Vapaus, November 29, 1952

              Siva 2 Lauantaina, niarrask. 29 p. — Saturday, Nov. 29, 1952
i l
Qzgan of Rimlsb canädiaiu: Es^
tabUsibed Nov. 6, m?. Autborized
egfsoxtA cktss maiTby me Post
iOttif:& xmatfment. öU^iiä, ^^b-meA..
imee, -weeUy: -.Tuesaa^
PubUsblns Coibpahy Ltd.: at 100^1^
EIin"St.'W,. Sudbiuy, Ont„ Canada.
Telepbones; BusineS OTftcip 4*4264
Bdltorial, Office ' 4 - ^ , Mattage
e. suksL 'jEaaoT w. mm^Lmms
address: >BOK $9, Sudbiinr* Ontario.
Advenislni? rates upon äj^
Tranalation free of «tiatge.
' mAUfiHtNNAT:
Canad^! l v!t« 7JOÖ 6 kk. i7S
Ylulyffvalloissa: ft^ 6 fik, 4J80
Suomessa 1 vk. 8,S0 6 kk. 4.75
p
I
EEseiihowenn uuni 4,^
SI
JYbdysvalloissa ja kaikkialla maailmassa^ on kiinnjtetty^ suurta
luomiota Yhdysvaltain preside^
{äbteän >«n£iinniäisel!n min!sten'nimi
vioittaa; sen: suunnanj mihin Yhdysvaltain po-
L'. ^ ; Kftlliien elämä on kehittymässä niin sisä-,kuin ulkopoliUikassakin; :i
lp' ^"^^ "^Äteh/inUisfeW»^^ Eisenhower nimitti puolustusasiain;
V ' g. stht^fiksi di *^ulaispäällik8kseen" kut6ri New -York Times asinnr^
IVC f'\ selitti — General'ifd^orsiii presidentin Charles Erwin Wila)nin. Ta-i^
Vjj-tö^yoi(|aan^pitää,suoranaisena taisteluhaasteena Yhdysvaltain-nm*o-
1^^^ ^ * - flistiselle liikice^e ^siitä/ «että hallituksen asioista tulee huolehtimaan
K| .ft ' suuqiäaomanylcaikkein taantumuksellisin aines, mikäli suur{momän
ir^'^ '^i - '^Usfe/ien sohteen tällaista erittelyä voidaan tehdä.
Ä l ' ' S \ ' / ^\äx\ed tä^xA \Vilson on niies, Joka edustaa j ^ ^ - . . - - V , . .„.,......, -... - suiirkörpöratiöä
, mik%ibiimiii enefnmän rhallituk^
' * | r ^ ' P ' ^ ' * muu.yhdysvaitaiainen yhtiö. Sen arvioidaan saaneen toisen
11^ L ^ maailmansodan aikana $12,000 niiljoonan arvosta sotatarvetilauksia^
WV 'iill^tuen tähän.neljäsosa kaikista niistä tankeista ja lentokoneista
sJ4 ^ ' ^ . mil^VhayävaHöissä -Valmisteltiin;
\^ute^ CSerieral Motorsin voitot ovat mu|ieH
;V/'C^ ' 'yliH^d^ voittoja siöi^remhiatrläHeiinellen ne veronmaksujen jällen
^fe' 't^l' • ^ V tMliöt^"i«iljöonaa dollaria vuodessa. ä.^' ' 5feivää«» flra^ muuta/että sotavai-ustelusta näirt suuressa mit-v1
J ' ^ - tafiaavdssä liySty^äii sUurylitiön presidentti ei mitenkään voi toivoa
4 fi . * feulh sojfavaruäteliin jatkumista ja uuden sodan syttymistä. Y h -
'4hf^'. 'h ta s4väa on/apkih, että ke^;äali •Eisienhowerin mielessä ei suinkaan
i M i i i i
- • mm
n ItSs^.rhulfheärtä sataottavjaa:... , . ^
n^ist^/|^Us« st{^ mie^stä;'ji)W"dVai''saunnii
?«^WkiWM'?',f!tä T^um9ni^,hanjViä}öi| tb-
*"**--^kucKöitt Biilles sai suuren' mahdolirsuutensai
ääSii^^iP^^:Räoseveltli^i^^^
.. ?3ottaii?&slijä^^i^
' v a s t a ^ l h ; .i«än.sanöi näih
, yrmivgtJjat^istä Amerikan kurkut^'.' |;|fS5:^|if5||ftf!|g^^^
- l^lailieÄ-on-Dullesin menneisyys. NiinJlMoiun^
lucnl^ulkopolitttiäeii ohjfelrtian peirusteellä; in^^
^ iri^SffiL^hähltitk^h i^ksi kaikkein näkyvinf dkop|iiU
tai^^.Äi^^Wftava; että juiiri Dulles vieräiiilÄuittim^
n ^ f j p l ^ a l k^mga Koreassa, ja yleisenä kä^ityk^ioiv^
cJI^se^^iiipasinmies'' joita antoi Syrigmart?^ j t l ^
Amerikasta kyllä tul&e apua, jos Kän sodäh^aläMki^^f
s i?svk!loittomisek^ näkyvin hahirw jniista-
^ t^^^ ja vaativat K i i -
r-ha^^^^^^^^ "vapauttamista".
/'Mr.-Dullesin'nimitys valjtiosihteerin toimeen puhuu paljon enem­män^
kuUi kenira^r Eisenhöiverin vaalilupaukset Koreah sodan lo<
pettaihi^n puolesta. Selvää on, että mr. DiilTesih käliberia bleva
; B t v ^ i d s i i f t ^ r i ej'^^ toimia Koi-eari ^ a n jatkabiis*^
laajen^^misep hyväksi.
^£i'QI^ ihrne^ vaikka näiden nimitysten johdosta bn eri puolilta
: maa}UiiQ^;«!: kuulunut) t huolestuneita lausuntoja kymmenistä sellaisis­takin
piireistä; j o t k a tähän asti ovat olleet vaiti tai tvieläpä: T
; riin';*fkyl^rf SÖäan" ohjelman kannattajiakin.
i^^dtiii^si olkoon kaivoäkiiehet
{ Aiine-Mill union Sudburyn osaston X o 598 johtokunnan vaalit
^ b vakaan harkintamme mukaan unio pelaStUi
sy<tirf-'sttUnriItellifSta jd äär*tömän vaarallisesta hajoituisyntykl^^^
';H^;feahrbäwrfciiet Icykehivät näkemään ^yvin^lätUri'^^i^lirt jia tbf-
- SL. jjidätävä hikkeliteonisuuden tySläistp^^^
;i;iajoi«^
tarkökiiföfelli^ti, e t^
4ätettÖriiän vaarall inen hajoiiui^itj^^^
|Ätpl^^V'£l I - o^,to*iiäIblliIs^i:itykseen osallistuneet johtajat sawat ka^^^
ätfiia'iii ä hyvm
Vlstä^lahteEiiä: $^ o l i Jiyvin naamioitu j a äärettötnän Är^fallinen ha-
» JöÄuSyritys juuri siksi kun hajoitustyöh johtajat esiintj^vät niuka
edeltabeen mielivaltaisen aseman työläistensä hengen ja elämän
• vaikka kysymyksessä oli tarkoituksellinenhajoitusyritys,
pahaa-aavistamattomat ja rehelliset työläiset äadtiin vie-ivijäSenöpposiUdnin''
kannattajiksi ja näiden^^^l^^^^
ää myös on^ että yhtiö puolestaan ioivdo; jotta
kaansaatu hetkellinen hajaanniB; jaus^
union toimintaa, jotta unio heikkenisi ^
että työnantajat voisivat läpäistä pienetomiil^
vähäisemmillä tyoolosuht^id^ii^ ^päfiiiKU^^
£f j^lKTOSTASAA,
, cania^mn Arkkipiispa fifl PIfibcr
päätti viettää lomansa YhdysvaltoJs-sa:.
Hänellä el ^ilmeilestikään oUut
vaikeuksia.j^UhiftttisIuvan saantiin
butta filtt^kln hänen vletaUuäsa bu
kaikkea .Tiuuta i^uttei i-bhkäiseva
Sanomal^tlr^portterit kiusasivat
UhtA fcysymyksellä. että niitä foieltä:
bäh on siitä kun Canterburyn dekaa<-
hus 'tri Hefirfett Jojinson oa samalut,
että IBidysvallat käy bakteerlsotaa'
Koreajea'. - --^ " ^ '
6e oli arka kysymys: Totuuden saJ
hcnhln^ olki loukannut' iiäben isän--
itlään!, miitta-i^iehtelMiUhen biisi TOIJ
vannut tiäneri tfmaatuhtbalm. Arkki-i>
ilspa ^Itti kleirtää iäiS'kyfeyrojretä
fleltr&ävällä Vastauksölla:' '
•"trt jbhnsiJhln itiotiHrien ffehelli-syys
on kaiken ei^llyn tilkbiiublella,
Ja kuka tahansa yrittää tuomita
häntä, hän^n tulte vaktiuttoa siitä,
että tuo"tolt8efe hänet (dekaanuksen)
oike^mieKsesti."
Mutta tärfUl epämääräinenkin lau­sunto
nostatti Yhdysvaltain taantu-muslehdistön
vihat tn Pisherlä vas-taah,
<Jolller's <Lokak. 4 p.) Julkaisi
tästä ää'ästaeHkol8en toimituskirjoi-tukÄh,
mikä oli laadittu fcO. Julkai­sun
ttmnettuun klfeUaisuun;; Arkklplis-fka
nuhdrltlin siitä kun hän ideltäy-tyi
tukemasta Yhdysvaltain taaattt-ihiififettäistön
kanlpailjaä tri Uohnso
nkt ivastaan. Ja liänelie huomautet­tiin,
ettei sovi unhoittaa iitä "huo­mattava
apua, minkit Yhdysvallat
on ahtanut hänen omalle maalleen".
•Ittpahtui siis, että Canderbutyn
arkkipUi^a Joutui kärsmään sUtä
kun yritti olla oikeamielinen. — New
Times.
du cduUrai lurJoIIUjain mMlpItcita. CIrjM
p i t l i i l ftJoItUfiiJp* iiMhiiolU*W.'2qO,M9Ma. T i b io
Muto^a mit.U\\i\t kliJeltJl «1 / « U a u u.
VABÖITUS SVOMAIiAtSILLE
'KojskUotensaaautsuuTMtl hävetä
suomalaisten käyttäytymisestä Ja mo-
Hbt ihUut;5Uoniä!Ältet nilii
nani niin en' malta' blla kynään tart­tumatta:
jav kU-JoiVtamatta 'varoitus'^
sanoja.' ^ "
Muutamat suomalaiset oiaiset ovat
n tm'ttä'n ruvenneet varastamaan
kbuppapuQdd^Ja ia^oy^t flitW, tah;
r umeib Xmm^ (i40fllist^9
B lomalaisten maineen. Jo: viime tal­vena
oU^ o^lpeasju^u; ;^uoi|tal|Us|t^^ 1^^^
riista väst^.^ntUtta-häiiUär^v^'
sakon. Koska ^|iän oli ^Juuri tähän
i ^ h a i | p f l l f t »Un .tuomarij ^
vemmän rahgais^uksen, muutoin o
ollut vähintäin 6 kuukautta vänkU^fi;
Ja kruUnuif rikyyti Suomeen, > ?Jönka;
kmtannukset-Suomen:hallitus-olisi
Jbutunutlmak£imaan..
'4Köskaskstä'tapiuköesta:jel.olO'ötet-''
.tuvvaai^vja koska J^udiUh^aivan as-kiettäin<
tUikiksl samanlailseen tapauk­seen,
niin pyydän varoittaa kansa-
' V ^en'-paiveiluf eräässä suuressa o-sastokiiup{
k£isä (£)epärtment ä^ore) Jo'
vuoslibriÄk^hiä ja mihitt haeltilh
tuikilbl Jbhtajän toäilitböh, jossa oli:
sUomäinnen naineti ^ekä pari sala­poliisia:;'
Nainen oU^ kähveltänyt ta-va'roita,
mutta Jouttli kiinni. Har­vassa
tapauksessa väi-kÄus onniituU;
sillä suurissa liikkeissä on .paljon sa­lapoliiseja
seuraathiisia meUtsein jo­kaista
öätajad.
Kuulosteluss^a kysyrtlln ihhi.: "Mei­dän
liikkeemme l)dlveiukä^ä Jä
myiä äsiakkäui» bn ollat- jo 40 vuotta
suomalaisia Ja tämä on vasta^ ensim-^
mainen 'tabads; että suomalainen on
tuotu tänne* konttoHin varkauden
johdosta. Oletteko ennen varasta­nut?
Minkä tähden?"
^ Vostätisktiillui; "Viime talvena mi­nä
väistin krääsiä Ifikkeestä. Btinä
tmrnen kaksitoista muuta naista; Jot­ka'varastivat
viime talvena J«u äiksi
minäkin v a r a s t i n : ^ sliben oli. että
me halusimme päästä Suomeen ta-kaisai."
"Haluatteko nytkin päästä takai­sin
Suomeen?" , :
;'£n. en halua, siUä miehelläni on
riyt hyvä työ; Ömiiötä nte halua men-hä
tokiaisfa." -
' • x^Mikäon miehenne nimi Ja osoite?"
'^E^ sano, silk minä en tiedä mitä
ihlb^enl tekisi ihinulle, Jos sdiM tä­män
tietää.V
"Qmolttakaä m$^{U tUiden toiiten
varkaiden niinet niin mb tttiittitamme
teidät kalkki Suomeen, ..-mutta; sitä
ennen tb 4pUdotte vankilaan Ja -sit­ten
tSuomen hallitus • Joutuu maksa­maan
kaikki aiheuttomäiöie kulut.
"Oi, en voi sitä tehdä. Antakaa
rtilhblle anteekai"'
"Tietysti nimet Ja osoitteet oli oi­keuden
edessä pakko antaa, mutta
kauhistelun jatkuessa päästiin siihen,
että minen äai änteekisi tällä kertaa
kun häd lUpasi. ettei hän ikinä t ^
sitä;'eikä Uloin säa tulla edes lllkkäe-sfeenkään.
Tämä on nyt varoitus kaikille suo­malaisille
Ja/ottokäa siitä vaari, että
meidän hyvä maineenune ei tähfäU^A
Ulköindkei valuutt^viraimot vählntyne^t hoin
14 miljardina^ tilkomaäBkauppa i^heibtyiiyt
UelsitiL ^ V<fon Hsenttitolmi.
kunta oli tk^ 14 pnä järjestänyt yal
tloheuvoiston Jnhl^hubn^eifitäon Infor-matlotUalsuuden,
joka» merkitsi viral­liselta
taholta anhettua ;:häly tysä pu-lakaudeE
B^^i^ymlsessämadäune
louselämään. Lyhyessä esitelmässään
prof.-Klaus,Varis totesi, että;.(Viime
vuoteen. verrattuna mdamrae valUut*
tavaranto on ulkomaankaupan supis­tumisen
Johdosta «vähentynyt^ H mil­jardia
markkaa, joten lijrtigrlhen va­luuttavaranto
merkitsee -vain kutUcau-den
tuontia; Vientlarvojen vähenty-;
misen Johdosta on ollut pakko suplsr
taa llsenssiointia, minkä vaii^utukset
tä$'dellä teholla iUnene^ät vasta ensi
vuoden maalis^huhtikoussa. Ulkomu
nisteriön kauppapoliittisen osaston
l^lllkffn, ministeri Lehtisen eäitel-inästä
taas ilmeni, että valuuttakriisin
lisäksi maatamme on kohdannut'o-räänlainen
kaksipuolisesta kauppaso-jiinlusjäi-
jestelmaätä Johtunut kaup-pakrilsi.
Joka öelvästi osoittaa; että
Suomi on Jo sirtymässä/ vakavaan
pulakauteen kaikkine sitä seuraavine
työttömyys- y.m. ilmiöineen.
PULAKAUTEEN
Vientitulojen pienennyttyä ryhdyt­tiin
ehkä Illan myöhään supistamaan
tuonnin jUsoissIointiarjal^^
on mätTää^{kta'llhtitö''otlut^^h^
ensi v^ibden3naaL's4uuitIkui
nin ^^^tjCTtyrriladssä^ i
kan v ^ l i e i i i : p i ^ / ; f i
kaiseimnfan Jiian 'pmrk.^ . - ^ ,
. sioinx^^,jonka 6eu3?ab^eäa^~:m|^l|^-|
Jättää maamme Jyrkässä Ja
muodossa. Tilanteen lopputuloksessa
se ei tlgt^okSÄh 3Äi^'tä Ki^Utä^'.
: Ulkoministeriön kauppapolilttiseti
osaston päällikkö, mlhTste^ Lehtinen
selosti kaksipuolisia:: kauppasopimuk-i
sia todeten, ettäine ovat ^Ikät -puit­teet
joiden rajoissa ostot Ja myypnit
tapahtuvat. .Valtiot myöntävät lisens­sejä,
joiden rajoissa kauppaa käy­dään;
mikäli sitten kauppoja syntyy. '
•Ministeri Lehtinen korostin. että
Suomi: on: siirtymässä pulakauteen.
Erikoisen c turmiollisia (kapitalistis­ten)
valtioiden kaksipuoliset kauppa-sopimukset;
ovat maille; Joiden vienti
on kovin yksipuolinen ja .vienMtavarat
herkkiä maailmanmarkidnoioen suh­danneheilahteluille.
Pulakauden: a i ­kana,
solmitut > kauppasopimukset ei­vät
toteudu täydellisesti, vaan vain
Öslttahi. Eämerkklna hän mainitsi
L ä n i l - ^ k ^ jonka kanssa käydyssä
kaupassa SuomiMm joutunut velka-puolelle
ja lisenssiointikin; useiden
mattavästi'pienempl kuiii vlentltÄ' tärkeidEhiavafbläeiiTtoh^ältäbn
' »yt vain puoleen'ja sltäkiri alhaisem-
Jmaksi. »öiÄstarl :ieh«h'eij pysytteli
'esiteibiäi&ään ^ vä^^
ttoisarvolässä- 8glkblksa--vältt^ hUb-ilellisesti
mainitsemasta, että Suomi
lyoisl käy(tö'läjftne^
jmajkkinbläen i^^^
'inasÄafml^^
tSn äSifd^
Ä ä ä t e n ^ ^
^täiiica. 'mliutä 'eiMtöblir^iiton^^^^^^
maap&aiippä^^
kHlsVkäudeh! " ''''
Yleensä lisens^itöimilcunnaninfor-
'nö^öTtilaisui^ ^
epätar%ituk^
telmattomastä ja sekäsbrtoisesta l i -
senssioinnista, joten toimikunnan,
tblmintaian Itai^atean kipeästi pa­rannusta.
, NBhJÄräksi jää, kykienee-kö
lisrä^
korjausta asisissa. idillä perussyy. Suo­nien
kaupallisen, aseman jyrkkään
huonojaemisem^^ : maamme
bn ] ii£m ; kiibteästl 1^
läntien;-iJUiata^^^
lahteiuihin. ,
Leivän bankbijai
Canadan perheissä
Otta^tra. Viime vuoiibn i:^sälcdus-sa
toimitetussa yleisessä vSenlaskus-sa
todettiin canadalaisista perhetstä
noin 8.4 prosenttia olieeh sellal^.
että niistä ei kidtean bliut ansio-l
y t o . Ateoastaän ytel perH6en
Jäsen oli ansiotyössä 65.4 prosentilla
perheistä eil pyöriiH luvuin puhuen
ftatei jokaisesta fcotaiesta perheestä
eli yhdeiv jäsOTenJtyöllä._a4^^
höillä, 56i tirosenttia to^b perhei­den
lui*.miäärästä; oli käked tai use­ampia
perheen' Jäsaiiä axisibtyosÄ,
joksi :v lasketaan oniaan läskuxmsa
työskenteleminenkin, kuten on aslan-laiU
' tattmareihln, käsityöläisiin,
kauppiaisiin yms.'(nähden.
SITÄ
jsaEajjskitA
Pappi öU, sunnuntaikävelyllä joej>
rannalla, missä pikku poika oli onki-"'
massa.
"Etkö tiedä ettei ole sopivaa onkia,
Sunnuntaina ja että on raafcamaista
pistää perhonen terävään koujc,
kujm?",_kysyl parorpojaltä.
; " E l tämä ole -perhonen, perhosen
kuva vain'*, vastasi poöoB,:
"Nihikö, luiilia sitä oikeaksi per- '
hoseltsL"
"Yhtä typeriä ovat kalat oUefc", sa­noi
poika, nostaen vedetä lankaan,
ripustettuja kaloja.
iiiilii
Lukiessaan uutistietoja, että kai­voksia
suljetaan Ja toisista Vähenne­tään
työväkeä. British Columbian:
asukkaat voivat hyvinkin tiedustella
llittopärlameritin eri publueidten e-dustajien
mielipidettä asiasta..
iMlksl? Johtuuko se siitä, että mäl-misuöiiet
bvät köyhtyneet,, tai siitä;
ettei tuotteillemme löydy markkinoi­ta?
Mikäli on puhe kullasta, siUe
löytyy aina ostajia. tKailcluI se kulta;
mitä- ttotetäan; voidaanv myös myyj-i
da. Ne, jotka yrittävät peitellä to­dellista
.tilannetta,. '«eUttäväfc meille
tavallisesti; ettäc me olemmei hinnoit­taneet:
iltsemme : pois markkinoilta, i }•
-, Täilaiiieri ielitys.ön yksUikeftaisea-.
t r Väärä ja kUltdkalvoteoUisuudessa
se-onvsuorastaan ^naurettavani Tässä
t'dn tapaus nHssä;.siuoranalnenr edes-:
J< astuu on-iganadan' hallituksen kan^
nettavanä.}i Hallitus vaatii, että Öa-dtt
tuottaa kultaa ja piyy sitä Y h -
ivaltäin; hallituksen määräämällä
hinnalla ja $e pitää kuUah hhitaa
vuoden 1935 tasossa, mikä' tarkoit­taa
sitä; että kultaa on myytävä puo-lellä
hinnalla.
yhteydessä Can«am hallitus klfeltää
Yhdysvaltain hallituksen' vaatimuk­sesta
Cäiiadan metälUntuottaJat
myymästä tuotteitaan :Siime missä
niillä bn kysyntää.
Mitään myyntilupaa ei armetä: sitä
varten, että näitä metalleja voitaisiin
lähettää* Itä-Euroopan maihin ja
Kiinaan.
lUmä on lyhytnäköistä politlikbaa.
Se on sitä ensimiäkin sen( vuoksi kun^
se miufikaa 'kaupankäyimiii
lisutidet: niiden maiden; kanäsa;'jotka'
halualslyat ;Ostaa tuotteitammei; Tol^
seksi (Siksi kun tällainen JcaUppasaar-:
- to on tuomittu: epäonnistumaani kos-ika'
k.o. maat voivat kehittää, ftse nai­den
metallinei^ tuotantoa. , , ,
Se sattuu! mpJiIn|. ^ j ^ t t ^ r^-i
nadan Lolconaari rlipiiuvi«l-YhdW"^
yoltäin' markkinoilta Ja tässä vai-
^ e ^ Yhdysvli^fi ^|jl£uf;;^)ii^i
; tullliesteitaCnadan: metallituotteille
silloin kultu; Ipiikk^avat sen O i n '^
^teollisuutUi ^^am'äl^ä ^ Y l u i M l ^
Me- olajnmet^astaito xhdystolte-jj Äissä voidaan riisti
lajiissiiaä ' dollartttai' Jotka-; YhäysVaitabi Wa . ^ ' ' ^
hallituksen omien lausuntojen 9mu4
kaan ovat arvoltaan puolta ,:pienem|
p'ä, mitä ne olivat silloin kun kullari
hinta jäädytettiin.
, » • *
Kaivbsteollisiiuden tässä , osassa
käivbsniläten palkat ovat alhäis&t ja
Oilnaittett pelko kaivosten sulkemises­ta
pitää näitä kaivosalueita eKiaisteh
palkkojen ja huonojen työsuhteiden^
alueina. • ^
Tätä ongelmaa on yritetty ratkais­ta
sili-tolalstyöläisteri, eli halvan; työ­voiman
allilla, mutta sitä ei ollut
apua. '
Milisi Canadan hallitus antaa tä-;
män tilanteen Jatkua? Mik^i Ca­nadan
Hallitus käyttää vuosittain
$15,000,000 iraltlbn varoja sen Haaksi
että kultaa voidaan myyda puolella
hintaa? Tämä oa se kysymys mikä
tulisi esittää llittoparlamentinjokai-
M e jSseneUe. He ovat vastuuvel­vollisia.
Ensi kuussa Ottawaan merieväit
kansala'sten edustajiston täytyy vaa­tia
-tähän suöi-äk vastdusta; i^ysy-niykseäsä
on 40,000 canadalälsen elä^
mä. Kokonaisia kaivosyhdyskuntia
on vaarassa. Ca^iädan hallituEselta
on. vaadittava ohjelman miiutosta.
Jos kultakaivosteoUisuus ori tarpee­ton
maan talouselämälle, sanokoon
hällltUä §ett gtibtäan Ja ottakoon sir-ta
edesvastuim; mutta älköön tätä
kuormaa säilytettäkö työtätekevien
hartioUle.
• « •
Viimeaikoihin asti on perusmetäN
lien tuotantoa Jatkuvasti ' lisältä/
sillä naiden metallieii hihnat bvät
nousseet. Nyt niiden hinnat laskSvat
Ja näätää siltä, että on yUtuotantdä
lyijyn, sinkin ja kuparin suht&n,
'vklfcka todellisuudessa tämäkin on
keinotekoisesti'aiheutettUii ylituotan-
Xoa.
Näiilckih tuotteille löytyi suuria
uIKOihäämarkkihöita; Mutta tässäkin
hallitus lähettää miljoonia dollareita
metalliteollisuuden' kehittämistä rinar-
(en-Etälä-AmeiriUaan^^Ja
riistää-halpaa työvol-tuisi
enää. Muistakaa, etta isoissa
liikkeissä, joissa on (fiiljon tangosta;
on: myös paljon-, salapoliiseja seuraa­massa
juuri teitä, ehkia' juuri "osta­massa"
vierellänne.
Toivon-hyvää joulua kalkille.
— John Peterson.'
j BMtish Columbiassa: meillä on hy-:
vin paljon näitä metalleja. NUtä
voidaan tuotta^ voittoa tuottavalla
tavalla Ja m^eidän; tuotteiUaibme bn
sum'ta kysyntää' niissä maissa,- jotka:
haluavat käydä kauppaa Canadan
kanssa., ^ ,
V.British Columbiassa ja Canadassa
kehittyvä talouskriisi on. mttohalli-^
tuksen ohjelman tvlos ... "
'K. A. Smith,
M-M union pirljärjiestön
presidentti
M-M:n lehti Union)
— Vuonna 1U51 kaivettUft Cana-dassa:
967.000.tonnia asbestia^ arvol­taan
$78.800.000.
British Cplumbian
rauhanneuvosto
^öfiriestarih luona
' Vancouver.'-i^'B,tr:n rauhanneuvos­ton
edustajisto esitti:{Protestin Van­couverin
pormestari-Humelle sen •jöh-'
dosta; että • inri;' Käyi' Gardner• ero-
-teCtim tbim^taan^kirjästosisa. Mrs.'
Gardner*eroiittiini" koska hän • pois* •
'äaololUvan 'ailxind" oäallistul' Aasiah'
ja Tyjynemrferbn' maiden -rauftankori-fer^
Hisihi'Peklngl^i • • '
. Valtuus^,'jota johti nir. J.Äbckan-
^el, sa^ol! ppimesiarille,' että mrs.
^,Oardnerin toimeyta erofttaminen' on
4viilioikeu|sia ^,loukkaava' tekb ja
vastoin Y^fii ihniäoikeuksien julis­tusta.
;Valt'ttti^fö, esitti mife. Gardrie-riii
tolrix^ii p ä l a ^ f ' t ä m i s t ä .'
Vaituusto: selosti' 'pdrniestari iHu-melle
KpnfCTenslÄv;'johort
net .'osklistulj'j^ia^jaa/'lu
k^oitti vpormesbäria osallistumaan'
icahsojen raufiankbi^tesim-^ Wienis-
§ä. Vastaukseksi ^'pormestari kiitti
Valtuustoa Ja: sanbf; etta hän "har­kitsee
:kutsua;Osallistua Wienin rau-hankongressiin'\
""^
Mrs. Gardnerin erottamisesta por­mestari
sanoi; että:-hänen tarkoituk-seiiaän
on - jättää .asia kirjastolauta­kunnan
käsim. /
Ei halunnut l*yhtyä
välitysmieheMsi
-Tukholma.. v—>r.!;:^uotsm kuningas
Kustaa' Adolf k^eji^ytyi vastaanotta­masta
lännen ja idän ristiriitoja kä­sittelevän:
konferenäsin: - jarjestäniis-tehtävääi
^iEsityksen oU tehnyt eräs
saksalainen professori.
Montreal. — Noin li*f:n Jäsen­tä
jä kannattajaa kaupurigih itäpääs­tä,
kokoontui täällä Ja nimitti ibhrie
ehdokasta tulevia liittovaaleja var­ten.
LPP:n maakunnallinen jbhtaja
Gul Caron nimitettiin eiJuibkkaaksi
Möntreal-St. Jacques-ääneslysähieel-le,
Mrs. Jeannette Brunelle Montreal-
L^Ui-Ier- jä Cämille Diorinc Mbntreal-
Ste Marie-aanestysalueelle.
Tämä oUensImmäUien niistä ylei­sistä
nlmityskokouksista joita tullaan
pitämään muutamien seUraavlen
viikkojen aikana työväen ehdokkai-aeh
nimittämiseksi Canadan ranska­laisten
keskuudessa. • •
: Tervehtiessään lukuisia uusia ystä­viä
lausui LPP:n maakunnallinen
johtaja Gui Caron, että he ovat esi­merkkinä
siitä suuresta- kiintymyk­sestä,
jota ranskalainen väestö tuntee
puolueen uutta ohjelmaa kohtaan.
Se kiintymys tulee lisääntymään sitä
mukaa kuin puolueen ehdokkaat eh­tivät
saattaa sen Quebecin-väestön
tierioksl.
'Työläiset, farmarit, intellektuaaUt
ja kaikki Canadan, ranskalaiset patri­ootit",
sanoi Caron,' tulevat havait­semaan
meidän puolueemme :par-liaaksi
Canadan turvallisimden, riip­pumattomuuden
ja Jauhan .puolusta­jaksi,
r i; ><n jj."
'•'Samanaikaisestil kud St:;^in!^ntjn
hallitus liittolaisensa Duplessisi^ ja
' ktiut-liikkeiden «aljitsfivieh .[ piirien
' kanssa myy Canfldaa 'pnidy^yaljiain
'trusteille ja imperialisteille, nie^sei-äomithe
Canaälah 'publesta;''kalkkien
Vod^llisten canadalaisten mihtantti'
sen yhtenäisTOden. pjiolesta mäa'mme
'turvaamiseksiA ' '^Eäelleeniiän~«anoir- että-••me•olera--
fae irj-htyneet suurimpaani töitärt^ään
puolueen hiötor:assä'.''"atee hairiafminb
puhua niiljobnSlle QUfetieciti kansalat-
. selle, myydä «tiöiarysia* kappaleita
meibän uutta ohfetafeianfmfe^^ja^^etaä
iatdja työläisiä, farmarejay,Ja;Intel-:
lektuaalejapuolueeri riveihin."
NlmityL»3ensä hyväksymisen yhtey­dessä
mrs. Jeannette Brunelle' sanoi,
että hän käsittää tehtävänsä olevan
saattaa Quebecin naiset tietoisiksi sii­tä;
kuinka "meidän puobsojemme ja
pcikiemme elämä on saatettu vaaran-alaiselcsi'
ameriickalaisten kenraalien
toimesta, jotka pyrkivät - kuljetta­maan
petokseen ja sotaan, käyttäen
hyväkseen. vanhan kahden puolueen
politiikan edustajia, jotka ovat pet­täneet
. Canadan, amerikkalaisten
.trust.en ja hyökkäävän politiikan e-dustajam
hyväksi".
NAISILLA TARKEX OSUUS
Naisten täytyy ymmärtää; että nyt
on aika osallistua poliittiseen tOimih-taan;
aika käsittää St. Laurentin Ja
Drevirh pettutnuäen: , vahingollinen
SraifcutuÄ perhebtttfjetliin; äsuntokrii-siui
— vioinpa pienten lapsienkin"'
turvallisuuteen omilla kaduillamme; '
h i h a l l a alkaa kun biljoonat mehevät "
"iVäshington n määräämään sotava-
Hsteluun,- me- joka päivä näemme
kulnkä^lapsia loukkaantuu ja kuolee
kadulllkmme, liikennetapaturmissa,.: i
iotka Voitaisiin väittää jos lapsDleva----
Tattaiäilh leikkikenttiä ja muita huw^
vittelupaikkoja,
V: Cämille Dionne, ;LPP:n>vaaliehdo-
: kas Montreal-ste;. Merie-vaal^iirissä,
sanoi muun ohella* että Montrealin
itäpään; työläiset ovat viime aikais. .
ten lakkojen aikana antaneet osoi-tuksen
valmeudestaan toimmnalll-'^-
seen yhtenäisyyteen: työpaikkojensa,«
palkkojensa ja asunto-olojensa tur­vaamiseksi
sodalta, joka uhkaa US -
A:n monc^olien etuja palvelevan st.
Laurentin hallituksen politiikan an­siosta.
"Unionist.t Montrealin itäpäässä',
sanoi Dionne, "ovat nähneet omin
silinin ja todenneet omissa taisteluis­saan
sen häpeällisen tavan millä a-merikkalaiset
työväenliikkeen pettu­rit
ovat tulleet tänne; St. Laurentin"~
ja Duplessisin ummistaessa silmänsä,
häiritsemään lakkoja, hajoittamaan
runicätalijärjestämään-^ril^kurointia ja !
'ty<)«kent^'lemään ätoiifaesil^ kaikkein '
työlaisvastaisempien ryhmien kanssa
Canadan: työläisiä Vastaan, t
I liVQitebQaJat; [samohi, k^ulAi < toistenkin
maakui^tl^n:.työläiset^ .haluavat va­pauttaa
unlonsa ulkomaisesta hallin-;
nasta. .-. Meidän^ ohjelmamme > antaa
ihieille uutta toivoa Ja uutta johtoa
'heidän_, taistelulleen.: Siitä on osoi--
tuksena'uuden puolueen muodostumi-"
Aeni äskelitgn^'taistelujen aikana-
Montrealin Itäpäääfiä.",
. Ehdpkkaid^;_,.]puheitten.,, jälkeen
''byhVHeessä kelkdstelussaV olivat o-
}Salli$lna rautatieläiset, vputkityolaiset,
rakennustyöläiset, merimiehet ja mo-rifet'perheenemännät.
He toivat esil­le
kokemuksiaan omilla anunatti- Ja.
teoli:suusal6illaän amerikkalaisten
hallirmasta ja työläisten päättäväi­syydestä
voittaa takaisin Canadan
riippumattomuus ja turvata rauha.
Sortavalan draama­teatteri
aloittanut
näytäntökautensa
PetrosKoL — Sortavalan rautatie­läisten
valistustalon draamateatten
on aloittanut näytäntökautensa nay-tehnällä
"Praha tulee olemaan mi­nun".
Tämän näytäntökauden alus­sa
teatteri esittää myöskin Maksim
Gorkin "Porvareita" ja Bernard
Slxawn "^Lontoon :kurjalistossa".
Cäftadäli hallitus ja kulläii hinta
Canadan , halUtuksen ; sanotaan
'käyttävän noin :vhsitoista.miljoonaa
dollaria vuodessa maksaakseen kullan
tuotäntoapurahoja kaivantoyhtlöille,
että niiden^ kannattaisi tuottaa kul­taa,
jÖnkä hallitus ostaa ja myy vuo-:
rostaäöYhdysvaltahi hallitukselle ^35
dollarin hinnasta unssilta vaikka ,Va-pallla
• markkinoiHa maksettaisiin
puolta enemmän, .sanotaan Mine-
Mill-unlon B. :n- pilrip[,o^«**PV'*
julkaisemassa iäusunnossa^ j i p ^ «sl-tetään
vaatimus,: että. Canadan halli­tuksen;
pitäisi sanoa i t e e^
Yhdysvaltain ho&ouluesta; ^aok^ t a ­kit^
tässä maassa on Jo^suije% mei­tä,
kultakalvontojb, ,,iEJkä tämä,Yh-dysvaltahi
' h o l l l t u k ^ ^talutusn^ioras-
I » Vkulkeminen '.rrajoltus lalnpostaian
kultaan, vaan, se koskee mi^denkln
tärkeiden metalUen;: tuotantoa
kauppaa. Vaikka kolikkien Canadan
tuotteiden - hinta' on' kohoxmut' miltei
kokslnkertolMksi Ja/inpm^
sissa vieiä Enemmänkin, on* kullan
hinta yhä edelleeii- siinäv35 dbUorissa
minkä Ybdysvaltahi Ihallitus mööräti
nfoittaa molemmin puolin.: 'Xyk}rinen tilanne vaatii myös sita, että
kaikki rehelliset jäsienet, huolimatta siitä ketä he äänestviät j a kenen^
piiblesla toimivat, etsivät'keinoja yhtenäisyyteen jäyhtefsymrnärryk-
V
S^aöa^äf tyÄhtösop^^ Näin ci suinkaan saisi tapahtua. s^n union riveissä.' Eripuraisuuden lielsojia tulkoon st ihiltä tai
feoskäaii on yhdistettävä jä^njouklcojeii rivit yl^teisen asian hojta tahansa — on pidettävä Rajoittajina, jotka tietoisesti tai y m i '
, £ji^i^3Käl/ Kireäii ivaalitaistelun jälkeen jäsenjöul^jen enemmistö'^
/ !] ~ onl sanonut midipiteensä. Tätä demokraattista päätöstä tulisi kun-jnärtämättä
yrittävät vahingoittaa unioa ja sen kautta union kaikkiaf
jasenia.
17 vuotta tcttaperhi On .totta.'ottä'
^kullasta maksetaan vapaillafmorkkl-nollla
miltei r kaksinkertainen .hinta
Slflieh verrattuna' millä: Canadan hal-
Utusiftyy^
feäUitukseUe- - , l '
Täjr&ji Canadan hallituksen kuita-^;
polliUkah takia on''yritettyv tuottoa;
ulkbioailta" halpaa ^ työvofaniia kulta?;
kalvnnhöilUh,; mtitta siltäkään el ole;
ollut apua sillä tuotantokustannuksia
et ole saatu vähentymään - silläkään
keinolle, fästä tiblkiikasta jbhtuU äi-nakin
osittain se tosiasia, etta kul-
: lankaivajain > palkat ovat ainoastaan
noin 2/3 siitä mita esimerkiksi nikke­lin
tuottajat saavat. -Sen seuraukse­na
tcärsivät tuhannet työläiset ja hei­dän
v_joukossaanvipyöskin ne .suoma­laiset
kaivosmiehet, jo^ka- työskenje-levät
kullan tuglaj^ossSd*^»- ^
metalUen-^hjJO^t^*^^ kohon-*
neeti' maailmani^markklnoilla :^ Nyt
näyttää kuitenkh^: silta, ett^ metedlie;^
hinnat 'rupe^iig^^'putoamaan ^ sillä
markkinoilla tuntuu olevan liian pal­jon
iyijyä. sinkkiä, kuparia y.m. me­talleja.
Tosiasia' oii kuitenkin se. et-^
tä • tämä liikatuotantoi-on keinote-
-kolsta: koska: maailman markkinoilla
tm- suuri kj^yntä-näistä ja monista
muista metalleista.
^..OSMakta .tapafMcsessav saate^
havaita JäUeepji^ett^ tämän maan me-
{aUlSi tuotanto: kärsU Yhdysvaltain
hallitt^eu määi^yksistä. Joita Ca­nadan
baUitUsrkunUafSestl noudattaa.
Tänii-:. Jänkkl-ltttpE;riaIiStlen haUitus
el^anna ^Canadan.^myydä::metalleja
niihhi maihin, Joläsa mitä kipeästi
tarvittaisiin: Yh^svaltaln hallitus on
vaalinut yhtäällä ^a toisaalla että
biitä el käa''^3ordäinlIläaQ^riihälla
ItärEurOopanrviKähsahdemokratiän
maihin Ja BiUnaati. Tänoä on perin
lyhytnäköistä politiikkaa Cänadah
etujen kannalta • katsottuna; suoras­taan
vahingollista, koska se tuhoaa
kaupankayntimohodllisuudet niiden
maiden kanssa mitkä ovat halukkai­ta
siihen. Canada Ja Canadan kansa
karsh moisen hullun politiikan t a ­kia.
Canada Joutuu siten täydellisesti
riippuvaisi»ksi Yhdysvaltain märkki-no;
sta ja kun Canadan metallituotah-to
uhkaa Jollakin tavalla rajantakai­sia
markkinoita saattaa YhdysValtahi
hallitus voimaan stiojelusttillin ^ jcäna-dälaisla
metalleja vastaan. Samaan
aLkaan yhdysvaltalaisen pääoman va­roilla
kehitetään metallien tuotantoa
Etelä-Amerikassa ja »Afrikassa, Joissa
maissa kyetään tuottamaan halvah
työvoiman avulla näitä metalleja
paljon' halvemmilla tuotantokustah-nUksUla
kuin Canadassa. TÄteh Wall
Streetin miehet tunkevat ipbls tiel­tään
canadalaiset.metallit maailman
^iarkkmollla.— mutta siitäkin huoll-
'matta Canadan hallitus yhä edelleen
(kulkee Setä Samulin imperialistien
talutusnuorassa. - Canadan = metalli-tuotanto
Ja metallien tuottajat Uhra­taan
siten Wall Streetin imperialis­tien
hyväksi.
• « •
Br.tish Columbiassa on työlli$y<ys-tilanne
tämän - St. Laurentin • halli­tuksen
politiikan takia:, värsiri uhattu.:
eikä amoastaan metallien tuotannon
alalla vaon myös muillakin aloilla
kuten esimerkiksi pimtavaratuotan-nossa
ja kalastuksessakin.
Siellä on pantu merkille, että Wall
Streetm ; päinvastaisista vaatimuk­sista
huolimatta on Britanniassa yli
1,100 Ihkettä, jotka'kä^t kauppaa
Itä-Euroopan Ja Kiinoja kanssa Ja et­tä,
siellä on perustettu Orlkohieti elin
tämän kaupan edistätfai^ varten;
Mainitussa Mine^MUl-unlon lau­sunnossa
painostetaan myöskin sitä,
että kanisainvällsen kaUpan kehittä­minen
Itä-Euroopan maiden ja Kii-;
nan kanssa on omiaan edistämään
ystävällisiä suhteita eri maiden kes­ken
ja poistaa samalla vallitsevan so­dan
pelon.
Miksi siis Canada ei voisi sanoutua
hrti Siitä Wall Streetin sotapolitiikas­ta
mitä ikiäan hallitus on noudatta­nut
jä kuten Odellämadnitut föi-
«nerkit todistavat, maialn ja sen kan­san
vahlilgoksi.
Tämä tilanne el vallitse amoastaan
B. C:ssa vaan: se on myöskin haiiait­ta
vissa maan muissakin maakunnissa,
kuten esimerkiksi Quebecissa ja On­tariossakin,
Joissa kaivetaan kultaa
ja faiSfaiiejä, Sen liäUcäl on vllmcai-kohia'vah6nnetty
f^övoinaaa lukuisis­sa
ontarloh tehtäliiba, viimeksi maa-talauskoneiden
tuotannossa. ^
LUkölÄat ihmiset ovat välttäneet,
että sotatuotanto on antanut työtä
tämänmaantyölälsiliemuttakalUdse j
mitä edellä on sanottu todistaa ysi- v|i
sin selvällä ja yksinkertaisella tavalla,
että sotapolitiikka johtaa pämvastoin
työttömy^n Ja^sekasortobn niaw»
taloudellisessa elämässä, puhumatte-kaan
hyt sUtS. etlS sen lopputulok^
na On valtava taioudellistein ja henkis­ten
arvojen tuhoamtoen Ja uusi ve­renvuodatus;
,jossa^ kansojen parhaat
pojat Ja.tytöt uörattalslin Mootobn
alttarlUe. •
Kaiken, tämän Johdosta on Cana­dan
halUtiikfielle esitettävä entistään
volmakkaamniln vtätimus. että ,
maa ja ^ känsä bn vapautettiva
«Utä tttholifaätä JVS^ll-Streetin Ätapo:
UtUkasta mitä haaituksenlme on faöo;
dattäput ja btta Äm tilalle bn asetet-tava.
ltsciiaiiiäi jauhon Ja "rapaan
kansalnvällsäi katipOn poUtiikka. i
KaUe Terä.
Kiiiia
bnttilä
Bonffko
yfjsSioitiai
•feittiläisu
Corn,
Tsäieiaiiei
•JOO punna
•rtllisesti ]
• TSma o
tJäinen y
^ .Kolmer
jana. Er
*jlon uhr:
nen laivai
iääii dll •
arvoinen.
-• Moskova
Bbanghain
iiset.mäaTi
piönom£
. gjianghaisE
Shanghai."
Siianghai
&C0 Yhl
taneefc yks
Tiranomaisl
radio.
Fathers
m Queen
P u
» Hienoje
tajatja va
Dt^laan va
Matk
SI
TILATKO
Saatte luot
veluksen k
.vissa kysyn
0 Omaan:.
hokemul
« Edustan
pia Ialv2
« Välitän I
rikan Lii
U N O
pfl
1625 S
Mo
HILJ
RÄIH
1
T
• Konse
huume
• Lopusi
esittää i
C
PORT AB
Jo
NOLALU,
•SOUTH C
PORT AE
fce
NIPIGON
GERALD1
HEARST,
TIMMINS
SOUTH P i
SOUTH F(
kel
KIRKLAN
SUDBURl
SUDBURl
TORONTO
Joi
TORONTO
ST. CATHi
Jou
SARNIA. I
U
SAL:n h
sellenne
Muistaka
ja ystävi
JO
SÄL lal
TAN
Ms 4^ • MB. ; » 4''
"'ii K' (Mii