1951-05-10-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
roTäen lehdistön
stilaisuus
tocDä noainian Labor T«nple
toSfla «5 Haymes Are. Pnho-
I iäksi tnlee Leslie Morris.
^naUIallinen ja ohjelmaa.
Sisäänpääsy $1-23.
l U T TA
lieto- ja romaanK
[irjaliisuutta
SAAPUNM|I
Jenitietosanakirja -
I Kaksi osaa nahJcaselkäkansissa
EnsiimBäinen osa: 760 sivua, W73
' iSvaa. 169 syväpainokuvaa, 3
uvaliitettä. 4 moniyäxikarttaa,
„• karttaa..
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks-raa
243 syväpainokuvaa, 8,
Jtuvaliitettä. 2T karttaa.
Kokonaan uusittu laitos. .
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin)
Ijlolemmat osat yhteensä $19.00
JOHN GALSwoRTHy:
lerraskartano
sivua — Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani itseensä-l
u 1 k e u t u neesta englantilaisesta
aisylimystöstä vanhassa her-tänossa.
3Uy DE MAUPASSANT: -
sydän
sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää ja täistä
rakkauden apalyysla.
7. SOMERSET MAUGHAM:
[irjava Huntu
sivua —' -Hinta sid. $2,75
Epäsointuinen avioliitto johtaa
äuniin, juhlitun naisen luvattoman
suhteeseen, joka paljastues-aan
ailieuttaa dramaattisen ta-litumasarjari.
Mestarillisen hep-
Skuvaiiksen taustana önkaukai-
1 idäii värikäs, villinkäunls maa-
IGE LYTTKENS: X
Judet tähdet syttyvät
osa 277 sivua - II osa 248 sivua
_Molemmät osat sid. $5.50
Tämä kaksiosainen menestys xö-kertoo
Tolhnan-suvun jän-dttävistä
vaiheista 1830-:luvun
loisteliaassa Tukhotoassa ja sen
henkilöt ovat tuttuja jo äikaisem-suosituista
teoksista "Onnen
Iteinppeli'^ ja "Kaipuun sininen
Isuomeh kansan suurin kirjailija,
IÄI£KSIS KIVI
iValitut teokset
(Kolmas painos)
Vaalitut teokset jä elämäkerta. Si-
Isältää teokset: .Nxmimisuutarit,
iKlhlaus, Runoelmia, Yö ja päivä,,
iLea ja Seitsemän veljestä; Kuvi-
Itettu. • • • -
1550 sivua : Hinta' sid. $325
I A , J . V C R Ö N I N : . " -
IJoutsenten talo
1307 sivua — Hinta sid. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
Isisältävä rakkaustarina Kanarian
Isaarilta..
IP. E. SILLANPÄÄ:
Nuorena nukkunut
|494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3,00
Tämä romaani ori kantanut siio-
Imalaisen kirjallisuuden maineen
[voitollisena maailman ääriin ja se
[on myöskin Suomen kansan yksi
I rakkaimmista kirjoista. Se on kuin
[ehtymätön lähde, josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskellä
laina voi. ammentaa virvoittavaa
I vettä. Romaanin varsinainen pää-jhenkilö,
Silja, on suomalaisen kix-
[ jallisuuden ihanimpia naisbahmo-
[ja. Hän on puhtaiden vaistojensa
varassa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagilllseen
elämänkulkiiun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus jä täydel-
Usyj-s, 16 eri kielellä käännetty
teos. : •.. • '
SALLY SALMINEN: ' ' •
I Hiekalle rakettu • '
[256 sivua -. Hinta nid. $1^5
_ Kuuluisan Katriinan kirjoittaja
Sally Salminen ön taas luonut uuden
romaanin, jonka aihe liikkuu
plkkukaupunkiympäristös^ JElo-maanin
keskusaiheeria on nuoren
nue^eri kehitystarina, joka liittyy
kimteasti Suomen vHjneaikalsiin
kohtaloihin. Teos on ajankohtaisen
mielenkihitoinen. mikä «»altaan
varmistaa Sally Sahnlsen ro-
I maamen aina taattua menekkiä. :
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Voimiakysyyänä aikana on terveyden
vaalimtaen entistä tär-
K^mpaa, ja etenkin juuri kodeilla
wn?*u,MHJi^^*ävänsä. On helpompi
ehkäistä sairauden tulo kuin
Sfn^^ «ta ja jos taas tautlkui-sW
saattaa kodin en-
^^^P^s^na olla aivan ratkaiseva.
tarve tässä suurlarvoiscs-
»naamme etevimpien
»«oislaakärien khrjoittama' ^ :
J^din lääkärikirja-^^^^
lonsivua^;. ~ i 9 : s painos
^ Hmta sid. $7.00
TERVEIDEN JA SAmACDEN
. NEUVONANTAJA
Is t e äÄ' *^* '^ kirjoittama ja ^tautiopin professori Oösta Bei-
K«. (R ita!.l'a^n Hto^i"m"'i>ttPam^ ap.r ofessori A:
Tilatkaa osoitteella:
»aas Puhlislung
my UmleA
Box 69 Sudbnry;6iit.
C&l:n edustajakokpusk^skustelua
Toronton osaston esityksiä
18. edustajakokoukselle
Taistelu antaumismielialaa vastaan
On ilmeistä, että Järjestönome koko.
naisuudessaan ei ole voinut seurata
muuttuneen tilanteen mukana. • Monissa
tapauksissa me elämme ja toi-tnimme
vielä viime sodan aikaisessa
ilmapiirissä, jolloin toimittiin kansallisen-
yhtenäisyyden tunnuksella yhteistä
vihollista, natsi-fasismia vastaan.
Me emme ole riittävän vaka.
vasti ottaneet huomioon sitä, että tilanne
on nyt muuttunut kokonaan
päinvastaiseksi siitä mitä se oli sodan
aikana; että meidän hallituksemme
on heittänsrt yli laidan kaikki sodan
aikana juhlallisesti- vakuuttamansa
lupaukset natsismin perinpohjaisesta
hävittämisestä, jatkuvasta yhteistoiminnasta
sosialististen maiden kanssa
ja maailman' rauhan turvaamisesta.
Ja «ensijaan meidain ihallituksenMne
nyt avoimesti ja kiireisesti valmistautuu
sotaan entisiä liittolaisiamme vas.
taan yhdessä Yhdysvaltain imperialistien
kanssa, Todellisujidessa tämä sota
on jo alkanut, sitä on käQ^ Koreassa
jo ySideksän kuukautta ja on se
vaatinut jo monta canadalaistakin
läirlkseen. Samanaikaisesti" on val-lassaolevlen
taholta alettu klihkeä:pu.
Helmi Mattinen
knoll 60. ikävnodellaan kotonaan
Waters Tonmshipissa tilstai-aamu-na,-
toiifcokaui 8 p:nä 1951. ^
Hän oli mrs. Cllfford Paquetien,
mrs. Stanley McColemanin, Oliverin;
Sulon ja Tannon rakastettu
äiti.
Vainaja iepää Jackson & Bar-nardin
hautaantoimistossa, 83
Larch Street. Ilautaus toimitetaan
kappelista perjantaina klo 2 , ip.
Park Lawn hautausmaahan.
Rakkaan poikani ja veljemme
OLAVI KINOKSEN
MUISTOLLE
Kuoli toukokuun 14 päivänä. 1948.
Käy luonto jälleen kukoistaan,
saa kummuUas myös lehdet
versomaan.
Mutt' kukka rakkahln
on muistosi, sun Olavi, .
jok' kauneimmasta lakkaamatta
kukkivi.
ÄITI
ONERVA JA EERO
Voi aika kultaakin himmentää, j
vaan mulstoas kaimista ei meiltä
* ^ hälventää.
TXTIJASETÄ.
Ikävällä ja kaipauksella ilmoitamme,
että knolema vieraili kodis-
^nune hnhtiknnn 5 prnä 1951,
vieden mukanaan vaimoni ja
äitimme
^DLA ELISABETH
HUMALAMÄEN
/:o.s. Ruohomäki)
Bän oli syntynyt Suomessa, Isossakyrössä,
Vaasan-läänissä v. 1875
ja oli kuollessaan 75 vuoden, 9 kk.
ja 23 päivätf ikäinen.
, TJihlnnä suremaan jäin minä,
hänen miehensä, kaksi poikaa, yksi
sisko, ybsi miniä ja 6 lastenlasta
sekä paljon snlcnlaisia ja tuttavia
tässä maassa, Yhdysvalloissa ja
Suomessa.
Haataostoimitettiin Rocky Mountain
Housen liautausmaalian huhtikuun
11 p:nä 1951 suuren sukulais-
ja tuttavapiirin saattamana.
Kauas olemme kulkeneet teitä,
yhdessä koittanut elämää viedä.
Ei ruusujen keskellä polkusi ollut,
rakkaaksi siltikin matkamme
tullut.
Kaihoten kalpaan sinua.
Miehesi Israel.
Nylkevät tuleet hiljaa humlnol,
vaan sulle äitimme Jo kuolo^ kellot
.. • soi.
Levon rauhaisan sulle toivomme
, povessa maan.
Sydämlstämme et unhoitu
milloinkaan.
19, Väinö ja Aino.
_ KIITOS
Haluamme erikoisesti kiittää vca.
Ja mrs. Veikko Luomaa kaikesta
avusta ja kohteliaisuudesta, jota
meille annoitte valvojanne säästämättä.
Sen muistomme ahia.
Myöskin kauniit kUtokset mrs.
Mansikalle. Sydämelliset kiitokset
kantajille, kaikille sukulaisille ja
tuttaville, jotka niin suurilukuisena
otitte osaa suruinnme. Kiitokset
Syhran Laken emännille kun
kävitte meitä katsomassa Ja myöskin
Trochulaisille, kun muistitte
tulla.
Kaunis kiitos kalkille kukista,
seppeleistä ja mijIstovärBylstä, joita
oli kalkkia ziiin paljon.
Israel Humklaznäld Ja poiat
Box 214« Bockj^ Moanfain Hoae,
Albcrta
nakauhun lietsonta. •Kommunistit on
leimattu lainsuojattomiksi toisen'luiskan
kansalaisiksi ja kaikki jotka vas-tiistavatNvallassaolevien
sotaisia suunnitelmia
: leimataan. ihnan 'muuta
"kommunisteiksi", 'NÖJXI yritetään
taivuttaa yleinen mielipide alistumaan
niihin sotaseikkailuihin joihin halU-tus
aikoo kansan johtaa.
Sensijaan, että olisimme huomioineet
tämän tilanteen 'vakavuuden ja
ryhtyneet päättävääni taisteluun 'sö-'
danlietsojia ja kansan harhaanjohta-jia
vastaan, on riveissämme havaitta.
vissa antaantumismielialaa. taipumusta
salaamaan Järjestömme taistelu-luonne
ja sen arvokkaat perinteet.
Turvataksemme muka . siten Järjestömme
ja sen laitolcset viranomaisten
hyökkäyksiltä ja säilyttääiksemme
^'kunniallisten'' kansalaisten maineen,
kuten sitä selitetään.
Tämä virtaus saa erilaisia. ilmenemismuotoja.
Hannoin sitä puolustetaan
avoimesti. Mutta sitä useimmin
se ilmenee peitetymmässä muodossa.
kuten baluttomuuteha " osalUstiia'
kamppailuun rauhan puolesta, valisr.
tiistoiminnan aliarviointina. poUitUsr
luontoisten kysymysten < käsittely
välttelynä ja siinä, että "lltamaUläl-euuksiemme
ohjelmanumerot/ ^useln
valitaan vain mitä 'kevehatä huvituste
silmällä pitäen. , , . '
•Millainen suhtaantuminen . nylqi-eeen
tilanteeseen on virfaecllistä ja
siksi me ehdotamme 18:sta edustajakokouksen
hyväksyttäväksi^ että tätä
virtausta vastaan on ryhdyttävä päättävään
taistehiun kautta koko Järjestön.
Se on nyt jo vaikuttanut heikentävästi
Järjestöömme ; ja toimta-taan
ja jos se isaa jatkua, niin se Johtaa
koko Järjestömme perikatoon. I l man
yhteiskunnallista sisältöä Järjes.
tömme toiminnalla ei ole mitään merkitystä,
«e menettäisi joukkojen kannatuksen
ja häipyisi olemattomiin.
iMeldän on saatava vallalle militantti-hen
henki Järjestössämme,. mobilisoi-;
tava koko jäsenistö tohnimaan tarmokkaasti
rauhan puolesta ja seuraamaan
valppaina kehltsrksen kulkua
kaiken toimintamme yhteydessä. Vain
tiäin me suoritamme osamme Canadan
kansan taistelussa oikeuksiensa Ja
ellnditojensa puolesta Ja turvaamaan
Järjestömme' tulevaisuuden.
(Hyväksytty CSJ :n Toronton osaston
kokouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
PuheenjoSitaJa
Taistelu rauhan puolesta
: V. Kauppila
Sihteeri
Yhdysvaltain Imperialistit himoitsevat
maailmanvaltaa^ He ovat kääntäneet
ylös-alaisin kalkki sodan aikana
antamansa juhlalliset vakuutulkset
maailman 'rauhan turvaamisesta ja
ryhtyneet "pyhään" ristiretkeen
"kommunismia'' vastaan. . Sytyttäen
sodanliekit ensin Koreassa; ja uhaten
laajentaa sen yleiseksi maailmanpaloksi.
Ja koska sota on tuottavaa lii-r
kettä asetehtailijoille Ja muille suuromistajille,
ovat Canadan vallassaole-vat
myöskin liittyneet tähän sotaseik-kailuun.
Ja koska kansat yleensä
vastustavat sotaa, niin valmistellaan
sitä muka ylevien ihanteiden varjolla,
kuten rauhan, -demoikraatian ja yksi.
lövapauden puolesta. Heidän käytettävänään
ovat kailcki nykyaikaiset
tiedonantovälineet, kuten sanomalehdistö,
radio, elokuvat, jne. Niiden
avulla he ovat ryhtyneet levittämään
ihmiskunnan historian suurinta valhetta,
että Neuvostoliitto ja muut .sosialismin
tielle astuneet maat muka
uhkaavat maailmanratdi,aa, ja, että
meidäii muka tulee varustautua niiden
hyökkäyksen varalta.
Tällaiset väitteet ovat kokonaan
perusteettonua, sillä sota on Jo peri-aatteellisestikin
kokonaan vastakkainen
sosialismille.. Sota on, myös vieras
scsialistisllle maille siksi, koska ne
eivät siitä mitään hyödy. Siksi sosia.
listiset maat kiinnittävätkin kaikki
huomionsa rauhanaikaisiin te!htäviin.
Niiden taholta rauha el ole uhattu.
Siitä huolimatta maailman kansojen
mieliä tällä hetkellä järkyttää todellinen
sodan uhka, amerikalaisten imperialistien
ja heidän kanssaan' liittoutuneiden
muiden kapitalistimaiden
suuromistajien taholta.
Mutta sota ei ole kiertämätön. Ilmenevät
erimielisjTdet voidaan ratkaista
neuvottelemalla, TaavalUnen
kansa, kaikissa maissa haluaa rauhaa
ja rauhan voimat lisääntyvät Jatkuvasti.
'Ensikertaa maailman histori.
assa raidan >voimat ovat siinä asemassa,
että he voivat pakottaa hallituksensa
luopumaan sotasuunnitelmistaan
ja hyväk£^rmään rauhantlen. Se
ei kuitenkaan tapahdu itsestään, automaattisesti:
Se vaatii sitkeää Ja
tarmokasta toimintaa kaikkien niiden
taholta Jotka käsittävät tilanteen Ja
rakastavat raiäiaa kaikkien ajattelevien
ihmisten .mobilisoimiseksi u h kaavan
-vaaran välttämiseksi.
iCSJ:llä ei voi olla mitään sen kau.
nlimpaa ja suurempaa päämäärää,
kuin antaantua kaikella tarmollaan
ja Ikoko olemuksellaan taisteluun rauhan
puolesta. Siksi me esitämme
I8:sta edustajakokouksen päätettäväksi;
että koko Järjestömme ja kaikki
sen orgaanit, Jokainen osasto Ja koko
Jäsenistö tulee mobilisoida päättävään
taisteluun rauhan puolesta. Juur
rl alkanut Buimppailu nimikirjoitusten
keräämiseksi anomukseen viiden suurvallan
välisen rauhansopimuksen puo-
Iestä tiilee saada jokaisen Jäsenemme
ensimmäiseksi Ja tärkeimmäksi tehtä.
väksl. A^idän tulee tämän kamppal.
lun yhteydessä lähestyä jokaista paikkakunnan
suomalaista, huolimatta
lainkaan hänen poliittisista, tiskon-nollisista
y.m. mielipiteisään Ja ke-hoitettava
heitä kirjoittamaan nimensä
tähän anomukseen. !Nlin tehdessämme
me emme väittele heidän
kanssaan muista asioista, me tbimlm-me
vaan rauhan hyväksi. Eikä nl.
mien keräystä rajoiteta yksinomaan
suomalaisiin, me keräämme niitä kai-kenkielislltä
Ihmisiltä. Iistä kamppailusta
tulee muodostua todellinen
suurkamppalu, sellainen josta puhutaan
vielä Jälkeenpäinkin. .
Hyväksytty CSJ :n Toronton osaston
kolcouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
Puheenjcfhtaja
V. Kauppila
Sihteeri
Näyttämö- ym. kulttuuritoiminta
Meillä on useampia ' alkasempia
päätöksiä Joissa määritellään, että
osastojemme näyttämöiden tulee olla
myöskin vallstuslaltoksia, että niiden
tulee katsomossa olevaa yleisöä valistamalla
edistää niitä kamppailulta ja
tärkeimpiä tehtäviä mitä Järjestömme
edessä kulloinkin on. Mutta valitettavasti
on tässäkin kysymyksessä vie.
lä paljon toivomisen'varaa. •
Koska nyt yleisesti myönnetään, että
taistelu rauhan puolesta on Järjes-tönune
keskeisin ja tärkein tehtävä,
nihi johdonmukaisuuden perusteella
siitä seuraisi, eitä saishnme näyttämöiltämme
nähdä aina.toisinaan rauhan
asiaa edistäviä näytelmiä. Mutta
siitS huolimatta on, niitä viimeai-koinakin
esitetty aivan liian vähän.
Ja vaikka meillä on^n puutetta uusista
näytelmistä, niin ei tämä suin.
kaan johdu yksinomaan sopivien näy.
telmien puutteesta, vaan täytyy siihen
olla vaikuttamassa myöskin muita syl-tä.
Siksi esitämmekin^ 18:sta edustaja-kokoulcsen
päätettäväksi, että kaikkien
osastojen. Jotka harrastavat
näyttämötoimintaa, tulee aina a^ot-tain
esittää rauhan asiaa edistäviä ja
muita valistavia näjrtelmiä. Tällä emme
tarkoita, että meidän tulisi esittää
yksinomaan synkkiä draamoja.. Me
emme saa vajota ylcslpuolisuuteen sii.
näkään siihttessa. mutta näyttämö
tulee pitää valistusvälineenä.
Sama pitää paikkansa meidän muu.
hun kulttuuritoimintaamme nähden.
Nykyisessä vaiheessa emme saisi si-vinittaa
yhtään ' ohjelmatilaisuutta
osastojemme Ja niiden alaorgaanien
toimesta ilman, että niissä ei sopivalla
tavalla selostettaisi taistelua rauhan
puolesta. SodanlietsoJUla on käytettävänään
kalkki tekniikan luomat tie-donantovälhieet
Ja ne käyttävät niitä
Järjestelmällisesti kansan harhaanjohtamiseen.
Vastapainoksi sille tulee
meidän myösl käyttää kaikkia tarjoutuvia
tilaisuuksia ^ithan asian edistämiseen.
Hyväkssrtty CSJ :n Toronton osasi
ton koScouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
Puheen Jdbtaja
V, Kauppila
" SHiteerl
Yhteistoiminta vanhemman ja nuoren
polven välillä järjestössämme
Se keskustelu Joka 17:sta edustajakokouksessa
käytihi kansallisuus, ja
nuorisokysymyksistä Ja Jota sen Jälkeen
jatkettiin osastoissa, auttoi meitä
käsittämään näitä kysymyksiä. i7:6ta
edustajakokouksen hyväksymiä päätöksiä
voidaan vieläkin pitää avaimena
näiden kysymysten yhteydea^ i l menevien
probleemien ratkaisemiseen.
Mutta kokonaan eri kysspeajB on. että
mitenkä olemme oiqilneet ScäyttSmään
näitä avaimia. Kyönhettfivä on^ että
^''^i/ltmmmmmmi^^ | i kokonaan käyttämättä ne, eeiivväätt oolele' Bliui esttämnieUn 18»ta edus^ja-
Jääneet. Olemme ainakin osittain oppineet
käsittämään minkälainen osuus
tässä maassa kasvaneella nuorisolla on
järjestötoiminnassamme ja suhtaan-tiunlsessamme
tähän kysymykseen on
tapahtunut jossain määrin mmitosta
parempaan päln.^ Mutta tämä muutos
on vasta aOcua ja heikkoa «Iksikin.
Tämä Joihtuu pääaslasaar siltä, että
emme ole aaaneet näiden päätösten sL
BälldäjasenistOttemme täysin sehrak-fllkri
egJtämnKäcin 18»ta ediurtaja-kokoukscn
harkittavaksi näiden päätätte
» tarkistamista Ja tähdentämistä
käytännöllisessä toiminnassa saatujen
kokemusten pohjalla: Meldän.on monissa
tapauksissa vielä saatava vanhemmille
jäseniUemmie selvlöki sekin;
pttä suhtaantuessamme nuorisoqncm-me
voi käyttää itseämme mittapuuna^
jota vielä usein tapahtuu; Ja toiselta
puolen emme myös , saa suhtaantua
siihen tunhekysymyksenä, jota myös-aUn
on havaittavissa Ja Joka on yhtä
paljon harhaanjohtava kuin ensin-malnittukin,'
sillä se saattaa helposti
johtaa edesvastuuttomuuden syntymi.
seen niiden taholta joita pyrimme ohjaamaan.
, Meidän on ennenkaikkea
kohdeltava nuoria täysin tasa-arvoi-sina,
annettava heille tunnustus siitä
mitä he tekevät, annettava heille ohjeita
kykyjemme mukaan ja: samalla
jvaadittava: heiltä vastuunalaisuutta
xäis^ tultavissa joissa he ovat:
^Hyväksytty CSJ:n Torontoin osaston
kokouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva V. Kauppila
Puheenjohtaja Sihteeri
Reimat tanssit
t.k. 12 päivänä
Mattavrassa
Mattava. — SJ:n osaston kokouksessa,
joka pidettiin haalilla sunnuntaina
tk. 6 pnä, oli monta tärkeää
asiaa käsiteltävänä. Kokouksessa liittyi
osastoon, myöskin kolme uutta jäsentä.
; Yksi tärkeimmistä asioista oli Canadian
Trlbune-lehden avustaminen.
Jokainen meistä tietää, että Tribune
on ainoa Canadassa oleva englanninkielinen
lohti, joka kaikissa tapauksissa
selittää kaikki asiat rehellisesti
Ja työläisten näkökannalta. Koska
nxyöskin tiedäJnme. etteivät mitkään
rehelliset lehdet saa mistään muualta
apua kuin työläisiltä Ja koska me Canadan
suomalaiset muodostamme yhden
osan Canadan työväenluokasta,
niin päätimme auttaa lehteä voitlm-.
me muakan hankkimalla uusia tilauksia
ja myöskin rahallisesti. Tä.ssä
tarkoituksessa päätimme järjestää
tanssit lauantaina tk. 12 pnä. Soi-'
tosta tulee huolehtimaan meidän nuori
soittajamme Reino Saari ja häntä
avustavat Wili,Oja ym. :
Myöskin voin jo tiodoittaa, että
lauantaina tk. 19 pnä esiteätan 1-näy-töksmen
näytelmä "Pirunkirkko". Siitä
annan kuitenkin lähemmän selos-ttlksen
seuraavassa' tiedonannossa.
Mutta lauantaina tansseissa tava-taan,
— K ; S,
Torstaina, toukokuun 10 p. Thursday, May 10,1991
Vapauden yhtiökokouksen keskustoina
Pitäisikö Vapauden toimituspolitiikan
perustaa edelleen laajentaa?
Kun Vapauden yhtiökokous pide. jcn lehdeksi- missä on lukemista vä.
— Everst Ja Godwin-Austcn vuoret
ovat maailman korkeimmat.
tään jo noin kuukauden kuluttua, niin
siitä johtuu, että keskustelu vilkastuu
Vapauden: toimltuspoUtiikasta. ,
Keskustelun Ja yleisen arvostelun
kohteena on sekä Vapauden toimituspolitiikka
yleensä että Vapauden' eri
osastot; Tästä keskustelusta pyritään
vetämään eslhi niin 'hyvät kuin huo-'
notkin puolet, lehden sisällöstä Jotta
päästään sei ville mitä halutaan, ja mihin
pitäisi pyrkiä.
Tämän keskustelun yhteydessä kiin.
liitetään luonnollisesti lukijain toimesta
huomiota ennenkaikkea silheni
miikä on heitä lähinnä; Harvat kaupunkilaiset
kaiketi puuttuvat lainkaan
rParmarienpäiväpalstaan", mutta sitä
suurempi syy on farmareilla sanoa,
mitä he siinä; yhteydessä haluavat.
Muita samansuuntaisia esimerkkejä
voitaisiin luetella. Mutta pääasia onkin
se, että ne, jotka näkevät keskustelun
aihetta esim. toimltusklrjoituk-slssa,
- herättävät^kysymyksen: asiasta.
Jos on jollakin janottavaa pakinoista,
lasten osastosta; Club News osastosta,
taide- Ja kulttuuriosastosta' jne,
silloin on puhuttava (tai kirjoitettava)
ennenkaikkea näistä "kipeimmistä"
kysymyksistä.
Mitä lehtemme yleispolitiikkaan tulee,
niin keskustelun tässä vaiheessa
olisi kiinnitettävä huomiota ei-ääseen
perusseikkaan, mistä sietää ^vaihtaa
mielipiteitä puoleen ja toiseen.
Yleisesti käsitetään, että Vapaus ei
ole vain laajimmin levinnyt ja vaikutusvaltaisin
suomenkielinen uutislehti
Canadassa — vaan myös sellainen
lehti, joka ilmestyy vielä pitkän aikasi
senkin jälkeen jolloin multa suomenkielisiä
löitiä lakataan täällä "tarvitsemasta".
Tämä sellaisenaan antaa Vapaudelle
paljon, enemmän yastuunalal.
suutta. Se mitä tehdään tänään tai
tekemättä jätetään, on siis Vapauden,
kuten kalkkien muidenkin täkäläisten
lehtien edessä huomenna ja vielä
ylihuomennakin. •
Tässä tilanteessa Vapaudelta vaaditaan,
ei vain tinkimätöntä ja valpasta
kantaa Canadan suomalaisten
yleisetujen puolesta — mikä on sama
kuin Canadan kansan etujen puolustaminen
— vaan myös sitä, että Vapaudesta
tulee todella entLstä laajempien
Joukkojen- lehti, missä käsitellään
täkäläisten: niaanmlestemhit? kaikkia
hyviä asioita Ja keskustellaan niistä
puoleen ja toiseen.'
Kieltää el liioin voida etteikö Vapaus
olisi' ainakin . jossakin määrin
kehittynyt tällaiseksi laajaksi joukko-
C L U B N E W S
Youth Unanimously For Peace
In Toronto. la.st week-end. May 4.
5 and 6 were some 200 young people
from ali over Canada, for Second
National Convention of the National
Federation of Labour Youth. For
three days the United Jewish Peo-ple's
Order hali rang with songs and
specches expressing the determination
of the NPLY to play an important
role in dccldlng the futuie of Canada.
- .
That the most important- task of
the youth today • is the fight for
peace. agalnst war, against conscrip-tion.
came out ovenvheimingly from
t.^ie numerous reports and discussion/j.
It •was pointed out that our govern-ment
has not taken the qucstion of
peace or war to the Canadian pcople,
fearlng that the Canadian ..'people
might not be behind the. var pro-gramme
of the St. Laurent govern-ment.
, Particularly among the youth,
•vrho have to do the fighting and
dying, -vho v/ill be denled education,
vhose eveiy field of activlty are
being tmdermined, has the Tvar pro-gramme
found no favour. No youth
organization in Canada has come
out favouring 'war. To our French
Canadian peoplc particrularly goes the
Credit for the fact that Canada ha-s
no conscrlption. ?Re.solutions against
sending our boys'to Korea, against
the war budget, agalnst the rcleane
of Kurt Meyer, again.st the incrca.sc.
in the cost 61 education, aganlst
comic books glorlfying war wcrc
carried unanimously by the convention,
, . ,.
What has the NFLY donc? Thcrc
was a girl from Glace Bay, Nova
Scotia, who had taken onto hcrself
to collect over a thousand slgnatureu
to the Stockholm Pcacc Petltion and
organized an NFLY club, A litlle jfirl
froih Ottava with a voicc that hardly
carried across the hali told how thcy
had been brought bofore the court
for collecting slgnaturcs and pa-sting
antl-conscription stickers, of h(w they
had fought and woh the decislon of
the court, cstablishing the rlght to
petltion, ' From Duple.<»ls' Quebec
Tuere some fifty youths among them
the' nine who were arrested for sell-
Ingthe Champion on the streets of
Montreal. The Vancouver delegatlon
told of attending a recruiting cam-palgn
meeting «virhere they made i t
hot for the vlsltlnz speaker.
But tlie blggest stcp Taken since
the e.statallshmcnt öf NFLY in 1948
was the establishment of the youth
paptir Champion. .Every NPLY:cr
participated in collecting the found-ation
fund and getting subs. Cir-culatlon
at present Is atiout 4,000
with regular street corner customers.
One of the highlights of the convention
vas when a reprcsentative
of the Labor Youth League of the
United States, Mr. Nelllble brought
greetings from the whlte and Negro
youth of US, damning the Yankee
domination of our country and expressing
hLs confidence that the aims
of . Wall Street to dommate the
World v/ould not succeed.
Greeting also came from the youth
of China, Sovlet Union, France, England
and Rumanla.
A'new national executive was'elect-ed
'with Norman Penner's re-electlon
as the National Secretary. Tim
Buck, national leader of the LPP,
v/ho sat through the -vhole proceed-
.ings waselected as an honorary mem-ber
of NFLY,
; Having e-stablLshed itself a» a vital
part in the youth movcment of Canada,
with an imprcssive list of achie-vements
to it'« credit, Inspired.by the
goäl of a socialist Canada, NFLY re-
,'jolved to fight evermore: boldly to
United the youth agalmst fascLscm
and var, for frlendship wlth the
youth of ali the -Tvorld. It wa;>
aroung thte theme that the Toronto'
group had preparcd a pagcant, which
iva.s Khown at the Sunday nl^t con-cert
and appropriately callcd "To-vvards
Slnglng To-morrows".
hän kaikille "perheen jäsenille".
Mutta yhtiökokoukseen valmistauduttaessa
pn syytä erikoisesti korostaa,
että tämä kehitys on vieläkhi liian
hidasta ja että Vapauden toi-'
mituspolitiikka Icpuä vieläkin liian
suppealla pohjalla,
: Ottakaamme esimerkin vuoksi vaikka
rauhnn kysymyksen käsittely Va-^
paudessa. Vaikka onkin myönnettävä;
että Vapaus on pyrkinyt auttamaan
rauhan nsina. mitä kaikki hyvää tarkoittavat
maanmlehemrtie;ja naisemme
haluavat, niin melko yleisenä kä.;
sityksenä on sc; ettei Vapaus ole kyl-l
un avaramlelisesti Ja riittävän laajan
yhtelsrintamaohjelm.^n perusteella tätäkään
asiaa ikäsitellyt.
LuonnollLscstl on totta, että Vapaudella
on ja täytyy olla oma harkittu
kantansa rauhan asioista sekä
siltä mikä nylcyisen sodanvaaran on
aiheuttanut Ja mitä olisi tehtävä rau-,
hanaslan edistämisen hyväksi. Selvää
myös on, että Vapauden käsitys näis-;
tä asioista .saa- Jakamattoman kannatuksen
Vapauden vakituisen lukijakunnan
keskuudessa.
Mutta ftieldän täytyy käsittää ja
nähdä se tosiasia, että Vapauden va.;
Ikinaisen. lukij apiirin ulkopuolellakin
on lukuisia uskonnonmlelisiä Ja mui-:
ta kansalaisiamme. Jotka sydämensä
syvyydessä toivovat, ettei heidän lapsensa
ja perheensä, eikä tämä maa
sen paremmin kuin Suomi tai muutkaan
maat Joutuisi kaskaan enää so-dan
jalkoihin. Näillä ihmisillä saattaa
olla poliittisia erimielisyyksiä Vapauden
yleispolitiikan kanssa. Heillä saattaa
olla toisenlaisia näkökantoja siitä,
miten nykyinen kansainvälinen
jännitys on kehittynyt sekä siitä, minkälaisiin
menctclmllrt voisimme par.
haltcn auttaa rauhan asiaa. Jotkut
heistä saattavat omaksua pasifistisia
katsantokantoja sodan Ja rauhan asioista
selittäen, että vain kirkon toiminnan
kautta voidaan sodat ehkäistä.
Toiset voivat panna toiveensa "Euroopan
Yhdys-vallat"- ' ja muille samanlaisille
suunnitelmille.
Nyt on kysyttävä: Onko Vapaus
tehnyt kaiken voitavansa vetääkseen
yllakuvatunlaisct rauhanvoimat ystävälliseen
Ja rehtiin keskusteluun näistä
asioista? Oniko Vapauden palstat
ollut riittävästi avoinna, sanokaamme
esimerkiksi pasifististen rauhanpuo.
lustajaln kohdalta? Me tietysti voU
simmc" fariscalaLsten tavoin vastata
myönteisesti ylläolevlin kysymyksiin
sikäli, että onhan eitä jcskus mainittu,
että tällainen laaia keskustelu
on Vapauden palstoilla mahdollista.
Mutta aivan Ulan vähän on tätä asiaa
tehty tunnetuksi Vapauden lukija-piirin
ulkopuolella olevien joukkojen
keskuudcfisa. Ja liian ahdasmlellscsti
on näihin ky«ymykslln käytännössäkin
suhtauduttu.
Tulevan yhtiökokouksen tulisi tässä
suhteessa arvostella ankarasti Vapauden
toimitaspolitiikkaa Ja vaadittava^
toimituspolitiikan laajentamista
sikäli, että tällainen laaja rauhan,
asian käsittely tulee maanmlehlllem-me
mahdolliseksi Vapauden palstoilla.
Kuten sanottu, tämä ei vaadi eikä
oikeuta minkäänlaista tinkimistä Vapauden
omasta harkitusta kannasta
erinäisten kysymysten käsittelyssä.
Mitä tarvitaan on se, että suhtaudutaan
avaramlelLsestl "toisinajatteleviin"
rauhanpuolustajiin ja järjestO'
tään heille mahdollisuus julkituoda o-mat
ajatuk,scasa tästä asiasta lainkaan
pelkäämättä sitä, että Vapau-den
väki el mtika kunfiiolta ?t(Rslit >'S;^C
ajattelevien" rauhanpyrkimyksiä, ^TOm-.-rMf
siasia lucmnolliscsti .on.~ ettft Vapaus ^^^^v
ja Vapauden vakituinen'lukUaic^nttt ,'^ff^
on valmis käymään ^rstävälUaessft" '^'"^
hengessä kehittävää rehtiä ja ^vo*.
mielistä kesU^telua Ja Välttelyä m*
laisista kysymyksistä OMXULA TAfAi '
•TaiiiAAW.:i'^;^vKJ|^^
A3idasmIeUnen kiihkoilu eri tjrlio/'
mien Ja järjestöjen välillä on 011ut<v<;'
Ja on edelleenkin yksi pahimmista J
vitsauksista, mitä täkäläisten maan* .^;
miestemme kannettavaksi' on - tuUut»^ f^^;
Vapauden velvollisuus on, el pon^MT»',; :
(Jatkoa setiraavalla sivulla) ' /;
Parhaimmat
onnitterumme
60-vuotiaalle
Hulda Johnsonille
Helvi Ja Oscar Johnson ;
Joyce. Raymond. Irma Ja
Toivo Perämäki ....
' Minerva. Senja ja. Arne Eerola
Allan Ja Aune Johnson ^
Pauline, Danny. Kylli Ja
Paul Johnson
Aini Ja Nick Zelinsky
Hertha ja Sam Keskinen <
Aili Keskinen
Arno Johnson'
Arvo Keskinen , ,r'
Helena Perämäki
Sylvia ja Taisto Wainc
Anni Wainc
Eero Autio 1*
Hilda ja Matti Kotanen , (
Ina Ja Wra, Lepistö
Walter Hallikainen ^
Aino ja John Tapanainen.,
Saima Ja Arvo Tuuri
Aili Ja Arvi Koskela
Airi, Vera Ja Väinö Lindholm
m
KIITOS
Täten lausun sydämelliset kU^.
tokset sukulaisille ja ystäville/
siitä haaskasta illasta, jonka
olitte Järjestänee» syntymäpäiväni
muistoksi Ja siitä kauniista
rahalahjasta, jonka asln vastaanottaa.
Kiitos myös soittajalle.
-»
Viell parhaimmat kiitokseni
teille kaikUle.
Hulda Johnson
Crcighton Mlno Ontario
O.NE WAY OUT
The supcrintcndent of a zoo v/ua
malllng an order, Hc bcgan the
note, "Kindly M;nd two mongoo;jC3,"
SomchoTV that dldn't >ecm right
U) him, «o he «tartcd agaln v l t h,
'KIndly send tivo mongecse,"
Still he wa»n't satisflcd, Plnally
he hctlled hlÄ problem by wrUlng.
'TClndly send me a mongoosc,"
Then he «igned hls namc and
added a P;8„: "Send another one wlth
it."
.VO U8E
, .Teacher; Can you glve mc a sampic
of wa«ted energy
' Pupll: Yes ma'am ~: teli a halr-rateing
«torj' to .'i bald-headcd man.
UUSIA SUOMALAISIA
Ä Ä N I L E V Y JÄ
nyt saatavana
seuraava valikoima R Y T M I - L E Y Y J Ä
VR 6066—Mun kanteleen! kauniimmin, kanielesoolov
Aamulla varhain Ja kaksi kaasantanssia*
kanleletoolo
VR 6073—Syksyn lapsi, valasi* lauL Erkki Junkkarinen
Harhakuva, tango, laul. ErkldJunkkarlnea
R 6086—Honkain keskellä, iaidelevy, solistikuoro
Kevätpäivä Kangasalla, solistikuoro
B 6091—Vanha Aiti, valssi, laul. Erkki Junkkarinen
Tuhlaajapoika, jenkka, laul. E. Junkkarinen r
TRIOIA-LEVYJÄ
T 4009—Sinulle kuuluu lempeni, vabsi, harmonikka*
soolo: Viljo Vesterinen
Poranek, valssi, harmonikkaduetto Viljo -
^ Vesterinen Ja Lasse Plhlajama»;
l>iilictammc levyjä kalkklaUe Canadassa.
HINTA $1.25 KAPPALE
(OKtajan malcsctta/va lähetyskulut) .
• POSTITILAUSTEN TULEE KASITTXX VÄHINTÄIN ;
KOLME LEVYJÄ ' \
Tilatkaa osoitteella; v>
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. i
P. o. Box 69 Sudbury, Ontario'''
Sm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 10, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-05-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510510 |
Description
| Title | 1951-05-10-03 |
| OCR text |
roTäen lehdistön
stilaisuus
tocDä noainian Labor T«nple
toSfla «5 Haymes Are. Pnho-
I iäksi tnlee Leslie Morris.
^naUIallinen ja ohjelmaa.
Sisäänpääsy $1-23.
l U T TA
lieto- ja romaanK
[irjaliisuutta
SAAPUNM|I
Jenitietosanakirja -
I Kaksi osaa nahJcaselkäkansissa
EnsiimBäinen osa: 760 sivua, W73
' iSvaa. 169 syväpainokuvaa, 3
uvaliitettä. 4 moniyäxikarttaa,
„• karttaa..
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks-raa
243 syväpainokuvaa, 8,
Jtuvaliitettä. 2T karttaa.
Kokonaan uusittu laitos. .
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin)
Ijlolemmat osat yhteensä $19.00
JOHN GALSwoRTHy:
lerraskartano
sivua — Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani itseensä-l
u 1 k e u t u neesta englantilaisesta
aisylimystöstä vanhassa her-tänossa.
3Uy DE MAUPASSANT: -
sydän
sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää ja täistä
rakkauden apalyysla.
7. SOMERSET MAUGHAM:
[irjava Huntu
sivua —' -Hinta sid. $2,75
Epäsointuinen avioliitto johtaa
äuniin, juhlitun naisen luvattoman
suhteeseen, joka paljastues-aan
ailieuttaa dramaattisen ta-litumasarjari.
Mestarillisen hep-
Skuvaiiksen taustana önkaukai-
1 idäii värikäs, villinkäunls maa-
IGE LYTTKENS: X
Judet tähdet syttyvät
osa 277 sivua - II osa 248 sivua
_Molemmät osat sid. $5.50
Tämä kaksiosainen menestys xö-kertoo
Tolhnan-suvun jän-dttävistä
vaiheista 1830-:luvun
loisteliaassa Tukhotoassa ja sen
henkilöt ovat tuttuja jo äikaisem-suosituista
teoksista "Onnen
Iteinppeli'^ ja "Kaipuun sininen
Isuomeh kansan suurin kirjailija,
IÄI£KSIS KIVI
iValitut teokset
(Kolmas painos)
Vaalitut teokset jä elämäkerta. Si-
Isältää teokset: .Nxmimisuutarit,
iKlhlaus, Runoelmia, Yö ja päivä,,
iLea ja Seitsemän veljestä; Kuvi-
Itettu. • • • -
1550 sivua : Hinta' sid. $325
I A , J . V C R Ö N I N : . " -
IJoutsenten talo
1307 sivua — Hinta sid. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
Isisältävä rakkaustarina Kanarian
Isaarilta..
IP. E. SILLANPÄÄ:
Nuorena nukkunut
|494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3,00
Tämä romaani ori kantanut siio-
Imalaisen kirjallisuuden maineen
[voitollisena maailman ääriin ja se
[on myöskin Suomen kansan yksi
I rakkaimmista kirjoista. Se on kuin
[ehtymätön lähde, josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskellä
laina voi. ammentaa virvoittavaa
I vettä. Romaanin varsinainen pää-jhenkilö,
Silja, on suomalaisen kix-
[ jallisuuden ihanimpia naisbahmo-
[ja. Hän on puhtaiden vaistojensa
varassa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagilllseen
elämänkulkiiun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus jä täydel-
Usyj-s, 16 eri kielellä käännetty
teos. : •.. • '
SALLY SALMINEN: ' ' •
I Hiekalle rakettu • '
[256 sivua -. Hinta nid. $1^5
_ Kuuluisan Katriinan kirjoittaja
Sally Salminen ön taas luonut uuden
romaanin, jonka aihe liikkuu
plkkukaupunkiympäristös^ JElo-maanin
keskusaiheeria on nuoren
nue^eri kehitystarina, joka liittyy
kimteasti Suomen vHjneaikalsiin
kohtaloihin. Teos on ajankohtaisen
mielenkihitoinen. mikä «»altaan
varmistaa Sally Sahnlsen ro-
I maamen aina taattua menekkiä. :
JOKA KODIN KÄSIKIRJA
Voimiakysyyänä aikana on terveyden
vaalimtaen entistä tär-
K^mpaa, ja etenkin juuri kodeilla
wn?*u,MHJi^^*ävänsä. On helpompi
ehkäistä sairauden tulo kuin
Sfn^^ «ta ja jos taas tautlkui-sW
saattaa kodin en-
^^^P^s^na olla aivan ratkaiseva.
tarve tässä suurlarvoiscs-
»naamme etevimpien
»«oislaakärien khrjoittama' ^ :
J^din lääkärikirja-^^^^
lonsivua^;. ~ i 9 : s painos
^ Hmta sid. $7.00
TERVEIDEN JA SAmACDEN
. NEUVONANTAJA
Is t e äÄ' *^* '^ kirjoittama ja ^tautiopin professori Oösta Bei-
K«. (R ita!.l'a^n Hto^i"m"'i>ttPam^ ap.r ofessori A:
Tilatkaa osoitteella:
»aas Puhlislung
my UmleA
Box 69 Sudbnry;6iit.
C&l:n edustajakokpusk^skustelua
Toronton osaston esityksiä
18. edustajakokoukselle
Taistelu antaumismielialaa vastaan
On ilmeistä, että Järjestönome koko.
naisuudessaan ei ole voinut seurata
muuttuneen tilanteen mukana. • Monissa
tapauksissa me elämme ja toi-tnimme
vielä viime sodan aikaisessa
ilmapiirissä, jolloin toimittiin kansallisen-
yhtenäisyyden tunnuksella yhteistä
vihollista, natsi-fasismia vastaan.
Me emme ole riittävän vaka.
vasti ottaneet huomioon sitä, että tilanne
on nyt muuttunut kokonaan
päinvastaiseksi siitä mitä se oli sodan
aikana; että meidän hallituksemme
on heittänsrt yli laidan kaikki sodan
aikana juhlallisesti- vakuuttamansa
lupaukset natsismin perinpohjaisesta
hävittämisestä, jatkuvasta yhteistoiminnasta
sosialististen maiden kanssa
ja maailman' rauhan turvaamisesta.
Ja «ensijaan meidain ihallituksenMne
nyt avoimesti ja kiireisesti valmistautuu
sotaan entisiä liittolaisiamme vas.
taan yhdessä Yhdysvaltain imperialistien
kanssa, Todellisujidessa tämä sota
on jo alkanut, sitä on käQ^ Koreassa
jo ySideksän kuukautta ja on se
vaatinut jo monta canadalaistakin
läirlkseen. Samanaikaisesti" on val-lassaolevlen
taholta alettu klihkeä:pu.
Helmi Mattinen
knoll 60. ikävnodellaan kotonaan
Waters Tonmshipissa tilstai-aamu-na,-
toiifcokaui 8 p:nä 1951. ^
Hän oli mrs. Cllfford Paquetien,
mrs. Stanley McColemanin, Oliverin;
Sulon ja Tannon rakastettu
äiti.
Vainaja iepää Jackson & Bar-nardin
hautaantoimistossa, 83
Larch Street. Ilautaus toimitetaan
kappelista perjantaina klo 2 , ip.
Park Lawn hautausmaahan.
Rakkaan poikani ja veljemme
OLAVI KINOKSEN
MUISTOLLE
Kuoli toukokuun 14 päivänä. 1948.
Käy luonto jälleen kukoistaan,
saa kummuUas myös lehdet
versomaan.
Mutt' kukka rakkahln
on muistosi, sun Olavi, .
jok' kauneimmasta lakkaamatta
kukkivi.
ÄITI
ONERVA JA EERO
Voi aika kultaakin himmentää, j
vaan mulstoas kaimista ei meiltä
* ^ hälventää.
TXTIJASETÄ.
Ikävällä ja kaipauksella ilmoitamme,
että knolema vieraili kodis-
^nune hnhtiknnn 5 prnä 1951,
vieden mukanaan vaimoni ja
äitimme
^DLA ELISABETH
HUMALAMÄEN
/:o.s. Ruohomäki)
Bän oli syntynyt Suomessa, Isossakyrössä,
Vaasan-läänissä v. 1875
ja oli kuollessaan 75 vuoden, 9 kk.
ja 23 päivätf ikäinen.
, TJihlnnä suremaan jäin minä,
hänen miehensä, kaksi poikaa, yksi
sisko, ybsi miniä ja 6 lastenlasta
sekä paljon snlcnlaisia ja tuttavia
tässä maassa, Yhdysvalloissa ja
Suomessa.
Haataostoimitettiin Rocky Mountain
Housen liautausmaalian huhtikuun
11 p:nä 1951 suuren sukulais-
ja tuttavapiirin saattamana.
Kauas olemme kulkeneet teitä,
yhdessä koittanut elämää viedä.
Ei ruusujen keskellä polkusi ollut,
rakkaaksi siltikin matkamme
tullut.
Kaihoten kalpaan sinua.
Miehesi Israel.
Nylkevät tuleet hiljaa humlnol,
vaan sulle äitimme Jo kuolo^ kellot
.. • soi.
Levon rauhaisan sulle toivomme
, povessa maan.
Sydämlstämme et unhoitu
milloinkaan.
19, Väinö ja Aino.
_ KIITOS
Haluamme erikoisesti kiittää vca.
Ja mrs. Veikko Luomaa kaikesta
avusta ja kohteliaisuudesta, jota
meille annoitte valvojanne säästämättä.
Sen muistomme ahia.
Myöskin kauniit kUtokset mrs.
Mansikalle. Sydämelliset kiitokset
kantajille, kaikille sukulaisille ja
tuttaville, jotka niin suurilukuisena
otitte osaa suruinnme. Kiitokset
Syhran Laken emännille kun
kävitte meitä katsomassa Ja myöskin
Trochulaisille, kun muistitte
tulla.
Kaunis kiitos kalkille kukista,
seppeleistä ja mijIstovärBylstä, joita
oli kalkkia ziiin paljon.
Israel Humklaznäld Ja poiat
Box 214« Bockj^ Moanfain Hoae,
Albcrta
nakauhun lietsonta. •Kommunistit on
leimattu lainsuojattomiksi toisen'luiskan
kansalaisiksi ja kaikki jotka vas-tiistavatNvallassaolevien
sotaisia suunnitelmia
: leimataan. ihnan 'muuta
"kommunisteiksi", 'NÖJXI yritetään
taivuttaa yleinen mielipide alistumaan
niihin sotaseikkailuihin joihin halU-tus
aikoo kansan johtaa.
Sensijaan, että olisimme huomioineet
tämän tilanteen 'vakavuuden ja
ryhtyneet päättävääni taisteluun 'sö-'
danlietsojia ja kansan harhaanjohta-jia
vastaan, on riveissämme havaitta.
vissa antaantumismielialaa. taipumusta
salaamaan Järjestömme taistelu-luonne
ja sen arvokkaat perinteet.
Turvataksemme muka . siten Järjestömme
ja sen laitolcset viranomaisten
hyökkäyksiltä ja säilyttääiksemme
^'kunniallisten'' kansalaisten maineen,
kuten sitä selitetään.
Tämä virtaus saa erilaisia. ilmenemismuotoja.
Hannoin sitä puolustetaan
avoimesti. Mutta sitä useimmin
se ilmenee peitetymmässä muodossa.
kuten baluttomuuteha " osalUstiia'
kamppailuun rauhan puolesta, valisr.
tiistoiminnan aliarviointina. poUitUsr
luontoisten kysymysten < käsittely
välttelynä ja siinä, että "lltamaUläl-euuksiemme
ohjelmanumerot/ ^useln
valitaan vain mitä 'kevehatä huvituste
silmällä pitäen. , , . '
•Millainen suhtaantuminen . nylqi-eeen
tilanteeseen on virfaecllistä ja
siksi me ehdotamme 18:sta edustajakokouksen
hyväksyttäväksi^ että tätä
virtausta vastaan on ryhdyttävä päättävään
taistehiun kautta koko Järjestön.
Se on nyt jo vaikuttanut heikentävästi
Järjestöömme ; ja toimta-taan
ja jos se isaa jatkua, niin se Johtaa
koko Järjestömme perikatoon. I l man
yhteiskunnallista sisältöä Järjes.
tömme toiminnalla ei ole mitään merkitystä,
«e menettäisi joukkojen kannatuksen
ja häipyisi olemattomiin.
iMeldän on saatava vallalle militantti-hen
henki Järjestössämme,. mobilisoi-;
tava koko jäsenistö tohnimaan tarmokkaasti
rauhan puolesta ja seuraamaan
valppaina kehltsrksen kulkua
kaiken toimintamme yhteydessä. Vain
tiäin me suoritamme osamme Canadan
kansan taistelussa oikeuksiensa Ja
ellnditojensa puolesta Ja turvaamaan
Järjestömme' tulevaisuuden.
(Hyväksytty CSJ :n Toronton osaston
kokouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
PuheenjoSitaJa
Taistelu rauhan puolesta
: V. Kauppila
Sihteeri
Yhdysvaltain Imperialistit himoitsevat
maailmanvaltaa^ He ovat kääntäneet
ylös-alaisin kalkki sodan aikana
antamansa juhlalliset vakuutulkset
maailman 'rauhan turvaamisesta ja
ryhtyneet "pyhään" ristiretkeen
"kommunismia'' vastaan. . Sytyttäen
sodanliekit ensin Koreassa; ja uhaten
laajentaa sen yleiseksi maailmanpaloksi.
Ja koska sota on tuottavaa lii-r
kettä asetehtailijoille Ja muille suuromistajille,
ovat Canadan vallassaole-vat
myöskin liittyneet tähän sotaseik-kailuun.
Ja koska kansat yleensä
vastustavat sotaa, niin valmistellaan
sitä muka ylevien ihanteiden varjolla,
kuten rauhan, -demoikraatian ja yksi.
lövapauden puolesta. Heidän käytettävänään
ovat kailcki nykyaikaiset
tiedonantovälineet, kuten sanomalehdistö,
radio, elokuvat, jne. Niiden
avulla he ovat ryhtyneet levittämään
ihmiskunnan historian suurinta valhetta,
että Neuvostoliitto ja muut .sosialismin
tielle astuneet maat muka
uhkaavat maailmanratdi,aa, ja, että
meidäii muka tulee varustautua niiden
hyökkäyksen varalta.
Tällaiset väitteet ovat kokonaan
perusteettonua, sillä sota on Jo peri-aatteellisestikin
kokonaan vastakkainen
sosialismille.. Sota on, myös vieras
scsialistisllle maille siksi, koska ne
eivät siitä mitään hyödy. Siksi sosia.
listiset maat kiinnittävätkin kaikki
huomionsa rauhanaikaisiin te!htäviin.
Niiden taholta rauha el ole uhattu.
Siitä huolimatta maailman kansojen
mieliä tällä hetkellä järkyttää todellinen
sodan uhka, amerikalaisten imperialistien
ja heidän kanssaan' liittoutuneiden
muiden kapitalistimaiden
suuromistajien taholta.
Mutta sota ei ole kiertämätön. Ilmenevät
erimielisjTdet voidaan ratkaista
neuvottelemalla, TaavalUnen
kansa, kaikissa maissa haluaa rauhaa
ja rauhan voimat lisääntyvät Jatkuvasti.
'Ensikertaa maailman histori.
assa raidan >voimat ovat siinä asemassa,
että he voivat pakottaa hallituksensa
luopumaan sotasuunnitelmistaan
ja hyväk£^rmään rauhantlen. Se
ei kuitenkaan tapahdu itsestään, automaattisesti:
Se vaatii sitkeää Ja
tarmokasta toimintaa kaikkien niiden
taholta Jotka käsittävät tilanteen Ja
rakastavat raiäiaa kaikkien ajattelevien
ihmisten .mobilisoimiseksi u h kaavan
-vaaran välttämiseksi.
iCSJ:llä ei voi olla mitään sen kau.
nlimpaa ja suurempaa päämäärää,
kuin antaantua kaikella tarmollaan
ja Ikoko olemuksellaan taisteluun rauhan
puolesta. Siksi me esitämme
I8:sta edustajakokouksen päätettäväksi;
että koko Järjestömme ja kaikki
sen orgaanit, Jokainen osasto Ja koko
Jäsenistö tulee mobilisoida päättävään
taisteluun rauhan puolesta. Juur
rl alkanut Buimppailu nimikirjoitusten
keräämiseksi anomukseen viiden suurvallan
välisen rauhansopimuksen puo-
Iestä tiilee saada jokaisen Jäsenemme
ensimmäiseksi Ja tärkeimmäksi tehtä.
väksl. A^idän tulee tämän kamppal.
lun yhteydessä lähestyä jokaista paikkakunnan
suomalaista, huolimatta
lainkaan hänen poliittisista, tiskon-nollisista
y.m. mielipiteisään Ja ke-hoitettava
heitä kirjoittamaan nimensä
tähän anomukseen. !Nlin tehdessämme
me emme väittele heidän
kanssaan muista asioista, me tbimlm-me
vaan rauhan hyväksi. Eikä nl.
mien keräystä rajoiteta yksinomaan
suomalaisiin, me keräämme niitä kai-kenkielislltä
Ihmisiltä. Iistä kamppailusta
tulee muodostua todellinen
suurkamppalu, sellainen josta puhutaan
vielä Jälkeenpäinkin. .
Hyväksytty CSJ :n Toronton osaston
kolcouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
Puheenjcfhtaja
V. Kauppila
Sihteeri
Näyttämö- ym. kulttuuritoiminta
Meillä on useampia ' alkasempia
päätöksiä Joissa määritellään, että
osastojemme näyttämöiden tulee olla
myöskin vallstuslaltoksia, että niiden
tulee katsomossa olevaa yleisöä valistamalla
edistää niitä kamppailulta ja
tärkeimpiä tehtäviä mitä Järjestömme
edessä kulloinkin on. Mutta valitettavasti
on tässäkin kysymyksessä vie.
lä paljon toivomisen'varaa. •
Koska nyt yleisesti myönnetään, että
taistelu rauhan puolesta on Järjes-tönune
keskeisin ja tärkein tehtävä,
nihi johdonmukaisuuden perusteella
siitä seuraisi, eitä saishnme näyttämöiltämme
nähdä aina.toisinaan rauhan
asiaa edistäviä näytelmiä. Mutta
siitS huolimatta on, niitä viimeai-koinakin
esitetty aivan liian vähän.
Ja vaikka meillä on^n puutetta uusista
näytelmistä, niin ei tämä suin.
kaan johdu yksinomaan sopivien näy.
telmien puutteesta, vaan täytyy siihen
olla vaikuttamassa myöskin muita syl-tä.
Siksi esitämmekin^ 18:sta edustaja-kokoulcsen
päätettäväksi, että kaikkien
osastojen. Jotka harrastavat
näyttämötoimintaa, tulee aina a^ot-tain
esittää rauhan asiaa edistäviä ja
muita valistavia näjrtelmiä. Tällä emme
tarkoita, että meidän tulisi esittää
yksinomaan synkkiä draamoja.. Me
emme saa vajota ylcslpuolisuuteen sii.
näkään siihttessa. mutta näyttämö
tulee pitää valistusvälineenä.
Sama pitää paikkansa meidän muu.
hun kulttuuritoimintaamme nähden.
Nykyisessä vaiheessa emme saisi si-vinittaa
yhtään ' ohjelmatilaisuutta
osastojemme Ja niiden alaorgaanien
toimesta ilman, että niissä ei sopivalla
tavalla selostettaisi taistelua rauhan
puolesta. SodanlietsoJUla on käytettävänään
kalkki tekniikan luomat tie-donantovälhieet
Ja ne käyttävät niitä
Järjestelmällisesti kansan harhaanjohtamiseen.
Vastapainoksi sille tulee
meidän myösl käyttää kaikkia tarjoutuvia
tilaisuuksia ^ithan asian edistämiseen.
Hyväkssrtty CSJ :n Toronton osasi
ton koScouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva
Puheen Jdbtaja
V, Kauppila
" SHiteerl
Yhteistoiminta vanhemman ja nuoren
polven välillä järjestössämme
Se keskustelu Joka 17:sta edustajakokouksessa
käytihi kansallisuus, ja
nuorisokysymyksistä Ja Jota sen Jälkeen
jatkettiin osastoissa, auttoi meitä
käsittämään näitä kysymyksiä. i7:6ta
edustajakokouksen hyväksymiä päätöksiä
voidaan vieläkin pitää avaimena
näiden kysymysten yhteydea^ i l menevien
probleemien ratkaisemiseen.
Mutta kokonaan eri kysspeajB on. että
mitenkä olemme oiqilneet ScäyttSmään
näitä avaimia. Kyönhettfivä on^ että
^''^i/ltmmmmmmi^^ | i kokonaan käyttämättä ne, eeiivväätt oolele' Bliui esttämnieUn 18»ta edus^ja-
Jääneet. Olemme ainakin osittain oppineet
käsittämään minkälainen osuus
tässä maassa kasvaneella nuorisolla on
järjestötoiminnassamme ja suhtaan-tiunlsessamme
tähän kysymykseen on
tapahtunut jossain määrin mmitosta
parempaan päln.^ Mutta tämä muutos
on vasta aOcua ja heikkoa «Iksikin.
Tämä Joihtuu pääaslasaar siltä, että
emme ole aaaneet näiden päätösten sL
BälldäjasenistOttemme täysin sehrak-fllkri
egJtämnKäcin 18»ta ediurtaja-kokoukscn
harkittavaksi näiden päätätte
» tarkistamista Ja tähdentämistä
käytännöllisessä toiminnassa saatujen
kokemusten pohjalla: Meldän.on monissa
tapauksissa vielä saatava vanhemmille
jäseniUemmie selvlöki sekin;
pttä suhtaantuessamme nuorisoqncm-me
voi käyttää itseämme mittapuuna^
jota vielä usein tapahtuu; Ja toiselta
puolen emme myös , saa suhtaantua
siihen tunhekysymyksenä, jota myös-aUn
on havaittavissa Ja Joka on yhtä
paljon harhaanjohtava kuin ensin-malnittukin,'
sillä se saattaa helposti
johtaa edesvastuuttomuuden syntymi.
seen niiden taholta joita pyrimme ohjaamaan.
, Meidän on ennenkaikkea
kohdeltava nuoria täysin tasa-arvoi-sina,
annettava heille tunnustus siitä
mitä he tekevät, annettava heille ohjeita
kykyjemme mukaan ja: samalla
jvaadittava: heiltä vastuunalaisuutta
xäis^ tultavissa joissa he ovat:
^Hyväksytty CSJ:n Torontoin osaston
kokouksessa toukok. 7 päivä 1951.
L. Latva V. Kauppila
Puheenjohtaja Sihteeri
Reimat tanssit
t.k. 12 päivänä
Mattavrassa
Mattava. — SJ:n osaston kokouksessa,
joka pidettiin haalilla sunnuntaina
tk. 6 pnä, oli monta tärkeää
asiaa käsiteltävänä. Kokouksessa liittyi
osastoon, myöskin kolme uutta jäsentä.
; Yksi tärkeimmistä asioista oli Canadian
Trlbune-lehden avustaminen.
Jokainen meistä tietää, että Tribune
on ainoa Canadassa oleva englanninkielinen
lohti, joka kaikissa tapauksissa
selittää kaikki asiat rehellisesti
Ja työläisten näkökannalta. Koska
nxyöskin tiedäJnme. etteivät mitkään
rehelliset lehdet saa mistään muualta
apua kuin työläisiltä Ja koska me Canadan
suomalaiset muodostamme yhden
osan Canadan työväenluokasta,
niin päätimme auttaa lehteä voitlm-.
me muakan hankkimalla uusia tilauksia
ja myöskin rahallisesti. Tä.ssä
tarkoituksessa päätimme järjestää
tanssit lauantaina tk. 12 pnä. Soi-'
tosta tulee huolehtimaan meidän nuori
soittajamme Reino Saari ja häntä
avustavat Wili,Oja ym. :
Myöskin voin jo tiodoittaa, että
lauantaina tk. 19 pnä esiteätan 1-näy-töksmen
näytelmä "Pirunkirkko". Siitä
annan kuitenkin lähemmän selos-ttlksen
seuraavassa' tiedonannossa.
Mutta lauantaina tansseissa tava-taan,
— K ; S,
Torstaina, toukokuun 10 p. Thursday, May 10,1991
Vapauden yhtiökokouksen keskustoina
Pitäisikö Vapauden toimituspolitiikan
perustaa edelleen laajentaa?
Kun Vapauden yhtiökokous pide. jcn lehdeksi- missä on lukemista vä.
— Everst Ja Godwin-Austcn vuoret
ovat maailman korkeimmat.
tään jo noin kuukauden kuluttua, niin
siitä johtuu, että keskustelu vilkastuu
Vapauden: toimltuspoUtiikasta. ,
Keskustelun Ja yleisen arvostelun
kohteena on sekä Vapauden toimituspolitiikka
yleensä että Vapauden' eri
osastot; Tästä keskustelusta pyritään
vetämään eslhi niin 'hyvät kuin huo-'
notkin puolet, lehden sisällöstä Jotta
päästään sei ville mitä halutaan, ja mihin
pitäisi pyrkiä.
Tämän keskustelun yhteydessä kiin.
liitetään luonnollisesti lukijain toimesta
huomiota ennenkaikkea silheni
miikä on heitä lähinnä; Harvat kaupunkilaiset
kaiketi puuttuvat lainkaan
rParmarienpäiväpalstaan", mutta sitä
suurempi syy on farmareilla sanoa,
mitä he siinä; yhteydessä haluavat.
Muita samansuuntaisia esimerkkejä
voitaisiin luetella. Mutta pääasia onkin
se, että ne, jotka näkevät keskustelun
aihetta esim. toimltusklrjoituk-slssa,
- herättävät^kysymyksen: asiasta.
Jos on jollakin janottavaa pakinoista,
lasten osastosta; Club News osastosta,
taide- Ja kulttuuriosastosta' jne,
silloin on puhuttava (tai kirjoitettava)
ennenkaikkea näistä "kipeimmistä"
kysymyksistä.
Mitä lehtemme yleispolitiikkaan tulee,
niin keskustelun tässä vaiheessa
olisi kiinnitettävä huomiota ei-ääseen
perusseikkaan, mistä sietää ^vaihtaa
mielipiteitä puoleen ja toiseen.
Yleisesti käsitetään, että Vapaus ei
ole vain laajimmin levinnyt ja vaikutusvaltaisin
suomenkielinen uutislehti
Canadassa — vaan myös sellainen
lehti, joka ilmestyy vielä pitkän aikasi
senkin jälkeen jolloin multa suomenkielisiä
löitiä lakataan täällä "tarvitsemasta".
Tämä sellaisenaan antaa Vapaudelle
paljon, enemmän yastuunalal.
suutta. Se mitä tehdään tänään tai
tekemättä jätetään, on siis Vapauden,
kuten kalkkien muidenkin täkäläisten
lehtien edessä huomenna ja vielä
ylihuomennakin. •
Tässä tilanteessa Vapaudelta vaaditaan,
ei vain tinkimätöntä ja valpasta
kantaa Canadan suomalaisten
yleisetujen puolesta — mikä on sama
kuin Canadan kansan etujen puolustaminen
— vaan myös sitä, että Vapaudesta
tulee todella entLstä laajempien
Joukkojen- lehti, missä käsitellään
täkäläisten: niaanmlestemhit? kaikkia
hyviä asioita Ja keskustellaan niistä
puoleen ja toiseen.'
Kieltää el liioin voida etteikö Vapaus
olisi' ainakin . jossakin määrin
kehittynyt tällaiseksi laajaksi joukko-
C L U B N E W S
Youth Unanimously For Peace
In Toronto. la.st week-end. May 4.
5 and 6 were some 200 young people
from ali over Canada, for Second
National Convention of the National
Federation of Labour Youth. For
three days the United Jewish Peo-ple's
Order hali rang with songs and
specches expressing the determination
of the NPLY to play an important
role in dccldlng the futuie of Canada.
- .
That the most important- task of
the youth today • is the fight for
peace. agalnst war, against conscrip-tion.
came out ovenvheimingly from
t.^ie numerous reports and discussion/j.
It •was pointed out that our govern-ment
has not taken the qucstion of
peace or war to the Canadian pcople,
fearlng that the Canadian ..'people
might not be behind the. var pro-gramme
of the St. Laurent govern-ment.
, Particularly among the youth,
•vrho have to do the fighting and
dying, -vho v/ill be denled education,
vhose eveiy field of activlty are
being tmdermined, has the Tvar pro-gramme
found no favour. No youth
organization in Canada has come
out favouring 'war. To our French
Canadian peoplc particrularly goes the
Credit for the fact that Canada ha-s
no conscrlption. ?Re.solutions against
sending our boys'to Korea, against
the war budget, agalnst the rcleane
of Kurt Meyer, again.st the incrca.sc.
in the cost 61 education, aganlst
comic books glorlfying war wcrc
carried unanimously by the convention,
, . ,.
What has the NFLY donc? Thcrc
was a girl from Glace Bay, Nova
Scotia, who had taken onto hcrself
to collect over a thousand slgnatureu
to the Stockholm Pcacc Petltion and
organized an NFLY club, A litlle jfirl
froih Ottava with a voicc that hardly
carried across the hali told how thcy
had been brought bofore the court
for collecting slgnaturcs and pa-sting
antl-conscription stickers, of h(w they
had fought and woh the decislon of
the court, cstablishing the rlght to
petltion, ' From Duple.<»ls' Quebec
Tuere some fifty youths among them
the' nine who were arrested for sell-
Ingthe Champion on the streets of
Montreal. The Vancouver delegatlon
told of attending a recruiting cam-palgn
meeting «virhere they made i t
hot for the vlsltlnz speaker.
But tlie blggest stcp Taken since
the e.statallshmcnt öf NFLY in 1948
was the establishment of the youth
paptir Champion. .Every NPLY:cr
participated in collecting the found-ation
fund and getting subs. Cir-culatlon
at present Is atiout 4,000
with regular street corner customers.
One of the highlights of the convention
vas when a reprcsentative
of the Labor Youth League of the
United States, Mr. Nelllble brought
greetings from the whlte and Negro
youth of US, damning the Yankee
domination of our country and expressing
hLs confidence that the aims
of . Wall Street to dommate the
World v/ould not succeed.
Greeting also came from the youth
of China, Sovlet Union, France, England
and Rumanla.
A'new national executive was'elect-ed
'with Norman Penner's re-electlon
as the National Secretary. Tim
Buck, national leader of the LPP,
v/ho sat through the -vhole proceed-
.ings waselected as an honorary mem-ber
of NFLY,
; Having e-stablLshed itself a» a vital
part in the youth movcment of Canada,
with an imprcssive list of achie-vements
to it'« credit, Inspired.by the
goäl of a socialist Canada, NFLY re-
,'jolved to fight evermore: boldly to
United the youth agalmst fascLscm
and var, for frlendship wlth the
youth of ali the -Tvorld. It wa;>
aroung thte theme that the Toronto'
group had preparcd a pagcant, which
iva.s Khown at the Sunday nl^t con-cert
and appropriately callcd "To-vvards
Slnglng To-morrows".
hän kaikille "perheen jäsenille".
Mutta yhtiökokoukseen valmistauduttaessa
pn syytä erikoisesti korostaa,
että tämä kehitys on vieläkhi liian
hidasta ja että Vapauden toi-'
mituspolitiikka Icpuä vieläkin liian
suppealla pohjalla,
: Ottakaamme esimerkin vuoksi vaikka
rauhnn kysymyksen käsittely Va-^
paudessa. Vaikka onkin myönnettävä;
että Vapaus on pyrkinyt auttamaan
rauhan nsina. mitä kaikki hyvää tarkoittavat
maanmlehemrtie;ja naisemme
haluavat, niin melko yleisenä kä.;
sityksenä on sc; ettei Vapaus ole kyl-l
un avaramlelisesti Ja riittävän laajan
yhtelsrintamaohjelm.^n perusteella tätäkään
asiaa ikäsitellyt.
LuonnollLscstl on totta, että Vapaudella
on ja täytyy olla oma harkittu
kantansa rauhan asioista sekä
siltä mikä nylcyisen sodanvaaran on
aiheuttanut Ja mitä olisi tehtävä rau-,
hanaslan edistämisen hyväksi. Selvää
myös on, että Vapauden käsitys näis-;
tä asioista .saa- Jakamattoman kannatuksen
Vapauden vakituisen lukijakunnan
keskuudessa.
Mutta ftieldän täytyy käsittää ja
nähdä se tosiasia, että Vapauden va.;
Ikinaisen. lukij apiirin ulkopuolellakin
on lukuisia uskonnonmlelisiä Ja mui-:
ta kansalaisiamme. Jotka sydämensä
syvyydessä toivovat, ettei heidän lapsensa
ja perheensä, eikä tämä maa
sen paremmin kuin Suomi tai muutkaan
maat Joutuisi kaskaan enää so-dan
jalkoihin. Näillä ihmisillä saattaa
olla poliittisia erimielisyyksiä Vapauden
yleispolitiikan kanssa. Heillä saattaa
olla toisenlaisia näkökantoja siitä,
miten nykyinen kansainvälinen
jännitys on kehittynyt sekä siitä, minkälaisiin
menctclmllrt voisimme par.
haltcn auttaa rauhan asiaa. Jotkut
heistä saattavat omaksua pasifistisia
katsantokantoja sodan Ja rauhan asioista
selittäen, että vain kirkon toiminnan
kautta voidaan sodat ehkäistä.
Toiset voivat panna toiveensa "Euroopan
Yhdys-vallat"- ' ja muille samanlaisille
suunnitelmille.
Nyt on kysyttävä: Onko Vapaus
tehnyt kaiken voitavansa vetääkseen
yllakuvatunlaisct rauhanvoimat ystävälliseen
Ja rehtiin keskusteluun näistä
asioista? Oniko Vapauden palstat
ollut riittävästi avoinna, sanokaamme
esimerkiksi pasifististen rauhanpuo.
lustajaln kohdalta? Me tietysti voU
simmc" fariscalaLsten tavoin vastata
myönteisesti ylläolevlin kysymyksiin
sikäli, että onhan eitä jcskus mainittu,
että tällainen laaia keskustelu
on Vapauden palstoilla mahdollista.
Mutta aivan Ulan vähän on tätä asiaa
tehty tunnetuksi Vapauden lukija-piirin
ulkopuolella olevien joukkojen
keskuudcfisa. Ja liian ahdasmlellscsti
on näihin ky«ymykslln käytännössäkin
suhtauduttu.
Tulevan yhtiökokouksen tulisi tässä
suhteessa arvostella ankarasti Vapauden
toimitaspolitiikkaa Ja vaadittava^
toimituspolitiikan laajentamista
sikäli, että tällainen laaja rauhan,
asian käsittely tulee maanmlehlllem-me
mahdolliseksi Vapauden palstoilla.
Kuten sanottu, tämä ei vaadi eikä
oikeuta minkäänlaista tinkimistä Vapauden
omasta harkitusta kannasta
erinäisten kysymysten käsittelyssä.
Mitä tarvitaan on se, että suhtaudutaan
avaramlelLsestl "toisinajatteleviin"
rauhanpuolustajiin ja järjestO'
tään heille mahdollisuus julkituoda o-mat
ajatuk,scasa tästä asiasta lainkaan
pelkäämättä sitä, että Vapau-den
väki el mtika kunfiiolta ?t(Rslit >'S;^C
ajattelevien" rauhanpyrkimyksiä, ^TOm-.-rMf
siasia lucmnolliscsti .on.~ ettft Vapaus ^^^^v
ja Vapauden vakituinen'lukUaic^nttt ,'^ff^
on valmis käymään ^rstävälUaessft" '^'"^
hengessä kehittävää rehtiä ja ^vo*.
mielistä kesU^telua Ja Välttelyä m*
laisista kysymyksistä OMXULA TAfAi '
•TaiiiAAW.:i'^;^vKJ|^^
A3idasmIeUnen kiihkoilu eri tjrlio/'
mien Ja järjestöjen välillä on 011ut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-05-10-03
