1951-05-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, toukokuun 10p.-~-Thursday, May 10,1951 ,CUBEBTr) — Independent Labor jQlivan of ^ 1 ^ ^ Canadian». E!s« laUIsbed Kov. 6, 1917. Autborized &;><>f <as second dass mall by the Post •:Dtace Department^ Ottawa, Pui)' ilsbed tbrice weekly: Tuesdays, 'Vhmsäays sxtd Saturdays by Vapaus Publishing CompanyXtd., at 100-102 tOm 8t. W.; S^dbury,' Ont.; Canada. Telephone»: Business Office 4-426*. EOitosial Office 4-4265. Manager E. sukd. Edltor W. Eklund, IcaiUn^ address Box CT/Budbmy^a^arto. Adrertising rates upon appJJatlOD, Translation free otMdiaive. T H A U S H I N N A T : Canada^sa:, 1 vk. 7JOO 6 k^, 3.75 3 kk. 2 25 Yhdysvalloissa: 1 trk, 8JOO 6 kk. 4 30 Suomessa: 1 vk. 6 kk^ 4.75 •n, lii 4 nai 1: wi-i- 4tp 2r i i l i i Iiii PifliP F l p i I Mii m*- Siitä ei ole apua Kun rahaministeri Abbott esitti viime maanantaina vetoomuksen, ' ' rettä Canadan työläiset pidentäisivät neljällä ja puolella tunnilla työ-viikkoaan —^silen muka auttaakseen uhkaavan nopeasti kehittyvän "'""inflaation (flirahan arvan alenemisen ehkäisemistä — niin se luon-jiollisesti sai raikuvia <iuosionosoftuksia monopolikapitalisteilta kautta jmaan. ;^ ' Asia erikseen on .se, miten tähän asiaan suhtautuu tämän maan l työväki ja kansa yleensä. Ja osoltuk.sena siitä kuinka, perusteellisesti l tämä työviikon pidentäminen on vastoin kansanjoukkojen tahtoa voi- ! daan pitää sitä, kun niinkin oikeistolaiset uniopomot kuin Charles { Millard ja VVilliam Jenoves tuomitsivat sen saman päivän iltana To- I rontossal K u n tällaista on kurvassakin puussa, nim mitä sitten löy-tyykään tuoreesta puusta, tavallisen kansan keskuudesta? i Tosiasia luonnollisesti on tämä: Työtätekevä kansa ei ole inflaa-l\ tiota aiheuttanut. Se johtuu yksinomaan suurbisneksen jfi sitä edu$- * tävan'hallituksen ohjelmasta ja edesottamisista. Tästä myös johtuu, > ettei inflaatiota voida .estää työtätekevän väestön hienvuodatuksen ' lisäämisen avulla, vaan tarttumalla kiinni niihin todellisiin seikkoi- ? hin, jotka inflaatiota aiheuttavat. Yksi ajatuskoe riittää toteamaan * «en, ettei työviikon pidentäminen ja hiestyttämisen lisääminen rat-l kaise nykyistä inflaatiopulmaa: \ Kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö työn tuottavaisuus ole viimeksi-l kuluneen 10—15 vuoden aikana noussut huomattavasti. Siitäkin huo- * limatta, vaikka työläiset ovat unioidensa avulla huomattavassa mää-r- c, r Incbn sanotaan kymmenien miljoonien dollarien vuosivoitoista välittämättä f ; r itsepintaisesti vastustavan — niin tuotantomäärä jokaista työläistä > Ja farmaria kohti on lisääntynyt ilmiömäisen nopeasti-ja ennen tun-l temattomassa määrässä. Syy tähän on seuraava: Ei pidä ensinnä-p': i£aa:ipa!^^ tuotantqkyky on sitä 'suurempi,vmitä pitem- { SHäksi venytetään rviikko. Tosiasiassa nykyaikainen teollisuus, «nissä I miehet j a naiset joutuvat tekemään työtä kilpaa koneiden kanssa, y vaatii jatkuvasti lyhempää työviikkoa. On osoitettu todistavalla ta- « valla, että työnantajat, jotka vastoin omaa tahtoaan on unioiden > V t ^ l t a pakoitettu hyväksymään 40 tunnin työviikon, ovat seuraa- (:[ I vana vuonna havainneet, että heidän työläistensä tuotantomäärä H-V I sääntyi työviikon lyhentämisen yhteydessä tehostetun työtahdin ja /t, ! * ' " ^ s i e n teknillisten parannusten rvuoksi. % \ Kukaan ei voi, eikä yritäkään kieltää sitä, etteikö työläisten tuo- ' ] tantoteho ole suuresti kohonnut viimeksikuluneitten vuosien iikana. ] ,' Hallituksen omat tilastot todistavat tämän kumoamattomasti, 'Mutta huolimatta tämä maa on nyt uh- ^ l-^^Käävan inflaation pyörteissä. ; J Kaiken ylläolevan perusteella voidaan todeta ensinnäkin, että », » työviikon pidentäminen ei ehdottomasti tarkoita vastaavanlaista tuo- * r tannon lisääntymistä työläistä kohti Ja toiseksi, että vaikka työviikon » pidentämisen ja muun hiestämismenetelmän avulla voitaisiinkin tuo- \ j tantoa lisätä, niin se ei suinkaan estäisi inflaation kehittymistä, koska J;:.siB tuotannon suuri lisääntyminen ei ole sitä tähänkään mennessä [ mij^. ' • . :. V V ; Rahaministeri Abbott onkin tietoinen siitä, ettei hänen esittä- « r a ä n s ä työviikon pidentä|ninen estä inflaation kehittymistä. Hänen » > mielessään on kaiketi ensitilassa yhä suurempien voittomahdoUisuuk-l- sien varaaminen niille teollisuus- ja finanssipiireille, jotka maanpuo-i Justuksen nimissä vaativat entistä suurempia voittoja suuresti vesi- V tetyille pääomilleen. Jos rahaministeri Atbott todella haluaa jotakin 1 tehdä inflaation ehkäisemiseksi, niin hänen velvollisuutenaan on käy^ 5 dU käsiksi muodottoman suuriksi paisuneisiin suurpääoman lisävoit- » töihin. Inflaatiovyörylle annettaisiin kova vastaisku jos rahaministeri ir4\bbott määräisi; että kaikki ne lisääntyneet voitot, mitä_suurpääoma I on sanokaamme Korean sodan syttymisen jälkeen — itselleen I •"kahminut, otetaan verotuksen avulla valtion palvelukseen. Inflaatiolle ] 'j&nettaisiin tyrmäysisku, jos hallitus luopuisi siitä ulkopoliittisesta < suunnasta, mikä on perussyynä inflaation kehittymiselle, t.s., omak- ' suisi sellaiseh ulkopoliittisen ohjelman minkä avulla voidaan tuottaa \ enemmän voita ja vähemmän tykkejä. , - ""Meille sanottaneen, että Canadan täytyy mennä virran mukana ^ ja aseistautua, kuten aseistuvat monet muutkin vallat. ' Mutta kukaan ei esitäkään sitä, että Canadan täytyisi yksinään jä V muusta maailmasta välittämättä romuuttaa uudelleen aseistusohjel- '/**^mansa. Sodan vaaraaj mikä inflaatio aiheuttaa, ei kuitenkaan voida torjua aseistamiskilpailun avulla. Jos historia <meille opettaa mitään, niin se on tämä: aseistamiskilpailu nopeistuttaa uuden sodan syttymistä, eikä missään tapauksessa sitä ehkäise. , Kuten sanottu, Canada ei yksinään voi nykyistä sodanvaäraa iorjua, eikä sen tarvitsekaan esiintyä "yksinäisenä ratsastajana'' tässä kriisitilanteessa. Mutta mikään mahti ei liioin vaadi sitä, että Canada iokeasti tukee niitä yhdysvaltalaisia voimia, jotka toteuttavat nyt • "rajoitetun sodan ohjelmaa" Koreassa ja valmistuvat huomenna toteuttamaan "rajoittamatonta" sotaa Yhdysvaltain imperialismin maailmanherruuden puolesta. Tosiasiassa Canada voi omaksua päättävän itsenäisen asenteen tässä - tilanteessa, ja mikä tärkeintä, jos Canada määrittelisi selvästi kantansa kaikkia sotavalmisteluja vastaan ja Jkan-sainrrälisen rauiian vakiinnuttamisen puolesta, niin tämä muodostuisi. sellaiseksi seikaksi, että painopiste kääntyisi ratkaisevasti rauhan .puolelle. Mitä siis tarvitaan on se, että Canada ryhtyisi valtiona vaati- ! maan viiden suurvallan, Britannian, Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Kiinan Ja Ranskan välistä rauhansopimusta, mikä olisi avoin kaikille muillekin maille. , Sellainen sopimus ix)istaisi nyt ihmiskuntaa peloittavan sodan '.vaaran. kr Se tekisi mahdolliseksi sen, että voitaisiin tykkien, tankkien ja lentokoneiden asemesta valmistaa kipeästi tarvittavia asuntoja, pyykkikoneita, autoja Ja tuhansia muita välttämättömiä tarvittavia välineitä.''. Se veisi maaperän pois inflaation alta. Se takaisi säädyllisen elinmahdollisuuden sekä meille, että meidän jälkeemme tulevalle sukupolvelle. SYNTYMÄ PÄIVIÄ aOke »»ny, <Kyx«n iSaiJfia> Sault fite; Afailestii. täyttää tqukokuun 11 Itäivänä 91 vuotta. ^4ata Marttinen Long Ladcelta täyt-tttä CS vuotta toukflfcuun i l pnä. Onnttelemme päivän sankareita» ; Kysyng^da ja : Kysymys: Kuinka suuren eläkkeen saa CPR:n seksuufaamies, Jo^a on ol/ut samassa työssä eläkeikään eU €6 vuoden ikään saakka Ja Jolla on palvelusaikaa ainoastaan hiukan yili 30 vuotta eläkkeelle sUrryttäissi Palkkatuloista on peritty neljä prosenttia eläkerahastoon. — Tiedosta kiitollinen Vapauden lukija. Vastaus: Eläkkeen suuruus riippuu siitä miten paljon asianomainen tien-kam on ansainnut kymmenen viime vuoden aikana Ja miten pitkä hänen todellinen palvelusaikansa on. Kun esitätte nämä tiedot CFR:n ratajak-eon lähimpään toimistoon niin pitäisi sieltä saada pyytämänne tiedon. lMut> ta ellei se.ole syystä tai toisesta soveliasta, voimme yrittää hankkia tiedon täältä. Tshekkovlovaiiiassi kuten Icaikissa maissakin kansandemoJcraattisissa maissa, vietettiin Vappaa suurin Juh-laliisujkzin i a rauhanTQpimiisvaatimnlcsen merkeissä. Ylläoleva kuva Prahan vappuparaadista. TASAVALLAN SYNTY ESPANiJASSA 1931 Kysymys: Voiko minkään Järjestön nimiin ostaa-erpoja? — Vastauksesta kiitollinen, . Vastaus: Kaikenlaisten arpojen osto^ kuten . myyntikin on kaikkialla Canadassa- laitonta; Toisella puolen tätä "laittomuutta" harrastavat kuitenkin Jossakin määrässä miltei kaikki Järjestöt, uskonnollisista seurakunnista poliittisiin järjestöihin asti — ja kalkki ne näyttävät löytävän keinoja "lailisuuspj^Iäln" kiertämiseksi. Mitä muut sanovat BfASABTHUBIN KBISTIN. VSON ElULINNAKE! .; .Hän (Kenraali MacArthur) sanoo: "Filippiinit seisovat kristinuskon valtavana Ihmakkeena Kaukoidässä," Tästä huolimatta Reader's Digest j u l kaisi v. 1951 elokuun ^^numerossaan artikkelin niissä kuvaillaan vallassa-olevan hallituksen mädännäisyyttä. j a huhtikuun>7 pnä 1951 ilmestynyt C o l - lier julistaa artikkelissaan, että < vuoteen 1952 mennessä Kansan vapaus-armeija (Huks) toivoo pääsevänsä Filippiinien saarien kontrolliin. "Koko probleemi, siitä. että/Huks saavuttaisi tavoitettaan v. 1952" selittää Collier, " r i i p p u u ^Manilan horjuvan hallituksen kyvystä vastata tähän haasteeseen oikeilla sotilaallisilla j a sosiaalis-taloudellisilla toimenpiteillä. Niitä molempia tiarvltaan kis peästi pettyneen väestön luottamuksen saavuttamiseksi ; O n koko sarja tekijöitä, jotka- pitävät nämä saaret kypsinä kommunistien toimhi-nalle. Pääasiallisin niistä on tehottoman Quirinon hallituksen joukkomittainen lahjustelu ja mädännäisyys . .. ja yleinen moraalinen Ja taloudelUnen romahdus, mitä Amerikan finanssi-apu ei yksinään pararma". -Siellä on laajakantoinen katkeruus Ja epäily ,.. ja kourallinen amerikkalaisia volttollijolta. •Näyttää Kiinalta v. 1945, eikö näytäkin?... — The Canadian Par Eastern Newsletter. KANSALAISUUSLAINKIN KOHDALTAKO MYdS Pääministeri sanoi 95-henkiselle edustajistolle, että haUitus harkitsee ihmisoikeuksien tohnenpidettä — Ölobe and (Mallin uutisotsikko. Tänä keväänä tuli kuluneeksi 20 vaotta siitä kun Espanjan kuningas. Afonsooli pakotettu Juopumaan kruunustaan Ja tasavalta perustettiin. Tätä tasavaltaa vastaan aloitti nykyinen diktaattori Franco kapinansa v. 1936. Kansa muistaa kuitenkin tasavallan ajan onnellisena aikana, ja fasistinen diktatuuri pysyy pystysfä'Vvain ; hurjan terrorin varassa. Vuoden 1931 tasavalta syntyi voi-makikaan itseluottamuksen, valla.ssa. Yleisen mielipiteen valtaosa vaati ku. ningasvallan lopettamista. Jopa kuninkaan uskollisimmatkin tajusivat, että romahdus on ennen pitkää edessä. , Huhtikuussa V. 1931 suoritetut kunnallisvaalit tarjosivat ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen kan.salle tilaisuuden ilmaista poliittisen J<an-tansa. Äänestäjät odottivat kiihkeästi huhti;:£uun 12 päivää. Valittavina oli 80,472 kuimallista luottamushenki-' löä. j a ehdokkaita asetettUn 150,000. K a i k k i olivat kuitenkin selvillä''£iitä, että vaaleissa olivat vastakkain-, toisaalta tasavalta, toisaalta kuningasvalta. "Olkoon äänenne nuoli .kijfUn:' gasvallan sydämeen", oli tasavaltalaisten tunnus. Huolimatta nurjasta Vaalijärjestelmästä kävi selväksi, että suuri enemmistö 5,446,000 äänestäjästä oli kuningasvaltaa vastaan. Kaupungeissa t a savaltalaiset salvat 972.paikkaa Ja monarkistit . ainoastaan 595. Kansa oli osoittanut haluavansa tasavaltaa. : Kuningas Alfonso tai paremfalnkin hänen neuvonantajansa ymmärsivät, että horjuvaa valtaistumta voitaishn pönkittää vain asevoimin. Mutta väkivallan käyttäminen kansaa vastaan olisi merkinnyt vallankumouksen vaa. raa. Kuninkaan neuvonantajat saivat tämän vakuuttuneiksi siitä, että verinen hyökkäys kansaa vastaan olisi siinä tilanteessa ollut kohtalon u h maamista. «uhtikuim 14 pnä klo 18,40 kuningas Alf onso piti viimeisen virallisen neuvottelunsa ministeriensä Icanssa. Kello 19.30 .tasavaltalaiset johtajat saivat tietää, että kuningas oli eroai-keissa, ottivat hallitustentävät käsiinsä, ja muodostivat väliaikaisen hallituksen. Kello 21 iUälla Alfonso kiiti autollaan Ranskan rajaa kohti. Kuningas Alfonso, ei', milloinkaan varsinaisesti sitoutunut luopumaan kruunusta.; Eroamlsjulistuksessaan Alfonso myönsi, että Espanjan ikansa el rakastanut häntä. Hän tunnusti, että kuningaskin voi olla väärässä. Sitten -hän ^ennusti, että Espanja saa vielä kuulla hänestä :•' "Minä olen kaikkien espanjalaisten kuningas.., En luovu ainoastakaan oikeudestani." Väliaikaiseen haUitukseen kuuluivat Maura, Prieto. de Albornoz, Oomingo, Azana, Quiroga, Barrios, Oaballeri. Näistä kolme ensinmainittua siirtyivät pian taantumuksen puolelle. Tasavaltalaisen hallituksen muodos. taminen herätti (kansan keskuudessa valtavaa riemua.' Kaduilla tanssittiin ja kitarat soivat läpi yön. (Mutta huolimatta: 56 vuotta kestäneestä yksinvallan kaudesta ei lyhteenkään pyöveliin koskettu. Ainoa mainittava t a paus, on se* että eräs Jesuiittapappi loukkasi itsensä paetessaan ikkiman kantta. Vanhoillisimmatkin politiikot, maan. omistajat, pankinjohtajat, kenraalit, herttuat, kreivit, piispat j a seiikkaUi-jat ymmärsivät tasavallan tosiasiaksi eivätkä hidastelleet väliaikaisen hallituksen tunnustamisessa. * Väliaikainen hallitus oli remmissä Cortesin vaaleihin asti, jotka suoritettiin 29. 6. -31. Vaaleissa äänioikeus, ikäraja, joka siihen mennessä oli o i - ' lut 25 vuotta, öli aleimettu 23 vuoteen. Edustajia valittiin 1 kutakin 50.000 asukasta kohti, mikä merkitsi kaiikki-aan 470. Kaupungit j a teollisuuskeskukset saivat yhtä suuren edustuksen kuin maalaiskylät. Tasavaltalaiset saivat enemmistön. Oikeisto-oOTösi-tio sai yhteensä 60 paikkaa. Tasavallan ensimmäinen sum-i t d i - tävä oli hallitusmuodon uudistaminen. Canadasa $8,000 milj. ulkolaisia pääomasijoituksia Ottawa. — Ulkomaalaisten pääomasijoitukset^ Canadassa lisääntyivät vuoden 1949 aikana 453 miljoonalla dollarilla, ihnoittaa Canadan Tilastollinen Toimisto täällä. Ulkomaalaisten, sijoitusten määrä tässä maassa oli vuoden 1949 lopulla seuraavan- Ixdnen: yhdysvallat . . . . . . . ; $5,932,003.000 I20-Britannia . . . . . . . 1,694.003,000 Muut maat 340,003,000 Vastaavia lukuja el ole vielä saatavissa viime vuoteen nähden, mutta ennakkotiedot osoittavat yhdysvaltalaisen pääoman vii-ranneen kuluneen vuoden aikana Canadaan entistä voimakkaampana. Sen lisäksi ovat yhdysvaltalaisten omistavat liikeyritykset sijoittaneet entistä suuremmassa määrin voittonsa Canadaan sen s i jaan, että rahat olLsi lähetetty Y h dysvaltoihin. ~ . . . Yhdysvaltalaisten kapitalistien ja yhtiöiden todettiin viime ,vuonna loppuun - mennessä sijoittaneen haara-liikkeisiin, tehtaisiin tai kontrollitui-hin yhtiöihin kaikkiaan 3,122.800;000 dollaria ja loput sijoituksista oUvat muissa liikeyrityksissä Ja lainapapereissa. • Vuonna 1938 oli Canadaan sijoitettujen ulkomaisten pääomien y h teinen määrä €.765 miljoonaa dollaria, josta brittiläistä pääomaa* oli 2.685 miljoonaa ja yhdysvaltalaista 3.932 miljoonaa dollaria. Sen jälkeen ovat brittiläiset sijoitukset vähentyneet ja yhdysvaltalaiset lisääntyneet, todistaen siten Oanadan muodostuneen entistä suuremmassa määrin jänkki-kapitalistien sijoitus- ja rilstoalueek-sL r-STTA: •mi tJusi •hallitusmuot9 liyväkqrttiin j o u - Alcala-Zamora, Lerroux,-de Los Rios,' lukuussa 1931 ja oli verraten edlstyk. Amerikan naiset vedonneet Trumaniin McGeen pelas^^ tamiseksi kuolemasta -:. New Tork. — Yhdeksänkymmentä .„^..jv .-f huomattua amerikkslaista nalskirjai- M i i i f t ^ t e ^ i a ^ r sanomalehtinalsta ja J||5»ia^tte^^ maata lähetti MJ^^OBO^ Urjalliaenvetoo-. ' ''''-iiBaiasm presidentti TrumaniUe vaatien häntä sekaanturaan WilUe Mc- Geen juttuun ja peltistamaan tämän toisen maailmansodan veteraanin ja neljän lapsen isän hengen. Koko. naan tekopelillä on WUIie MteOeestä tehty "valkoisen naisen raiskaaja" ja 8:s päivä tätä kuula; valmistautuu Mlsslppln valkoisten liamtus hänet sähkötuolissa telottamaan. Suuri alue sota-aseiden kokeilualueeksi Albeilassa Ottawa. — Tuhansien neliömailien suuruinen alue noin 100 mailia montonista pohjoiseen, tullaan ottamaan liittohallituksen haltuun; käy-, tettäväksi lentopommitiiksen ja tykistön harjoitusalueena. Veron mak-sajUle, siltä koituu uusi $14 milj, lasku, ilmoittaa kansallinen puolustus-departmentti. Tämä kokeilualue sijaitsee Prim-rose (Laken alueella. Sen pituus lännestä itiiän on 115 m a i l l a ja leveys pohjoisesta etelään 40 mailia. Alueella tullaan kokeilemaan raketti tykkejä ym. uusia sota-aseita. Näin suuri alue tarvitaan, koska esim. uu det lentokoneet ovat hy.vin nopeita. Alueella ei ole asukkaita ja metsästäjille annetaan korvausta siitä että joutuvat muuttamaan alueelta. M i tään el ole ilmoitettu tullaanka metsänriista siirtämään pois ponunitus-alueelta. .Liittohallitus j a Albertan sekä Sas-katchcwanin hallitukset ovat allekirjoittaneet asiaa koskevan sopimuksen. • •• . Työväen toiminta paikkojen korottamiseksi voimistuu ^^iiiiii§8Siiiisfe Miia lapahtuu Euroopassaj Aulac8a« Anttraliassa Ja länti-liellä pallohpuöUakoUa? Luke-i^ Ua VAPAUTTA paas«e sUta MlviUe. Y l i 1,C03 Toronton auto- ja teräs-työlälsta turvautui viime viikolld lak-kotoimenplteeseen palkkavaatimuk-siensa tukemiseksi. Tyoläishuomi-oitsijaln käsityksen mukaan nämä la-/ kot ovat yksi osoitus .silta taistelu-mielialasta mikä on kasvamansa-: C a nadan- työläisjoukkojen keskuudessa elhikustannusten jatkuvan nousun johdosta. ) Toronton Westeel yhtiön 500 työläistä poistui työpaikoiltaan aamupäivär vuoron aikana, vaatien 25 sentin t u n - tipalkkakorotuksen hy v a k .sy mistä. Tyhjällä tontilla sen jälkeen pidety."?- Eä kokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa vakuutettiin pystyttävän pois työstä kunnes yhtiö aloittaa neuvottelut kysymyksestä. Ylitiö oli ennemmin tarjonnut 7 sentin korotusta ja työviikon lyhentämistä 41 tunnista 40 tuntUn. UA'W unioon kuuluvat työläiset kuitenkin hylkäsivät yksimielisesti yhtiön tarjouksen. Grinnellin tehtaan 450 työläistä, jotka kimlufvat terästydlaisten unioon, ovat myöskin lakkoutuneet 13 sentin tuntipalkankorotuksen p u o l e s t a. Kxunmassakin tapauksessa on palkkojen korotuksen puolesta tapahtunut toimhita saanut alkunsa rivijä-senistön keskuudesta. Työläiset, huolimatta siita että heidän lakkoansa syytetään "laittomaksi", ovat järjestäneet lujan lakkovartloinnm. General ODry Batteries yhtiön työläiset ovat päättäneet järjestää Jatkuvasti kokouksia siksi kunnes heille myönnetään kohtuullmen palkankorotus. Työläiset, Jotka kuuluvat säh-kötyölälsten unioon, ovat järjestäneet näitä työaikana pidettäviä kokouksia huhtikuun 25 päivästä lähtien. : Noin • 1,200 vaatetustyöläistä 26 llikkeestii, piti päivän loman tukeakseen palkkavaatimustaan. Vaatetus-työläiset vaativat unlonsa kautta 10 prosentin korotusta,, 10 sentiu lisäystä alkavien työläisten palkkaan, kahta vuotuista (Vapaapäivää entisten l i säksi ja kesälomien parempaa Järjes-telyff. Kuinka tämä rivijasenistön alkuunpanema toiminta on vaikuttanut u n i oiden korkeampaan Johtoon osoittaa se. että United Steelu-orkcrs on American johto Icutsul kansallisen'' neu-^: vonantokomitean k e s k u stelentoan palkkakysymyksestä toukokuun 5"phä, . Lentolehdessä, jota Labor-Progres-slve puolueen toimesta levitettiin neu-vonantolautakunnan kokouksen .aikana tehtaiden "Jos tästä neuvonantokomitean kokouksesta halutaan saada onnistuneempi kuin oli viime Joulukuussa p i detty, n im sen tulee päättää yhtenäiseen toimintaan ryhtymisestä noin 20 sentin tuntipalkkakorotuksen saamiseksi. Tama on a l in mahdollinen Ja sen tulee käsittää kaikki terässo-piiÄukseen sisältyvät tehtaat." Lentolehdissä myöskin painostetaan, etta kun terästeollisuudessa 'ryhdytään neuvottelemaan vuotuisesta sopLTiuksesta, niin vaatimusten tulee olla suuremmat kuin 20 sentin korotus ja niihin tulee sisältyä 40 tuntinen ja 5 päiväinen työviikko. Myöskin kohta joka . edellyttää korjaus-neuvottelut sopimuksen voimassaolo-ajalla. '^Kansallisen neuvonantokomitean tulee antaa teräsunion toimitsijoille täydelliset ohjeet palkkataistelun johtamisesta yhdessä union osastojen kanssa", sanotaan lentolehtisessä. V 'Muualla teolLisuusrintamalla on -havaittavissa samanlaista toimintaa palkkasuhteiden parantamiseksi. M i - ne. MiU and Smelter Workers union Incon osasto No. 598:n 13.000 jäsentä vaatii 40 sentin tuntipalkkakorotus-ta j a 40 tunnin työviikkoa, ilman että työvukon lyhennys vähentäisi viik-i: opalkkaa, ^ym. parannuksia. Albertas^a Mine-Mill union osasto No. 800 .vaatii palkkojen hetikohtaista korottamista 20 sentillä ttmtia kohti. 'Myöskin monilla muilla työaloilla eri puolilla maata työläiset kasvavassa määrässä Ja yhä päättävämmin ovat ryhtyneet vaatimaan palkkojen korottamista, voidakseen kohdata Sota-voittoilun johdosta jatkuvasti nousseet elinkustannukset. sellinen asiaikirja, jopa muutamin so-siaUstisin kääntein, lUusl (hallitusmuoto julisti Espanjan Vkaikkien luokkien työläisten demokraattiseksi tasavallaksi". Kirkko erotettiin valtiosta. Sodan käyttäminen kansallisen politiikan välikappaleena tuomittiin. Tasa-arvoisuus lain edessä säädettiin. Uskonnonvapaus " j u listettiin. Perustavat kansalaisoikeudet, sanan-, paino. Ja kokoontumisvapaus, turvattiin. "Maan kaikki rikkaudet omistajasta riippumatta on asetettava kansantalouden etujen p a l velukseen", sanottiin hallitusmuodossa. Lisäksi • hallitusmuodossa • luvattiin työnsuojelim ja muun yhteiskunnallisen lainsäädäimön aikaansaamista. Enimmäistyöpäivä j a vähimmäispal-. kat määrättiin; Lapsityö kiellettiin. Pääministeriksi tuli jälleen Alcala- Zamora. joka oli ollut myös vähalkai-sen hallituksen pääministerinä. Z a. mora oli ollut monarkisti v:een 1923, jolloin hänestä Primo de Riveran diktatuurin aikana tuli tasavaltalainen. Tämä andaluslalahien kartanonherra vastusti itsepintaisesti maauudistiik-sen toimeenpanoa j^^a. kirkon etuoikeuksien poistamista. Vatikaani ilmoitti olevansa rauhallinen n i in kauan kuin Zamora on johdossa. Zamoran palkaksi määrättiin 2 m i l j , pesetaa vuo-dessa. Espanjan kommunistinen puolue suhtautui ensta epäluuloisesti uuteen hallitusvaltaan ja asetti vaatimuksen työläisten ja talonpoikien tasavallan perustamisesta. Puolue, joka oli perustettu V. 1921, oli Primo de Riveran diktatuurin aikana vuodesta 1923 vuoteen 1931 elänyt ankaran maanalaisuuden oloissa. E i kuitenkaan kestä, nyt kauan ennenkuin puolue tarkisti asenteensa uuteen hallitusjärjestelmään. Sen vaikutusvalta alkoi nopeasti kohota. Kun se vuoden 1931 vaaleissa oli saanut vain 60,000 ääntä, n i in v. 1933 sen saama äänimäärä oli jo 400,000 j a saman ajan kuluessa puolueen jäsenmäärä nousi 1.000 :stä 30,- 000:een. Tasavallan ensimmäisille .vuosille luonteenomaista oli ammatillisten ja APBILLIPXlViLNX (TkS) Mikäli olemme e tettavalta taholta saaneet u taan tänään amerikkalaista L _ kalkille sosdem-junttaaW^ leissä äänestäneille. JaköuT Työnantajain Uitossa Un A-rappu pihan perällä, yit?! on. Tupakkaa annetaan tiedon mukaan aski iäze den. ei kuitenkaan enemiöjl saa askia yhdelle henkioae Sellaisille äänestäjille. jotfcJ halua tupakkaa - etupääs^ — annetaan vahan iiytettytä hyvin parsittuja amerikialaui lonsukkia. Kaihdella jäseilSJ yhden paiin. Lisäksi o i e m ^ tietää, että • naisten kesken > kolme paikkaa toukokuussa^ vassa uudesia ajanmukaiseä3 Kodissa. ^ Tietoa ylläloveasta on leviietjjl luotettavien isosdemien ke TUSKALLISTA Tunnetussa ravintolassa' la oli trio. jonka violistilia bij j nautiskella ansiokkaasti' kettä ennen tööim menoa; jott»^ käteen olisi tullut vetreyttä ja T paan käteen uikutusta. ' Yleisöltä tuli pyyntö: - saammeko pyytää, aaria' "Tosca"!" , Viblisti kävi kyseessäolevaafl i paleeseen kiinni kuin susi; seen. soitteli aivan puita heiniä,jJ ei ollut mitään tolkkua, se lopulta. Jolloin pianisti lau "Kuulehan hyvä veli, se kappaij ti 'Olla "Tosca" mutta .siitähän' tuska!" Kuusinen Neuvosto- Karjalan presidentiksi Petroskoi. — Karjalais-s nen neuvostotasavallan korb neuvoston ensimäinen istunto ' päättyi toissa viikolla perja Korkein neuvosto hyväksyi i lan budjetin vuodelle 1951. Seoaa kein kaksi j a puoli kertaa kuin V. 1940. Istuimessa valittiin kortei neuvoston puhemiehistö. Sen ] johtajaksi (presidentiksi), välittäsi V. Kuusinen. Korkem neuvosto i dosti myös tasavallan hallitukseni nlsterlneuvoston puheenjohtj^ (pääministeriksi) nimitettun P.l Prokkonen.';' Istuntokaudella ;i; tettiin myös korkeimman puhemiehistön antamat asetiiksdl Tasavallan lippu Fran/Bon lipun tilalle ' Marseille, Ranska. — 400 osoittajaa saapui viime viikkoni klvllkkona Carmeslssa PyTeneidm^ rellä olevaan Espanjan var t i i n . Toimenpide oh myötati soitus pohjois-Espanjan kohtaan. Varakonsuli j a konsulaatin 1 kunta paikenivat rakennuksen i puolella olevan ikkunan kautta.! lenosoittajqt marssivat sisälleni pivät alas Francon hallituksen 1 nostaen Espanjan tasavallan Ranskan lipun rinnalle. muiden demokraattisten jaiji perustaminen j a voimakas vahTi minen. Kommunistinen puolue ( ti merkittävää osaa tasavallan i nustyössä ja sittemmm tasavi pUolustussodassa Prancon fa laa vastaan, joka sai tukea Hitle (MussolinUt.a Ohamberlainilta ja .| Bliimilta. Francon vensen ^ rin -vuosina puolue on sailyttanjti mansa Espanjan kajasan sy Johtaa tällä hetkellä sen maan vapauden ja itsenaisyydof lauttanuseksi. PÄIVÄN PAKINA Kaikki on hyvin, sillä millään ei ole enaa mitaan vaha Tänä suurten ristiriitojen aikana ei ole oikeastaan millään väliä. Ottakaamme nyt vaikka se virka-heitto Japanin keisari, kenraali M a c - Arthurin "todistus". Han moitti juur Julmetusti T r u - manin hallitusta siitä, ettei se ole kyUm voimaperäisesti toteuttanut- o-maa ohjelmaama! -MacArthur kielsi jyrkästi sellaiset syytökset että han olisi menetellyt vastoin presidentin ohjelmaa ja. korosti, että juuri hän on yrittänyt soveltaa kayt4intöön sitä paljon mainostettua "Trumanin oppia", josta ymmärrettävistä syistä ei tosin enää paljon mitään puhuta. . Pantakoon tässä yhteydessä merkille, ettei Yhdysvaltain hallitus ole milloinkaan pannut kyseenalaiseksi kenraali MacArthurin arvovaltaa Kaukoidän asian erikoistuntijana. MacArthuria on moitittu vain siitä, ettei'hän anna riittävän suurta arvoa "yYeismaailmallisllle" probleemeille, ja että hän ^ jatuä ' huomioonottamatta koko maailmaa koskevan strategian )Tlttlcäsäun laajentaa sotaa Kauko- Kenraali MacArthuria on siis p i detty j a pidetään edelleenkin auktori-teettisena asiantuntijana Kaukoidässä. , '• J a vaatiessaan sodan la^^jentamista Khnaa vastaan kenraali' MacArthur vakuutti mustan sielunsa autuuden kautta, että Neuvostoliitto ei toteuta Kiinalle anamaansa lupausta keskeisen avimannon suhteen, l^tä väitöstään arvon' kenraalimme perusteli nimenomaan sillä, että Neuvostolii-toUa ei ole riittävästi asevohnia S i periassa j a että Neuvostoliiton liikennelaitos ei kykenekään kuljettamaan riittävästi tavaraa nykyaikaisessa sodankäynnissä tarvittaville armeijalle. Tolsin sanoen, yhdysvaltalainen "asiantuntija" selittää -meUle Neuvostoliiton sotilaallisesti J a taloudellisesti n i in heikoksi, ettei se voi antaa edes liittolaiselleen (Kihuille) apua — puhumattakaan nyt siitä, että se aloittaisi itse sodanlcäynnin siellä. Tästä Neuvostoliiton "heikkoudest a " huolimatta meille on Jatkuvasti pauhattu sitä. että Venäjän ttdiolta uhkaavan suuren meidän muka täytyy luopua siltä ja tästä välttämättömyydestä, valmistaa tykkejä voin asemesta, jotta voidaan voimakeinoin torjua sodan vaaraa! Kenraali MacArthurhi pääasialli-sempana valttina on ollut väitös, että "rajoitettu Korean sota" ei voi tuottaa muuta kuin moraalisen j a aineellisen tappion Yhdysvalloille. Mutta tämä ei kuitenkaan estä häntä ehdottamasta omaa "rajoitettua sotaansa Kiinaa vastaan", mikä tarkoittaisi tietysti entistä suurempia moraalisia j a aineellisia tappioita Yhdysvalloille, ellei asiaa ole ymmärrettävä s i ten, että ar/on virkaheitto kenraalimme tarkolttaakhi sitä. että sodan laajentaminen olisi vain osa kokonaisuudesta, nlmltbäln yksi uusi askel uutta maailmansotaa varten mihin hän pyrkii. Erikoisen merkillepantavaa on tämä: •• - Esittäessään ensimniäisen "todistuksen" Yhdysvaltain kongressin kuulustelussa Korean sodan asioista, kenraali MacArthur ei edes puolella sanalla viitannut Y K : n tavoltteihin ja muuhun sellaiseen hölynpölyyn. Hän puhui vain Yhdysvaltahi sotatoimista, Yhdysvaltain tavoitteista ja Y h dysvaltain eduista. Täten esiintyessään'" kenraali Mac- Arthur oU ainakin rehellisempl kuin ne, joKca yrittävät jotenUn peittää Y K : n tahratulla lipulla nämä Yhdysvaltain sotatoimet., Mutta olisi väärin luulla, etteikö kenraali MacArthur näe etua sellai-tydlälsille sanottiin: idässä. ' , uhkaavan suuren "vaaran", vuoksi sista "liittolaisista" jotka aaadaan ra. ' > ' V.^*| tappelemaan Yhdysvaltain imp min maailmanvalloituksen Totta tietysti on se, etta hän 1 suu ja väheksyy "liittolaisiaan^^ noen, että jos "liittolaiset" eivsfS väksy sodan laajentamista vastaan, niin Yhdysvaltain pankkiirien täytyy ^.silloin vahi yhdysvaltalaisia joukkoja I rijumalan lakia ja evaiikellinnial maan Kaukoidän kansoille. Sitäpaitsi kenraali MacArtlii!t| aivan varma siitä, että isännän_r kuulu j a että sitä kuullaan. _ Korean sodankäynnin yhteydesäj hutakann/mistään Y K : n mhmasta" ja ihuvsta sellalses^i lynpölystä. Niinpä täroä heitto kenraali aelitti kauni ta. että "llttolaisemme tulerat, kana" kuten ne tulivat sotaa, ja hän korosti, että niskoittelevat liittolaiset ^ v.ihi kunnollista "johtoa" Wan 5 tin rahasäkklen päälU i-stuvilS».^ misten iryikuvilta. ,, Kelpaa sitä nyt katsella näitä ^ Arthrin "todistuksia" kalkkien r Jotka ovat Yhdysvaltain m Koreassa tukeneet — varjifllua^ muistetaan, että presidentti ei erottanut, kenraallaan Y K - " ' likkyydestä sen vuoksi, kun hio' sodan laajentamiseksi, vaan fcik*^ hän puhui siltä lUan suor ja tohni ehkä vähän nopeanBnto^ Wall, 8 U w t in deliisuudcssa edellytti. —
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 10, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-05-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510510 |
Description
Title | 1951-05-10-02 |
OCR text |
Torstaina, toukokuun 10p.-~-Thursday, May 10,1951
,CUBEBTr) — Independent Labor
jQlivan of ^ 1 ^ ^ Canadian». E!s«
laUIsbed Kov. 6, 1917. Autborized
&;><>f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-05-10-02