Vapaus, June 11, 1921

              yilsdokyii olemme saaneet tiion odotetun Vapauden Soihdun Tällä Icertaa se oh arvokkain kaikista kesäjulkaisulsta* Kesällä jokainen haluaa arvokasta ke?e.
impää lukemista. Sellaista saa Vapauden-Soihdusta. Siksi jokaisen pitää hanldcia se itselleen ja tutustua siinä olemiin erinomaisiin kirjotuks^^ ^rvokj^aisu
kuviin, joita erikoisesti olemme Soihtua varten hankkineet Vapauden asiamies-armeija, sen ystävät, kaikki raatajat; metsissä, kaupungeissa ja maanvOjelysalueiUa hy
kentelevät työläiset! Ryhtykää täydellä tarmolla levittämään Vapa^uden-Soihtua. Tilatkaa sitä konttoristamme tukuttain ja myykää sitä kaikkialla. Jos paikkakuM
lanne ei ole sUle otettu älauksia, niin tehkää se heti tai tilatkaa Uman, että haette asiamiestä. Yksityisetkin voivat sitä levittää pyytämällä konttoristamme tilauslistoja k
ohjeita. Sen hinta, on vaan 35 senttiä kappale ja asiamiehiOe annamme tavallisen asiamiespalkMon. Tarmolla siis jokainen levittämään Soihtua. Odotamme tilauksia m
rissa tukuissa. Se joka ei ole hankkmut itselleen Vapauden-Soihtua on menettänyt paljon, siksi arvokas on sen sisältö. Toimeen siis toverit Levitköön Vapauden-Soihin
jokaiseen suomalaiseen työläistöllim ja joka-ainoalle työläiselle Canadassa. TUatkaa osotteella Vapaus, Box 69, Sudbury, Ont . ^
ia
V VAPAUS'
' Canadan snomalaisen tySvaestön
f äänenkannattaja, ilmestyy Sudbn-i^
jyssa, Ont, joka tiistai, torstai
koantai. '
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
~ VAPAUS
(Liberty)
The only Olgan of Finnish Work.
los in Canada. Published in Sna»
l a i y , Ont, cvery Tuesday; Thoreday
«md Satnrday.. . "
Advcrtising ratcB 60c per col.
Ineh. Mioimom eharge for single
iceertion 7(ie. IHscount on standing
«sÄverttsemcnt The Vapana Is the
bestr^vertising,medium among the
Pinniflh Feople in Canada.
Smotashints 50c palstatnaisalta.
Alin hinta kertailmotnksesta 76c.
—Koolemanilmotttkset $2.00 (mufg.
tovSn)fist& 50c kultakin Iisaksi).
Kihlaus» ja avfol. ilm(|t alin hinta
$2.00, .nimenmtiQtosiUn. (muuten
Jenin' avioliittoilmotusten yhteydessä
^,00 kerta. Avioeroilm. $2.00
k&tA (2 kertaa $8.00.SyntjnnS^
ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tleto>
i s osoteilmotukset >$i.00 kerta (8
kertaa $2.00) ~ Kaikista ilmotnk.
loista ci olo B•o plrouBta,' tule<>
«ahan. seurata »ukond. "
> ; T I 1 U A U S H I N N A T : i
' ' Canadaan yksi vk. '$4.00, puoli
%h $2.26, kolnfe kk. $ 1 . 6 0 y k s i
Mt.7Sc., /
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
ik, $6.60, puoli vk. $3.00 ja kolme
>L $1.76,,
, Tilaukflla, Joita'ei seurto taho. ei
tölIä föiittamasn, paitsi asiamiesten
j joilla on takaukset ' ' \
^ ' Vapatiden konttori ja toimitus on
, liberty BuUding, Loroe St^ Pul^c-
'lin.1038. • .
, PostioBote: Box 69, Sudbury, Ont
' ^03' ette milloin tahansa saa vas-tb^
pta en^mäiseda Mrieeseehnepklr*
1 jottakao^ uudollMnt
'"^5. V/iaJSNASl!0,''!ilU{eenholtaja.
'Regifitered *t the Post Oliice D6-
lutttment, Ottawa, as second. cjass
«oattcr.;,,. , , , ^ i
V©|apdei| Soihtu'
Vapauden jnhannusjulkabtt «Va-
; pauden Soihtu III» on nyt valmis.
, Soihtua läheietäSn vissi m&^rä ny^f-tavaksi
ja jaettavaksi kaikille Vapau
äen asiamiehille» Yksityiset tilaa<
Ist-volvat^lähettöS, tilauksensa-auo.
raan Vapauden konttoriin. Soihdun
liinta on 36* senttiä ja l&hetetfiän se
oämallä hinnalla Yhdysvaltoihin ja
^ Suomeen;- Tilatkaa Soihtu itsellen-ne,
sukulaisillenne, ja tuttavillenne«
Mftllman (Viljatuotanto ei ole vi#«
2^n ennen sotaa vallitsevalla nor­maalitasolla.
Yhdysvallat, Canada,
Argentiina ja Auatraalia ovat kyllä-
Idn yläpuolella eimen' sotaa vallitse-
Iraa tasoa, uutta Venäjä Ja keski-Eu
Topan maat ovat paljon alempana vii
jatttotantoon nähden kuin ennen so­taa.
Eteläisissä osissa maapalloa,
xniss^^ viljankorjuuaika on jouluk. 1
puta.tammik. 31 p ' ^ , Austraalia
on suorin viljan tuottaja, lähettäen
'uloa tammik. huhtik. 1 piään tätnä
vuonna 29,400,000 bu., samalla kun
Aigentänalla on 120,000,000 bu. yli-
^tuotanto ja on se lahett viljaa ulos
tämän vuoden sadosta 17,720,000
bashelia. Argentiinan vähäinen ulos-
[vientl johtuu siitä, huomauttaa Yh­dysvaltain
viljamarkkinalebti, että se
on odottanut viljan hinnan kohoa-säistä;
Intiassa, Johtuen kuivuudes-
;ta^ on viljasato, joka korjattiin ton-kok.
alalla» sangen pieni tänä vuon-
, na, joten se ei kykene lähettämään
viljaa ulkonuu8ille\iarkkinoille.
' Sama Yhds^ltain viljamarkkina
lehti kertoo, että Yhdysvalloissa ja
Canädassä on viljan ylijäämä sHnä
xsäänn vähentynyt että heinäk. 1 p.
i^blois-Amerikan mantereen vilja-
' v a r ^ t ovat tuskin puolta sotaa en^
tien Vallitsevista normaalivarastoista.
Bumanialla ^on varastossa 93,000,-
000 basheliäi csitävaitoin .kun sillä
ennen sotaa tavallisesti oli samaan
ä%aan. 174,000,000 bushelia, varas-
,tol/pienuus johtuen suuresti pienen­tyneistä
kylvöistä.
. Viljatno^nto,suurissa viljan osto-
. ma^s^a ei ole vls^ä palautunut ennen
; fiotaa vallitsevalle ^tasolle • muualla
'Mi-.:
paitsi Yhdistyneessä kuningaskun*
nassa. Eikä mydskään tuontiviljan
kulutus ole entisellä normaalitasol­la,
paitai Yhdistyneessä kuningas­kunnassa.
Ranskassa ollaan lähesty
mässä normaalista kulutusta, mutta
se el tuota vielä viljaa yhtä suuressa
määrin kuin ennen sotaa^ ollen sen
kylvät 8,000,000 eekkerin alaa pie­nemmät
Ranskassa tuonti viljaan
nähden on ollut jo isuurtk, mutta ei
kuitenkaan lielä normaalista.
Saksan tuonti viljaan nähden tänä
vuonna on noin 76 prosenttia normaa
lista ja Belgian noin 60 prosenttia.
Suuret kylvopellot, mitkä Yhdys­valloissa,
Canadassa; Aostraaliassa ja
Argentiinassa ilmestyivät sodan ai­kana,
ovat nyt suuresti vähentymäs­sä,
Joskin vielä suuremmat kuin en­nen
sotaa. Kun Venäjä on pois^fuur
ten viljan ulosvientimaitten joukos­ta
^ ja pysynee ehkä vielä parin vuo­den
ajan, niin arvelevat viljamarkki-nain
tietotoimbtot, ettei johonkin
vuoteen voi mailmassa syntyä suu­rempaa
viljan ylijäämää, vaikkakin
otetaan-huomioon että'monissa Eu-ropanmaiesa
viljan kulutus on paljon
alle normaalitasoa. Intia ei voi tänä
vuonna lähettää viljaa ulos, päinvas­toin
joutunee ehkä ostamaan.
Näin ollen voi olla hjlvinkin nial|-
dolUsta, että seuraavien vuosien.&«
jalla käy mailmän syomäviljavarastot
sangen niukaksi, ja ;fceinottelijoilIa
on 4va tilaisuus kehittää, keinote-kotoen,
viljapub, pidättämällä aitä
varastoissa, tarkotuksella sitten kis­koa
viljasta suunnattoman korkeat
hinnat, kansojen hädänalaista tilaa
hyväkseen käytlSmällä.
Hoskelaisuus ja valtiol-listen
,yaiikien' ^ vapa-'.
auttaminen Suo-messa
\^
Huomattava-^milärä Suomen sisäl­lissodan
aikana, ja sen jälkeen vangi­tulta
tySläisiä viruu Suomen «ValkV
hallituksen» surkean kutuisissa van-kilakomeroissa.
Heidän tilansa siel­tä
on tavallista kurjempi mikäli saa­mistamme
tiedoista olemitie voineet
lättää. Suomen VflVankjimouksel-iinen
tyBväenaincs, sen vasemmisto-sosialistit
ja muut inhimillistä sääliä
tuntevat parempiosaisiinkin lukeuttt-v/
kt faeiikilSt ovat kerta toisensa po­raan
lausuneet pahebumisensa mois
ta kidutusta, vastaan, jota minkään
maan historia ei tunne lukuunotta­matta
Unkaria. Suomen työväenpuo­lue
niinikään on useainmin kuin ker­ran
Suomen eduskunnassa olevien
vasemmistoedustajiensa kautta tah­tonut
kiinnittää eduskunnan huomio­ta
tuohon epäk.,ja vaatinut että tuo
huutava epäkohta tulisi korjattua ja
vankilassa viruvat tyäläket Vapautet
täisiin ilman ehtoja. . Mutta yhtä-monta
kertaa kun vaatimuksia edus
kunnalle on esitetty, ovat ne hyljät­ty.
Suomen edukunnassa fetuvat
tyoväenedustajikd itseään nimittä­vät
«nöskelaisetkaan» eivät ole kat­soneet
asiakseen ryhtyä vaatimalla
vaatimaan vankileireillä olevien va­pauttamista.
Pikemminkin ovat he
asettuneet toimenpidettä Jarrutta­maan.
Mistä syystä, emme tiedä,
mutta kaiketikin he pelkäävät van)d-loissa
olevien vapaaksi päästyään a-lottavan
agitaaionin, jolla on hävifc-tävä
vaikutus noskelaisiin.
Slutta noskelaisissakin on JQitakin,
jotita eivät hyväksy sellaista armah-duspolitiikkaa,
jota eduskunnassa
porvarilliset puolueet noskelaisen ryh
män suos. avustuksella ovat ajaneet
Muun muassa ed. Kotonen, joka on oi
lut yksi tunnetuimpia «noskelaisia» ja
joka tunnetaan yhtenä Bivaimmista
sosialidemokraattien hallituksen me-non
puolustajista, on asettuniit arvos
televalle kannalle tuossa aimahdu»-
politukassa. Eräässä eduskunnan is
tunnossa, jossa armahdusasia oli kä­siteltävänä
lausui edustaja, tuoma­ri
Kotonen muun muassa seuraavaa:
«Nykyinen armahdus on noin 7
pros. parempi kuin Erichin hallituk­sen
suunnittelema .armahdus. — On­ko
tuo eroitus todellisuudessa muo­dostuva
edes niinkään suureksi, sitä
en voi mennä Varmuudella sanomaan,
sillä sikäli kun olen saanut tietää,
rakentuvat ;molefiimat suunnitelmat
^maa asiaa valmistelleen n. k. Rau-tevaaran
komitean ehdotukseen, ja
pääministerin äskeinen lausunto, josr
ventionin merkitys
sa hän mainitsee armahduslain nojal^ I.W.W5n Vilmelsen kon-la
tulevan armahdettavaksi noin 300
kapinavankia, antaa minulle aiheen
samoihin epäilj^siin». .
Tämän jälkeen huomautti Koto­nen
m.m. siitär että edellinen hallitus
oli suunnitellut |rmahduksen ulotetta
vaksi royäskin yleisten tuomioistuin­ten
tuomitsemiin voltiorikoksellisiin
ja «ihme kyllä ei nykyinen hallitus
esitä näille yleisten tuomioistuinten
valtiorikoksista tuomituille armah­duksen
hiventäkään, ei ainakaan>niil
le; jotka ovat tuomitut kapinan jäl­keen
tehdyistä rikoksista, vaikka hal­lituksen
hyvinkin Vitäisi tietää, kuin
ka syvästi esim. S. sosialistisen ts(8-
väenpuolueen perustajiin Ja toimihen
kiloihin kohdistettu ajometsästys on
järkyttänyt koko maamme tyfiväen-luokan
oikeuden tuntoa, kuulukoon­pa
tuo työväenluokka puolueeseen
tai toiseen».
Lopuksi huomautti Kotonen että
«jos joku uskoo,että: näin suppeasta
armahduksesta; kuin mitä hallituksen
suunnittelema tietää, syntyisi «silta
mi kansani yhtehen tois», niin pel­kään,
että hä;i suuresti erehtyy. Jon­kinlainen
«ponsasini»^ aasinsilta,, jo­ka
ei kannata eikä katicea, siitä kor-kolntaan
syntyisi». "^^-.f.^u.-
Ylläolevanlainen oli osa Kotosen
eduskunnassa käyttämästä puheen­vuorosta
ja sepäs kiukutti noskelai-sten
edustajaryhmän johtavia jäse­niä^
jotka tuon lausunnon johdosta
ryhtyivät ankaraan Kotos-vastaiseen
boikoteeraukseen. Tietettiinpä edus
kunta-piireissä kertoa, että' joitakin
noskelaisen eduskunta ryhmän jäse­niä*
oli käynyt sisäministerin puheil­la,-
valittamassa^ tämän ikävän väli­kohtauksen
johdosta, jonka Kotonen
esiintymisellään aiheutti. Tuon nos-kelais-
lähetystön käynnin Jälkeen si­säministeri
oli heti kääntynyt Koto­sen
ptaoleen ja heidän välillään oli ta
pahtunut noin puolen tunin kestävä
vilkkaanlainen kesj^ustelu. Vieläpä
sanotaan noskelaiseduataja Hupiin
eduskunnan istunnosa sanoneen Ko­toselle,
että «nyt sinä Kotonen olet
menettänyt viimeisenkin kannatukse­si
sosialidemokraateilta ja samoin o-let
menettänyt myös keskusta-porva-riston
kanatuksen. Sinun takanasi
ovat vain kommunistit». -
• Vieläkö parempia todistuksia tar­vitaan
kuin edellämainittu päästäk-semme
selville' Suomen noskelaisten
toimenpiteistä pitää vangittuina ole­vat
työväenluokan jäsenet edelleen­kin
lukkojen takana. Tuo Kotosen
lausunto tosiaankin oli ensimmäinen
mitä siltä taholta armahdusasiassa o-li
esitetty tarkoituksella painostaa
laajempaa armahdusta, mutta sekin
näyttää olleen työväestön edustajik­si
itseään nimittäville noskelaisille ta
vallista karvaampi pala, joten oli
käännyttävä porvarillisen ministerin
ja porvarillisten edustajien puoleen
anteekis pyynöllä ja valittelulla, että
heidän joukossaan sattui olemaan to
tuuderr puhuja, joka kehtasi suistua
•porvareiden ja sosialidemokraattein
yhteisesti sopimalla ladulta. Saapas
nähdä niiten Suomen porvarillinen
hallittis palkitsee lellipoikansa noske-laiset
Ainakaan ei luulisi heitä jä­tettävän
huonommalle palkinnolle
kuin niitäkään, jotka kunnostautui-vat
sisällissodassa ja sen jälkeen tu­kuttain
murhasivat Suomen työväen­luokan
parhaimpia. Ihmetellä föytyy
todellakin sitä rohkeutta. Jolla nämat
Sos. dem. eduskunta-herrat leikitte­levät
tuhansien työläisten elämällä.
Voiko löytyä matelevampaa politiik­kaa
kanatuksen hankkimisessa? Van
kiloissa viruvien tovereitten, Suomen
työväenluokan parhaimpien hätä ja
kurjuuskin ovat sopivia aseita noske­laisten
johtoherrain poliittisen, ka-pitalisteja
turvaavien kulanssausten'
sanamarkkinOilla. Vieläköhän Suo-men
työväenluokka seuraavissa vaa­leissa
antaa vetää itseänsä nenästä
valitsemalla noskelalda työväenluo­kan
jäsenten murhaamisen ja vanki­loissa
kiduttamisen suosijoita edus­tamaan
itseään eduskunnassa? Jos
he jotakin ovat oppineet edesmennei
nä aikoina/niin eipä tosiaankaan luu
Iisi, että Suomen'eduskuntaan valitsi
sivat ainoatakaan noskelaista.
New Yorkissa ilmestyvä pusi to-verilehti
«Eteenpäin». kiijottaaIW-Wni
kolmannentoista konventionin
johdosta seuraavan artikkelin: f
TTaloudelliiE^n Järjestdjep punai­sen
Intemationalen Amerikan toimis
to tervehti IWW konventionia ja i l -
moitti vakaumuksenaan, että konven
tioni päättää yhdistää liiton tähän
kansainväliseen rintamaan, joka on,
(i&org? Hardyn sanoja käyttääksem­me,
^ Kolmannesta . Ditemational^ta
ulos kasvänutv ja joka on ikäänkuin
eräs haaroittuma. Toimisto oli oi­keassa.
IWW konventionin suurisuuntai­sin
päätös oli Juuri se, f ttä se viralli­sesti
päätti yhtyä tähän kansainväli­seen.
Siten poistui mahdollisuus kai
kille väärinkäsityksille ja haparoimr-selle
kansainvälisissä suhteissa. Ber-liinin
kongressin tapaiset liiEkeet jää
vät vain historiallisiksi alotteiksi ja
siellä tehdjdllä päätöksUlä on merki­tystä
vain sikäli^ kuin ne ovat sopu­soinnussa
niiden periaatteen ja toi­mintatapojen
V'kanssa mitkä tulevat
mailman taloudellisille Järjestöille hy
väksytyksi Moskovan lähenevässä
mÄUKSi
Amerikan unionistisen liikkeen
lakkoiaispiirteiden hävittämiseksi on
IWW konv^ntionissa myöskin: tehty
hyvä'päätös.. Sille oli useammalta
taholta; tehty:alustuksia, joissa vaa.t
dittiin konventionia valtuuttamaan
toimeenpaneva -komitea kutsumaan
koolle kaikkien unionistien - ja sem­minkin
teollisuusunionismia puolus­tavien
yhteinen, koko maata käsittä­vä
konferenssi- solidarisempiensuh-teitten
rakentamiseksi.; Esitys hyi
väksyttiin,' Sellainen onkin mitä
terveellisintä. Taloudellisen järjes-tön
menestyminen vaatii suurien työ
*Iä|8Joukkojen^ kiinteää yhteistoimin­taa;
Päivän "käytännöllisissä taist&r
luissa voiiiaan vain menestyä voimak
kaan järjestön avulla. Yhteiskunnat
Hnen elämä Ja yhä kärjissä riisto
sekä toiselta puolen plouien sulaan-tuniinen
Ja imperialistisen politiilcan
voimaan astuminen ja laajentuminen
pakoittaa ja ilman muuta johtaa työ
-läisjoukot - yhteistoimintaan neuvos­toissa
jhoi Yhä enemmän • työläis­joukot
ilmaiseVat pyrkimystä yhdis­tymiseen
ja taloudellisetle järjestölle
on *mitä tärkeintä,, että se päivän mie
tialoja hyväkseen käyttäen lujittaa
työläisten solidarisuutta ja varsinkin
tässä maassa sellainen on mitä tet-veellisintä
koska kilpaileva unionismi
on niin paljon 'repinyt työläisten yh
teisymmärrystä Ja kasvattanut kätke
mutta.
Nämä päätökset sekä se, että toi­meenpanevan
komitean toimenpiteet
Sandgrenin erottamiseksi muodosta­vat
periaatteellisessa suhteessa tär­keimmät
Liiton käytännöllistä jär­jestämis*
Ja propagandatoimintaa uu
sittiin i^^mmin soveltuvaksi.
Konventionia Johti vallankumouk
sellisella marxilaisuudlle suosiollinen
stiunta. Entisen sihteerin, G. Hardyn;
raportti Eoropan-matkasta tuntuu-huokuvan
ennakkoluuloisuotta ja er­heitä
palvelevaa: yksipuolisuutta. Sii­nä
m.m. jätetään 'Leninin käsityksek
si, pttä kofhmunistit, laativat Vain
fraaseja, Ja koetetaan naivisti huor
mauttaa, että ne siellä Venäjälä ra­kentavat
«uutta yhteiskuntaa vanhan
kuoren sisälle», sekä myöskin halu­taan
etsiä monopolia UVAVtlle muka
ainoana Amerikan vallankumoukEel-lisena
työväenliikkeenä.^ Voimiakkaas
ti hän kuitenkin tuomsandgrenilai-suuden
ja vaikka hän «rityisesti ihai-leekin
vain Guropan syndikaiKsteja,
niin suosittaa hän liiton yhtymistä
punais. taloudellisten järjestöjen kan
sainvä^iseen . Hänen-ajatuksensa on
teoreettisessa suhteessa sekava, mut
odottavat nyt kansainvälisen kongres
sin päätöksiä ja ohjeita. Ymmär­tääksemme
näiden päätöksien täytyy
perustua sille yleiselle teoreettiselle
katsantokannalle, mitä Kolmas Inter
nationale jo on viitottanut Päätök
sien täytyy perustua jiiihin kokemuk­siin.
Joita kansainväfinen työväenlii*
ke on saavuttanut viime vuosina.
Tähän asti viitoitetuissa ohjeissa
on asetettu taloudelliset järjestöt
joukkokokoomnksiksi, Joihin on tun­keuduttava
ja jotica käytännöllisen
toiminnan ja agitatsionin kautta on
voitettava marxilaisuuden puolelle.
Taloudelliset järjestöt pjdetään päi-vän
vaatimuläien puolesta taisteli­joina
ja niissä kasvatetaair, joukot
vaflanknmoukseilisiksi.' Tästä peri­aatteesta
täytyy, edelleenkin kiinni
pitää. Ameri^|{aan nähden olisi mah­dollista
vielä enstisestään selventää
eri unioiden suhdetta ja niiden mer
kitystä. Niin epäUemättä tehdään.
IW 117.71 teollisuusunionistinen järjes­tämistapa,
sen taisteluinnostus ja vai
lankumouksellinen henki on- eittämät
tömästi tunustettava ja vanhoillisiin
unioihin nähden etutilalle asetetta­va,
muita tuskin silti soidaan asettua
kannalle, että vanhoista on edistys­mielisten
heti paikalla luovuttava.
Kokemus qsottaa, että tässä, suhtees­sa
edistysmicfliset unionistit ovat' teh
neet ^virheitä. Ja yhdessä Europas-sa
vallalla olevien käsityksien kanssa
täytyy Amerikassakin vielä tunnus­taa,
että unionistisen liikkeen sisältö,
sen toiminta itse-, on monessa tapauk
sessa. tärkeämpi kuin sen ulkonai­nen,
muoto.
Laajat vanhoillisissakin unioissa o-levat
työläisjoukot kannattavat liitty
mistä uuteen taloudelliseen kansain­väliseen
ja kun IWW äiihen nyt on
päättänyt yhtyä, Ja kun vielä tämän
maan luokkataisteluvaatimukset pa­koiltavat
uudistusmieliset unionistit
etsimään toinen toisiaan, niin voim­me
odottaa lähitulevaisuuden tuovan
suurempaa solid^isuuttä ja sen kaut
ta parempia tuloksia, kuin mitä tä­hän
asti on saavutettu.
Marista
LftHETVSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä aUe $30.00; 50c lähetyksistä $30--840- fin« t I Äc.ttra£ii^sst^^^
VAPAUS ]i
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. HilL tTT Bellp P
fair Avenue, "''sf
„ .s
SillliillliHlilillllililllllllillllilllHIIIIIIIIUniHllilliHHIII^iilllllillllllllllllllll^
täviä ja kun siltä ei voida vaatia po­liittisen
puolueen teoreettista selvyyt
tä Ja käytännöllis, kurinomaisuutta,
niinhänen käsitykseni:^ siitä, että 1
WW:n ei tule pyrkiä liittoon , min­kään
poliittisen puolueen kanssa,
vaan tulee edelleen toimia taloudel-lisella
alalla,: tässä suhteessa oikea.
Selvä vain on, että, sen tulee "kyetä
poistamaan työväenluokan valtiollis­ta
toimintaa vastustavat ja sitä hä>
väisevät agitatittorit'liepeiltään ja et­tä
sen-tulee saattaa propagandaiisa
työväenluokan vallankumouksellisen
valtiollisen puolueen kanssa solidaa­riselle^
pohjalle ja Joukkojen koulut­tamiseksi
puolueen asettaminen py-rintöperien
edistämiseksi.
Amerikan radikaaliset unionistit
McIOMMM.IMOTTAJÄIN DIRECTORY
vuodelle 1921 '
Meille«on lähetetty nähtäväksi A i McKimikomppanian vuosittain
Julkaisema ilmottajien directory;
Tässä Djrectoryssa on erikoinen osasto Jokseenkin jokaiselle kau­pungille
ja kylälle ympäri Canadan. Sellaiseticin kylät Joissa ei ole
sanomalehtiä, ovat otetut tässä Direetoryssa huomioon.
Tämän Directorin mukaan ilmestyy Canadassa nyl^ään 121 päi-välehteä,
Jotavastoin niitä viime vuotena oli 130. Tämän lisäksi il.
raestyy täällä 981 viikko ja 218 kuukausi lehteä ja Julkaisua. Kailj.
kiaan on Canadassa 1600 sanomalehteä ja Julkaisua.
Kyseenäoleva Directoryon hyödyllinen kaikille ilmottajille. Sii-nä
on m.m. Vapaudelta puolen sivun ilÄotns.~Directoryn hinta oa
$8.00 ja saadaan sitä tilata, A. McKim Limited, Montreal, Que.
me huomauttaa että lehtemine kan­nattajat
sen tUaajat tekisivät suu­ren
palveluksen Vapauden liikkeelle^
jos vaatisivat itse kullakin paikka-^
kunnalla liikemiehiä ilmottamaan
Vapaudessa. /Meillä on liikemiesten
ilmotuksia liian vähän taa^ksemme' la on' kirjevaihtooa järjestömme toi.
Yapauden tilaajille ja
kannattajille
Viimeisessä kokouksessaan päätti
VapaU^den johtokunta että allekirjoit
tarieen on annettava Vapauden, luki­joille
ja kannattajille sekä kaikille
joita asia koskee Julkinen selostus
niistä syistä, joiden tähden,lehdes­sämme
on ollut liian paljon omia i l ­motuksia.
Allekirjottanut on kuiten
kin omapäiisesti lykännyt tämän se^
lostuksen antamista, .'sentähcien etta
joyht aikaan häytti^siltä että saam­me
asian korjatuksi. Nyt kuitenkin
taas viimeset numen ovat osottaneet
että emnie vieläkään ole päässeet sii­hen
asemaan että nuo räikeät omat
ilmotukset Jotka sitäpaitse ovat ai­na
samallaisina julaistut, voitaisiin
poistaa. Tämän tähden lienee muu­tama
sana asiasta tarpeellinen.
Alkaessamme omassa liikkeessä an
tamaan ulos Vapauttia laskimme kai-kUta
puoliltamiten voisimme sen teh
dä vähimmillä kustannuksilla; sillä
noiil kolmen tuhannen tilaajalla ja
vähillä ilmotuksilla/ei voida kovin
kaiuta kuS^nuksia lehden ulosanta-misesta
maksaa. Ideillä oli kaksi tie
tä, se nim. että olimime ottaneet
kolme täysin ammattitaitoista mies­tä,
jossa tapauks. olisimme saaneet
lehden melkoisen hyvin, ilman omia
ilmotuksia, ulos kolme kertaa viikos­sa.
Toineh tie oli ottaa kaksi* am­mattitaitoista
miestä Ja pari oppilas
ta, jossa tapauksesa, vaikkakin hen­kilöluku
on suurempi, emme lielS en­si
aliossa voisi saada leliftea tiloa ilman
omia nmotuksia Julkaisematta, fie
kuitenk^ valitsimme %en tien, että o
timme kaksi ammattimiestä ja Ical&i
lehdellemme riittävästi ajanolooit tu
loja. Koettakaapa ottaa tämä asia e-sille
jokaisen paikkakunnan osastois­sa".
Toverillisesti,
' i Vapauden liikkeenhoitaja.
o '
Mftä varten?
. Tämän, laatuinen kysymys herää
mieleen katsella, yhä uusien sotilas-formuun
puettujen olentojen ilmaan
tumista eri osiin Canadassa, vallan­kin
sen suuremmissa .^kaupungeissa,
kuten' Torontossa;/ ja' JMontrealissa,
oppilesta. Tämän
siitä tosiasiasta että vaikkäMn ensi
ta kun taloudelliseUe järjestölle eij^assa emme tällä työvoimalta saa
asetetakaan poliittisen pdolueen teH-^ yhtä paljon ulos ^tiih kolmella aäi-mattimiehellä,
niin Imitenkin muuta­man-
kuukauden kuluttua saamme
sillä enemmän kuin kolmella ammatti
iniehellä ja noin $10 halvemmalla
unikon. - *
Nyt on asia "Siten'että oppilaat ei­vät
ole vielä tähän mennessä oppineet
niin paljoa että heidän avustama­naan
olisimme saaneä; lehden Uman
omia ilmotuksia Julkaisematta ulos.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä et­tä
meil^ on ollut Jonkunverran muita
sivutöi^ tehtävänä ja niissäkin' on
mennyt aikansa^ Me kuitenkin voim
me~ varmoudellla luvata, että lehdes
tämme jäävät omat, samallaisina Jat
kuvasti julkaistut - ilmotukset pdiii
aivan lähitulevaisuudessa.- '
Tässä samassa yhteydessä pyydäm-varsinkin
Torontossa on jo huomatta
van suuria Joukko-osastoja eri har­joituskentiltä.
Ja yhä uusia värvä-^
tään värväyslaitoksien kautta. Mitä
varten harjoitetaan Canadassa nyky
ään sotilaita? Meidän taallisten
kuolevaisten nähtävissä eikä kuul­tavissa
ole nyt mitään sellaista, jota
hallituksen agentit toitottivat suuren
sodan ajalla kiihbiStaessaan yhty­mään
armeijaan. Mutta hallitus tie­tää,
että tulevaisuus on epävarma
niin; Canadan kun monen muunldn
maan hallitiikselle.; Yhjä |lsääntyvä
työttömyys ja siitä'Johtuva työväen,
luokan levottomuus johtaa-hallitse'
via varustautumaan. ' Englannin hii-tenti;
aivajain voiu^akas taistelu hiili-kapitalisteja
vastaan ja lakkolasten
saama sympatia maan sotitasjoukoit»
G. S. S. Järjestön uusi
osote
on nyt A. T. Hifl, 177 Bellefair Ave,,
Toronto, Ont., Kaikkien niiden, joO-meeni)
änevan komitean taikka sih­teerin
kanssa, on parasta ottaa yllä­oleva
uusi osote huomioonsa. '
rans työläisille, jotka tämän huo­maavat
järjestäytyä omaan luokb-liiklceeseensä;
joka lopullisesti ja jolv
kisesti paljastaa kapitalistist. hallitsi-sien
likaiset pyyteet Ja alkaa juUdsen
voimakkaan vastaagitatsionin pom-riltisten
suurten asekaartien pystysi
pitämistä vastaan kansan varoina, i
Sanalla sanoen, tällaiset toimenpiteet
hallituksen taholta kutsuvat työläisiä
yhtään, muodostamaan sellaisen nl
lankumouksellisen järjestön, joia
koko voimansa kohdistaa luokkay^,;
teiskunnan hävittämisen hyvälä
iirje YlilysvaPoista
SISiOiT^:
.1
•OK
s. S. Jänesto itsena-senä;
— Eroamisi»
ja yhtymisiä; -
Tyottöm}73 Ja ^^
.koliike.
ta, saattaa sieltä huolestuneeksi hal­litsevat,
-Jotcn^ alusmaiden tuiiluV
kuja mahdollisesti jonakin kauniina
päivänä tarvittaisiin, vaakapa sieBä^
ja monia muita sellaisia tekijöitä on
maassa, joiden varalta kapitalistinen
diktatuuri varustautuu-aina ja kaik-;
kialla, missä sillä vaan on siihen mah
dollisuutta. Ja meälä Canadassa nä
kyy vietä työväestö nukkuvan täy->
dellisesti Ja tarttuvan kakikiin kapita
listien virittämiin ansoihin ja «vat vai
miit iskemain Dman luokkansa kimp
puun milloin kapitalistit heitä siihen
usuttaa. H&ä on hallituksea agent­tien
tSmänp^väineQ' kiihotin?—- Se
luonnollisesti on kätkettynä ensikä­dessä
Johoiädn maanpuölustuskysy'-'
mykseen, suojellakseen maata ulko­naisilta
vihoUiältaja ostokseen «vaa
rallisen hölshevisminc levenemistä,
ynnä monia i&näta sellaisia patriat-tisia
muotoja, joita yhä kiihoit^ena
pidefään Jarkoitetaan uskotella mi­ten
suurelta huolenpiMloUa maan rau-''
kallisen väeätön hyvinvointia suojel­laan.
Mutta hallituksett' sotjlasvär-väya
epäilemättä saattaa jonkun ver
ran ainakin tänään jo työläisiä ajat-^
teienmii tiit^ taripn Lnaslt-n on
värväyslaitokset avanneet^;,; ovensa;
Ja sita kun lähtee työttömyydessä ki
tuvat laajemmat Joukot tutkimaan;
niin tulevfit huomaamaan, että mah­dollisesti
.'heidän varalta varustautuu
hallitus, josta on luonnollmen seu-i
Se» jälkeett kuin viimeksi Vapa^:
defle kirjotih Yhdysvaltain kirjcts.
on täkäläinen S. S. Järjestö
timufr itsenäiseksi järjestöksi eroa-;
maila Yhdysvaltain sosialistipno-ii'
eesta. Tämä askel onkin oHat oei-dän
vasemmistolaisten taholta ]o
an odotettu. Oikeastaan emme ena»;
sen jälkeeirole missään suhteesa^
neet luottaa Yhdysvaltain sosia^;
puolueeseen, kun siinä voonn» « M
tofmitettöh se paljon puhuttu «SBM^;
siivous», jossa opportunistinefi ^
henanäto- erotti' puolueesta JFi»»^
luokkataistelun Kannalla ^f-nemmistöh.
Se oli ennen tyov»^/
liilckeessä: hiÄematoiii tapaus, mun*
kynä sc myöä kokonaan halpaanne-;
ti saaotun puolueen. Kohtaj»»;:
misfen jäfeeen erosi sosialisbpog
eesta kymmieniä tuhansia
ja vannoi ef enää mfllään
'siften koskaan liittyvänsä.
kun puofte joutuu näin
ehkäpä satojenkin tuhansien
fuoläatietoisimpien työläisten
maksT, on sen tnahdoton enaa
ta TYÖV2ENPU0LUEENA e » ^ ,
päin kulkemaan; se on si«om « r ;
^ työväen liiokkataistelup^^
naKUOLLDT: Miitta sito ^;
ketstofeisemme silloin ^ " ^ ^ ^ l
vätica He usko vieläkään, vatf»
Jälkeä on Yhdysvaltain >
lue saähnöBisesti-kasvanut * « ^ .
niinSuih lehmaii häntä. Muw
•mmto asiaa, mitäoikeistobg^-
vat ja mitä-eivät usko, nJ^.^^jj a ' ,
on tosTasianiscsti havailtavjss^ ^ ^
tämevasemmistoläfeetfofflJ^.
'noiiadie,.että-.YhdysvaIla2ii