Vapaus, February 19, 1963

              \Sivu 2 Tiistaina,I.helmik. 19 p — Tuesday, Feb. 19, 1963' |jJkÖtiuffflfl
V A P A U S
(LipERTY)
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH C A N A D I A N S :
EsUblished Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund V Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 - E d i t o r i a l OS 4-4265
Published thrice weeklv: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co: Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appllcation. translations free ot charge.
Authorized as second cass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage m cash.
• TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USAissa;
- 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
I vk. 9.50 6 kk. .5.25
M . n , b a r c , ,se G A N AD IA N LAN G U AG E ^ PR ESS
D I E F ^ N B A K E R EI O L E A M E R I K K A V A S T A N EN
Tosiasia tietenkin on, että pääministeri Diefenbaker. ei suinkaan
ole amerikkavastainen. Hän on uskollisesti toteuttanut sitä integraa-tio-
ohjplmaa, mikä maamme vahingoksi aloitettiin heti sodan jälkeen
liberaalipuolueen johdolla. Sen johdosta maamme teollisuuslaitoksista
on jo toinen puoli amerikkalaisten rahamiesten kontrollissa. Sen joh­dosta
on maamme sidottu poliittisesti ja sotilaallisesti Yhdysvaltain
vaaralliseen ulkopolitiikkaan siinä määrin, että se peloittaa jo itse
pääministeriäkin.
Mr. Diefenbakerin "amerikkavastaisuus" on vain siinä kun hän
haluaisi muodollisesti Canadan hallitukselle oikeuden itse päätää, mil­l
o in ja millä tavoin se suostuu Washingtonin painostukseen ydin-latausten
vastanottamiseksi Canadaan. Se on canadalaisuutta kaikkein
lievimmässä muodossa, se tunnustettakoon!
C A N A D A L A I S U U S EI OL E " A M E R I K K A V A S T A I S U U T T A " ~
- Mutta mistä alkaen on ollut tai tullut "amerikkavastaisuudeksi"
se jos puhutaan Canadan itsemääräämisoikeudesta — tai Englannin
ja muiden maiden itsemääräämisoikeudesta?
Loppujen lopuksi on kysyttävä, mistä ja millä tavalla on Wash-
Thgton saanut oikeuden antaa.' marssimääräyksiä"Canadalle j a muille
itsenäisille maille?
Työväen ehdokkaiden ja työväenliikkeen velvollisuus näissä vaa­leissa
on huolehtia siitä, että tulevissa vaaleissa keskustellaan sekä
Canadan itsemääräämisoikeuksista että siitä, miksi kansakunta ci ha­lua,
emmekä huoli jenkkien ydinaseita! - -
Puhuminen Canadan oikeuksista itse päättää kansallisista asiois­taan,
ei ole amerikikavastaisuutta! Puhuminen jenkkien ydinaseiden
vastaanottamista vastaan ei liioin ole amerikkavastaisuutta, vaan Ca­nadan
kansallisetujen ja koko ihmiskuntaa koskevan rauhanasian
puolustamista!
Mikäli Wäshingtonin herrojen korvat eivät kestä puhua Canadan
itsemääräämisoikeuksien puolesta ja jenkkikenfaalien "marssimää-räyksiä"
vastaan, niin sille me emme kansakuntana mahda mitään.
Tosiasia nimittäin on, että näissä vaaleissa on pantava Canadan val­tion
ja kansan edut etualalle, huolimatta lainkaan siitä, tykkäävätkö
Washingtonin hallitusherrat siitä; tai eivätkö tykkää. ' ^
Siksi on välttämätöntä huolehtia myös siitä,'että näissä vaaleissa
valitaan mahdollisimman paljon työväenehdokkaita — pääasiassa
Uuden demokraattisen puolueen miehiä ja naisia sekä heidän rinnal­leen
ja tuekseen muutamia kommunisteja ja muita — sillä loppukä­dessä
on asia niin, .että kansakunnan etuja puolustaa loppuun asti
historian nykyvaiheessa vain työväenluokka ja sen edustajat,.
Se "amerikkalaisvastaisuus"
Me tavalliset canadalaiset pulliaiset olemme viimeaikoina saaneet
kosolta varoituksia, kehoituksia j a neuvoja niistä 'vaaroista", mitä
"amerikkalaisuusvastaisuus" kuulema meille kansakuntana voi aiheut-
.taa.: •• •• .. • • _ .•. •
Amerikkalaiset kenraalit voivat tulla tänne j a pitää canadalais-vastaisia
puheita siinä mielessä, että maamme hallitus voitaisiin pa­kottaa
vastaanottamaan jenkkien ydinaseita.
Aiperikkalaiset poliitikot voivat uhkailla meitä kansakuntana, et-
.tä tuho meidät kuitenkin perii huolimatta siitä, otammeko näitä ydin­aseita'tai
emmekö ota. .
Amerikkalaiset propagandistit kirjoittavat julkeita häväistysjut-tuja
pääministeristämme ja lukevat meille kansakuntana " l a k i a ja oi­keutta"
ikäänkuin Canada olisi sittenkin Yhdysvaltain 51. osavaltio.
Mutta jos tällä puolen rajaa sanotaan, että meilläkin pitäisi olla
jotakin sanomista maamme asioista — niin se leimataan 'amerikka-laisuusvastaisuudeksi"
josta ei kuulema kunnian kukko laula!
JENKKIMIELISTÄ " K U O R O L A U L U A"
Tässä on joitakin esimerkkejä tästä eriskummallisesta jarjen-juoksusta
— otettu umpimähkään, ensiksi käsiin tulleista näitä asioita
koskettelevista leikkeleistä:
'Upper Canada-lakiyhdistyksen rahastonhoitaja Joseph Sedgwick
joka on kannattanut toi-ypuoluetta 46 vuotta, kehotti konsei-vatiiveja
nimittämään ehdokkaita, jotka tulevat käymään rehellistä vaalitais­telua.
Hän sanoi, että Yhdysvaltoja vastaan kohdistetut vaalitunnuk­set
olisi jätettävä Kuuban pääministeri F i d e l Castrolle.
"Globe and M a i l i l l e lähettämässään kirjeessä . . . Sedgwick sanoo
ettei hän voi omantunnonsyistä tukea Diefenbakerin ehdokkaita . . .
mutta, hän voi tukea konservatiivien lippua kantavia ehdokkaita, jotka
' linjoittuvat puolustusministeri (entineA) Douglas Harknessin . .
puolelle . . . " (Clobe and M a i l in uutinen).
Pääministeri Diefenbaker on siis sekä amerikkalaisvastainen että
"epärehellinen" — siksi kun hän ei suinpäin ole suostunut vastaan­ottamaan
jenkkien ydinaseita ja alistunut muutenkin tottelemaan
WaslHngtonista annettuja "marssimääräyksiä".
(t|^.jWashingtonissa uutistiedossa, helmik. 6 pnä sanotaan Cana­dan
haUituski-iisin kohdalta: USAn diplomaatit kokoontuvat har­kitsemaan,'
että nostelttaako tuleva vaalikampanja uuden amerikka-
: laisuu^vaätäisen aallon Canadassa . . Washington Post sanoi uutis­palstallaan:''
Pitkän päälle, n i in uskovat monet virlcailijat, Canadan ja
Yhdysvaltain suhteet paranevat avomielisemmästä keskustelusta.
Mutta myrskyinen lyhyen tähtäimen tulos, joka on n i in selvästi näh­tävissä,
vahvistaa vanhaa varoitusta perheriitaan sekaantumisesta ...''
Toronto Daily Star on pitänyt jatkuvaa rummutusta siitä " v a a ­rasta"
mitä '"amerikkavastaisuus" meille kansakuntana kuulema ai­heuttaa.
Sen yksi johtava' kirjeenvaihtaja esitteli helmikuun 6 pnä
tätä kantaa seuraavasti:
"John Diefenbaker on jo leikkinyt amerikkavastaisella tulella . . .
Työntääkö hän nyt Canadan vaalitaisteluun loimuavan amerikkavas-taisuuden
hengessä? . . .
"Mutta mr. Diefenbak;er rupesi kuulemaan kotiääniä. Konsei-va-.
tiiviset sanomalehdet reagoivat nopeasti. . . Amerikkavastaista värivi-vahdusta
on ollut hänen vaalikampanjoissaan 1957 j a 1958. Hän väit­teli
sitä vuoden 1962 kampanjassa sen loppusuoralle saakka . .;. Kair
kesta huolimatta hän sukelsi siihen nopeasti. Amerikan tunkeutumi­nen
(Canadan a s i o i h i n ^ V.) hän sanoi, on laadultaan sellaista 'ettei
sitä voida, sanoin oikeuttaa' . . . nähdään tuleeko pääministeri omak­sumaan
tämän varallisen amerikkavastaisuuden johtolangakseen . . ."
Washington. — Yhdysvaltain pre­sidentti
John Kennedy vakuutti viit
me viikon torstai-iltana Euroopalle,
että hänellä ei ole mitään aikomus­ta
vähentää Yhdysvaltain armeijan
Euroopassa olevia taisteluyksikköjä.
Hän vahvisti kuitenkin samanaikai
sesti tiedon siitä, että noin 15,000
tukijoukkdihin kuuluvaa sotilasta
tullaan kbiiuttamaan ja mainitsi,
että heidän kotiuttamisensa alkoi
muutama kuukausi sitten.
"Meillä on vielä kuusi divisioonaa
•ja aiommepitää ne niin kauan
kunnes euroopalaiset haluavat mei­dän
poistavan joukkomme. Mikään
Euroopan maa ei ole kuitenkaan
osoittanut haluavansa tällaista siir­toa",
. sanoi presidenttriehdistökon-ferenssissa.
Presidentti Kennedy huomautti
erikoisesti^ että Länsi-Saksan pai*la-ii
Jätkä juöMeukoffia"
YUäölevalla • otsikolla kirjoitti
Suomen laajinunin leviävän työväen
päivälehden^ Kansan: Uutiset-Iehden
pakinoitsija " T a a v e t t i " ' viime? maa­nantaisessa
pakinassaan suomalais­ten
työläisten rellastuksesta j a siitä
johtuvasta inflaation vaarasta —
mikä laulu on hyvin tuttu tälläkin
—• noin nimeensä: • • <
Oikeistolaisesti arvokas. Suomen
Kuvalehtikin on huomannut, että
suomalaiset palkkatyöläiset ovat
jälleen liikekannalla palkkojensa
puolesta. Tuoa havainnon tehtyääii
lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa
valitettiin katkerasti rahan arvon
huonontumista, inflaatiota:
Miten olemme joutuneet. sille, le­veälle
tielle, joka on vienyt rahan­arvon
huonontumiseen j a valtionta­loutemme,
rappioitumiseen? Se joh­tuu
kansamme eräästä huonosta
luonteenominaisuudesta, nimittäin
tuhlaavaisuudesta. Kestämme kyllä
mentissa pidetyt puheet eivät tuo- sisukkaasti vaikeuksia ja tyydym-neet
i l m i sitä, että saksaaliset tunti­sivat
turvallisuutensa taatuksi ilman
Yhdysvaltain läsnäoloa.
Hän sanoi myös, että Neuvostoliit-ti
ei tällä hetkellä uhkaa niin i l ­meisesti
Berliiniä kuin muutamia
kuukausia sitten. Viitaten lännen
leirissä esiintyneisiin erimielisyyk­siin
presidentti sanoi: ''Mitä voittoa'
sitten saimmekin yrittäessämme vä­hentää
tätä uhkaa, saamme .maksaa
siitä kartuttamalla on\ia ongelmiam­me".
Mutta jos tämä uhka on jälleen
edessämme, länsiliitto on oleva yh­tenäinen",
lisäsi Kennedy luottavai­sesti.
•
Presidentti kumosi tiedot siitä,
että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto
aikovat aloittaa jälleen Berliinin,ky­symyksen
ratkaisua koskevat kes
kustelut.
^iä ansioita" se on ruvennut rällää­mään:
mokinmuijat tekevät pullaa
kaksi kertaa kuukaudessa ja särpi­vät
mielettömästi^ kahvia, metsä-työmiehet
polttavat 'holokki-Sai-maata"
kessun asemesta, tehdastyö-
Iäisten muijat ostelevat jopa uusia
talvitakkeja ja panevat kersojaan
heri-ojen kouluihin j a pienviljelijät
— saamarit' eivät enää-^dy Saari­järven
Paavon konsteibin, vaan vaa­tivat
valtiolta katokorvauksia. In­flaatio
sellaisesta seuraa .
Vakuudeksi Suomen Kuvalehti
vielä mainostaa valtiovarainministe­riä,
tervahöyry-Karttusta j a Suomen
Pankin pääjohtajaa, Klaus Warista.
Nämä kaverit nimittäin jälleen, lau­lelivat
yhteisestä' laulukirjastaan,
muutamia säkeistöjä veronkorotuk­sista
» j a muista kauheuksista, jotka
seuraavat, kun palkkojen takia on
ruvettu rikuneeraamaan.
Se on kummallinen asia tuo i n ­flaatio.
Suomen kansalle'^ se on jo
me, jos on pakko, vaikka pettuun, hyvin tuttu monen kymmenen vuo-mutta
jos on saatu ylimääräisiä an- jden ajalta. Oikeastaan se on naker-sioita,
n i i n 'jätkä ajaa pirssillä j a i reilut markkaamme niin kauan kuin
juo Meukoffia'."
Noin porskuttelee Suomen Kuva­lehti
j a sanoo vielä puhuvansa Teu­vo
Auran suulla ,hänen v i i s i vuotta
sitten pitämäänsä puhetta siteerail-len.
Suomen Kuvalehden — j a miksei
Teuvo A u r a n k i n — logiikan mukaan
"pirssillä" ajo j a "Meukoffih" juo­minen
on sellainen oikeus^ joka ei
kuulu "jätkälle". Jos jätkä-ajaa
pirssillä ja juo herrojen konjakkia,
n i in s i l l o in tulee inflaatio . . . *
Se on sitten kansamme huonojen
luonteenominaisuuksien vika. Huo­noja
luonteenominaisuuksia saa olla
vain rahamiehillä, mutta ei " j ä t ­killä".
Kun kansa on saanut "ylimääräi-markka
on ollut olemassa. Sitä
kummaa ovat katselleet sekä pat-iniunat
että pankinjohtajat ja taval
liset pulliaisetkin, tosin kukin vä
hän eri kantilla olevan veräjän
raosta. Inflaation seurauksena ovat
kymmenet tuhannet palkkatyöläiset
j a pienviljelijät menettäneet hiellf
j a vaivalla keräämiensä pienten
säästöjen arvon, \akuutuksenotta
j i en vakuutusmaksut ovat menneet
kuin hohtimet kaivoon, palkat ovat
Kirjeitä
A A R R E A I T TA
Monella sellaisella'paikkakunnal­l
a . . jossa on Suomalaisen -Järjestön
haali, on myöskin suomalainen kir­jasto.
. Kuinka moni paikkakuiuian
asukas on käyttänyt näitä kirjastoja
hyväkseen. Kaikki varmaankin tie­tävät
sen, että, nämä kirjastot ovat
vapaasti käytettävissä kaikille suo­malaisille.
On niissä englanninkie­listäkin
kirjallisuutta, jota sopii lai­nata.
' ' _ :
'Mitkään muut säännöt eivät lai­naajaa
sido kuin se, että kirjoja on
pidettävä hyvin, mutta sehän on
jokaiselle aikuiselle itsestään selvä
asia. Kirjaa saa pitää kaksi viikkoa
lainauspäivästä litkien ja vasta y li
ajasta peiitään niin pieni korvaus,
ettei sellaisella pikkurahalla saa
edes postimerkkiäkään.
Kerran viikossa on kirjastossa s i ­tä
varten henkilö, joka neuvoo ja
ohjaa kirjojen lainaajia ja siellä on
myöskin nähtävinä luettelot, joiden
mukaan on hyvä valita mieleistään
luettavaa. •... . ;
Kuinka suMret aarteet avautuvat^
kasm.-^ivan iknalseksii k i r j o j en ys*
taville - suomalaisen järjestön kirf
jastosia. josta hän saa viedä luke­mista
'kotiinsa joutohetkiensä hu­viksi
j a hyödyksi. Kuulee joskus sa
nottavaht--että "silmät eivät kestä
USA purkaa
ohjusailustoja
Ankara. — Turkkilainen lekti
"Cumburiyet" tiedoitti viime viikbl
l a . että '•Jupiter"-ohjusten lähetys-alustoja
puretaan parhaillaan Incir
l i k i n lentotukikohdalla Etelä-Tur
kissa. .
Tiedon mukaan purkaminen aloi
lettiin viime viikon torstaina ame­rikkalaisten
teknikkojen valvonnas
sa. jotka saapuivat T u r k k i i n viime
viikolla.
Asioista perillä olevat turkkilai­set
j a amerikkalaiset piirit kieltäy­tyivät
lausumasta mitään uutisen
johdosta, joka seurasi aikaisempia
asiaa koskevia tietoja. Niiden mu­kaan
Yhdysvallat on päättänyt ve
tää pois maasta lähetettävät Jupiter-ohjukset
Turkista ' j a Italiasta ja
korvata ne Välimerelle sijoitetuilla
lukemista", mutta
voivat tuntikaupalla istua katsele?
massa TV:täi sSe,. j o s mikään, on
omiaan pilaamaan silmät.
Sudburyn Suomalaisen Järjestön |
lainakirjasto on avoinna joka keski ;
viikkoilta kello 7—S j a ystävällinen |
henkilö odottaa siellä kirjojen lai- j
naaiia. Älkää antako hänen istua !
siellä yksinään, vaan menkää häntä <
katsomaan jo ensi keskiviikkona, j
siitä hän ilahtuu ja te saatte sieltä j
mukaanne vaikkapa hauskan matka-1
kirjan etelän mailta, jonka lämmös-;
sä on mieluisa viettää talvisia ilta-hetkiä.
— Lukija.
sea,wm.aot» hh<e>nr.kiri:liöKt« s, uk_c U,u sveneillä, ,'j•6«' tka on Varustet- tu Polans-ohjuksilla.
aina kompuroineet hintojen jäljes­sä
jne.
- Inflaation ovat ;siis maksaneet ta­valliset
työtätekevät ihmiset, mutta
jonkun tai jpidenkin on pitänyt
hyötyäkin inflaatioista. Koettakaapa
arvata, ketkä ovat hyötyneet?
. A i v a n •. oikein, rahamiehet ovat
hyötyneet. Raha kun kuulemma on
sellaista, että se p y r k i i toisen rahan
luokse. Luulisimme, että. hyyj^o. suu­r
i osa niiden uusie?:; tehdasraken­nusten
ja uusien koneiden aryosta,
joita maahamme on viime Muosien
ja vuosikymmenien aikana ^hankittu,
on maksettu juuri inflaation avulla.
Toisin sanoen niillä säästöillä, hen^
Icivakuutusrahoilla ja maksamatto-n
i l l a palkoilla, joiden on sanottu
menneen inflaation suuhun.
Rahamiehille inflaatio on ystävä
ja köyhälle vihollinen. Suomen K u ­valehtikin
pelottelee tavallisia ih­misiä
inflaatiolla nyt siksi kun
palkkaliikkeet ovat käynnissä.
Mutta inflaatio ei r i i pu palkoista,
/aan palkat inflaatiosta. Inflaation
/uoksi palkat tavallisesti. jäävät
aikeen ja sen vuoksi: niitä on kor­jattava
sanokoonpa Suomen Kuva­lehti
mitä tahansa. .
Y8täv3rystilaisuus
Kiinan
lähetystössä
Moskova. — Kiinan Moskovan
suurlänetystössä järjestettiin viime
torstaina ystävyystilaisuus joka oli
omistettu Neuvostoliiton ja Kiinan
ystävyyssopimuksen 13. vuosippäi-välle.
Tilaisuudessa puhuivat ulko­ministeri
A. Gromyko ja suurlähet­tiläs
Pan Tsy-lie.
Tervehtiessään vieraita. Kiinan
suurlähettiläs totesi K i i n a n hallituk­sen
j a K i i n a n kansan pitävän suu
\ssa arvossa molempien maiden
kansojen ystävyyttä ja yhteenkuulu­vaisuutta:
Sopimuksella on tärkeä
•nerkitys taistelussa Yhdysvaltain
johtamaa imperialistien aggressio-ja
sotapolitiikkaa vastaan.
A. Gromyko korosti puheessaan,
että ystävyys Neuvostoliiton ja K i i ­nan
kaikkien sosialististen kanso­j
en välillä tulee säilymään. Neuvos­toihmiset
uskovat lujasti, että Neu­vostoliiton
ja Kiinan ystävyys ja yh­teistyö
tulee lujittumaan ja kehitty­mään
edistäen täten- komniunismin
rakentamista molemmissa maissa.
.London, r - i Labourin vastavalittu
johtaja Harold WiUon sanoi en
simmäisessä ' lehdistökonferenssis­saan;
viime viikon torstai-iltana ai­kovansa
jatkaa Hugh Gaitskellin
politiikkaa.
Wilson selitti, että hänen tärkein
tehtävänsä oh johtaa työväenpuolue
voittoon tulevissa vaaleissa. Hän toi­voi
lisäksi voivansa- vierailla Mos­kovassa,
JOS hänen edeltäjälleen esi­tetty
kutsu Itohdistetaan myös hä­nelle.
Lisäksi Wilson toivoi saavan^
^sk kohdata myös: Yhdysvaltojen joh­tavat
miehet.—, . , ; ,
• Wilson; j o k a äänestyksessä sai 144«
ääntä kilpailijansa-George;Browiiin
103 vastaan, k o r o s t i ^ - i a b o p l n sei-•
sovan-vakaasti NATO:n takana". ;
K A L A V A I LINTU?
L o n i o l t .— Englannin sanomaleh­det
pitävät Harold Wilsonin valitse­mista
työväenpuolueen johtajaksi
voittona puolueen vasemmistosiivel-le.
Useimmat sanomalehdet ovat
kuitenkin sitä mieltä, että entinen
"varjohallituksen" ulkoministeri
edustaa yhtenäistä puoluetta.
Arvovaltainen Times k i r j o i t t i , että
Wilson sai eniten kannatusta vasem­mistolta
ja Brown taas puolueen oi-keistosiiveltä,
mikä on itsestään sei
vää. RalkaisevalSSnet" tulivat k u i -
tcnkin^ keskustasta^; lis^ä Timeä.
• TJ<i)vaenpuolueen Daily Herai^
kirjoittaa, että Wilson noudatta^/!,
Gaitskellin linjaa. " E i - tule.tapahtu­maan
mitään suunnanmuutosta-va- . ';
sempaan". toteaa lehti. . ^ ,. .
Konservatiivinen Daily-Telegtjipii
kirjoittaa mm; "Jos Wiisonista seu­raavissa
yleisissä vaaleissa" .tulee '
Englannin pääministeri^' hän ^ ei- -QljS ' '
oleva ainoastaan maan miiorin^p^S-;
ministeri Wimam P i t t i n jälkeen,*''
joka.kuoli vuonna; 1806, vaan::myi|s <
yksi maan älykkäimnUstä pä^ii^äiis^"
tereitä — seikka; joka^ on lasketjta-va
hänen edukseen ja* koko kansan
eduksi, vaikka o n melkein epäbriti e r ­inäistä
sanoa siten;" : ;
Kommunistinen Daily Workrt*
kirjoitta^. ''Wilson tuomitaan teko­jensa
mukaan. Jos hän nyt kohoaa
tapahtumien tasolle ja osoittaa rohr .
keutta poikkeamalla entisestä' poli- •
dikasta, tämä merkitse^ suurta kan­natusta
työväen asialle." ' v
Liberaalinen Guardian kommen­toi
Wilsonin voittoa sanoen, että •
'hänen politiikkansa vastaa toclen-'
näköisesti paremmin presidentt^^
Kennedyn politiikkaa kuin päänii^'''
nisteri .Harold Macmillanin omaksth- -
ma politiikka on vastanut." '
T S H E K K O S L O V A K IA
VAROITTI R A N S K AA
Praha; — Tshekokslovakian Rahs- taan näiden kansojen yst^vyys^ taot-"
^ , . J a sitten Kalle sanoi; että olen
I n i in snampanjaa ja tuijotti minuun
lasittunein silmin. ,'
kalle antaman nootin sisältö julkais­tiin
viime perjantaina ulkominis­teriössä.
Nootissa Tshekkoslovakia
kehottaa Ranskaa iri-ottautumaan
militaristisen Saksan hyökkäyssuun­nitelmista.
Nootissa sanottiin Sak­san
valmistelevan sotaa j a yrittävän
saada haltuunsa ydinaseita.
Tshekkoslovakian hallitus huo
mautti katsovansa aiheelliseksi tuo­da
j u l k i ne vaaralliset seuraukset,
joita j s i an nykyisestä tilasta saattaa-o
l la kansainvälisille suhteille ja en
'nen kaikkea Ranskan j a Tshekkos­lovakian
välisille suhteille.
.•I
Nootissa sanottiin vielä, että Rans­kan
hallituksen aikomus lähettää
hyökkäysvaunudivisioona lähelle
Tshekkoslovakian rajaa on vihamie­linen
teko Tshekkoslovakian tasa­valtaa
kohtaan. •
Tshekkoslovakian kansaa ja Rans­kan
kansaa yhdistäVät pitkäaikaiset
ystävyyssiteet. sanotaan' nootissa;
Taistelussa yhteistä vihollista vas-
Ennen asi 2-4, miksi
nyt 8-10 tarkastusta?
Moskova.—- Maanalaiset ydinrä-jäytykset
eivät voi edistää Geneven
neuvotteluja, sanoo Pravdan tark­k
a i l i ja Victor Majevski. Räjäyttäes-sään
vdinlaitteita Nevadassa USA
uhkaa avoimesti saattaa 17 valtiona
komitean työn tyhjäksi. -
Majevskin artikkeli, jonka Prav^
da julkaisee otsikolla Ä'Niistä, jotka
räjäyttävät ydinkokeiden kieltämis­tä
koskevia neuvotteluja", on omis­tettu
17 valtion aseistariisuntakomi
tean työn uudistamiselle. .
Tarkkailija palauttaa mieliin, että
USAn edustajan ottama asenne äs­kettäisissä
New Y o r k i n ja Washing-tonin
ydinaseneuvotteluissa on joh­tanut
nämä neuvottelut umpiku­jaan.
Neuvottelut alkoivat mitä suo-tuisimpien
mahdollisuuksien valli­tessa.
Neuvostoliiton asenne oli
selvä. Neuvostoliiton hallitus oletti
USAn olevan valmis sopimaan tästä
tärkeästä ongelmasta, koska Neu­vostoliitto
oli ottanut huomioon
USAn asentaen tarkastuksen suh­teen.
Neuvostoliitto, jota ohjaavat rau­han
j a kan;sojen turvallisuuden edut.
o l i tehnyt kaikkensa tämän toiveik­kuudella
odotetun sopimuksen ai­kaansaamiseksi.
Valitettavaksi USA
ei ole tehnyt mitään näiden neu­vottelujen
edistämiseksi; vaan päin
vastoin, perääntynyt. Entinen USAn
Geneven neuvottelujen edustaja Ar­t
h u r ' D e a n selitti kahden tai nel­jän
vuotuisen tarkastuksen riittä­vän.
Nyi U S A on ryhtynyt vaati­maan
8—10 tarkastusta. Aikaisem­min
USA vaati tarkastusalueen
kooksi 200—-500 neliökilometriä.
Nyt halutaan suurentaa tätä aluet­ta
700—800 neliökilometriksi. Sen
sijaan, että USA hakisi edellytyksiä
sopimukselle pääkysymyksissä se on
yrittänyt ohjata asian toisarvoisten
teknillisten yksityiskohtien tarkas­teluun.
Kuten tunnettua syyllistyi USAn
edustaja Foster tahdottimuuksiin,
mikä ei osoita neuvotteluissa voi^
maa eikä asenteiden vakuuttavuutta
vaan niiden heikkoutta. Hän sanoi:
—^Tarvitseeko tulla valtameren ta­kaa,
jos kerran neuvostoliittolainen
osapuoli pysyy, asemissaan^ Nämä
Fosterin sanat samoinkuin hänen
väitteensä, joiden: mukaan Neuvos^
toliitto ei ole esittänyt mitään uut­ta
neuvotteluissa sai ansaitsemansa
vastauksen.
Jo s i l l o in o l i selvää, että amerik­kalaisen
edustajan tökeröllä käytr
täytymisellä oli yksi ainoa päämää­rä:
tehdä neuvottelut tyhjiksi ja
tällä lavoin helpottaa USAn suun­nitelmien
maanalaisten kokeilujen
toteuttamista Nevadassa. Olosuhteis­sa,
joissa U S A ydinräjaytyksiä val­mistellessaan
tietoisesti .hautaisi
neuvottelut, Neuvostoliitto ei voinut
asettaa itseään, valheelliseen ase­maan
jatkamalla neuvotteluja.
Ryhtyessään neuvotteluihin neu­vostohallitus
oletti, että 17 valtion
komitean työn alkaessa uudelleen
Genevessä kyetään selvittämään tär­keimmät
kysymykset ja tekemään
komitealle selkoa siitä, että tie so
pimuksen solmimiseen on auki. Tä­hän-
e i onnistuttu pääsemään. Näis­sä
oloissa, ottaen huomioon USAn
edustajain törkeät hyökkäilyt, Neuf
vostoliiton valtuuskunnan on pakko
lopettaa neuvottelut ja siirtää ne
17 vallan komiteaan.
Edelleen tarkkailija toteaa, että
uudistamalla maanalaiset räjähdyk­set
USA on osoittanut, mikä heitä
johti heidän suhtautumisessaan
Neuvostoliiton uusiin ehdotuksiin.
Kaikesta päätellen USA e i halua
ydinasekokeiden kieltämistä j a an­taa
jopa uuden sysäyksen kiihkeälle
aseistautumiselle ottaen itselleen
koko vastuun sellaisen toiminnan
seurauksista.
t i in jlujaksi j a se sinetöitiin yhdessä
vuiodatetulla verellä; Näiden sanka­rien
sekä Lidicen. j a Oradourin
marttyyrien muisto varoittaa Länsi-
Saksan' militarismin vaarasta. Rans-'.";^-'
kan hallitus ei kuitenkaan näy'huo­maavan
Varoitusta - j a .luopuu y h ^ - —^
teisistä tshekkoslovakialais-ransHST"
laisista perinteistä yhtyen liittohat
lituksen hyökkäyssuunitelmiin. ' r ^
Ranskan hallitusta kehotettiin otV
lamaan huomioon nootissa esitetyt'-*"
näkökannat ja estämään aäian jat­kuva
kehittyminen vakavaan suun-. ^.^
taan^sekä eroamaan Saksan milita
risfisi^ta suunnitelmista. • " ^
SITÄ
J A tÄTÄ
EHKÄ OLI SYYTÄKIN
Nuori rakastunut ttue$ ajeli "iMr t
sikka pohjassa" ja tyttö vieneliätm ;
läpi maisemiep sellaisella vauhdll-1
la; ettei paremmasta apua. Iki-ihas-tuneeiia
hän puhkesi -puhumaan
morsiäifnelleen: . • i-
Eikö olekin suurenmoista, eikö
o l e k i a hienoa kiitää näin läpi tei­den
Ä ja'j: kujien. Minä suorastaan
tunnen kuinka veri sykkii suonissav
n i ! Etkö^^sinäkin ole iloinen, että
elät?
- ^ I l o i n e n ? Niin tietenkin, mutta
pikemminkin olen hämmästynyt, v .
J O H T A JA
Kennedyn tytär: "Itä tuuttui tiitä kun Kuuballa oli raketteja ja tiitä kun Canadalla ei ollut."
Mikd on johtaja? Mies jolla on
luja päättäväisyys ja järkähtämä­tön
kyky ajaa päätöksensä lävitse.
Tämä johtaja o l i sellainen mies.
— Erottakaa t u o mies; hän sanoi
myymälänhoitajalle. Hänet on pot­kaistava
heti pellolle. .>..
— Mutta johtaja, sanoi myymä­länhoitaja,
hänhän ei ole edes liikr
keen palveluksessa.
^ ^~e'ei vaikuta asiaan. Ottakaa '
hänet palvelukseen^ maksakaa v i i - ^
kon palkka j a erottakaa. Hänet oh
erotettava. .'^
PÄIVÄN PAKINA
"Ostefaanko sika säkissä?"
Jos teille tai meille tarjotaan os­tettavaksi
'sikaa säkissä", niin, että
emme tiedä onko se laiha karjui tai
lihava emakko, sellaisen: myymä-miehen
käsketään mennä " n i i n pit­källe
missä pippuria kasvaa".
Kukaan ei halua ostaa sikaa säkis­sä.
Mutta siitä huolimatta on merkke­jä
siitä, että liberaalipuolue — jota
nyt mainostetaan täällä armaassa
maassamme ainoana jenkkien ja ca
nadalaisten rahamiesten luottamus­ta
nauttivana poliittisena poppoona
— tulee kaupistelemaan meille sä
kissa ostettavaksi sellaista "sikaa",
ettei sen olemuksesta ole mitään
muuta varmuutta kuin se, ettei sitä
söisi sikakaan kiljumatta.
Kysymys on tietenkin ^sekä ydin­aseiden
vastaanottamisest^cttä van­hojen
lahamiespuolueiden rehelli­syydestä
tai oikeammin viimeksi­mainitun
seikan puutteesta.
Meille tullaan suuren rahan ja
jenkkipollitikkojen toimesta juurta
jaksaen selittämään kuinka epäre­hellinen
ja epäluotettava vanha to-rypuolue
nyt on.
Meidän mieliimme palautetaan
torypuolueen loistavat puheet Ca­nadan
talouden kasvusta j a voimas­ta
kesäkuun vaalien edellä, ja
myös se. miten heti vaalien jälkeen
hallituksen oli muutettava nuottia
ja selitettävä; että nyt onkin tur­vauduttava
erikoiseen niukkuus-tai
kitupiikkiohjelmaan, jos mielim­me
kansakuntana vararikon välttää.
— M e i l l e ; muistutetaan, miten van­han
Torypuolueen toimesta selitet
tiin hallituskriisin puhkeamisen päi­vinä,
että sen pai lamautin jäsenten
ryhmäkokouksessa vallitsi 0'ttawas-sa
täydellinen yksimielisyys "halle­lujaa
kuoron" hengessä; mutta heli
.sen jälkeen erosi Diefenbakerin hal­lituksesta
eräitä kiihkeimpiä jenkki-politiikan
kannattajia. '
• Kaiken tämän tavoitteena ja'tar­koituksena
on osoittaa; ettäjpäämii
nisteri Diefenbakerin ja hänen sa­naansa
"ei voida" kerta kaikkiaan
luottaa niin kauan kuin hän kiel­täytyy
ilman muuta vastaanottamas­ta
jenkkien ydinlatauksia.
Toista on kuitenkin liberaalipuo­lueen
Mooseksen, Lester B. Pear­sonin
kohdalta. Unhoitettuja ja an­teeksiannettuja
ovat hänen monet
veriruskeat syntinsä, jopa sekin,
että hänkin on ainakin sanoissa vas-^
tustanut vielä muutama kuukausi
sitten ydinlatausten vastaanottamis­ta
—^ sillä nyt mr. Pearson kannat­taa
ja vaatii jenkkien ydinasesiden
vastanotfamista. Se on sellainen
taikatemppu, jonka edessä kaikki
pienemmät " s y n n i t " jäävät unho­laan.
Jenkien ydinaseiden vastaanotta­misen
vuoksi tullaan mr. Pearsonia
luultavasti mainostamaan '"rehelli­senä
Lesterina", jotta voidaan hä­nen
kaikki vastustajansa leimata
''epärehellisyyden".poltinraudalla.
Ja mr. Pearson on antanut jo
oivan esimerkin esimerkillisestä re­hellisyydestään.
Saatuaan kaiketi
uudet ohjeet kaii(kien pyhimmästä;
tarkoitamnie Washingtonista, Lester
B. Pearson lyhtyi ydinaseiden vas
taanottamisen kannattajaksi. - Hän
ja hänen läheisenimät luutnanttinsa
ovat moneen T; kertaan julistaneet,
että jos Liberaalipuolue tulee vali­tuksi,
7Silloin "kunnioitetaan" tory­puolueen
sopimuksia" Yhdysvaltain
hallituksen kanssa j a otetaan ydin­latauksia
Canadan maan kamaralle.
Mutta suuresta rehellisyydestään
huolimatta mr. Pearson, ei ilmeises­tikään
luota asiansa oikeudenmu­kaisuuteen,
koska hänen kerrottiin
viime viikolla esittäneen seuraavan­laisia
viisauksia:
" L i b e r a a l i p u o l u e e n johtaja Les
ter Peai-son sanoi tänään, että hä­nellä
on ajatuksia Canadan uudesta;
puolustusohjelmasta, mutta antoi
ymmärtää, että hän pitää ne (tie
tonsa - K) omana tietonaan vjia-l
i e n y l i . . . " Stanley WestaUi Globe
and Mailin kirjeenvaihtaja, Ottawan
kirjeessään.)
Toisin sanoen, mr. Pearson toi­voo,
että canadalaiset ostaisivat tu­levissa
vaaleissa "sian s8kissS'V m i ­käli
on puhe
kein tärkeimmästä
että suostummeko me kansakuntana
va.staanottamaan jenklcien ydinla­tauksia.
Häii jbn itse tästä asiasta puhunut'
j a tehnyt kantansa täysin tiettä­väkö;
^ M u t t a m r . P e a s o n ei. antaisi
samamdista puhe- - j a v keskustelu-oikeutta
tästä tuiki tärkeästä, asiasta
tavallisille kansalaisille. Liberaaleja
olisi kuulema äänestettävä vain sen
vuoksi, että miiutakaai^ keinoa.' ei
ole vahhojen puolueiden vuoiipjfir-jestyksen
säilyttämiseksi s i l l o in jös
tolrypUolueen hallitus ttUee nyt vä-^
litsijain .puhnifsemisen'perusteella
köykälselcäi havaituksi. ;
hte uskomme kuitenkin, että inr.
Pearson ei saa sikaansa myydyksi
säkissä. Uskomme nimittäin, että
Canadan kansa tulee vaatimaan,
koko '^markkinaväen" nähtäväksi/
minkälainen otus hänen pussinsa
pdhlälla on, j a se vaatimus tulee-kasvamäan
n i i n voimakkaaksi, eti§!j
Lester-poikaa voi ruveta epäilyttä- ~
m^än.kokö sikakauppa. . ,
;Jokatapau^essa> toivomme mitä
yoimakkaiikta'^ vastatuulta kaikille
niijte' poliitikoille, jotka joko j u l -
kisesti\tai salaa-ovat jenkkien ydin-latausten
vastaanottamisen kannal­la
ja; navakkaa l[>urjetuulta puo-ly^
fh^y^istä huoUmatte kaikiU^,-!
niil^l^^Mulokkaille. jotka vastustavätT
ydiii^faiusten- , .vfij^taanottemista.
vaa^vat^toimenpit^i^^jf --^
näideii vAalien. kalk-t
ä s t ä , a s i a s t a ; e U ; s i i t f c l ^^
• . » •
' . ^ »
• • ;•
• t
• «
• .
äii
nm i
i:
•f
Wmmm