Vapaus, May 10, 1951

              Torstaina, toukokuun 10p.-~-Thursday, May 10,1951
,CUBEBTr) — Independent Labor
jQlivan of ^ 1 ^ ^ Canadian». E!s«
laUIsbed Kov. 6, 1917. Autborized
&;><>f <as second dass mall by the Post
•:Dtace Department^ Ottawa, Pui)'
ilsbed tbrice weekly: Tuesdays,
'Vhmsäays sxtd Saturdays by Vapaus
Publishing CompanyXtd., at 100-102
tOm 8t. W.; S^dbury,' Ont.; Canada.
Telephone»: Business Office 4-426*.
EOitosial Office 4-4265. Manager
E. sukd. Edltor W. Eklund, IcaiUn^
address Box CT/Budbmy^a^arto.
Adrertising rates upon appJJatlOD,
Translation free otMdiaive.
T H A U S H I N N A T :
Canada^sa:, 1 vk. 7JOO 6 k^, 3.75
3 kk. 2 25
Yhdysvalloissa: 1 trk, 8JOO 6 kk. 4 30
Suomessa: 1 vk. 6 kk^ 4.75
•n, lii
4
nai
1:
wi-i-
4tp
2r
i
i l
i i
Iiii
PifliP
F l p i I
Mii
m*-
Siitä ei ole apua
Kun rahaministeri Abbott esitti viime maanantaina vetoomuksen,
' ' rettä Canadan työläiset pidentäisivät neljällä ja puolella tunnilla työ-viikkoaan
—^silen muka auttaakseen uhkaavan nopeasti kehittyvän
"'""inflaation (flirahan arvan alenemisen ehkäisemistä — niin se luon-jiollisesti
sai raikuvia <iuosionosoftuksia monopolikapitalisteilta kautta
jmaan.
;^ ' Asia erikseen on .se, miten tähän asiaan suhtautuu tämän maan
l työväki ja kansa yleensä. Ja osoltuk.sena siitä kuinka, perusteellisesti
l tämä työviikon pidentäminen on vastoin kansanjoukkojen tahtoa voi-
! daan pitää sitä, kun niinkin oikeistolaiset uniopomot kuin Charles
{ Millard ja VVilliam Jenoves tuomitsivat sen saman päivän iltana To-
I rontossal K u n tällaista on kurvassakin puussa, nim mitä sitten löy-tyykään
tuoreesta puusta, tavallisen kansan keskuudesta?
i Tosiasia luonnollisesti on tämä: Työtätekevä kansa ei ole inflaa-l\
tiota aiheuttanut. Se johtuu yksinomaan suurbisneksen jfi sitä edu$-
* tävan'hallituksen ohjelmasta ja edesottamisista. Tästä myös johtuu,
> ettei inflaatiota voida .estää työtätekevän väestön hienvuodatuksen
' lisäämisen avulla, vaan tarttumalla kiinni niihin todellisiin seikkoi-
? hin, jotka inflaatiota aiheuttavat. Yksi ajatuskoe riittää toteamaan
* «en, ettei työviikon pidentäminen ja hiestyttämisen lisääminen rat-l
kaise nykyistä inflaatiopulmaa:
\ Kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö työn tuottavaisuus ole viimeksi-l
kuluneen 10—15 vuoden aikana noussut huomattavasti. Siitäkin huo-
* limatta, vaikka työläiset ovat unioidensa avulla huomattavassa mää-r-
c, r Incbn
sanotaan kymmenien miljoonien dollarien vuosivoitoista välittämättä
f ; r itsepintaisesti vastustavan — niin tuotantomäärä jokaista työläistä
> Ja farmaria kohti on lisääntynyt ilmiömäisen nopeasti-ja ennen tun-l
temattomassa määrässä. Syy tähän on seuraava: Ei pidä ensinnä-p':
i£aa:ipa!^^ tuotantqkyky on sitä 'suurempi,vmitä pitem-
{ SHäksi venytetään rviikko. Tosiasiassa nykyaikainen teollisuus, «nissä
I miehet j a naiset joutuvat tekemään työtä kilpaa koneiden kanssa,
y vaatii jatkuvasti lyhempää työviikkoa. On osoitettu todistavalla ta-
« valla, että työnantajat, jotka vastoin omaa tahtoaan on unioiden
> V t ^ l t a pakoitettu hyväksymään 40 tunnin työviikon, ovat seuraa-
(:[ I vana vuonna havainneet, että heidän työläistensä tuotantomäärä H-V
I sääntyi työviikon lyhentämisen yhteydessä tehostetun työtahdin ja
/t, ! * ' " ^ s i e n teknillisten parannusten rvuoksi.
% \ Kukaan ei voi, eikä yritäkään kieltää sitä, etteikö työläisten tuo-
' ] tantoteho ole suuresti kohonnut viimeksikuluneitten vuosien iikana.
] ,' Hallituksen omat tilastot todistavat tämän kumoamattomasti, 'Mutta
huolimatta tämä maa on nyt uh-
^ l-^^Käävan inflaation pyörteissä.
; J Kaiken ylläolevan perusteella voidaan todeta ensinnäkin, että
», » työviikon pidentäminen ei ehdottomasti tarkoita vastaavanlaista tuo-
* r tannon lisääntymistä työläistä kohti Ja toiseksi, että vaikka työviikon
» pidentämisen ja muun hiestämismenetelmän avulla voitaisiinkin tuo-
\ j tantoa lisätä, niin se ei suinkaan estäisi inflaation kehittymistä, koska
J;:.siB tuotannon suuri lisääntyminen ei ole sitä tähänkään mennessä
[ mij^. ' • . :.
V V ; Rahaministeri Abbott onkin tietoinen siitä, ettei hänen esittä-
« r a ä n s ä työviikon pidentä|ninen estä inflaation kehittymistä. Hänen
» > mielessään on kaiketi ensitilassa yhä suurempien voittomahdoUisuuk-l-
sien varaaminen niille teollisuus- ja finanssipiireille, jotka maanpuo-i
Justuksen nimissä vaativat entistä suurempia voittoja suuresti vesi-
V tetyille pääomilleen. Jos rahaministeri Atbott todella haluaa jotakin
1 tehdä inflaation ehkäisemiseksi, niin hänen velvollisuutenaan on käy^
5 dU käsiksi muodottoman suuriksi paisuneisiin suurpääoman lisävoit-
» töihin. Inflaatiovyörylle annettaisiin kova vastaisku jos rahaministeri
ir4\bbott määräisi; että kaikki ne lisääntyneet voitot, mitä_suurpääoma
I on sanokaamme Korean sodan syttymisen jälkeen — itselleen
I •"kahminut, otetaan verotuksen avulla valtion palvelukseen. Inflaatiolle
] 'j&nettaisiin tyrmäysisku, jos hallitus luopuisi siitä ulkopoliittisesta
< suunnasta, mikä on perussyynä inflaation kehittymiselle, t.s., omak-
' suisi sellaiseh ulkopoliittisen ohjelman minkä avulla voidaan tuottaa
\ enemmän voita ja vähemmän tykkejä. ,
- ""Meille sanottaneen, että Canadan täytyy mennä virran mukana
^ ja aseistautua, kuten aseistuvat monet muutkin vallat.
' Mutta kukaan ei esitäkään sitä, että Canadan täytyisi yksinään jä
V muusta maailmasta välittämättä romuuttaa uudelleen aseistusohjel-
'/**^mansa. Sodan vaaraaj mikä inflaatio aiheuttaa, ei kuitenkaan voida
torjua aseistamiskilpailun avulla. Jos historia <meille opettaa mitään,
niin se on tämä: aseistamiskilpailu nopeistuttaa uuden sodan sytty­mistä,
eikä missään tapauksessa sitä ehkäise. ,
Kuten sanottu, Canada ei yksinään voi nykyistä sodanvaäraa
iorjua, eikä sen tarvitsekaan esiintyä "yksinäisenä ratsastajana'' tässä
kriisitilanteessa. Mutta mikään mahti ei liioin vaadi sitä, että Canada
iokeasti tukee niitä yhdysvaltalaisia voimia, jotka toteuttavat nyt
• "rajoitetun sodan ohjelmaa" Koreassa ja valmistuvat huomenna to­teuttamaan
"rajoittamatonta" sotaa Yhdysvaltain imperialismin maa­ilmanherruuden
puolesta. Tosiasiassa Canada voi omaksua päättävän
itsenäisen asenteen tässä - tilanteessa, ja mikä tärkeintä, jos Canada
määrittelisi selvästi kantansa kaikkia sotavalmisteluja vastaan ja Jkan-sainrrälisen
rauiian vakiinnuttamisen puolesta, niin tämä muodostuisi.
sellaiseksi seikaksi, että painopiste kääntyisi ratkaisevasti rauhan
.puolelle.
Mitä siis tarvitaan on se, että Canada ryhtyisi valtiona vaati-
! maan viiden suurvallan, Britannian, Neuvostoliiton, Yhdysvaltain,
Kiinan Ja Ranskan välistä rauhansopimusta, mikä olisi avoin kaikille
muillekin maille.
, Sellainen sopimus ix)istaisi nyt ihmiskuntaa peloittavan sodan
'.vaaran.
kr Se tekisi mahdolliseksi sen, että voitaisiin tykkien, tankkien ja
lentokoneiden asemesta valmistaa kipeästi tarvittavia asuntoja, pyyk­kikoneita,
autoja Ja tuhansia muita välttämättömiä tarvittavia vä­lineitä.''.
Se veisi maaperän pois inflaation alta.
Se takaisi säädyllisen elinmahdollisuuden sekä meille, että mei­dän
jälkeemme tulevalle sukupolvelle.
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
aOke »»ny, <Kyx«n iSaiJfia> Sault
fite; Afailestii. täyttää tqukokuun 11
Itäivänä 91 vuotta.
^4ata Marttinen Long Ladcelta täyt-tttä
CS vuotta toukflfcuun i l pnä.
Onnttelemme päivän sankareita» ;
Kysyng^da ja
: Kysymys: Kuinka suuren eläkkeen
saa CPR:n seksuufaamies, Jo^a on
ol/ut samassa työssä eläkeikään eU
€6 vuoden ikään saakka Ja Jolla on
palvelusaikaa ainoastaan hiukan yili
30 vuotta eläkkeelle sUrryttäissi
Palkkatuloista on peritty neljä pro­senttia
eläkerahastoon. — Tiedosta
kiitollinen Vapauden lukija.
Vastaus: Eläkkeen suuruus riippuu
siitä miten paljon asianomainen tien-kam
on ansainnut kymmenen viime
vuoden aikana Ja miten pitkä hänen
todellinen palvelusaikansa on. Kun
esitätte nämä tiedot CFR:n ratajak-eon
lähimpään toimistoon niin pitäisi
sieltä saada pyytämänne tiedon. lMut>
ta ellei se.ole syystä tai toisesta so­veliasta,
voimme yrittää hankkia tie­don
täältä.
Tshekkovlovaiiiassi kuten Icaikissa maissakin kansandemoJcraattisissa maissa, vietettiin Vappaa suurin Juh-laliisujkzin
i a rauhanTQpimiisvaatimnlcsen merkeissä. Ylläoleva kuva Prahan vappuparaadista.
TASAVALLAN SYNTY
ESPANiJASSA 1931
Kysymys: Voiko minkään Järjestön
nimiin ostaa-erpoja? — Vastauksesta
kiitollinen,
. Vastaus: Kaikenlaisten arpojen os­to^
kuten . myyntikin on kaikkialla
Canadassa- laitonta; Toisella puolen
tätä "laittomuutta" harrastavat kui­tenkin
Jossakin määrässä miltei kaik­ki
Järjestöt, uskonnollisista seura­kunnista
poliittisiin järjestöihin asti
— ja kalkki ne näyttävät löytävän
keinoja "lailisuuspj^Iäln" kiertämi­seksi.
Mitä muut sanovat
BfASABTHUBIN KBISTIN.
VSON ElULINNAKE!
.; .Hän (Kenraali MacArthur) sa­noo:
"Filippiinit seisovat kristinuskon
valtavana Ihmakkeena Kaukoidässä,"
Tästä huolimatta Reader's Digest j u l ­kaisi
v. 1951 elokuun ^^numerossaan
artikkelin niissä kuvaillaan vallassa-olevan
hallituksen mädännäisyyttä. j a
huhtikuun>7 pnä 1951 ilmestynyt C o l -
lier julistaa artikkelissaan, että < vuo­teen
1952 mennessä Kansan vapaus-armeija
(Huks) toivoo pääsevänsä
Filippiinien saarien kontrolliin.
"Koko probleemi, siitä. että/Huks
saavuttaisi tavoitettaan v. 1952" selit­tää
Collier, " r i i p p u u ^Manilan horju­van
hallituksen kyvystä vastata tä­hän
haasteeseen oikeilla sotilaallisilla
j a sosiaalis-taloudellisilla toimenpi­teillä.
Niitä molempia tiarvltaan kis
peästi pettyneen väestön luottamuk­sen
saavuttamiseksi ; O n koko
sarja tekijöitä, jotka- pitävät nämä
saaret kypsinä kommunistien toimhi-nalle.
Pääasiallisin niistä on tehotto­man
Quirinon hallituksen joukkomit­tainen
lahjustelu ja mädännäisyys . ..
ja yleinen moraalinen Ja taloudelUnen
romahdus, mitä Amerikan finanssi-apu
ei yksinään pararma".
-Siellä on laajakantoinen katkeruus
Ja epäily ,.. ja kourallinen amerik­kalaisia
volttollijolta.
•Näyttää Kiinalta v. 1945, eikö näy­täkin?...
— The Canadian Par East­ern
Newsletter.
KANSALAISUUSLAINKIN
KOHDALTAKO MYdS
Pääministeri sanoi 95-henkiselle
edustajistolle, että haUitus harkitsee
ihmisoikeuksien tohnenpidettä —
Ölobe and (Mallin uutisotsikko.
Tänä keväänä tuli kuluneeksi 20
vaotta siitä kun Espanjan kunin­gas.
Afonsooli pakotettu Juopu­maan
kruunustaan Ja tasavalta
perustettiin. Tätä tasavaltaa vas­taan
aloitti nykyinen diktaattori
Franco kapinansa v. 1936. Kansa
muistaa kuitenkin tasavallan ajan
onnellisena aikana, ja fasistinen
diktatuuri pysyy pystysfä'Vvain
; hurjan terrorin varassa.
Vuoden 1931 tasavalta syntyi voi-makikaan
itseluottamuksen, valla.ssa.
Yleisen mielipiteen valtaosa vaati ku.
ningasvallan lopettamista. Jopa ku­ninkaan
uskollisimmatkin tajusivat,
että romahdus on ennen pitkää edes­sä.
,
Huhtikuussa V. 1931 suoritetut kun­nallisvaalit
tarjosivat ensimmäisen
kerran kahdeksaan vuoteen kan.salle
tilaisuuden ilmaista poliittisen J<an-tansa.
Äänestäjät odottivat kiihke­ästi
huhti;:£uun 12 päivää. Valittavina
oli 80,472 kuimallista luottamushenki-'
löä. j a ehdokkaita asetettUn 150,000.
K a i k k i olivat kuitenkin selvillä''£iitä,
että vaaleissa olivat vastakkain-, toi­saalta
tasavalta, toisaalta kuningas­valta.
"Olkoon äänenne nuoli .kijfUn:'
gasvallan sydämeen", oli tasavalta­laisten
tunnus.
Huolimatta nurjasta Vaalijärjestel­mästä
kävi selväksi, että suuri enem­mistö
5,446,000 äänestäjästä oli kunin­gasvaltaa
vastaan. Kaupungeissa t a ­savaltalaiset
salvat 972.paikkaa Ja mo­narkistit
. ainoastaan 595. Kansa oli
osoittanut haluavansa tasavaltaa. :
Kuningas Alfonso tai paremfalnkin
hänen neuvonantajansa ymmärsivät,
että horjuvaa valtaistumta voitaishn
pönkittää vain asevoimin. Mutta vä­kivallan
käyttäminen kansaa vastaan
olisi merkinnyt vallankumouksen vaa.
raa. Kuninkaan neuvonantajat sai­vat
tämän vakuuttuneiksi siitä, että
verinen hyökkäys kansaa vastaan olisi
siinä tilanteessa ollut kohtalon u h ­maamista.
«uhtikuim 14 pnä klo 18,40 kunin­gas
Alf onso piti viimeisen virallisen
neuvottelunsa ministeriensä Icanssa.
Kello 19.30 .tasavaltalaiset johtajat
saivat tietää, että kuningas oli eroai-keissa,
ottivat hallitustentävät käsiin­sä,
ja muodostivat väliaikaisen halli­tuksen.
Kello 21 iUälla Alfonso kiiti
autollaan Ranskan rajaa kohti.
Kuningas Alfonso, ei', milloinkaan
varsinaisesti sitoutunut luopumaan
kruunusta.; Eroamlsjulistuksessaan
Alfonso myönsi, että Espanjan ikansa
el rakastanut häntä. Hän tunnusti,
että kuningaskin voi olla väärässä.
Sitten -hän ^ennusti, että Espanja saa
vielä kuulla hänestä :•' "Minä olen
kaikkien espanjalaisten kuningas..,
En luovu ainoastakaan oikeudestani."
Väliaikaiseen haUitukseen kuuluivat
Maura, Prieto. de Albornoz, Oomingo,
Azana, Quiroga, Barrios, Oaballeri.
Näistä kolme ensinmainittua siirtyivät
pian taantumuksen puolelle.
Tasavaltalaisen hallituksen muodos.
taminen herätti (kansan keskuudessa
valtavaa riemua.' Kaduilla tanssittiin
ja kitarat soivat läpi yön. (Mutta huo­limatta:
56 vuotta kestäneestä yksin­vallan
kaudesta ei lyhteenkään pyöve­liin
koskettu. Ainoa mainittava t a ­paus,
on se* että eräs Jesuiittapappi
loukkasi itsensä paetessaan ikkiman
kantta.
Vanhoillisimmatkin politiikot, maan.
omistajat, pankinjohtajat, kenraalit,
herttuat, kreivit, piispat j a seiikkaUi-jat
ymmärsivät tasavallan tosiasiaksi
eivätkä hidastelleet väliaikaisen halli­tuksen
tunnustamisessa. *
Väliaikainen hallitus oli remmissä
Cortesin vaaleihin asti, jotka suoritet­tiin
29. 6. -31. Vaaleissa äänioikeus,
ikäraja, joka siihen mennessä oli o i - '
lut 25 vuotta, öli aleimettu 23 vuoteen.
Edustajia valittiin 1 kutakin 50.000
asukasta kohti, mikä merkitsi kaiikki-aan
470. Kaupungit j a teollisuuskes­kukset
saivat yhtä suuren edustuksen
kuin maalaiskylät. Tasavaltalaiset
saivat enemmistön. Oikeisto-oOTösi-tio
sai yhteensä 60 paikkaa.
Tasavallan ensimmäinen sum-i t d i -
tävä oli hallitusmuodon uudistaminen.
Canadasa $8,000
milj. ulkolaisia
pääomasijoituksia
Ottawa. — Ulkomaalaisten pääoma­sijoitukset^
Canadassa lisääntyivät
vuoden 1949 aikana 453 miljoonalla
dollarilla, ihnoittaa Canadan Tilas­tollinen
Toimisto täällä. Ulkomaa­laisten,
sijoitusten määrä tässä maas­sa
oli vuoden 1949 lopulla seuraavan-
Ixdnen:
yhdysvallat . . . . . . . ; $5,932,003.000
I20-Britannia . . . . . . . 1,694.003,000
Muut maat 340,003,000
Vastaavia lukuja el ole vielä saa­tavissa
viime vuoteen nähden, mutta
ennakkotiedot osoittavat yhdysvalta­laisen
pääoman vii-ranneen kuluneen
vuoden aikana Canadaan entistä voi­makkaampana.
Sen lisäksi ovat yh­dysvaltalaisten
omistavat liikeyrityk­set
sijoittaneet entistä suuremmassa
määrin voittonsa Canadaan sen s i ­jaan,
että rahat olLsi lähetetty Y h ­dysvaltoihin.
~ . . .
Yhdysvaltalaisten kapitalistien ja
yhtiöiden todettiin viime ,vuonna lop­puun
- mennessä sijoittaneen haara-liikkeisiin,
tehtaisiin tai kontrollitui-hin
yhtiöihin kaikkiaan 3,122.800;000
dollaria ja loput sijoituksista oUvat
muissa liikeyrityksissä Ja lainapape­reissa.
•
Vuonna 1938 oli Canadaan sijoi­tettujen
ulkomaisten pääomien y h ­teinen
määrä €.765 miljoonaa dollaria,
josta brittiläistä pääomaa* oli 2.685
miljoonaa ja yhdysvaltalaista 3.932
miljoonaa dollaria. Sen jälkeen ovat
brittiläiset sijoitukset vähentyneet ja
yhdysvaltalaiset lisääntyneet, todis­taen
siten Oanadan muodostuneen
entistä suuremmassa määrin jänkki-kapitalistien
sijoitus- ja rilstoalueek-sL
r-STTA:
•mi
tJusi •hallitusmuot9 liyväkqrttiin j o u -
Alcala-Zamora, Lerroux,-de Los Rios,' lukuussa 1931 ja oli verraten edlstyk.
Amerikan naiset vedonneet
Trumaniin McGeen pelas^^
tamiseksi kuolemasta
-:. New Tork. — Yhdeksänkymmentä
.„^..jv .-f huomattua amerikkslaista nalskirjai-
M i i i f t ^ t e ^ i a ^ r sanomalehtinalsta ja
J||5»ia^tte^^ maata lähetti
MJ^^OBO^ Urjalliaenvetoo-.
' ''''-iiBaiasm presidentti TrumaniUe vaa­tien
häntä sekaanturaan WilUe Mc-
Geen juttuun ja peltistamaan tämän
toisen maailmansodan veteraanin ja
neljän lapsen isän hengen. Koko.
naan tekopelillä on WUIie MteOeestä
tehty "valkoisen naisen raiskaaja" ja
8:s päivä tätä kuula; valmistautuu
Mlsslppln valkoisten liamtus hänet
sähkötuolissa telottamaan.
Suuri alue sota-aseiden
kokeilu­alueeksi
Albeilassa
Ottawa. — Tuhansien neliömailien
suuruinen alue noin 100 mailia
montonista pohjoiseen, tullaan otta­maan
liittohallituksen haltuun; käy-,
tettäväksi lentopommitiiksen ja ty­kistön
harjoitusalueena. Veron mak-sajUle,
siltä koituu uusi $14 milj, las­ku,
ilmoittaa kansallinen puolustus-departmentti.
Tämä kokeilualue sijaitsee Prim-rose
(Laken alueella. Sen pituus län­nestä
itiiän on 115 m a i l l a ja leveys
pohjoisesta etelään 40 mailia. Alu­eella
tullaan kokeilemaan raketti
tykkejä ym. uusia sota-aseita. Näin
suuri alue tarvitaan, koska esim. uu ­det
lentokoneet ovat hy.vin nopeita.
Alueella ei ole asukkaita ja met­sästäjille
annetaan korvausta siitä et­tä
joutuvat muuttamaan alueelta. M i ­tään
el ole ilmoitettu tullaanka met­sänriista
siirtämään pois ponunitus-alueelta.
.Liittohallitus j a Albertan sekä Sas-katchcwanin
hallitukset ovat allekir­joittaneet
asiaa koskevan sopimuk­sen.
• •• .
Työväen toiminta paikkojen
korottamiseksi voimistuu
^^iiiiii§8Siiiisfe
Miia lapahtuu Euroopassaj
Aulac8a« Anttraliassa Ja länti-liellä
pallohpuöUakoUa? Luke-i^
Ua VAPAUTTA paas«e sUta
MlviUe.
Y l i 1,C03 Toronton auto- ja teräs-työlälsta
turvautui viime viikolld lak-kotoimenplteeseen
palkkavaatimuk-siensa
tukemiseksi. Tyoläishuomi-oitsijaln
käsityksen mukaan nämä la-/
kot ovat yksi osoitus .silta taistelu-mielialasta
mikä on kasvamansa-: C a ­nadan-
työläisjoukkojen keskuudessa
elhikustannusten jatkuvan nousun
johdosta. )
Toronton Westeel yhtiön 500 työläis­tä
poistui työpaikoiltaan aamupäivär
vuoron aikana, vaatien 25 sentin t u n -
tipalkkakorotuksen hy v a k .sy mistä.
Tyhjällä tontilla sen jälkeen pidety."?-
Eä kokouksessa hyväksyttiin päätös­lauselma,
jossa vakuutettiin pystyttä­vän
pois työstä kunnes yhtiö aloittaa
neuvottelut kysymyksestä. Ylitiö oli
ennemmin tarjonnut 7 sentin koro­tusta
ja työviikon lyhentämistä 41
tunnista 40 tuntUn. UA'W unioon kuu­luvat
työläiset kuitenkin hylkäsivät
yksimielisesti yhtiön tarjouksen.
Grinnellin tehtaan 450 työläistä,
jotka kimlufvat terästydlaisten unioon,
ovat myöskin lakkoutuneet 13 sentin
tuntipalkankorotuksen p u o l e s t a.
Kxunmassakin tapauksessa on palk­kojen
korotuksen puolesta tapahtu­nut
toimhita saanut alkunsa rivijä-senistön
keskuudesta. Työläiset, huo­limatta
siita että heidän lakkoansa
syytetään "laittomaksi", ovat järjestä­neet
lujan lakkovartloinnm.
General ODry Batteries yhtiön työ­läiset
ovat päättäneet järjestää Jat­kuvasti
kokouksia siksi kunnes heille
myönnetään kohtuullmen palkanko­rotus.
Työläiset, Jotka kuuluvat säh-kötyölälsten
unioon, ovat järjestäneet
näitä työaikana pidettäviä kokouksia
huhtikuun 25 päivästä lähtien. :
Noin • 1,200 vaatetustyöläistä 26
llikkeestii, piti päivän loman tukeak­seen
palkkavaatimustaan. Vaatetus-työläiset
vaativat unlonsa kautta 10
prosentin korotusta,, 10 sentiu lisäystä
alkavien työläisten palkkaan, kahta
vuotuista (Vapaapäivää entisten l i ­säksi
ja kesälomien parempaa Järjes-telyff.
Kuinka tämä rivijasenistön alkuun­panema
toiminta on vaikuttanut u n i ­oiden
korkeampaan Johtoon osoittaa
se. että United Steelu-orkcrs on Ame­rican
johto Icutsul kansallisen'' neu-^:
vonantokomitean k e s k u stelentoan
palkkakysymyksestä toukokuun 5"phä,
. Lentolehdessä, jota Labor-Progres-slve
puolueen toimesta levitettiin neu-vonantolautakunnan
kokouksen .ai­kana
tehtaiden
"Jos tästä neuvonantokomitean ko­kouksesta
halutaan saada onnistu­neempi
kuin oli viime Joulukuussa p i ­detty,
n im sen tulee päättää yhte­näiseen
toimintaan ryhtymisestä noin
20 sentin tuntipalkkakorotuksen saa­miseksi.
Tama on a l in mahdollinen
Ja sen tulee käsittää kaikki terässo-piiÄukseen
sisältyvät tehtaat."
Lentolehdissä myöskin painoste­taan,
etta kun terästeollisuudessa
'ryhdytään neuvottelemaan vuotuisesta
sopLTiuksesta, niin vaatimusten tulee
olla suuremmat kuin 20 sentin koro­tus
ja niihin tulee sisältyä 40 tunti­nen
ja 5 päiväinen työviikko. Myös­kin
kohta joka . edellyttää korjaus-neuvottelut
sopimuksen voimassaolo-ajalla.
'^Kansallisen neuvonantokomitean
tulee antaa teräsunion toimitsijoille
täydelliset ohjeet palkkataistelun
johtamisesta yhdessä union osastojen
kanssa", sanotaan lentolehtisessä.
V 'Muualla teolLisuusrintamalla on -ha­vaittavissa
samanlaista toimintaa
palkkasuhteiden parantamiseksi. M i -
ne. MiU and Smelter Workers union
Incon osasto No. 598:n 13.000 jäsentä
vaatii 40 sentin tuntipalkkakorotus-ta
j a 40 tunnin työviikkoa, ilman että
työvukon lyhennys vähentäisi viik-i:
opalkkaa, ^ym. parannuksia.
Albertas^a Mine-Mill union osasto
No. 800 .vaatii palkkojen hetikohtaista
korottamista 20 sentillä ttmtia kohti.
'Myöskin monilla muilla työaloilla eri
puolilla maata työläiset kasvavassa
määrässä Ja yhä päättävämmin ovat
ryhtyneet vaatimaan palkkojen ko­rottamista,
voidakseen kohdata Sota-voittoilun
johdosta jatkuvasti nous­seet
elinkustannukset.
sellinen asiaikirja, jopa muutamin so-siaUstisin
kääntein,
lUusl (hallitusmuoto julisti Espanjan
Vkaikkien luokkien työläisten demok­raattiseksi
tasavallaksi". Kirkko ero­tettiin
valtiosta. Sodan käyttäminen
kansallisen politiikan välikappaleena
tuomittiin. Tasa-arvoisuus lain edes­sä
säädettiin. Uskonnonvapaus " j u ­listettiin.
Perustavat kansalaisoikeu­det,
sanan-, paino. Ja kokoontumis­vapaus,
turvattiin. "Maan kaikki rik­kaudet
omistajasta riippumatta on
asetettava kansantalouden etujen p a l ­velukseen",
sanottiin hallitusmuodos­sa.
Lisäksi • hallitusmuodossa • luvattiin
työnsuojelim ja muun yhteiskunnalli­sen
lainsäädäimön aikaansaamista.
Enimmäistyöpäivä j a vähimmäispal-.
kat määrättiin; Lapsityö kiellettiin.
Pääministeriksi tuli jälleen Alcala-
Zamora. joka oli ollut myös vähalkai-sen
hallituksen pääministerinä. Z a.
mora oli ollut monarkisti v:een 1923,
jolloin hänestä Primo de Riveran dik­tatuurin
aikana tuli tasavaltalainen.
Tämä andaluslalahien kartanonherra
vastusti itsepintaisesti maauudistiik-sen
toimeenpanoa j^^a. kirkon etuoike­uksien
poistamista. Vatikaani ilmoitti
olevansa rauhallinen n i in kauan kuin
Zamora on johdossa. Zamoran pal­kaksi
määrättiin 2 m i l j , pesetaa vuo-dessa.
Espanjan kommunistinen puolue
suhtautui ensta epäluuloisesti uuteen
hallitusvaltaan ja asetti vaatimuksen
työläisten ja talonpoikien tasavallan
perustamisesta. Puolue, joka oli pe­rustettu
V. 1921, oli Primo de Riveran
diktatuurin aikana vuodesta 1923 vuo­teen
1931 elänyt ankaran maanalai­suuden
oloissa. E i kuitenkaan kestä,
nyt kauan ennenkuin puolue tarkisti
asenteensa uuteen hallitusjärjestel­mään.
Sen vaikutusvalta alkoi no­peasti
kohota. Kun se vuoden 1931
vaaleissa oli saanut vain 60,000 ääntä,
n i in v. 1933 sen saama äänimäärä oli
jo 400,000 j a saman ajan kuluessa puo­lueen
jäsenmäärä nousi 1.000 :stä 30,-
000:een.
Tasavallan ensimmäisille .vuosille
luonteenomaista oli ammatillisten ja
APBILLIPXlViLNX
(TkS) Mikäli olemme e
tettavalta taholta saaneet u
taan tänään amerikkalaista L _
kalkille sosdem-junttaaW^
leissä äänestäneille. JaköuT
Työnantajain Uitossa Un
A-rappu pihan perällä, yit?!
on. Tupakkaa annetaan
tiedon mukaan aski iäze
den. ei kuitenkaan enemiöjl
saa askia yhdelle henkioae
Sellaisille äänestäjille. jotfcJ
halua tupakkaa - etupääs^
— annetaan vahan iiytettytä
hyvin parsittuja amerikialaui
lonsukkia. Kaihdella jäseilSJ
yhden paiin. Lisäksi o i e m ^
tietää, että • naisten kesken >
kolme paikkaa toukokuussa^
vassa uudesia ajanmukaiseä3
Kodissa. ^
Tietoa ylläloveasta on leviietjjl
luotettavien isosdemien ke
TUSKALLISTA
Tunnetussa ravintolassa'
la oli trio. jonka violistilia bij j
nautiskella ansiokkaasti'
kettä ennen tööim menoa; jott»^
käteen olisi tullut vetreyttä ja T
paan käteen uikutusta. '
Yleisöltä tuli pyyntö: -
saammeko pyytää, aaria'
"Tosca"!"
, Viblisti kävi kyseessäolevaafl i
paleeseen kiinni kuin susi;
seen. soitteli aivan puita heiniä,jJ
ei ollut mitään tolkkua,
se lopulta. Jolloin pianisti lau
"Kuulehan hyvä veli, se kappaij
ti 'Olla "Tosca" mutta .siitähän'
tuska!"
Kuusinen Neuvosto-
Karjalan presidentiksi
Petroskoi. — Karjalais-s
nen neuvostotasavallan korb
neuvoston ensimäinen istunto
' päättyi toissa viikolla perja
Korkein neuvosto hyväksyi i
lan budjetin vuodelle 1951. Seoaa
kein kaksi j a puoli kertaa
kuin V. 1940.
Istuimessa valittiin kortei
neuvoston puhemiehistö. Sen ]
johtajaksi (presidentiksi), välittäsi
V. Kuusinen. Korkem neuvosto i
dosti myös tasavallan hallitukseni
nlsterlneuvoston puheenjohtj^
(pääministeriksi) nimitettun P.l
Prokkonen.';' Istuntokaudella ;i;
tettiin myös korkeimman
puhemiehistön antamat asetiiksdl
Tasavallan lippu
Fran/Bon lipun tilalle
' Marseille, Ranska. — 400
osoittajaa saapui viime viikkoni
klvllkkona Carmeslssa PyTeneidm^
rellä olevaan Espanjan var
t i i n . Toimenpide oh myötati
soitus pohjois-Espanjan
kohtaan.
Varakonsuli j a konsulaatin 1
kunta paikenivat rakennuksen i
puolella olevan ikkunan kautta.!
lenosoittajqt marssivat sisälleni
pivät alas Francon hallituksen 1
nostaen Espanjan tasavallan
Ranskan lipun rinnalle.
muiden demokraattisten jaiji
perustaminen j a voimakas vahTi
minen. Kommunistinen puolue (
ti merkittävää osaa tasavallan i
nustyössä ja sittemmm tasavi
pUolustussodassa Prancon fa
laa vastaan, joka sai tukea Hitle
(MussolinUt.a Ohamberlainilta ja .|
Bliimilta. Francon vensen ^
rin -vuosina puolue on sailyttanjti
mansa Espanjan kajasan sy
Johtaa tällä hetkellä sen
maan vapauden ja itsenaisyydof
lauttanuseksi.
PÄIVÄN PAKINA
Kaikki on hyvin, sillä millään ei
ole enaa mitaan vaha
Tänä suurten ristiriitojen aikana
ei ole oikeastaan millään väliä.
Ottakaamme nyt vaikka se virka-heitto
Japanin keisari, kenraali M a c -
Arthurin "todistus".
Han moitti juur Julmetusti T r u -
manin hallitusta siitä, ettei se ole
kyUm voimaperäisesti toteuttanut- o-maa
ohjelmaama!
-MacArthur kielsi jyrkästi sellaiset
syytökset että han olisi menetellyt
vastoin presidentin ohjelmaa ja. ko­rosti,
että juuri hän on yrittänyt so­veltaa
kayt4intöön sitä paljon mai­nostettua
"Trumanin oppia", josta
ymmärrettävistä syistä ei tosin enää
paljon mitään puhuta.
. Pantakoon tässä yhteydessä mer­kille,
ettei Yhdysvaltain hallitus ole
milloinkaan pannut kyseenalaiseksi
kenraali MacArthurin arvovaltaa
Kaukoidän asian erikoistuntijana.
MacArthuria on moitittu vain siitä,
ettei'hän anna riittävän suurta arvoa
"yYeismaailmallisllle" probleemeille, ja
että hän ^ jatuä ' huomioonottamatta
koko maailmaa koskevan strategian
)Tlttlcäsäun laajentaa sotaa Kauko-
Kenraali MacArthuria on siis p i ­detty
j a pidetään edelleenkin auktori-teettisena
asiantuntijana Kaukoidäs­sä.
, '•
J a vaatiessaan sodan la^^jentamista
Khnaa vastaan kenraali' MacArthur
vakuutti mustan sielunsa autuuden
kautta, että Neuvostoliitto ei toteuta
Kiinalle anamaansa lupausta kes­keisen
avimannon suhteen, l^tä väi­töstään
arvon' kenraalimme perusteli
nimenomaan sillä, että Neuvostolii-toUa
ei ole riittävästi asevohnia S i ­periassa
j a että Neuvostoliiton lii­kennelaitos
ei kykenekään kuljetta­maan
riittävästi tavaraa nykyaikai­sessa
sodankäynnissä tarvittaville ar­meijalle.
Tolsin sanoen, yhdysvaltalainen
"asiantuntija" selittää -meUle Neu­vostoliiton
sotilaallisesti J a taloudel­lisesti
n i in heikoksi, ettei se voi antaa
edes liittolaiselleen (Kihuille) apua
— puhumattakaan nyt siitä, että se
aloittaisi itse sodanlcäynnin siellä.
Tästä Neuvostoliiton "heikkoudes­t
a " huolimatta meille on Jatkuvasti
pauhattu sitä. että Venäjän ttdiolta
uhkaavan suuren
meidän muka täytyy luopua siltä ja
tästä välttämättömyydestä, valmistaa
tykkejä voin asemesta, jotta voidaan
voimakeinoin torjua sodan vaaraa!
Kenraali MacArthurhi pääasialli-sempana
valttina on ollut väitös, että
"rajoitettu Korean sota" ei voi tuot­taa
muuta kuin moraalisen j a aineel­lisen
tappion Yhdysvalloille. Mutta
tämä ei kuitenkaan estä häntä ehdot­tamasta
omaa "rajoitettua sotaansa
Kiinaa vastaan", mikä tarkoittaisi
tietysti entistä suurempia moraalisia
j a aineellisia tappioita Yhdysvalloil­le,
ellei asiaa ole ymmärrettävä s i ­ten,
että ar/on virkaheitto kenraa­limme
tarkolttaakhi sitä. että sodan
laajentaminen olisi vain osa koko­naisuudesta,
nlmltbäln yksi uusi askel
uutta maailmansotaa varten mihin
hän pyrkii.
Erikoisen merkillepantavaa on tä­mä:
•• -
Esittäessään ensimniäisen "todis­tuksen"
Yhdysvaltain kongressin kuu­lustelussa
Korean sodan asioista, ken­raali
MacArthur ei edes puolella sa­nalla
viitannut Y K : n tavoltteihin ja
muuhun sellaiseen hölynpölyyn. Hän
puhui vain Yhdysvaltahi sotatoimis­ta,
Yhdysvaltain tavoitteista ja Y h ­dysvaltain
eduista.
Täten esiintyessään'" kenraali Mac-
Arthur oU ainakin rehellisempl kuin
ne, joKca yrittävät jotenUn peittää
Y K : n tahratulla lipulla nämä Yhdys­valtain
sotatoimet.,
Mutta olisi väärin luulla, etteikö
kenraali MacArthur näe etua sellai-tydlälsille
sanottiin: idässä. ' , uhkaavan suuren "vaaran", vuoksi sista "liittolaisista" jotka aaadaan ra. ' > ' V.^*|
tappelemaan Yhdysvaltain imp
min maailmanvalloituksen
Totta tietysti on se, etta hän 1
suu ja väheksyy "liittolaisiaan^^
noen, että jos "liittolaiset" eivsfS
väksy sodan laajentamista
vastaan, niin Yhdysvaltain
pankkiirien täytyy ^.silloin
vahi yhdysvaltalaisia joukkoja I
rijumalan lakia ja evaiikellinnial
maan Kaukoidän kansoille.
Sitäpaitsi kenraali MacArtlii!t|
aivan varma siitä, että isännän_r
kuulu j a että sitä kuullaan. _
Korean sodankäynnin yhteydesäj
hutakann/mistään Y K : n
mhmasta" ja ihuvsta sellalses^i
lynpölystä. Niinpä täroä
heitto kenraali aelitti kauni
ta. että "llttolaisemme tulerat,
kana" kuten ne tulivat
sotaa, ja hän korosti, että
niskoittelevat liittolaiset ^
v.ihi kunnollista "johtoa" Wan 5
tin rahasäkklen päälU i-stuvilS».^
misten iryikuvilta. ,,
Kelpaa sitä nyt katsella näitä ^
Arthrin "todistuksia" kalkkien r
Jotka ovat Yhdysvaltain m
Koreassa tukeneet — varjifllua^
muistetaan, että presidentti
ei erottanut, kenraallaan Y K - " '
likkyydestä sen vuoksi, kun hio'
sodan laajentamiseksi, vaan fcik*^
hän puhui siltä lUan suor
ja tohni ehkä vähän nopeanBnto^
Wall, 8 U w t in
deliisuudcssa edellytti. —