Vapaus, April 30, 1963

              / Tiistaina,' huhtik. 30 p. — Tuesday, April 30, 1963
; J N D E P E N D E N f LA8ÖR ORGAN
OE FINNISH O^NADIANS *
(LIBERTY) EstRblished Nov. 6. 1917
Bdltor: W. Eklund Manager: E^Suksl
Tetephones: Office OS. 4-4264 -7 B<Jitortel OS 4-4265
P u b l Ä g Co. Ltd.. imOi^^^Bt. West..8udlnvy. Ontario, <Jan»da.
' • - Mftillhg,addi5ps»; Bp? 6» ' -r- ^
; Adyertisln^ jates upon app^c^tlon. tifjMMjatjlpne' free of chai«e.
Authörl2¥d J S secohd c)a8ö flniall W the Post :Öfftee Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash. '
' ~ TILAUSIflNNAT
Canadassa: 1 vk, $8.00 6 kk. $4.25, USA:ssa:
Suomessa:
1 vk. S9.00 6 kk. 14.80
1 vk; 9.50 6 fck. 5.25
1 «.
5.5
mt^ä0fimGMmi\H i ANGUAGE • PRESS
; Viikon Ituluttua, tarkemmin sanoen toukokuun 10, 11 ja
12 pnä viejietään Vancouverissa yhteisiä "kultahäitä", CSJn
eli Clinton haalin rakentamisen 50-vuotispäivää! Uskomme,
että lehtemme lukijat yhtyvät yksimielisesti toimitukseen,
esittäessämme tämän merkkitapahtuman johdosta sydämelr
lisen onnittelumme Vancouvepin, suomalaisille yleeijsä ja eri­koisesti
Clinton haalista välittömästä vastuussa oleville CSJn
jäs#niile. Samalla toivotamme heille hyvää menestystä ja.
purjetuulta seuraavalle 50-vuotistaipaleelle lähtiessään!
' Mitä kaikkea voisikaan tänaä haali — sejkä ennenkaikkea
sen perustajat ja ylläpitäjät meille kertoa kuluneen 50-vuo- •
tiskaijden tapahtumista ja asioista? Ne ovat olleet työn- ja
toiminnantäyteisiä vuosia» missä Clinton haali on täyttänyt
ne korkeat toiveet ja tavoitteet, joiden innoittamana kansa­laisemme
sen rakensivat kaassallisei^ kulttuuriperintömme
vaalimiseksi ja sikäläisten kansalaistemme yhteisetujen edis.
tämlseksi.
Täijiä merkkipäivänä palautuu mieleemme, että Vancou­ver
on nuoruudestaan huolimatta nopean kasvunsa vuoksi
Canadan kolmaaaneksi suittin ja epäilemättä maanmie yksi
kaikkein nykyaikaisin kaupunki. Viisikymmentä vuo^tta sit­ten,
jolloin Clinton haali perustettiin, oli Vancouverin kau­punki
vas^a 27 vuotta vanha. Vancouverin kaupunki suunni­teltiin
ja perustettiin vasta 1885, siis 78 vuotta sitten. Seu­raavana
vuonna, eli 1886, oli siellä vain 600 asukasta, mutta
Vancouver sai kuitenkin jo silloin kaupungin oikeudet. Ku
teh sanottu, nuoresta iästään huolimatta Vancouver on nyt
luonnonkauneudestaan tunnetun British Columbian maakun­nan,
Pohjois-Amerikan "Sveitsin" suurin, ja samalla koko
Canadan kolmanneksi suurin kaupunki.
Vancouver on tunnettu monesta erikoisuudestaan. Sen
lähiBs 900 eekkerinalan suuruinen Stanley (Park) puisto on
aihteellisestivancouverilaisten ylpeys, Stanley puisto on tun­nettu
ämakin nimellisesti kautta maan. Mutta sen lisäksi
E^nglish Bay Beach kilpailee siellä lujasti Stanley puiston
kanssa. Vancouverissa sijaitsee British Columbian yliopisto
ja suuri määrä muita kouluja. Siellä on nykyaikainen sai­raala,
suuri ja arvokas kirjasto, lähes sata kirkkoa ja koko
Suur-Vancouver huomioiden noin 700,000 työteliästä, tarmo­kasta
ja yleensä edistyksellistä asukasta. Työväenliike —
niin ammattjyfidistysliike'-ja kulttuurijärjestöt kuin myös
työväen poliittiset puolueet^ antavat sieltä monesti edistyk­sellisellä
ohjelmallaan; esimerkkiä maan koko muulle työ­väenliikkeelle.
Jos nyt palautamme uudelleen mieleemme, että Vanr
coiiver perustettiin vasta 78 vuotta sitten, ja että Clinton
haali viettää nyt 50-vuotisjuhlaansa, silloin voimme todeta,
että"päivän sankari" Clinton haali ja siellä toimivat ahke­rat
ihmiset ovat antaneet oman, tosin vaatimattoman^ mutta
silti arvokkaan panoksensa sille kehitykselle ja edistykselle,
jonka johdosta vancouverilaiset, eivätkä ainoastaan vancou-rilaiset,
ovat nyt ylpeitä kaupungistaan. ' i
,: Sadoissa voidaan laskea esim. ne näytelmätilaisuudet,
konsertit ja muut juhlat, joita on Clinton haalilla ollut sikä­läisten
kansalaistemme "henkisen nälän" tyydyttämiseksi ja
moraalitason ylläpitämiseksi, minkä ansiosta sikäläiset kan­salaisemme
ovat voineet oman tärkeän panoksensa antaa
Vancouverin rakentamiseksi, uudistusten ja^reformien saa­vuttamiseksi
ja työväenliikkeen kehittämiseksi, mitä ilman
edial^s olisi nykyaikana kovin hidasta ellei se ole aivan mah-do^^
ta,
f^linton haali on kunnialla täyttänyt ne vaatimukset; mi­tä
«m rakentajat, ylläpitäjät ja huoltajat ovat sille antaneet,
^ancouverilaisilla on siis täysi syy iloiten ja toiverik-kain^
mielin viettää arvokkaan kulttuurikotinsa 50-vuotispäi-väs;::-
, -
^ässä mielessä haluamme onnitella haalin rakentajia,
kalg^attajia ja ylläpitäjiä tänä merkkipäivänä ja toivottaa
heijiän arvokkaalle kulttuurityölleen ja suurille ihanteilleen
mitä parhainta onnea ja menestystä seuraavalle 50-vuotistai-paleelle
lähdettäessä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
V Ilja JB;oiviaa, Sudbury, Ont; täyt-r
ti maanantaina, huhtikuun 29 pnä
50 vuotta.
V Yhdymme 'sukulaisten ja tutta-vaiii
onnentoivotuksiin.
Terrorismi on tuomittava
•^^Liittovaalien aikana ja sen jälkeen sai 9u maakun­nassa
terroristinen toiminta sellaiset mittasuhteet, että se
veö; puoleensa koko kansakunnan "huomion. Sen lisäksi että
terxöristit uhkailivat sekä omaisuuksia että ihmisiä pommeil-lailh*,
viikko sitten lauantaina Montrealissa armeijan värväys-virigston
lähettyvillä, jossakin jätekasassa suoritettu pommi-
'^äjSytys aiheutti jo ihmishengen menetyksen. Iäkäs talon­mies^
William V. 0'Neill, joka nimestään huolimatta on
enemmän ranskalaista kuin brittiläistä alkuperää, menetti
siinä, terroristien vuoksi henkensä. Ilman muuta voidaan
m^os pitää selvänä, että edesvastuu näistä terroriteoista lan­keaa
Quebecin maakunnassa toimivan separatistisen liikkeen
kailiiettavaksi.
;:jTämä separatistinen liike on porvarillisten piirien muo-
^oilama ja johtama protestiliike niitä taloudellisia ja sosiaa­lisia-,
vääryyksiä vastaan, joiden kohteeksi Canadan ranska-lai^
t ovat BNA, eli perustuslain kaikista myönnytyksistä
hiroliThatta joutuneet kärsimään ja joutuvat, vieläkin. Liik-keöa
taistelu muoto, terrori, on myös tyypillisesti porvarilli-sert^
iikkeen yksilöluontoista väkivaltaisuutta, mikä on työ-väi|
nliikkeen piireissä aikoja sitten tuomittu ja tuomitaan
aiiiuf:
-^Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, vettä separatisti­sella
liikkeellä — mikä vaatii Qiiebecin eroamista Canadan
lii^valtiosta ja erillisen Quebecin vvaltakunnan perustamis-ta^-
on melko laajalle ulottuva kannatus Quebecin rans-kagii^
Hsen väestön keskuudessa. Johtuen se nimenomaan
aii^«ttä Canadan ranskalaiset ovat lapsipuolen asemassa
UUSr HALLITUS
Nyt. meillä on jo uusi aivan tuli-terähallrtus,
jonka päämiehen^ ön
Nöbel-palkinnon__ saanut rauhan
mies, joka on niin kova rauhan­puolustaja,
että lupasi ottaa naapu^
limaan kyseenalaiset atomipommit
i'auhaamme suojaamaan. Me. kau­niin
Canadan kansalaiset tietenkin
olejnme hänen hallitustaan tuke­massa
niinkuin oikeus ja kohtuus
vaatii, välittämättä suurista uhrauk­sista
joita olemme tehneet koettar
essamme pitää leipävartaamme
mahdollisimman alhaalla, siinä
asennossa, etteivät ydinaseet sitä
vahingoittaisi. Nyt kuitenkin näyt­tää
siltä, että joudumme vyötä ki­ristämään
jos mielimme pitää hou-surisat
kintuissamme.
Olen jo nyt kuullut jonkun valit­tavan
korkeita veroja sekä myöskin
sitä kuinka huolimattomasti rahaa
käytämme; maksamme kuulema
kaupungissa "liian korkeita palkko­ja
tyhmille 'Oulaisille", jotka eivät
käsitä sitä suurta hyötyä jonka sai­simme
noista meille vahingollisista
atomipommeista, koska niiden 'pai­mentaminen
maksaisi meille niin
kovin vähän, ainoastaan muutama
miljoona dollaria vuodessa. Sehän
•on niin mitättömän pieni summa
kun ajattelemme että sillä voinune
vaikka houkutella naapurimaan vi­holliset
omaan kotiimme, jos sat­tuisi
heille semmoisia löytymään,
ko.ska heidän päämiehehsä on koet-
USAn sotaministerillä
on huikeat omaisuudet
New York. — <KU) — USAn
:paolustu5m|ais(eri ^ Bobert McNa-:
mara joutui aivan äskettäin kio-saUiseii
'huomion kohteeksi-rat­kaistessaan
omalaatuisella tavalla
kahden amerikkalaisen --Jättiläis-monopolin
kiistan uusien hävit­täjien
rakentamisesta USAn i l -
mavoimiUe; Juttu, jota käsiteltiin
myös kongressin sotilaallisten
hankintojen alakomissiossa, pal­jasti
iaajamlttaisen kamppailun,
jota suurmo^opolit käyvät vero­rahojen
jakamisesta. -Samalla se
osoitti millaisia osakke'aaomistaja-iniljonäärejä
USAn hallituksessa
istuu. MarNamara 1,4 miljardin
dollarin arvoisten osakkeittensa
kanssa ei olekaan mikään nappi-kauppias!
^
Juttu sai alkunsa siitä, että USAn
sotaministeriö Robert MacNamaran
suoranaisesta määräyksestä teki mo­nivuotisen
sopimuksen General Dy-namics-
yhtymän kanssa uudentyyp­pisen
hävittäjälentokoneen suunnit­telusta
ja valmistuksesta. "Keikka"-
merkitsi General Dynamicsille 6
miljardin dollarin tuloja muutaman
vuoden sisällä.
Mutta kauppaa ei päätetty yksi­mielisesti.
Joukko USAn sotaminis-teriön,
Pentagonin johtavia miehiä
kannatti tilauksen- antamista
Boeing-yhtymälle, koska - tällä fir­malla,
kuten julkisuuudessa selitet-tii.'!
"on suurempi kokemus sotilas­lentokoneiden
rakentamisessa".
Boeingin kannattajilla oli tukenaan
vielä yhtymän tarjous, joka alitti
General Dynamicsin hinnan puolel­la
miljardilla dollarilla.
Kun MacNamara kuitenkin kai­kista
painavista vastaväitteistä huo­limatta
antoi tilauksen General Dy­namicsille,
ei ollut ihmeellistä, että
sotaministeriön suosikkijärjestel­män-
perusteisiin jo vanhastaan pe­rehtynyt
kongressin alakomitea
tanut löytää keinoja rauhan rakoi- !P^^^!,.^f'^''^^!"^lfL°"!^".f,^"."
lemiseksi, teettämällä uusia ydin-asepesäkkeitä.
Ei muisteta enää Hiroshiman
kohtaloa eikä sen jälkiseurauksia.
Yritetään saada aina vain pienien
kansojen itsemääräämisoikeus ku­kistettu
seurauksista välittämättä.
— Jussi.
voittelusta. Eiväthän ole olleet mi^
tään epätavallisial kaupat, joita
USAn hallituksen jäsenet ovat teh­neet
sen perusteella, minkä firman
osakkeita heillä sattuu olemaan!
Pelastaakseen tällä kerralla mai­neensa
MacNamaran oli pakko le­vittää
osakepaperinsa pöydälle: — radioelektronisia laitteita hankki­van
firman EUayd Radio Corpora-tioniii,
-^.kahden tekstiili- ja kir-joituspiapelriyhtiiön,
j ^ myös brt
kauppasuhteita Pentagonin kanssa;
kahden' koheenrakeimusyhtiöh,: yh­den
yärimetalleita tuottavan yhtiön,
iieljäii öljy-i|rhtiön; Du-pontin k<e^
mialiisen; konsernin canädalaiseii
tytäFyhtlön, ylidentois^^ ulkomaa­laisien:
pankin^^^j^^
jne: Qäakkeita. t^^
tenkään vaatimaton! ^^^^^^ V
Ön^mielehkiintpista havaita, että
suurin-Osa MacNamaran ulkomaa­laisista
sijoituksista lankeaa länsi-säksalaisten
teöllisuusyhtiöiden ja
parikkien osalle. Niiden joukossa
ovat Tflm. kemiallinen Bayer-kbn-serhii
Dresdner Bank, kuulalaakeri-"
tehdas "KaufholfA.G"; joka myy
kuulalaakereita Länsi-Saksan sota-tarviketeöUisuudelle
jne;
Kaiken kaikkiaan MacNamaran
osakkeiden nimellisarvo kohoaa 1,3
miljardiin dollariin ja ne on sijoi­tettu
52 eri yritykseen. Eikä sotami-histerimmö
elämä ole turvaton sii­täkään
hubliniatta,lettä hän jostä-^
kiri syystä nieniettäisi kaikki osak­keensa.
Hänen vanha yhtyriiänsä
Ford maksaa hänelle nimittäin jon­kin
ajan kuluttua\ eläkettä, joka on
16,000 dollaria. Tuleehan sitä sillä­kin
sentään toimeen!
Katsokaa, arvoisat kongressin jäse­net,
minua voidaan syyttää mistä
tahansa. Mutta General Dynamics­in
osakkeita minulla ei ole enkä
saa siis tuloja uuden hävittäjän
tuottamisesta!
SOTAMINISTERIN OSAKKEET
Mutta vaikka MacNamara saattoi
tällä kerralla todistaa syyttömyyten­sä
välittömän oman -edun tavoitte­luun,
ei osakkeiden luettelo muu­ten
jäänyt mitenkään vaatimatto­maksi.
Niistä esitteli yksityiskohta!
sen luettelon eräässä äskeisessä nu­merossaan
amerikkalainen aika­kauslehti
Time.
Sen mukaan Ford-yhtymän hal­linnon
puheenjohtajan paikalta
Pentagoniin siirtynyt Robert Mac­Namara
omistaa 300,000 dollarin ar­vosta
USAn ja eräiden muiden val­tioiden
obligaatioita..
Mutta tämä on vain pikkujuttu;
sillä sotaministerin omaisuuden pää­paino
on yli 40 teollisuus-, kauppa-ja
finanssiyhtymän osakkeissa.
MacNamaralla on neljän suuren
sähköyhtymän, kahden suurpankin
ja vakuutuslaitoksen — mm. tun­netun
Chemical Bank New York
Trustin, joka rahoittaa USAn soti-laskemiallista
teollisuutta nel­jän
koko maata käsittävän tukku­liikkeen
— mm. USAn armeijalle
POHJANTÄHDEN ALTA
Timmins.. ,— Suoriii armas syn­nyin
maa, tuhatjärvinen, niin kai
hyräileväl naapurimme Jenny Kal­lio
ja Orini Heinänen kuri tekevät
Suomi-matkavalmisteluja. Jenny me­nee
kyläilemään siskojensa ja mui­den
^ sukulaistensa luo kesäi}.. hem­peimmäksi
ajaksi, vaan Qnni aikoo
jättää Canadan korvet ja erämaat
ainiaaksi ja mennä viettämään van­huuden
päiviään synnyinmaahansa.
Eipä sitten muuta kuin onnea mat
kaan ja purjetuulta merellä jäme­rillä.
*
Sairauksia täällä on ollut kail^n-laatuista.
On ollut "fluuta^v sydän­kohtauksia
ja loukkaantumisia. Mrs,
Mary Hill on ollut sairaalassa jo
jonkin aikaa valmistumassa leik­kaukselle.
Sitten hänen vävynsä
John Viirre sai sydänkohtauksen ja
on nytliappikammiossa toipumassa, ovat vielä täydessä jäässä, niin ai-.
642 tuomiota
Pakkassäätä, meisätöjden puutetta
ja kolioavia veroja polijolässa
South Porcupine. — Terveisiä
täältä ylämaista pitkästä aikaa.
Täällä eletään sellaista hiljaiseloa
joka johtunee' siitä, että on saatu
taistella pitkän ja kylmän kevään
kynsissä joskin aivan viimepäivät
ovat tuoneet jonkinlaista kesän al-kutuntua
tähän arkipäiväisyyteen;.
Järvet ovat kuitenkin vielä kovassa
jäässä ja metsissä lunta runsaasti.
Tällaista on ilmanala täällä pohjoi­sessa.-
Metsätyöaika alkaa lähestyä ja
miehiä viedään kuorittavia puita te­kemään.
Mutta tällä kertaa näkymät
näillä seudun eivät ole kovinkaan
hyvät Tiedetään tosin, että joitain
yhteiskuntaelämässämme. K a i k k i
poliittiset puolueet ovat tästä asias­ta
jossakin määrin tietoisia ^ mut­ta
vain työväenluokan puolueilla on
siinäkin asiassa johdonmukainen ja
rakentava ohjelma.
Canadan ranskalaisilla täytyy
olla itsemääräämisoikeus omista
asioistaan — aina eroamiseen asti,
jos he niin haluavat Canadan rans^
kalaisilla täytyy olla taloudellisesti,
poliittisesti ja sosiaalisesti täysin
tasa-arvoisel oikeudet ja velvollisuu
det muiden canadalaisten rinnalla.
Jos ei tätä perusoikeutta heidän
kohdaltaan toteutieta, se muodostaa
maaperän, missä kasvaa porvarilli­sen
maail mankatsomu ksen omaavia
separatistisia liikkeitä terroritekoi-neen.
•,
• Toisaalta on työväenliikkeellä
tässä asiassa erikoisvelvollisuuksia
sekä Quebecissa että muualla Cana­dassa.
Työväenliikkeen pitäisi ryh­tyä
toimimaan niin voimaperäisesti
Canadan Tanskalaisten oikeuksien
puolesta ja heitä vastaan kohdistu­vien
vääryyksien korjaamiseksi, et­tä
se vetäisi ranskankieltä puhuvat
canadalaiset riveihin ja veisi siten
maaperän terrorismiin taipuvilta
porvarillisilta liikkeiltä, joiden toi­minta
ei loppujan lopuksikaan voi
mitään muuta' kuin pahentaa asiaa.
Quebecin poliisiviranomaiset ovat
ryhtyneet e r i k o i s toimenpiteisiin
väestön suojaamiseksi terroristeilta.
Se on kuten ollakin pitää. Mutta
Quebecin tilannetta ei'voida käsit­tääksemme
korjata hallinnollisilla
toimenpiteillä eikä.missään tapauk­sessa
yksinomaan poliisitoiminnan
avulla. Siinä vaaditaan päättäviä
poliittisia toimenpiteitä vallitsevien
epäkohtien korjaamiseksi ja Quebe­cin
ranskalaisten tasaarvoisten oi
keuksien takaamiseksi muiden ca­nadalaisten
rinnalla. Sen vähempi
ei nykytilanteessa tyydytä, sen pa­remmin
Canadan ranskalaisia kuin
asiaan perehtyneitä muitakaan, vä­hänkin
oikeamielisiä canadalaisia.
pienempien urakoitsijoiden kämp­piä
aukeaa, mutta tällä paikkakun­nalla
vuosikymmeniä toiminut S. T.
Woollings yhtiö, ei kuulema tänä
kesänä hakkuuta ollenkaan kuorit •
tavia'puita. Tältä puolen tilanne
on siis huono. Jos ei vain vielä sii­hen
tapahdu muutosta jota me toi­vomme
ja ennen kaikkea tuon yh­tiön
entiset työläiset.
Niiden valtiollisten vaalien jäl­keen
on ollut suurimpina puheenai­heina
täkäläiset kunnallisverot.
Kuntien valtuustot ovat pitäneet ko­kouksiaan
ja suunnitelmiaan me­noista
ja tuloista. Mutta menobud­jetit
ovat yleensä suuremmat kuin
edellisinä vuosina ja näinollen on
odotettavissa kunnallisverojen ko­hoamista
kautta linjan.
Tällä meidän valtuustollamme oli
tänä talvena pahanlainen asia edis­tettävänä.
Ensiksikin piti hyväksyä
sivulaki, joka estää koirien vapaana
liikkuminen ilm^n omistajan läsnä­oloa,
eli kuljettamista. Tätä asiaa
valvomaan valitsi valtuusto jonkin­laisen
"koirapoliisin", jonka piti ru­veta
keräämään irtonaisia koiria.
Mies sai tehtävän urakalla ja mak
sun siis sen mukaan kuinka monta
koiraa hän saa kiinni:
Mutta tämän tehtävänsä suoritta­misessa
mies kohtasi suuria vai­keuksia
sillä hän oli kuulema ke­rännyt
koiria omistajien kotipihal­takin.
Ja kuten jokainen käsittää
tässä hommassa mies sai "huonon
nimen", josta seurasi virasta eroa­minen
ja tämän toimen kannatta­mattomana
hylkääminen. Sen jäl­keen
valittiin virkaan toinen hen
kilö jolle valtuusto joutui myöntä­mään
jonlÄnlaisei^ ^pohjapalkan
;'Urakalla" kerääminen hyljättiin
nyt kokonaan. Nyttemmin onkin
asia saanut paremman ja ehkä va­kiintuneemman
olotilan.
Viime viikon torstaina syttyi tu­lipalo
näissä pohjoisen kylissä ai­van
alkuajoilta asuneen kansalai­semme,
Fred Niemen polttopuuva
jassa, jossa oli varastoituna puut
jo ensi talven käyttöä varten. Palo­kunnan
nopean toiminnan tuloksena
voitiin pelastaa tulipalolta Fredin
niihin kuuluva irtaimisto. Mutta
puuvajan ja puiden menetys oli täl­le
iäkkäälle maanmichellcmme suu
ri vahinko.
Palon alkusyytä ei tarkasti tun­neta,
mutta epäilykset ovat sellai­set,
että joku autolla matkustanut
oli heittänyt palavan "savukenat-san",
joka sytytti keväisen kulon pa­lamaan,
ja samalla kuljetti tulen
sanottuun puuvajaan.
Nyt kesän tullen ei osastomme
kokouksia pidetä sunnuntaisin. En­simmäinen
yleinen kuukausikokous
Berliini. — Ihmisoikeuksia Sak­sassa^
suojelevan komitean val­tuuskunta
on käynyt Genevessä
YKn ihmisoikeuksien komission
10. kokouksen johdosta. Valtuus­kunnan
johtajana oli professori
Theodor Brugsch ja jäseninä Bo-delschwinghin
perustaman Ber-naun
Lobetalin Hoffnungsthalin
laitosten johtaja, pastori Karl Pa-gel,
asianajaja, professori Fried­rich
Kaul, Potsdam-Babelsbergin
valtia- ja oikeustieteen akatemian
kansainvälisen oikeuden laitok­sen
dosentti, tohtori jTohannes
Kirsten ja Ihmisoikeuksien komi­tean
virkailija, tohtori Joachim
Noack. •
Valtuuskunnan matkan tarkoituk­sena
oli tiedottaa YKn ihmisoikeuk^
sien komissiolle Länsi-Saksan liit­totasavallassa
tapahtuvasta yleisten
ihmisoikeuksien järjestelmällisestä
loukkaamisesta.
: Fasisminvastustajien, atomisodaur
vastustajien ja muiden oppositiossa
olevien voimien Länsi-Saksan liitto­tasavallassa
tapahtuvasta -vainosta
annettujen asiatietojen tarkoitukse­lla
on tukea YKn komissiota pyrki­myksissä
kansainvälisellä järjeste­lyllä
edistää ja toteuttaa yleinen
ihmisoikeuksien suojelu myös Län­si-
Saksassa.
Tätä tarkoitusta edisti ihmisoike­uksien
komitean muistio, jossa osoi­tettiin
toisaalta hälyttäviä tapauk­sia
L^nsi-Saksan rauhanpuolusta­jien
painostuksesta ja toisaalta fa­sististen
rikollisten suosimisesta.
Muistio sisälsi vahvistuksena ja
täydennyksenä kolme asiakirja-ai­neistoa:
1) Aineisto poliittisista oikeuden-pidetään
tiistai-iltana toukokuun 7
päivänä, kello 7 illalla. Painapa lu­kija
mieleesi tuo aika. Paikka on
suomalainen haali. Siellä muiden
asioiden käsittelyn lisäksi rupatel
laan kahvikupin ääressä. Ja jos ha­luatte,
niin pelataan joku seurapeli-kin.
— H.
käynneistä 22:n kuukauden aikana
Länsi-Saksassa, jolloin atomisodan-vastustajia;
ja - demokraatteja on
642:ssa: tapauksessa tuomittu tai
vangittu kansainvälistä oikeutta ja
perustuslakia loukaten. Aineistossa
todistetaan tämä asiakirjoin.
2) Aineisto 894:n rikollisen nat-situomarin
toiminnasta Länsi-Sak­san
ja Länsi-Berliinin oikeuslaitok­sessa.
Heidän joukossaan 22 laki­miestä
fasistisesta Hitler-Saksan
ylimmästä poikkeustuomioistuimes-ta.
3) Aineisto antisemitismin, rotu­vainon
ja fasistisen rotukiihotuksen
henkiinherättämisestä ja lisäänty­misestä
Länsi-Saksassa.
Matti Koski kaatui liukkaan jääke-
YKn tilki Etelä-
Rhodesian alku-asukasväestölle
Lontoo. —- YK:n Etelä-Rhodesian
asioita käsittelevä alivaliokunta
pyysi viikko sitten maanantainai
Englannin hallitusta korjaamaan
Etelä-Rhodesian nykyistä perustus­lakia
maan afrikkalaiselle väestölle
suosiollisemmaksi, kertoivaat hyvin
asioista perillä olevat englantilaiset
lähteet Lontoossa.
YKn valiokunta teki ehdotuksen­sa
Englannin Keski-Afrikan asioita
käsittelevän ministerin R. A. But­lerin
kanssa hiaanantaina Lontoossa
alkaneissa neuvotteluissa.
Valiokunta on myös ilmoittanut
Butlerille halustaan käydä Salisbu-ryssa
Etelä-Rhodesiassa jonakin
myöhempänä ajankohtana. Kuten
muistettaneen hylkäsi EteläRhode-sian
hallitus äskettäin tällaisen vie-ailun
sillä perusteella, että maan
probleemat eivät kuuluisi YKn
toimivaltaan. . : *
nakin kertoyä^^äälcalastajat. Lumet
ovat tosia«joJ v!&hiin laskeutuneet
vaan sitäkin vielä on. Vaan kyllä sii­tä
kesä tulee Jtoska pääskyset niin
sanovat.
Toinen kesän merkki ja hamnai-suus
on nyt ^äUä Kaupungin lehti
tiedotti, ett^Tyiiieltäviä joutsenia"
on saapunut Dome kaivannon ran­tamille
ehkä lepäämään ja jatkaak­seen
matkaaQsa; liesimispailsoille.
Ihmeellisen postimerkin sain mi­nä.
Siinä bn• faaineri, lapsi sylissä,'
vierellä on viljan tähkä ja sen alla
kirjoitus, "Nälkä pois, Finland."
Sehän on ilonaihe jos Suomen kan­sa
pääsee vihdoinkin hyvinvointiin
ja selviää,nälästä, kuten postimer­kin
symbooliijulistaa. Suomenkin
kansa on saanut monet pyynnöt, ra
koukset ja vaatimukset esittää sekä
lukemattomat taistelut käydä pyr­kiessään
"nalan poistamiseen". Mai­nio
ajatus! Siis "Nälkä pois".—O.L.
Kennedy Irlantiin
Washington. — Presidentti Ken­nedy
käy Irlannissa, esi-isiensä ko­timaassa
sen jälkeen kun hän on ke­säkuussa
vieraillut Italiassa ja Län­si-
Saksassa, ilmoitti Valkoinen talo.
Presidentin Euroopan matka ta­pahtuu
todennäköisesti kesäkuun
jälkipuolella. Parhaillaan jäirjes-tellään
myös presidentin matkaa
Länsi-Berliiniin.
PAPERIRAHASTOON ON
NYT SAATU $1783.51
Lehtlemme Vapauden ja Liekin paperirahastoon saapui jälleen
kymmenkunta lahjoitusta, mukaanlukien CSJ:uMcIntoshin osaston lah­joitus
ja niiden katteeksi kaunis rahasumma $72.00. Suurkiitos, lahjoit­tajat!
Aikaisemmin Vapaudessa ja Liekissä julkaistut summat huomioiden
on sanomalehtirahastoon, mihin tarkoitukseen on lehtiliikkeemme varat­tava
yli $2,600, tähän mennessä saapunut $1.783.51. Lahjoituksia saapui
nyt eri puolilta maata seuraavasti:. ^
Ystävät, Sudbury, Ont., lahjoittavat edesmenneen Mary Män­nyn
muistolle $ 4.00
Impi ja Einar Miihönen, Azilda, Ont. 3.00
Helmi ja A. Kaipainen, Toronto. Ont. ^ 3 . 00
Kerttu ja Otto Hautala, Toronto, Ont. 4.00
Sandra ja Frank, Whitefish, Ont. 2.00
Aino ja Arvi Lahti, Sudbury, Ont. 2.00
Akseli Kakkuri, Sudbuf^, Ont. .......-...,.^.1..^.........^ 2.00
August Suojoki, Estalre, Ont. 5.0O
Kalle Mäenpää, Garson, Ont. ___________ 5.00
Matti Hakkarainen, Counaught Statlon, Ont., lähettää CSJ:n
Mclutosh Springsin osaston lahjoituksen 40.00
(Tämä on loppusumma myydystä haalista >
Ida ja Vilho Hakanen, North Bay, Ont. 2.00
Viisi kuukautta
4 neliömetrin
koekamniibssa!
Washington. — 36-vuotias Whil-den
Breen,' joka on toiminut koe­kaniinina
tulevia avaruusmiesten
pitkiä lentomatkoja varten, pääsi
torstaina pois neljä neliömetrin suu­ruisesta
koekammiostaan, jossa hän
oli viettänyt vUsl 1 kuukautta; ;
Breen astui' kammioon marras­kuun
17. päivänä; vain muutamia
kuukausia sen? jälkeen kun hän oli
mennyt naimisiin. Tuosta päivästä
lähtien kukaan ei voinut käydä hän­tä
tapaamassa ja hänen yhteytensä
ulkomaailmaan : olivat joksepi^kin
olemattomat. Häneen pidettiin kui­tenkin
yhteyttä television avulla.^
ja niin hän saattoi välittää aika
join tietoja häntä seuranneille tie­demiehille.
Viiden kuukauden erakkokauden-'^
aikana hän kirjoitti kirjan ja maa­lasi
muutamia tauluja. Toisinaan
hänellä taas.joli tilaisuus kuluttaa ai­kaansa
kuimt^leiAalla äänilevyjä.
Marylandin* yliopiston psykolo­gian
laitoksen edustajana sanoi tri
Jack Finley ilmoittaessaan kokeen
lopettamisesta, että Breen on erin-omai.
sessa kunnossa ja että hänelle
tehdään parhaillaan lääketieteelli­siä
kokeita.
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu
Liekin lahjoittikset
Yhteensä
72.00
1,684.01
1,756.01
27.50
$1,783.51
Lahden .talosortumalla ' •
surullinen jälkiseuraus
L a h t i . L a h d e s s a pitkänäperjan­taina
sortup^h; 9-kerroksisen asuin­talon
pääurakoitsija, rakennusmes-~
tari Erkki Melkko löydettiin maa­nantaina
puolenpäivän jälkeen hu­kuttautuneena
Hollolan Arkiomaan
järveen. ^
Rakennusmestari Melkko oli pois­tunut
aamulla kodistaan. Kun hän
ei odotettM,na^-aikana palannut takai­sin,
hälytti Bän'eh vaimonsa poliisin,
joka aloitti välittömästi etsinnän."
Puolenpäivän jälkeen poliisi löysi
rakennusmest^ari <Melkon Hollolasta
Arkiomaan järvestä -avantoon hu­kuttautuneena.
Häneltä jäi'vaimo ja kolme lasta.'
PÄIVÄN PAKINA
Etsikää niin te löydätte
Rippikoulun penkillä istuessamme
—- ja siitä on kulunut monta vai­herikasta
vuotta — meille poikavii
kareille opetettiin otsikossa maini­tun
virkkeen yhteydessä sellaista­kin,
että "kolkuttajille avataan"
jne.\ •• • •/•• • - 1 . • ,
Mutta vasta nyt saimme havainto-opetusta
siitä, että etsiminen voi
todella johtaa löytämiseen^ vaikka
ehkä hieman odottamattomalla ta­valla.
Meidän mielessämme on kahden
hoUantilaispapin — kaksosia ovat
kuulema vaikka asuvatkin eri mais
sa — ilmestys eli ennustus ja sen
perusteella suoritettu etsintä ja
"löytäminen". Viime viikon alussa
julkaistussa erään torontolaisen
päivälehden uutistiedoissa esiteltiin
asia näin:
"Lancaster, -r- Eräs hollantilais-pappi
pyysi. eil^en helikopteria ja
veneitä voidakseen etsiä veljensä
tytärtä kahden muun hoUantilais­papin
ennustettua, että tyttö, löy­detään
kuolleena jostakin hyljätys­tä
hökkelistä joen rannalta, täältä
koilliseen. w=
"Rev. John Verkuylen tuli tänne
Cuykin seminaarista. Hollannista,
maaliskuun alkupuolella, liittyäk­seen
17 vuotiaan veljensätyttären
Inoke Verkuylen etsin|ään. Hän oli
kolmisen kuukautta sitten kadonnut
tästä yhdyskunnasta mikä sijaitsee
17 mailia Cornwallin itäpuolella
(Ontariossa)."
Kuten huomataan, tämän neitosen
etsintä perustui "kahden hollanti
laispapin ennustukseen", että tyttö
löytyy kuolleena jne. Mutta mer­killepantavaa
on, että näiden en­nustajien
eli hollantilaisten tietäjä-pappien
nimiä ei julkaistu. Olivat
peijoonit liian varovaisia yksilökun-niastaan!
Mutta kun usko on luja, niin
ennustusten mukaan on tietenkin
toimittava.
Lainatkaamme kuitenkin hieman
lisää mainitusta uutistiedosta.
" . . . Noin 200 henkilöä liittyi
sunnuntaina pappiin ja kadoksissa-olevan
tytön vanhempiin, mr. ja
mrs. Maiinus Verkuyleniin• suori­tettaessaan
tuloksetta etsintöjä joki-rannikoilla,
metsästä, hyljätyistä
rakennuksista ja farmitaloista tä­män
paikkakunnan ja Ottawan vä­lillä.
"Tytön vanhemmat sanovat ar­velleensa,
että tyttö karkasi kotoa
mennäkseen naimisiin . . ,
"Isä (pappi) Verkuylen sanoi
kuitenkin, että häti haluaa jatkaa
etsintää, mikä sai alkunsa kahden
papin (kaksosten) ennustusten.in­noittamana.
Yksi ennustuksen teh
neistä papeista on Hollannissa pap-piseminaarissa,
toinen (USATssa)
Fort Waynessa, Ind. Kumman­kin
kak.soisvelipapi;i kerrotaan sa­noneen,
että kadonnut tyttö tullaan
löytämään 60 — 100 mailin etäi­syydestä
perhefarmista koilliseen."
Suurin otsikoin julkaistussa uu-tistiedossa
kerrottiin edelleen, että
tytön etsinnän piti "ennustuksen"
perusteella alkaa "kivihiilikasasta,
minkä' ympärillä on hyljätty aitta,
sieltä tietä alas kauppakeskuksen
ohi, palaneen talon,ohi ja sieltä
lentokentälle missä on vihreä len­tokone".
Kaiken vakuudeksi sanottiin, että
kysymys on asiantuntijaennuätajis-ta,
sillä näiden "hollantilaisten kak-spispappien
kei-rotaan auttaneen
HollanninlSaksan rajalla kadoksissa
olleen pojan etsintää vuosia sit­ten".'
Vaikka kaksoispappien ennustuk­sen
avulla saatiin etsintään nimeltä
mainittu kolmas- pappi ja hänen
kanssaan parisataa "uskovaista",
niin poliisien sanottiin kuitenkin
pysytellen ;vähän kauempana kuin
käsivarren.; ulottuman päässä koko
hommasta.
' Mutta kun oikein kovin etsitään,
niin löytyyhän;sitä jQtakin.
Niinpä meille kerrottiin CP:n
uutisliedossa — myös viime viikol-.
la- ja vain parin päivän kuluttua
ylläkerrotusta — "Rev. John Ver­kuylen,
joka matkusti Hollannista
asti Cornvvallin lähettyville etsi­mään
n-v^tlasta veljensä tyttöä,
joka on ollufi.kodistaan kateissa lä­hes
3 kuukiäuttäV sanoi tänään, että
hän on saanut ko. tytöltä puhelin­soiton.
"Isä Verkuylen sanoi saaneensa
Ineke Verkuyleniltä keskiviikkona
puhelinsoiton Sault Ste. Mariosta...
ja hän on tehnyt tarpeelliset jär­jestelyt
saadakseen tavata tyttöä
Sen pituinen se.
Ja kun loppu on hyvin, niin kaik­ki
muukin lienee silloin hyvin —
mukaanlukien kaksoispappien en­nustus
s e ^ ^ ^ ^ ^ perusteejOa, su<)i]^i-tettii,
jetsintä.'".löyt^ine^ii'V <
Iin aikana iufn pahoin että on olltlS» \
jo nelisen viikkoa sairaalassa. Matti 1
kulkee jo kainalosauvain varassa jo- !
ten hän, pääsee''pian pois nautti- .'
maan kesän ihanuudesta.^ Toivon
teille kaikille 0 l | | i s |a kotiinpaluuta. -
Huhut kertoo että paikkakunnan •
suurin kuIt^lyantoHoUinger ali |
kaa jo ehtyä e^ta^koeporaukset eivät >
tuota tyydyttäviä tuloksia..Sama yh- \
tiö^ myi alkuaikoina noin 45—57 •
vuotta sitten työläisille rakennettu- \
ja huoneita. joita < on monen -monta^'
katuneliötä. Rakennukset on kuule- \
m^ sitten piirrettävä pois. _ '
Tänään näin pääskyjä. Sen pitäisi
olla varman kesän merkin kun pääs- |
kyset saapuvat ja-,eihän se muualla - v
enää tähän' aikaan vuodesta olekaan '
ihme, vaan täällä Pohjantähden alla I
se tuntuu^ähän aikaiselle. Järvet
•^1
f
'•liSittllKSil