt
Ida .
Davi
Ireni
Nick
Mab<
Sara
P.K(
Hebr
Aino
Hein:
Mr. j
Helei
Velm
Anut
ReiDJ
Ka^j
Geon
Norm
Toivo
Tyyni
Edwa
Ponn(
Lepps
Eva J
Yrjö ;
Ethel
Aino;
J.. An
Mr. Jj
sun J