Vapaus, January 12, 1956

              fiSv» -2' Torstaina, tanjroaniun 12 p.—Thursday, Jan. J2,1S56
a» aeeaoA daar nua « g r ^ ^ Port
mnuvdajs ^ fiatard^lqr Vapaus
FabUsbioe CottiiäDy JUtd^ a t loo-xt»
flm st W.. Uväbaxj, O n t , Canada.
Editoria} <»0C9 oa^ ^ 4 2 6 » . M l i M
adtlregg; Bo»-gg, gadlBay, QptMto.
TraoBlatfon free til cjsasge.
CMtaAm^i 1 vk 7iM> e He s.7S
8 fckr Hifi Tbdjmnojoa: 1 1 « : 8410 « kk, 4J0
Suomessa: ' 1 vk. ftSO 6 kk. 4.79
SYNTYA^Ä-
: PÄIVIÄ Tiede kurjuutta vaftgan
Esit
puheen
kenraal
f.^@]]ä^i»^ai eiko olla?"
ttdia]^ nii|lestänvne «nelko £a4uv4sti>
iiaulian ikysynjyksistä. ^'"•^
^ctta lutto*aUiO^ — - -
seuraa iiitSkifi hudanatta vähän vastaan vikisten Yhdysvaltain cpä-,^
realista jal«nnen%M^''€aJi^dalle epäedullista "kylmän, ?o'dän"'
ulkopolitiikkaa.-'' . ,
' ' ' Rtoraalikuvernoöri sanoi ohj^Imapufaeensa alussa;
"'yiimeksq)idetyn istuntonne jälkeen on ollut (merkityksellistä
lumsdnvälistä Icelntystä. Osa tästä kehityksestä antaa ieryefadittävää
Iseväany^ jäxiäitykseen onaailman joissakin osissa, samalla kun toiset'
^ ' tapahtumat ovai valitettavasti aiheuttaneet päinvastaisia seuraamuk-laa.
^ Minun ministerini ovat <fdelleen vakutittuneita siitä, että on
' ^tBu|«^ista ylläpitää yapaideo maiden puolustusvoimaa sodan ehkäi­semiseksi.
VoirtJ^kas.Pphjois-Atl^tin liitto ja täinäö mantereen
didav^^oj^elus on Jieiflän (ministerien) mielestä Canada'^aulun ja
rlurvall^udlefi'perustekijä.
* ii4''^Turvallisuus ei< Jkuitenkaan : voi s levätä 5yksinomaan;/;as€iden
i
mm
i l mm
1
i
li r
^s^afeSaC'; Tämän^vubksi !{iallitus*jatkaa edelleen ponnistelujaan diplo-
''ä^itts^ Wtä'/i^t}voiierem^ muiden kansainvälisten elin-
JCaii^canadalaiset lietävkt, iettä kansainvälinen jännitystilan|||
&^^uöjCTtunut./^qt^„|u^ ei saa^cahaclaiaisi^/vakuuttuM^
1^^^ että Gen^^n 'l^kquksen ijälkeen^ mlliin^^ohjelmapuheessa viita-^
t>^aA,^x>lisi noussut muka joitakin toisia sellaisia kiistakysymyksiä,'^
' Vjötlcä^initäioisiyät'jänilit^stilanteen liuojefttumisen. Ky^yinyksen täi- '
^^^os^n asettelu'^onlceiii^ekoista puolustusta suurten varustelumäärä-
, ^jraiipjen myiiheniml^^ . ' ' "
'^^^^%ai)5kx järkevät ^cana(jalaiset haluavat riittäviä' ja ^päättäviä
^ittamenpiteitä maamme puolustamiseksi niin sisäisiä kuin ulkomaisia-
^ ^Idn^^Vihollisia väs/aatt.* ,1Mutta ^hemmlsto canadalaisista katsoo joko
'käteisesti.taihiivin^^Jlilevästi Fohjois-Atlantin UtttooA joka riistää
^asii^fisesti puhuen Caiiadan kansalta, parlamentilta ja «hallitukseltakin
- «pikeuden.itse päättää sodasta ja-raubasta — antaen tämäi^ elämän ja
A a n i e Kslnal»^ .KajMKkaBtngteta
i&fV^ x&tma, t a m m i k u u n 22 jmä,
« 9 vuotta.
ta, n y t B o u T n i ^ , Q u e . ; i&yttä&smr.
n u n t a i n a ; t a n r n i f k n u n l S p n ä 77 v u o t -
ta. ^ > * - ' .•
Yh'^mme Mlku3AiBteaiia, tuttavaln
onncQto^iifti^uk;^,; . '
m
'4, 'li',;
in i-y; ja
K y ^ r m j r s : O n k o maaseudun asulcas
v e l v o l l i n e n maiE£amaan JEOuIuveroa
Icun jhänen;<nnai5uuteiisa isijaltsee 3
t n a i l l n päässä läheisennnästäkoulus'
ta (mitaten maantietä pltlcin. j o ta
ylläpidetään verojen avullä)??IiUkiJa,
V a s t a o s : Meidän lEäsityksenänune
on,: että: k o u l u v e r o j a on maksettava.
Jos k.o. kiinteimistö sijaitse'^ k o u l uf
piirissä;:eli iniiden l a j o j e n ^slsäpuolelr
l a mi£6ä k o i a u v e r o a p ä i t ä ä n . '
Mitä muut
nVTE JA K C B J V V S
VOITAISIIN POISTAA
Sell&inax s u i i n n l t e l m a , erfel^yi^^
täl$i\4 m i l j a r d i n p l u r n a n s ^ l t u ^ ^
\-uosittaih. s e o n h u o m a t t a v a s u m -
oia'. Kplieaisin ee. o n yv^ln vfiia k y m ­menesosa
niistä v a i o l s t a , ' Joita ^ a n -
.sa<t ttdilaavatysotavarusteiluöän ^ b d e n:
a i i i b a n (vuoden a i k a n a . (Siksi. .vo!m4
me a l o i t t a a esity^enune todete^
cttä:nälkä-.maailThaata voidaan l o p e t ­taa.
Jos e r i kWaf; p ä y e v f t t s o p l n l u k -
äe^h Ä a s e l s t a r i i s u m ^ n - ^ a ^
pääittäen.sijolttaa^ky3nmenennen:osan
v a r u s i a l u m e n o l s t a a n i YK : n : valvoiman:
alaiseen kansainväliseen
Jonka" tehtävänä o|i$i te^llisuden Ja
maatalouden " k e i t t ä m i s t ä ; k o s k ea
l a a j o j en ffuunnltelniien. tdrteuttaminenr
'^-^JpoT^ tBoyd-Qrr, l^lofieJrPalkto-
(non/votbteVr Ju „ s.;- ' T
>, v^fiMymm^}!hm}f'^ P^i^k^i ,"jbj^en.,A§apu6tpri" aseistuksen,tehosta-baofiteä.
j^sitäiitie^^raseistumiskilpaUun ledelleen Jatkumiseenj mikil'«r
,••^i«ffifieatt1iäVniäi&tÄ'kuin-VerötÄ'äkän edöileen-Kohoämisk, dintasoh'.
^ijjl (tötq^aaxi ^seistqksen^jv^l^ntäimi^ep.-puolesta 'l^aikkia^la, inaaif-,
.is;:: >-"Tf~rTrn^?'^"''"»T<Tr*i TTT. • > ,i
osoita, €Ui väitteet, fcoink» o n
ioko flndvndniiava vntftthSff
Iclmlen avBlIa faS varaodottsva'
aiba^eH^ftaa ellbtitasoon; ovat k o ­konaan
vääriä, kuten oheeDfsesta
T»i92o-IeKdestä 'lalnaaittastaait-' -
n e dinn^tatt edpkiatbma tvSta- ^
Jan J» Xobel-palkinobh ^ j a n -
fclrjoltokscats selviää.
Eloko .ih?aikk«tmn «m vi^lsjffSän
oma3csuttava uuden a i k a k a u d e n l i u d et
ajatukset. V . 105^ maätläiä aUr'ybt&
k a u k a n a kublngafäi- V i k t o r i a n M i k a -
Icäudesta (1891—1901) ktiin^ V i k t t o i a fh
a i k a k a u s i o U a n t t t l d n ^ a j a n ^ l k a ä t a.
V i i m e i s t e n vlldenkymmcneni vuoden
feuluäseatiedfe on edistynyt enemmän
k u i n 2000 vuodessa sitä ennen J a i h ­m
i s k u n n a l l a ' o h v a l t a lUOda r i k k a u k ­sia;
JOiaenmääräii r a j a a e l vielä-«des
t u n u e t a v ^ i l s ovat osoittautuneet täyr:
s i n '^vääriksi M a l t h u k s e n Ja aiän^n
OppUaittensa t e o r i a t , Joiden m u k a an
o l i s i k e r t a ' k a i k k i a a n m a h d o t o n t a 3iä^
vittää k u r j u u t t a J a puutetta;^ koska
i h m i s k u n t a lisääbtyy n i i n nopeasti.
e t t e i v o i d a muka kehittää riittävästi
välttämättömiä ravintoainetuotteita
J a muita elämän välttämättCmiä
e'dellytyk8iä. , - '
^ n o a käytänndUinen r a j o i t u s rik-k
a U k s l e i i tuotannolle nykyään o n ' ' s i i ­nä^
minkä määrän pääomaa j a työtä
h a l l i t u k s e t haluavat s i j o i t t a a tähän
tarkoitukseen^' > :> B a v i n n o j i v ^ t u o t a n t oa
r a j o i t t a a alhosutäan/hallitusten^tahto
käp^tää hyväksi tietoja. Jotka tällä
l i e t k l l ^ ' O v a t kaytettävlssamme;^
d e n tietojen ohjaaminen parenmian
Elämän lUoiniseksi koko i h m i s k u n ­n
a l l e v a a t i i e h d o t t o m a s t i l a a j o j a s i j o i -
v s a t t e e t j a a$unno», mitä J»e t a r v i t -
c i ^ v a t k o k o loppueIä»änsä a i k a n a.
JSoxtojsthtiedemtehefe Ja' työläiset
eivät « l e Jbuononunalla t a s o l l a s m e -
ril^ftigji^sta. Eurooppa o n j}yt Juuri
m'i^'faiiäisa sodan johdosta* j o i s ­s
a E ^ o o p a n kansat t i f t o s l v a t veljes-t
a i s t e l u i s s a o n i i a rikkauksiaan, kun
taas A m e r i k k a s a a t t o i molempien s o ­t
i e n ensimmäisinä , v u o s i n a vallita
m a a i l m a n m a r k k i n o i t a - m y y d e n ' k a i ­ken^
m h ^ p y s t y i l u o t t a m a a n . Ja r a ­k
e n t a a volmakkfein*-teoiiisu'Jden, Joka
o l i viime sodan lopussa kasvanut 100
%:1I^ ^vuoden 1^38 täspsta. H i i , ^ ! ! -
m a t ^ ^ liävityksestä^ joka, tapahtui
Saksassa, mjrös/sI^Uä.,<kiOSka ^ k s ^ p,
e i ri^e j d k o i h i n jastlj t a r v J i m u t k a n -
t a a j va;-pste|un s u i ^ ^ t o n t a ^taakkaa
on, tyoj^jijtK {umienfpt k ^ v ' 1033. >
• T e o l J M a m i n e n . Joka'pitkän aikaa
o n r a j o i t t u n u t vain länsimaihin ja
N c u v o ^ I i i t t o o n , o n l e v i n n y t ' k a i k k i in
n i i h i n |naihin,jölssa ^kansat o v a t s a a -
t u k s i a Ja k a i k k i e n kansojen^ y h t e i s t o i -
n i i n t a a - s u u n n i t e l m a n -toteuttamisek-
A k o k o m a a i l m a n puitteissa. - ' '
S e l l a i n e n - s u i m n i t e l m a - edellyttäisi
h o i n .4 • m i l j a r d i n : - p u i m a n sijoitusta
vuosittain.-{Se o n huomattava summa.
K u i t e n k i n se o n v a i n noin kymme­nesosa
vniistä/^varoista.Joitai kansat
t u h l a a v a t sota v a r u s t e l u i h i n yhden^ai-n
o a n vu'oden aikana. S i k s i voimme
h l o i t t a a esityksemme todeten, ^ että
hälkämaailmastat/vöidaah lopettaa;
'A
oRiltisuo£:
Jkoinmunlstisuudesta. Tie^äotiis'; aV
heuttää''häi&'ää senaatin'^fc^alonltäy-t^^
tfesäT'' 6r^^'l»ear^onili'^ ÄuJtSSS. '
' 'k^m^ti ' « t ä ä t t^ täiiiän^^ nm
.Tie* Kukaan'ei vaadi eikä odota, että Canadan'pitäisi yksipuolisesti
JllHsua as&nsa. Mutta"jos todella mielitään känsojVn välisiä suhteita
^^^ntaa, kuten bhjelmapuheässa aivan oikein sanotaan^'silloin pitäisi
. o f j3\tyä paay^ ja sisatmaainme Intiai} tavoin vaatimaan aibmiäseiden'
-^.fclätämistä Ja "aseistuksen yleistä vähentämistä kansainvälisten sopi-"
•Ttaifeten ja tiukan'kansäihvälisfen kontrollin^perustcella. ^ -
i i r»Eiköh&i niitän Canadalsta löyäy?
•{ -^^'''ii^ttajH^stai ta«ii(m1kyurf 9 pnä tulleessa CP:n eräässä uutistiedossa
; fISkrottiin) cittär Canajdän arktiikkaan,,rakennettavan, DEW-nimellä'
r \ l|^stant Esaly*Warn|n^^ tunnettu tutka eli radar-linja.joujuu koko-
..««iiao yhdysvaltaldisteji.ij^iehitysjoukkojen'' eli teknikkojen "käsiin.
, .::^aitiitussa trutistiedossa selitetään, että l«fewfoundländissa olevissa"
^yaöysvälllaiäisissa lukiks&mis?a on jo 15,000 yhdysvaltalaista^sotilasta
^^äsStl|fcva anmeijakuMj ja.jBttä mdualÄ Canadassa <m noin 3,000
^ ylÄysvaltalaistarsotlla^tä. • , j'
m.
• j^ifi^ jäätä" eli sitä, njiten caiiaaalaiset yleensä asiaan suhtautuvat.
n<Slinä«sanotaan: . ' - ^ • , ^ *. ' ' > -
jUi^^T , Viranomaiset'sanovat peittelemättä, että täsKi maassa
"^/(Canadassa) ei"'>^inkertaiseäti"oJa riittävästi tekxiikl;oja tätä^teh-
'^4Äyää.varten,\aikka siinä ei tarvita muuta kuin 1,200 h,3nkilöä ."
Selitettyään, etta Yhdysvallat rakenn\ittaa ^Canadan arktiikan'
,<':>alueelle tämän "noin H$25
sJitUssä uutistiedossa sanotaan edellefen:. • * i ' ,
"Täälläon ollut jonakin mkärin vastarintaa sille'^kun;Y^^^^
j^^t T a k e n n u t t a a DE'\V-J|mjan/mutta samalla kertaa tunnustettiin; etteis
.ses^ on^tiääifet^ iihiätt'dtta''sfeÄaatln
sVsäW/aliisuusk'öÄl(i^än jäseitet / t i b i -
täiftfvät siltä mlt^äh?'
t P a r h a i m m l i l a a n , senaa^tlöri - < ^ -
C a r t h y k a a n e i nskaitaiiut'ryhtyä t o i*
m i t t a m a a n 'tut^imustavarvovaitaisesr:
t a New Y o r k Times lehden a s i o i h in
suhtautumisesta, mutta n y t ' s i i h en
•ryhdytään;
T u t k i m u k s e n o n määrännyt senaa­t
i n sisäturvallisuuskomi^an: lakiasia
a i n neuvonantaja; J u l i a n : S o u r w i n e.
M i s s i s s i p p i n taantumuksellinen' se-
: n a a ttorh; E a s t l a n d o n -mainitun'- koteir
tean- esimies.: :Tolset t ä m l b i k o^
:demokraattiset'Jäsenet'sanovat heillä
ef .olleen -edes aavistitstakäan;'^eltä
taen sljoiitaäkymmerie
rusfeiumenoi^taah Y l t iii ' valvoiS&an
a l a i s e e n ; kansainväliseen; rkliastoörr,
j o n k a tehtävänä olisi teofilstiiiaeii^'Ja
; m a a t a l o u d e n kehittämistä? k ä ^ ' ( ^ en
läkjojen SuuräueiÄieli totetfttäitdnU:
New , y o rk
t u t k i m a a n .
Time» lehteä ryhdytään
Maataloustöiden
koiieistaiuinen ' ^ .
B u l g a r i a s s a toimiT tällä hetkellä
167 kon^-traiktoriasemaa,': ' j o l U a ; o h
18,000 i r a i k t o r i a ^ (ISrheVpsvojmäl^Icsi
l a s k e t t m n a ) . ' 3 , 3 7 0 leOi&uupuimiUrla
Ja , t u h a n ^ ^ : n ^
3M[aanvIlifely4Mien ja*~karjata!!ouä€äi'ko-';
n e i s t a m i n e n ' s a a ' maassa j o k a Vnost-
.yhä sutu?emmait laajuuden,
a muutatna-' vuostv:sitten:i^
toriasemat autto/vatvmaataloijBosutis-
-}cuntia ainoastaan tärkeimnlts^' p e l ­totöissä
— lq«mössä,,eloi$orjuussa Ja
puhmlssa. n i i n nykiySän' n e s u o r i t t a v at
y l i prosenttia k a i k l s U maatalöus-tdistär
* ' * \ • ^
iki ~ h e i d ä n ' l i k k a u t e i i s a o l i s i , j a e l tu
m a a p a l l o n k a l k k i e n &misben kesken,
e l y l e i n e n elintaso olisi: J u u r i k o h o n ­nut...
i h m i s k u n t a eli puutteen a i k a ­k
a u t t a .
Nykyään teollisuusmaissa, missä
tiedettä käytetään hyvkkäi,, k a n s a n ­t
u l o o n noussut siinäv määrin, että
v o i d a a n l u o d a ' r i k k a u k s i a vähemmäl­lä
työllä^ ' k u t o mitä tarvittihx . 50
v t i o t t a . s i t t e n i nitkkkaa toimeentuloa
vart«n.- : T u o t a m i o n ja*työn^-;^
suhdö kasvaa •huimaavastLBtuolim'ätr
M / k a h d e n maailmansodan -aiheuttaa
masfav' jtiäri
jnäärä Jokaista:asukasta k o h t i ' o n t ä l -
kitsJlai' uuden aitetfeud^'äfaUÄlä* i h ­m
i s e n historiassa.' TSiiSä a^tf « i M i P
l o h i k a a n r i k k a u k s i a - o l l e "oHut^^riittä-v
^ i i i l i n ä - m i e l e s s ä . ^ttäkaikiUe m S a -
^ällöh^lhifaijsille' b i i s i V o l t t f - t u r v a t a a l ­k
e e l l i s t e n ' elidehtöjeii^.tyydyttäminen.
Tämän'"'vuosisadan ^ a l u s s a arviolta
8 0% ihmlskuniiaBta^- jdiitiit «mutn^
difcais^n kuoleman uhriksi ~ s o p i v i in
r a v i n n o n , ' a s u n n o n , t a i a s i a x i m i ^ * ^ -
sen-lääkärinhoidon -puutteen: j o h d o s ­t
a . A i n a o n o l l u t pieni ryhmä olen­t
o j a . Joiden h a l l u s s a o n s u u r i a rik-kaUksiSi;'
hmttaiheidänkin määränsä
o n o l l u t " n i i n p i e n i , .että v a i k k a k a l k - . k u t s u s t a tehdäkseni ehdotuksia Ta­vuttaneet
^vapautensa. N y k y a j a n o n -
gelmaha on löytää sellaiset maali-:
marimarlÄfaat, minne-vvoitaisim j a ­k
a a kulutettavaksi luomamme valta-T
v a n k o n e i s t o n tuottamien tarvlJöcei-den
ylijäämä.
j u o d e n ' 1930 talouspulan aikana
lännen' talousjärjestelmä romahti;
koska se e i ; v o i n u t kestää runsautta^
T a l o u s i i b l l t i i k a s s a - p y r i t t M n vääientär
mään;tuotantoa.kysyntää vastaavako
sL^ pintarvöckeil» haetettiin, ' W -
t a i ^ a s u l j e t t i t a . v Työttömien |ukumää-^^
rä: y h t t i y h d y s v a l l o i s s a 10^^^^ n^^^
I ^ B r i t a n n i a s s a 3 m i l j o o n a a ja S a k ­sassa
6 m i l j o o n a a , ^, , ,
/re:^tävämmeiOni.nykyään sovittaaj
maailmanijpo^fctiset j a - t
järjestelmät Jcieskenäänf s^ten,; että^
l u o t u r i k k a u l v o i t a i s i i n Jculttttaa/liSei^,
dän <m..le^rdettävä keino, m i t e n , m u - 4
kauttea^iJtuotanto Ihmisen/taipeiden
muk^isd^L
.Tässä: i h m l s k i m n a n keliitysvaihees-s
a vetypommi, o n l u o n u t u u d e n t i l a n ­t
e e n ^ JEänme v o i dhäa l a s k e a siihen,
ebta eodat häfvittäislvät ylijäämärun-saudenvja^.
s i t e n säilyttäisivät täys­työllisyyden.
Vetypommi tekisi s o ­d
a s t a -.kolIektUvisen itsemmrhan: Se
merkitsee J o t a k i n a i v a i \ u u t t a m a a i l ­massa,
missä voimapolLtiikika on
v a l l i n n u t ; sivistyksen ; ^ l u s t a , a l k a e n.
Jos känsät-jeivät'voi -tai|teUa;keske-f
i^iittja:jj9%^plnnakk^elqoniyhäisJ^-^
^tään.jsaim^^a^^e?^ ^ s ^ d ? n ^ v a r ?^
:töipiij?erj^ql ^se ,T|itä,A-qrJiifflaaiji,vap-..
s ^ h j e p , Jg^^..|ljlttyyprJit8^tjol5J!Jnta
'^0lW/WaI|m?5n,iml^^aya5sa ,7htei-'
^ a i k l j f e n kanSoj^en Hf^^l?;^^'.^'^^"^!!"'
W e U a i S ^ k^upal^^voU^^
latisunut, «ttäiQU !t.eryenäit!am^
k ^ ,idän ^a, lannan välisen k a u p a n l u -
J i t t ^ l s t a J ^ J a ; lcu|tenkim t x Jn
saajtotoim«]i>lteeV;ed[eTleenkm^-"fö^
vat tällaista vaihtoa. .
Oleskelin'äskettäin'Intiassa Ja P a ­k
i s t a n i s s a , n a i d e n maiden h a l l i t u s t en
nuSään r o d u l l a o l e ^«sinoikeutta k o r -
keaaftpsan älyyn, v a l k o i n e n Totu on
vsrarfnut Itselleen haJJitseva» aseman
maailmassa; koiäa se - o h enslmmäl-
£enä k ä y t t ^ ^ ^ t i e d e t t ä tuhoaseiden
valmJstuiKären/mutta v a l k o i s e n r o d un
ylemmyn^UsHodk :':eti;'^kun muiden
r o t u j e n elintaso Ja t e o l l i s u u d en k a ­p
a s i t e e t t i . o v a t saavuttaneet länsimair
sen tason. J o s hävitämme köjbyyn
maailmasta; tulee ihmiselämää Half
- l i t p v a . r a h a n ' - . v a l t a ; s a m a l l a katöai
maani- S i i n a - o n v a p i s e n ' m i e h e n tivlh
ma. M u t t a hänen o n j o k o hyväksyttä­vä
tämä t o s i a s i a l l i n e n t i l a n p e s t a i s i t ­t
e n taisteltava. J a Jos Jjän r y h t yy
t a i s t e l u u n ; » n hän - tuhoutuva:- A i n oa
r a t k a i s u haneBe o n liittyä tasavertair
sena suureen ihmisperheeseen.. >
L J o s tahdomme vapauttaa tieteen
mahdollisuudet koihottaaksemme ko-^.
ko ihmiskrfnnan elintasoa; .on mefdän
o p i t t a v a ' ymmärtämään -myös' t o i n en
seikka.: meidän' ontj^ omaksuttava^nusi
k a n t a - työn ;. t i r p e e l l i s u u i e e n * j a s en
moraaliseen;arvoon.cPOliitifcötrpuhUr
vat nykyään täystyöllisyydestä.: U u ­dessa
maailmassa, ^ j o n k a >;tiede - v o i
luoda, heidän tehtävänsä o n oleva
k u n n o l l i s e n : / e M t a s b n . i i t m v a a n i i n en
n i i n , että. ravmtöa; v a a t t e i t a j a ; m u i r
Tiiflninuslri^kelifflyif
i iflainan raskaan teoUlscsidenminI»i
•teriön s»:jällä tieteel'i^IIä tutkunui^
Jai^rCiösifBa. on nr^äätt^yli 30 lalxna-,
toriota — ko3»-ne kertaa eh&saa^
ku'n ni|tt O l i siHä V. J952.
Tällä hetkellä nä!s3ä laitäcsissa.
jcika sucritta-Tat tutkimuksia raudan
ja teräksen, värimeta"llen, kemikaa:-
lien ;arakennu£aineidai<snina!suuk-
'*ienj^^ttäml8en-ija«:*gke
aiaiafe^tö^-s^jsteöörejä ja tö
palJöHIioMÖnän kjiin v: i 9 5 4.
^ " ^ ^ raska^\4^1risui
tanÄitmirJ^lt^^^'^^ '
nykySän oni^ti '
boratcrionsa, ' - - ' i ii:
t a v t u o t t e i t a on^yltäkyllaisesti ja nlir
den- v a s t l ^ k e p k d ; . t a r v i t a a n ' K m i n i m I - .
määrä työtä; i 4 e emme ^^^^t^
työllisyyttä .vaan'itayden elämän.:Hal^
Utusten - v e i v o U i s u u s o n rtästä" lähini
käyttäa.suunhäton^tuotantokyky,täy­den
elämän'turvaamiseksi: k a n s o i l l e en
J a s a m a l l a m a h d o l l i s u u k s i e n v a r a a m i ­seksi
n i i l l e % ö t y ä , yapaa-aikojensa
vietosta: Josrapaästäan; sopimukseen
aseistariisunnasta^ ";.itulee >. k a i k k i en
h a l U t u s t e n ^ n i i n k a p i t a l i s t i s t e n k u i n
koinmuni$Usten?-= tehtäväksi .tämän
Jfys3TOyksen r a t k a i s u j a ' j o k a i n e n •tu'%
lee, siinä o i m i s t u m a a n , j o s sitä t a h t o o.
Siinä o h ongelman ydin. E m m e v o i
välttää tieteen palvelukseeinme aiset^
tamaa yltäkylläisyyttä^ • J o k o \ se; k ä y ­tetään
sotaraseiden ituotantoon,. mikä
u h k a a meitä tuholla, t a i laadimme
yhdessä suunnitelmani? joka>: avaa
m a h d o l l i s u u d e t - k o k o ihmiskuimalle
taydempaan ja rikkaampaan elä­mään.
4 •
SITÄ
JA
TÄTÄ
J a a - a , poa» Jusee n y t Jo yhdetJ^r-t
o i s t a vuotta lääkäriksi, m u t t a t u s -
k i n p a hänestä koskaan, lääkäriä v a i -
m l s t u u . . . V a l m i s t u i s i n y t edes eläin-lääsäriksi.
J a jos e i hänestä ole
eläinlääkäriksikään, n i i n «iköpäbäa
"hän sentään pärjää sotllaslääkärinäi^
I .'^ HaluaUiinrostaa^feellaiSen herätys;"
k a i o n ; jöSä heiättälsi vain^isäni, m u t . -
t a ' e i m u l t a pei-heen jäseniä;
E i o l e sdlalMa.mutte.meillä oh'^
sedalslä^< j o t k a herättäisivät k a i k ui
mtiut'pes-heen>jä$enet;mutta e l lsään>^
ne.-'-!'' - ' 1 . '.
lon
ii iojen KieitKysymys.
;j;4bulviutm,il?,:jftivanä p l ^ t t y ^ ^B-^
ili^ng:i;sa}^^in4n<vvahm:^^
£Uek3ien kfejikysyppyksia ^ k ^ i t e j l yt
ko^^;»feT§n$5jtd9Ssa o l l : e 9 i r& s p m l t e l -,
iii^^^jfjal9lel^lH3'lVt€WlS9$t^^
j\iiuutama^vi^oc^i};ai^ana^
' iijksiä.^.var-
^ t,,q^onfgren^Jssaik^tfatiin useita S ^ T ,
:^st¥Äsia,[minv sejpsjjus m y j e n j ^ j a -
; kiejgn.jluc;msasj^ .igiji^f^ä^^maajnmr
iiän4f^tqzuanin.i i;ai;i4ik!mte(a ~ vqrten,'
joriE^ l a s k e t a a n o l e v a n 6,6D§,000;;hep;j
la hetkellä s u u r e m p i , k u i n v, 19i4. Yh^
dysVallolssa teollisuustuotanto v, 1954
p y s y i ""samällit t a s o l l a . k u i n v. 1953;'
v a i k k a tuotannöUlsessa" työssä' ^oli
850.000 ; (henkilöä ;vähemmän k u i n v ;
1953; O n Ittökeltu, että k u n : a u t o m a t ir
s o i n t i täydellisesti: toteutetaan. auto-
. teollisuudessa; > v ä h e n i s i %^
den.mä^rä noin>200.000»lla::JOS Y h r
d y s v a l t a i n :JtoJco - t e o l l i s i i u s t u o t a n t o k y -
k y ä . käytettäisiin välttämättömien
§lmtarVikkelden ;tuottamiseen, ' ^ t a r -
vitälsi,,; y h d e n .nUehen;, ;työskennellä
seitsemänivuott^ turvatakseen .Its^-T
leenvja;perfxeelleen kaiken;ravinh«mi^
^ ^ n-^hnavbimistä';.;,
1 ^ ' M€fetö-tuntuu»-—* emmekä me ole va^rmaank^ansiinäa^
i|Ä « . ^ ^ i ^ ^ , ^ ^ ^sia^jCi e^tej^^ yllamaimtussa uutistiedos^
I {'}• 4f|9W§j^fV^'}»^empien ju^kemusten perusteella^tiedäiimej^fettaYhdys-
§ £ ! ^ - ^^jlat haluaäsaadk sijoitetuksi sotavoimiaan.mahdollisimm^
f{i - ^^^^feille. 'Missäänjapäuksessa se ei»^'*usko*'eikä.'iiw^
' I J ^ n minkään avainpaikah tSyttämisBssä. Öttak|iamme "esimerkiksi
WW ' ^ lAtifcaötin'Hiton^euroöppal^^ Eotavoimat, inijikä ovat poikkeuksetta
" *> 1-, ^cHrdysValfalaisten Itenraalien komennossa. - Kaiken tämän, perustalla'-
— .^.^^^^^ ei ole nunkäan paljoa insinöörien ja teknikkojen'•
l^;^utteesUCattadassa;knin siitä; elta^j^^
* ilmeisestikään,Canadan kansallisia'etuja huomioitaisi. , . ^ / ^ ,
*/ .Mutta olettakaamme, että meillä on* tällä kertaa todella puute
k>insmöm«istä^^J
-\l "'^'SKtä^Äisnn siUoih tehdä?
mieliiä;
lä canadalaiset^
i!qiavoimien jäsenet nyt>Euröop3ssavovat.
> ' Sitäpaitsi tiedetään, että Caiiadasta lähtee joka vuosi satoja,
tiuoria, \'asta koulussa leivottuja insinöörejä ja teknikkoja Yhdysvai' ,
töihin sen ;vuoksi kun heillä ei ole täällä, tai <he luulevat ettei hiillä ole
, täällä yhtä hyviä-jnahdollisuirksia. . - ' - „ * * .
Toiselta puolen er ole kviunut-vielä cpontakaan-vuotta siitä k U n '
, sutire^ ja viisaat puhuivat, että opiskelijoita on muka Canadassa liikaa'.
ja ifupesiyat toteuttamaan ohjelmaa, jonka nimenomaistoa tarkoi- .
• tuksena on jarruttaa, eikä edistää, nuorison opiskelumähaolBsuuksiai'*
samaan
Katsottakoon siis*^asiaa miltä' puolelta tahansa,, ^ n a päädytään i
lan lopputuloksen: Insinöörien jä teki^kojen.puUte ei ole todel-^
v i n t o t a r p e i d e n ' tuotannon -kelrittämi-.
sesta. Nämä maat tarvitsevätmlljoor
n i a tonneja l a n n o i t u s a i n e t t a : saadak­seen
r k a r u t m a a n s a ^ jälleen hedelmäl­l
i s i k s i . N e - t a r v i t s e v a t m i l j o o n i a maä-
^talolI^koneita;; J o t k a '^vapauttaisivat
.työläisiä teollisuuden palvelukseen J a
teidsivät mahdolliseksi: maatalouden
l a a j e m m a n kdblf7ksen.;Ne tarvitsevat
myös'-':^e5iyolmalaitoksiav' j o i l l a ' v o i ­t
a i s i i n suurtÄi ' v i r t o j e n töskivolma
o t t a a . ^ y t t d ö n ^asaada''sähkövolmaa
teolUsuudeHe:-' - - -
•;r'Mu£ta : paljon^^ suurisuuntaisemmät
^ u m ä t e l m a t ovat' .toteutettavissa..
A t o m i - i a a u r i n k o e n e r g i a ' o v a t " t e h ­neet*
jb» mahdollisek5l*uusieh ' m a i d e n ,
uusien alueiden ^.lÖrvaksikäytön.-N^^
den'enerigialahteldenravulla v o i t a i s i in
e d m e i k i k s i A ^ l l m e r e n vedestä I r r o l t -
t ä a p o f s s u q l a ^ J a j o h t a a se kastele­m
a a n - ; ^ h a r a n erämaata.
, • S e ^ i f e f b l l s i V h t a a n vaikeampaa k u in
vetypommin -valmistus. - K a i k k i .t^
o l i s i - m ä t f d o l h s^
v a l m i i t a ' t u t u m a a n uutta-, elamänta-
(paa../ S e •,, merkitsee ^ e s i m e r k i k s i , attä
Valkoihoisten o n ymmärrettävä, etteil^^saavutlavan 20,000,000 merkin,.
/j<a^<:^<^renssi8af^ p^hunpt ; Y l e i s k U^
l a i s e n - . - k a n s a n e d u s t a j a i n .. kokouksen
kansaHifluuksien a s i a i n komission p u ­heen
j o h f a j a L i u ^Gerpinglsanol>^^
i d r j a k l e l e n luominen'va'hemmistökänr
saHisiiksfa: v a r t e n , o n s u t u in
selUnen' autonomisten .piirien k a n -
«saUlsen talouden Ja- k u l t t u u r i n Jcehi-tykselle.
Austrafian Yäkiluku
osa äisääntynsrt
Sydney. A ä s t ^ ^ . - ; - ' "IZksistään s i i f -
: t o M s u u d s n 1'£ä'^lymisen k a u t t a k a s ­v
a a ^ A u s t : ^ I a J i '««^Uuku iu>Inr3'.5 ^
4 prbs. yuod^R^a jä--Australian taaUI-
: t u ^ e n s u u n n i t e l m a n a o n s a l l i a n y k y i ­s
e n £iir6)ial[5U.uden;— lÖb.OOO - 120,-
000miodelsä ii-^"jatkiia ; ^ u r ^
d s k s a h vuoden aikana^ ,
. i i S i l r t o l a i s u x i s t ^ a n raatäcassa o n kO"-
k o A u s t r a U a n j k i L l t t u u r i . J a t a v a t myös-Äin
vmuuttumassa;-^Erikoisesti o n . se
p a n t a v a . m e r k i l l e iiiaupolssa joissa ta-^
v a r a ' a j l t e u r o o p p a l a i s t u va
Syrityv^SSfiyäen"' "kautta > lisääntyy
AtKtraiiän fväkttukn nyt^ 200.000
vuodessa j a o t t a m a l l a tämä j a l i ­sääntyvä
-siiHolaisuustouomiolon.a^^^^
iiTJpi siurtolaisuUden m i n i s t e r i H . E .
H o l t , A u s t r a l i a n " - v l k a u v u n v. 1970
Kir|.'S|tan Lmkovich
, ^Torontossa ' k e l l o seitssmän a a m u l ­la:-
m o n i b u l s l a u t o n i - k u l j e t t a j a Tvie^ä
hierooT u n t a ; siltailstään. / A a m i i k i l r ee
eiv&t ole vielä alkaneet. Vleää on
jiok£2en!kin'pimeä Ja^^vaUitsee h i l l i t ty
äänettömyys.
M a t t a e l n i i n C a n a d a VIire a nd
C s b l e ^ h t i o n - • läheUä ;:3fciontoa,;'Lea'r
sldessa- s i j a i t s e v a l l a - t e h t a a l l a . i ^ i e M '
täällä k u u l u u muutamia'^-karkeitakin
s a n o j a ^mn^ lakkolaiset ilmaisevat
miehiuteitaän parffle sadjöle-lakonri-'
k u r i l l e .
l i a k ^ ^ o n korvinimasta päästä, sillä-
Y . W . M u r d o c h , j o k a omistaa yhtiön
Ja j o ' l a o h sormensa .,noin kolmfessa-kymmötassä
muussa yhtiössä, Myttäär
•hyväksaen k a l k k i a ^urinfettnfjaruolsot*
tomiä k e i n o j a ; l a k o n rikkomiseksi- Ja
tyÖl'ai£ten Jakamiseksi e r i l e i r e i h i n .
Kesä:':noin kuusi: v u o t t a ' ennenfcun
s a a t i i n pamstetuksi: -United EleotriOal
W o i f t e r s i m l o G a n a d a ' W i r e n : t eh
le. Ja vieläpä s i t t e n k i n tajrtyi läpi­käydä
n3ljä kuukautta" kestävä l a k ­ko
e n n e n k u i n yhtiö myönsi/eftäMnio
o n perustettu siellä olemaan, j a ' pysy-
'inäan/ S e t a p a h t u i v. 1946.
iKaikkt.paöanlisäyks^
t cvat'!ttflokfeik^.airioastaaty
mUItantt^iysta tdimhmasta
u n i o n s a kautta. (Nykyään a l h a i s in
tpaHcki-bn^^LSä tunnissa m i e h i l l e ^a
! ^ J . 1 9 ' n a i s i l l e .^ MuihM'etuihfax':kÄu-
I l i f V i t " ^ Ö f e k s a n ' tunnin'«ty^päivä^
henk^fekuutiis, 'elate* j a ' k ä h d e M n
s a i tehdä v a i k k a fcuinkä:paljomylläi-ääa^
sainaöa ^ h i t t n a l t t ' ' J a " työpäivä)
v a i h t e l i li'«^''16-'tiinfi*h\ ^ * " f
^^änä-Trtiormä'; 'kun^^euvotfeluafka
l a i i f e s ^ ; yirtW johix) sai^^dähahsä
':&lläi3^n'ajäfuksäl. että ^öläiset--e{-
, feät^ u h k a l l a l^thtyä^-työmaataisfeiUu&'.
K t m ^u-fotteiHti-vMoitään 'atkoH'ät
viime'syyskuussar ja Unfo^^imäitii 'tol-Äitettaväik''
»aÄfcaäänefetykfen -^'kym-'.
menen halivan kiflu'essa,'''tehtaan jiiti^
'i-o r y h t y i tarmokkaaseenvkampanjaan
lakkok'vastaan. M u t t a sijtä h u o l i -
taiatta salaisessa: äänestyksessä työlain
s s t äänestivät: v a l t a v & n y l i v o i m a t s e s ^:
t i l a k o n puolesta.
~: .yht*o. y r i t t i väittää,
etta.äanestyksessä o l i j o t a i n vilpillistä
-^a nUnollen. u n i o toimitti uuden, ää­nestyksen
„joka ei jättänyt jnftäan
epävarmaksi : työlaisiten : mielipiteen
suhteen. . J a m i n a l k o i l a k k o . RyljTdyt.
t i i n jciikkopiketeerauksesn. Se oli
työläisten puolujrtus-: lakonriJdfcomkV
t o i m e n p i t e i t a vastaan.
> Yhtiö päätti a l o i t t a a " t a k a i s i n tyo-lidn"~'
itkkS8n. N o h i :350 — 400 tyoj
l a i s e l l e p u h u t t i m , p u h e l i m i t s e ' ' tai,.j
v l f i i ^ i i t i l n heidän kodeissaan j a keboii»
•tötiljii^llmoiilautumaan.: työhöiir Heltä^
ei-.fcshoitettu kuEcemaan pikettihnjan;
l S p i ' v a a n näyttämään itsensä tyouv
j o h t a j a l l e e n . ' ;
^eostaiherdätluivaittiin- asettaa jälleen i
p a l k k a l i s t a l l e . Ainoastaan noin. 30;
e s i i n t y i .
Täten yhtiö,saattoi myös hafituk-^
sen ' p u i t t-tumaan asiaan: j a lukemaan:
estetucanion, j o n k a p e m s t e a l l a s a l U t i,
t i i n a i n o a s t a a n neljä pikettiä kullekin,'
t e h t a a n p o r t i l l e . J o u l u k u j m : 5 päivänä^
yhtiö järjesti salaisen- kokouksen Roy-^
a r Y o r k .hotellun>, j o s s a m a i m t u t 30
jlTOdasta"saivat $40 lahjuksensa.'.'V„'
Y h ; i o c n myös, yrittänyt levittää i
lfeä^lJtä?»»tulost^;| iBiut?ett'eräskm>.
työlafnen. s a n o i : - ' ^ s U i o l n : k u n joku:
i i y h t y y !laisWuunv^pafempien>
jteldeft ipijolest?; h a i ^ t f .r^avetaanjheti;
' s a n o g i a a i j . p ^ i p a i j p l ^ ' : ) - ' , -
i^Qs5ät% 6V<etucimiq,olJ,ta>yin yhtlptä
i p u c ^ t j j v a t a g ^ l o i ^ i d c f t t i j jjoj^ukmm, lor
,pu}ia-ettia.,työl^ise^ pVlaisly^t .toil^
j a jai-kf^t^isiin neuvotteluja, tyomlms-t
e ^ ^ ^ n a i t p p J j V Ei;hen^yhtIo ei
kuitf;j^aar-j/vasiannut vaan j^^e^^en
lk€hc*j!itÄWpl%la(a^l^%l^9i^^
'•nan -unioa. "
--"VäfetJj liöseJrsi työlaiiet tehostivat t o i -
imintäSfn^tJ^a' sEtä j o h t u i että tehtaan
3feeh«-iri6n9Vi?n lakohrikkuriön luku-
!niä&fä'-''^or laskea etinen •.'vuoden
loppaä'?''-''-^ i .'^ ( •
-«Öahädä' W i r e n työlaisst ovat olleet
mille':f 16 viikkoa lakosSavKova on o l -
I-u-t tie, m u i i t a tsrolaiset ovat oiyos op-p
i n e e f i p k l j o n . Nyt he''taistelavat e t u - '
:jensaT>uo"esta'yha:tannokkaimmto. • :•
SAKSAN (bUAPOLIlSlN
UUDET TEHTÄVÄT
: A I > N : n ' t i e t o t o i m i s t o . levittää :Sa-k-san^^
sm^kiaattisenctasavallan^jpaä-minister^'^;;^
paii]<oasiantoimlstont>^> tie^^^^^^
; d b n a n t q a , j O ( ^ j o n sanottu, että vuor
xLsn a95^^^ouiuku1£ti^l^^
sateäla^^noi^rajapolllä k a n t a a täyden
v a s t u u n -Saksan demolo-aattisen tasa-
;valIanivaltakimnan'raJojen.sekä Ison
B e r l i i n i n u l ^ o U ^ f e n k a a n^
t a ja:;Wtioinaiista sen^jälkeen;,ta
se saif^itsereen nämä tehtaivät N e u -
vostcartneijan joukko-osastoiliä. - i .
Nämä iehtävät s a k s a l a l s ^ e rajaV
pch!siUej:-'sanotaan tledonannossä/von
a n n e t t u - i ^ k s f l - s -demokraattisen t a s a -
•yallan :ja ^NeuvostOliitonrsuhtelta: kos-.
kenran sopimuksen mukaisesti' joka
t u l i v o i m a a n l o k a k u u n 6 pälvanä.1955,
^a sen 'sopäxhjiksen mxikotsestl, j o ka
kodceS' S a k s a n 'demokraatt-sen tasa­v
a l l a n v M t a k u n n a n .rajojen valvon­taa
j a . v a r t i o i n t i a .
I s c n B e r l i i n i n sektorien . r a j o j a val­voo
j a v a r t i o i myöskin saksa'Qinen
rajapolUsi.
: . S a i s a n demokxafatt1sen% t a ^
v a l t a k u n m i n r a j o j e n sekä 'myöskii
- i t e r l i i n i n • : s s k ^ r i r a J o J e n ; .valvonta ja
v a r t i o i n t i t a p a h t u u Saksan-: demok-
• raattl^en; tasaivallan jjeiMstuslailllsteu.';
asettSnusten j a l a k i e n p e r u s t a l l a se­kä
^myöskln-huomloiimalla. s e n >sopI-muksen
: erikoiSasettamUkset; ; joka
koskee LarBl^Berllinissäv imajailevien
lUinskanit E n g l a n n i n - j a - i h i d y B Y a^
Jan Varuskuntien henkilökunnan ja
omaisuuden kuljettamista j a muuta
liikennel/ta. .
— C P R : n tärkein tulolähde on
Coiisolidated :!RCnmg . a n d Ömeltlng
Co. osakkeet; j o i s t a se s a i -viime vuon­na
S$l\ 356,873. CPR omistaa näistä
osakkeista 51.4 prosenttia.
3. ^'d*-
SH?!H¥»:i?««.«i^: maassa
l p
Imen, eikä se, oikeuta tXEUr-linjah {lallinnan^ja käytön IjiovuttaanistaV
amerikkalaisten kenraalien käsiin.-' « . *
Mikäli zn^n{)örei!?ta ja teknikoista on° puutetta, se op kysymys,-
'TMuutäm& vpäivä'sitten t u l i y l l a t -
, t a e n tieto.> että-(ta^iäUi ^länsi-Sak-s
a a n p s d a t m u t ^ n t m e n 1^^
i f e n ^urvalUÄUspäälliikörotto^^
o n ' p a n t u - s y y t t e e s e e n - siitä;!etta^h'kn
äQtol-toisen m £ w ^m
brittiläisine ^ viranomaläBO^^ » e t o ja
V - l ä j a V - " 2 \ l a k e t t l e n ' a i n p u n r a^
tä> n i i n . jettä- b r i t t i l a i f r e t ? * ^^
tiesivät * p o m m i t t a a * niitä.
" T ^ ä ' . s e l l a i s e n a a n ' k u v a a .^likeSsä;
alastömuodessaatt s^,-- k u i n k a p i t ­k
i l l e o n Jo meaäty*
(Nykyisen "Ölttölklsemme"» Länsi-
S a k W ' t o i ä l e s t a , f I o i e e t a u a a oikeus-,
k u u l u s t e l u Jbtäkin yksilö»^ vastaan
cen'S!?yn p e r u n e e l l a , että hän-avusti
vUmeusodaSsä ' l i i t t o l a i s i a m m e ' B r i -
tanniafti'?- * .v- ^ H * : n
rv;
si-Saksaan^yt^-^llalhtsevafc^^voImati--!—
isaksaiaiset^lmperialistit j a Oieldan ta-^
k a n a a n olevat amerikkalafeet — saa'4
.vat>IoiQ>uuB.^asti--.äjaaitahtonsa,-läpl,
n i i n ^ e n n e m n i i i ^ . t a i inyöhemmin iliU-^^
Si uusi. sota^ d e m o k r a a t t i s t a m a a l l -
.manoSaä;-'vaataah,Ja sen,:..p
nostettal^toi;taas. vai^atsfen-rkymmer
•aea vuodeÄ, k u l u t t u a uusi "oikeusj-j
u t t u " j o t a k i n ^ansisklcsalaista vastaan
s i l t a , ettäihän " a v u s t i " Britan-
^nlaa; Cianadaa -^itau:: j o t a k i | i muuta
•liittolaismaata"^. ' -/
>;01koon-:sinäiden'^kanuunvalamisten
kanssa*:ihitCT;t3htoI;:-mutta k u m m a l -
.ta^'se icuitenkm.. t u n t u i sydänalasta
k u n nykyisessä ' " l i i t t o l a i s m a a s s a"
a ; ä n s i - S ^ k s a s ^ -rtipetaan \ -syyttä­mään,
mfipstä, olkoonpa ^än s i t t e n'
Muttsl^ähan ' k a i k e t i ' ' m e , t a v a l l i s et
kuolcvaisetV ymiMnrämin e .niitä V s u i i r
t e n - h e r r o j e n . k o t k o t u k s i a . "
•^Etehneikiksi; k u n ctamäjtsamsiinen
;ituvaUisuu^)äälii£^ö:;Pt
kasi^-rSaksani Öemokrft^^
.valtaa^E-'nUnNSonnin'.(Mni[Ta^ksajni).'
h e r r a t J a n a r r i t k i l j m v a t k u i n , ^ * ^ l s -
t(^yt'Tsiat'V, \, : " " ^ ^ i
M u t t a i ^ t t g n k u n , ^ m ä suu|nms t u ­li^
takaisin;f}ihkai5lv|itkarranrtai,kakf[
s i - ^ q r e s t a i l o s t a . , S i t ^ n h g : ^ y^
v a t r k o k o ^ t i s i a ^ . k u i n l h a \ i i a i .^o^Ksiki^
-aikaa;ikunnes sittemtledoitettUn^ että
heidän ^'suuren Jlonsä a i h e " j ^ OttO
J o h n nimittäin,- o n . p a n t u NS^tee^een
siitä^! että, h än e i ollut^äanToIkein p e ­sunkestävä^
n a t s i ^ • i c o s k a . h a n -avusti
l i i t t o l a i s t a n m i e - Britanidaavv^^^^
maäilniansodan: a i k a n a !
^Kaiken tämän k u k k u r a k s i tali L o n ­toon..
' " I l i e S t a t ^ m a n and 'Nätipn"
j u l k a i s u joka s e l i t t i Ibainniikuun ä.
pnä,/ eUä- Otto* J O b n "on n y t . jk o n
a i n a •oUuti?;Britannian;^,palv^uksessa
o l e v a vftkoiiija. - . » ^
^^]tx^ !,§tatesmaa-julkaisu j u l k a i si
joulukuun 47;; .pziäv.C19^>^:Bonnm^k^
jeenvaättaiansafraposlpbi^ missäs
a s i a ^ j5äUte|tiin Äuraavasti: T" \
4>''Miten' v o l / O ^ maäiiollis&. että
• amöastaan t r i OttO: J o h n 20 : s t a ;(Bit-,:
ler-^västaisesta)salavehkeaijästä' voi
(silloin)^ p a e t a Saksasta? Eikö häntä
. v i e t y eräässävrvaiheessa/vsodim; p u o l i -
välissä,'febtoteifcstf B r i t a n n i a a n , m i s -
.'s&^häni-sai'hyvän v a s t a a n o t o n ? Miksi.
'brittiläiset ^ feuositteUvat häntä t ri
Adenauerille LänsiTSakään uuden por
Eliittisen f jiöliism päälliköksi? Vieläpä
hänen Äififettäinen pakonsa Itä-Ber-
-1IinisÖ?^tehthn,-i^n väitetään; autol-l
ä V m i s ä ' o h hrittiläisöfnumerolaatat.
^ läaJalleleVmnyt^teTjHä, Jota e i ole
v o i t u todeta, m u t t a n ä t ä ' ö n myös v a i ­kea
p u n o t a . että,tritJohn,<)n yi^sin-k
e r t a ^ t l brittiläinen u
j o n k a t o i m i a l a n a o n a ^ o l l u t kpko
jSaksa — n y t k a k s i Satksaa."
K a i k e s t a tästä N e v t r S t a t e s m a n l a u -
i U i :
.^,!?Neuvostoliitolla o n i)piö»ena£betta;
k u n se vetää e s i i n J o h n i n paon^ J a s a ­noo.
et£ä^ tällaista ^ i s i i i u u i i t e l t u s l ' :
l e i n k u n ^ e i l U n i p a n t i i n n e l j än v a l l a n -
yhteiseen hallmtaän V, 1946." -
S a a - n y t s i t t e n nähdä minkälainen
.eöpp^i tulee siitä' oikeusikiiulosti^usta,.
m i h i n o n n i i a t t u Otto JR>hn raahata.
, . Jcdc^tnmiääc^ar' tuntuu^sOtSr^että
^ t a ä ; < m J o s s a k i n nxhuftTlalan/imin
*Tanäcan maassa'^ —^ BSijääläVuxa..'
i i
^mMmm 'imi