Vapaus, September 13, 1955

              On tietystikin nuiMoton^ Jnunpta
totuutta, <ttä Idlpayatustelun ippet*
tamlnen ja yleensä varustelujen vä^
hentämJnen avaisi snabf^
nopeasti icorottaa takapajuisten mai­den
Isansojen eUntasoa;'^
lotumiebet ovat «slttänMt; tarkkoja
laatelmla ailtä. miten kansojen bV'
vl|ivointia voitaisiin lisätä varustelu-itämällä.
•„
Äskettäin Neuvostoliitto ilmoitti.^
TJ^Ui että lokakuun 15 päivään mennessä
t0^.K^f'r"J'^'';'r »»vähentää puolustusvoimiaan 640,-
%H %pyAtk;' m miehellä Ja samalla kehoitti län-
• sivaltoja seuraamaan tätä esimerkkiä
€i ''S^'^^"^.'''^-^' • ^* ryhtymään toimenpiteisiin aaevoi-ffAt^^
iXt*'*/' mlensa supistamlscksL
j.'^'Äv^^ Epävirallisilla tahoilla on oltu tyy-tyv
«isiä tähän NeuvostolUtonaselsta-riisumistolmenpiteeseen,
mut^ on
kstilunut myös vahvoja ääniä, joiden!
mukaan lännen ei pitäisi heUittää,
'^b^'^?^=;>'ij^' koista se muka on kaikesta huoll-
%P''-'^^Ci^-'' Jälessä varustautumisessa.
^f^\äiV-0i , Mtftta näiden väitteiden yhteydessä
%ä,l*^4:^.:-'^^ ' Jätetään kokonaan huomioonotta-l
l ^ ^ M t / * ' ȀVta USA:n ns. "ulkomaanapu" lUt^
i<fMf^i'}l' 1 toIaislUeen, mikä Jatkuu täydellä höy-f^&
M^'^-^^' ^ edellytyksiä kokonaisten
fl;fiÄ*?*ilr« ! mUJoona-armcljoltten ja lukematto-
•'^X^^'M;'i--P'^\'lji'*^ ' mim sotilastukikohtien ylläpitäml-ilsta
on tämä f'ulkomaanapu''
luonteeltaan? Katsotaanpa. ^
kuluvan vuoden heinäkuun
uusi haUituselin, Joka tunne-nimellä
Intematibhäl Coopera-
Admlnistration (iCÄralpltU toir
mintansa. :]Eun Yhdysvi^teiin piiolus^
; tusdepartmenttl toimittaa puhtaat
asetolmltidtset liittolaismaille. ICA:n W^*4S0--''-^V' ' varsinaisten slvlllitava-
' roltten viennin hoitaminen USA:n
pMM^^^iiCl ' lll^laisille. Tämä el tapahdu enää
tamlseen ja muuhun sellaiseen.
lläasä yhteydessä pantakoon mer­kille,
että tämän tJOkomalsen »vuo^
j^inopiste on Aasiassa, jota varten
on käytettävissä yhteensä 2,140 mil­joonaa
dollaria joka summa käyte­tään
"isommunismin" vastustamiseksi
eli. toisin sanoen Aasian kansallisten
vapausliikkeiden Ja rauhanodlaisen
yhteistyön kuklstanUseksL mtös tä­män
huikean summan käyttämisestä
Aasiassa tehtiin. sen jälkeen kun
afro-aasialainen konferenssi oli pi­detty
Bandungissa. Kuten muistam­me
tämä konferenssi tuomitsi yksi­mielisesti
kolonialismin, se oUen teko.
Joka suuresti hermostutti Washing-tonln
johtavia sotilaspiirejä. Toi­saalta
Neuvostoliiton tuloksekas Ja
tasa-arvoisuuteen perustava taloudel­linen
yhteistyö aasialaisten valtioi­den,
mm, Intian kanssa on saanut
amerikkalaiset kapitalistit pelkään
mään, että tämän toiminta karkolttaa
koko «USA :n "avun" tarjoukset Aa­siasta.
•• •
Kun presidentti Eisenhower Gene­ven
konferenssissa viittasi siihen, et­tä
varustamisen supistamisen avulla
voitaisiin auttaa kehittymättömiä
malta, niin vlim^lmalnitut ovat yk­simielisiä
isiltä, että VaA.ii tähän­astisen
avun on muututtava huomat-,
tavasti luonteeltaan. Muussa tapauk­sessa
tämä tervetullut ehdotus saa
kylmän vastaanoton. — lyömles-
Eteenpäln.
Iy5v9ki voittonsa saanut
"(f. i^M^'U'V^ "avu»", vaan "yhteistyön" nlmls-
|Jt^k;vi''!^(^ tl.'..Uuden järjestön luonteesta el ole
'* "v^Sii uuitenkaan mitään epäUystä. Belvä-f^^^^
t ' satojen miljoonien dol-
^i^vtf')- lirlea arvosta kaikenlaisia tavaroita,
'-^^^""^''mtftaanluettuna farmituottelden yli­jäämiä,
voidaan Myttäämyös*; soti­laallisiin
tarkoituksiin, aseistamisen iM^^f^ &4f^»t^v1^ ' jouduttamiseen, ase joukkojen muo-lÄ^/
rJi 'iWM''W''' nfttamlseen sotilastukikohtien raken-
RavihevcKsesta on
malcsettu $500,000
Colnmbns, Ohio.^— yhdysvaltain
raviyhdistyksen presidentti Lawrence
Sheppard on ilmoittaiAt maksaneen­sa
15-vuotlaasta raviorilsta 500,000
dollaria. Hevosen myyjä Delvln Mil­ler,
oli maksanut tästä Adlos-nlmi-sestä
orilsta $21,000 vuonna 1948.
Hevosen isällä oli ollut useita maa­ilmanennätyksiä,
mutta -Adlos oli
tullut kuuluisaksi verrattomana ravi­hevosten
siittäjänä. Viime kUpailu-kauden
aikana voittivat Adlosin Jäl­keläiset
kaikkiaan $537,174.
PARHAAT .ONNITTELUMME
hänen 60-YUotissyntymäpäiyänsä johdosta
m
t l ii
i John Filpus
1 Mr. ja mrs. Tauno Filpus
; Heibki Vainio
HUJa Ja Jack Laitila
Saara ja M. Niemi
I Judy, Liisi Ja Oliver
; Pellinen
> Signe ja Heikki
! 'Lehtinen
> Santeri Salminen Ja perhe
; Elli Ja Wrii. Hankanen
' Martha ja W. Wähämaa
• Hilja Ja Sam Laisi
[Tyyne Ja Eino Ylinen V
; Paul/Vieno ja I.
' Leppänen
\ Mirjam, Hilma Ja Wm. Lukkari
' Polvet .
' Antton Linna -
' HUja Ja Niilo Floy
; Aino Ja A. Wlita
I Aune Ja Isak Keitto
Sara ja BiU Santala Ja pojat
• Elli, Sylvi ja Sam Mäkelä
•Hilja ja Taavi Kankkunen
V Frans Palola
: Mary ja A. ylitalo .
i A. Ahon periie
'Raili, Hilja ja M.
WahnBpitae, Ontario
Edla ja Eriok Beck
Antti Pelkola •
Fanny Ja Otto Majander
Arne Hako-Oja
Wm. Suomu
Teemu Kontola
John Kuusisto
Väinö Järvi
Piina Ja Niilo Rinta _^
Ida ja Lauri.
Isak Wähämäa .
Sylvia ja Eino
Hilma ja Tauno Autio
Antti. Ida Ja A. Sahni
Aino Ja Axel Keipas
Brenda, Sylvi ja A.
:';Kuusisto
Aino ja: David " * 1
Lanldnen ,
Lusa ja K. Ketola
Walter Suonau
A. Vaahtera
Helmi.'Ken. Helga ja Kusti
Honkanen
Gust Mattila
Tyyne Ja Henry Kangas
Kylli Ja Sulo Lindroos
Sanni ja Mätti Ponne
Signe ja Toivo'W^hämaa
Elokuun 27_p. 1955
K I I T O S
Sydämellinen kiitos sukulaisille Ja tuttaville, kun tulitte niin
suurilukuisina viettämään, iltaa kanssamme Evan .60-vuotiss}7itymä-päivänä..
Kiitos lahjoista.
Kiitämme mitä kauneimmin kaikkia niitä. Jotka antoivat apua
illan onnistumiseksi.
Wahnapitac
Teitä kiitollisuudella muistaen,
EVA JA JUSSI FILPUS
Ontario
Korostaen, että B\xomin työväen
Jiikkeeseer ön palautettava vuoden*
J905 aatteeUinen henki. Ja että edis­tyksen
ehtona on aina ollut työväen­luokan
yhtenäisyys, kansa nrxlustaja
Sylvi-KyJlikii KiJpI piti viikko sit­ten
:sunnuntaina ty. Rannikon; 50-
vuotisjuhlassa puheen Joka on sekä
mielenkiintoinen että ajankcht&lsesti
opettava! aen myös täkäläisille vMoa-mlehillemme.
Hän lausui mm. seu­raavaa:
Vuosi 1905, Jolloin ty. Rannikko
täällä Espoossa perustettiin, oli työ­väenliikkeen
suuren nousim aikaa.
Tuon vuoden aikana kohosi vanhan
yhtenäisen työväenpuolueen Jäsenlu­ku
45,000 85,000, laskeakseen sitten
taas vähitellen taantumiiksen uudel­leen
päästessä valtaan.ja parlamen­tarismiin
heikentyessä 52,000 vuo­teen
1910 päästäessä. Vuoden 1905
tapahtumien innostamina rakenneta
tiin satoja työväentaloja samalla ta­voin
talkoovoimin niinkuin nyt kor
hoaa järjestö- ja kulttuuritaloja, ra­haa
koottiin Iltamilla, arpajaisilla
Ja ravintoIanpidoUa. Lämmin, kau­nis
uhrimieli pani ihmiset toimi­maan;
Vuosisadan vaihteessa oli
maassamme 47 työväentaloa, seuraa­vaan
kymmenlukuun päästäessä niitä
oli 683.
Vuosi 1S05 oli suurten tapausten
aikaa. Mieliimme ovat palautuneet
sellaiset kuin tammikuun verlsunnun-tal
Pietarissa, matruuslkapinat Mus-tallamerellä
ja Kronstadtissa, jat­kuvat
työläisten mielenosoitukset
kautta koko tsaarien horjuvan .valta­kunnan.
; Venäjällä tapahtunut liikehtiminen
aiheutti liikehtimistä Suomessakin.
Meillä uudistuksen halu, vallanku-.
mouksellisen toiminnan halu kohdis­tui
ennenkaikkea valtiollisen edus­tuslaitoksemme
uudistamisee?..
Vuodesta 1905 fnllkin sitten
maamme työväenliikkeen ensim­mäinen
lägimnrto TaUioIIiseen
elämään. Marraskuun suurlakko
merkitsi nuoren työväenliikkeen
voitokasta 'etenemistä kahdella
, rintamalla.
Työväestön panos vaikutti ratkai­sevasti
suurlakon onnistumiseen tais­teltaessa
tsaarinvaltaa vastaan
maamme loukattujen oikeuksien pa­lauttamiseksi
— toisaalta tvöväestö
taisteli itselleen aina)kin muodolli­sesti
tasaveroisen aseman-porvarijlls-ten
puolueiden rinnalla; Perin har­valukuisiksi
jäivät tämän Jälkeen ne
taantumukselliset. Jotka vielä mar­raskuun
suurlakon Jälkeen yrittivät
kieltää työväestöltä tasavertaiset
poliittiset oikeudet omassa isänmaas­saan,.-.
.
Joukot liikehtivät koko maassa
Kansa seurasi valppaasti mitä maas
sa tapahtui. Tässä vaiheessa perus
tettlln.ty. Rannikko.Espooseen. Kau­nis
talo nousi pian kokoontumispai
kaksi ja tuli työläisille läheiseksi kuhi
koti. Kolmannessa, eräissä tapauk­sissa
neljännessakin sukupolvessa on
tänne saavuttu osallistumaan yhtei­siin
rientoihin, puolustamaan työläis­ten
Ja vähäväkisten asemaa ja kes­kustelemaan
siitä, mitä ajassa tapah­tuu.
Jos nyt ajattelemme kulunutta 50-
vuotistaivalta, nim on todettava, että
siihen sisältyy mlnkuin kalkkeen
inhimilliseen eteenpäin kulkemiseen
nousu- ja laskukausia.
Vuosi 1905 oU nousukausi, mut­ta
voimantunnetta seurasi uupu­muksen
tunne, eduskunta cl saa­nut
rauhassa työskennellä, se ha-joitettiin
lakkaamatta, työnantaja
kiristi otettaan, torpparlvapaotus
siirtyi, työajan lyhentäminen siir­tyi,
kunnallisen äänioikeuden uu­distaminen
siirtyi.
Tuli ensimmäinen maailmansota
kaikkine vaikeuksineen Ja puuttel-nen,
kunnes sitten vuosi 1917 Venä­jän
vallankumoukslneen . merkitsi
taas äkklnäistäi nousua jä Jättiläis
askelta : eteenpäin sasiaalislssa uudis­tuksissa:;-;.
Vuoden 1917 ansiota on torp-parivapautuksen,
kunnaJlisen ää-nloOteuden^^
työaikalain toteu­tuminen.
Taahiumukseh vasta-
; : isku seurasi v. 1918, omassa maas-
. samme se valkoisen terrorin muo­dossa
sai kaameampia ilmaisu-,
muotoja kuin muissa maissa. For-:
Varisto luuli kukistaneensa työ-väehliikkeen
ikuisiksi ajoiksi.
Niinpä Rannikonkin työväenydis-
: tyksen piirissä kerrottiin jäsenten te­loituksista,
vankileireillä nääntymi­sistä,
vankilatuomioista. Vain muu­tama
mies ja sitkeästi toimintaan
ryhtyvät naiset alkoivat alusta.
Tässä yhteydessä puhuja kertoi
palkkakuntalaisilita kyselemällä saa­neensa
selville, että silloin, kiiri yh­distys
eräässä, vaiheessa Joutui toi­mimaan
yhden perheen voimilla, tä­mä
perhe oli talonmies Mehtosen
perhe. Perheestä kuului yhdistyk­seen
perheenpään' lisäksi hänen vai­monsa,
kaksi; poikaansa, tyttärensä
ja tyttärensä mies, joiden keskuudes­ta
yhdistykselle valittiin uskollisesti
Johtokunta Ja hoidettiin asiat.
Kerrottuaan tämän, puhuja kehoit­ti
yleisöä osoittamaan suosiotaan täi-laiselle
perheelle Ja suosionosoituk­set
olivat todellasydämelUsiä.
Työväenluokan'nousua haittasi ny%
hajaantuminen, sen edlstämäni aal
fascismi kasvumahdollisuuksia. ]ja«
puanliikettä Ja suojeluskuntalilkettär
vastaan ei ollut voimakasta, ykshnie-listä
työväenlUkettä, Natsis-Tsln lo­pullinen
kukistuminen vuosina 1944
Ja 1945 niin meillä kuin muuallakin
merkitsi kansanvallan voittoa. f
Baohan sobniamlsen jälkeinen [
aik» oli saaren Innostuksen Ja va-pantoksen
aikaa, got» tökittiin ..:
rikolliseksi. Kalkkien edistyksel­listen
voimien yhteistoiminnan
merkeissä syntyi suoria kansain­välisiä
järjestöjä pnolnstamaan
rauhaa, puolustamaan knlttoaria:
ja ihmistä.
Omassa' maassamme penistettiih:
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto työväenliikkeen yhtenäisyyden
Ja kansanvallan lujittamisen mer­keissä.
Siihen liittyi runsaasti so­sialidemokraattisia
yhdistyksiä 'kaut­ta
maan ja* vielä enemmän yksityisiä
Jäseniä rauhanpolitiikkaa kannatta­maan.
Maan alla toimhiut toinen
työväenpuolue, vainottu ja kielletty
kommunistinen puolue tuli mukaan
SKDLrään ja niin laajeni työväen­luokan
yhteisrintama Ja rakentui
vanhan yhtenäisen työväenpuolueen
perinteille Ja Ihanteille, vuoden 1905
tavoitteille oikeuden Ja vapauden
puolesta. Sosialidemokraattinenkin
puolue <>Ii aluksi yhteistoiminnassa»
marssittiin pitkästä alkaa rinta rln»
nan yhteisissä vappujuhlissa ja ko­koonnuttiin
yhteisiin kansainvälisiin
nalstenpäiväjubliin.
: Mutta jälleen tuli taantumuksen
ta'.jalsku, "kylmä sota", atomi- ja
vetyaseiden; uhka uuden kammotta­van
sodan uhka. Pelko ja levotto
muus vallitsi jälleen > maailmassa.
Meillä on kuitenkb) oltu levollisempia
kuin muualla ystävyyden hijittumi-sen
vuoksi Neuvostoliittoon. Silti tais­telu
kapitalismin ja sosialismin,- so­dan
uhkan Jä rauhanpuolustuksen,
kulttuurin.Ja ahtaan eristäytymisen
puolesta;on tuntunut'miltei JkaikUIa
elämänaloilla.-Ja työväenliikkeen ha-jaantuminenon
Jatkunut niinsuures^i^
sa määrin, että toisen työväenpuo­lueen
Johtohenkilöitä on nähty jopa
yhteistolmninassa työnan^-aJapLirien
kanssa työläisiä vastaan.
.Koko maailmaif, poliittisen tilan­teen
kannalta katsottuna tuntuvat
rauhaa^ ja ystävyyttä edistävät voi
mat olevan tällä hetkellä etualalla.
"Kylmä sota" näyttää lieventyvän.
Maailma alkaa vihdoinkin ymmärtää
rehelliseksi Ja järjelliseksi "Leninin ja
Stalinin aikoinaan usein lausumaan
ajatuksen kahden eril^en järjestel­män
riimakkaiselämän mahdollisuu­desta.
Nylqrhien Neuvostoliiton Joh­to
toimii määrätietoisesti osolttaak-
'seen rinnakkaiselämän mahdolliseksi:
Rauhanomainen työ Ja ponnistelu i l -
Perheen nuoremmille
l/eljnif. — "Gtagvm ilmapUri"
JHltHTPj JflJIffB 'JVHf ImJBBHMyt
kmin k a n a » aftaa. canoi «Ä-
8aJnw> lMiiwair»ai«>ft> sndbcmiei
DkOmam «awMWrt«fiw UAv^
"OOa caune Aio «nkyttift Sato»
fäpifffBallf 'iw>ff-' -«5ffy^yF*ffffflfffff-pc»
ntMiM' ooodottettDja csftolsbi
tofondeUIiI» gMgadtclyiapoJinraBBf,
nurtf» iolaelt» poaleo fcn cf feso-nata
kthffttttät^ ftätakialafehi
kääntynääo niidelleen ykiltylAa-pitaltanlln.
Jatkoi bän cdelleeiL
Saksaa molemmissa «^fM» on sa-
> manalkalsesti vfilBii TOoslna saata
>afkaaa pielkyMs,asioita. Jotka
•ovat läffeeitä^. Ja arvokkaita nyös
•tolsalle puolelle, Usaal bän.
Uusi ME naisten
viisiotteilussa
'Moskova. .—-Neuvostoliittolainen
Alexandra. Tshudina. saavutti keski­viikkona,
syyskuun 7. pnä uuden maa­ilmanennätyksen
naisten viisiottelus­sa
5,514 pisteellä. Sänen maanmie­hensä
Nina Martinenkon nimissä ol­lut
entinen ennätys oli 4,996 pistettä.
Tshudinan sarja oU setuaava: kuur
la 13.19, korkeus 164, pituus 604, 200
metriä 26,3 Ja ja 80 metrin aidat 11,5:
"öljyikaupunM" Unkariin
Budapest. — Unkarin öljyteollisuus j
on lisääntynyt 33 uudella (HJylähteel-lä
Ja uusi "öljykaupimki" Joka'saa {
nimekseen Gellenhazai aiotaan ra­kentaa
kuluvan vlislvuotissuunnitelr;
man puitteissa, ilmoittaa unkarllal- {
nen uutistoimisto MTI.
alla vajnufoniifei!
1l-vuotisi»ivä
Slokuun IS päivänä Bomanlan
kansa vietti juhlallisesti Somanian
fasismin vallasta TOpauttamisen 11-
vuotlspälvää.
Tänä aikana Romanian kansa on
saavuttanut £uuria voittoja maansa
uudestljärjestämisessä uudelle demo­kraattiselle
perustalle. Romanialla on
suuria saavutuksia teollisuuden kehi­tyksen
ja kulttuurillisen rakennus­työn
alalla; Maan tärkeimmistä ta­lousaloista
on kehittynyt erikoisesti
kone- jä^ metalUteoUisuus, Joka kv.
loppuun mennessä kohottaa tuotan-totehoaan
2,8-kertaisesti vuoteen 1950
verraten. Kemiallinen' teollisuus ko-^
hottaa tuotantotehoaan yli 3-kertal-sesti,
rakennusaineteollisuus noin
2,4-kertaIsestl; ja viärimetallurgla —
miltei 2,4-kertaIsesti.\Naftan tuotan­to
ön tänä vuonna kasvanut yli 2-
kprtalsestl vuoteen 1950 verraten ja
on nyt yli 10,500,000 tonnia. Harkko-raudan
tuotanto kasvaa viidessä vuo­dessa
enemmällä kuin 80 prosentilla
ja teräksen tuotanto — yU 40 pro­sentilla.
Mainittuna • aikana on kehittynyt
nopeasti kemiallinen teollisuus, jonka
tuotanto kasvoi vuonna 1955 kolmin­kertaisesti
vuoteen 1950 verraten. En-fVindtor.
Seltsen
nen iouJuJaJnen, ^
sai kuolettavia vamm
veturi iski häneen.
Sän oli matkalla k
kanssa kun onnettomt
kun: voimasta tyttö ie
massa. ^
sjmmäisellä viisivuotu
niassa koulutettiin l
4,&00 ekonomistia ja i
Yksistään vuosina 11
yleissivistävien koulu:
mällä kuin 600:llä Ja
den aikana kasvaa
seitsenvuotisissa koulu
4-kertaisesti keskikoi
mattiopistoissa — 3-
korkeakouluissa myös
ti sodanedelllseen aik
PETER A.
B. A., U
Barrister, Solidi
SUOMALA
LA] Ci iv'/i
GE. 33
1028 Daniorlh A
Seijalla oli hauska
lomamatka etelässä
Haloo Setä ija kaikki tämän lehden
kirjoittajat Ja lukijat!
Terveisiä taas pitkästä alkaa täältä
Kelly Laken raimalta. En ole kir­joittanut
pitkään aikana, mutta ei
täällä ole mitään erikoista tapahtu­nutkaan.
Minä olin kaverini kanssa kesä^
lomamatkalla etelässä. Me lähdimme
kotoa perjantaiaamuna, heinäkuun 20
pnä, kello kolmen alkaon. Me ajoim­me
North Bayn kautta ja saavuimme
Torontoon kelk) 10 aamulla. Toron­tossa
me viihdyimme n. 3 päivää ja
sitten lähdimme Wellandiin.
Torontossa on niin paljon katso­mista,
että meiltä jäi enin puoU kat­somatta.
Me kävimme eläintarhassa
ja otettiin valokuvia siellä. Sitten
me kävmime Eatonissa, Simpsonissa
Ja monesla muussa Isossa kaupassa.
Sen jälkeen saimme hoitaa rakkoja
Jaloissamme. Me kävimme Casa-Lo-ma-
linnassa myöskin. Seollkln näh­tävyys,
kaikkiaan n. 90 huonetta.
Kylpyamme oli tehty norsujen tora­hampaista.
Kaikki toiset huoneet
plivat vieläkin arvokkaampia. Joten
voi kuvitella minkälainen nähtävyys
se 'on.-.; •
Sitten Torontosta me lähdimme
Hamiltonin kautta !Wellandiin. Kyllä
siellä on kauniita taloja, paljon pui­ta
ja kukkia.
Me olimme 'Wellandissa vuorokau­den
Ja sitten menimme Niagara Falls
ille. Siellä vasta kukkia Ja puita on!
Me kävimme putouksen alla. Päivällä
se on mahtaivan näkötaen, mutta yöl­lä
se on verraton. Se on väritetty
monen värisillä lampuilla ja .vaikka
silloin oli paljon.sumua Ja valot ei­vät
päässeet oikeuksiin, se oll silti
kaunis nähtävyys.
Niagaralta me menimme Fort Erien
ja sieltä kävimme Crystal Beachilla,
mikä on Canadan suurin humpuuki-palkka.
Me kävimme monissa pie­nissä
kaupungeissa ja söimme hedel­miä
Ja otimme 60 valokuvaa.
Takaisin tullessa me pysähdyimme
Torontoon pariksi päiväksi ja koti­matkalla
pysähdyimme Orilliassa,
Qafcvillessa, Huntsvillessa, North
Bäyssa Ja monessa muussa kaupuii-gissa.
Se^vOli oikein ihana matka
Ja minulla oö" kalkin puolin parhain
kesälöiha kuin koskaan ennen.
Mutta kaikki on nyt loppunut ja
pian alkaa koulu. Minä aloitan nyt
n; luokkaa. Voi, kyllä tämä aika
menee nopeasti.
Minä olen huomannut, että Iässä
meidän ösastossanune ei ole ollut
suomen kielellä kirjoitettua kirjettä
pitkään aiakari. Miltähän nuoria
suomalaisia tyttöjä ja poikia vaivaa?
Ovatko he kaikki yhtä laiskoja kk-joittamaari
kuhi minä. Koetta­kaamme
pitää puoliamme tässä mei­dän'
osastossamme, eikö niin! Kyllä
siinä on ollut kirjeitä, mutta kaikki
ovat englarmin kielellä. Olisi mielen­kiintoista
tietää kuinka hionl Ha­miltonissa,
Torontossa ja mullia palk-i
kakiinnilla seuraa tätä osastoa Ja
odottavat suomenkielisiä kirjeitä.
Fj ole Pentillä eikä Albertillakaan
ollut paVJon alkaa kirjoittamiseen kun
kesä on oUiit niin kiinnostava. Pentti
alkaa nyt kuudennen luokan ja Albert
alkaa neljännen. Täällä el vielä tie­detä
kuka tulee opettajaksi, sillä en­tinen
lähti pois kun hän sai opet­tajan
paikan isommasta koulusta.
«yllä on taas kuuma. Kesä onkin
ollut tänä vuonna niin kuuma ja kui­va,
ettei Juurikasia ole saatu on­nistumaan
niin hyvin kuin tavalli-
Vaino Has Been Sick
Witli Pneumonia
Dear Setä,
How are you, I am.fine. I am
sorry that I haven't vritten sooner.
I have been ivery sick. I had pneu­monia.
My cousln got married.
The government made a new dock
at Lac. Ste. Therese.lt is very
nice and has llttle ladders on it.
Jt has rained a lot lately.
^ The Department of Highways
paved the streets of Hearst. Weil,
this is ali fornow. ByAye. '
Vaino 4ahtinen,
: ^ Lac Ste. There.se, Ont.
Toimiftajasets
juttelee.
Haloo tytöt Ja pojat!
Sedän postUaatlkkoon oli viikon
kviluessa saapunut pari kirjettä, yksi
Seijalta Ja toinen Väinöltä. Setä
kiittää kirjeistä.
Setä vihdoinkin piti odotetun ke­säloman
ja on ehtinyt jo olemaan
työn parissa viikon ajan. .Ensimmäi-seiiiä
.viikkona oli erittäin kaunis lo-masää,
mutta seuraavaUa viikolla sa­teet
haittasivat Jonkun verran. Sa
teen aikana ei ainakaan tarvinnut
kuumuutta vaUttaa ja kärpäset Ja
skäsketkin katosivat
•Nyt on siis jaksettava koko vuo­den
ennen kun pääsee uudelleen ke­sälomalle.
Lapsilla on myös alkanut
koulukausi Ja näin syksystä sekin
yoi tuntua aika pitkälle kun ajatte­lee
että koulu päättyy vasta keväällä,
mutta toisaalta kun ajattelee, että
joululomiin bn vajaa neljä kuukautta
ja sitten sen jälkeen pääsee pääsiäis­lomalle
niin pianhan se vuosi on men­nyt
ja päästään slUi;ymään seuraa­valle
luokalle. '
Kun lapset koulua käydessään taas
tutustuvat vähän, lähemmin kynän
käyttöön, setä tietysti odottaa per­heen
nuoremmilta nmsaastl kirjeitä.
Nähtävästi setä ei ole ainoa, joka
odottaa lasten kirjeitä, sillä monet
aikuisetkin ovat kuiskanneet sedälle,
että he seuraavasti säännöllisesti las-ten
kirjoituksia. Ja tietysti he tyk­käävät
lukea parhaiden suomen kie-l&
iä kirjeitä. ..
iSelja tällä kertaa talsi käyttää khr-jeensä
khrjoittamlsessa koko suomen
kielisen sanavarastonsa, mutta toi­vottavasti
3eija löytää taas piakkoin
lisää sanoja, että voi kirjoittaa niidel­leen
Jä mielummin tietysti suomen-kiellä.
Seijakin kehoittaa toisia lap­sia
kirjoittamaan suomen kielellä. E i -
kösi.ruveta oikein »Joukolla harirasta-maan
suomenkielen kirjoitusta tänä
syksynä?. "Keltahan ensimmäinen
suomen kielinen kirje saapuu?
— Toimittajasetä.
maiskoon eri järjestelmien elinkelpoi­suuden
ja paremmuuden.
Kansainväliset tapahtumat ja
tunnelmat vaikuttavat nu>neUa
tapaa omaankin maahamme. Ön
monta kertaa toistettu, että me
killuneilla; Danhan vuosina olem­me
Jontoneei olemaan eräänlai^
senamaUlesimerkkbiä pienen ja
suuren ystävyydestä, kahd^ta
erilaisesta talousjärjestelmästä
huolimatta. Sekä talondellinein
että slvistykseliinen kanssakäymi­nen
Suomen ja NeavostolUton vä-lUlä
on ollut vilkasta, talouselä-määmme
elvjrttävää ja kult-tnrielämäämme
laajentavaa.
" Siitä huolimatta jatkuu maailman­katsomuksellinen
taistelu maassam­me,
ikylmän sodan propaganda ja
kamppailu kapitalismin ja sosialismin
välillä.
Rinnakkaiselämä ei merkitse kehi-tyksen
kulun estämistä Ja ivsähty-mistä,
se estää vain asioiden ratkai­semisen
sodan avulla. Kapitalistisis­sa'
maissa Jatkuu työntekijäin Ja
työnantajain välinen kamppailu Ja
Jännitys. Rinnakkaiselämä^ ei voi
muuttaa sosialistia kapitalistisen jär-|
Jestelmän kannattajaksi vaan pikem­min
Innostaa häntä entistä määrä­tietoisemmin
taistelemaan oman aat­teensa
puolesta, .t
Senvuoksi rinnakkaiselämän
suurena kysymyksenä on työväen­liikkeen
asenne ajan kehitykseen.
Politttisllla työväenJärjestöUlä ja
anunatillisUIa järjestöniä olisi
huomattavasti suurempi, aivan,
ratkaiseva sananvalta kapitalisti­sessa'yhteiskunnassa,
jos ne toi-.'
misivat yhdessä elvätiiä hajoit-taisi
voimiaan. Ajan suuri kysy­mys
on työväenllU^keen yhtenäi­syyden
rakentaminen.
sestl. Torontossa oli niin hiottavat
ilmat kun me olimme siellä, että mel­kein
jopa •päivä oli päänsärky vai­vana.
Kyliä Sudburyssa sentään on
parempi kuin siellä ainakin sellais­ten
ihmisten mielestäf Jotka ovat tot­tuneet
täällä olemaan.
KyUä tämä Jo alkaa riittämään
tällä keirralle. Hauskaa kesän Jatkoa
(Ja syksyäkin, jos en satu piakkoin
kirjoltamaan).
SdJa Palonen,
. R. R..1, Copper Cllf f
• • Ont. ,
El mikään ole sattuma,. että meillä
Suomessa on monesta syystä jo en-|
nen tätä Juhlavuotta palautettu mie­liin
vuoden 1905 tapahtumia. Tuo |
vuosihan pusersi esiin vallankumouk- \
sellisessa paineessa yhtenäisen, ehjän
työväenluokan Ja työväenliikkeen.
Nykyisen ajan kiihkeässä taistelussa
sosiaalisen ajattelun puolesta itse­kästä
omanvoiton tavoittelua -vastaan,
inhlmUlisyyden ja humaanisuuden
puolesta raakaa Ja väkivaltaista häi­käilemättömyyttä
vastaan meidän on |
pyrittävä luomaan samanlaista aat­teellista
pohjaa yhtenäiselle työväen-mkkeelle
kuin oli v: 1905. Vanhoista 1
pöytäkirjoista, puolen vuosisadan ta- |
kaisten sanomalehtien sivuilta, vete-rafuoleh
kertomuksista, löydämme
paljon ajati^la Ja herätteitä, JO'tka
yhdistivät työväenluokkaa. Silloinkin
oli suimtataisteluja jjnkkien Ja mal-tlllliempien,
helshikiläisten ja tam­perelaisten,
ja eräiden muiden ryh­mittymien
välillä, mutta kun kansan
oikeus, työväenluokan oikeus vaati,
liityttiin yhteen.:
- Maa seisoo jaVodottaa nytkin,
V että iodelUstail: fasa-arvolsnntta
yhteisessä elämässä noudatettai­siin,
ettei hafjoitettaisi saartoi
poliittisten lylunien cUskrimi-nolntia,
ettei työläisten saavutnk-
^to; tehtäisi' kauppaa työnanta­jien
kanssa tuon ^Skrlmlhotmi-sen
laittamiseksi. Maa seisoo ja
.odottaa, että kdhiotttila- ja canff-sterihenki
lopetettaisiin tässä
maa^ Odotetaan avointa, re-heOistä,
kansanvälistä ; peliä.
Odotetaan raohanromien lujit­tamista.
Maita vääryyden epäre­hellisyyden,
kdnottelan ja syrji-,
inisen poistamiseksi on meidän
tohnlttava ja rakennettava poh­jaa
saoielle yhtenäiselle llikehU-mlselle.
Meidän on palautettava
työväenliikkeeseen V. 1905 aat­teellinen
henki.
Otamme vastaan Suomen Tl
URHE PLEHDEN TILAUKS
B-TILAUS — 1 VK. TUL-lehii
A-TILAUS 1 VK. TUL-lehti ynnä TUL:n Joul
6 kk. TUL-lehti
NAISTEN URHEILULEHTI 1 V K . . . . : :
Läihettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LII
TUL-lehden valtuutettu asiamies
P. O. BOX 69 SUDBURYi '
ARVOKKAAT ROMAAtllUUTU
nyt saatavana {(irjattaupastan
WALTEB SCOTT:
317 si^
Ummermoorin morsian Hhita
Walter Scottin mestariromaanl "Lammermoorin morsian
suloinen kukka, nuoren lemmen ikuinen ylistyslaulu, liene
Jan historiallisista romaaneista kaikkein-suosituin. :
WALTEB SGOTT:
IVANHOE 367 sh
Hhita
"Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät. Ja kunhikaan täpl
juoksentelee siellä, ja relmat rosvot kaatavat luroshirve
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja särjemme vilnipu
manhurstln pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien tak
jaa yhä vielä Mustan ritarin kirveenlsku tammipuuta ;
vasten :yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin kau
kun yksinäinen torvi soittaa Ja Perinnötön ritari ratsast
de la Zouche'n kentäUe . . ."
Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew Lang kali
vanhoille, sappitautisllle ja melankoUsile, jotka rohkenlv
että Walter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuv
heeUlnen. "Ivanhoe" on kuulunut myös suomalaisen luki
suosikkeihin.
VICTOR HUGO:
512 Siv
Pariisin Notre-Dame Hbita
"Pariisin Notre-Damen"pääheiikilö on oikeastaan keski
Pariisi, jonka aaltoilevasta ihmismerestä kohoaa: kaupi
haUitseVana Notre-Damen katedraali goottilaisine holv(
tasakattoisia kaksoistomeja reimustavine mielikuvituksellis
lalsvelstoksineen. Vuorohi kaameana, pöyristyttä?vänä, vuc
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa
main ja ihmistyyppien kirjava vh:ta lukijan silmien ohi •
vailla olevan kertojanilon värittämänä.
MIKAWALTABI:
Yksinäisen miehen juna
Lähdin Istanbuliin
Tässä,teoksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika
matkaromaania. '
"Yksbiäisen miehen juna" on kertomus elämyksiä tav(
nuoren miehen matkasta BerlUnistä Sofiaan ja Konstani
seka sieltä. Romaan ja Pariisiin/
"l^hdta fctanbullin» on kuvaus vuoden 1947 lopiiUa tehdj
kasta Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia hisfc
romaaneilUnsa, lähtonä Johannes Angelokseen". Saman
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa.
275 slvi
nhita {
ELISABETH TAYLOR:
Nukkuva kaunotar
Nufckuvafcaunotar — sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-muudessa
kauneutensa menettänyt EmUy, joUe kirurgi on
tanut uudet kasvot. Mutta iloinen ja eläinänhaluirieh niioi
« L w *«*»«*ot*omaksl .elämänuskonsa )
v I S Ä " ^ ^ ^ ^^"'^^ vastaan isanomatta palvelee tyranh
käynyttä sisartaan ja tämän vajaaälyistä lasta.
204 sivt
Hbita 8
BICHABD GÖBDÖN:
jLeivöt^^^^^^^^^
'Xelvpttiin lääkäri" on. tarhia englantilaisen lääketieteen
i«»iJS:,M tovereittensa valheista kltalkoUa, luehtosa
ensimmäisillä sah-askäynneillä. Hauska kirja. .
•E. BUIAVEB tYTTON:';^',:'
Ponipeijih päivätiS
Kanlalsa historlalUnen romaani
ri^If ^•'^.Su"?^^?.*®"* teoksena Ihnestyy nyt maaUmankir
Sfrto^Ä^^^^^P^ samalla jännittävimpiln - kuul «^ta^«.,^ir?^" • °" kertomus kahden vuosituhanne
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Pubiisliing Co. Limiti
P.O. BOX 69 SUDBUHY*ON^