Vapaus, May 26, 1952

              -:Sivu 2 :Tmama, toukokuun 27 p. — Tucsday, May 27, 1952
laamsran isiaepeoaeat tahot
uatabed Ko7. 6. 1S17. AatSianzed
es eecond dass mail by the Post
lOnlea •Pepartmen^i Ottava; pub^
fiaSted tbrfed ^eeMy; Toesdaya.
fZS&B8dasB«xtd B^taxdays bgr Vapaus
8tU;>^.8näbui7* 03it, Canada.
|.;r i.'I 1 ;-'p ^ W ; | * J''-^J' !{v •? "'-'J-Vf." ' l i * ' " t ? T ^ ' - ' ^ < W fMM «S
? ' Ift iiV '.ä«^^•iM::^•^^: ' *L * ^ ÄF? - ^ *j#Mi M-^C'^ rl^llfe
Telephones: Snslness OfOee «-«ZSt.
Editarlal Office 4'4263. Manager
E. Suksi. Edltor W. EkUnUL Maflhis
eMxesi Box 69. SaiU»igy> Oatatto.
Advertlsing rates upou eppUeatfott.
Tranalatton free of cbaige. •;.
HLAU8BIKt9AT:
Canailaasa: 1 .vk. 7J00 6 kk. 3.75
8kk.229
'VbdjrsvBllolaaa: i vk^ ftOO o kk. 4.3A
Suomessa: 1 vk. UM 6 kk. 4.75
esimerk-kuitenkin
.'8
'm
PSI
Sa^ainvapaus ja työväemlehdel
^ Stiui]porvarien omistamat ja kontrolloimat lehdet ylistävät it-
I i^ääii sanj^li^pauden tahrattomiksi ritareiksi, jotka julkaisevat "kaikki
.Times. 1
vTodälisuus on kuitenkin tässäkin asiassa tarua kummempi.
Sokemukä^ta:^ tiedetään, että unioiden j a muiden työväenjärjestö-
4eBf on mStei mahdoton (Kiästä ^'tapetille" porvarilehtien palstoilla.
pmaBalm palstakaupalla tilaa joi-pohattain
vaimojen. teekutsulle, mihin osallis-
I tuu koyraUinen: vesikonturkeistaan ylpeil^^^^
ti^ kansainvälistä lastenpäivää suunnitteleva suuri naisten kokous ei saa
3 ^iidlaisfua^^naa por^^rileM Muita teoreettisia esr—'*
* ;kejä v o i j i i n esittää loppumattomasti. Me tyydymme kui
kabteen lähiaikojen yleisesti tunnettuun esimerkkiin.
Patbajyiinen päivälehti julkaisi muutama päivä sitten oikein toi-
;^\^,tanni91isesU tuomiten — suositteli tehokkaimpana aseena rauhan-
^ ^ u ^ ^ "äänettömyyshoito-käsittelä" (silent treatment)
f :vsiteo,eU|l huolimatta!^ siitä mitä rauhanpuolustajat sanovat,
' s u u n n i t t ^ a t tai tekevät, heille ei anneta minkäänlaista sanavapaut-
.•'v4a^P|aMmmin "Uutislehtien'' (!) palstoilla kuin radiossakaan. Et-
{rtä.jinauilläu päivälehti puhui sydämensä syvyydestä se tiedetään i l -
f Imn mutfla täällä Sudburyssa, ipissä yksikään rauhanpuolustaja ei
;tole! saanut objektiivista käsitteyä lausunnoilleen ja missä, kuten tie-ii^
de^äa/ki^iadentölstatuhannen kaivostyöläisen edustajatkin on estet-l
i j t y rahankaan voimalla puhumasta radion välityksellä jäsenilleen ja
: :kannatta3ifieen.
;V '-^ Käd^i porvarilehdet eivät tietenkään ole niin avoimia suurra-
^ ;T»an agf^nrtlf^iä ja t:aii««*laistpn ajatusten ehdottomia sensuuripoliise-
J :ja,kuin,on palkallinen päivälehti. Monet suuren rahan lehdet esittä­isivät.
vielaLlh juhlavia lausuntoja siitä, kuinka he antavat "tasapuoli-
1 © e i l i s e n uutispalvelun kaikista asioista jne. Tällaiset "11-
- fberaalisel^ lehdet ovat kauhistuvinaan kun puhutaan siitä, että sano-
V^malehtiä^n omistussuhteilla on jotakin tekemistä siinä, mitä mi-
'i Jkin lehti julkaisee ja julkaisematta jättää.
• Mutte tosiasia on tätäkin tarua kummempi. Kukapa olisi un-l
'Boittanul teun. Fordin windsorilaisten työläisten""laittoman lakon"
' • «vUin^ mk'fi'askuussa.^^^^^^ aikamme asioita seuraava iienkilö ei
t^lUoItt ole vomut unhoittaa mainitun lakon jälkikaikuja. -Suuren ra-
^ihan omisiamat lÄivälehdet pitivät huolen siitä, että vissit seikat tuli-l
vat tunnetuiksi kautta maan. Kuten muistetaan, Fordin canadalajs-
5 hen tehta|rte» päämies syytti silloin f joulukuun 3 p.), että autotyöläis-
' Uten imloijryissit jäsenet — jotka olivat sattumalta työläisten luotta-
^musmieljji^ neuvottelukomitean jäseniä jne., kaikkiaan 26 luvultaan
* - oliva^yylllstyneet Fordin tehtaiden voimalaitoksella kalliittenko-
1* <3ieiden tyXB^elemiseen ja $uucten talousvaikeuksien aiheuttamiseen y h - ,
* tiöfie." ^
^ M vastoin kaikkia sivistysraaailman sään-
'ttöjä/jsuijrjpi rahan päivälehdet julistivat ilman muuta nämä Fordin
J työstä erojtamät työläiset "syyllisiksi" ja kertoivat suurin kirkuvin
» ot«ikbin;«itä, mistä kaikesta heistä syytettiin j a kuinka suuria va-
* iiinkoja heidän "väitettiin" yhtiölle aiheuttaneet.
, Kalke tämän tarkoituksena oli luonnollisesti se, että autotyö-
>— niin oikeistolaisten sosialidemokraattien ylivallan alai-lin
se: onkin—^ saataisiin mahdollisimman huonoon huu-tisesti
torkkuvien ihmisten silmissä,
tämä on historiaa ja tunnettua sellaista. (
Mitä muut ©anovat
VIEtA nU» TitUAINEN VOITTO
IA BSINA OI£N HUKASSA . ..
Toukokuun 22 pnä kertoo IhdusMa-listi
'sitä kustantavan lehtUiikkeen
vuosiraportista seuraavin paljon pU'
huvin lausein:
"Lahjoituksia lehtiUikkeenune on
saanut kuluneen tillvuodea ajalla y l i
16.000 dollaria ,., lopputuloksena on
ylijäämää yli viis^uhatta dollaria
Sitten kehaisten:
"Emme Julkaise tätä ;^ tiliraporttia
siksi että -haluais^aimc sillä ken^ua
.. Tosin Icyllä olemme tiliraporttiin
tyytyväisiä; valtaisiinpa ehkä ylpeU-läkln
. . . "
HYSTERIA SAA LISAA
MITTAA 6IIPIINSA
.: Sodancdellinen salaisuus paljastettu
F D R (pre8idei>tti Roosevelt ~ - V a ­paus)
olisi myynyt taistelulatvan pii­rustukset
punaisille (Joiden sivumen­nen
sanoen kerrotaan hyljänneen
kauppatarjouksen! — Vapaus) — Glo-be
and MailSnuutisotsiklco.
Kntetttoaistettaiieen. YbdjBTal»
tain YR:n edostaja mr.; Wancn
Anstfn Jolkafsi ImbtikDim^S pnä
kirjeen, tnfssä hän arvosteli profes­sori
JoUot-Corlen kateianottoa
Ybdysvirifafn iKikteerfsodan . sub-teen.
Obeellisena Jiiliiaisemme pro.
fessi»! Joliot-Cnrien YastaosUr-
Jeen cngli»ninkielestä sdoxnennet-tana:
J A L K I A J A T U S "VAPAUDESTA"
. . . Länsi-Saksasta tulee vapaa, tai
miltei vapaa ... Näyttää olevan selr
laisia takeita, että vapautettu Bonnin
tasavalta ei saa liittoutua Venäjän
kanssa eikä rakentaa Saksan sota­koneistoa
itsenäisesti, ^ u t t a selvää
on, että ranskalaiset Ja Jotkut saksa­laisetkin
eivät ole kokonaan tyytyväi­siä
ratkaisuun . . . Mutta peloittava­na
: mahdollisuutena on; että hän
(kansleri Adenauer) voi hävitä ensi
vuonna vaaleissa sosialidemokraateil­le.
Jotka mitätöisivät Adenauerin s i ­toumukset
' . . . Olobe and M a i l ,
toukok. 26 p.
Pariisi, toukokuun 3 p. 1953.
MB. WAiRIRiEN A l J f l ^
2 F a r k Av,^
New Y o r k , U S A.
iMr. Austin:
«toonbol
»wii^i;tiMut(|ima päivä sitten oli kolme näistä "voimalaitoksen reittauk-
^%em** ja puihin "rikoksiin" syyllistynyttä "pääpukaria" korkean oi-tliädeQ^
ssä syytettynä "Sähkövoiman siirron ehkäisystä". Vala-
JliS&töKei ollut mitään vaikeutta päätöksensä tekoon; sillä asian
^^lläiiltteisiKjälkeen Valamiehistö antoi vajaan puolen tunnin kuluttua
yksimidisdn lausunnon näiden miesten "syyttömyydestä". Ja jos ker-r
^|girnäilö^*'pääpukarit" olivat syyttömiä, niin itsestään selvä asia on,
ft^ttä syyt^^t muita asianomaisia vastaan peruutetaan ilman muuta.
'Meidän tiedossamme ei ole tätä' kirjoittaessa, onko Ford yhtiö
ottanut ISkalsin työhön aiheettomasti syyttämänsä ja perustelemat—
•
•tl
tomasti erottamansa työläiset, ja maksanut heille asianomaisen kor­vauksen
•'ffienetyksistään. Mutta'me tiedämme yhden seikan peruut-
''t^unattoi^Kstl: (Mitkään suuren rahan omistamat j a kontrolloimat
lehdet ei}(ji,t julkaisseet tätä oikeuslaitoksen antamaa, virallista "syyt-tömyystuomiota"
kymmenettä osaa niin huomattavasti, kuin ne jul­kaisivat
aikaisemmat "syytöskirjelmänsä''. Samalla kun nämä "puo«
lueettonäil^^päivälehdet julkaisivat suurin otsikoin etusivuilla val­heeksi
osoittautuneet tarinat näiden autotyöläisten -"syyllisyydestä",
ne tyytyivät mahdollisimman vaatimattomasti jossakin sisäsivun nur­kassa
kertomaan, että oikeuslaitos totesi heidät syyttömiksi.
Tällätä on porvarilehtien uutispalvelun "objektiivisuus!', "re­hellisyys"
ja "puolueettomuus". Selvää on, että kymmenet sellaiset
ihinisetjj^jpca vilkaisevat vain uutistietojen otsikkoihin, ovat vieläkin
sitä' mlelitj että k.o. autotyöläiset olivat syyllisiä Fordin voimalai­toksen
if*röttaukseen" ja koneiden turmelemiseen. Ja juuri tähän o l i
pyrittykiii} että voitaisiin puolustaa työnantajain kalilta oikeuksia ja
mustamaalata työväenliikettä.
Tämä on yksMisätoditus siitä, miksi työväenlehtien merkitys
VUtlstenlä^^ välittäjänä kasvaa päivä päivältä. On tietysti totta, että
toistaisdcsi pienet työväenlehdet eivät voi kyllin nopeasti kaikissa t i ­lanteista
suurlehtien valheita oikaista. Mutta kun totuus pääsee tun­keutumaan
valheiden rautaverhojen rakojen läpi, niin se leviää suu-sanallisesltmiehestä
toiseen. Tästä johtuu, että "pienien" työväen­lehtien
väEftutiisvalta ja merkitys on paljon suurempi kuin mitä vei-täisiin
niiden levikin perusteella olettaa. Totuus on sellainen mahti­tekijä,
e t ^ se voittaa kuitenkin lopuksi ja työväenlehtien nykyajan
yhtttia {Mmistehtävänä on tositietojen levittäminen siitä maailmasta,
josta nie olemme erottamaton osa.
Jos koskaan, niin juuri nyt pitäisi toimia määrätietoisesti työväen
sanomalehdistön tukemisen ja levittämisen hyväksi. levittämällä
työ^nlehtläy levitetään tositietoja. maailman tilanteesta ja ediste­tään
kaikkien h y \ ^ tarkoittavien ihmisten taistelua rauhan vakiin-nuttamis^
puolesta ja kansakunnan elinjuuria syövän aseistumisvil-i
i t y k s ^ hyväksi. Olkoon kysymys union lehdestä, työ­väen
yleisistä orgaaneista tai meidän lehdestämme Vapaudesta, ne
kaikki suorittavat nyk3raikana äärettömän tärkeätä työtä tositietojen
levittämiseksi ja missä hyvänsä voimme niiden työtä edistää, meidän
' t u l i s i se tehdä itsemme, oman sukupolvemme ja koko ihmiskunnan t u -
LI^O^ ja o n i M vuoksi.
Välimeren iaivasto-voimien
johdosta
kiista käynnissä
Lontoo. —Yhdysvaltain hallituksen
kanta nimittää amerikkalainen ami­raali
PcrtiJols^Atlantin l i i t on merivoi­mien
päälliköksi Välimeren . alueella
on herättänyt suuttumusta Englannis­sa.
Asiasta Julkaisevat muutamat leh­det
Jyrkkäsanäisia. kirjoituksia, joissa
esitetään vastalauseita amerikkalais­ten
vaatimuksia vastaan.^ Yksinpä sel­lainenkin
taantumuslehti kuin "Daily
Mail'v lausuu, että "englantilaiset Jou­tuvat
suuttumuksen valtaan ajatelles­saan
amerikkalaisen ylipäällikön n i ­mittämistä
Välimeren alueelle.'V ;.
Lehti valittaa, että Yhdysvallat el
ota huomioon englantilaisen asetove­rinsa
mielipiteitä. "Me kysymme i t ­seltämme",
lausuu Daily Mail, "mitä
oikeastaan ajattelevat amerikkalaiset
meistä? Loppujen lopuksi Britannian
imperiumi ei kuitenkaan ole mikään
Keski-Amerilcan tasavalta, eikä Nica­ragua
Ja ansaitsee paremman kohte­lun
kuin mitä se nykyisin" saa."
• Arvovaltaisissa plij;elssä llontoossa
kerrotaan, että llrfi vuotta vanha r i i ­ta
Britannian Ja Yhdysvaltain vä­lillä
Välimerellä olevien Jalvastovoi-mien
päällikkyydestä astuu esille.
Tämä päätös tehtiin sen Jälkeen k un
neuvottelut Ylhdysvaltam laivaston
komentajan Fedntelerin Ja brittiläis­ten
poliittisten Ja sotilaallisten j o h -
todniestcn välillä olivat epäonnistu­neet.
":
Riippumatta muiden Atlantin sopi­musmaiden
asenteesta Britannian
laivasto iulee tpaattävastl vastusta­maan
'amerikkalaisen meriitpseerm
nimittämistä Välimeren laivaston ko-^
mentajaksi. kerrotaan arvovaltaisel?
la taholla Lontoossa. Tiedot joiden
mukaan Ranska^ K r e i k k a j a Turkki
ovat suostimeet alistamaan Välime>
rcn laivastonsa amerikkalaisen ami­raalin
Robert Carneyn komentoon
ovat herättäneet hämmästystä B r l -
tanmassa.
Olen vastaanottanut kirjeenne huh­tikuun
3 päivältä saatuani sen ensin
lukea sanomalehdistä Ja Yhdysvaltain
ticdoltuslaitoksen bulletimistä. Kat­s
o n tarpeelliseksi saada alkuperäisen
tkirjeenne ennen vastauksen kirjoit­tamista.
^ «
(Vasta vakavan harkinnan V Jälkeen
minä JuJkaism kutsun, m i h i n kirjees­sänne
viitataan.
Ne, Jotka eiVät ole tietoisia/siitä
suuimattoman suuresta työmäärästä
mikä on teidän maassanne viimeisen
10 vuoden aikana tehty bakteerlasei-den
kehittämteeksii ne Jotka eivät
tunne teidän J a Japanin eksperttien
läheistä yhteistoimintaa bakteerlsor
dan alalla, ne Jotka oyat ehkä unhoit­taneet
Hiroshiman Ja 'Nagasakin, ne.
jotka eivät tunne sellaista Ihävitysme-netelmää
kuin napalm, mitä amerik­kalaiset
Joukot käyttävät Koreassa,
voivat ehkä pitää uskomattomana, et^
tä Ihmiset turvautuvat sellaiseen tie­teen
uuteen väärhikäyttöön kuinbak-teer
isotaan.
Mutta te, mr, Warren Austin, olette
hyviii tietoinen kaikista näistä tosi­asioista
ja te tunnette ne toistetut uh­kaukset
— sellaisten henkilöiden toi­mesta
Jotka ovat vastuussa teidän oh­jelmastanne
Ja lehdistöstänne-^ sel­laisten
ibirvittävien aseiden käytöstä,
jotka voivat (hävittää kaiken elämän
meidän planeetaltamme. \
(Bakteerisodan käynti Koreassa ja
Kiinassa on ensimmäinen siirto .näi­den
uhkausten täyttämiseksi. Minun
työkumppanini - K u o Ma-Jo. Kiinan
tiedeakatemian presidentti Ja kiina­laiset
tiedemiehet (joista monet ovat
saaneet opetuksensa Yhdysvalloissa,
Britanniassa j a Ranskassa), jotka tie-doittiva^
minulle asiakirjoista misÄ
senten^, nimlä^ te katsoitte sopivaksi
heittää herjausnimiä heitä vastaan.
Sellaiset argumentit kieltämättä p a -
koittavat heikot perääntymään, mut­t
a ne eivät koskaan estä reftiellisiä Ja
rohkeita Ihmisiä huolehtimasta siitäi
että totuus voittaa.
Minä olin 'jo einestään tietoinen
Uusia matkustaja­vaunuja
Suomessa
Helsinki. — Toukokuun 15 pnä jär­jesti
Suomen rautatielaitos sanoma­lehtien
edustajille tilaisuuden ajaa
uusissa matkustajavaunuissa Helsin­gistä
HyvlnkSSlie. Uudet vaunut
ovat -mi luokan «vaunuja Ja poikkea­vat
huomattavasti vanhoista käytän­nössä
olevista.
K u n vanhoihin vaunuihin oli va­rattu
100 Istumapaikkaa, on uusissa
vaiRi 12, kummallakin puolella keski­käytävää
Istuu vain kaksi henkilöä
rinnakkain. Selkänojat ovat korkeat
ja istuimet päällystetty. Uusien vau­nujen
sanotaan olevan byvm muka­via.
Uusia vaunuja valmistetaan Pasilan
konepajalla ja on niitä nyt valmiina
26 ja 35 valmistuu toukokuun loppuim
mennessä. Joten ne ehtii olympiavie«
raiden käytettäväksi Olympialaisten
Jälkeen valmistuu vielä 20 vaunua.
Kahdeksan lehmää
kuollut lyijy-myrkytykseen
Guelpb. — Nom 20 mailia pohjoi­seen
täältä olevalla Gordon Gregsonin
farmilla on torstaihm meimessä kuol­lut
8 lehmää lyijymyrlcytylueen.
Eläinlääkäri J . A. Henderson sanoi
täällä, että erään kuoUeen , lehmän
suolista oli löytynyt lyljymyrkkyä.
Eläimet alkoivat kuoUa viime viikol­la.
• . •
luetteloidaan tosiasiat •ja'julkalst&äii
Koreassa ja Kiinassa suorltetutr ana-^
lysointien tulokset ovat tiedemielhiä,
joiden suhteen minulla on mitä suurin
kunnioitus Ja joiden tjetolsuustason
Ja moraalisen laadun suhteen el voi
olla epäilyäkään. Heidän esittämän-sä
ja minulle lähettämänsä tosiasia
osoittavat, että bakteerisotaa käy­dään
jo.
Teidän hallituksenne on kategoori-sestl
kieltänyt bakteerlaseiden käytön
jä ehdottanut, että Punaisen Rlstlii
kansainvälinen komitea ohjattaisiin
suorittamaan tutkhnuksen. Punaisen
Ristin kahdennessatoista konventio-nissa
Genevassa hyväksytty päätös­lauselma
No. 5 el valtuuta tätä järjes­töä
tutkimaan rikoUlsluontoisla toi­menpiteitä.
Siinä päätöslauselmassa
sanotaan: "Jos Genevan protokollaa
kesäkuun 17 pltä 1925 rikotaan, Pu-!
naisen Ristin velvollisuus on ennen
vihollisuuksien alkamista löytää me­nettelymuodot
yhteistoiminnan jär­jestämiseksi
slviili-y j a sotUasvh-ano-maisten
kanssa kitä, että suojataan
ja tiu-vataan: sen omat jäsenet sekä
viholllsuussuhteisiln joutuneiden mai­den
sotavoimat Ja siviiliväestö keml-kaalisen
sodankäynnin vaaralta. K a n -
sainväimen Punainen Risti on vas­tuussa
tämän ohjelman toteuttami­sesta
Ja siitä, että se ottaa näissä a -
slolssa yhteyden kansallisten Puimis­ten
ftlstin ja sen kansallisten Järjes­töjen
pääasialllsempana toimmtamuo
tona myrkkykaasun, bakteerU ja ke-mlkaalisten
aseklen ikäjirttöä vastaan
on moraalinen taistelu ja propagan­da."
Te tiedätte varsUi hyvta, kuten tie­tää
teidän hällituksennekin, että ko.
komitealla el ole sääntöjen mukaan
valtuuksia sellaisen tutkimuksen suo­ritusta
varten. Voidaan olettaa, että
tämä on se syy miksi se el viime so>^
dassa katsonut velvollisuudekseen
paljastaa natsien keskitysleirejä, joi­den
olemassaolosta se oli tletomen
kuten se tiesi missä käytetyt tappo-menetelmätkin.
Jo ennen bakteerlsotakysymyksen
esiintuloa, korealaiset ja kiinalaiset
kielsivät, seikkojen perusteella joista
he Itse (haluavat olla tuomareina.
Kansainvälisen Punaisen R i s t in edus­tajilta
oikeuden tulla maihinsa^ Tä­män
pertisteella on Ilmeistä, etta y h ­dysvaltain
hallitus ehdotti Kansain­välisen
Punaisen Ristin, tutkimusta
täysin tietoisena siitä, että korealaiset
j a kiinalaiset eivät sitä hyväksy.
Tämän vastapainona Kiinan K a n ­santasavallan
hallitus on ehdottanut
muodostettavaksi kansainvälinen ko­missioni',
Jonlca kyvyt ja. puolueetto^
muus on kaiken epäiljm ulkopuolella.
Ja mikä keräisi todistusainehistoksi
kaikki timnetut tosiasiat. Tämä ko­missioni.
Joka muodostuu tunnetulsr
ta tiedemiehistä,.lakimiehistä ja pa­peista,
perustetaan pian ja se tulee
tutkimaan paikan päällä tosiasioita.
Tietämättä tSmSn komlssionin
sUtä New York Tlmesta artikkelista.
Jonka te lähetitte minulle. Se eks­pertti.
Jonka puoleen New Y o r k Times
kääntyi, aryosteU vissejä kuvia, Jotka
on Julkaistu eräässä Pekmgin lehdes­sä.
Näiden asiakirjojen arvostelevia
lausuntoja voidaan myös arvostella
yhtä pätevien ek^erttlen toimesta.
Lisäksi, ennenkuin tehdään yhteenve­toa
(heidän arvostelustaan; ekqjerttieh
tulisi pltääimlelissään että viimeksi--
kuluneen kymmenen vuoden aikana,
monet huomatut tiedemiehet, työs­kennellen
"salaisuuspeitteen alaisuu­dessa
/Joka ylittää atomipommisalal-suuden
— kuten New Y o rk Herald
Trlbune kh-Joittl Joulukuun 1 pnä 1947
Ja ovat saaneet ^huomattavia sumr
mla rahaa, ovat luonnollisestl^avut-taneet
uusia tuloksia.
Te itse olette hyvin tietoinen siltä
suuresta työmääirästä mikä on teidän
maassanne suoritettu bakteerisodan
valmistelusta. Tämä Ilmenee Rose-i
n u y n k l i U a n "Rauha tai kulkutau­d
i t " (Peace or Pestilence) Roseburyn
j a Kabatin artikkelista sekä monen
vastuunalaisen yhdysvaltalaisen v i ­ranomaisen
lausunnoista. Te luon­nollisesti
muistatte myös 'Amerikan
AlsosMissionm raportin missä Glaud-smit,
fyysikko, osoittaa, että kuuluisa
saksalataen atomialan ekspertti He:-
senberg kieltäytyi uskomasta atomi­pommin
olemassaoloon <vielä senkin
jälkeen kun se o l i räjäytetty Hhroshi-massa,.
• New York Timesm samassa artik­kelissa,
jonka te lähetitte minulle,
eräs Pentagonin puhemies välttää
kumonneensa kiinalaisten sj^tökset
toteamalla, että bakteeripommlt "o-vat
räjähtämättömiä pommeja, joita
käytetään lentoleihtlsten jakamiseen.
Jotka fyysillisten seikkojen vuoksi e i ­vät
ole soveltuvia bakteerien kuljetta­miseen"
(New York Times, (huhtik. 3
11952). Lisäksi, New York Herald
Tribunen huhtikuun 6 pnä julkaise- tarpeelliseksi sen uusiminen Nakasa-man
tledonmukaan kongressin val-tiovaram
valiokunnan puheenjohtaja
Robert Sikes^sanoi, kuultuaan rapor­t
i n - tältä sotilaalliselta'^ alalta, että
bakteerisodattivasta- <eli kosto-) t o i ­menpiteet
eiy^l vaadi mitään "moni­mutkaisia
erikoisaseita" : Taudinba-sillien
kuljettanunen vihollisalueelle,
hän sanoC on helppoa j a siinä tarvi­taan
sellaisia vaimeita. Joita asevoi­milla
"Jo -on'^tUnsaa8tL.;. kuten - esi­merkiksi
. säälöftä;: Joilla pudotetaan
prcpagandaldhiölehtisiä".
M:nun olisi helppo pilkata ko. pur
hemiehen lausuntoa siitä, että-basille-ja
sisältävä lasiputld. Jota. kuljetetaan
lentokoneessa, räjähtäisi ilmapaineen
johdosta. Mikään tämä, mr. VVarreh
Austin ei riitä poistamaan huolestu­neisuutta
niiltä-Jotka kysyvät, että
ovatko he itse selcaantuneet suureen
rikokseen tai Amerikan ja sen liitto-maiden
kansalaisilta, Jotka panevat
kyseenalaiseksi, sen ristiretken, mihin
teidän maanne haluaisi heidät vetää,
ristiretken, jonka suhteen teidän brit­tiläinen
työkumppaninne sir Gladwyn
Jebb esitti vastalauseita muutama
palva sitten.
Lopuksi minä-lhaluaisin liuomaut-taa,
että mijiua tyrmistytti teidän k i r
jeenne talialKs^sti loukkaava sävy. Te
syytätte minua tieteen: prostitutioln-nista
sen vuoksi- kun minä vastustan
suuren Pasteurih löytöjen rikollista
käyttöä. Ja siksi kun minä keholtan
suurta yleisöä^: estämään bakteeriso­dan
edelleen käyimin. Minun mieles­tä
tieteen prostltuutteja ovat ne, jot­ka
ottivat atomlkauden vastaan hä­vittämällä
200,000 Ihmistä Hiroshi­massa
ja Nakasagissa.
Te tiedätte hyvin, että. tieteellisten
ja teknillisten ponnistelujensa jälkeen
amerikkalaiset tiedemiehet pj^slvät
turhaan Yhdysvaltain. korkea-arvois­ten
politiikkojen edessä, että silloin
olleet kaksi atomipommia pudotettiin
ennenkuin Japanin hallitus ^ vastasi
Potsdamin ultimaattumiin. Ja k u ­ten
Yhdysvaltain, strateeglsen Pom­mituksen
TutkimuS' osoitti,. nämä
maalit valittiin toimintansa Ja asuja,
mistonsa keskittyneisyyden vuoksi.
Hiroshiman ja sen 100,000 sivllllasuk-kaan
"hävittäminen el vieläi riittänyt;
muutaman päivän kuluttua katsottiin
gissa. Palauttakaa uudelleen mlereen-ne
mr. Warren Austm James Franc­k
i n komitean lausunto, >mikä lähetet­tiin
sotasihteerille kesäkuun 11 pnä
IMä. ts.; ennen atomipommin- räjäh­dystä
Hiroshimassa (Mlnutes to iMid-night,
"Bulletin of Atomlc Sclentists",
Ghiago p. I5)>. Siinä raportissa sa­nottiin,
että Jos Yhdysvallat ensim­mäiseksi
käyttää tätä sokeata hävi-;
tysasetta Ihmisiä vastaan, n i i n se me­nettää
maailman väestön kannatuk­sen,
kiihdji^tää aseistautumiskilpailua
j a vetää maaperän pois kansamväli-sen
fcontrollin alta tällaisten aseiden
suhteen.
Te kieltäydytte vieläkin atomiasei­den
kieltämisestä. Bakteerisodan
suhteen on jo olemassa kesäkuun; 17
pnä 1925 allekirjoitettu kansatovälir
nen sopimus. Vain kaksi suurmaata.
Japani Ja Yhdysvallat; ovat kieltäy­tyneet
sen ratifioinnista. Mikäli on
puhe teidän maastanne, hiihtilnnm 8
pnä 1947 presidentti Truman, Jonka
käytettfuvlssai on tiedota Yhdysvaltam
salaisista tutkimustöistä, veti kong­ressiltaan,
pois kysymyksen mamitun
sopimuksen ratifioinnista.
K u n YKrssa nostetaan kysymys
bakteerlsodasta,* nim ettekö te; *mr.
.'Warren Austin tunne.oloanne kiusal­liseksi
muistaessanne ^ edustavanne
maata, joka on yksinään pidättänyt
Itselleen lätissen oikeuden tällaisten
aseiden käyttöön? E i voida hyväksyä
kiinalaisten j a korealaisten joukkotu-hoamista
napalm-jrammeilla Ja bak-teeriaseilla
vain sillä perusteella, että
he ovat omaksuneet toisenlaiset h a l l i ­tukset
mikä on vallassa teidän maas­sanne
ja kun (heidän Ihonsa ei ole v a l ­kea.
(Pierre Curie ilmaisi 1903 Tukhol­massa
huolestuneisuutensa siitä " k a u ­heasta
hävltyskeinosta, joka on niiden
suurrikollisten käsissä, jotka saatta­vat
kansoja sotaan''. Minä olen usein
ajatellut tämän!niiehen varoitusta Jo-
YfilTYKSEMABVOlXEx
Vanha saituri tuli kuolema^»-
«aksL Hän kutsui l u o k s e e n ^
sen papin vaikkei ollutkaan
töhnyt mitään seurakuS
rJosmhiä määrään isoonn,:!*^
nöstä^i kirkolle". h a n ^ ^ f ^ S
I ^ ^ l ^ o n k o p e l a s t u k s e a i ' ^^
••Varmaa se ei ole", vastasi
"mutta yrittää kyllä kamiattaa^
* • • • -
INPLATION VAIKUTUS
Farmari John Jones oU paiann,^
vuotuiselta huvimatkaltaan NTV^
kista. Hän puhui ja valitti erikoS;
New Yorkhi koriceiden hmtojrS^
dosta.' ••;/T"'
— Yrittikö joku todella peltääfji
nua, kysyi eras naapuri. *i
— Ihan varmaan, silla joka vuori
aikaisemmin mtoulle tarjottiin BTM
lymn silta ostettavaksi 50 dollarT*
mutta tänä vuonna he vaaUvat siits
sataa dollaria. ^
t i i n : käyntiin ensimmäinen
uuni. Joka on jo antanut terästä.
Rakennuksella on kaikki työt io-neistettu.
k a yhdessä Becquerelin j a Marie C u ­rien
kanssa antoivat maailmalle r a ­dioaktiivisuuden
tiedot.
. Johtuen siltä kun minä tiedän mitä
tiede voi tehdä maailmalle, minä jat­kan
ponnistelujam sen hyväksi, että
tiede lisäisi ihmisten onnea, olkoot he
sitten valko-, musta-, t a i keltaihoisia,
eikä heidän hävitystään Jonkun j u ­malallisen
tehtävän vuoksi.
Kaösandemökratian maista
HINTOJA ALENNETTU
ITA-KIINASSA
Shan^hain valtion kaupoissa on
useiden tavaroiden hintoja alennettu
keskimäärin 11 prosentilla On alen­nettu
mm. v i l l a - j a pumpuli kankai­den,
-jalkineiden, trikootuotteiden,
saippuan, tupakkatuotteiden, astioi­den,
polkupyörien, koulutarpeiden,
kanshavälineiden ym. hintoja.
Itä-Kiinan muissakm Kaupungeissa
j a piireissä on hintoja alennettu huo­mattavasti.
Nankingin kaupoissa on
alennettu kangastavaroiden, trikoo­tuotteiden,
astioiden rautatavah)iden,
villakankaiden, alusvaatteiden, sähkö-tarpeiden
ym. tavaroiden hintoja kes­kimäärin
10 prosentilla. Anhoin maa­kunnan:
pohjoisosan Hefzen kaupun­gissa
on alennettu ruokatavaroiden
hintoja. Riism, lihan, kalan j a k a s -
vibljyn hintaa on alennettu keski­määrin
10—15 prosentilla. Sitä pait­si
on alennettu puuhiilen, kankaiden,
tupakkatuotteiden ym. tavaroiden
hintoja 5—10 prosentilla;
Ruokatavaroiden ja kulutustarvik-kelden
hintojen alentaminen Itä-Kii­nassa
kohottaa huomattavasti työ- kauppoja, poliklinlkoita ja kouluja
tätekevlen reaalipalkkaa Ja väestön
elintasoa.
UUSI TYOLAISKAUFUNKI
Tiantsinln piirissä on ruvettu r a ­kentamaan
uutta suurta työlälskau-punkla.
Uudenaikaisia Ja kalkilla
mukavuuksilla varustettuja asuintalo­ja
rakennetaan Tiantsinln tehtaiden
tuhansille työläisperheille, jotka asu­vat
toistaiseksi vanhoissa taloissa.
Rakennustyöt on jaettu neljään vai­heeseen.
Ensi vaiheessa rakennetaan
12 kaupunkikorttelia,''joissa tulee kus­sakin
olemaan 80—100 taloa teräs-,
polkd^pyorä-, kutoma- ym. tehtaiden
työläisiä Varten;
Uuden tydlaiskaupungm rakentami­nen
muuttaa kokonaan Tiantsinln u l ­komuodon.
AuVfoillä paikoille laske­taan
uudet leveät kadut. Hyvä auto­tie:
tulee kulkemaan vanhan Ja uuden
kaupungin valillk. Uuden kaup^ngin
keskukseen istutetaan iso puisto. S i n ­ne
rakennetaan 'urheilukenttiä Ja v a ­listustalo.
Jokaiseen asuinkortteliin
avataan lastenselmiä Ja, -tarhoja.
Uuden kaupungin alueelle Istutetaan
paljon puita.
Uuden työläiskaupungin rakentami-nem
kuvastaa kirkkaasti kansanvallan
«huolenpitoa työtätekevien elinolojen
parantamisesta, - : /:
T S H E K K O S L O V A K I A A N /
RAKENNETAAN METALLURGISTA
TEHDASTA- v.:-:
Ostrawan lähelle rakennetaan no­peasti
Clement Cottwaldille nimettyä
uutta metallurgista tehdasta. Maan
monien tuotantolaitosten työtäteke­vät
täyttävät tämän sosialismin' r a ­kennuksen
tilauksia. Useat tuotanto­laitokset
ovat lähettäneet, rakennuk­selle
asunnustyöläisiä. betonityöläisla,
muurareita Ja sähköhitsaajla..
Tehtaalla pannaan käyntun yhä
uusia osastoja. Ensimmätoen m a ­suuni
on Jo pantu käyntiin. Toista
masuunia parhaillaan rakennetaan.
Kalcsi koksipatterla on jo pantu käyn­tiin
ja kolmatta rakennetaan.
Tehtaan rakentajat; ovat saavutta­neet
suuren työvoiton: hiljattain pan-
U N K A B I N TEOLUSUUDEN
SAAVUTUKSIA
Ennen kansanvallan perustanUsu
Unkari oli teollisesti takapajuinen
maatalousmaa. Ulkolaiset Imperiaiii.
tit j a omat feodaalisten piirien etius.
tajat Jarruttivat, kaikin keinoin teol­lisuuden
kehitystä.
Seitsemässä vuodessa on uudo
Unkarin työtätekevien tarmokkaaHi
.työllä, pantu kuntoon kalkki sodia
sikana tuhotut tuotantolaitokset j»
rakennettu paljon uusiakin;
Viimeksi kuluneen vuoden aikaa
Unkarin teollisuuden tuotanto kantl
2,5-kertalsesti ja tänä vuonna ta
tuotanto tulee y l i kolme kertaa SUB-remmaksi
sodan edellistä tuotanto.
Unkarin raskas teollisuus tuotti viime
vuonna tavaroita kolme kertaa enem­män
Ja konerakennusteollisuus tuotti
niitä neljä kertaa enemmän kuin en­nen
sotaa. Unkarin teollisuus tuot­taa
nykyään nostureita, työkaluja, rt-
Itoeitä id muuta kalustoa, jots Un-karissa
el alkaisenunin tuotettu ol­lenkaan.
. Unkari muuttuu teollisuusmaaksi
Ihmeteltävän nopeasti Kun teoS*
suuden tuotanto kasvoi 20 vuodeta
ennen toista maailmansotaa keäi-määrln
1 prosentilla vuodessa, nllit
viime vuonna Unkarm teollisuustuo­tanto
kasvoi 30 prosentilla.
Suuret rakennustyöt Stalinva^03i^
sa, Botsodin teollisuusseudun nopea
kehittyminen j a uusien tärkeiden
tuotantolaltostenJkäyntiin.panemineo
Gyöngyössä,: Klskunfelegyhazassa,
I
i
1
Kaposvarlssa, Zalaegerszegissa, Jas^
berenyssa, Egerissä ym. osoittavat la-vainnollisesti,
kuinka uusi Unkaii
muuttuu vuodesta vuoteen ja kuukaa-desta
kuukauteen nykyaikaiseksi so­sialistisen
suurteollisuuden maaksL
HUOLENPITO BULGARIAN
TYÖTÄTEKEVIEN LEVOSTA
Bulgarian kansanhallitus kiinnittäi
suurta huomiota työtätekevien feroo
Järjestämiseen. Tällä hetkellä maas-;
sa valmistaudutaan parhaillaan b-;
vät- j a kesäkylpykauteen.
Venigradta kaupungin lähellä Inon-nonlhanalla
paikalla saatiin juuri hil-:
Jattata valmiiksi uusi suuri Iep(*oU
työtätekeviä varten. Lepokodissa on
yli 300^ paikkaa. Mustanmeren nn-nikoUa
Ja Rhodopen vuoristossa ä-
Jaltsevat parantolat ovat valmiit ot­tamaan
vastaan työtätekeviä. ISä;
vuonna tulee maassa olemaan yli 6(0
parantolaa Ja lepokotia, joissa. yuo-.
aen kuluessa saa kayda noin SOJXK)
työtätekevää.
. Tainäii
auttaan tuhi
miseen, jopa
keUjatodell!
cpetcttavati
t55n väbdet
nJnkielisten
suhteessa tai
Oppikaa
öaa päivässä
suomalaista
IJkUSEBABJ
HereisMr.
igain. (hier
blB fömili ag<
iadalainen j
leen.
Ifr. Canadiai
laneldian ve<
dateinen pitai
SometimeS
talas h i i VO
pitää vyötä.
He carries
nil)bers .when
ombrela a nd
teins) Hän p
TWJoa j a pitä
• m e n It Is
carries a p a n
it-ls brait m
parasal ouvdr
bsta pitää t
ringonvarjoa
., Do you like
lalk hör blauz
rostaan.
Sjae wears i
(shii veers a
Hän pitää vyc
rönsa ympäri)
:.Uary has a
häz a lianköri
liina. •
Kaksi vuc
armeijan
varkaudes
Hallfax.— *:
viikkona sotax
deJcsI vuodeksi
havaittiin syy.
roiden varka
muuta syytett
Oikeudessa
osallistuneen
msmöorivaxast
sälikflftaipeita,
pu noin $500 e(
PÄIVÄN PAKINA
"Kuin kettu Iteväisellä lumella . . . rr
Josko otsikkolainauksemme on sa-najunukalsesti
aivan oikein emme
mene takaukseen, mutta sen voimme
vakuuttaa, että Industrialistln tou­kok.
14 päivän numerossa sen toimi­tus
menetellee kuin kettu juostessaan
äskettäin sataneessa nuoskassa l u ­messa.
• Hetkisen se Juosta Jolkottaa, tekee­pä
iloisia kikkojakm j a .sitten taas
istuu nuolemaan varpaitaan.
Näin se teki Industrialistin toimls-tuskm
toukokuun 14 pnä tolmitusju-tussa
"Lakkojen aikakausi nouse­massa".
Todettuaan aivan oikein,' että t a ­vallista
enemmän lakkoja on käyn­nissä
ympäri maan j a että niissä
"kuvastuu se yleinen rauhattomuus";
Joka työläisten keskuudessa vallitsee,
pysähtyy. se heti "nuolemaan varpai­taan"
selittäen:
"Näitä lakkoja ei mitenkään voida
tulkita mielenosoituslakoiksi, kuten
sota-aikoma s>-ntyneltä lakkoja usein
tulkitaan, j a joskus sita ovatikin."
Edelleen samassa toimiti^Bkirjoi-tuksessa
selitetään: "Jatkuva elin­kustannusten
kohoaminen on saanut
muuten patrioottiset työläiset etsi­mään
hentusta lakkojen avulla,
va&ka samalla (käsittävätkin ; tcke-tolmltus
katsoo' olevansa pakoitettu
myöntämään työläisten lakot oikeu­tetuiksi,
mutta samalla anteeksi pyy­dellen
antaa jimmärtää niiden hait­taavan
sotatoimia, j o l ta se sanoo pat­rioottisten
amerikkalaisten kannatta­van.
•. . .
Me uskallamme epäiBä, että k u ­kaan
todella patrioottinen amerikka­lainen
ei voi pitää maansa etujen
mukaisena tuhansien mailien päässä
kaytäfviä sotia, Joilla pyritään voitta­maan
isänvalta kysymyksessä oleviin
maihin nähden.
K>kä suinkaan sekaan ole Yhdys­valtam
työtätekevän kansan suuren
enemmistön tahdon Ja etujen mukais­ta
etta lietsotaan vihaa j a sota-kiihoitusta
Ja.valmistetaan maailmaa
ennennäkemättömän suureen Ja j u l ­maan
teiu-astukseen 'Ja vain siksi, et­tä
Yhdysvaltain valtiolaivan-ohjak­sia,,
hoitelevat-jamaan asioista mää­räilevät
suurporhot pullistuisivat e n ­tistä
suuremmtksl.
Mutta Industrialistin toimitus pyy­telee
alistirvasti anteeksi, kun lakoilla
häiritään sotatoimia", vaikka onidn
heti viereiselle. sivulle — i^aänfeyin
veristen syntiensä soivituksi — plän-. tamista. mutta jos elintason anne-tännyt
TVVTYjn • periaatejulistuksen,
joka alkaa mahtaivasti: "Työväenhio-vänsä
haittaa sotatohnille samoin kalla j a ifyönantajaluokalla el ole |että molen^l iparempl Ja työnantajat
kuin häiritsen^änsä muussakin suh- : mitään yhteistä.: Mitään rauhaa ei varmaan hyväksyvät eltotason laSke-teessä
yhteL&unnan Jokapäiväistä voi o U a n i i n kauan kun nälkää ja
toimintaa." .puutetta on .olemassa . .
Tämäkin lainaus osoittaa, että Ind. Edelläoleva patrioottisuusvakuutus
sotahommiin nähden saattaa arvos­televan
lukijan sellaiseen käsityk­seen,
että sota j a sotaan valmistau­tuminen
orvat kuitenkin sellaisia
hommia, jotka Industrlalistm toimi­tus
katsoo olevan "töväentuokan ja
tyonantajaluokan yhteisiä'.
. Kumka: tarkkaan Industrlsaistin
toimitus nuolee—varpaansa kaikesta
sotavarustelun J a sodankäynnin vas­tustamisesta
(koeäänestyksissä enem.
mistö kansasta on ilmaissut vastus­tavansa)
ja osoittaa valmiutensa
nuolemaan myöskin - isojen isäntien
varpaat, käy selville mamitun toimi-tusjuttm
viimeisestä parakrafista.
Siinä ensiksi sanotaan, että sano^
malehdet antavat lakoille sen luon­teen,
eitä, niillä atxtetaan maan v i ­hollista
enemmän k u i n niillä hyödy­tetään
työläisten asemaa. Sitten s i i ­nä,
yrittämättäkään torjua tuota
työläisten nylkijäm vanhaa väitettä,
myötäillään seuraavalla tavalla:
"Se tietenkm on tuQJnnan varas­sa.
. mutta jokaisen tilannetta timte-van
on myönnettäfvä että elleivät
työläiset sa» palkkojaan kohotettua
elinkustannidcsla (Vastaavasti, n im
elintaso laskee. J a sekm tulee loppu­jen
lopuksi hyödyttämään maan v i - -
hoUisia."
Jassoo,»vai n im pahassa pHiistyk-sessä
näkee Indusb-ialistm toimitus
njrt Yhdysvaltain työväen olevan. -
Jos se taistelee korkehnpien paBc-kojen
puolesta on se "vihollisen" aut-taan
laskea.- n i in sUloinkin "vlhoIU-nen"
vetää pitemmän tikun.; N im
misen.
Jos asia todella niin olisi, niin sil­loin
voitaisiin, sanoa Yhdysvaltain
työläisten joutuneen pbiin ja Isai;
kiven väliin. Onneksi asia ei kul-i
tenkaan niin ole.
Sen tietää Industrlalistm toänltuJ-;
kin. Joka siUoIn. kun Amerikka kiri.
todella patrioottista sotaa Aato^BenL
Hh-ohlto akselia vastaan, st&taotal
hyvin kylmästi sotatoimien tukemi­seen
työn tehostamisen avulla.
Ensinnäkm, ki&a tai ketkä "1^*1
Yhdysvaltain vihollisia?
Tietääkseanme Yhdysvallat käy-so-taa
vain Korean kansaa vastaan;^
sitäkin Y K :n nimissä.
Sokea Kreetakin kuitenkin käsit­tää,
että /vaikka Yhdj-svaUat isif^\
yksin sotaa teoUisesti: tak^ajnisj».
pientä-Korean kansaa vastaan, jj*^'
ei ole näyttänyt minkäänlaista flje*';
kiä aikomuksistaan lahtea AmerS-,!
kaa valloittamaan, niin se ei vaatis
Yhdysvaltain työläisiä kmstäinääa
suolivyötään.
EnslksUdn , Yhdysvaltam käsis
on valta lopettaa mUlä hetkeB «•
hansa ammunta Koreassa, JM^!;
matta plenknpäänkaan vaaraan, e*^
korealaiset lähtevät YhdjsvaUa
kukistamaan. Toiseksi, mmkäariara
luotantoa ei ole tarvis ^ähent» fc*
tuistakaan, vaikka työläisten i a ö ^ ;
öikeutettuihhi vaatimukslm suffig-täisiin.
Tarvitsisi vato hiukan lao­ta
pienemmiksi suurrikkaiden H»:.
via Ja ansiottomia voittoja.
J a edeUeen, tarvittaisiin vain
j-stävällisiä "suhteita, kaupan ^
kanssakäymisen aJalla kaikkien
den kesken, nito byvlnvointi» J»
rauhaa ariittälsl kaikille.
J a Industrialistin toimltiÄsenk»*
el taariblsi huolla v a r p a i t a a n^
isäntien imieUksi Ja, omaksi.häpo^j
seen. — Kulkuri. -j
Syvällä sur
. Umoltani f
Sulo A
kuoli sydänha
in kämpällä
1952 Ja handa
tansmaaban t
HänoilsynI
iB^rfcsä, hn
mn Canadas
knosl vuotta a
Häntä läUi
Bilnä, hänen
ja Isä sekä ni
mljon rakula
naassa Ja Su<
Tääll' maatu
ja nuorten ]
Ihastuu toi
vaikk'kuink
•KäU' el voi
vaikk' kuinli
vaan hauda
toisemme lö
Sinua ain£
KI
. Haluan kiitt
«olitte saatti
»elseen lepooi
"«PPeleistä ja
pastori T. i v
"*e«sta. Kili
jotka tav
{«apunani tä
hetkellä; •
RITi
: Sydäme
yille siitä
Clinton-hi
Erikoise
trinia, Cel
Kiitos I
soitosta ic
Eemelille
jaDianna]
Kiitos Ti
otitte osaa
Tämä t i
25MHasti
f