Vapaus, November 28, 1957

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 28 p. Thursday, Npv;^ J^^^
VAPAUS
OisBn>«f ghmiah:Canaaiang. : E B -
M seeond dass mafl Che Post
Qfflee De|>artment,^ O
lUbed thrice weeUy: Taesdays.
llitindays aiul Satuna by Vapaus
-Publishing CkmijpaoyXtd; at 100-102
Elnt S t W:. Sodbuiy^ Q s ^ Canada;
Tteteplumes: Btts. Otftoe» Oa
Editorial Office 06.4-426S. Manager
K StdoL Edttor W. EUond; BbUlng
address; £k«^69, ^SqdlntiT; O s t a r i Advertisingt rates npon {^iplication.
Translatlon free of clharge. 1
TOAVBBnmATi ^;;.:>
Thdysvallolasa: 1 He 8JOO » U C 4.30
Suomessa: • tik. &S0 0kk.4/78
•a
PÄIVIÄ
1917-^Juhlavuosi^40. vuosikerta^1957
y ^Tjtn^Ät^ Saim riensi viime l a u a n t a i n a fyömäan kerta
fcaikl|Man mattoon yhdysvaltalaisen suurteollisuusmiehen i^yf"?
£ a t p n l n , j o k a rohkeni esittää m i e l i p i t e e n , e t t ä sosialistisen j a k a p i t a -
^ ^ ^ ^ ^ ^ | j ^ | : & ; ; / ^ v i i | t i s e ^ rauhalliseen .ririnakkaisdopn';'ja
siteQ;'vä]ttää koko ihmiskuntaa uhkaava sota. ./
j l ^ i s i i e^
,.r,-^^^^^ Siä^ vilia että mainittu lehti on piorvarillisempi
l^^ä^B&M^M^;::im^^ Osoituksena^ ;sutä::kuinka järeitä;panoksia.
^ ^ ^ l l l S f e i l Ä - ^ S ' i ' : ; i : : k o k o u k s i s s a ' siis saavu
täytyy käsittää, ellei häh ole täydellisesti lapsen käsityskyvyllä va­rustettu
hjei eiyät kykenisi sodan syttymistä ehkäisemään . .
Suuri osa venäläisistä tiedemiehistä eivät ole humanisteja eivätkä ol-rautaverhon
takaisten ja lännen
tiedöHiesteO; yhteisissä kokouksissa siis saavu tettaisiin ? Niissä tulisi
esine;^>{Sitistä,voiinakkaampana kommunistinen propaganda . J v Ja
lopptituloksena varmasti olisi entistä suurempi rikkinäisyys länsi-mais^
Toisin^ saxioen^yam^^ älyllä" varustettu ihminen haluaa
rauhaa! Sitäpaitsi neuvostoliittolaiset tiedemiehet '-eivät ole tiede-hiä"
iJainkaan - 7 - mutta jos tiedemiesten maailmanlaajuinen kokous
järjeiltetläisiin; nämä^*ei-tledemiehet'? puhuisivat kuitenkin lännen
"todelliset" tiedemiehet pussiin, koska siitä tulisi vain kommunistien
^ ^j entistä suurempi hajaannus länsimaihin] Järeä on
Torontosta käsin- mr. Eatonia ammutaan, mutta
ovat tällä tulitukseiia saadut osumat!
Palauttakaamme uudelleen mieleen mistä on kyi^mys. >Ir. -
Eaton on canadalaissyiityinen amerikkalainen miljoöneri — suurteol-lisuusmi^
sanan varsinaisessa merkityksessä. Hänen aloitteestaan,
Ja hifvilallaan Pugwashissa (Canadassa) kokoontui jokin aika sitten
johtavia tiedemiehiä maailman eri osista ja.nämä tiedemiehet tuliyat
i^tsuÄM)u^;.«;.f«i,..«*..-w A t i - A ihiiiiskunnan: etujeji yuokisj
1 kansainvälinen, si^imuk-1 f
•^»uT'..u . ^ u : , ^ !, n 18 johtavaa atömitiöde- '•
I r ö i ^ t äÄ
i>Iei|TOe^
iänJÄ^n^^
miiim vastakaikua^, .että(Chijt^gossa ilmestyvän "Bulletin of Atomic
Sci^itists" (Atomitied^iesten bulle«ipin) -toimittaja- -tri -Eug;ene
^Rapiovvitch Tyhtyi ;sitä/'julkisesti kannattamaa,^; j ^ t u l l a a n j-n-^M»^ |
konäiunistivaislainejhi fttie? kilin hän muuten s M n r t i ^^
; • '^^JTämä on ,kronp1ogise?ti';katsoense tausta; jota vasten; voidaan t<
todfeii|. arvos^^^^ juifcaistu-mr.;:
Eatomn. artikkeli. - Maittitiu suurlehti otsikoi mr. Eatonin artikkelin .
seuraavasti:; "Kohdatkaattniei neuvostot puolitiessä" — «Kapitalis­tin
puheenvuoro." Tässä suurta huomiota saaneessa artikkelissaan
mr.lEaton esittää sitten seuraavat kuningasajatuksensa:
' " E i voi olla mitään ratkaisua, eikä mitään tietä rauhaan niin
(kauan kun kukaan ei luota kehenkään, niin kauan kuin yksi osapuoli
jymäyttää toista puolta. Pugwashin kokouksessa ei ollut mitään täl­laista
. . . Mmä en usko teidän löytävän mistään maailman kolkasta
toista miestä joka bn enemmän pyhittäytynyt kapitalismille ja de­mokratialle
kuin minä olen. Mutta minä ^ätson, että paras keino
näiden instituuttien hävittämiseksi Amerikassa on se, että lähdetään'
sotaätt Venäjää vastaan . . . Me joko elämme yhdessä tai tuhou?
dun^ne tehdessä. Minä haluaisin nähdä jatkuvaa vastavierailua tie-denfiesten,
opettajaiuj taiteilijain^ kansalaisten (mr. Eatonin ^oma
aUe|iivaus~V.) YBdyisvältain jaNWosto
' |*'Huolimatta lainkaan tykkäämmekö siitä tai emmekö tykkää,
tue olemme tilanteessa, missä venäläisten käsissä on kaikki nykyaikai­sen
|odaii välineet. Ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä jatkaa täl-laistei
varustelukilpailua. ,'Nyt on kaikkien näin ajattelevieir aika pu^
liuaiäsiasta . . . Järjettömyyksien aiheuttamat rangaistukset eivät
QU loskaan olleet niin suuret kuin nyt.''
?Mr- Eaton tuomitsee sanoja säästämättä sen kun Yhdysvallat oi»
rak^Uaniit sotatukiasemien vyön Neuvostoliiton ympärille. Hän
esit£^ mielipiteen, että maailman tiedemiesten kokousta ei voida
pitä|uVhdysval]oissa sen vuoksi kun kiinalaiset eivät saa nousta mai­hin
yhdysvailoKsa ja hän korostaa: "Meidän pitäisi lakata olemasta'
ilkeämielisiä ihmisiä kohtaan, olkoot he sitten venäläisiä tai kiina-laisa
. . . "
•Tähän on suotta^ lisätä mitään. Järkevänä kapitalistina mr.
EatiSii kestää luultavasti jopa sen järeän tykistön tulituiksen, mikä on
häntä, vastaan aloitettu paavia paavillisemman torontolaisen lehden
•tbilliSta;•^^^•;-•'••-:a^:"'^^^^^^^^^^^^ •^;\v'
Andrew Bietaaeo, Spriicedale,
Ont, täyttää lauantaina marraskuun
30 päivänä 77 vuotta-
. Mike Biatsoii, Ladysmitb, B / C ,
täyttää tiistaina, joulukuun 3 pnä
70 vuotta. ^.'::.;:^.:;/-.;^;S V / ••'••^
' Yhdymme sukulaisten ja tutta-valn
onnentoivotuksiin.: ]
YLEISÖN
KIRJE
r U J K I M N M I E U P I T E I TÄ
: Lukiessa Vapautta ja Liekkiä
täytyy huomata että lehtien sisältö
piristyy sellaisteii ajottaisten paik-käkuntauutlsten
e l i kirjeitten kaut­ta
mitä nämä lehdet saavat South
Porcupineh, Samian, Sault Ste. Ma­rien,
Toronton, Port Arthurin, Van-cSiuverin
ym. paikkakuntien kirjeen­vaihtajilta.
Niissä on tavallisesti
lyhyt kuvaus paikkakunnan rien­noista,
olosuhteista, työtUahteesta
ja muista tärkeistä asioista. Jokai­selle
aikaansa seuraavalle'henkilol-ie
pälkkakuntakitjeet muistuttavat
päiväkirjaa; slUä niitä lukiessa voi­daan
seurata mitä on menossa eri
paikkakunnilla. Täsisä suhteessa
päikkakuntakirjeitten lähettäjät te­kevät
hyvin tärkeätä työtä ja he an
tavat suurta vaihtelua lehden sisäl­töön.
Enemmän vain niitä pitäisi
saada eri paikkakunnilta, työmailta
Jne. •-•••,'/ •• > :•• i ' / -
Nyt kuli,oh joulu tuloja, pitäisi
jokaisen antaa tiikensa näille leh­dille,
vaikka tämä tuki olisi pieur
täkin. Yksi keino On jouluterveh­dysten
ja -itapitusten läh^täindneri
— ja samalla vöinune ahtaa ystä­viemme
jä tuttaviemme tietää, että
elossa olemme jä toivotamme heil­le
kaikille yhteisesti onnea ja me­nestystä
elämänsä tiellä. Tällaiselle
pienelle lehdelle, suuriin päiväleh-iin
verraten, saadaan täten sievästi
ja-poiltei huomaamatta kannatusta.
Katsokaamme isoja, voittoa tuotta­via
yhtiöitä. Ne • ottavat huomioon
kaikki mahdollisuudet. Niin on
myös meidähkk käytettävä hyväk­semme
kaikkia taloiifJelUfia | mähi
döilisuuksia jä koottava'kortemÄic
cäikki yhteen kekoon. L u l ^ a ' ) m
ietä siis jouluonnlttelusi V^ahtien'
tai Liekkiin eli vaikka molem­piin:
^eitä''*aäVäi - kalkki ystäväsi
öhnehtdivbtilkseäi .«ikä kukaan
kii^eetf keskellä'iiiihbiteiuksif Näiii
^jattölee,Ällikija.^ ' • '" '• ' . l i
•(t!.i; .•'..••".:".;( iv: ' .jiiU!.U;.!;..<.i>..;i
INFLAATIOTA -
Toronto. •-- Pubumineh työttö­myydestä
ei aiheuta lisää työttö­myyttä
eivätkä korkeammat palkat
ole aiheuttaneet inflaatiota. Tämän
mielipiteen oh esittänyt Canadian
Labor Congressin tutkimustyön joh­taja
t r i Eugene Forsey kirjeessään
Globe än4 Mail-lehdelle vastaväit­teeksi
lehd^ä julkaistuille toimi
tuskirjoituksille, . ^
, Toimituskirjoituksissa syytettillf,
että ne jotka ennustavat työttömleni
määrän.nousemista puolen miljoor
nah paikkeille kuluvan talven aika^
ha, ovat aiheuttaneet laskun osake-pörssissä,
peloittaiieet, liikenäehiä
laajentamasta toimintaansa jä vie:
vät maatamme talouskriisiä,kohti/}
Toimitiiskirjoituksessa leimataan
ennustuksien tekijät "maanpettu­reiksi"
ja "melkem kapinallisikiBi'\
CLC:n virkailija kuitenkin kertoo
tosiasian olevan seuraavan:
"Virallisesti julloiistut numerot
työttömistä ja työtäetsivistä henki­löistä
syyskuussa olivat juuri kaksi
kertaa korkeammat kuin vuosL sit­ten:
Syyskuusta vuonna 1956 maa­liskuuhun
1957 työttömien ja työn­etsijäin
määrä ndusi 97,000:sta
343,000:een eli 246,000:11^ , ^ ,
Jos työttömien absoluuttinen l i ­sääntyminen
viime talven aikana
Isätään syyskuun aikana olevien
työttömien määrään, mikä o li 194,-
000, niin yhteistulos oh 440.000.
Mutta työttömien lukumäärä kulu­van
vuoden aikana on ollut jatku--
västi suurempi kuin viime < vuonna
ä eroavaisuus on kehittynyt vielä
aajemmaksi kesäkuusta lähtien.^'
Kuluvan vuoden maaliskuun työtr
Öhiien määrä oli kolme ja puoli
kertaa korkeampi kuin viime vuef-den
syyskuussa. Jos sama suhde val­itsee
kuluvan talven aikana, niin
työttömien määrä ensi maaliskuus­sa
tulee olemaan 679,000. Näitä to-sitietoja
käyttäen, olemme ennus­taneet
työttömien määrän nousevan
p o o l ' ^ miljoonaan."
T r i Forsey myös asettuu vastus
lamaan lehden syytöksiä että pai-kankorottikset
ovat aiheuttaneet
hintojen nousua ja inflaatiota. Kir­jeessään
bän osoittaa:
" . ..VuosUta 1946—56 liittoval­tioin
tyodepartmentih tilastojen mu-'
kaan palkat nousivat keskimäärin
2.6 prosenttia- vuodessa. Gordonin
kuninkaallisen komission • •. arvion
mukaan työn :'tuottavaisuus; vuosina
1955—57 lisääntyi kesklÄi^rm 2.45
prosentilla vuodessa ja vielä enem­män
maataloudessa. E i ole syytä
epäillä etteikö samanlainen suhde
v^^lllnnut vuodesta. 1946 lähöenf:; MI
"Tietysti^eunavoitot, jos ne voi­taisiin
tarkasti-ihäärltellä rahassa,
lisäisivät jossain määrin pallckojen
puolta, mutta sekin huomioon otet­tuna
ei tee suurtakaan eroa palkko­jen
ja työn tuottavalsuuden välillä.
Molemmat ovat lisääntyneet samas­sa
suhteessa." : .
. Inflaation syltä oh siis etsittävä |
muualta. •
Hedelmämeliiänyyiuiit
lisääntyneet aasialaisen. £
inflifenssan levitessä ^
- New<-York. — Aasialainen influ­enssa
jä muiit hen^tystä vaikeutta­vat
viat jotfa,ovat jokseenkin ylei-siä
maassa nykyään, ovat: johtaneet
siihen, että hed?lmämehukauppa on
suuresti vilkastunut, sanotaan Su­permarket
-News lehden useiden
kirjeenvaihtajien : keskuudessa toi­mitetun
katsastuksen jälk^^n.
• Katsastuksessa todettiin, että niil-.
1ä alueilla^ joilla influenssa on pa­himmin
riehunut... oh. myös myyty
enemmän hedelmämehuja kuin alu­eilla,
joilla tauti ei ole ollut niin y-leistä.
••• .; V - v - : • -
Autoja-tuotu laittomasti
yU rajan. >
Lohdomr— Seitsemän miestä jou­tuu
vastaamaan poliisioikeiidessa'
joulukuun ll.pnä 40 syytölcseen au­tojen
laittomasta kuljettamisesta
yli rajan Yhdysvalloista Canädaah.
Poliisi väittää, että he kuljettivat
kahdeksan autoa Yhdysvalloista Ca-nädaaii
myytäväksi malcsamatta
tuontitullia. '•.
Kaikki paitsi yksi miehistä ovat
.vapaana takuumaksua vastaan.
T ä ^ fcäun 7 päii^änä p ^
New l^lbifisä P i u i a i^
Kansaln^lipen konferenssi taval-
:1a, joka .iiia^ m l d l i ^ ::et^
lUttist^n konffmnsslen dramaat-^
tiset. Ipppnkäänteet. iOsatjako el
ollut kmtenkaan tavanomainen,
vaikkakin ^ lähinnä itäisten mai­den
edditajat olivat pakpitettoja
; jättämään kongressisalin, sillä
edelsivät äänestystä-"
pahtnmat, jotka puhuivat tavallis­ta
selkeämpää Jdeitä todellisista
iiueUl|iteistä jä silta, kuka itse
a;siassä;ol!!: syypää konferenssiini
karille: inenopn. Mainittakdoip,
.että ^esiim ratkaisevassa. Ipppu-äähestylsessä,
Suomi sekä Icailäd
Pphjoismaat äänestivät USAn eh­dotusta,
Vastaan,, joka kuitenkin
tuli hyV^yfyksi jä ajheutti sit­ten
kphgressin dramaattisen ha-jäantmnisen,
jolloin mm»' Isahta-maan,
Intian edustajat, jättivät
kongressisalin.
ixniajiajaiiiriiniQiijuHnajiucii
kohteena; syytetään monopoiisniista
YhdysraUoissa räkenhe-aan
atomivoiihakäyttöi-nen
kauppalaiva
issa
ilu-
I £UliotniVpi<nakäyt^öitlen ;^auppa-aivai,
ityai/M^ntqmii^^tä i)htäfti
nettu $2,90,8*744 urakka New York
Shipbuildihg töriiora^^ Läli
Väfi nim^ksf 'tulee • Savännähv - Sei»
pituus tuleP' olemaan' 589'jalkaa 'ja
käntavjiufe I0il90!tPrttiiäJ"
' i l . : l i i ; - ! . > , r . ' } l ' : \\ 11.'? if
tuotiin kotimaa
Vancouver. - - United Fishermen
and Allied Workeis Unip^ " jpHto-.
kunhan laatima erikOTheh asiäkiijä'
esitettiin liittovaltion trustiutumis-vastaisetf
komitean-Icuulusteluissa
kuulustelujen viimeisenä päiväiiä
. marraskuun 19. Union sihteeri Ho-riier-
Stevensin esittämässä lausun­nossa
nun. syytettiin, että "kuulus­telujen
päätehtävänä näyttää ole­van
hyökkäyksen järjestäminen
järjestyneitä kalastajia vastaan."
Lausunnossa jatketaan: "Me käsi-tämine,
että tnistlutumisvastainen
laki on tarkoitettu tutkimaan mo­nopoleja,
trusteja, yhtymisiä ja suo^
jelemaan kuluttajia voittoja ahmi­vilta
korporatioilta." Siinä edel­leen
syytetään: "Nyt se on käännet­ty,
ylösaläishi.^ Lait, jotka laadittiin
Plkkuihmisteh-ftuitväämiseksi sud^^
Uikkeiltäi^ioaJvnyt väärin käytetty
;?UttaakS€en (suuria>ikälästdsyhtiöi-ta:
estämäätt'tymäisiään^ parahtpi»
ta aseitiäaiisä.^' i :< a : i r > . f.".;-;;!.;
,Unioh läuSunnössäi! fliyÖsi sj^ytfe-
Hään: i ?}Ser;itösiafiia,>< että»; kal&stus-;
yhtiöt koettavat* pitää työläistehsä
^ ^ a t mahdollisimman alhaisina ja
•kiskovat kuluttajilta mahdollisim-mäh;
korkeat 'hihnat, ei näyttä­nyt
kiihhostävän kellään kutiliiste-
-Union sihteeri Hömer Stevens
joutui vastaamaan komitean laki­miehen
kysymyksiin neljä päivää
kestäneissä kuulusteluissa. Aikai­semmin
komitean • toimesta oli ta­kavarikoitu
suuri määrä union.asia-kirjoja,
joita käytettiin kuuluste­luissa.
Eräässä vaiheessa komitean laki­mies
pyysi Stevensia lukemaan
eräästä liniPn pöytäldrjasta, joka
oli komitean hallussa. Stevens kui-tenlun
kieltäytyi siitä väittäen, että
uhion, virkailijana hänellä ei ole
oikeutta lukija iiniöh asiakirjoja
kaiästus^piäen-^'edäs^
bllessa.- •1- - • M?
' r . U . 1 :(•
•^.Maalin voi poistaa Hckiihäläsls-'
ta^käyttäihällä kilnmenn«:tiuä' etik-l
''Luottamuksellisuudlen" malli
iv ^JViiineaikaisissa uutistiedoissa kerrotaan kovalla paatoksella, että
^. p^,.^ NAyO-liittoa pyritään, lujittamaan ja voimistuttamaan entistä lä-^;
Ä i l Ä : ^ s e n > h e n g e s s ä - ^ ^ -..•,......,:...:...:.•.,:.:•..:„.•..„,..,.;:„... . .
Helsinki. — .Helsingin, tavallisesti
yksinomaan häUseväilä ja:levptto-maila
rautatieasemalla vallitsi mar­raskuun
21 pnä harras ja hlljenty
nyt tunnelma sen runsaan väkijou
kon keskuudessa, joka oli saapunu
vastaanottamaan Suomen työväen
liikkeen johtajan ja opettajan Yrjo
Sirolan tuhkauurnaa. Uurnan töivä
Neuvostoliitosta Yrjö Shrolan Sää­tiön
puheenjohtaja; t r i Jorma Uit­to
sekä SKPn keskuskomitea(n jä­sen,
kansanedustaja Yrjö Äfurto
Uumaa seurasivat viisi komeata
heuvostoiiittolaisten järjestöjen ja
elinten uurnan lähtötilaisuudessa
laskemaa seppelettä.
Yrjö Sirolan tuhkauurna saapu
SudmePn Moskovan junalla klo 19
tienoilla. Helsingui asemalle oli kp
koontunut vastaanottotilaisuuteen
Yrjö Sirolan Säätiön ballitukseh jä
senet, SKPn, SKDLn, SNDLn ja
SDNLn keskusjärjestöjen sekä pai-kaliisteh
pihijärjestöjen ym. työ­väenjärjestöjen
edustajia • varsin
ninsaasti.
Junan saapuessa laituriin nousi­vat
vaunuun ensinuhäisinä Yrjö Si­rolan
Säätiön hallituksen jäsenet
jotka tervehtivät uurnan tuojia. Pu­naisella
sametilla verhotun uuman
kantoivat laiturilta aseman ulkopuo­lella
odottaviin autoihhi ilormä Uit­to
ja Yrjö Murto. Mahtavia seppe-
«Unho.<X )n on kuitenkui jäähyt kaikki entiset puheet, NATO-liiton
raiil&nomabuudesta. Sen "lujittamisen" yhteydessä puhutaan ai-
I
noa^aan sotilaallisista toimenpiteistä ja tällä kertaa nimenomaan ato-im
. «»ia^iden käytöstä.
:lpt-rj- - jKun NATO-liiton eurooppalaiset jäsenmaat ovat ilmaisseet huo-
'^^^r,! lesti^eisuutensa siitä, että sodan syttyessä niistä tulee vain taistelu-
' * •> tanterelta, on Yhdysvaltain sotaisten^ kenraalien ja "sodan partaalla"
.kullaevan valtiosihteerin toimesta^ esitetty ehdotuksia, joiden pitäisi
' mtilaR osoittaman, että mitään hätää ei NATO-maillä todellisuudessa
ole^S^llä Yhdysvallat on nyt valmiina "antamaan" niille atomiaseita
- „ , , . ' . V jääfciiulätaukselja varustettuja ohjuksia.
m
sea näkevät
. Uit^Iaisilteen, mr Ilulles selittää, että näitä' amerikkalaisia
kaan voida uskoa liittolaisten kont­rolliin.
Atonuäs€iet, raketit ja ato-miktauksilla
varustetut ohjukset
)idetään tiukasti NATO-mäissä ole­vien
amerikkalaisten käsissä niin
että yhdysvaltalaisilla oh ehdoton
sananvalta milloih ja miten niitä ru
vetaan k'it/'ttämään. Tämä on tiu-dehaikaista
"luottamuksen" hehkeä
liittolaisten kesken! Se takaa sen,
että Yhdysvaltain luttolaisista tulisi
sodan puh jetessa varmasti sotanäyt
tämöitä, mutta hiillä itsellään •:el
olisi mitään sananvaltaa tapahtu­main
kulkuun ja kehitykseen. Juuri
tämän vuoksi sanoi nim. meidän
oma pääministerimme, mr. Diefen-baker
mr. Dullesille, että,. Canada
ei haltia tällaisilla ehdoilla Yhdys­valtain
atomiaseita ja ohjuksia.
Me epäilemme myös, että N Ä T O -
liiton muutkaan maat eivät ole erit­täin
iloisia siitä: kun hiitä tahdotaan
ohhelfistottaa 'yhdysv^
koiitrolliksa: o l e Ä ' y W ) ^ ^ b i -
silla joukkotuhoaseilla.
leitä kantaneet sekä muut vastaan
fpttamaiahi tulleet seurasivat 'uurnda
asemahallien ulkopuolella josta^
mustat autot kiidättivät viralliset
vastaanottajat Yrjö Sirolan Säätiön
toimipaikkaan. Siellä uurna tulee
säilytettäväksi sunnuntaitiin asti,
jolloin se kätketään kotimaan mul­taan
Helsingin Pohjoisella (Mal­min)
hautausmaalla. Muistotilai­suus
Malmin hautausmaalla alkaa
klo 13.00. •-^••^y]y:^'-y::'S0-:'t'^i^:''-''
Devalvaatio kohotti
in
Lieksa; — llotyttötalo on paljas-tettii
Lieksassa sen jälkeen, kun-paikallinen
rikospoliisi oli suorit­tanut
tiukkaa varjostusta ilmiannon
kohteeksi joutuneessa talossa. Ilo
tyttötalon toiminnasta vastanneet
kaksi naishenkilöä ; on. pidätetty ja
heidän kuulustelunsa on; päässyt
vauhtiin vasta viime > päivinä. Tark­koja
lukuja asiakaspiirin laajuudes­ta
ei ole olemassa. ^
JBördellin toiminnan sieluna on
eräs iäkkäämpi naishenkilö-ja hä­nen
apunaan on työskennellyt 20—
25-vuotias -naishenkilö. Laitoksen
maksuissa noudatettiin tarkkaan ny­kyaikaista
: hintakehitystä. Niinpä
markan devalvoinnin jälkeen koho­si
kertamaksu jopa 5000 markkaan,
mihin hintaan sisältyi ilmainen vii-natarjpilu.
Hinnan on todettu vaih:
delleen jiupmattavsati. riippuen ai­na
asiakkaan maksukyvystä.
Ilptyttptälp'" ' sijaitsee Lieksan
kauppalan laitaosissa melko .puut
teellisessä ympäristössä., Laitoksen
johtajatarta va$taan r pn nostettu
syyte' ' asuntonsa . luovuttamisesjia
Tämä Britanniassa rakennettu utisimalllhen lentokone ky- •
• kenee nousemaan suoiräan ilmaan' jä se' oh ensimriiäirien
laatuaan, bleyä kone maailmassa.. Sen valinistajat selosta-vat,
iBttä se voi kuljettaa 48 matktistajä^. Nousu tapahtuu
samanlaisesti kuin helikopteri^ sillä suuri helikopterin pro-i[
peili nostaa könefen ilmaan; Ilmaan noustuaan se kykenee
kulkemaan 200 mailin tuntinopeudella. Näitä Rotodyne'
nimisiä koneita valmistetaan yleiseen käyttöön vuoteen
1960. mennessä. ^ . :•tr;^v•^:^••v^,.•^;•;^•>;:'^
Suomen Punaisen Ristin edusta­jat
kenr.maj. E.' A . Martola: j a - va­rat.
KäiWätras ahtoivat lehdistölle
selonteon, Stibmeh hallituksen edus­tajana
kongressissa; oli lisäksi Suo­men
Intian suurlähettiläs, ministeri
Aaro Pakaslahti. '
Intia . oli -! varustautunut suurella
huolella ja, VieraahVaraisuud^la
kongressia varten, lausui.kenraali
Martola, kuitenkin jo avajaispäi­vänä
kävi selväksi,: että polilttis-luohtoiset
..kysymykset, joita tällai­sissa
tilaisuuksissa ei pitäisi: olla,
mutta kun inyöskin valtiot Ovat mu­kana,
on • hiita vaikiea- Välttää, ja ne
niinrnuödoin tulisivat .näyttelemään
merkittävää osaa. -
Selostuksista käVi: ilmi, että tie­tyllä
VtaktikpmniUa'' päästiin sii­hen,
että^kökpohtumise^ jälkeen ha­jaannuttiin;
noin viikon :ajal{si va-liokuntatyöhön
ja pahin kiistakysy­mys
Formosah mukanaolo, saatiin
slirretylcsi kongressin loppupäiviin.
Siten kokous saattoi suorittaa sil­le
tarkoitettuja tehtäviä, mutta jo­katapauksessa
loppukataströfi heit­ti
suuren varjon, jpUa saattaa olla
pysyviäkin seurauksia', lausui' kehr;
Marfola. :':ii• ^ - : « i ;rt|;-Kj;\ r ihi
FOliMOSAN KYSYMY^;''
Formosqn ; ,kutsumineii., koflgrjifesj
sa .ei ohsi. tullutkaan koko kong^
äSl^'iähSouS>5''S^ty^
^uönitteleinapn / asiassat : tYht'äkk»'4
yänäh ennen .kongressin alkua: saa-
.piu iFÖrmbsäita" jyrkkä' vastalause,
j'össa ilmoitettiin, että sO kieltäy-seen
s^ä^hialföfeimgilä,^^
tiasavällan nimellä,' -intialaiset hildii
ahtivat helpotUksestai sillä käytyjeJo
(V^i^älaus^id^.,. vail^tpjen,t j|lkf^n;
pji käynyt f selväksi,' että Formosah
feaaMifli^mi^MeÄ^
Kähsahtasäyaftah poisjäämistä,'IQi-'
naii Kanäähtäsayall£m, jökä on Ge­neven
.sopimuksen allekirjoittaja­maa.
Helpotus jäi kuitenkin-lyhyt­aikaiseksi,
.sillä Kansainvälisen Pu­naisen
Itistih pysyvän komitean pu-"
heenjohtaja :Andre Francois-Poih:
cet kiirehti lähettämään omalla väs
tuullaan kutsun formosalaisten toi­vomalla.,
tavalla jai nämä riensivät
heti New Delhiin hotelliin odottele­maan
asioitten mutkistumista. J a ne
hiutkistuivät.'^^
INTIA ESIINTYi JYRKÄSTI
-A^at saavuttivat huippukohtansa
Yhdysvaltain hallituksen lähetystön
esittäessä päätöslauselmanaan, että
tästä 19. kansainvälisestä ' konfe­renssista
lähtien kaikkia ;Puhaiaer
Ristin konferensseihin osallistuvia
' valtioita kutsuttaisiin niiden viralr
listen nimitysten iMerusteells
män :tai±6|tQksenä o l i ilmeisc
»^seslhy^a^j^pi^ i a n k k i
jFormosän eJlft^ijlIej^^ä heidj
häölonsa kpnf^rehssisjdissa {
tasavallan edustajina el olisi i
Olla asettamatta Intiaa, isänt
ta, initä hämmentävimpään j
tämättomäähV tilanteeseen. P i
saan edustajille tästä kysymyi
Rajkiiinäif Ainrit KäUr sanoi:
luan tehdä täysm selväksi,
isähtänaäa joutuu- riiitä kiusali
paa^ . its£ j^asiassa sietämättö:
tilanteeseen,: jp£s hyväksytään
tös, jossa: tehdään jokin nuneli
muiito^. siiheii nähden, mitä j
iämän könferehssm kutsuttulhi
seniin, fcäi .jos „tässä valheessa
väksytääh 'sellainen päätös, j(
mukaan jäseneksi tulee maa,
isähtävaltio. ei voi -hyvältsyä.
varsin epähieno teko isäntäin
kohtaan, jos se saatetaan tiläi
seen, jota se ei y b l hyväksyä. I
tämaan jä|i-jestö on toiminut i
riidassa omia ; tunteitaan vasl
vain siksi,;että he.haluaa säily
Punaisen Itistiii yleismaaihn
suudeh. Se ei kuitenkaan vöi n
nä pitemmälle. Jos pyritään saa
maan isäntämaa asemaan, jota
ei vpl laisinkaan hyväksyä, isai
maa. ei tule työskentelemään ybt
toiminnassa ^Punaisen Ristin, koi
renssip kanssa.^
PEI4STAMISYRITYKSI3
Ruotsi yritti pelastaa tilannet
johon USAh ehdotus oli ajanut i
dottamalla, että se siirrettäisiin I
naisen' Ristin pysyyälle kömissi
le, jotta se.,harkitsisi:miten kuti
j a thltais
määh, Piiblä teki tähän muutose
dotuksen, jossä.esitettiin, että kai
ki keskustelut pöytäkurjoineeh sii
rettäisiiii myÖs pysyvälle koniissic
'le. Puolan ehdotuksesta ääneste
tiin, mutta se hävisi äänimäärin i
—53 (Suomi jä muut Pohjoisma;
äänestivät Puolan ehdotuksen pa
lesta) . S i t t e n ^äänestettiin Ruotsi
ehdötukk^ista, joka myös hävisi 4
^ 7 (Suomi, pohjoismaat, Intia j
aihakihrpsaitäblökin^maista äänesi
R y t e i n . eli^fjti^kse^ , ,y
HATASTBOCT .LÄHESTYY ;
Näiden äänestysten jälkeen käv
^siJ^äkii:j*'kÖh#^
(lopputulos. rJÄ&festyff' USAn :iehi>
. t u ^ ^ t a i r; pUaf ipäärätty
rö8'n,'9tä'^ttiiyiiiää:iiiinuuttialen.
heh Xäänfes^ykiseii määräaikaa kes­kusteltiin
päiväjärjestyksen.inuka^
juuri kysymyksestä "Punainen Risti
; (Jatkuu 5. sivulla),
iU'>f ".li 5 -ov JA' 1' il VIHDOINKIN
: Juuri leskeksi joutunut nainen
neuvotteli hautakivien hakkaajan
kanssa. Hautakiven hakkaaja k^-
syi: ' .
— KuUika sopisi vain yksinkertai­set,
sanat: mennyt kotiin? 'y-
— Mainiosti, eläessään Jaakko
äjattelikin kotiin menostaan aina
vain viimeisinä mahdollisuutena.
SOPIiSIVAT HYVIN YHTEEN
— Kassu tulee varmaan saamaan
hänestä hyvän vaimon. Tyttö osaa
väMii^mitl; Häh on hyvä tanssija,
uimari, hän kykenee ohjaamaan len­tokonetta
J a / ^ h a l l a sanoen häh on
h3^rint;kyk^nivä. käiktesa. -r
'— Sehän mainiota! Kassu oppi
iden Viral: armeijassa hyväksi kokiksi!
haureuden, harjoittamiseen j a väki
uomien .nauttimiseen. —r SUP.
Näköradiolaajalliiksia ^
inacn lähe^tetäah kuiilta
Lontoo. — Moskovan radio on se-osifanut,
että', kuluvan 5—lo vuo^
den aikana lähetetään iniuhun ra-cetin'
ayidla tankin inuotpineii liik-niva
laboratorio, jonka välit^ksel-ä.
voidaan lähettää näköradiokuvia
kuusta maapallolle.
Radiotiedpssa . että liik-öiva
lahoratprio yainistetaan : tela-
; :etjuilla jä muistuttaa pientä tahk
da.. Suhen asetetaan näköradiokar;
mera, joka. laajaltaa kuvia, kuusta
maaj^cdle. M i l j o p h a t i h m ^ maa- ..,,..,..,„, , ,„,,
»altolla voivät^ näköradionsa,, väli-| ön k n i t ä a ^ '^veutuneisuus** tyo-,
tyks^ä seurata iiäi^ läajälluksia. T vSeoa^ ja täten ,valvetirtane^
AllekirjoittaneeUa oli tahs i lo
Viei*äiUä sunnuntain jainassa Suur-
Torontossa — Sudburyn suuressa
esikaujpungiföa, mikä :ka^aa ja\ laa­jenet'hiin
valtäyi^^^
kaUhiiha' pälytä ^atanuhe. hä^ta
sehvkiJim
neeh Suur<Sudburyyn.
I; Toronton kasvavaa suuruiitta k u ­vaa
se, että Suior-Toi^toh! väkilufoi
on. jp ksdketi y l i \Z milj(M}n,an! ja
se,: että koko kaupujsgista ei tahdo
vierailija löytää paikkaa autonsa
pysäköimistä vari^ toron-tplaiäet
itse käyvät yhä suuremman
sa mittalcaayassa "alakaupungilla"
mainiota "maanalaista" y j n . laitok-
^|i^3rfifien:[;;:\^^^
yäilckä Toronton Bay-kädulla ma-ielbivat
tämän ihaaii. suurimmat £i-nahssiporhot,
jodkälaisista, on kir­joitettu,
jotta "parempi olisi jos
j D Q r i l ^ ^ riiiustettaisilii heidän,
((aulaansa ja heidät upotettaisiin
meren syvyyteen", niin torohtplai-set,
yleensä ja eiftpisesti Torohton
supmälfuiset ovat ystävällisiä j a i i y -
:Via^^hmisiä. Heidän* keskuudessaan
he.ovat valistaneet Itseään ja seu-raayat
erittäin tarkasti! maailman
tpljauksiä.
Oli hauska panna meirkille, että
torpntölaisten kilntyihys: ^öväen
liikkeeseen yleensä' j a erikoisesti
\ yäpaus-lehteen; -A pn edelleenkin
hyvin suuri ja,vaikuttava..
. Mukava öli;myös' kuunnella, mis-
;tä' kansalaisemme nyt pääasiassa
keskustelevat j a mitkä asiat ovat
heidän sydämellään.
"Polttavana, päivänkj^ymyksenä"
oli .tietenkin Moskovan Dyhainpn jä
Whitby punlop-jöiikkueen ottelu; jä
suhen liittyvät seikat Tprphtolaiset
olivat yleensä iloisia siitä että mei-däh
oma jpiikkueemme pärjäsi niin
tuntee vierailijakin olevansa ko-
~ ~,t<daisteQ yahvaäa ; paplepä
hyvin tässä ehsinunäisessä ottelus­sa.;
Mutta i ylinnä oli "olympialais-ajatus"
siitä, että Itse tällaiisten kil-
/ipaUujen: jäijestänunen naapurimai
den välillä on jopa voittoaES ^tär­keämpi!
' ^
TOisi^i^
hc«iiaiheena tuntui o l e v a n edelleeh-km
kysymys " i p u t n i t e i ^ ^ . Minkä:
lainen v e k o t i n .tulee 'Olemaan neu-i
V O S t o l ^ ^
Milloin lähettää Yhdysvallat ensim­mäisen
"sputnikinsa" avaruuteen?
Ktdnka pian päästään sliheiC että
•spu£nilcieffl'köe«läimeJt saadaan
vänä takaisin maah.kamSiralle?
Kaikki näniä ongelmat on aktiivi­sen
keskusteluh\ alaisena jä niihin
saadaan monenlaisia selityksiäkin
Ja huumorintajuishiä^ kansalaisina
Toronton suomalaisilla - on'.paljon
hauskoja kaskuja ja juttuja siiutnl-keista
j a hiiden merkityksestä.
'Mutta heti kun tulee piihe vaka-vanimistä
asioista, tulee esille/yhä
paheneva työttömyystilanhe.
Torontossa on jo tuhansia jä tu­hansia
työttömiä ja lisää työttä
myyttä on oäptettaylssa.':Jä tor^n-tolaiiset
ihmettelevä^ J b m h j ^ a m -
ihattitaitöisia^
tuu olemaan Ifukkokäiipällä työttö­mänä
sainaUäl:kuh 'asipuihmsta, ph
huutevan kova puute -jä; r^ähnus
tayaräliikkeet valittavat,"ett6ivat ne
saa tuotteitaan: kaupaksi?
Törontolaiset tuntaivat, olevan
yleensä sitälmleltä, että-Cah^lan
ammatiyhdistyslilkkeen puhemies
Calude . Jodpih oli oikeasisa koros­taessaan,
että nykyinen työttömyys-taanne
on jo aiheuttanut kansalli­sen
hätätilanteen maassamme.
Esittäessämme : kpkeilutvkoituk-:
sessa eräili^ kansalaisillemme kysy­myksen,
että mitä he ajattelevat
luttphalU
nungin. fausunnosta^^ iettei typttöt
myystilanne ole mitään hätätilan­netta
vielä muodostanut, Toronton
suomalaiset yleensä — n i i n työssä
käy^t kum^^öttömätkih-^^
sivat tämän torypolitiikon sydämet-tömyyden
ja sanoivat, että menköön
heri-ä ^ e m i n g kysymään asiaa To-röhtoirr^
offoinntärniin ' han "sää
kuulla,' että viikkokaupalla työttö-
•minä olleet ihhöiset pvat todella jo
:hätätilanteessa: '
Vapauden tounitukselle Toronto-
Iäiset lähettiyätkm seUaisia tervei­siä,
että "meidän .tulee yhteisesti
antaa mahdollisimman voimakas pa­nos
taistelussa työttömien hätäti­lanteen
hhöjentamiseksl".
w Oh käsikädessä ammattiyhdistys­liikkeen
j a molempien työväenpuo-lueitten
kanssa vaadittava baUituk-selta
- työtä t:^ttömilie ammattiliit­tojen
taksoja vahtaavilla palkoilla,
s^Uttivät törontolaiset
On vaaditteya, työttömyjrevakqtt;
tuslakilh sellaista'p^ähhusta, etla
työttöiiayysvälrautuste' vp tarpeen
tullen^saäda koko vuoden. '
Ön vaadittava, että IHttoballitus
a v i B t a a tiihsaalla kädeUä hiljan tä­hän
maahan-tulleita siu*tolaisia,
jbaia ei ote hiitään muuta turvaa.
"On synti ja häpeä jos yksikään tol-j
ä n tähän maahan tullut maMinie;
hemme joutuu näkemään nälkää
vahi sen.takii' ettei valtiovalta vo»
turvata työtä sitä haluaviUe" sanoi
eräis CSJ:h Toronton, osaston jasf»
j ä ' s e ; t i i l k i t s l k m . sikäläisten maan-miestemme
yleisen mielipiteen.
Torypuolueelta q n vaadittava
lUupäusteh täyttämistä täystyö^
^ d e n ylläpitämiseksi, sanoi c iö
toineh^maahiniebenime. :-^•:-- \f:(f':'}^:.
ISUaisiaovat lyhyesti kertoen^
mäh reissun "Toronton terveiset:
ja me ttskOiiime, että ne saavat
takaikua • kalkkien hyväätarkom^
Wpn kahsalaistftmfnekeskuadessa. -