Vapaus, March 25, 1969

              a B ^ o i
M 7
ff
m'
m
d
IS
Ij^cäivosloliitoifr asemia t l i A ^ välifvis-fa#
äfi, Suomi pehmitlti l ^ M s x jotdddl^
Tukholma. — Tshekkoslovakian
jliäkiekkojoukkue sieppasi per-jantainat
yllätysvoiton Neuvosto­l
i i t o s t a maalein 2-0. Tämä oli en-siminäinen
v häviö Neuvostoliitolle
täällävkäynnissä olevissa jääkiek.
koiluD,v mBailmanmestaruusotte-luissa;.
,
Ruotsi sai puolestaan perjan­t
a i n a helpon 5^1 voiton Canadasta
näissä kuusi maata käsittävissä
kisoissa; PerjaYitaihin mennessä
Canada' oli saavuttanut ainoas­t
a a n kaksi voittoa' lyömällä Suor
men 5-1^ j a U S A : n 5-0:
Lauantaipäivänä^ ainoana- otte­l
u n a pelattu Suomen jai U S A :n
välinen'kiekkoilu ratkesi Suomen
ensimmäiseksi voitoksi-tuloksella-
4-3.
Sunnuntaina jatkuneissa otte­l
u i s s a Tshekkoslovakia poisti
näennäisetkin mahdollisliudet' Ca­nadan
mitalin jaolle pääsystä
tshekkien voittaessa Canadan 3-2.
Tämä häviö o l i Canadalle jo nel­jäs
j a se oli myös ensimmäinen
ker£a kun Canada on hävinnyt
neljä ottelua kuudesta maailman­mestaruus-
tai olympiakilvassa.
Canadan joukkue pisti kampoihin
paljon sisukkaammin sunnuntai­na
pelatussa*, k u i n maalisku^in 1 5
pnä; tshekkejä vastaan pelaamas-siaan
ottelussa, jonka Canada hä­v
i s i 6-1.
tRtistarnusKii
urheflupMssa
Port Arthur. — Suomalais-Canada-laisen
Amatööri Urheiluliiton ja sen
seurojen tyo tuntunee joskus vähäi­seltä,
mutta kun sitä jatkuvasti pide­tään
yllä, tulokset tullaan huomaa-itfaan
jälestäpäin. NiiiipS" monivut>tis-ten
ponnistelujen jälkeen- saatiin vuo-diln
vaihteessa syntymään Järvien-piän
Voimisteluliitto (Thundör Bay
GymnSstic Association).
Tämän ; uuden lihbh pisrustamiseri
puolesta toimivat tarmokkaasti Kaa­rina
Budner (o.s. Beck sUom. synt.)
joka on V- ja U- seura N^juksen
kasvatteja ja toimii mainitun Uiton
särteerinä i a yleisvoimistelun ohjaafja-rfa.
Samoin J<rfin Ciarck, Joka' on usei­ta'
vuosia ollut korkeakoulun urfieilun
o|iettajana ja tunnettu' hyvänä* v6i-ittistelijana,
on saanut voimistelun
aaldöoset Nahjuksen riveissä. Hän on
mainitun Uiton. puheienjohtaja. Isku
pultrfestaan' sai tunnustuksen" palkalli­selta
VMCA: n urheilun opettajalta^
kun Anja Havu (nyk. Saari) ja Aili
Kaarela (nyk. P a r n ^ ) esiintyi V M -
CA:n vuotuisessa Siricuäjuhtessa 1962
ja samoihin aikoihin edellä mainittu­jen
lisäksi Holy Ferguson j a Linda
Ostrom, esiintyivät Foft Williamin
Kiwanis Clubin vuotuisessa ^ r t s m en
Show:^a, kolmena päivänä 28 tidian-nelle'katsojalle
voimistellen puomilla
ja permannolla.
Niinpä Iskun esityksestä saatiin nii­hin
aikoihin ensimmäiset taitovoimis-teluldlpailut
jotka otti vastuulleen
PA: n koululautakunta ja jotka ovat
sen jälkeen olleet melkein j o k i vuo­si.
Nyt tämän uuden Uiton voimistelu­harjoitukset
ovat olleet jo jatkuvasti
joka lauantaina iltapäivällä Gron
VMrgann'.korkeakoululla ja niihin osal­listuu
noin 150 voimistelijaa aina 12
vuotisistä ylöspäin. Näitä harjoitidcsia
ohjataan yhteisvoimin <^>ettajien ja
paicmpien- voimisteli jäin kanssa. Siel­lä
nähdään opettamassa Kam Tigers
seuran entinen kasvatti Kirsti Söder­holm,
Nuori Linda Ostrom, jolla on
palava halu nuoruudestaan huolimat^
ta opettaa ja käy lisäksi monen vuo­den
poissaolon jälkeen Iskun harjoi­tuksissa..
Nyt "tämä Järvienpään Voimistelu-liitto
(TBGA) järjestää ensimmäiset
alueelliselt taitovoknustelumestaruus-kilpaHiit
lauantaina, maaliskuun 29
päivänä Yliopiston urheilupalatsissa;
kello 12 paivällä,-jatkuen vielä illalla.
Tämä Athletic Building sijaitsee Oli­ver
Röfadin varrella ulkoihna-<e|okuva-teatteKa
vastapäätä.
Nämä voimistelukilpailut ovat avoi-mef
kaifcilte vaikkakin kalkkien T.
Bayn korkeakoulujen parhaat voimis­telijat
tulevat kilpailemaan siellä.
KilpailiHhin odotetaan yli sataa voimis
telijaa.
Tässä vohnistehisalissa on parvek­keelta'
päin katsomo ja istuimfCt jo­ten
j^eisöllä on hyvä seurata kilpai­lujen
kulkua. Ovtella peritään pieni
ovkmaksu. Yleisesti tällaiset kilpailut
on hyvin värikkäät koska voimisteli­jat
esilMyvät valkoisissa ja värillisis­sä
asuissa'antaen paljon silmäruokaa
Ja siks^ä pitäisi erikoisesti tuoda nuo­ria
joille se on vannaan hyväksi opik­si;
Iskil on jäsenienä tässä uudessa
liitossa! Ja sidiä nähdään Iskunkin
voimistelijoita' mukana, — P.V.
, Netivöstoliitto jatkoi sunnun­t
a i n a voittokulkuaan peittbämalla'
U S A n tulokseUa sU. Neuvosto­l
i i t t o on tähfin mennessä hävin­nyt
ainoastaan yhdöh ottelun
näissä kisoissa:
Suomen jar Ruotsin" sunnuntai­na
pelaama' ottelu päättyi Suo­men
kannalta katsottuna' h y v in
ikävään 5-0 tappioon- Ruotsin hy­väksi:
Aikaisemmin Suomen j a
R u o t s i n joukkueden pelaama' ot­telu
päättyi Ruotsin voittoon t u ­loksella
6-3.
Maaiiantaina pelattiin y k s i a i ­noa
ottelu Ruotsin j a Neuvosto­l
i i t o n välillä. Tämä päättyi Neu­vostoliiton
voittoon 3-2i
V a i k k a Tshekkoslovakialla on
vielä teoreettisesti voiton mah-dolHsuus
n y t . näyttää hyvin i l -
A M t f f , ettäf viinie viiodert M M -
jodkkueesta- ( N L : s t a ) leivotaan
jälleen mestari j a toiseksi sijoit­tuu
Tshekkbslbvakia, kolmannek­s
i RuotSiv neljänneksi Canada; v i i -
dehneksi Suonii j a kuudenneksi
"^dyisvallät; j o k a MM'-ottelusään-tojett-
mukaisesti tulee siten pudo­tetuksi
B(-sarjaan.
Saavutusten" rikkoja. Bostonih Phil Esposito (keskellä)
o<n/ lisännyt saavutulksiaan National Leaguiessa i^mällä
maaleja kaikissa otteluissa. Esposito ja Boston Bruins-joukkue
odottavat kärsimättöminä Stanley Cup-otte-luiden
alkamista. Bostonin joiikkueen on ennustettu
kaikkein todennäköisemmin lyövän Montreal Cana>-
diens-joukkueen sivuun StartleyGiip-ottelujen valta­istuimelta.
TIE NÄKÖKANTOJEN LÄHESTYMISEEN,
YHTErSYMMÄilRYKSEN PARANEMISEEN
— IliiolimaUa Jugoslavian
kommunistien liiton ja monien
muiden veljespuolueiden väliUa
esiintyvistä erimrtelisyyksistä, mi-nulle
jär sellainen vaikutelina,
että tre näkökantojen IShestyml-s
^ ja yhteiiyittmärryksen pa-ranenuseen
on avoh. :
— SKPivt o» syytt ynSpKää*
suhteita Jugoslavian puoluee
seen kansainvälisen' solidaarisuu-nen
ja tasa-arvon pohjalla, kuten
,n)ui&lnkin' veljespnolaeisiin silti
salaamatta sitä, että meillä on
erflaisia käsityksiä monistakin
kysymyksistä^ toCitei^ kansanedus­taja^
Heittä" KmMnen Kansan Uu-tBdlle
piilattuaan Belgradista Ju­goslavian
puoluekokouksesta.
— Pidin t ä r l c e ^ korostaa ter-vehdyksessämme
S K P n ja N K P n lä­heisten
ja rikkumattomien suhtei­den
ensiamroista merkitystä meille;
samoin kuin - sitäHon, että olemme;
aloitteenteikijöitä j a osallistumme
aflctiivisesti kommunistisen liikkeen
yhtenäisyyden saavuttaniseen täh-täänrän
kokoontumisen aikaansaami­seen'
vdttöStaafesiMnine j a ' laajentaak
semme siten imperialismin vastais:
ta rintamaa^ totesi kansanedustaja
k u u s h ^ .
Jottduiin läfatemään Belgradista
eiureir 9. eättetajakokouksen lop­pua
osallistuaScseni Moskova.-sa
pidettävään kommunististen j a työ­väenpuolueiden
kansainvälistä kon-ferenssiia
valmistetevan toimikiin-nan
työhön. Jugoslavian edustajako­kouksen
lopulliset päätökset eivät
niin muodoin ole tiedossani. Joita­k
i n vaikutelmia voin silti kertoi.
KOLMANNEN MAAILMAN
LAAJA EDUSTCS
Kokous, joka oli yhditsetty Jugo-skndan
kofinmunistien liiton 50-vuo-tisjuhUin,
oli mittasuhteiltaan
mahtava j a innostus edustajien
keskuudessa tutui olevan suuri. U l ­komaiden
edustus oU niin ikään laa­j
a . Sosialistisista maista oli tosin
ainoastaan Ronumian konvmunisti-puohic
mukana J-— N K P ja eräät
muut lähettivät kirjallisen terveli-dyksen
— mutta useimpien Euroor
pan kaipitalististen m a i d ^ veljes­puolueet
olivat edustettuina.
Siraran määrä uMoomaisia vieraita
oli Afrikan ja Aasian maiden va­pausliikkeiden
edustajia mm. An­golasta,
Algeriasta, Ceylonista
Gutiaieasta, E:telä-Afrikasta, Maro-kosta,
Mauretaniaota, Mosambikista
vain joitakin mainrtaOcseni. Varsin
huomattatvasti olivat edustettuina
myös m o n a sostaJlstlset j a soslali-demokraattiset
puolueet, j öiden
kanssa JKIi sekä myös asianomais­ten
maiden ikommundstit ovat kos­ketuksessa.
Poikkeuksena, esimer­kiksi
Saksan soisididemokraattisein
K A N S A N T U L O NOUSUSSA
Toveri Titon hisloria^llisessa kat­sauksessa
ja kansainvälistä tilamet-ta
koskevissa ai-vioissa oli paljon
sellaista, joka vaikutti yksipuolisel­ta
j a kielteiseltä, varsinkin suhteis­sa
eräisiin toisiin, sosialistisiin mai­hin.
Mielenkiintoinen j a antoisa oli
se sijaan hänen Aasian, Afrikan ja
latinalaisen Amerikan kansojen va-'
pausliikkeille omistamansa huomio.
U S A : n verinen aggressio Vietna­min
kansaa kohtaan samoin kuin
Israelin aseelliset hyökkäykset ara­bikansoja
vastaan saivat osakseen
ankaran tuomion,
Jugoslavian sisäisestä kehitykses­tä
toimintakertomuksessa mainit­tiin,
että kamsantulo oli 1965 ja
1968 välisenä aikana kasvanut 18
pros. ja kansanelintaso vastaavana
aikana jopa 20 pros. Yhteiskunnal-lisesta
tuotannosta sanottiin 62 pros:
olevan tuottajien itsensä käsissä,
joskin tätä pidetään vielä riittämät­tömänä.
Suurimmaksi puutteeksi tOr
deltiin työttömyys, joka talousre­formin
jälkeen eli vuodesta 1964 s;:i
varsin laajat mitat. Viime vuoden
j a tämän vuodon alkukuukausien
aäcana tilanne on kuitenkin vähi­tellen
parantunut.
Muita vaikeuksia ovat ei^isuhde
eri alueiden kehityksessä sekä epä­kohdat
työtätekevien palkkaus- ym.
oloissa, minkä johdosta maassa on
aika ajoin ollut avoimia liikehtimi­siäkin.
Näiden. epäkoihtien korjaa­miseksi
on hyväksytty ns. johto­linja
sosiaalisten kysymysten rat­kaisemiseksi.
Samoin on nähty tar­peelliseksi
saada aikaan yhtenäi­syyttä
ja suuimiitelTnallxsuutta ta­loudellisella
ailalla hinta-, pankki-tulli-
j a verotusasioissai Tämä kaik­k
i 'kuitenkin.: ilman valtion liiallista
sekaantumista (etatismia) tuotanto­j
a muuhun yhteiskuntaelämään.
IDEOLOGIAAN HUOMIOTA
MJtä;JKL:n sisäiseen kehittämi­seen
tullee niin päätehtäväksi ase­tettiin
toimintakertomuksen yh­teenvetoa
lainatakseni "entistä su u-remmatt
huomion kiinnittäminen
ideologiseen j a poliittiseen ak­tiivisuuteen,
ideapoliittiseen kasva-tujkseen,
mandsmin EEssikoiden
Imtikimiseen j a nykj-päivän maail­man
dynaamisten liikkeiden ja muu­tosten
syvälliseen selvittelyyn". lai­ton
yhtenäisyyden lujktamiseen
kiinnitettiin huomiota ja t<>deltiin
demokraattinen sentralismi kommu­nistien
menestyksellisen toiminnan
perusehdoksi.
Johtavien kaaderien uudistumi-^
nem j a nuorentuminen tämän kon­gressin
jälkeen on ilmeinen to.si-asia.
Olihan kokousedustajissakin
uusia. Toveri Tito korosti kui­tenkin',
ettei kysymys: ole ikäkau­sien
vastakkaisuudesta, vaan kyke-nevien
voimien löytämisestä
tehtäviin.
en
MÄÄRITELMÄ E V A N K E L I U -
MISTÄ
Evjinkcliiimi on kirja, jonka mu­kaan
lähimjnäisemme tuILy! elää.
SELÄN TEHTÄVÄ
Selkä on se ruumiinosa, jonka
lähimmäisesi kääntävät .sinulle.kun
olet hädässä.
MITÄS NUO
Ei nuo kääpiöt mitään merkillisiä
ole, olen minä nähnyt paljon suu-lempiakin.
•OlymoisoaavS
Häiliiäd. - Suomi on Kans^inU-liseb
öI)^|riaII!omit^^pdBe«nj«&tä>:
Jan Avery. Bnindagen vanha • rak-
IcabS.
litöMt vaifttHh^ mi&^ viÄnina
19S2 Kansainvälisen dytnpiakonuT
teän puVeeiitöhtiäätei. tf61äAgln k i -
sofssa diivaa vielä KiaikU maat so-^
viissä keskehäSii; nidl^nmat^Kiinat-ja
Korea; tuimustaa Brnn^ig' saa­vuttuaan
Hfelslnkihi ja tavatessaan
lehtlinieiiet.
Suoineeh Avery Bhmdage on saa­punut
tutustuakseen Lahden olympia-mahdoHiSuuksiin;
vaikka asia' ei kuu­lukaan
alkuperäiseen nvatlcasuunnitel-maafn.
— Ystäväni E r i k von Frenckell kid-n
a j ^ s i minut OsloSta, hymyilee jo­viaali
japuheKas otyimpis^avi.,
Kaikesta näfceeialömlee, ettäBrun
dagfe on' tottunut esitteldrnSän- kaii-nahottc^
äart. H ä i t k ^ ä ä aikaa tonnin
satkMhätta* itse' asiassa miniän uutta.
Kuinkav hän' voisikaan: nioletnmat
kii^analal^-kysymj^et, tälvifcivojen'
kau^llisuudeit' y m i ^ l ä kx^toiyuit ko'
htf j a EJtelS-Afrifcanrotuoiig^at oivat
komiteÄvaiheesgtf ja kaikkien ratkni-suehdotiisten
ymp&rillä mr ankara
määräys ehdottoman' salainen.
— Lahden mahdollisumiet saada tal-vilrisät
1976?
Seuraa' ylistävä arvio Suomesta ur­heilumaana,-
Suoman saavutuksista
olympialaisissa — aivan kiim suoma­laiset
itse ovat sen' jöskiis" kuvitelleet.
— Onko väärin, että' joillakin pie
nillä- mailla on kansainvälisessä olynv-piakomiteassa
kaksi edustajaa", mutf^
Afrilcan mantereella vain muutama?
Avery Brundage ei näe siinä mitään
ristiriitaa. Kansainvälisen olympiako­mitean
jä^n^hän eivät edusta konSi-teassa
omia maitaan! Näin yksinker:
taisesti selviää kokenut esiintyjä suu­ressa
kansainvälisestä pulmasta.
Entä miten käy seuraavissa olym­piakisoissa
vuonna 1972 Länsi-Saksas­sa,
jossa Saksan demokraattinen ta­savalta
on tasaveroinen muitten maitr
ten kanssa. Nostetaanko siellä salkoon
DDR: n lippu?
— Oma mielipireeni on, eitä voiton-seremonioissa
pitäisi nostaa olympia­lippu
ja soittaa fanfaari. Muissa tilai­suuksissa
voisi käyttää kansallisia lip­puja
kutrr koristeina.
Olympiapaavilla on kiire. Lahti odot­taa.
Vaikka kukaan ei voikaan vielä
sanoa, onko Lahdella. n>ahdollisuuksia
talvikisojen järjestäjänä 1976, on i l ­massa
kuitenkin uusien ratkaisujen
odotusta: .jos Avery Brundageen aja­tus
kaupallisutiden kärsimisestä ja tal­vikisojen
ohjelman supistamisena to­teutuu,
voi Lahti hyvinkin tulla ky­symykseen.
Mutta koska nämä asiat
ratkaistaan?
— Kesäkuussa Varsovassa, vastaa
Erik von Frenckell.
Tiistai, maalisk. 25 p. — Tuesday, Mair.25, 1969 Sivu 3
' b i v l i i i i AÄ
ASIALtlSl^yT^EN
$1.80 ateriaista 90
päiväii'"täyisihoito" ,
Toronto: Detroittilainen 32-
vuotia-s Robert F. McCarthy tuomit­tiin
täällä perjantaina 90 päiväksi
vankeuteen SI.80 aivoisen aterian
petoksella, hankkimisesta. Hän söi
aterian Royal York hotellissa.
Yleinen syyttäijä sanoi; McGar-thyn
.syöneen jo toisen kerran i l ­man
rahaa Royal Yorkin hotellis­sa.
H e l s i h k i . -— Ruotsinkielifiemmei
nii^ittäin' porvarilliset; pvat jöur
tuneet tukkanuottasille Nordek^
kysyinyksesBä; R i i t a f s a i aHcunSa
siitäi että' ruotsinkielisen\^ka[uppa-kdrkeakouliitt
rehtori, talouämaan
tieteen professori Ilmari Htiätich
oli esittänyt'eräässä Ifehtiartikke-lisaa
j ä tv :Bsä a s i a l l i s i a huoihau-t
u k s i a Nordekin varjopuolista
vastineeksi sille kritiikittömällä
hysterialle", jolla" meillä tietyt p i i ­r
i t ovat propagoineet Nordek-suunniteli^
aa.
Hustich e i ole periaätfeesisa
Kordek-ideaa vastjpian. . M u t ta
suunnitelmalla^ kuten sanottu^ on
Suomen kannalta niyös risKpuo-lensa.
L i i a n kiinteä yhdentyminen,
muuhun: Pohjolaan saattaa mer­kitä
sitä, että: Suomi jää kehitys­maaksi
j a rikkaampien alihank­k
i j a k s i . Niinpä on syytä suhtau­t
u a pidättyväisesti ns. "vapaa­seen
pääomaliikkeeseen" Pohjois
maiden kesken samoin k u i n (teol­lisuuden)
sijoituspolitiikkaan.
Ruotsinkielinen talouslehti M e r -
cator. joka aikaisempien vuosien
asiälliBuudesta poiketen oh viime
aikoina yhä. enemmän j a enem'-'
män muuttunut tunnepitoiseksi
taloudellisen demagogian ääni­torveksi
tarttui H u s t i c h i a niska­villoista
j a väitti tämän kohotta­neen
kansalliskiihkon lipfin: L e h t i
turvautui Teollisuusliiton, toimi­tusjohtajan
S. Lehdon lausuntoon
jonka mukaan tehokkuuden l i ­sääntyminen
lisää hyvinvointia
useampien ihmisten osalta j a yhä
suurempaa mahdollisuutta henM-seen,
ei-materiaalisen viljelyyn.
Mercator j u l i s t i tämän päälle, et­tä
kaikkia toimenpiteitä, jotka
edistävät järkevää j a tehokasta
elinkeinoelämää, on pidettävä
myönteisenä ja tervetulleena.
Mercator päätti kannanottonsa
jatkamalla, että pienessä pääoma-köyhässä
maassa tällaiseen kuu­luu
ulkomaalaisten pääoman tuon
t i , jonka meidän pitää ottaa vas­taan
täysin sydämin eikä torjua
sen paremmin yhteistyötä kuin
investoitivarojakaan toisten ta­holta.
Mercator sai H B L : n palstoilla
kuitenkin vastaansa kaksi tel'ä-vää
kynänkäyttäjää (Lars Duf-holm
j a K u r t Westerholm). Mo­lempien
kannanotot kulkevat suu­r
i n piirtein samoja latuja. Merca­tor
on yksinkertaisesti väärinym-märtänyt
H u s t i c h i n esittämät a ja
tukset j a harvoin saa l u k e a vaka­vaksi
tarkoitetusta, a r t i k k e l i s ta
kuten Mercatorin. sellaisia naiive­j
a yksinkertaistamisia. Nordek-suunnitelman
k r i i t t i n e n tarkaste­lu
ei suinkaan aseta kysymyksen-alaiseksi
taloudellista yhteistyötä,
vaan meillä on myös saatava a i ­kaan
asiallinen keskustelu tar­peellisista
muutoksista, rajoituk­sista,
a i k a t a u l u i s t a p a vaiheista.
Tämän pitää korvata yli-innos-tunut
pyrkimys mennä suin päin
"ai-mottomaan k i l p a i l u u n " pel­kästä
pelosta ,tai sinisilmäisestä
kiitollisuudesta "saada o l l a mu­k
a n a " ; k u t e n DUfholm kirjoittaa.
Dufholmin käsityksen mukaan e i ­vät
• vannaankaan elinkeinoelä-rilämme
harkitsevat johtajat ota
vakavalta kannalta n i i n hyväusr
koista puhemiestä kuin Merca-t
o r i a .
Vsuklca Suomi kannattaisi k u i n ­k
a vapaata i^ääomaliikettä tahan­s
a y l i Pohjoismaiden rajojen, e i
tämä" suinkaan merkitse sitä että
vairat s i j o i t t u v a t meidän kannal­tamme
mahdollisimman edullisel­l
a tavalla tai edes ottavat Suo­men
etuja _huomioon ollenkaan,
mutta kylläkin omansa. O n syytä;
palauttaa mieleen, että Ä s e i o li
valmia muutama vuosi ^ sitten
kaappaamaan valmiin suomalai­sen"
sähkötehtaan, nimittäin
Strömbergin". K-un taas Outokum­mulle
Sattui paha v i r h e a r v i o i n t i,
j o n k a perusteella se' s u l k i Korsnä­s
i n lyijykaivoksen, kävi paildta-kunnalla
riikinruotsalaisia liike-ja"
teollisuusmiehiä. M a t k a n t a r ­koituksena:
oli sijoittaa alueelle
a i n a k i n j o t a k i n valtakunnan ruot-sldaistä
alihankintayritteliäisyyt-täi
Sijoittamatta jäi, vaikka^kysy-myksessä'
oHkin ruotsinkielinen
paikkakunta. Syynä oli yksinker­taisesti
se, että paikka o l i köyhä
j a karu, j o k a ei olisi tarjonnut
ruotäalEUseire pääomalle mitään
poikTtaiamahdollisuuksia. Tämä on
muistettava myös Nordekin yh-tejrdessä.
Ulkoministeri Ahti Karjalainen:
SUOMEA VOITAISIIN A J A T E L LA
TURVALLISUUSKOKOUKSEN PAIKKANA
Helsinki — Nimenomaan Kes-ki-
F]uroopan tilanne ja lähinnä
.sen rauhanomainen selvittämi­nen
vaatisi Euroopan t u r v a l l i -
.suuskonferenssin järjestämistä
jotta voitaisiin pyrkiä Keski-
Euroopan riita-ky.symyk8is.sä
neuvotteluratkaisuun, sanoi uN
k o m i n i s t c r i Ahti Karjalainen
STT:IIe viime tiistaina myöntä-mäs.
siiän lausunno.s.sa. Sapelfn-kalistelulla
ne ei vii t kuitenkaan
puolueen läsnäolo, vaikkakin huo­mioitsijana,
heratta oudoiksuntaa
MuMen viei^iden keskuudessa. Suo-,
mesta oU S K P j a SKDL.
Kongressin kulusta voin mainila,
että juhlakofkoulksen sekä toimdntai-kertomulksen
esittelyin jälkeen ko-knu
» jakaanäii seitäKinään e^^ val'0
kuntaan, joissa käsiteltiin päätÖ^^^
lausehnaluonnoksia, lähiajan j a pi-teinmah
aiajxjalkson toiniintaohj^-
maa sekä J K L : n uusia sääntöjä.
Omasta, puolestani yritin seurata
J K L : n kebittämistä käsiteUeen ko­mission
työtä. Kolvimme Aimo Haa­pasen
lomssarmiyäs belgradiilaisella
tekstiilitehtaalla ottanuessa selvää
siitä, miltä jugoslavialainen itse-halUntojärjestelmä
käytännössä
n ^ t ä ä .
Kolme näftökotitaa Nordek-ha#eesfa
Houkuttelevana Pohjoismaille kuvasti saamaan maataloudesta
j o s k i n j o i l t a k i n osin arveluttava­na
ratkaisuna pitää A P N : n Tuk­holman
kirjeenvaihtaja A. Du-mow
itäsaksalaisessa kansainvä­lispoliittisessa
viikkolehdessä Ho-rizontissa
julkaistussa a r t i k k e l i s ­sa
Nordekia. Kirjoituksessaan
"kolme näkökohtaa" erittelee D u -
niow maiden .sisäisiä ryhmäpyr-kimyksiä,
suhteita kolmansiin
n i a i h i n j a Nordekin p o l i i t t i s t a ori
en toitu mistä.
Dumow pitää Nordek-auunni-telmaa
voimistuvan kansainväli­sen
työnjaon aikana mahdollisuu­tena,
jonka avulla Pohjoismaat
voisivat alentaa tuotantokustah-nUksiaan
j a turvata talouden
eteenpäinmenon.. :;
Pohjoismaiden työtätekevät o-yat
Nordek-aslaBaa— k i r j o i t t a^
jafl mukaan — samassa tilantees­sa
kuiii suhtautumisessaan E u ­roopan
talousyhteisöön. Työtäii
tekevien on löydettävä monopoli­en
vastaiseen taisteluun uutta t i ­lannetta
vastaava strategia, sillä
kaupunkien työväestö tulee jat-liaäystä.
Kolmansien maiden kaupasta
k i r j o i t t a j a huojnauttaa, että y h ­teisö
ainakin alus.sa tulee käyttär
mään suojatulleja siten, että E n g ­lannille
j a - m u i l l e k i n Efta-maille
se jäisi avoimeksi. Samassa yhte­ydessä
Dumovv huomauttaa, että
viimeisissä Tukholman neuvotte­luissa
kävi selväksi, että Suomi
haluaa ottaa huomioon kauppan­sa-
Neuvostoliiton kanssa.
Näitä tapauksia k i r j o i t t a j a p i ­tää
poikkeuksina ja huomauttaa,
että Pohjoisjnaat "ponnistelevat
vastavirtaan" maailmassa, jossa
yritetään saada aikaan, tasa-ar-vbista
taloudellista yhteistyötä
koko maailman' mitassa. Pohjois­maat
käyvät k i r j o i t t a j an mukaan
Kennedy-kieri*ö&ta j a tullien vä-h
i t e i l en tapahtuVaa purkamista
,va8taan. K i r j o i t t a j a epäilee Y h ­dysvaltojen
kykenevän lÖ3rtämään
kiertotien Pohjoismaiden t u l l i r a -
j o i t u k s i l l c .
Nordekia poliittisena ratkai-
(Jatkuu sivulla 4)
koskaan tule ratkeamaan, ko­rosti
niini.steri K a r j a l a i n e n .
Ajatus Euroopan turvalli-
.suuskonferensin järje.stämise.s-tä
on ollut esillä monta vuotta,
j a siitä on keskusteltu monilla
kansainvälisillä foorumeilla, sa­noi
ministeri Karjalainen, j a
mainitsi Itsekin monen vierai­lunsa
aikana e r i maissa ke.skus-telleensa
tästä kysymyksestä.
Näin ollen tämä on vanha ikään
k u i n hautumassa ollut ajatus,
hän huomauttL
Suomen hallituksessa ministe­r
i Karjalainen kertoi periaattees­sa
asetetun myönteiselle kannal­le
tällaisen konferenssin hyödyl­lisyydestä.
"Olenime myös eri
yhteyksissä, minä itse pari kolme
v i i k k o a sitten v i r a l l i s e s t i edus­kunnalle
antamassani lausunnosr
sa, asettuneet si|le kannalle, että
Suomeakin voitaisiin tällaisena
paikkana ajatella, mikäli näin s uu
ren konferenssin pitämiseen i l ­menee
teknisiä edellytyksiä. Se
vaatisi kuitenkin melko laajat
tekniset puitteet", ministeri sa­noi.
"Euroopan turvallisuuskonfe­renssiin
l i i t t y y monia sellaisia
poliittisluontoiaia j a s u u r p o l i i t t i s -
luontoisia kysymyksiä, joista, tä­hän
mennessä' n i i n u n ymmärtääk­seni
ei vielä ole syntynyt riittä­vää
yksimielisyyttä* Täatä j u u ri
johtuukin, että itse konferenssil­le
6i' ole tähän mennessä syntynyt
toteutumisen'edellytykHiä'V totesi
Karjalainen.
"HerUiif sellaisia' kysymyksitt'
kuiri, mitkir valtiot osallfslfuisi-vat
kolnrfercnRidih ja mfnttätä-soinen
se olish olisiko se ehkä
diplomaattien vai ministerien
' v a i ehkä valtion päämiesten
konferenssi. Nämä k a i k k i kysy­mykset
ovat toistaiseksi täysin
avoinna, j a sen tähden j u u ri
tämä asia ei vielä käytännössä
ole ottanut oikein h y v i n t u l t a ,"
.sanoi Karjalainen.
Ministeri Karjalainen koskette­l
i niyös mahdollisia' osanottajia.
" K u n on Euroopan turvallisuus­konferenssista
kysymys, niin lä­hinnä
tietysti tulevat kysymyk­seen
Euroopan maat. Eräs eri­mielisyyden
kohde tähänastisissa
keskusteluissa on ollut m i n im tie­tääkseni,
pitäisikö joidenkin E u ­roopan
ulkopuolisten maiden vol-dh
osallistua konferenssiin. Sil­loin
tietysti tämä kysymys kos­kee
mm. "Yhdysvaltojen osalilstuv
mistä tai osallistumattomuutta.
Onnen kuin tällainen'kok'ou8 voi­s
i syntyä, tämäkin kysymys pitäi­si
selvittää"," mainitsi ministeri
k a r j a l a i n e n .
Konferenssin teknisistä kysy-niyksistä
ministeri Karjälaineli
sanoi, että "ensimmÄisenär kysy
ntyksenä on, onko tarpeeksi'sUu-r
i a kokoustiloja j a onko esimer-
Iriksi tulkitsehlissyisteeihejä d^^^^^
niassa. Jos ajatellaan, kuinka
nionta valUota ;ESuroppasBa oh j&
lisäksi mahdollista, julkisen' sav
nian edVistajien määrä, ollöl kysy'-
myksessä koriferehssi, joiikä
osanottajat j a lehdistö eduistaist-yät
ilmeisesti lukumäärää, joka
on enemmän tuhansissa kuiik; aa-dbissa
hengissä: Sellaisen konfe­renssin
järjestämiii^n^oh j 6 tekhiv
sesti aikamoinen urakka mille
mhallc tahansa", sanoi ulkominis­teri
Karjalainen.
KäMapaturma
surmasi
KefiHsmaan
SauTt Ste. Marie. — Goppercorp
Kaivannossa, joka sijaitsee lähel­lä
Batchawana kylää, 60 mailia
pohjoiseen täältä, tapahtui ikävä
onnettomuus varhain maalisk. 21
pv aamulla, 460 jalan tasanteel­la.
E r i c k Kehusmaa 43 v. oli lä­hetetty,
tarkastamaan "Mechani-cal
L o a d a r i a " jolloin hänen pääl­leen
t u l i "syytistä" (chute) murs­kattua
kiveä, haudaten hänet ko­konaan.
Pelastustyöt kestivät y h ­deksän
tuntia, jonka jälkeen hä­net
v i e t i i n tunnottomassa tilassa
ambulanssilla lähinnä olevaan
Sault Ste. Marie General sairaa­laan,
missä hän kuoli saamiinsa
vammoihin seuraavana päivänä,
lauantaina kello 7 i l l a l l a . E r i ck
haudataan keskiviikkona, t.k. 26
pnä kello 1.30 ip. A r t h u r i n hauta­ustoimistosta.
V a i n a j a a lähinnä jäivät kaipaa­maan,
isä, Wemer Kehusmaa
South Porcupinessa, vaimo j a k ah
deksan vuotias tytär täällä. E r i ck
t u l i Suomesta Canadaart neljän
vuoden ikäisenä, vanhempiensa
mukana j a sai koulutuksen South
Porcupinessa. Hän oli työskennel­l
y t Coppercorp-Kupari-kaivokses-sa
noin vuoden ajan.
( H . A.)
Älä VäKtä —
annsä Heyii<on välittää
soita ROLF HEYNO
921-7ft76
Desmond K.
Sweeny Realtor
58 St. Clair Ave.> East
Toronto Ontario
Toronto Real Estate Boardin jäsen.
UUSI
LOISTELIAS
ja ajankohtainen
JULKAISU
KERBAN KUUKAUDESSA
1 voostkerta
OätUkdaan
$5.75 MAAILMA JA MB
ta?
IRTONUMEROT eOö
PosUUre iain(ettyn& 70o :
TILATKAA OSOITTEaEJLLA:
S
rt)1&LISHING CO. LTD.
Bb:t 69. SUtoHURY* ONtARlÖ