Vapaus, June 7, 1924

              Sivu 2 ^
X A E A H S
8nomal«isen työväestön äänenktnattaJB, Umev
^ Sadborväsa, Ont., joka tustaj. torsUx ja lauantai.
O X M SAARI AKVO VAAEA
Vasiaava Toimitusapulainen
Laiiantaina. kesäkuun 7 p. — Sai, June 7
lukseen. Radikaaliset ja sosialistiset nimitykset ei au­ta
tvöläiiiä. Ja Ran=kan työläiset tuntenevat ruoski-jan=
a xniliä nirneJlä he sitten esiintyvätkin.
V A P A U S
( L i b e r t y ) . ^ ^ „ u
The only organ of Finnish Worker8 m Canada. Pub-tohed
in Sudbury. Ont.. every Tuesday. Thursday and
Baturday. . •
Anatole France
AdvertisiDg rates 40c per col. inch. Minimum cbarge
for «icgie inäeriion 75c. Uiscount on standing advertiae-menu
Xne V«paus is the beit advertising medium among
the Finnish People in Cat.ada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksj vk. *4,oo. puoli yk. $2.25, kolme kk.
$i.5Q ja yksi kk. 7öc. ' i- ».
YnUysvaltoUiin ja Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk,
13.00 ja kolme kk.J1.75v ...
Tilauksia, jojta ei »euraa raha. ei tulla lähettämään,
paitsi aaiaiiiie-^ten joilJa on takaukset.
llmoiushinte kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstaiuuinalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus, iiuoloilnioiukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-lelta
mujstovkrsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeröilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-luiaantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $liÖ0 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha_3eurjta_niukana.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
u second clas-s matter. ' •
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038, Postiosote: Box 69. -Sudbury,
Ont. • • " . -
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
»oonallisella nimellä.
J. V.^t KANNASTO. L».kkeenhoitaja.
Hetken taistelu
Kaikissa maissa, missä suurteollisuus on kehitty-nyi
ja voittanut jonkinlaisen laajuuden, on se synnyt­tänyt
palvelukseensa^ palkkatyöläisten anneljan, jo­ka
aste asteelta on. lopuksi painunut teollisuuden or­juuteen.
Orjuus synnyttää tyytymättömyyttä ja muo­dostuu
vihdoin epäyhteii?kunnalliseksi, vieläpä vaa­ralliseksikin
niille, jotka orjuulta ylläpitävät. Palk-kaorjain
ja työnantajain välillä ammottavammaksi
käyvän kuilun tasottamiseksi on jokseenkin kaikissa
maissa yhteiskunnan taholta ryhdytty miettimään toi­menpiteitä.
Porvarillisen yhteiskunnan itsesäilytys-vaisto
suorastaan pakottaa siihen. Mutta myöskin jär-
' jestyneet työläiset ovat koettaneet voimakeinojensa
kaula painostaa ainakin suurimpain epäkohtain kor­jaamista.
On yritetty saada sulkulaitteita sille mieli­vallalle
J a riistämiselle, mitä kapitalismi työläisiinsä
nähden harjöttaa. Siihen pyritään niin taloudelli­silla
kukin valtiollisilla'kin keinoilla. Tällä ei luokka-tietoinen
työväestö suinkaan tarkota sitä, että een piiä-määrät*
tulisivat yhteiskunnan paikkauksilla saavute­tuiksi,
Sillttkeinoin vain huojennetaan työläisten tä­män
paiväisiä; oloja, niin että köyhälistö voisi sitä voi-maperäisemmin
ja tehoisammin taistella koko kapita­listisen
järjestelmän ku'kistamisck8i.
Jokapäiväinen loiiasifl on, että vallankumoubel-lisinkaan.
työväestö el voi taistella tarkotusperiensä
eteenpäin ajamiseksi joutumatta ensin |uenempiiti yh­teentörmäyksiin
yihollieensa kanssa. Idetken taistelut
muodostavat suuren osan köyhälistön' laajakantoisesta
vapaustaistelusta. Mutta hetken taistelujen voittami­nen
on todistuksena myöskin koko köyhälistöliikkeen
voimistumisesta ja lopullisen voiton tnahdollisuuksis-ta.
, • •.
Uutiset ovat juuri kertoneet Rans-kassa vietetyistä
suurista juhlallisuuksista maailman kuulun kirjaili­jan
.Anatole Francen {iO:nen svTitymäpäivän kunniaksi.
.Mestarikirjailija France syntyi ParisiMa. Isällä
oli kirjakauppa Voltaire-kadun varrella. Siellä, mis­sä
.Anatole France syntyi, siinä kaupungin osassa oli
oikea kirjojen maailma. Pitkin .Seineä kirjakauppa
toisensa vieressä. Se oli kulttuurin pyhitetty paikka.
Jo nuoresta sai Anatole seurata kirjallista maailmaa
ja siitä hänen rakkautensa i^rjoihin.
Anatole France nimi tunnetaan tätä nykyä kaik­kialla.
Kaikille sivistyskielille on härten teoksiaan
käännetty. Suomeksikin on niitä ilmestynyt, vaikka
useimpia niistä tuskin enää on kirjakaupoista saata­vissa.
Anatole Francen kynässä on Voltairen ivaa ja nau­rua,
mutta kun Voltaire huusi maailmalle: muserta­kaa
kaikki halpamainen! kun Voltaire oli suuri jul­kinen
syyttäjä, ei Anatole France huuda. Hän ei
yleensä rakasta melua. Hän tekee naurettavan vielä­kin
naufettavammaksi ja tuhoo sen siten. Hän osoit­taa
tyhmyyden "vieläkin tyhmemmäksi ja sillä tavalla
hän sen voittaa. Häntä huvittaa osoittaa, missä piilee
järjestelmällinen tyhmyys ja millaiapn se on, multa
hän löytää itse tyhmyydestäkin ihmeellisiä puolia.
Anatole Francen kynä nauraa, se ivaa, mutta sitä ky­nää
liikuttaa ihminen, jolla on lämmin sydän kaikelle,
jolla riittää osanottoa ja myötätuntoa kaikkeen. Ana­tole
France osaa herättää halun tutustua tarkemmin
siihen, minkä hän muutamalla mestarillisella kynän-vedolla
eteemme piirtää, hän osaa herättää halun aja­tella,
oppia, tietää. Ja kun kirjailija niissä jokoissa,
otka häntä lukevat — ja joukot hänen kirjojaan lu-ceva
.. herättää tämän halun, on hän tehnyt, min-cä
inhimillisillä voimilla parhaimman hyväksi tehdä
\oi.r
Kirjailijana on Anatole France nykyisen ajan sujii-rin.
Ihmisenä ja kirjailijana on hän saanut sorretun,
töyhän kansan myötätunnon osakseen. Hänen julki­nen
esintymisensä Venäjän ja Saksan nälänhätäisten
hyväksi, hänen julkinen esiintymisensä nykypäivien
fascismia vastaan, mikä hänen mielestään ei ole vain
työväenluokan, vaan koko kulttuuri- ja yhteiskunta­elämän
vihollinen, on saanut kaikkien maiden työ­läisten
hartaan kunniojtuksen osakseen...
Punaisen
Punaisen kortin hyök­käys
lehtemme levittä­miseksi
on nyt täydes­sä
käynnissä. Tosin
vain harvemmilla paik­kakunnilla
on ehdittj';
vielä kortteja jakaa,
mutta voidaan kuiten­kin
odottaa, että näinä
päivinä on ryntäysko-neistomme
kaikin päin
täydessä kunnossa.
Ryntäyksen avausju-listuksessa
teimme ky­symyksen:
Kutka tule­vat
ensiksi täytetyn ti­lauskortin
konttoriim­me
lähettämään ja mil­tä
paikkakunnalta? —
Ranskan ^radikaalinen'' hallitus
Suurta ääntä oii" pidetty vasemmiston äskeisestä vaa­livoitosta
Ranskassa. Herriotista on maalattu todel­linen
radikaali. Briandistaeäkenöivä punikki. Pai-leven
poliittinen kuva on asetettu tulipunaiseen raa-
• miin.. . . - i
Jokainen tietää että Ranskan radikaalinen sosialis-tipuolue
ei ole radikaalinen etkä myöskään sosialisti­nen.
Tuo kapitalististen politiikusten roildca on otta­nut
tuon nimen sillä narratakseen työväenjoukköja,
että heidän toiminnassaan on mukamas jotakin radi­kaalista
tai sosialistista.; Tpdellisuudessa nuo puolue­pomot
ovat kiivenneet imperialistisen Ranskan ylim­mälle
poliittiselle i^apulie käymällä terävää hyökkä­ystä
Ranskan tehtailijoin ja pankkiirien puolesta.
Paul Painleye, josta sanotaan tulevan tasavallan
seuraava presidentti, on äskettäin ilmaissut tämän uu­den
niin sanotun vasemmistohallituksen^ politiikan yti­men.
Virallisessa keskustelussa, joka on julaistuna
.eräässä Pariisin lehdessäi' Painleve on politiikastaan
sanonut seuraavaa: «Ottaessamme vallan käsiimme
Ranskassa» ; kuten tulemme lähitulevaisuudessa teke­mään,
me liberaalit jä demokraattiset republikaanit
haluamme ösoUaa, että nykyinen yhteiskuntajärjestys
pystyy palvelemaan kaikkien etUja.»
Tuo julistus selittää työläisille yleensä ja Rans­kan
työläisille erikoisesti mitä he voivat odottaa tältä
radikaaliselta hallitukselta. Uusi ministeristö tulee
olemaan Ranskan imperialististen kapitalistien käty­ri
aivan samassa mittakaavassa kuin Poincafen roik­kakin
oli. Se tulee käyttämään toisemmoisia sa­noja,
epäilemättä paljon makeampia sanoja, joihb
peitetään hallituksen räutanyrkki, joka on aina Valmis
työläisjoukkoja vastaan käytettäväksi. Painleve myön­tää
tarkotuksenaan olevan saada kapitalismi työsken­telemään
kaikkien hyväksi. Mutta se on mahdotto­muus..
Nykyinen tuotanto ja vaihtojärjestelmä on
sangen käytännöllinen kapitalisteille. Mitä hyötj-vät
£iitä. j^alkkatyöläiset ja farmarit, voidaan parhaiten
päättää niistä olosuhteista,, joissa he elävät kapitalis­tisissa
maissa. '
Lopuksi: olemme vannoja «nta etta työläisiä ei
saada uskoteltua r nykyisai yärteiskuriJ^ärjestelmän
toimi\'an karkkien hyväksi j a %*ieVd semmoben luopion
kuin Briandin ollessa johtoasemassa. Briand on ko-iionnut
poliittiseen satulaan murskaamalla työläisten
lakkoja. Hän se oli joka 1909 murskasi rautatieläis­ten
lakon, pa'kottamaIIa rautalietyöläiset -sotapalve-
Rikkautta ja velkaa
Senaattori* Borah on Washingtonissa pitämässään
puheessa osottantit, että jos Yhdysvaltain kansa tällä
kertaa onkin maailman • maksukykyisin, niin sota-«ika-nä
ja sen jälkeen, on suurten keinottelrjoitten myös­kin
onnistunut sen niskoille sälyttää maailman suii-jimman
velkataakan, mikä tällä kertaa nousee ?36,-
OÖO,000,000;lln. ; .
Ja sitä mukaa kun hallituksen velkataakka on ko­honnut,
on myöskin verotaakka kohonnut samassa
suhteessa. Numerot osottavat tässä suhteessa lahjo­matonta
kieltä. Niinpä kun Yhdysvaltain jokaisen
asukkaan osalle v. 1894 lankesi veroja $12.50, oli t uo
taakka V. 1922 noussut jokaista miestä, naista ja lasta
kohden $68.53 viiodessa. Vuonna 1913 o l i valtioille
ja liittohallitdcselle yhteensä menevä verotus $2,194,-
000,000.^ mutta neljä vuotta myöhemmin, eli ^ sodan
loppupäässä, oli se. kohonnut $7,061,000'000:iin ja
siinä se on jatkuvasti pysynyt sen jälkee^ 'osottaen
aina vain 'varmaa nousemista. Ja siinä suhteessa kuin
valtion menot ovat nousseet, on korkoa syövä bpiidir
taafkka myöskin noussut. Tällä kertaa se on kunniat,
kaupungit,/ valtiot ja liittohallitus mukaan luettuiia
$129,000,000,000..
Samaan aikaan on verojen maksusta suurkorpo-ratsioonit
ja rikkaat vapautettu suureksi osaksi, sillä
kuntien, hallituksien ja liittohallituksen Jbondlen omi!^-
tajat ovat veroista vapaina. Samassa suhteessa kuin
Rikkaita on vapautettu veroje;n maksusta, on |cöyhille
taakkaa lisätty. Tästä ^^^^^s^^
1920^1923 välillä 8 ^ pros. ihaissi- ja vAnävyöhyk-kefeii
farmareista omistusoikeuden maahansa ja feama
prosessi 'jatkuu ^keskeytymättä. Sitä ei aijotakaui
'Muutoksen tässä ^voivat aikaan saada ainoastaan yh­teen
liittyneet työläiset ja faifmarit itsenäisen poliitti­sen.'
toiminnan katitta. C .
Sorron voimat ^
_ Cubassa ovat äskettäin törmänneet vastakkain B r i -
taännian, Cubah ja Yhdysvaltain kapitalisti<^n edut ja
Washingtonin Valkean Talon välityksellä^ehtiin siellä
muutama viikko sitten jonkinlainen kompromissi, mis­sä
presidentti Coolidge suoranaisesti edusti Yhdj'sval-tain
sokeritrustia. • x :
Yhdysvaltain hallitus on eirittäin kärkäs, kukista^
maan Cuban kapinaa, sillä koko latinalaine^<vAmerika
on parhaillaan kuohuksissa- niitten tyraiimhallitus^ten
vuoksi, yjoita Washingtonista kasin on järjestetty. Hon­durasissa
on näitten <<^c^dostä ^parhaillaan vallianku-riioustaistelu
käynnissä samaten kuin Cub>assa. Vene­zuelassa
ja Boliviassa horjuva l ^ l i a i s e t ^ a l l kadun
hallitukset ja Perussa on amerikalaisten kainaloista
tukevalla fascistihallituksella täysi työ pitää laajoja
kansanjoukkoja kurissa mitä räikeimmillä., sotilasase-tufksilla.
Nyt siihen jo voidaan
vastata. Ensimäinen
korttilähetys tehtiin
Port Arthurista, ja oli
heti ensi lähetyksessä
neljätoista karttia. A l ­ku
on rivakka. Mutta
ei tiedä mitenkä Port
Arthurin lähetystön tu­lee
käymään kun tois­tenkin
paikkakuntien
tykistö alkaa puhua.
Seuraavalla kerralla
näkyy rintamalla uusia
siirtoja. •
Seuraavassa on Port
Arthurista ensimaiseen
hyökkäykseen osaa ot­taneiden
nimet kuin
myöskin niiden henki-löiiden
nimet, joille leh­temme'
rupeaa punasen
kortin kautta tulemaan
Tilauksen hankkija.
Helvi Asikainen 1 vk.-
J. Stohlbeig vk...
A. Asikainen ^• vk."
Väinö Aaltonen . . . . . . v k . -
Tilaaja.
Matti. Ehrola
................ Hilja Taskinen
K. Närvänen
Jenny Mikkelä
Väinö Aaltonen
Väinö Aaltonen
MA. Fiina Hill .
Mr. Oscar Hill
J. Stohlberg .....
Itselleen
Väinö Aaltonen
Väinö Aaltonen
W. Huumonen .,
...... % • vk. •• Anni' Mäki
% vk. Tyyne ^ Heikkilä
3 kk...- Karl Lindhöök
3 kk....... Armas Elki
........... 3 kk......... Kalle "Säiidberg:
3 Ifk.."..... Gust Lehtinen
3 kk Fanni Mäki
.......... 3 kk. Toivo Koskela
3 kk Aili Alanen
O. Hill % vk Mrs, A. Johnson
Port Arthurin toverit
ovat olleet nopeita pal­velemaan
hyvää asiaa.
He ovat panneet tämän
punakprttiryntäyksen
kauniisti alulle ja toi­vottavasti
sitä edelleen­kin
jatkavat.^ /Samalla
kuin mainitsenjme täs­tä
Arthurin toverien
onnistuneesta-
^täyksestä err^
no Aaltosta, joi^a y^"
naan on täyttW^* sikeitaiseati^^Sg,?-
s a ^ hankkimalÄ
S tilaajaa va^!
( f I .
^^Ketkä ovat seiiraavia
tassa punakorttiry^
Pyssa? Jos tässä^.
tyksessä hyvin onmstu.
taan, ei mikään estä '
alkamasta antamaan "
Vapauden jokaista nu-m^
roa laajennetussa
koossa. Painetaanpa",
siis toverit päälle. !
Ovatko osastojen vi^'
kailijat vahdeilla? O-vatkö
kortit tulleet hy.
vasti jaettua jäsenistöi/^
kesken?
Siellä missä ei syystä !
taikka toisesta mahdol­lisesti
ole saatu näitä,
kortteja, on ilmotetta-'
va Vapauden kontto­riin
ja lähetämme uu­det
kortit heti.
^Paikkakunnille, joilla''
ei ole osastoa, voidaan
p>unasia kortteja lähet­tää
kenelle tahansa tor
verille, :^ka niitä pyy-taa.
Toverillisesti
Katsastaja.
ja revisionisnn
— Kaikki mitä maanviljelijä on 'pakotettu osta­maan
kohoaa yhä hiiinassa ilmjoi tarpeellista isyytä.
Miksi kahvin ja sokerin hinta yhä nousee? Miksi jau­hojen
hinta on korkea, vaildca riisu on halpaa? Teh­täköön
tasoitus ja tarkastus ^ myöskin, kauppamaail-massa,
eikä vain vaadittako, että maanviljelijäin yk­sin
on alistuminen kaikessa nyljettäväksi. :
Ei sovi ihmetellä — sanoo ILe-nin/
eräässä kirjbtuksessa li908 —
että. marxinaisuuden on täytynyt
taistellen astua joka , askeleensa
elonsa tiellä. Porvarillisen tieteen
hyökkäykset käyvät yliä raivoisani-miksi.
«Mutta myös työväenluokan tais­teluun
yhtyneissä opeissa, jotka le-
•^viävät etupäässä, , ,.proletari^tin
ceskuudesaa, eij mipiifagHaisuus lähes­kään
heti saanut "•lujaa jalansijaa.
'lEisimäinen , puplivuosisatatfsa (40-
luvylta) marxilaisuus taisteli teo­rioita
vastaan, jotka oUvat sille
perusteiltaan vihamieliset. ,40-lu-vun
. alkupuolella Marx ja Engels
tekivät tilinsä radikaalien nuorhe-giläisten
kanssa, jotka olivat filo­sofian
idealismin kannalla. 40-lu-vun
lopulla siirtyy taistelu talou­dellisten
oppien a l a l l e p r o u d h o -
nismia vastaan. Viisikymmenvuo-tiskausi
vie päähän,-tämän taiste­lun:
myrskyn, vuonna1848. esiin -
tyneen, puolueen" jä opin arvostelu.
60-luvulIa siirtyy .taistelu yleisen
tieorian alalta työväenliikettä välit­tömästi
lähempänä olevalle alueel­le:
. bakunismin karkotus -Intertta-tionalesta.
VO-luvun alussa esHn-tyy
sitten Saksassa lyhyeksi ajak­si
proudhonilainen Mublberger;
70-luvun lopussa pontivisti Duh-ring.
Miitta niiden vaikutus pro-letariaattiiii
on ai,van mitaton.
(Marxilaisuus voittaa j"ö ehdotto­masti
kaikki muut työväenluokan
ideologiat.» . v
Viime vuoasadan 90-luvaIla oli
tämä, voitto jo' peruspnrt^issääB
saavutettu. Ttomanilaisissa. maisJ^a*'
kim rakenne^firi menettelytapoja
maridlai^Tle • pohjalle. , Kansainvä^
linen järjesti äseituu^^ar"xnaHsun>-"
den "kannalle. Mutta silloin alkoi
taistelu marxfläistiuäelle vihäöiie-listä
Virtausta. ; vastaan- marxilai­suuden
uudelleen tarkastettavaksi.
Revisionismi kulkee porvariprofes-soriön
mukaan, hapuilee uuskanti^
laisuutta, nousee^ materialismia vas
taan, ^ kohauttaa olkapäitään dia­lektiikalle,
vaatii «kehityksen» me­nettelyä
kumouksen asemasta. Ta­lousopin
älaHa löydettiin muka
•cuusia * näytteitä taloudellisesta ke-hityksestä.
» Pientuotanto ei tu-hoiidukaan,
maatalaud^a ei ollen-kaan.--,-
•
Revisionismi on: kansainvälinen
liike, Jkirjoitti Lenin.^ Se ilmenee
joka maassa. Se oh väliluokkain
aatoksen ilmaus työväenjiikkeessä.
Lenin lausuu profeetallisen ennus­tuksen,
että sen virtauksen kanssa
joudutaan vielä tekemisiin, jopa
paljoa laajemmassa mitassa, . kun
•proletaarinen vallankumous' kärjis­tää
riitakysymykset, keskittää eri­mielisyydet
: j oukkojen taistelulle
tärkeimpiin kohtiin, ja panee tais­telun
tuoksinassa erottamaan vi­holliset
ystävistä ja heittämään
pois huonojt liittolaiset, jotta voisi
antaa viholliselle ratkaisevan is­kun.
Vallankumouksellisen marxi­laisuuden
aatteellinen taistelu yh-
•deksänv^osisadan lopussa on vain
proletariaatin suurten vallankumo-ustaisteluiden
alkua sen kulkiessa
eteenpäin asiansa täyteen voittoon
huolimatta kaikista '^pikkuporvaril-lisuuden
horjumisista ja heikkouk­sista.
• •
Aoatolefrancen
plieita
Puhe pidetty työväen opis-
. tokerho . «VapautuKsen» vihki­äisissä
XI 18&9.
Seura, jonka tänään vihimme
tarkoitukseensa, on muodostettu
opiskelua varten. ' Sen muodosta­vat
ihmiset,s jotka ovat yhdistyneet
ajattellakseen yhteisesti. Mielitte
ammentaa tietoja, jotka antavat
teidän ajatuksillenrie määrätyn
muodon ja kantavuuden,, j a jotka
siten rikastuttavat teitä sisäisellä,
todellisella, rikkaudella. Mielette
hankkia tietoja oppiaksenne ja säi-lyttääksenne
ne päinvastoin kuin
rikkaiden lapset, jotka opiskelevaa
,vain_ so"lahtaa'kseen läpi tutkinnois­sa,
ija joilla ko^keiden jälkeen on
kiit* "keventää aivonsa tifeäoistaati
ikäänkuin epämukavista huoneka­luilta.
Teidän pyrkimyksenne on
jalompi ja epäitsekkäämpi. Ja kun
te olette päättäneeT^tiurastJaa 'oniän
köhityksenne hyväksi, . otatte te
sekoa" todella hyödyllisestä ja to­della
kauniista.
' Hyödylliset elämän tiedot eivät
koske ainoastaan ammattia ja tai­toa.
On välttämätöntä, että jokai­nen
tuntee ammattinsa, mutta dn
myös hVödyllistä tutustua luon­toon,
joka on muodostanut meidät,
ja yhteiskuntaan, tnTssS elämme.
Mikä olkoonkin asemamme vertais-temme
parissa olemme • me ennen­kaikkea
ihmisiä ja meille on suu­resta
merkityksestä tuntea ihmis­elämän
välttämättömät edellyiykr-set.
Me riipumme maasta ja yh­teiskunnasta,
j a etsimällä tämän
riippuvaisuuden syitä voimme me
keksiä keinoja olemassaolomme ke­ventämiseksi
ja sulostuttamiseksi.
Juuri sen kautta, ;^eita maailmaa
ohjaavain fysiikan lakien kosimi­nen
on jäänyt pienen sivistyneen
•joukon tiedoksi, on raakalaismai­nen
moraali, joka; pohjautuikseri
luonnonilmiöiden' väärään selltta-jpiseen,
voinut alistaa isuuret ihmis­joukot
typeräin ja julmain tapojen
alaisiksi. '
Uskottekö ' t e , kansalaiset,.että
jos oppineet olisivat aikaisemmin
olleet tjetoisia maapallon asemasta,
maapallon, joka kiertää eräiden
toisten, taiyankäppaleiäeni veljien­sä,
seurassa aurinkoa, joka itse ui
rannattomassa avaruudessa, jonka
on kansoittanut \ lukematon jou'kko
toisia ' aurinkoja, ; lukemattomain
maalimain hehkuvia ja jois^via
isiä, — voitteko ajatella, että jos
muinaisina aikoiim olisi 'suurella
ihmisjoukolla ollut tämä oikea kä­sitys
maailmankaikkeudelta ja se
olisi kylliksi Syöpynyt heidän ajat­teluunsa,
voitteko . "ajatella, '-että
heitä olisi voinut;: peloittaauskot-tamalla
heille, että maan alla on
helvetti ja perkeleitä? juurI tiede
vapauttaa meidät näistä turhista;
näen sellaisia etäällä ;sanovat j ;
teille, että tiede vaatii kunnioit- '
taniaan rippumattomuuttaan ja va­pauttaan,
ja ettei se alistu min­kään
vieraan voiman alaiseksi.
Mutta tämä ei merkitse sitä, etti :
te harjoittaisitte opintoja vailU
johtoa. jä määräperäisyyttä. Ei. Te|v
aherratte ihanteellisessa mutta *ar--.
kalleen määrätyssä, suunnattoman­sa
mutta suunnitelluasa teossa. ;
Olette päättäneet uurastaa kesh- -1
näisesti kehittääksenne ymmärrys- j
tänne ja moralianrie, tullaksenne
varmemmaksi itsestänne j a tietoi-semma;
ksi voimistanne mitä tar-*^
kimman tuntemuksen l a u t M pia-neetamme
.elämän edellytyksistä j a . '
niistä erikoisista olosuhteista, joi»-, j
sa^ jokainen nykyisessä yhteiskun-nässa
elää. Seuranne on perustet-' .
tu toinen toisenne tukemiseksi a - :|
jatellessanne ja pohtiessanne etn- :A|
oikeuksien merkitystä, eika siini
olekaan paljon vaivaa, ja siten taa- {
taksenne itsellenne osan uuden ja
paremman olosuhteiden järjestyk- >i
sen luomisessa, koska ajatus, v ä - j
•kivallasta huolimatta, ohjaa iDsaa- /j
maa , kuten majakka osoitlaa . 1
myrskyssä purjehtijoilve suunnm. rJ
Seuranne pyrkii perehtynen
siihen mikä tieteessä on kaikfaeii .
'hyödyUisintä. Mutta tiede_ opet­taa
teitä arvostamaan myös V^r
kauhuista, jotka eräät teista j a o- t—eenr - viehättävy-y- ttä. EtteIh,äHn-r nfäase- ^
vat torjuneet kauaksi luotaan, löytyne opiskelussanne yMist«^ ;
Huomaatte täten, että luonnontut- tä viehättävää hyödylliseen.
kimisesta ammennatte kokonaisen -"'^ - —" ""^^
joukon moraalisia johtopäätöksiä,
jotka ovat omiaan tekemään aja­tuksenne
rauhallisemmiksi ja- levol­lisemmiksi,
"\
ilhmisolen^uksen tunteminen ei
ole vähemmän hyödyllistä, t Seu­raamalla
\ ihmisen kehitystä lähtien
ajankohdasta, jolloin hän eli alas­tomana
onkaloissa, aseenaan kivi-nuija,
aina nykyiseen , koneiden,
höfi^n ja sähkön aikakauteen aa-itä,
'olemme me päässeet selville T o ­tumme
suuresta kehityskaudesta. ;
^ieto tähänastisesta kehitykses­tä
sallii teidän \«nnäkolt8 arvioida
ja tutkistella tulevaa kehitystä. P i ­dätte
elikä tulevaa aika' nykyistä
parempana, kun taas' menneisyyr
destä utimotte nykyisen yhteiskun­nan
alkuperää. Niin yhdessä kuin
toisesa on - opiskelu teille suureksi
hyödyksi. TutTastelBmalla, miten
kapitalistivälta on mnodostunut Ja
varttunut, voitte te paremmin poh­tia
keinoja, miten' taltuttaa se, ai^
van kuin isuuret keksijät, jotka o-vat
alistaneet luonnon vaaita kärsir
vällisten "havaintojen jälkeen. ,
Te tutkitte asioita oman mie­lenne
mukaan pnolueettom^ j-i
turvautumatta ^tmäkoita omaksut­tuun
systeemiin. 'Tosi-oppineet ^
miten määritellä piste, missä A
dylUnen loppuu ja viehättävä «> -1
kaa. ' Eikö esim. pieni laul^
ole jonkin arvoinen, »arseije^
ja Carmagnole ^1 1
kumouksen tunnetun katur.
suom. huom.) ovat tuottan^^^r
pion kuninkaiden ja vallotttJ^ 1
Lieijoille. Ja eikö ^/^J
hySayUinen? Onko sw sitten
vähän viehättävä ja soma.
Kuulette välistä r.or^^
novan teille, että T^^^^^^i
ole' mitään tilaa elafas^'
•kuunnelko heitä. ^ I ^ - f "^^^^ ,
köänoUinen penntatapa,
•^tus vieläkin tuiUuu -1
^taa, että kieltäytymys,J^.
„ y ^ t tuska olisivat ^l^^^ä tavia ja että vapaaehtoisena.
koinen ansionsa,
myyttä!
, . —ionsa. "^'^ ett»"
Juuri s a n o m ^ ^ , H
kansain on kärsittävä te^ ^
massa oUakseen
yassa, on nämä ^^f^J^^,
ti .alistdmaan kaikkeen sjg ^
kaikkeen vääryyteen, ^r^-j^i» ,
listako korvaanne Pape^^
saarnaavat, että k a r s^
vää. Ho, se on b y v ^ ,
Vaistomme, «"'»^"""t^t il
j a ' moraalinen laontom^'^