Vapaus, August 17, 1963

              ei
Sivu 2 Lauantaina, elok. 17 p. — Saturday, Aug. 17, J963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) ESstablfched Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund , , ^ Manager: Suk^J
Telephone: Office 674-4264 — Editorial'674-4?65
piibllshed thrice weekly;. Tuesiays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publlsyng Co. Ltd., 100-102 Eh?i St: West, Sudbury, Ontario. Canada.
-Mailing oddress: Box 69
: -Advertising^ates upon.aipplication- translations free of charge. : -
Authorlzed as second clas,s mail bjr the Post Office Department, ptta«a,
and for payment of postage in ca«h J l
CANADIANlLANGUAGEfPRESSi
Canadassn: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 U3A:&£a 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk, 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50,6 kk. 5.75
•.M Ajan merkki
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
M«tiMa Niemi, Sprueedale, Ont..
täyttää -80 • vuota sunnunaina 18
päivänä.
- YHdymme sukulaisten ja; tutta
vain onnentoivotuksiin.
ii feibi
Hrushtshevit
Jugod
Ihmiskunnan, suurin; toive rauhasta ja inhimillisistä oi-
•keaiksista löytää jatkuvasti ilmaisunsa suoranaisessa toimiur
nassa. Kaunopuheisena;osoitu'ksena tästä ov^t maailman joh­tanen
kristittyjen kirkkojen johtavien elinten viriailiset^
ka'rinanotot. Lyhyen virkakautensa aikana paavi Johannes;
XXIII ryhtyi ohjaamaan katolista kirkkoa kohti nykymaail­man
realiteetteja, Paimenkirjeessään "Pacem in Terris"
(Rauha maassa) hän myötämielisesti käsitteli täydellisen
' aBeistariisumisen kysymystä. Paavi Paavali VI on luvannut r
jatkaa paavi Johanneksen avaamaa tietä. Juuri tällä viikolla
Luterilaisten Kirkkojen Maailmankonferenssi Helsingissä
tervehti Moskovassa allekirjoitettua rajoitefttua ydinaseko-keiiukieltosopimusta'
ja ilmoitti kannattavansa rauhanomai­sen-
rinnakkainelon periaatteita, i j a kesfkiviikkoria Anglikaa­nisen
Icii-kon hengellinen johtaja, Canterburyn ^arkkipiispa
Arthur Michael Ramsay sai suuret suosionosoitukset koros­taessaan
uusien- ydinasekokeilukiellosopimuksen kaltaisten
sopimusten tarpeellisuutta idän j a lännen välillä puhuessaÄti
Empire Clubin järjestämässä kokouksessa Torontossa. Tämä
tapahtui päivää ennen Anglikaanisen Maailmankonferenssiri
•avaamista ja sitä voidaan pitää osoituksena suunnasta minkä
konferenssi tulee ottamaan käsitellessään kansainvälisiä ky­symyksiä.
^
KIRKOT RAUHAN TAISTELUSSA
/ V M ^ kirkot ovat aina väittäneet että ne ovat rau­han
ja ja maailman pulmien rauhanomaisen ratkaisun kan­nattajia.
Kuitenkin täytyy sanoa, että monien niiden johtar
jien- toimenpiteet eivät ole aina olleet yhtäpitäviä tämän
kirkkojen ihanteen kanssa. Ja lisäksi, monissa kysymyksissä
kirkkojen ottamasta kannasta puuttui selvä ilmaisu siitä, mi-
- tä ne tarkoittivat sanoessaan: "Me olemme rauhan puoles­ta!'.
Paras ilmaisu tässä suhteessa tapahtuneesta muutokses-
: t a on paavi Johanneksen paimenkirje. Tietenkih, Vuosisatojen
kuluessa, ja erikoisestikin sotien jälkeen, papiston edustajat
ovat" olleet rauhan puolesta paistelevien riveissä. Tämä oli
ilmeistä erikoisestikin toisen maailmansodan jälkeen. Nämä
'kirkonmiehet ovat ilmaisseet uskovansa, että kirkko on aat-
. teellisesti ja moraalisesti velvollinen asettautumaan tämän
taistelun-johtoon! Heitä^^
usein kirkon hierarkia on ottanut toisen kannan. Että tämä
tilanhe on muuttumassa maailman silmien edessä, voidaan
nähdä siitä, että lukuisat kirkkojen johtajat ovat puhuneet
rauhan puolesta ja jopa saattaneet julkisuuteen maittensä
militarististen piirien juonitteluja. Mainiona esimerkkinä täs-
^ tä on englantilainen maailman rauhanliikkeen johtohenkilö
i kaniikki Collins. Hänen kommenttinsa' Maailman Rauhan-kongressissa
Moskovassa viin^e kesänä ilmaisi erittäin hyvin
hänen kantansa sen suhteen, että maailman rauhanliikettä
usein kutsutaan tietyllä taholla "punäi9eksi'\ Hän sanoi;
"Kommunisteilla ei ole yksinoikeutta sanaan 'rauha', mutta
lahtinen maailma ei myöskään varmasti voi vaatia monopo­lia
sanalle 'vapaus'." Se mikä aikaisemmin oli kirkon yksi­näisten
jäsenten taistelua, on kehittymässä kirkkojen yleen­sä
ottamaksi suunnaksi.
KOLONIALISMIA. ROTUEROTTELUA JA
DISKRIMINAATIOTA VASTAAN
• " l o i n en asia ihmiskunnan kamppailuissa missä kirkko
tällä hetkellä ottaa kantansa selvemmin kuin aikaisemmin,
on-taistelu maailman vapauttamiseksi kolonialismista. Angli­kaanisen
kirkon konferenssi on tästä mielenkiintoisena to^
distuksena. Canterb^^ryn arkkipiispa sanoi että kolonialismin
häpeätahra täytyy pyyhkiä lähetystyöstä ja että "Afrikan ja
l ^ r ö n lähetyssaarnaajäin olisi annettava palata takaisin
•gnglantiin poistamaan kristittyjen keskuudessa ilmenevää
pa^cänuutta maassamme".
- Amerikan neekereiden taistelussa tasa-arvoisuuden puo­lesta
löytyy papiston jäseniä jotka ottavat taisteluun osaa
erittäin aktiivisesti. Tosiasiassa neekereiden asiaa ajavan jär­jestön
(National Association for the Advancement of Golored
3People)johtaja on pastori kartin Luther King. Samoin monet
Ijeekereiden kirkot ovat osoittaneet suuntaa neekerin mielen-
<ftsoituksissa rotuerottelua ja diskriminaatiota vastaan. Vali-tettavasti
meidän täytyy todeta että eräät "valkoiset'' kirkot
. fjSAn etelävaltioissa ovat valkoisten ylivallan voimakkaita
kannattajia. ' '
• KIRKOT LÖYTÄVÄT XX:n VUOSISADAN
*j "Nämä muutokset, tai niitä yoitanee jopa kutsuavvallan-Äumotikselliseksi
kehitykseksi kristillisten kirkkojen-politii-
^ssa, kirkkojen,:joita monet pitävät taantumuksellisimpina
-^imina yhteiskunnassamme, ovat selviä-osoitul^sia siitä että
maailma on perusteellisten muutosten alaisena.: Ajatelkaam-nrie'-
aikaa 5 tai 10 vuotta takaperin tai olosuhteita ennen tois­ta
maailmansotaa ja verratkaamme niitä nykyiseen maail*
niantilanteeseen. Steidän täytyy myöntää, että tässä suhtees­sa
maailmassa tapahtuneet muutokset ovat henkeäsalpaavia.
5,simerkiksi, kuka olisi uskaltanut-ennustaa että Anglikaani-
\ $en kirkon kongressissa vuosien kuluttua lausutaan ^seuraa­vat
sanat, jotka lausui kaniikki Max Warren, kirkon lähetys­työn
pääsihteeri:"Ki'istittyjen yhteiskunnallista oikeuden­mukaisuutta
kohtaan osoittama mielenkiinto on velkaa —
cijkä vain vähän — Karl Marxin vaikutukselle",
i 'Objektiivinen kehitys tämänpäivän maailmassa, elintär-iöä
taistelu rauhasta, ^iirtornaakansojen nousu ja koko ih-leiskunnan
taistelu sille kuuluvasta paikasta auringossa, on
Iilpi> muisertava/ jotta se voitaisiin jättää vaille huomiota.
^ vihdoinkin löytävän X X m vuosi-
•'•ii^^^^^mu kehitys niiden piirissä on hyväksi koko ihmis-
Belgrad. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Nikita Hrushtshevin, joka
saapuu Jugoslaviaan elokuun 20.
pnä 'lomalle", odotetaan keskuste­levan
presidentti Titon kanssa maa­ilman
kommunistiliikkeen tulevai­suudesta.
Jugoslavian viranomaiset ja Neu­vostoliiton
Jugoslaviassa olevat
edustajat arvelevat Hrushtshevin
viipyvän maassa pari viikkoa^
Hrushtshevin mukana saapuu hä­nen
vaimonsa Nina Hrushtsheva.
Vierailu tapahtuu aikana, jolloin
Jugoslavia pyrkii lujittamaan ta­loudellisia
siteitään, Neuvostoliiton
j a muiden Itä-Euroopan maiden
kanssa, lähinnä tuotannon ja ta­loudellisten
suunnitelmien koordi­noimiseksi.
Maahan saapuu neuvostoliittolai­sia
asiantuntijoita, jotka , auttavat
niiden laitosten ja laitteiden toi-mintaansaattamisessa,
jotka Neur
vostoliitto toimittaa pitkäaikaisten
.sopimusten puitteissa.
Kysymyksessä on Hrushtshevin
kolmas virailu Jugoslaviaan.
On luonnollista, että jokainen so-taleski
ja -orpo haluaa vaalia rak:
kaansa viimeistä leposijaa. N i i n te-kevät!
su(^alaiset,i neuvostoliittolai­set,
s a k s a l a i s e t . . . N i i n kauan kuin
sodassa kaatimeiden muistoa vaali­taan
hyvien tapojen ja asiallisuuden
puitteissa, ei siihen Kenelläkään ole
huomautettavaa. Mutta .silloin kun
kaatuneiden viimeisestä leposijasta
valmistetaan avoin revanshihengen
ja iliH|HskufUiw Jiil£9MiUB«ai «ideolo^,
gian|, natsilal^uuden.: 'muistoiuhlien
mielenosoituspaikkärj- onl. VieiaaaH
puututtava mitä jyiiHunmin,. iErifcoi-sestiiJtähän
antaa ^ä^eenise; että
Nor\9järven i! saksalaisten muUtd-merkki
on rakennettu Lappiin, jon-ka
mielettömään ; ja. aiheettomaan
hävitykseen haudoissa lepäävät soti-laatldn
olivat, osallisina. Se on ra­kennettu
maahan^ joka ei vieläkään
ple voinut solmia rauhansopimusta
Saksan l^nssa ja j o l la ei ole tietoa,
aikooko Saksa edes; korvata Suo­melle
aiheuttamansa vahingot.
S U U R - S A K S A L A I S EN
A J A T T E L U T A V A N
MUiSTOl^ERKKI
On valitettavaa, että lehdistön—
myös kansandemokraatisen — vä­lityksellä
suureen yleisöön on le­vinnyt
käsitys, että Norvajärvelle
pystytetään"vain j o k i n muistopat­sas!'.
Asia ei ole näin. Suurinkin
suomalainen sotilashautausmaa on
vähäpätöinen kalmisto niiden ra­kennelmien
rinnalla, joita Norva'
järvellä paras'aikaa viimeistellään;
Norvajärvelle on syntynyt todelli-nen^^
suursaksalaisen ajattelutavan'
muistomerkki,'' mahtava' pantheon,
MIKSI U U R N I A EI V I E TY
S A K S A A N ? \
Kaikkein ensimmäiseksi herää ky­sy
mys, miksi näiden kaatuneiden
jäännöksiä ei kuljetettu kotimaa­hansa.
Viime viikolla 'sanomalehdis­sä
näkyi tieto, jonka njiukaan Nor-vajärven
hautausmaalle on^haudat-tunav
2,492 pissalaista,, jotka tähän
naakka ovat'maanneet kalmistoissa
j5d puolilla Piohjois-Suomea. Tiedos-
5^ .on, että joi,'u8eamman kesän,; ai-ikana
; kymmenet länsisaksalaiset
:niioret ovat oUeet kaivamassa' näis­tä
kalmistoista saksalaissotilaiden
jäännöksiä, suorittaneet huolellisen
puhdistustyön ja asettaneet jään­nökset
pieniin sinkkiuurniin. Miksi
näitä uurnia ei samantien laivattu:
Saksan kotimaan multaan kätkettä­väksi?
Kuljetusvaikeuksista on ai­van
turha puhua, koska ne Lapin
laajuisella alueella on pystytty voit­tamaan.
Laivamatka Kemistä. Sak­saan
olisi ollut koko kuljetuksen
helpoin osa. Miksi näitä jäännöksiä
siirrellään Suomen alueella paikas­ta
toiseen?
Jännityksen vähentäminen
myös kirkkojen tehtävä
— S A K S A N DEMOKRAATTISEN
T A S A V A L L A N kirkollisissa piireis-on
seurattu suurella mielenkiin­nolla
Luterialaisen Maailmanliiton
yleiskokouksen tapahtumia Helsin­gissä.
Erikoisella tyydytyksellä on
todettava se, että kokous yhtyi kan­nattamaan
Moskovassa allekirjoitet­tua
ydinasekoekieltosopimusta ja
antoi kannatuksensa kansojen väli­sen
rauhanomaisen rinnakkainolon
pyrkimyksille. Asteettaisellakin
jännityksen lieventymisellä on tärr
keä merkitys. Vain se voi tarjota
mahdollisuudet myös Itä- ja Länsi-
Saksan keskinäiselle iähentymiselle,
mikä olisi suotavaa kiricoUisen yh­teistyön
edistymisen kannalta.
Näin arvioivat DDR:n kirkollis­ten
julkaisujen edustajat L M L : n y-leiskokouksen
merkitystä DDR:n
kulttuurikeskuksen järjestämässä
lehdistötilaisuudessa. Itä-Saksan
valtuuskunnasta olivat tilaisuudessa
kirkollisen Thyringen-lehden pääi^
toimittaja t r i von Hintzenstein, pas­tori
Sshnoor.
— Yhteistyötä saksalaisten piiris­sä
ei kuitenkaan edistä Länsi-Sak­san
pyrkimys estää keinolla millä
hyvänsä Itä-Saksan liittyminen Mos­kovan
sopimukseen. Viime vuosina-
Egypti laajentaa
kansaltistamis-toimenpiteitä
Kairo. — Egypti kansallisti sun­nuntaina
Illalla 240 pientä j a keski­kokoista
yhtiötä, jotka toimivat ke­vyen
teollisuuden alalla, ilmoitti sa­nomalehti
AI A h r am maanantaina.
Lehti kirjoitti, että hallitus vas-l
a a maanantaiaamusta : alkaen kai­kista
yhtiöiden liiketoimista.
AI Ahram kirjoitti edelleen, että
nämä yhtiöt ovat olleet egyptiläis­ten
ja ulkomaalaisten omistuksessa
ja että niiden toimiala liittyy kumi-*
nahka-, tekstiili- ja rakennusteolli­suuteen.
Päätös ulottaa kansallistaminen
kevyeen teollisuuteen tehtiin viime
keskiviikkona hallituksen istunnos­sa
Aleksandriassa, ilmoitettiin asi­asta
perillä olevalta taholta.
Edelleen sanottiin, että samassa
hallituksen istunnossa hyväksytyt
sosialistiset fait otetaan käytäntöön
koska tahansa. Nämä lait rajoitta­vat
yksityisen fiehkilon ja yksityis­ten
liikeyritysten tuloja sekä lisää­vät
näiden veroja. Samoin lakien
avulla voidaan rajoittaa yksityisten
liikeyritysten toimintaa.
Kairon radio ilmoitti, että kysei­set
yhtiöt joutuivat valtion valvon­taan
keskiyön aikaan maanantain
vastaisena yönä.
Kysymyksessä ovat kehruu-, ku­toma-,
värjäys-, matonvalmistus- ja
säilykealan yhtymät sekä kaikki
savuketehtaat, ilmoitti uutistoimisto
Middle East.
Luettelossa mainitaan myös qlut-pAnimo-
ja alkoholiliikkeet, saippua­tehdas,
kansainvälinen puhdistusai­neita
valmistava yhtymä, kirjapai­noja
sekä paperia, kumi- ja muovi­tuotteita
ja lannoitusaineita valmis­tavia
liikeyrityksiä.
Sijoittajien osuus muutetaan^val-tlOQ
obligaatioiksi.
kaan eivät suhteet ole Itä- ja Länsi-
Saksan kirkollisten järjestöjen vä­lillä
kokonaan katkenneet, mutta
tilanne on varsin mutkikas; Ade-'
nauerln ryhmä on määrätietoisesti
edistänyt kahtiajakoa ja vaikutta­nut
Bonnin erillisen valtion syh-^
tyyn. Mutta myös Länsi-Saksan
evankeelinen kirkko on ajoittain
menetellyt harkitsemattomasti, kun
se on yhtynyt kannattamaan Länsi-
Saksan osallistumista sotilassopi­muksiin
sekä tukenut Adenauerin
NATO:n ja atomivarustelun poli­tiikkaa.
' • V •
Tästä huolimatta ,DDR:n: kirkpQ
miehet ovat olleet kiinnostuneita
veljellisten suhteiden luomisesta'
molempien maiden kirkkokuntien!
välille. Nämä pyrkimyksemme o-vat
tulleet esille myös täällä Helsin­gin
kokouksessa. V. 1948 pidettiin
yhteinen kirkolliskokous ja yhteis­työtä
jatkettiin V. 1961 saakka. Mut­ta
ei edes sen jälkeen ole suhteita:
missään vaiheessa kokonaan kat­kaistu,
vaikkakin jännittyneen t i ­lanteen
vaikutus on ollut hyvin hai­tallinen.
-
— Äskettäin ryhmää itäsaksalais­ta
teologeja ja kirkonmiehiä yksi­tyisinä
henkilöinä osoitti länsisaksa^
laisille poliittisen rauhanvetoomuk-sen.
Asiakirjassa kehotetaan Län­si-
Saksaa pyrkimään osaltaan Neu­vostoliiton
ja USn rinnalla jänni­tyksen
lieventämiseen ja edistä­mään
rauhanomaista rinnaklcaino-loa,
totesi tri von Hintzenstein. Hän
mainitsi, että DDRn luterilaisen kir­kon
suhteet pohjoismaibin_ovat ke­hittyneet
myönteiseen/ suuntaan.
Hämmästyttävän yleinen on kuiten­k
in se käsitys näissä maissa, että
Itä-Saksassa ei olisi kirkollista elä­mää
eikä edes kristillisillä julkai­suilla
ilmestymismahdollisuuksia.
Tosiasiassa julkaisutoiminta on
ollut varsin vilkasta. Kristillisde­mokraattisen
Unionin pääl^htenä
Neue Zeit ilmestyy maatakäsittävä-nä
yleislehtenä. Uskonnollisten ai­heiden
lisäksi siinä esiintyy uutisia
ja selostuksia myös poliittisista, ta­loudellisista
ja kulttuuritapahtumis­ta.
Paljon on annettu tilaa myöskin
Helsingin kokouksen puheiden ja
tapahtumien esittelylle. ^
Päälehden lisäksi- ilmestyy viisi
maakunnallista sunnuntaijulkaisua
sekä erilaisia kuukausijulkaisuja.
Kristillisillä järjestöillä on myös o-ma
uutistoimistonsa, jonka edusta­jana
on parhaillaan^Helsingissä toi­mittaja
Lorenz. Lisäksi eri: kirkkoa
kunnilla on oma julkaisunsa. T r i
von Hintzenstein mainitsi, että näi­den
julkaisujen välityksellä tarjou­tuu
kaikille mahdollisuus tutustua
kirkolliseen toimintaan Itä-Saksas­sa.
— Pidämme myönteisenä seik­kana
sitä, että maassamme ei esiin­ny
muun verotuksen yhteydessä ta­pahtuvaa
kirkollista pakkoverotus-ta,
mainitsi tri von Hintzenstein
edelleen. Vapaaehtoisuuteen pe­rustuva
tuki säilyttää kirkollisen
luonteensa. Seurakunnan jäsenet
ovat tietenkin sitoutuneet maksa­maan
tuloistaan määrätyn veron.
Vuosittain järjestetään kaksi katu-keräystä
ja lisäksi kirkko saa lahjoi­tuksia.
Valtio osallistuu myös kus­tannuksiin.
Jotka koskevat kirkollis­ten
muistomerkkien entisöintiä ja
kirkkojen Jälleemakentamlsta.
VASTAUS ON H E L P P O LÖYTÄÄ
Vastaus voi löytyä vain länsisak-salaisesta
suhtautumisesta toiseen
maailmansotaan. Maassahan ei vä­himmässäkään
määrin haluta myön­tää
Saksan täydellistä syyllisyyttä
siihen. Natsilaisuuden kauhuista
ei puhuta sanaakaan; Opetusasetel­ma
on kiero: Hitler tosin teki joita­k
i n virheitä, mutta Saksan armeija,
saksalaiset sotilaat taistelivat Suur-
Saksan puolesta urheasti pohjoises­sa
ja etelSssä, idässä ja lännessä.
Tämän opetuksen henki käy var­sin
hyvin selville Länsi-Saksassa
käytettävistä historian ja maantie­don
oppikirjoista sekä koulukartois-ta.
(Nämä "oppivälineet" ovat muu­ten
'sellaisinaan käytössä Suomen
kouluhalhtuksen hyväksyminä Hel­singin
saksalaisessa koulussa, mutta
se on asia, johon on puututtava toi­sessa
yhteydessä).
Länsi-Saksan militaristinen nuo­risokasvatus
kertoo "isistä jotka
taistelivat Afrikan polttavan aui'in
gon alla. Venäjän aroilla, valloitti­vat
Ranskan j a seisoivat pohjoisessa
"Ultima Thulen' romanttisessa ää­rialueessa,
kesäyön auringon, ja tal­ven
pimeyden ja pakkasten tuiver­tamassa
Lapissa idän bolshevikki-laumoja^
ja näihin sodan lopussa pet­tureina
Uittyneitä siiomalaisia vas­taan".
V A I N SUOMEEN S A A TU
R A K E N T A A - -
Tämän päivän tilanne länsisaksa-laistenv
kaatuneiden haudoille
"muistojuhlia" suunnittelevien kan­nalta
on kuitenkin hieman vaikea.
Norja, Tanska, Belgia, Hollanti ja
Ranska eivät salli alueillaan mitään
siihen verrattavaa, kun mitä Suo.
messa tapahtuu. Sosialististen mai­den
asenne on selvä ja tinkimätön.
Vain pienessä, hitaassa ja hivenen
tyhmän kiltissä Suomessa tämän
päivän yli-ihmiset, länsisaksalaiset
revanshistit voivat mellastella ha
lunsa mukaan! Norvajärvestä muo­dostuu
todellakin ainoa paikka koko
kaatuneen Suur-Saksan vaikutuspii­r
i n alueella, jossa kohoaa mittasuh­teiltaan
valtava pantheon. Sinne so
pii länsisaksalaisnuoria kuljetella
pyhiinvaellusmatkoille kuulemaan
tarinoita esi-isiensä urhoollisuudes­ta.
Aseveljet, ikävä kyllä myös jot­kut
suomalaiset, voivat pitää kat­keruuden
ja kostonhimon sävyttä-miä
puheita. Näyttämö on todella
uljas:, maailmanääri pohjoisessa on'
barbaarivaltio, jonka pelkkä 'ole­massaolo
saa hautojen vartijat ryh­distymään
tiukempaan asentoon
ja ottamaan kasvoilleen preussilai­sen
ilmeen. Ja tämä tapahtuu Suo­messa,
maassa, joka on solminut
sopimuksen ystävyydestä Neuvosto­liiton
kanssa! Vainajien varsinaisia
omaisia tuskin Norvajärvellä paljoa;
tullaan näkemään.
E l OLE^^ MYÖHÄISTÄ TOIMIA
Vajaan kolmen kuukauden kulut­tua
vietetään - jälleen Suomen ja
Neuvostoliiton ystävyyskuukautta.
Hallituksemme jäsenet, kokoomus­laiset
mukaanluettuina, tulevat pitä­mään
puheita ja antamaan lausunto
ja, joissa kauniit sanat (seuraavat
toisiaan. Mutta aina kun oji teosta
kysymys, samat puhujat ovat mer­killisen
kankeita ja vastahankaisia
lähtemään liikkeelle. Vieläkään el
kuitenkjan ole l i l an myöhäistä toi­mia.
Eivätkö esim. pää- ja; ulkomi­nisterit
voisi tehdä tark.astusmatkan
Norvajärvelle saadakseen omin s i l -
rain_ikuvan siitä, mitä siellä tapah­tuu;
Norvajärveä ei vielä ole vihitty
hautausmaaksi. Tämäkään pieteetti-syy
ei siten ole esteenä muutoksille,
joita katsotaan välttämättömiksi.
Ne kaksi ja puolituhatta vaina­jaa,
j^otka on koottu Norvajärvelle,
on tuotu sinne eri puolilta Lappia.
Asiallisesti katsoen ne ovat tällä
hetkellä vielä matkalla. Eikö tätä
matkaa, unohtamatta vainajille kuu­luvaa
asiallista kohtelua, vielä voi­da
jatkaa vainajien kotimaahan as­ti?
Jos länsisaksalainen yhdistys
jolla kyllä on varoja Norvajärven
pantheonin rakentamiseen, olisikin
haluton tällaiseen järjestelyyn, niin
uskoisin Suomen kansan kestävän
tuon suhteellisen pienen kustannuk­sen,
minkä vainajien siirto koti­maansa
kamaralle aiheuttaisi;
Näin välttyisimme ulkopoliittises­ti
arveluttavasta mielenosoituspai­kasta,
mikä Norvajärvestä väistä,
mättä nyt muodostuu.
Joka tapauksessa olisi, vakavasti
harkittava, onko syytä antaa lupaa
vihkiä alue hautausmaaksi ennen
kuin suomalaiset viranomaiset ovat
päättäneet, miten maallemme eittä­mättömän
epämieluisaksi tullut asia
parhaiten voidaan hoitaa. Vähin, mir
tä voidaan vaatia, on, että ko. alue
jää yhtä vaatimattomaksi hauta-alueeksi
kuin ovat muutkin sotilas-haudat
Suomessa.
OIKEISTON ON SYYTÄ MUISTAA
TEKONSA
Uudelle Suomelle ja kokoomus­puolueelle
on vielä lopuksi syytä
sanoa, ^ttä on turha tulla opetta­maan
kansandemokraatteja vaina­jien
kunnioittamisessa. Tämän kir­joituksen
'ensimmäinen kappale sei-'
vittää sen asian. Suomalaisen oikeis-
,ton on syytä muistella asennetta,
minkä Uusi Suomi ja kokoomuspuo­lue
ottivat suhtautumisessaan suo­malaisten
punaisten hautakumpu­j
en hoitamiseen tarkoitettuihin
määrärahoihin. Näitä määrärahoja
ei enää ole, kiitos nimenomaan ko­koomuspuolueeseen
kuuluvan val-tiovirainministerin.
Mutta Lapin
tuhoajien ja natsisoturlen pantheo-mn
pystytiämista tuiKivat Suomen
metsähallitus jakamalla ilmaiseksi
TOIMITTANUT EEVA tl
Moiupu0li8ta ravintoa h^aiunimasta
Kesän auringon lämniittäessä .'te;' jodiä,H'!iÄan^liia, ; Imagnesiugila^
'ise mieli keventää paitsi vaatetusta
mys ruokavaliota. Silloin maistuvat
parhailta herkulliset, pienet- maku­palat,
raikkaat salaatit, ja virkistä­vät
juomat. Ruuan pitäisi olla lisäk­si
nopeasti ja" vähällä vaivalla. val-mistetfavaaTjotta
myös perrieen" nais­väki
saisi tilaisuuden nauttia lyhyes­tä
kesästä. Toisaalta tiedämme ko­kemuksesta;
miten hyvältä, ruoka
maistuu luonnon helmassa ja miten
"kiljuva nälkä" tulee ulkona liikut-'
taessa. Niinpä ruoan tulisi olla ke­sälläkin
ravitsevaa ja sellaista, että
se pitää nälän loitolla. -
Kananmuna täyttää tässä suhtees­sa
vaatimukset. Se on kevyttä vaik­ka
laihdutusravinnoksi, sillä se sisäl­tää
vain noin^SO kaloriaa. Ja kuiten_
kin munan kuoren alla on uskoma­ton
määrä tärkeitä ravintoaineita.
Kaikki munan ravintoaineet. ovat
helposti sulavassa muodossa niin, et­tä
ne sopivat yhtä hyvin pikkulap­sille
ensimmäiseksi puolikiinteäksl
ravinnoksi kuin vanhukselle, jonka
aineenvaihdunta on jo hidastunut Ja
jonka siksi on harkiten valittava r a ­vintonsa.
MITÄ MUNASSA ON
Munan painosta on noin 10% kuor­ta,
jäännöksestä on noin 74%
vettä, mistä Johtuu sen alhainen
energia-arvo. Mutta kaikki muu on­k
i n sitten ."täyttä ainetta". Elimis­tömme
pystyy käyttämään tämän ai­neen
tarkoin hyväkseen. Valkuaisai­neet,
joita munassa on 6,5 g, sisältä­vät
kaikkia välttämättömiä amino­happoja,
ja vielä sopivassa suhtees­sa
niin, että saamme niistä raken­nusaineita
oman elimistömme val-kuaisaineidan
muodostamiseen. Ras­vat,
joita on 6 g ja hiilihydraatit,
joita on 0,5 g, ovat niin ikään hieno-ja':
Coisina yhdisteinä, joten ne sula­vat
helposti. Vitamiineja kananmu­nassa
on . monipuolinen valikoima:
A-, D-, Er, K - ja lukuisia B-ryhmään
kuuluvia vitamiineja. Puuttuu vain
C-vitamiini. Sen puutehan saadaan
helposti tyydytetyksi syömällä vihan­neksia
ja hedelmiä. Kivennäisaineita
on myös useita: kalkkia, fosforia,
natriumia, kaliumia, klooria, rikkiä,
sinkkiä, kuparia j a rautaa. Nämä
kalkki bvat' välttämättöm^ hyvlh-vomnillemme,':
mutta ej'ityisestl raa-;'
dasta esiintyy puutetta. Raudan tar-'
ve on_naisilla 9 mg; kasvavilla .flap-v
silla 6—12 Jä miehillä 6 mg päivässä. J
Vertauksen'vuoksi mainittakoon,>'ettft<!
100- g kananmunan keltiialstasisäT<r:r
t a a 6.8 mg rautaa. Muna onkin mak>: *
san ohella paras raudan lähteemme.. i
Kananmunan: ravintoarvo riippuu
jonkin verran vuodenajasta, p a r ­haimmillaan
se on tuoieruoklnnoji,
aikana, siis juuri kesällä. . /
maata ja Suomen tie- ja vesiraken­nushallitus
rakennuttamalla veron­maksajain
varoilla Norvajärvelle
maantien.
Lyhyesti. Jos asiassa on torkuttu,
on vielä aikaa korjata erehdys. Suo­mi
ei tarvitse mitään ihannoitsijol-den
ja Neuvostoliiton vihaajien
mielenosoituspaikkaa alueelleen.
— Kalevi Kilpi.
SYYT OHITTAMISEN YHTEYDESSÄ SATTUVIIN
ONNETTOMUUKSIIN ^^^^
40 Vo El VÄISTETÄ RIITTÄVÄSTI VASEMMALLE
27»/. OHITETAAN HliOUMATTA VASTAAN TULEVASTA
12 V. ärftTÄAN^JA SEN JÄLKEEN AJETAAN LIIAN
NOPEAAN OHITETUN AUTON ETEEN
6»/« SIVUUTETAAN MARALLA TIELLÄ
5 •/. SIVUUTETAAN PEILII^ KATSOMATTA,
Cj
SIVUUT1ETTWAA^^
Odoltamoton vasemmalle Olamlnfr
Ei pysytellä tarpeeksi oikealla
Ryhdytään itse ohittamaan
Nopeuden lisääminen _ _ _ __
Tokion aiamaail-massa
pulidi^us
ennen olppiataisiä
Tobio. -—Japanin poliisi s u u i i i i i t -'
telee .'yhtenäistettyä toimintaa" T o - '
kioh alamaailman puhdistamiseksi'
ennen vuoden 1964 olympilaisia. >
Y l i 9,000 poliisia osallistui Toki-»,
ossa hilj;ntain toimeenpantuun kati-,,
een suureen ratsiaan rikollisjoukr. t
kueiden piilopaikkojen puhdistan)!:,
seksi. • .
Suunnilleen 1,500 sakilaista pidä;
l e t t i in kolmen päivän kuluessa j a •
nelisensataa asetta, joiden joukossiav
9li pistooleja, miekkoja j a puukko­ja,
takavarikoitiin: ........(
Tokiossa paljastettiin 60 rikoUi^-,,
ten kätköpaikkaa ja 121 pidätystä
toimeenpantiin. Japanin pääkau-> .
pungissa k,esäkuun 11. pnä aloite­tun
'väkivallan torjumistoiminnan"
yhteydessä on näin ollen pidätetty '
yhteensä 1,579 rikollista.
Pääakaupungin poliisiviranomai- \
set arvelevat, että yksinomaan To- ;
kiossa toimii yhteensä 260 rosvo- "
joukkoa, johon kuuluu 36;000 jäsen- ;
tä, ja koko maassa yhteensä 5,100 •
rosvojoukkoa joiden jäsenmäärä on \
ai-violtu 170,p00:ksi.
P o l i i s in mukaan rosvojoukkojen .
lukumäärä pienenee vuosi vuodelta '
niiden jäsenmäärän sitä vastoin kas-vaessa.
Syynä tähän uskotaan ole- '
van pienten ryhmien sulautuminen *
suurempiin.
P o l i i s i uskoo 'rikosaallon" voi- '
mistumisen johtuvan elintason no­peasta
kasvusta sekä gangsterielo­kuvien
vaikutuksesta. Vaarallisiksi
katsottujen leikkikalujen yleistymi­nen
ja nykyajan nuorison "henkisen =
kypsymättömyyden" uskotaan myös .
olevan vaikuttava tekijä rikoksissa.
Kesällä vilkastuu sekä aikuisten '
että nuorten rikollisten toiminta j a •
se leviää'myös lomanviettokeskuk- ^
siin.
Poliisiviranomaiset uskovat laaja- '
suuntaisten ratsioiden olevan ainoa '
keino pääkaupungin puhdistamisek- '
si ennen vuoden 1964 olympialaisia. •
SITÄi
JA
mm TÄTÄ
L I U K A S LÄHTÖ
Mustalaispoika näki yöllä unta, et-lä
kauppias antoi hänelle paalin
heiniä kuormasta, jota hän o l i aja­massa
kotiinsa. Herättyään poika
meni kysymään vanhalta vaariltaan,
mitä moinen uni oikein merkitsi.
— Kuolemaa se merkitsee, vasta-si
vaari. • •
— Mutta paalissa o l i ainakin puo­let
olkia, intti poika.
— A i n liukkaampi lähtö, ain liuk­kaampi
lähtö, tokaisi vaari kiirees­ti.
Anarlcismi pyiirillä
> Heinäkuun 25 päivänä rullasi no.
7,130,001 (1963-mallinen) auto ulos
Amerikan autotehtaista. AP-tietotoi-misto
ilntoitti, että tämä auto oli
yksi autoteollisuuden historiallisin
merkkipylväs, sillä se rikkoi aikai­semman
ennätyksen, joka oli 7,130,-
000 auto vuonna 1955.
Tähän mennessä on myyty 5,000,-
000 käytettyä autoa ja luultavasti
vuoden loppuun mennessä tullaan
rikkomaan edellinen saavutus
10,139,000 vuonna 1955:
Raskain tosiasia on se, että yksi
kolmasosa Amerikan väestöstä tulee
menemään syvemmälle velkakuor-man
alle. Tämä johtuu siitä, että
kaikki haluavat mennä pyörien
päällä paikasta toiseen.
Kukaan ei voi arvioida kuinka
suuri on uusi tuotanto hiilidioksi-nissä;
huonoissa hermoissa, tapa­turmissa
ja uusissa loistomaanteis
rakennetaari verorahoilla. Tämä
kaikki on tuon hirmuisen autotuo­tannon
puristava saavutus.
Noin 743^000 ihmistä on työssä
Amerikan autoteollisuudessa kol­mella
eri autoyhtiöllä (GM. Ford
ja Chrysler). Tähän ei tietenkään
ole laskettu niitä henkilöitä, jotka
tekevät työtä autoteollisuuden hy­väksi
muilla aloilla. Esimerkiksi
rauta-, kivihiili-, öljy-, maantie- ja
romutustyöläiset.
Auto on Amerikan kuningas teol­lisuudessa
ja samalla se on myöskiij
anarkisti. Alkuperäinen ajatus o l i,
kun auto valmistettiin, että sillä
voi' kuljettaa ihmisiä nopeasti pai­kasta
toiseen. Mutta nyt k un me­nee
suurempaan kaupunkiin, n i in
pääsee paljon nopeammin liikku­maan
kävelemällä.
Tosiasia on, että auto sai aikaan
pikatien ja pikatie enemmän auto
sä. Nämä maantiet luonnollisesUkin ja. Elämä tänä päivänä Amerikassa
on taistelua auton ja maantien vä­lillä.
Jatkuva jono autoja kuljettaa työ­läisiä
työhön ja sieltä takaisin ko­tiin.
Toisinaan tarvitaan tonnin mor
tallia, ja hirvittävä määrä teknillistä
kekseliäisyyttä yhden työläisen kul­jetukseen.
Emme voi edes puuttua
kaikkiin muihin siihen l i i t t y v i in to­siseikkoihin.
Kulkemismuoto Amerikassa on jo­kaisen
yksityisasia,' samoin kun
asuntokysymyskin. Miljoonat ihmi­set
eivät pääse työhön ilman hei­dän
yksityisautoaan sen paremmin,
kuin he voivat missään omistaa ta­loa
ilman 20 vuoden painavaa.vel-kataakkaansakaan.
On huomautettu tiedemiesten ta­holta;
että Ijermopillereiden kysyn­tä
on kasvanut autonajurien keskuu­dessa
n i i n paljon, ättä luulisi hei­dän
kaikkien olevan avaruuslentoon
lähdössä.
Luonnollisestikin henkinen Ja
ruumiillinen rasitus l o p ^ u k un
perheen pää lähtee autoUaaii työ­hön
ja alkaa taas uudestaan sillä
hetkellä kun hän palaa takaisin.
Tjetenkin autoyhtiöt toimivat mo-nopolistien
laatimien lakieh* ihtihai'
sesti j a tuottavat tehtai9saänfaut0i:
I
I
I
ja ilman minkäänlaisia rajoituksia.
Tämä on monopolistista anarkismia •
tuotannossa — kun tuotetaan vaik­ka
ei tarvittaisikaan. E i missään ^
jnuualla maailmassa ole niin paljon
velkapyörien^äällä kulkevia ihmi- •
siä kuin Pohjois-Amerikassa.
On tässä hommassa rahaakin liik- i
keellä, "palkkoja" (lievässä muo­dossa).
General Motors , ilmoitti,
että viime huhti-, toukOr ja kesä- •
kuun aikana yhliö^ puhdas voitto
oli $464 miljoonaa -— korkein auto­yhtiön
historiassa. >
Eikä ainoastaan autotehtaat, vaan '
öljylaitokset: Standard öljy-yhtiö "
ilmoitti kiiudeii kuukauden voitok- ^
seen $513 miljoonaa, siis $88 mil­joonan
lisäys -voittoihin. Tämä yl.it-i •
ti vuoden il955 voitto-tulot $50 miK' '
Joonalla. ' ' •
Ajatelkaamme joskus kun autom- •
me rullaa huolto^asemalle näitä \
edellämaiiiitlbia seikkoja. ErSs^jt^::
lousUeteilijä' sanoi eräässä kirjoi-,
tuksessaan» että/auto elää p8reii^a!||
elämää, kuin! ihminen Pohjois-Atae» . » ^ '
rikassa. • ^ -N ? ' '''Xl""'
Tämä ^ m « I d B i i ^ eUiita]pamtirtr > -\h
iMiiiiliäe'