Vapaus, August 21, 1923

              TmBtmm, ehMm 21 p. — Tiie. Aipist 21
t77 Sndbomga. Ont. joka tiistai, toratai ja teagntaL
montyoiganefJlnnis!!Wojfe«ainCiujadfl. Pnb-
_ kad in Sudbury. Oat, eveiy Toesday, Thnreday and
fijasnrday : ___--==================
. incj». Minimom cnatge
Sbv singfe ineertlon 76c. Discomt on atanding advertiae»
Bjent. The Vapaus is the be«t adveröaing modjnm amoog
tVo Pinnioh Peonle in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. - Postiosete:
Box 69. Sudbury, Ont
Canadaan ykii vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
61.60 ja yksi kk. 75c. , . , « m v i .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 85.60, puoli vk.
CS.QO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetiamäSn,
paifei agjamieatcn joillr on takaukset
J6S ette iniltoin tahansa saa vastausta ensimäiseec
tojeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per*
ooomdlisella nimellä.
J. V. KANNASTO. LiJkkenhoitaja.
. T i i s t a in lehteen «ijotnt ilmotukset pita§ olla kont^
iorissa ianantaina, torJstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ^
V 'Be^tere^ At the Post Office Department, Ottavra, as
^eond class matter, . <
feollisuusunionismin raltentammen
Canadan ammaltiunioiden valistusliiton lännen ja­osto
tulee pitämään konvenlioninsä' laman •fcuun^v^
päivinä Edmontonissa, jonne paikaliisunioiia öh keho-;
tellu lähettämään edustajahsa ja evästyksiään, Kon-ventionin
varsinaisena tehtävä on 'valmisle'lla suunni­telmia
piakkojn kokoontuvaa Canadan ammattiliiton
' kongressia varten* Tarkotuksena on saada uutta» voi-tmakkaampaa-
verta Canadan unionistiseen liikkeeseen.
' Nykyaika asettaa meikäläisille vasemmistoaineksille
unionistisen liikkeen; rakentamisessa erikoisia tehtä­viä.
Unioiclen jäsenmäärä on viime parina vuotena
Canadassa huomattavasti vähentynyt. Vähentymiseen
on kyllä osaltaan syynä työläisten vaikutusvallan ul-ko.
uolella olevat'tekijät, kuten union jäsenten siir­tymiset
Ylidysvaltoihin, mutta unioiden' jäsenmäärä ei
i silti todista läheskään tyydyttävää tilaa. Monien tär*
i keiden leollfsuysalojen työläiset ovat saaneet jäädä
meikein kokojna^n koskematta, samalla kun työnantajat
näyttävät uhkaavia oireita jo olevien unioiden tyhjäksi
tekemisebi. Valistustyö teollisuusunionismin , edistä­miseksi
on^ yielä takapajulla. Unionistisen liikkeen
yleiselle voimistuttamiselle on kiinnitettävä suurempan
huomiota ja energiaa J^uin mitä tähän ^asti on tehty. ~
Canadan useissa teollisuuskeäkuksissa' qn verrattain
auuria työläisjoukkoja, jotka ovat ottaneet päivän' tär­keäksi
tehtäväkseen koko unionistisen liikkeen kehit-täinisen
industrialistiselle pohjalle. Näideri ainesten toi­minta
tulee sitä suurempia tuloksia tuottavaksi, mitä
enemmän ne saadaan järjestelmälliselle pohjalle, Uiii-öiden
valiptusliiton tehtävänä on^ tietoperäisyyden;<ja
jär/estelmäljisyyden ^ kehittäminen taisteliissä luokka-uniohisrain
- luomiseksi. , ' - •
' V^ojen ^ammattiunioiden ^ aika niin muotojensa
kuin henkeneSkin puolesta on'jo ollut ja mennyt>,Ca-nadassakii).
Tulevaisuus kuuluu teollisuusunionismiliej
jonka me toivomme niittävän lakkaamatta uusia voit­toja
sekä jo vallitsevissa järjestöissä, että kaikkialla
missä tjrölSisten järjestymisasiaa ajetaan, '
iU^S,, . 6
Wraiigel-saaren riita
'Xskettäln-HtuaQHtul käHiainVälisteH e^lkkäbsten
kartoile UUel,lekija; Wf&Hg^)-daäri, joka on i^ään-kuiil
O^an ynaaiiniansa muodostava alue Beringin' salr
iti^ssa.* Saartillävoleskelee paraikaa eräs canadalainen
retkikunta, jolle neuvostohallitus on ahtanut määrä­yksen,
että sen on suoritettava vero saarelta saamis­taan'
turkrkisista. < Kun eräs toipen canadalainen. ret-j^
iie: on lähtenyt pelastamaan saarella olevia, ovat ve-näläiseV
uhanneet takavarikoida heidän laivansa, ellei
heidän määräyksiään noudateta. Pohjana tässä selk
kituksessa pi^,k)r^ymys saaren omistusoikeudesta,
'''Saare^ löysi, eras Venäjä hallituksen palyeluk
8«ssa oleva ruotsalainen löylöretkeilija Wrangelnoin
sa^a vuotta sitten, josta Baari on nimensäkin saanut.
Saari ei kti^tefikaan tullut erikoisemmaui huomion
esineeksi. ; Viiönna 1849 Kellett niminen englantilai-
Eaiyosparooiiien voitot ja mainarit
Äskettälö l^n'ottiin;«Pprcupine..MKaDcessa>, ctla
Por^i^inen .kaivokset ovat tähän mennessä tuottaneet
3pi JMljoon^a' ilollaria voittoja osaldtdlleeni' • -
Älita osäkkefenömistajäi'ovat tehneet; Joka oikeut­taisi
heidätisaamaan tämän huikean summan? Ei ker­rassaan
mitään. Kuinka monta vasullista soraa he
ovat täyttäneet? Ei yhtään. Kuinka monta reikää he
ovat poranneet? Ei yhtään. Kuinka monta panosta he
ovat ampuneet? Ei yhtään. '
Samalla kun osakkeenomistajat syövät, juovat ja
nauttivat voitoistaan, eivät he t^e mitään ansaitakseen.
Kuinka monta mainaria on saanut surmansa kullan
kaivamisessa? Melkoinen määrä. Kuinka monta on
loukkaantunut? Ainoastaan jumala tietää, mutta kui­tenkin
niitä«)on paljon. Kuinka monen on täytynyt lot
petlaa työnsä maan uumenissa terveytensä murtumisen
takia? Kysykää työnjohtajilta. •
Luuletteko, että osakkeenomistajat haluaisivat elää
ja elättää vielä perheensäkin niillä palkoilla mitä ny­kyään
• Porcupinessa maksetaan?' Nimittäin:
Konemiehille S4.80 päivältä.
Apulaisille ja «mokkereille» $4.24 päivältä.
Maanpäällysmiehille 83.76 päivältä.
Miksikä eivät yhtiöt maksa parempaa palkkaa?
Sen vuoksi, koska mitä pienemmät palkat ovat, sitä
suurempia ivoittoja osakkeenomistajat saavat,
p;^J^itä ojia;'n/ainarj^n leJitävä palkkojensa paran­tamiseksi?
. On' rakennettava voimakas teollisuu^-unio
ja sitten otettava isännät lujille. Onko sitten mai-närien
teollispusuniota Porcupinen alueella? On Tim-minsin—
Porciipinen kaivosmiesten unio.^ Eikö tämä
unio vaatinut sovittelulautakunnan myöntämään 20 sen'
Iin palkankorotusta tuntia kohti? Tätä palkankorotus­ta
vaadittiin kaikille kaivostyöläisille, eikä ainoastaan
union jäsenille., Minkä vuoksi ei lautakunta myön­tänyt
palkankorotusta Kysykää lautakunnan puheen­johtajalta?.
Lautakunta piti' istuntojaan Timminsissa
kolme päivää ja sitten otti kahdeksan päivän loman,
antamatta mitään > raporttia toiminnastaan. Seuratkaa
Labor Newsin palstoilta lautakunnan päätöstä. La-bor
News.
Viljkaisuja
, Uusi murhakone kek­sitty
Araerikalaiset ovat keksineet jo­takin.
v; oikein omaperäistä, ja haus­kaa:
he ovat sommitelleet oudon
laisen hyttysten tappovehken ja ot-talieet'v8jinä
palvelukseensa — mu­siikin;
-Siinä on viulu, jota jousen-sijasta
soittaa sähkön avulla pyö­rivä
levy. Viulun gävel on 'soinnu­tettu
: tarkoin sääsken hyrinää jäl­jitteleväksi,
ja se houkuttelee ty­könsä
nuo pikku hyönteiset, jotk§
sankoin parvin lentävät viulun vie­ressä
olevaan suppiloon, joka on
niin laitettu, etteivät ne enää päar
88 siitä/pois. Laitteen oii keksinyt
eräs nuori ent. presidentti b i i ­sonin
suvun jäsen, v.
4
äk^ilddieC työläisten,^h
j^niyncel^^ tehtOTäiä ipn liittyä yhl^ra^^^j^
llit^iUeiS^'riiil^^^
,.. .. , ...... ... . , t M r t e l u a s j B «—haistelussa §ila riistoa vastaan, Jota har-
«loys.» uudeneen ^^^^^^df^^^^^^ niihin nähden.^jotka työs-v
dcka han teki jonkunlaisen.kartai^n|);a^^^^^^ laisteife^-.tapitalislista orjuutta vas-alueesta,
ei hän tietänyt etta se' oli säari. Saarta laan
alettiin nyt kutsua kellettin maaksi. Englanti ei .kui­tenkaan
yrittänytkään saada siihen omistusoikeutta.
Parikymmentä vuotta myöhemmin eräs amerikalainen
retkeilijä matkoiljiaan näki saman saaren, mutta Yh
dysyaltain taholta ei kuitenkaan ryhdytty omistamaan
• saarta- Sitten' viimein vuonna 1914 saapui canadalai­nen
retkeilijä Stefansson tälle samalle saarelle, pys-tyttäen
sinne Englannin lipun muka omisluksiferi mer­kiksi,'
mutta aluetta ei sen virallisemmin ryhdytty
järjestämään enempi Englannin kuin Canadankaan
omaisuudeksi. Vuonna 1921 toronlolainen Allan
Crawford saapui uudelleen relkueineen saarelle, .p)>
tytlaen siniie Englannb lipun. Hän «n ollut siitä saak-'
-4£a saarella. Ja canadalaisen Harold Noicen johtama
seurue on lähtenyt nyt hakemaan häntä.
Neuvostohallitus joutui kiinnittämään erikoista
huomiotaah Wrangel saareen sen johdosta kun mai­nittu
Stefansson on ryhtynyt. järjestämään saaren
liittämistä Englanpn alamaisuuteen. Stefansson on se­littänyt,
että saari; tarjoaa mainion paikan Englannin
ilmavoimille sotatoimia varten Aasiassa. ;
•Wrangel saaren omistusoikeutta koskevat tosiasiat
ovat Venäjän neuvostohallituksen puolella. > Joö cana-dalaisten
saalistajien retkeilyt • TVrangel-saarella eaisi-vatkin
aikaan vakavampia diplomaattisia selkkuksii ei
ainakaan voida osolfoa neuvostohallituksen sotkeutu­neen
näihin rettelöihin ilman syytä.
Ulkomaalaiset työläiset Ameri-
' kassa ^ ,
Amerikassa on 13,894i841 ulkomailla syntynyttä;
se, on ,13.4 pros. koko väkiluvusta. Yli 34 pros. tä­män
maan väestöstä.'on ulkomaalaista, s. o.^joko syn­tynyt
ulkomailla tai ulkomailla syntyneistä vanhem­mista.
1
Maassa on V yli 21 vuotiaita eli äänioikeusijässä
olevia, 6^8,697 jilkomailla.syntynyttä, eli 10 prosent­tia
Amerikan 'kansalaisista. 17,816,181 ulkomaalais-kansalaista
muodostaa {^2. prosenttia maan äänioikeu-tetuisiar-:
Ulkomailla-syntyneet työläiset muodostavat
58> prösehlSiav amerikalaisen teollisuuden : palvelukses­sa
olevanV työväestön määrästä. Perusteollisuuksissa*
kaivosteollisuudessa;rauta-, t^räs-,' lihanpakkaus- ja
vaateteollisuuksissa muodostavat ulkomailla syntyneet
työläiset 60—70 prosenttia.
Mikä on ollut näitten ulkomailla syntyneiden ame-rikalaisten
työläisten osana? Pisimmät työpäivät, al­haisimmat
palkat, kehnoimmat^ as^ntosuhteet, kehnoim-nlat
kouluolot; puolueelliset valtioitten, ja kansalliset
lait ovat olleet niitä vastassa. Tämä on -ollut niiden
34 miljoonan siirtolaisen osana, jotka vovat tulleet tä­hän
maahan viimeisen sadan vuoden ajalla.
Miljoonat ulkomailla eyntyneet työläiset, jqita on
sullottu Amerikan kaivos» ja teollisuuskeskuksiin, ovat
•jauhaneet hiessään ja verissään satumaisia summia
liikevoittoa työnriistäjäluokalle. Ja nykyään juuri näi­tä
työläisiä vaMaan työnriistajäluokka järjestelee uut­ta
hyökkäystä.^ Tämä hyökkäys on osa siitä järjesf
tetyitä sorto- ja riistotaistelusta, joka on suqnnattu
kaikkia työläisiä, niin ulkomailla kuin tässäkin maas^
sa syntyneitä vastaan, kapitalistien pyrkimyksenä, on
luoda: pysyväj'keinotekoinen jaottelu ty
l^jlisuuksien mu
Canadan ja N«nvostD»V(^nä|än
kaHlisali^tininien
, Vaikka eri maiden hallitukset <iVirtkiö Vuodosta
vuoteen itsepintaisesti kieltäytyneet oleiUaäKi missään
tekeniisissä Venäjän neuvostoliallitiiksen. kanssa, täytyy
niiden kuitenkin vähin ttrin )ä ^bhea ^lan, yh­teydessä
tunnustaa neuvostoliallitus V^ajah ^{unoaksi
ja 'koko kansaa «dustavaksi laitokseksi. Ja kun por>
variea^edustajat menevät Venäjille nähdäksensä neu­vostohallituksen
viimeisiä hetkiä, täytyy hiiden sieltä
palattuaan järjestään vakuuttaa, etta neuvostohallitus
on liiin lujalla pohjalla kuin tUiItään hallitus voi kon­sanaan
olla. Neuvostohallitus on todelldcin osottautu<
nut tunnustuksen kestäväksi.-
Äskettäin saapui Canadan hallituksen tyotoimis-lolle
neuvostohallitukselta eäitys, 'että Canadsm työ-,
toimisto lähettäisi viralliset jtill^äisutisa fu Väf^itikiU
yhteiskiinnallbta lainlaadintaa koskevat raportit;ja jul­kaisut
Venäjälle, josta vostapalkkioksi ^elivostohal-
Utgs tulisi myöskin- lähettämään raporttinsa Canadan
hallitukselle. Catiadan asianomainen hallitusjaOsto' on­kin
nyt hyväksynyt ehdotuksena pannen ieli alulle jul­kaisujen
lähettämisen Venäjälle. Tämäkin ^on jo erään­laista
neuvostohallituksen tunnustamista.
Spitälitautia Ison Bri^
taniaii ruumiissa
Tällä' mddän mahtavaksi • yliste­tyllä
Brittien: valtakunnalla tahtoo
kanssa olla milloin -yhdenlaista, mil­loin
toisenlaista tautia kärsittävänä,
joista pelastumiseksi olisi lie paras­ta
joskus, ottaa oikein perinpohjai­nen
kuhnimiskuuri. Vieraat ainek­set
pitäisi .saada irti tästä' meidän­kin
^suurvaltamme yhteiskuntaruu-miista.
,
Daily Ghronicle kertoo, että brit­tiläisessä
valtakunnassa alotetaan
pian taistelu' spitälitautia vastaan.
Strassburgissa pidettävän kansain­välisen
vs^italitautikongressin jäl­keen
ryhtyvät asiatuntijakomitea ja
dominioiden : edustajat toimenpitei­siin
lääketieteellisten ja rahallisten;
edellystysten= järjestämiseksi tais­telua
varten tätä kauheata tautia
vastaan' Intiassa, Afrikassa ja , val­takunnan
muissa osissa. Sir Leonard
R^gersj joka on etevimpiä asiantun­tijoita"-
spitalia- Ja muiden 'troopiU
listen tautien alalki ^ on lausunut
haastattelijoille,"että nyt on pääs-'
ty niin -pitkälle, että tämä kamala
vitsaus voidaan -poistaa- kolmen vuo­sikymmenen
kuluessa. 18 kuukau­dessa
on .Intian suurimmassa spi-'
talitautlsairaalassaf;! uusia käsittely­muotoja
käyttämällä ,<|nnistuttu: saa­da
kuolevaisuus -alenemaan viiden­teen
osaan siitä, mitä se ennen on
ollut, ja 'i samanlaisiin tuloksiin on
päästy Kiinassakin. Taudin levene­mistä
on suuresti • supistettj^ ja suo­tuisissa
' tapauksissa kokonaan eh­käisty.
, .|Ma|.ljtJ*-
sin väkiinkö on kolmen miljoonan
paikkeiHä:. Vertailun vuoksi mainit­takoon
että'Lontoon väkij^ku nou­see
nykyään'7,476,169.
— Suezm kanava on 103 mailia
pitkä. Sen rakennustyöt pantiin
alulle jo niin aikasin kuin vuonna
1859 erään Ferdinand Lesseps ni-miseu/
ranskalaisen insinöörin toi­mesta.
Kanava avattiin liikenteeller
vuonna 1869 ja Icehittyi siitä ennen
pitkää vilb» kauppareitti- Europan
ja Aasian maiden välillä. Kanavas­sa
ei alunpitäen Englannilla ^ ollut
mitään.osuutta, srllä se kuului sitä
varten muodostetulle yhtiölle. Vuon­na
1875 osti Englanti; suuren mää­rän
osakkeita yhtiöstä. Kanava tu­li
alunpitäen maksamaan noin 16,-
000,000 j)untaa, mutta on sitä sen
jälkeen paljon korjattu ja laajen
nettu. Kansainvälisten lakien mu­kaan
kanavan pitäisi olla puolueet­tomasti
kaikkien piaiden ' laivain
käytettävissä, jotka vaan suostuvat
maksamaan määrätyn tullin.
Canadaan kuuluvien ».maa-alu­eiden
pinta-ala, vesistöjä.' lukuun­ottamatta,
.on 3,603,336 neliömai-lia...
. ' •;
/ • . ••.
—^.'Taivaankappaleista on kuu
;kaikkein likimpänä maata. "
Saksassa,, jossa ~ monarJbia- y r i t t i
-Uusia kysymyksiä
-4- Mitä' ymmärretään «kunin­kaitten
jumalallisilla oikeuksilla?»
•-r- Köllan mittarina^ käytetään
janaa' karaatti. Mistai tämä sana
johtuu ja mitä se, tarkottaa?
Kuinka pitkä matka; on .Ca­nadan
itärannikolta tanadan länsi-rannikon
etäisimpään kolkkaan?
Kuinka monta eri lajia puuta
kasvaa Canadan , metsissä?
. — Mitä kansallisuutta olivat Na­poleonin
vanhemmat? .
Kansainvälinen lahtari-järjestö
mesta ttetdja, että^sTellS^ on käyn­nissä
Saksassa maailmaiiEodan -aika­na
koulnutettujen luokkien luokka-murhäherrojeh
— jääkärien vär-i
vääminen Saksan monarkistien tais­telun
avustajiksi. . Varmaankin si­tä
varten eräs Saksan labtariliik-keen'
johtajista tunnettu Suomen
luokkasodan: verikoira von de;r Goltz
käväsi äskettäin Suomessa; ja Suo­men
lahtarihallitus otti hänet juh­lallisesti
vastaan. Silloin jo oli
huomen jääkäreitä mennyt Saksaan
saamaan lahtarikeskuksesta lähem­piä
ohjeita värväyksen järjestämi­seksi'
«luomessa. Epäilemättä sa­manlaisia
väräyksiä toimitetaan lah-tarien
; keskuudessa • kaikissa muis-sa>
kin porvarivaltioissa. ^ Että Suo­men
lahtarlpiirit ovat kiin^teässä yh­teistoiminnassa
keskenään todistaa
shekin seikka, kun Suomen lahtari-porvarit
ovat'- hiljattain. keränneet
kymmeniä tuhansia nimiä erääseen riaatti suoriudu LD ir ^'''^1
adressiin, joka on. lähetty myontä- Jana. ' "^^o? roitj^;]
Saksan
t--^ ja heidän k a n M H .^
on ^ n k u i i i y,iS^«;fi!*4j
P M e jatbtt
suunnitelmiaan
«?4
Näin kansainvälinen laii • ^
«to keräilee viiniel;? ^ ^ ^ 1
saasleaeilslsisoeteanan .l uokkataistJhcn''^
Toisaalta
oleta
kaikissa maissa torinm, -
liiton hyökkävkslMa ^
vat lyömään
- ^ n v ä l i -
ioisaalta v a l u i «J
teÄ;Fort;Wiam ja ympäristö
-Vapauden autittoimiato Port Arthurissa, 121 Secor<I ui o.
mistossa myydään kirjallisuutta ja rihkamaa, välitetään V y
ja >-kaik,kien ^puoluelehtientilauksia, rahavälityksiä j a laivatJf ^ "
Port Arthurin uutisia
^^'^^ Skääppi
Luihu katse;ja Itatala,
mieli halpa ja matala,
tunnusmerkit' sen «tunnollisen»
lakonrikkwi''Tiirtehisen. "
Tahto tyly ja turtunut, ^
sielu mustuiiikt, murtunut..« ^
Järki Sitä ei luotukaan,
arvottomalle suotukaan.
Hänhän syntyi kuten valnea'
luomakiintamAie alin ain^V
vailla" ihmlSHOfiiitttfe; v a l v^
elinehdoksi, kurja, sd; y^&t
tunnon tylsistyneen- ja tyiyÄ.
Aisteiksensa^'vain kaiken hylyft.
Siksi ase'niiii oivallinen \,
trustiherioille hirtehinen "
luokan köyhSn kuristus-töissä
on ja kaikissk pyrinnöissä.
Lakonrikkuri;' kussa kaytkään,-
ihmisilmoiUa'miUoiv
— alusta ' födmispäivaii' hamaan
sanotaan sinust' tapaan samaan:
«Lurjus luoduista' kataHn,
aiheellisin | a maläSin,
Judas Iskariöt" se ttfincs,"
luomakuntamme aHn'^thtes».
— Koraani' <m mobamettilaisteh
pyhä kirja, di Sfiima kuin mitä fcris-tityilte
on mmiittti.^ Ttoja -Tsisäi-taa
Mohatti^lJn oletätut ildtes^käiet,
jotka hänen seuralaisten kerrotääb
kirjottaneen osaksi omien muistel­miensa;
osaM-its6->'Muhametin 'Sa­nelun
mukaan. Koraani on fiis^ldl-tään
hyvin sekava -kirja, kuten kaik­ki
uskonnolliset orjat. Eoriänisöa-kin
samassa luvussa - käsitellään asi­oita,
joilla' ei ole' toistensa kanssa
mitään -tekemistä. ^' Se ei silti estä
kirjaa ölemaslav; > muhamettilaisten
pyhimpänä Idijaäa.
'— BerliinissSvon enemmän asuk­kaita
kuin vPariisissa, sillä Berlii­nin
asnkaslukt^ -mousee noin nel­jään
miljobnaan, jotavastoin Parii-
Eri valtojien 'lahtarit .toimivat
kansainvälisesti jffhteisen suunnitel­man--
mukaan. Tämä^ työväenluok­kaa
vastaan toimiva murhaliitto on
perustanut keskustoimiston, joka
työsikentelee kansainvälisessä mit­takaavassa.
:. Sillä on:: :.alatoimistoja
kaikessa maanosissa,' .paikallisia toi:
nyntaoluja';; ^kaikissa 'iapitali
tiossa. .yPatfiaillaan suoritetaan
spunnitelmanmukaista järjestäymis;i
tä, kootaan lahtarivoimia aseellisiin
järjestöihin..- r Liikkepn/ -pääferko^
tuksean on itukähuttaa kansainvä-:
lisen proletariaatin vallankumouk­sellinen
toiminta, likvideeraia se
aseilla. .
Näissä. merkeissä onnistui Ita­lian
lahtarien tehdä vallankaappaus
ja perustaa, ennenkuulumaton hir­muvalta
; mussoluiilaisen lahtariter^
rorin ja lalhtaridtktatuurin puitri
teissä. /
Samanlaisia vallankaappauksia
hautovat; Itävallan, Saksan; Tsek
ko^ovakian, Suomen y.m. mai
'denA lalitarijärjestöt. Ne pyrkivät
avustamaan: toisiaan kaikin keinoin;
Näiden jä)rjestoijen takaseinänä toi
mivat tsuurpääomanomistajat, teol-lisuuskapitatistit,
pankkiirit ja ti-lanhierrat,
jotka luovuttavat aseel-listeiä
järjestöjensä tarkotuksiin,
osi(|-yiist<i8aaUistaan. Näistä taan­tumuksellisista
kapitalisteista monet
istuvat, ylimmissä, valtioviroissa ji^
kunnallishallinnoissa. He 'deltäl^i-sin
ja myöskin sivustapäin^ kasaan
tuneen pääoman painolla, vaiki^
tavat, siten, e.ttä valtion- ja-Jtttn-tain,'
varoja luovutetaan .;pariam^!U
tien, ministeriöiden-i.vja>"kpnnal|S^
hallinnoiden , päätdkMUä ka^it^is-tien
valtaa suojelevien murhiajfi^
jestöjen tarkoituksiin, aseitt^p han^
kintaan, lahtarien vaatetukseen ja
taistojen aikajm elätta«w»en;
Tällaista kansanvarain rosvoista on
harjoitettu mitä vaikeimmassa' muo-doffla
SuööÄsa.
(Myöskin suoranaiseen aseellisen
avun antamien taistfelunkatitena
sisältyy kansainvälisen -laJitarilil-ton
ttöimihtätiiuotbihin. .•j9|t§
ovat Suomen lahtarlliikkeen.jo^-
toher)(at toteuttaneet -käytännössä
lähettäjällä murhamiehiä Viron ja
Nbuvosto-Vt^näJän Mi^lise«i|i sotaan
ja niihin moniin "yifityksiiu jotka
ovat tarkottaneet Neuvösto-ZVenä-jäh
kaatamiste.
Tällaisten aotatÖanfeittän :ja läh-!
tarihdkkäysksien likana kansainvä­linen
lahtäriliitto {tanee toilMeen >Vs-paaehtoisia
lahtarivärvä^ksiä^ joita
kunkin maan lahtaril^litnk^et avtis
tavat, Avustus tapahtuu- niinkin,
että porvarivaltoidenv : ballitnkset
myöntävät -virkalomia, . armeijassa
toimiville lahtarimiplisille-. upseereil­le
ja he sinä aikana saavat vapau­den
mennä ulkonjaisten-lahtarijbuk-kojen
riveihin;- .-> .
Parhaillaan tapahtuu levotto­muuksia
luokkata^telun. merkeissä
Pystyn kuula tappoi pyssyn omis­tajan.
' Vahinko tapahtui lyhykäi­syydessään
* seuraavasti: Matti' Nie­men-
^kertomuksen mukaan,, jonka
hän on tehnyt ruumiiden tarkasta­jalle,
riän ja Tarkassaari lähtivät
menemään «speederin» kanssa pit­kin
:Canadian National valtatietä^
Tarkassaarella ollen pyssy tien si­vussa
piilotettuna, jonka hän haki
mukaan. , Päästessään . mailiposti
7.7 'kohdalle oli heidän nostettav^^
«speederi» sivuun tulevan-.tavara­junan
; tähden. Tietäessään että nl-komaalaisen
ei ole lupa. kantaa ipys-:
syä ilman lupakirjaa, viskasi Tar-"
kassaari -pyssyn sivuun seurauksel­la,
että pyssy laukesi maahan sat­tuessa
ja kuula lävisti Tarkkassaa-ren
pään, josta oli kuolema seura­uksena,
pyssy ollen ainoastaan 12'
jalan päässä ruumiista. Ruumis
tuotiin heti'Port Arthuriin'ja ruui
miin tJarkastaja, tarkastaessaan r,urfr
miin, uskoi vahingon tapahtuneen
Matti l»fiemen kertomuksen :mukaa;i
ja, antoi luvan' ruumiin liaudata^ -?
' Toinen vahiDgonlaukaus tapahtui
sunnuntaina illalla Ware : tovvnshi-pissä.
Suomalaisen farmarin JalaV
van po^an . käsitellessä . pyssyään
laukesi pyssy ja kuula tunkeutui
nenän vierestä sbälle pysähtyer
niskajänteiden luo. Poika "toimitet-tiinv
heti ArÖiuriin saamaan lääkär
rin apiia ja on nyt .kaupuAgin; sai­raalassa
ja vielä < tajuissaa;n. Pojan
isää on kuitenkin lääkärit pyytä­neet
olemaan: muataman päivän
kaupungissa,, siksi'Vkuin on pahin
^aara, ohitat.
$1,^18: oti Arthurin poliiniMas
to kolehteerann^t viime .kuun ai­kana
sakkoina ja oikeuskuluina.
112 oli poliisi ottanut huostaansa,
joista 81 juopottelpsta -ja 10 Ontar
rion kieltolain rikkomisesta, muut
öljvat, he vanginneet muista; rikok­sista.
Sievä summa näin pienen
kaupun^fin osalle. • -
' f^HSfl viettoa joutpbotkenta? Ft.
Airtl^urin osasto on jalttanut luku­tavan
>Vapanden kirjakaupaa:* kans­sa:,
rinna3W^ain^, jf, tilannut >inne tä?
män- jat< Suomen Vasemmisto-;
puolueen lehdet,.joten jokainen voi
käydä''slelli lukemassa jehtiä ja .sa-mM
'l' kutohetkeänsa viettäm^ässä.
1^jnpärjst8n'^för^
k|a8iain';'1^d6n' joudntte vartöile-
•piaan «aupungi&a on, •mpkava ti-laiö^
w^li^dÄÄfi4« 'Ä
aikaansa ikuluttamassa, samalla voi
pistäytyä Vapauden tratistoimistosr
sa" 3^ k a ^ a sidlä^ sattuisi
olemaan jotain sellaista jota tar­vitsee.
Kirtoituspaperin, kirjekuo­ret
:y.ro."^i^fentä, jota siellä on tar-jp)
la>;^ ^'saiaaflf voi :tat^staa mitä
uuäia .kipjoja m va-Kastossa sellai­sia"
joita/«ei vielä -ennren -ole ollut
l^utiMöimistoste «aa "kalkkia mitä
kirjoja joita Va-panskin välittää ja
samalla yoi «iyos niitä kaiklda sen
kautta tilata. Uutistoimiiston ja. lu­kutuvan
osötteet ovat 121 Secord
St- -(entinfltt 'Osuuskaupan talo).
Äksämäen Jussi ^ jonb ,• ^, l
edellisissä paWnoi,sa^i4^;
faportterina e s i t e l l e e k s i - . ^!
«todenpuhujana, häpeäpaalu
laA-ksamaen Jussi on muistan^ J
senkin -kerran ryöpsähyttää rieaä^,.
nnsa, dCelkkajapparin» kautta^,^
töksen workerspaartilalsia, k ^ ! '
nisteja ja muita tuohon k e lW
koplaan kuulumattomia vastaan. J
ovat Jussin «karahteerplcsea» ^1
kaan <teollisuusuniosmin vastjÄ
Jia», jotka eivät revi leukojaai ^
massa tahdissa -keltasen hi^A
oobiijulalsen «appupaartin, kaj^
— Jussilla.siis samantapaiset «('J
kut kuin oli heidän «henkiseUi^syJ
Pakanaa Port Ärthn-
: rista
jLapasin viime pakinoissani kertoa
seuraavdtla k e )r:r a i l a ^kalaisen
iiveeläis-oobiijuulaisen keltasen kop­lan;
muista hulinoiinisista. teen «en
nyt '— jos-kohtakin hieman vii­vähtäneenä
— joita.'näiden' «koti­nurkkien
»-- ulkopuolellakin "ttiltaisi
lähemmin tTetamään, minkälaista ^e
tämän «kulmakunnan» ^tooraäläistei
ctevvoollisuusuriiörifsmij öikejötaä^
on, /ja siitäkin syystä, .ettei «maa­ilman
suurin tevvoöllisunstyöläineh»
kullaan» Messullakin täällä
saan; Mossukin naki aina tarpoa
seksi «karaliteerata» «porvarien ij^l
tyreiksij niitä järjestyneitä ty6!ä|
siä, jotka eivät vetäneet b i b j
kohdissa ^yhtäOcöyttä Mossnn b t |
sa.. .Henkinen serkku} Nrinpil
niinkin, sillä onhan Mossu koettanut'^
myöskin parhaansa, kuten KiTijgl
men Jussit, Vitikaisen Antit y,iB^|
^ s ä m ä e n ijussin auktoriteetit, jull
vellessaan kansainvälisen; ;rii5ait^;
luokan asiaa ; Neuvosto-Ven^ä^y
Kolmannen Kansainvälisen ja Woy;
kerspartyn parjaamisessa. ' %.
Sanottakoon nyt kuitenkin, jttii
Äksämäen Jussi.ei ole vielä keHa-!l
kaan todistanut noita lyytäbiiii^l
eipä, edes: yrittänytkään oscito,.;
millä tavalla ne worke>purtiliiiiti
olisivat todellista teolliiutuunioui-i
mia vastustaneet? Ovatko he iit!-
täneet tai, yrittäneet estää ketääi;;
liittymästä teolUsuusunioon? -
Sen verran: kun jotain sen nias!-)^
Iistä tääUä löytyy (jos löytyy}|
kaiken sen neljä vuotta sitten liij-i
neen <helluntaihumauksen> jä&een,;;
jolloin niitä cteoUisuusuniostij»;;
leimattiin «heinähäkkikaupalla O.B.
UAun, ja jolloin OBU:n nappi M-;'
teli joka «tanelin» rintapielessä, raJ
että «saalistaan vaanivan» Jiminiiiii
sanottiin -niillä napeilla taskojaul
täydelleen Molinin takapihalta, jixhf
ne janoisimmat olivat niitä vL#',
leet, kun eivät halunneet antaa
io^ta. , nappirintaiselli; «uihija-l
( ^ ö l ä i s t o v e r i — anteek»! :(T«H|
Usuustyöläin^n mun piti sanoaa^l
-T--kaiketi muistaa ne ajat?-S* «äj^
vähäistä ennemmin sitä aik^ jcl*!
loin ^OBU m suomalainen kannalpj;
l«ngas valitsi Äksämäen J u ^ ^ |
tolainvalvojakseen, pitämään, iojf-t.
korppia silmällä. Sitä ^ilmälliBltof^
«kieltolaihvalvojan» tehtävää
^sämäen Jussi sittemmin* tnnnn; i
taricasti hoidiellutkin ja Mtel«?bl
edelleenkiB, päättäen siitä väkeni;;
ta korpirojuleniusta, mikä hä!ic*|
toisinansa «ulos käy» - hokausin-l
tuokseen'lomassa!) . .|
•Mutta jos Äksämäen Jussi m-f,
Idn'' «patenteerata» «teVooE«nö'j
uniiiismikseen» kaikki ne Islts^^
koplansa hulinoimiset ja
rii, joista '.aijon tässä mautoffii|
mainita, niin enpä minS taidf »Pj
sanoa: Oikeassa olet sinä
ylen oikeassa!' Sillä vforker?P«^i
tilaisille, Mmoin kun k e n ^ f T
sa- tyovaenliikkessä. roukai^I*^'^
lehelliselle luokkamme • js-f ,
ovat mokamat «tevoollisuasan»^ \
tiset»* menettelytavat penn OBW^
ja inhoittavia. Niitä täyty?
mlaa ja iuomita jokaisen terree^
Tm-dentiTassa olevan, eUeibflta^ .j
MTUkaalassa korvesta J ^ ' ^ •
moille taluteettu. Nnn m .
SH,a&e^v«t iHnJstentavoisUu^
Iäkseen järjes^eilJ*" r ,
taistelurintamaan ^m^^' i.j
si'joiden., tekojen-«mesljr^^^^
ämmänkin, -lähteä jotokm, »Jg i >
vfi^nlfiketp:' ja. yJeensaim J?^ .