Vapaus, July 18, 1963

              Sivu 2 . . Torstaina, heinäk. 18 p. — Thursday, July 18, 1963
A'-
VAPAUS INDEPENDENT LA8ÖR; ORGAN/
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . < " Established Noy. 6. 191' .
Bditor: W. fiklund ~ Manager: E. Sak«J
Telephon^: 0« i c e 674-42ÖI — EÖitririal 674-4265
!i&lvertljilifj rates upon appUatibfa, translatlons fre-6'of cftftrgfi.
AuUibriMd"as'äcönd cass mail bytfle .Post^O
" äfia for päymeRt pöstage Ih' cä§fi. • " '
TILAUSHINNAT
3 kk. 175 suoneessa: i «M.dO 6 kK. '5.75
CANADIAN LÄNGiJ\aE-»>RES
1-.'.V
GENEVE - ÖUYMIUOONIEN VARASTOPAIKKA
>Ä tudnlari INklmsin rai^i^ti
sa (!;anaäan merimiesuHioi.miigri ehdotuUsfensa'- niuÄaistesti ^rfer^- •
m i e i e n uniot tuUsivat taW^,vaKfeteiä\itaku'fi«äh'C alät- .
s e l ä väliaikaisesti, mutta 'vä>öft^hfe"mi^sidnr iöifaisliih nffiiftäa iiu-deU^
h, jte; .Ulanne näyttää siVä Vaatlvaii — jff väätiiiiän sfe sitä aina
siUoln'fainiÄ.kysymys ijÖVayhUöidenedtflsta . j
^ TubÖadf Norrisin seiltykseh mukaan kfeskftifään kiijiailevilta ja
riitdeviltä Canadan meriiÄiesÄ^
pois kaikki' valtuudet; vaivontakömissioni' huoiefctisi: kbllelceiivisten
työelji/^Ö^iiöiiitöfi häIliAta.äsi</ista, takaisi demokraattisen mehettely-muodot
uni^issa/haoIeKtisi unibh työhvälityshäalfeistd ja' uttioiden
asioistiiVyleensä. Valvontaelin (trustees) ottaisi haltuunsa unioideri
kaikki va^at; sillä olisi valta erottaa union virkailijat ja nimittää toi­set
niiden tilalle. ^
B A N K S I N SYNTILUETTELOA
tuomari Norrisin lausunnossa suositellaan Canadan kaik­kien
merimiesunioiden valvonnanalaisuuteen saattamisessa, niin hä­nen
ehdotuksensa kohdistuu kuitenkin ensikädessä Harold Banksin
johtamaa Seafäi-ers International Unioa (SIU) vastaan. Hänen en­nenkuulumattomien
eMttfs<«ni6nistelufesi esitetään; yhdys^alfalaisr
syntyisen unic>Fk)mbh,llarÖldÖanksin veriruskeita syntejä. Tuomari
Norris sanoo, että mr. Banks on 'öykkäri eli tappelupukari, sekä raa­ka,
epärehellinen, ahne, vallantimoinen j a lakeja halveksiva mies".
Hän esittää tutkimustensa p^msfeefla' kokonaisen sarjaö tilastotiko-j
a ; miten Banks on perinyt uriiolta siiuren palkkansa ($20,000 vuo­dessa)
lisäksi huikeita summia kulunkiensa peitoksi tehdessä huvit-telui-
eiäUiicäi s^iibtttija pitkiä-matköjä^tdiiinaan yksityinen saifaänhbi-tajäiaf
iniiiianä.^^^^^^^ ihr Banksin höstaileen palk-kojMiJ
kähdeteanidrt icuuk jne. Banksia verrataan m.
ra. CatMmeen ja selitetään, että han on ollut läheisessä yhteistoimin-r
nä^a^)nlun'laivajrhtiön kanssa ja kiristänyt toisia.
' TäbmarrNbrrlsiii esittämä syntiluettelo mr. Banksista on pitkä
jä mehukas. Mä ^iA^e stllhkä^n esitä mitään vastaväitteitä näiltä
^tiimoilte sittenkään, väik^^
kuulema aika^en^min ollut S i U ; n ii)alveluksessa ja tullut siitä sivuute-
^ t ^
oy£l 63i^fSäkit väitfeeärettei tiiömiiri Nbrris voi olla aivan puolueeton
kSsiteUe^ääijjitif.' Banksin asioiia.
ildfi^AAT tULfeVAT KOTIIN
irthiiiärtSSkseihmeoikbin Riista on kysymys, meidän sietää palaut-.
taa mieleemme, .ettS airiefikkaiaissyntyinen (ja Yhdysvaltain kansa­lainen)
Harold Banks tuotettiin nelisentoista vuotta sitten tänne "va-pauttam^
atr' Canadan ;mel1mlehet kommunismin kahleista osapuilleen
samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten ruvettiin 'vapauttamaan".
Canadan kaivosmiehiä"kommunismin vankeudesta".
Canadan merimiefiillä o l i s i l l o in suurilla järvillä voimakaä ja toi-
- tatotakykyliieiiunloi Canadan merimiesunib, jonka avulla merimieiiet
saivat suuria parannuksia palkkoihin ja,työolosuhteisiinsa. Mitä sil­loin
tapahtui^^^siltävöimnieiiytiiufiui suulla suurem sillä To­ronto
Daily Star kertoi asiasta melko totuudenmukaisesti viime maa-haätaidä.
Mäiiiittii lehti kirjoitti:
"iCäfsktetipbhöva, roteva Harold ChambÖrlain Banks tykkää ker-töa
siliä, etta Hän t u l i V. 1949 Canadäari kiiuäeksi kuukaudeksi 'puh­distaakseen
sekasotkun (mess)vesiliiken teessäV täällä. -
" i l u t t a kiistoista rikkaan 14 vuoden jälkeen Hai Banks" on vielä
i5äUä'jäCabadaii vesiliikenteen'ijekasotkun' sanotaan olevan entistä
' p a h b i l i f a i ä i i .'
. "Airiptlittistäpaukset, väkivaltaisuudet ja lakkovahdinta canada-läisiä
laivoja vastaan Banksin johtaman Seafarers International Unio­nin
taistellessa Canadan Marilime Unioa vastaan, on saanut sellaisen
mittisiihteefa, että suurten järvien sotatilanteesta tuli tärkein kysymys
,i>8äiilÖiisteHl*earsonin tavatessa'l)residerttti Kennedyn Hyannis Por­tiin,
M a ^ . viime toukokuussa:
"karkeaqlteiiien ja äkfcikaänteinen tyÖväehjohiäjä, joka on
palvellut San Quentinin vaiikiiassa huonosta pankkimaksuosoi-tnksesta
(ehditte); m r . B a n k i t a l i alUti lieritt Canadädn Canadan
aiii^äUi^hälsMikkeeri, läivd^hUsideh bdllitdjdin Jd liiitoval-titfn
rbUkaiseUana, ellei niiden ittlvbintiks^tä, murskatäkseen
puöaisien JöhUniäh'Täb^^^
" S a a t u a a n vihreät valot Ottawasta, Hai Banks sai lakaistuksi
CSU:ti poi& äilUHtlä järviltä sekä valtamerilaivoista ja bousi CaiidÖäh
kaup^äkivastÖh ie,o6o hikrimieh^n t s a a r i k s i . . . "
' S i i d l i da l l M s t l kgrtoen JoftÖ kUtja tbtUui mi- Bankein Hlstb-ria^;
tlj^sylnys elöllUt 14 vdottasitteh hiistään "komiijuflistivaaran"
torjumisesta, kuten silloin valehdellen selitettiin* vaan merimiesten
oman liiiioturvan murskaamisesta—- ja sTihä toimi mr. Banks epäpy­hän
kolmlyhtenäisyydeh, silloisen ammattiyhdistyskeskukseihme, lai­vayhtiöiden
ja hallituksemme likaisen karkeistyön tekijänä.
"Reittäuklsen" todellinen oleidus onkin juuri siinä!
Jfl ftyt kun "Ätauri eli Banks, on työnsä tehnyt. Mauri e l i Banks
iiia iiiifenhä!"
kiltläittfiitömyys on siis tässältin asiassa määilmdn palkkana.
Kuvaavaa muuten on* että nyt, kun laivayhtiöt ja hallitus vaatii
jostakin syystä mr. Banksin poliittista päätä, C L C : n presidentti Claude
Jodoin dn myöä llnjoittunut Banksia vastaan. Vaikka hän vielä kuu-fltöhvUöttä
sitten oli suosittelemassa panksia hyvämaiheisena mie-hbfaä
Canadan kansalalsbksi!
ii(te'rTAkoö^r A i E i t i M i E H E T i t A U i i A A N
; K u r j a on todella ollut Canadhn merimiesten tilanne viimeksiku-lunfeen
14 vubden aikana, e i r s i i t ^ lähtiehkUn heiltä epäpyhä koliiii-yhte^
s hajoitti Öahksia hyväksi käyttäen oman ubibilsa.
l&iutta millbin on nähty, etta lil^lunvibblllnbn suorittaa mehestyk-
/ ^ i d i s ^ U papillisia tehtäviä kirl(ös^a? '
Viv lUteii voidaanf odottaa, että de voimat, jotka tämän Rumiluksen
MITTANAUHA-^' ' - V
Jokais4s%d^ piihÄsSäaW i a l h , ^ * e^
J F K k u i i i b hantein tafito&i s^ilyfc
tää ihmistenhaluamajl-. Vlipattden,
Hän ei koskaan ole oikein selvästi
antanut ymmärtää Kuinka hänen va-
^äiitlSlä M g ^ - i m m m k a po­tevat
tJ^Öh- s6ka railon, piltftltta sa-irifalla
k e r t ^ . JFBrii ihi^l^tä e i -
^ät semd^oiset ihmisef. tarvitse va-p'äuita:.
iämä siis osoittaa;'|ttä-ra-hattomiha
ei voi olla'Väj^ätf*|i muu­hun
kdinnälkäkaOlfeffläan.;Tammöi-ftfen
väheraffl^&unissadö.vapau­desta
ei' bife sbveflä§ fiditiilö; Tämä
öSblftaa; sitä i^äpauden mittaÄauhaa,
on nietiattu dollareilla, mitä
ineramän oiy dollareita, sitä parem­pi
on va^aiitesi. Mutfä ilmäh niitä
<Äi ajatuÄsefeiskid^ vahvasti v i r t i o i tu
dbllariväpäiicien suojelijoid&i toi-meStä".
_ , 1
E i tSifimöinen toiminta ofe mie-fög^
ni' sitä vapautta, Jotff'fi%iära-hat!
bÄat ja työttöiriSf voisivat tun­nustaa
muulla fiiiin dollariva|auden
nimelfe. Miljoonilta ihmisfitä on
rll§fet^ työntekovapaus ja s?n mu­kana
övat kaikki muutkin r l h e l l i s -
ten ihmisten vapauden hiukkaset
menneet tuulien mukaan. Todelli­nen
vapaus tulee olemaan vielä ra-fian
takana pitkän aikaa'. Silloin
kun' meille avautuu tj^öntekövapaus
heikkenee dolfarinihif^iiäuiia, mut­ta
milloin se katkeaa 6n kysymys,
osaavatko ihmiset käyttää hyväk­seen
tätä aikaa ja ymmärtäväkö he
eron yhteistyölle ja yksityisvapau-dfellfe.
Olemme monta kertaa elämän pa­kosta
tulleet läheiseen yhteisf^öhöri,
joka on näyttänyt meille, että seot
voima, jolibn kannattaa lubttaä; sen
avulla vdisifnrae katkaista kaikki
dollarin mittanauhat ilman min­käänlaisia
vail^feuksiaV mutta' tbisdt
ovat heti paÄimmaÄ kofiddn y l i
päästyään huomanneet yksityisva-pauden
hbiitcutteleVan avaimbn, jos­sa
on kirjoitettuna 'oletko järkesi
mehettänyt tekemällä työtä toisten
hyväksi, anna jokaisen hudlehtia o-masta
onnestaan", tällaisten loh-dunsanojen
jälkeen meihin alkaa
kuin kivettyä niin sanottu omistus-sairaus,
että mikään e i ole hyvä, jos
se e i ole meidän bma. Täriiä johtaa
siihen ettemrhe halUa antaa arvoa
toisen omaisuudelle tai halua hoitaa
sitä yksistään äeu Vuoksi, että se e l
ole meidäiii Jäm^ on vain F>lbiil
ajatds siitä erostd, joka on yhteis­työn,!
yksityisvapaddbn ja dblläH-mittanauhan
välillä. — Jussi.
ovat laivaliikentemme yhteyteen ke­hittäneet,
voisivat samoja menetel­miä
jatkaen sen "'sekasotkun" muka
nyt korjata?
Minkälaista laskuoppia ovat luke­neet
ne, jotka tuomari Norrisin ta­paan
katsovat, että laskemalla kak­si
väärintekoa yhteen, saadaan mu­ka
vastaukseksi, yksi oikeudenmu­kainen
teko?
Jos Canadan merimiesuilibtilanne
bn mitään opettanut, niin se dh i ^ -
mä: Jätettäköön merimiesten asiat
lopultakin merimiesten käsiteltäväk­s
i ! Kukaan muu e i voi tehokkaalla
tavalla heidän rivejään ja laitok­siaan
" p u h d i s t a a " kUin merimiehet
itse. Ja Canadan meriihiehet pys­tyvät
omat asiansa hoitamaan, jos
heille annetaan siihen tilaisuus.
Meidän mielestämme mr. Jodoin on
nyt yhtä auttamattomasti väärässä
kuin ammattiyhdistysbyrokraattim-me
olivat 14 vuotta sitten; liittyes­sä
taas hallituksebb j a IdivayKtiöi-hin
vaatithuksessa; että niiden pitäi­si
yhteisvoimin "puhdistaa" meri-
HiiesUnid. tbhat keriäa' päremiii
olisi,,että mr. Jodoin j a C L C koko­naisuudessaan
antaisi moraalisen tu­kensa
suurilla järvillä j a valtame-r
i l l a leipänsä ansaitseville merimie-hillemme
niin, että he voisivat de­mokraattisten
Jät-jestömenetelmien
avulla ongelmanpa ratkaista.
Mahdollisesti tällainen ratkaisu,
vaatisi vähän enetnmän aikaa kuin
hallituksen sekaantuminen unioliik-keeh
sisäisiin^asioihin. Mahdolli­sesti
meribll^hiet Valitsisivat IdÖtta^
musmiehikseen joitakin "punaisik­s
i k in leimattuja. Se on heidän oma
.asiansa.
Mutta tddellitien Vaara on s i i ­nä,
että jos meHnilesten unldtoi*
mihta alistetaan nyt esitetyin pe­rustein
Ulkopuolisten vofanien
kontrolliin j a hallintaan, n i in lä­hitulevaisuudessa
volddan sadan-laisin
perustein aUstaa iiiyös m u i - '
den alojen ttiiloitaaiicopubllsten
voimieii köhtiröiilld j a hallintaan.
Vaikka tuomari Norris olisi tu-hannesti
oikeassa mr. Banksin veri­ruskeista
synneistä; hänen ehdotuk-seHsa
ei sittenkääh patailiia tilan­netta
vään vaai-antalsi kdko Cana­dan
aihihattiylidisiysiUkkben tu;b-vaisUuden.
Sveitsin Genevea on opittu pita^
-mSSnkunnia-ahroisena ja puritaa­nisena
kaupunkina. :: S e ' on uskon­puhdistaja
JiAVItf Calvinin koti-kaup)
uiiki;usie!f^^' istuu Punaisen
Tli^^h< -:piimii4 - Genevefe-k^ A
m^t'%miiy;Met k o n r ^ t ^ y^
ova kokoontuneet kaupungissa,
mittd vttntrvttositta Geiteveir Kas^
vot ovat nopeasti* muuttuneet.
Kaupungissa^ on: nyt myös.300 baa­ria
j a ^ker^bä, äfthU^e on
yleistif; loistöravintoldl^i^ j^ssa
sham]^anjapuUpima|SBaa^!^7^ dolla­r
ia ja Ka^ptti^gui polilsiii ftl^^^^
on 20V «ihiäattimaista ^'tipif^a",
pienemtbfist^^&iiirrastelUoistä ifain-kaan
puhiifitätti Jb^siiipUiigin
lentokentällä Cointrjnissa odotte­lee
sarja; blondiineja: maksuky kyi-_^
siä asiakkaita.
Mitä siis on tapahtunut?
Tundltto iSnslsaksalaiiifen viik­kolehti
«Der Spiegel» kertoo k a i '
ken johtuvan siitä, että ennen
kaikkea lähi-idän öljysheikit ovat
kasvaya«»r määHA^ijAtttane^ ra­hansa
G«libiehiidiikieihin, sillä
he pelltäävät ^dräbisoshlllsihin'
leviätttfstä käii;öiita j a b^at huo­lehtineet
eniiäickpon siiiä. että
"tuhannen jar yhden yöd" efemä
voi jatkua idahaolfisten keikaus­ten;
jälkeenkin. . : .
" D e r Spiegelin" mukaan Libanon­i
n pääkaupunkia Beirutia pidettiin
aikaisemmin öljysheikkien rahakirs­tuna^
mutta amerikkalaisten suoria
tettua maahan 1958 maihinnousunsa
sitä ei pidetä enää riittävän t^irval-lisena
ja katseet on käännetty- Sveit­siin,
erikoisesti Greneveen. Geneves­sä
lepää siten nyt varastoituna jo
arvopapereita, seteleitä ja kulta
harkkoja 4.4 miljardin dollarin ar­vosta,
j a summa kasvaa jatkuvasti.
Ne on sijoitettu 70 pankin kassahol
veihin ja myös pankkien lukumäärä
lisääntyy jatkuvasti —- osapuilleen
kuukausittain perustetaan uusi
pankki, kertoo "Der Spiegel".
liUIKl:iTA i«Nftf IltNtÖJA
Länteen nojautuvien arabialaisten
öljysheikkien vaikutus ei kuiten­kaan
näy v a i n : pankkien kas­saholveissa.
£i, sillä itse asiassa —
n i in sanotaan — Arabia alkaa jo
Mont Blanc-vuoren juurelta. Vaikka
Geneve-järven rannalla tontit mak­savat
nykyisin jo 57—6? dollaria ne^
liöltä, niin pitkät kaistat siitä ovat
jo itämaisissa käsissä. Tosin jo kak­si
vuotta sitten tehtiin päätös, että
tontteja ei enää myydä ulkomaalai­sille'
ilman viranomaisten lupaa,
mutta päätös ^bn osoittautunut
enemmän^ tai vähemmän: -tehotto­maksi
j Sveitsistä löytyy riittämiin
ösiaäkaitfeeÄ. f l e t e Ä Aielikuvi^
tdksbiliäiiii'hihtöi!iiji.V.
: Arabien öljydollarit näkyvät kui^
tenkin myös nraualla- - Genevessä:
Geneven loistohotelleista,- mm. "Ho­t
e l du Rhonessa',l j a ' L e Presideri
tissa\ara]&it ovat j o vudaejcsi "eteen­päin
vuokranneet : huoneita kerros
kaupalla. Eräs. kesftustaff ifellokaup
pfasön kertonut, että hän^n Viimei ^
sin arabialainen asrakllaa^psa ost;'
kertaäeisomalta?^2(to k^'fäista raä
nekellba. Jotakin sanöiiee myÖs Ge.
neven kaupunginvaltuuston tekemb
päätös, että-näin eurobppalaisil!:;
pituusasteilla a-ablen mukanaa-tuomat
haareminaiset eivät saa kul­kea
hunnutettuma tai kasvot peitet
tynä mustalla nahkanaamioUa.
ÖLJYSHEIKKIEN PARAATI
Sveitsi, j a Geneve erikoisesti;^ on
ollut jo kauan vararikkoisten vaJtio-miesten
viimeinen pesäpaikka. Siel­lä
ovat asuneet jo pitkään Italian
ex-kuningatar Marie Josepha lap­siensa
Maria Gabriellan ja Viktor
Emaneulin kanssa. Siellä asuu Es­panjan
kuningashuoneeb jäsen Ma­ria
Christina, joka on naimisissa
Cinzanon viinitehtaan pääosakkaan
Enrico Conte Maronen kanssa.
Sveitsissä asuu myös Romanian eÄ-kuningas
Mikael. -
Uusista tulokkaista mainitaan
äveriäimmäksi Saudi-Arabian kunin­gas
Saud, jonka henkilökohtainen
omaisuus noteerataan 27 miljoonan
dollarin vaiheille; Aikaisemmin sii­tä
oli melkoinen osa sijoitettu Lis­saboniin
jä loput U S A : n ja Lällsi-
Euroopan pankkeihin, mutta nyt si
tä on: keskitetty yhä enemmän Ge­neveen.
Muista itämaisista rahanva
rastoijista mainitaan Saudin veljet
Feisal ja Talal, Jordanian kuningas
Hussein, Persian shaahi Mohammed
Reza P a h l e v i , K u v a i t i n emiiri Ab-dullah
Salim as Subah, Abu Dabin
öljysheikkiperhe, Qatarin sheikki
A l i B i n AbduUah ai Thani ja hänen
poikansa Ahmed B i n A l i ai" Thani.
J a — tietysti! — myös Katangan
Moise Tshombe on sijoittanut Ge­neveen
varoja, jotka Kongo-seikkai­lujen
jälkeen kohoavat miljooniin
dollareihin.
Genevessä-tiedetään kertoa myös
jo fantastisia tarinoita öljysheikkien
elämästä Sveitsin maaperällä. Eni­ten
rahaa on toistaiseksi kylvänyt
. « " V . '
ympärilleen 'Qatarin sheikki A l i ,
jonka karuilta mailta britit löysivät
öljyä 1949 ja jokar n y t saa toimilu­vista
vuosittain lähjBS 70 - miij.- dol
laria eli $183,000 päivässä.'.Kolmi
.sen vuptta,sitten AH d'§ti Genevfen
fliepelliä' sijditeevaii' ää^s-SbutiH
linnan ja elättelee ^y|6l|kiit äfeh vai
nioilla 30-päistä.;oiöaslaumaa. Sa
r.an metrin päähän linnasta hän ra
kennutti matalan nykyaikaisen ra
kennuksen, : jossa käyntien aikana
oVat majditeftuna fiänen 16 vdi
^-rfodän^ heri:^ivartijai j a hovimiehef
ZQrichfssä iifÄesty^än '-Vl^eiivvo^he' •
IfeÄden mtfkaan AJih käyiihit I in
nällaanmaksjt^at yhtä paljon kuifi
ykäi UlkoministeVikonfeienssi.__ ^
ITÄMAISIA P A N K K E JA
"^EntisRn pankkiafäärin rinnalla on
myös itämainen pankkiiriliike alka­nut
kufibistäa Genevessä. Seii jöHtä
vaksi hahmoksi on noussut libanor
niiäinen Jussef Bedas, jöRä viitisen­toista
vuotta sitten aloitti Beirutis­sa
5,000 dollarin pääomalla rahan­vaihto-
ja meklariioiminnan j a pe­rusti
myöhemmin, pankkiiriliikkeen
"International Traders", joka nyt
tunnetaan sähkelyhennyksenä " I n -
tra". Kymmenessä vuodessa "In-ti;
asta' tuli.lähi-idän johtava afääri
alallaan, sen osakepääoma kohosi
lähes 350 miljoonaan dollariin ja
sillä on haaraliikkeitä Afrikassa,
Länsi-Euroopassa ja USA:ssa: "In-tran"
eurooppalainen keskuspaikka
on Geneve, jonne Bedas rakennutti
7 niilj. dollaria maksaneen alumii­ni-
ja lasipalatsin; kun sitä ennen
Geneven kaupunginhallitus oli k i c l;
täytynyt hyväksymästä ensimmäisiä
piirustuksia; jotka olisivat autaneet
rakennukselle itämaisen "rahamos
keijan': i^iörtfeet,
JU^suf MdVsin ajfääri on* Geneven
arabfyrftyfifeista niahtavin,- niuttal^i
sdiÄftaah .Äiiidj\.' % ö s aräÖidiainen
sekayhtiö ?'Banque Arabe SA' on
pystyttänyt-sinne haaransa; Pankin
joh.'.ossa"on Syyrian entinen ja hai
lintoneuvoston puhenjahtajana- on
LibaAdiiib nykyinen btimiiistM:
Ön muuten j o t M f t 'koHfälon
ivaa, 6ltä " I n t r a ' pifnfcin ^t^hs^i on
taTiaf^sänsä araMefi Mkhmi Vi
fidänfälla juulalafefeifä — öiifiä aslbi
kahskan rikkairi niies liJdmond
^btbschiid, ftbtHscbiläibd^ankl^iiri
suvun vesa. Ja kappaleen matkan
päässä on vielä pankkiliike ' Ba.nuc
pjui- le Goinmerce Suis.se-Israel'-,
jonka johdossa on.Bagdadista aika­naan
paennut juutalainen pankkiin
Jehuda-Assis-^lähi-idästä siis hän:
kin. •'~ ••- . .
" D e r Spiegel" päättää öljyltä ja
dollareilla katkuavan kuvaukseni^a
seuraavasti:
i'Ja eräs.suuttunut pbrvarlpyyr
si erästä kaupungin huoraattavin-ta
asianajaa nostamaan syytteen
erästä Geneven finanssimaailman
tummapintaista eräiiiaafsh^ilikiä
vastaan, joka keskellä kiirkasta
päivää ajoi amerikkalaisen urhei­luautonsa
tyttärineen kävelyllä
olleen geneveläisen vibreen ja
tiedusteli olisiko ntiori neiti td-hannen
frangin hlnhastd asetetta­vissa
yöksi hänen käyttöönsä
Ben {te^an m
iiistajalioudiaf
• - i f e - ~ A l f e r s i i l ^ r ^ M Ä b'
liiäSrä^ viikjc* sftjfeft^||slätl^it|l^5fl.
tana enti!i^'b, Algerian kärisallismie-listenjohtäian
Ä^bammed Boudiaf-,
i n kotiarestiin.
''TO^lLLAKiN, ME
PELKÄÄMME SOTAA
Jeanettö Vermeersh arvosteli Kiinan
asennetta Nuisten kdfngfemissä
12—Jeanhette Vermeech
Moskova. ^ I>di-Iiäls8a pidetys­sä
naisten kokouksessa. Ranskan
naisvaltnuskunnan jäsenet kertoi­vat
ikosiävässä koolla öUeen kan-
^äiiivälisen kprigi-essin tuloksista.
Siiurihta mielenkiiiitoä herätti
Jearijiette Vefineerschiii puhe.
— Se b l i solidaarisuuden, yhte­näisyyden
j a ystävyyden suureh-läbiheit
kongressi, sanoi Ver-riieei-
sfch. nieitä ytdIsti yhtei-
A^h pyrRiiiiyä käyttää kaikki vbi-diai.
taisteiiiUii sotaa vastaan tur-
Vätitkseinihe pyi^yväii rauhan nidd-liiiidssd.
~ i l i i i n i e vdi suhtdUtud väliiipi-tämättömästi
kilpavarusteluun,
Jtika sisältää ydlitdsesbädd vddt-diT
jä i e n mJiä liirvlttävinunät seu-fdtikset
Uurilskdniidlie. Tehokkdiri
tae Mdäili ektädilseile oh vdlvon-dänäldmeii
ylelhen aselstariiSnn-td.
Tästä syyltä kohgresäi kehbt-ilkiniuädilmdli
kalkkia haisla her-kbätnätili
tdli^telbniadti ydiiiasekb-keidefa
löiibtiadii^eksl, ydinasebt-tbiflii^
n äld^tdbn inUbddstamlsek.
sl« sotilaalUstbn tdklkbhtien pur-k^
mttiikil jä jtfUkkbjeh poistdihi-äek&
t iidraiitd aineitta; tukehiaan
kalkkia iäniäii sdfanialsesti toiml-tria
jäi-jbstöjä ja hallituksia, laa-ieäladiaan
naiäten esiintyibistä
rauhari; rauhanomdlsen rinnak-kainolon
j a aseistariisunnan puo­lesta.
Eräät^ rauhan viholliset ovat iloi­sia
siitä, että Kiinan ja Albaniah
valtuuskunnat ääqestivät kaikkien
maanosien naisijle osoitettua koh-gressih
Vetoomusta vastaan ja että
POhJbis:Vietnamin sekä korean kan­sandemokraattisen
tasavallan vai
tuuskunnat pidättyivät äänestykses­tä,
jatkoi puhuja. Naisten kongressi
esitti yksimielisesti valittelunsa K i i ­nan
ja Albanian valtuuskuntien
omaksuman kannan ibhdosta.
K i i n a n valtuuskunta syytti koh
gressissa pelkuruudesta imperialis­mia
ja sotaa kohtaan. Puhujan mie­lestä
ei ole mitään ihmeellistä siinä,
että naiset tuntevat pelkoa sbtaa
kohtaan. Alas sota ikuisiksi ajoiksi
sanoi Vermeersch. •
Kiinan edustajat väittivät, ettei
rauhaa voida turvata niin kauan
kuin imperialismi on olemassa, sa-nbi
Vermeersch edelleen.' Kongressi^
dii sitä mieltä, että pysyvä rauha
vbidään tiit^ata taistelemalla väsy­mättä
ja keskeytyksettä rtiiihari,
aseistariisunnan ja rauhanomaisen
rinnakkainolon puolesta.
U
' K i i n a n valtuuskunta kielsi sen,
että taistelu rauhan ja aseistariisuh-nan
puolesta vastaa kansojen va­pausliikkeiden
etuja. Kongressi oli
sitä mieliä, että aseistariisunta ja
rauha edistävät kansojen vapautu­mista.
Todisteina tästä ovat lukui­sat
esimerkit maista, jotka ovat saa­vuttaneet
vapautensa ilman sotaa,
rauhanpuolustajien ja demokraattis­ten
voimien olemassaolon ansiosta.
Nämä nuoret maat kaipaavat rau­haa
voidakseen kehittää demokra­tiaa.
Kongressiin osallistuneet naiset
paheksuivat sotaa valtioiden välis­ten
erimielisyyksien ratkaisukeinoi­na.
Kiistat on ratkaistavat rauhal­lista
tietä.
Valitettavasti Kiinan Valtuuskun­ta
katsoi parhaakseen eristäytyä
kongressissa. Se syytti kongressia
epädemokraattisista menetelmistä,
mutta todellisuudessa kongressin
täysistunnoissa j a valiökUnriissa K i i
nan valtuuskunta käytti väärin tois­tenkin
valtuuskuntien puheenvuo­roja.
— Me toivomhie, sanoi Jeannette
Vermeersch, että kiinalaiset naiset
palaavat yhtenäisen toiminhan tiel­le
ja astuvat uudelleen kbko maaik
man naisten ystävyyden riveihiri.
Läitsi-Saksa pyrkii parantatnaän
kauppasuhteitaan iiäan
Saksan liittotasavallan ja itäblo^
k i n maiden välisiä kauppasuhteita
bn ryhdyttävä parantamaan mitä pi­kimmin,
lausui Länsi-Saksan apu­laisulkoministeri
Walter Scheel
kristillisdemokraattien äsken pitä­mässä
puoluekokouksessa. Länsi-
Säksan teollisuudella ei ole varaa
menettää idässä ta'rjolla olevia suu­r
ia ja edullläia markkinamahdolli­suuksia
muille: länsieurooppalaisil-
Ife kilpailijbille. Poliittiset seikat ei-vät
saisi olla esteenä idänkaupan ke­hittymiselle,
mainitsi Scheel varo­vaisesti
muotoillussa puheessaan.
Yleisesti tiedetään, että Scheel ei
esittänyt ajatuksiaan idän : kaupan
lisäämistä yksin, vaan hän oli ulko­ministeri
Schröderin asialla. Vii­meksi
mainittu publestaati On jo ai­kaisemmin
viitannut- jdlkisissa lou­heissaan
idänkaupan lisäämisen
mahdollisuuteen. Hänen tiedetään
luvanneen länsi-saksalaisille teolli-suusmiehille
tekevän voitavansa
kaupan lisäämiseksi niifienomaan
Neuvostoliittoon.
Länsisaksalaiset asiantuntijat
väittävät; että nykyinen talousminis­teri
Erhard, joka on jo valittu liit­tokanslerin
paikalle Adenauerin
seuraajaksi, on antanut hiljaisen
siunauksen idänkaupan kehittämi­selle.
LänSi-Saksan Neuvostoliiton
tulevien kaupallisten suhteiden On
muovauduttava lähimpien kuukau­sien
aikana, sillä asianomaisten mai­den
kesken voimassa oleva 3-vUbtis-kauppasopimus
menee umpeen k u '
luvan vuoden lopussa. Neuvottelut
uudesta kauppasopimuksesta aika
vat syksyllä. Ilmeisesti kuitenkin
vasta sitten, kun Adenauer on jät­tänyt
"valtikkansa" Erhardille lo­kakuun
9/ päivänä.
Pääministeri Hrushtshevin Itä-
Berliinissä heinäkuun 2. päivänä pi­tämä
puhe, missä käsiteltiin huo­mattavalla
paikalla m m . Neuvosto­liiton
ja liittotasavallan tulevien
m
Algerldii itsenäistyttisfäSeuranneen;
;» sseiun #af$a ^llme kesänä,:
vangittiin. s^s(ii?il^aisesti neljaiii
muun B£!]li BeUdft.-va^iustajan kans-/
sa äskettäin. ' ,
Boudigfin ystävät «vat ilmoitta
neet, että^ p n aloitti nälkälakon
vankilassa.
Kun Ben Bellaa vaadittiin: Alge­r
i an kansalliskokouksessa esittä­mään
Bbu;liaf'in vangitsemiselle i
lailliset perusteet, pääministeri an­toi
ymmärtää uskovansa, että Bbu-diaf
oli juonitellut nykyisen halli­tuksen
kukistamiseksi. "
Sisäministeriön ^äätö*s .kos^i
myös kolmea muuta käiisailissotii-ria,
jotka pidätettiin samaan aikaan \
Boudiafin kanssa. He ovat- luut­nantti
AUouache ,joka aikoinaan
esiintyi sotilaspiiri wildyd 4:ri fediiä-tajana,
Moussa Kebaili ja ÖfeliyÖU-nes.
Nyt ensimmäisen kerran viralli-sesti
ilmoitettiin feoudiaf4n kanssa
pidätettyjen miesten henkilöllisyys;
vaikka hfeidän'nimensä ovat' alUstä
alkaen esiintyneet epävirallisissa
tiedoissa.
Ministeriön lyhyessä ilmoitukses­sa
keskiviikkoiltana ei kerrottu,
missä neljää pidätettyä säilyietääh'
kotiarestissa eikä myöskään sitä;
missä he tähän saakka ovat olleet ,,
pidätettyinä.
Pääministeri Ben Bella ilmoitti
kansalliskokoukselle viime kuussa,
ettei pidätettyihin: neljään mieheen
ole koskettu ja että heidän asdUiisri.:
olosuhteensa ovat mukavat
kauppasuhteiden kehityksen mah­dollisuuksia
ei ole vielä saanut o^'
sakseen virallisia kommentteja Län^
si-Saksassa. Tiedetään kylläkin^ et­tä
huomattavat teollisuuspiirit ovat
ottaneet vastaan tyydytyksellä Hrus­htshevin
tarjoukset Asiat ovat kui- •
tenkin ratkaisevasti kiinni Länsi-
Saksan tulevasta politiikasta. Eng*-'
lantilaiset taloudelliset asiantunti^
jat ovat sen sijaan panneet merkil­le,
että Hrushtshevin Länsi-Saksan
kauppaa koskevalla puheella on ar
jankohtainen merkitys myös Engr
lännin kaupan' kannalta. ' '
Hallitus joutui perään­tymään
paintystui&säii
edessä — Diefenbaiker
Ottawa —Opposition johtaja John
Diefenbaker sanbi lauantaifaa; että
liittbhallituksen päätös kutäua riiaär
kuntien pääministerien konferenssi
pohtitbaati kbnnallislaihalakia o li
uusi "pferääntyminen painostuksen
edessä".
Diefenbaker sanoi sanomalehtiä
miehille, että_viinie keväänä käydyn
vaalikampanjan aikana mr. Pearson
bli luvannut, jottd asiasta tultaisiin
neuvottelemaan ennakolta maakun­tien
kdrissa erfnenkuin hyväksytään
$400,00b,00b rahasto tarkoitusta var­ten./
,•: ,•
Kuitenkin, sanoi Diefenbaker, sen
jälkeen kun liberaalinen hallitus as­tui
valtaan, se päätti toteuttaa tuu­maa
neuvottelematta maakuntien
kanssa, mutta oli kuitenkin joutu'
nut perääntymään Quebecin päämi-ilisteri
Jean Lesdgen ja konservatii­vien,
painostuksen edessä. ' '
"Tämä on jälleen uusi esimerkki
siitä kuinka .hallitus ryntää esiin'
Valmiiksi laaiiittuine suunnitelmi­neen
ja joutuu perääntymään var­paisiin."
—- Maailmassa raapaistaan päivit­täin
n. 3,5 mrd tulitikkua ja näin
menee "kaiken maailman tuuliin",
vastaavassa, ajassa jopa miljoona kg
puuta. .
Sikamaisia läskuvarKaita
Anteeksi nyt possut, sillä tarkoi­tus
ei ole todellakaan loukata hy­vää
pekonia, kyljyksiä, paisteja,
harjaksia ja. muita tarvikkeita tuot
tavia sikoja. ~ ~ ^ ~
Mutta yhtenä SikaindisUuddn huip­puna
on kuitehkiti pidettävä äitä
kun Sunderlahdin "PossUlan kon­kurssipesän
huutokaupassa, myytiin
59 tyhjää "sikapankkia" vaivaisesta
$20.00 Kinhasta samalla kuti tasku­varkaat
tyhjensivät muuten vain, i l -
man aikbjaah huutökaUppdyleisön
taskuja.
Kuten muistettanee, Sunderland-.
issa, Ont., perustettiin takavuosina
erikoinen "Piggyland" eli "Possu-l
a " . johon kerättiin visseissä vieras
kielisissä lehdissä julkaistujen i l ­moitusten
ja muunkinlaisen mai­noskampanjan
avulla "sijoituksia"
yritykseen, mistä piti tuleman perä­ti
40-prosenttinen voitto.
Suhderländ, jonka lähettyvillä tä­mä
"PossUla" oli ja kukoisti, on
vain viitisenkymmentä mailia To-t-
ontbsta koilliseen.
Arviolta 70Ö " s i j o i t t a j a a " — suu­r
ia lupauksia antaneeseen mainos­tukseen
uskbneita pikkuihmisiä —
sijoitti "Possulaan" arviolta $1,500,-
000. He kuvittelivat julkaistujen
mainosten perusteella itseään olo­huoneestaan
käsin; keinutuolissa is­tuen,
''Possulaa" omistaviksi herras­mies-
tai rouva-farmareiksi, joille
tulee suuria voitto-osinkoja kuin
sieniä sateella.
Mutta toisin kävi. "Possula" e l i
"Piggyland" meni konkursiin ja sen
päämies —• etevä - yksityisyrittäjä
hänkin— John Laun painui omais­tensa
tykö Länsi Saksaan maalis­kuussa
1962. ,
Nyt kerrottiin, että siinä konkurs­sipesän
huutokaupassa; jossa myy
tiin muun kaman- ohella 59 tyhjää
sikapankkia, oli peräti tuhatkunta
ostajaa. "Erikoisbus" näyttää vie
hättävän ja-vetävän puoleensa sekä
niitä, jotka ovat jo kyntensä poltta­neet
eli rahansa menettäneet, että
niitä "vahingoniloisia", jotka voivat
lohduttaa itseään sanomalla, ettei­vät
ole olleet aivan yhtä helposti
jymäytettävissä kuin olivat ne. jot­ka
pikkUsäästönsä "sijoittivat" suur­ten
voittojen unelmissa tähän eri-koiseen"
Possulaan".
Yleisön Joukossa kerrotaan l i ­säksi
olleen myös pikkurikollisia,
taskuvarkaita, jotka eivät voi mi­tenkään
kahmia miljoonaomaisuuk-
Sia, eikä liioin paeta seurauksia
välttääkseen Länsi-Saksaan. Näistä
pikkurikollisista kirjoitettiin "huu-tokäuppauutistenV
yhteydessä mm.
seuraavaa: ,
"Koko päivän-kestänyt konkurssi­pesän
huutokauppa veti puoleensa
maakunnan poliisivoimien ponniste­luista
huolimatta myös taskuvarlcai-ta.
"Lorne Smith, farmari Little B r i ­tanniasta,
Ont; tiedoitti menettä-neenstl
lompakon, missä oU käteistä
rahaa $65.00-ja ^700 pankkimaksu-osoitus.
Eräs toinen farmari Black-waterista,
Oijt., ilmoitti meiiettä-neensä
taskuvarkaille $68.00 käteis'
tä rahaa ja $150 pankkimaksuosoi-tiiksen
. . ."
" P o s s u l a n " kofikurssipesän huuto­kaupassa
saatiin siis jälleen todeta,
että "mitä isot edellä, sitä pienet
parkuen perässä".
Mutta kuten Chaplin asian esitti
tunnetussa "Monsieur Verdoux"-
elokuvassäan: "Rikos ei kannata —^
pienessä mittakaavassa." ^
No. mitäpä tässä muuta, kuin-
"eläköön sikamaisuus" sillä vain s i ­kamaisesti
ihmijskätten työn tulok­sia
rohdiuanialla voidaan rikastua.
Kukaan ei; ble vielä omien kättensä
työn tUlbksilla 'riyasturiut'— hyvk
jos on jokapäiväisen leipähsä ,
sainnut vaniiuudenpäiviinsä . i asti.
Mutta mitä sikamaiäemmini toisten
tybn tuidi^i^5^i|^^a. ^HiiJdM' J ^ „ ,.
i7östäk,> sit4:js#h»ibi^i'(Utö^^bfiji- .
säkki- jä iÄl^ös ;p6i^ä/iiii4^fcÄ^^
ml
•il .<1')B»»'1»«