Vapaus, April 26, 1960

              MII
Sivu'14
-
Tiistaina, huhtik. 25 p. — Jues'day, A p r i l 26, 1960
*> (Jatkoa edelliseltä sivulta)
tanut autonomiset tasavallat —
autonomiset valtiot liittotasaval-
^ j e n kokoonpanossa. Niillä on
'Omat perustuslakinsa, oma lain-f
säädäntönsä, korkeimmat ja pai­kalliset
valtaelimensä j a hallituk­sensa
sekä oma'-budjettinsa. Pie-
, net kansakunnat muodostavat -au-
,^ tonomisia alueita' taikka kansal­a
i s i a piirikuntia. >
' Kaikki .tasavallat j a autonomiset
ratkaisevat-^itsenäisesti-sisäiset vasi
cnsa, : myöskin, kielikysymyksen ,—-
mitä kieltä käytetään valtion vTras-
-HAUSKAA VAPPUA
kaikille tovereille
toivottaa
Olga ja Kalle
Hen^ickson
Whitefish, Ontario
toissa,, oikeuslaitoksessa ' j a millä
kielellä''tapahtuuropetus'kouluissa:-
Niiden-kansallinen kulttuuri ke-:
hittyymenestyksellisestii- Niillä on
vallansc rajattomat/ kehitysmahdöllk
suudet.
V-Neuvostoliiton -kaikki-^kansakun­nat
ovat kolitalonsa isäntiä j a katr
SQVat; varmoina tulevaisuuteen;: Nii^
tä eivät uhkaa mitkään" taloudelli-^
set vaikeudet, sillä neuvostokanso­j
en yhteisössä ne saavat toisten
k^sakujntieni ki^ikkinaistas•ikanna-tusta^
ja;tukea^ Sillä ovatkin selitet--
tävissä ne mainiot tulokset J a l o u ­den
j a kulttuurin kehityksessä joi­ta
Neuvostoliiton kansat ovat; saa­vuttaneet
neuvostovallan vuosina.
Neuvostoliiton talbussuunnitel=
massa huomioidaan kunkin tasaval­lan
tarpeet ja omat mahdollisuu­det-
ja myönnetään määrärahat
kaikkien neuvostotasavaltojen ke­hittämiseksi.
Tasavaltojen perin­näisten
tuotantoalojen .kehittäm
sen ohella muodostetaan ja kehite­tään
muitakin tuotantoaloja ja
maataloutta. Kaiken tämän tulok­sena
on entisten takapajuisten,syr-jäseutujert
taloudellinen kehitys ol-
L • 1
Huvittavaa kevättä
ja kesää kaikille
KIITOKSET ASIAKKAILLEMME
HUVIKALASTAJILLE
PALJON HYVÄÄ
KALAONNEA!
Poiketkaa :siviimennessa,_,^—^.
juttelemassa! ^^f^
VVHITEFISH, ONT.
lut paljon nopeampi. kuin koko
Neuvostoliiton", talouden kehitys
yleensä. Kun vuonna 1958 o l i Neut
vostoliitön / teollisuustuotanto 3^
kertaa-^ suurempi skuin.y^^
niin ' Kazakhian < teoUisuustulotanto
oli 44 kertaa, Kirgiisian 50 kertaa
j a Armenian 55 kertaa suurempi
kuin vuonna 1913. i
Kaikki tämä johti siihen, että
Keski-Aasia, Kazakhin ja Takä-
Kaukasia .muuttuivat keski-Vehäjän
iraaka-ainelisäkkeistä teollisesti kor­kealle
kehittyneiksi tasavalloiksi.
Esimerkiksi'UzlJekiassaron nykyisin
sellaisia teollisuusaloja kuin me­tallurginen
teollisuus; maatalousko­neiden
tuotanto ja jtekstiiliteoUi-suus.^
joita ei 'siellä aikaisemmin"
ollut. Samanaikaisesti Uzbekia
on keihttynyt puuvillan j a muiden
maataloustarvikkeiden tuotanto voi­makkaasti.
Kansantalouden kaikinpuolisen
kehityksen ansiosta kasvaa herkeä­mättä:
sosialististen; liittotasavaltO".
j en kansallistiilo' j a ; sitä vastaavas­ti
myöskin budjetti. Esimerkiksi
Turkmenistanin: väestö • oli- ennen
vallankumousta miltei.' täysin luku-taitotonta,
siellä ei ollut yhf^äa
korkea-^ja keskikoulua;; terveyflcn-hoitoon^
käytettiini varoja '1-^2 iko-pekkaarasukasta
kohden vuodessa.
Teollisuutta ei siellä ollut millais^
takaan. \
Nykyinen Turkmenia on korke­alle
kehittynyt teollinen ja maa­taloudellinen
tasavalta. Sen bud­jetti;
on tänä vuonna 3;156,410,000
ruplaa, josta summasta tasavallan
sosialistinen talous antaa^ suunnilr
leen 3 miljardia ruplaa (89% koko
budjettituloista); Budjettimenoista
taas. käytetään yli: kolmannes T-^ 1
miljaidi 200 miljoonaa ruplaa eli
miltei 800 ruplaa asukasta .kohden
^ /yhteiskunnallisiin j a kulttuuri­tarkoituksiin;
Koululaisten luku l i ­sääntyy
tänä .vuonna tasavallassa 16
tuhannella ja - koulukodeissa oie­t
e n lasten luku 2 tuhannella. Kor­keakouluihin;
oietaan yli 1500 hen­keä.
Neuvostoliitossa viimeksi suo-ntetun
vaenlaskun mukaan jo vuo­den
1959 alussa oli Turkmeniassa
jokaista 1,000 asukasta kohden 13
korkeakoulusivistyksen saanutta ja
256 keskikoulusivislyksen. saanutta
työntekijää.
Toteuttaen tunnontarkasti Lenin­in
neuvoja •kommunistinen jpuolue
tekee kaikkensaneuvostofederaa-tion
edelleen kohitlämiseksi:javsen
kaikkien kansojen talouden ja
kulttuurin .kohottanriseksi;^'y
vuosinaon lisätty; paljon, liitlotasa-vaUojcn:
oikeuksia -Liiton :elinten
toimivallan supistamisen kustan-nuksellai:
Ennen, muut» SO: koskee
Nai^iii^imaasta mm Mr
' Kööpenhamina. — • Sangen -Juh-;|
lavissa poltteissa alivoi.huhtikuun;-
21 pnä *Kööpehhainiiian' Vrheilu-helluhalUssa
naisten kansainväli­nen;
fc'okoiutunnuk8in;ö''naIsten oi--?
keudet' ellen, tänään, huomenna'\|
Kokoukseen on saapunut yli 60
; maan naisten;-valtuuskunta, heidän
Joukossaan :36-henkinen suomalais­ryhmä.
Kokouksen laajakantoi- .
suutta;osoittaa jousen:puhemtehis-'
tö, Johon valittiin edustajat 40 eri
maasta ja Jotka ovat kansainväli.^
sesti. kuuluisia tieteen^.. taiteen ja
yhteiskuntaelämän- edu&tajia.
Huhtikuun 21 pnä klo 10 alkoi-vat_
.avajaisjuhlallisuudet sekä
kuultiin; kokousalustukset.:: Kaksi
seuralÄvaa ; ; päivää; ; keskustellaan
alustusten Johdosta Ja sunnuntaina ;
kokous ;^^äättyy: yleisistuntoon :Ja •
päätöksiin.
; Avajaistilaisuuden aloitti Tanskan
radior-orkesteri kapellimestari, Grethe;
Kolben johdolla. esittäen pohjois­maista,
ohjelmaa. Kokouksen avaiik-sessalaUsuiiTanskan.
naisten edus­taja,
rouva Anna Vestergaard aloite­toimikunnan
puolesta; itervetulleiksi
kaikki osanottajat todeten,.ettanai-sfet
ovat maailman en maista uskon-.
noUislsta, poliittisista ja;rotueroavai-
' Kapuja suuhun/Turkii^HIIIV
5uukslsta .riippumatta kokoontuneet
yhteisten^ kysymysten' — n a i s t e n o i ­keuksien
merkeissä. Tämän -jälkeen
valittiin kokouksen puhemiehistö,
.jossa ovat mm.' Anna Vestergaard,
Mme Eugenle:Cotton;srouva rPalma
kaiken niiden alueilla olevan teol­lisuuden
ja rakennustoimen anta­mista
välittömästi: liittotasavaltojen
toimivaltaan. .Teollisuus;on nykyi­sin
V alueellisten talousneuvostojen
ja liittotasavaltojen muiden valta­elinten
hallitusvallan alaisuudessa.
Laajennettu on: myöskin liiitotasa:
valtojen; lainsäädännöllistä :ja 01-:
keudenkäyttövaltaa sekä niiden
valtuuksia keski- j a korkeakoulusi­vistyksen
alalla. Kuluvan vuoden
alussa lakkaudettun Neuvostoliiton
sisäasiainministeriö ja sen tehtävät
annettiin liittotasavalloille.
Liiajennettu on myöskin paikal­listen
valtiovallan, .siinä luvussa
myös autonomisten tasavaltojen ja
alueiden valtiovallan: elinten oi­keuksia.
- K a i k k i , nämä kommunis­tisen
puolueen ja;; neuvostohallitukr
sen toimenpiteet "ovat omiaan lä­hentämään
entisestään .Neuvostfe;
liiton kansojai;ja luj 1 ttamaan; nii­den
ystävyyttä.
; Leniniläisen kansallisuuspolitii­kan
toteuttamisen tuloksena synty>
nyt ja lujittunut Neuvostoliiton
kansojen ystävyys on nyt eräs var­sin
:valtava voima ; joka vie neu­vostoyhteiskunnassa
eteenpäin kgi)):,
munismiin.
Guillien de Nlcolau, rouva Ina Möl­ler,
rouva-Rameshwari_:Nehni,rouya
Nina Popova, rouva Giovanna P r a -
tilli, tohtori Hurusjati Subandrio,
Mme Marguerite Thibert sekä suo­malaisten
edustajana kuvanveistäjä
Essi Renvall. Tervehdyksiä oli ^ko­koukseen
saapiinut runsaasti,' mm.
Belgian leskikuningatar Elisabethil-ra.
kirjailija Anna SegherslUä Ja 95-
vuötiaalta^.Nobel-palkinnon -saaneel-
'ta~Emili Greenbow'lta USA:sta.
Edesmenn-^iden ivanuurtajien
kunniaksi piti puheen Tanskan kan
sallisen komitean: edustaja rouva^^
Ester Brinch luoden samalla lyhy­en
katsauksen : naisten oikeuksien
kehitykseen. Hän kertoi, miten 50
vbodr^n-aika osoittaa, etteivät nair
set voi luottaa vain Itipauksiin, vaan
uudistukset eri maissa on saatu voi­maan
taistelun jälkeen. Tehtävä­nämme
on tässä kokouksessa. pohtia
mitenvpoistamnie'kaikki esteet ja
lämään,^ alustajana Nancy ^Ro-ves
USA:sta,* sosiaaliset laitokset,' jot­ka
ai^tavat naisille mahdollisuuden
osallistua harrastuksiin kodin ulko­puolella
perheen asettaman vastuun
ohella, alustajana Brita Akerman-
Johansson Ruotsista, naisten vai
misiautuminen tehtäviinsä:vja! sivis?
tyksellinenikehitysj! alust^ajana ;Palr
ma Guillen de Nicolau M-^ksikosta
sekä naisjärjestöjen ja kaikkien
naisten-tehtävät kansai
nityksen ' liev^itämisenyYfi^ej^täl-ii-'
spnnän ja; kansojen yht(^istyönVpuö f
lesta,: alustajana rouva 'Rameshwari;^^^
Nehru Intiasta.
^ Istunnon jälkeen jakaantui koko^
us kuuteen eri keskusteluryhmään,
jotfca;aloittavat.työnsä;;aamulla ja
joihin: myös suomalaiset ottavat orf
saa.
AiDkara.—^ Turkin'-^parlam^fitissa
käytiin -viime viikon, maanantaina
kiivas.' käsikähmä istunnon ,aikana,
jonka -päätteeksi 'päätettiin asettaa
;15--jäseninen;T;valiokunta';;.^^
oppositiopuolueen^;;^ republikaanisen
kansanpuolueen, nimenomaan leh­distössä
harjoittamaa "hajottavaa,
valheellista j a laitonta",toimintaa.
Erästä opposition edustajaa kiel­lettiin
saapumaan'parlamentin seu-;
raaviin 12 istuntoon, koska hän
Se ylistetty lakko-oikeus _
Tokio. — Noin 80 kaivostyöläis­tä
ja poliisia haavoittui keskiviik­kona
poliisin j a Miike-hiilikaivok-sen
työläisten välisessä yhteen-otpssai
joka ^ oli j o toinen viime
erilaista ennakkoluulot, jotka ovat viikolla siihen mennessä,
naisten ( t a s a arvoisuuspyrkimysten
tiellä.
Ranskalainen Mmc Eugenie;Cot-;;
ton alusti. kysymyksen "naisten 0-
suus-ja vastuu maailman-vapautta­misesta;
sodalta, - nälältä ja ; tietä­mättömyydeltä".
Hän esitti Y K :n
puitteissa suoritetun tutkimuksen
tuloksia-; e r i maiden;;elintasosta ja
huomautti,; että Aasiassa; keskiaika:
on väin 32 vuotta, kun se Euroopas­sa,
on 65 vuotta;; Täällä meidän on­kin
pohdittava, miten; taistelemme
nälkää vastaan; .sanoi"mme .Cotton.;
Lukutaidottomuus on.yhävielä mo­nissa
latirtalaisen Amerikan :maisr
sa ja Afrikassa sekä Aasiassa laa
jaa; Mitä me naiset voimme tehdä
tietämättömyyden.:;; poistamiseksi:
Miten saamme: pakollisen;kouluope-tuksen:
kaikkiin ::maihin, on pohdin­nan
alainen kysymys. Alustuksen,
;Ioppuosa oli; omistettu rauhankysy-mj'kselle
ja madame Cotton esitti
^mm:; että ^Kööpenhaminan : arvovöl.'
täinen;;kokous vetoaisi;huippctasqn
kokoukseen , yleisen aseistariisun
nan aikaansaamis''ksi.
vlltapäiväistunnossav kuultiin seu-raaVat.;
alu.stukset: Naistenosallistu--
mincn -taloudelliseen elämään,; a^;
lustajaMargueritelThibert Ranskas-.V
ta; inaislcn kan.salaisoikeudet, alus
tajana;Giovanna:Pratilli Italiasta,.
naisten osallistuminen julkiseen e-;;
heitti salkulla • muuatta', poliittista*,!^^
vastustajaansa' päähän. ^Muuah hal;^ifW
litsevan . demokraattisen ''pu6lueei^%
edustaja- kiisti ottaneensa kahakai^-^T^
aikana ^esille pjstoolia.' - ^0..
Vastanimitetty jvaliokunta'' aloitti" 9:^'
työntä kieltämällä alu-ksi kaiiiki-renj
publikaanisen kansanpuolueen' puo^ " '''<
luekokoukset kolmeksi kuukaudek-^<'^'^
s i Lehdet, jotka tukevat tätä op-j r^^]
positiopuoluetta, eivät saa julkais-ta
artikkeleja valiokunnan työstäi 1 i'
mm PP U TE "EHDYS
Canadan suomalaisille rauhan ja
työväen solidaarisuuden merkeissä!
,;,:.,:•;?,•:;;;;.:'»•;;:'• Kö^
• t
CSJ:n LONG LAKEN OSASTO
LONG LAKE — POSTIOS.: R.R. 2, SUDBURY, ONT.
Vapputervehdy s
Rauhan ja täydellisen aseista­riisumisen,
kulttuuriperinteidemme
vaalimisen ja kasvavan
yhtenäisyyden merkeissä
CSJ:n KESKI-ONTARION
ALUETOIMIKUNTA
SUDBURY. ONTARIO
A
"'fj-t tft;'S ^^fS '!'5;v'i-;lu: 'f^^i^M^Sji»!!^!
Innoittakoon kaikkia tarmokkaaseen
toimintaan RAUHAN PUOLESTA!
Ainoastaan pysyväisen rauhan kautta voimme voittaa koko maa­ilman
työläisille PAREMMAN TULEVAISUUDEN - seUaisen, mis­sä
ei ole tuhoamisen pelkoa eikä tuhlata kansakuntien varoja tu-
Koaseiden valmistukseen, vaan käytetään ne IHMISTEN HYVIN­VOINTIIN.
€$J:n SUDBURYN
KUORO-, NÄYTTÄMÖ-, SAIRASHUOLTOKOMITEA
Y.M, TOIMIKUNNAT
imi.
SUURKIITOKSET SARJAJUHLIEN JOHDOSTA!
CSJ:n Sudburyn osasto lausuu mitä vilpittömimmät kiitokset kaikille,
jotka tavalla täi toisella auttoivat äskettäisten sarjajuhliemme suu-renmoista
menestystä^ei ainoastaan rahallisesti vaan myös kulttuu­rillisesti
»
SUDBURITN NAISTEN
V.-ja 1(.^$EURA ALERTS
mMmm I
l!i4(»;S;&iSit'rtÖ5«j;i€Ö^^
•